HYRIAKERTO

MUS 2017

Vuotta 2017 leimasi erityisesti valmistautumi-nen ammatillisen koulutuksen reformiin – muuttuvaan lainsäädäntöön, uuteen koulu-tuksen rahoitusmalliin, tutkintorakenteen muutoksiin ja uudistuviin tutkintojen perus-teisiin. Ammatit ja niiden osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja ketteryys sekä nopea reagointi ovat tärkeitä ja keskeisiä ajassa selviytymisen taitoja. Onnistuneen muutok-sen tekeminen edellytti tarttumista kehittä-mistyöhön yhdessä, täydellä tarmolla. Näin myös Hyriassa tapahtui. Hyrian selviäminen reformin kovista tavoitteista vaati välittömiä, uusia ratkaisuja. Kehittyvät, monipuoliset pedagogiset ratkaisut uudistuvissa oppimis- ympäristöissä sekä opiskelijoiden tulevai-suudesta ja työllistymisestä huolehtiminen ovat meille erittäin tärkeitä. Panostimme voimakkaasti mm. joustavien opintopolkujen, AMK-väyläopintojen sekä rekrypalveluiden kehittämiseen.

Uudistimme Hyrian strategian vuoden 2017 aikana ja aloitimme sen todeksi tekemisen. Strategia ei jää Hyriassa vain paperille. Veimme toimintatavan muutoksia määrätie-toisesti eteenpäin kolmen kehittämisohjel-man avulla. Kehitystyöhön osallistui jokainen hyrialainen sekä erittäin suuri joukko asiak-kaitamme. Strategialla määrittelimme sel-keästi, mitkä tavoitteet ja tavat toimia ovat meille tärkeitä. Tavoitteet eivät ole meille uusia: jatkamme entistä tarmok-kaammin ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamista, varmistamme opiskelijoiden osaamisen kasvun, kannamme osamme yhteiskuntavastuusta sekä tuemme alueen elinvoimai-suutta. Strategia selkeytti siis tärkeimmän – meille asiak-kaan saama hyöty on keskeisintä.

Tärkeä osa Hyrian tulevaisuuden palvelu-kokonaisuutta on kiinteä yhdessä tekemi-nen Hyvinkään–Riihimäen Seudun Ammat-tikoulutussäätiön kanssa (1.1.2018 alkaen Hyria säätiö). Tavoitteenamme on, ettei yksi-kään Hyrian opiskelija joudu keskeyttämään opintojaan ainakaan liian vähäisen ohjauksen takia. Tästä mallista olemme saaneet yhteis-työssä hyviä tuloksia.

Koulutuksen järjestämislupamme kattaa nyt kaksi maakuntaa – Uudenmaan ja Kanta- Hämeen. Tämän lisäksi onnistuimme hyvin ns. suoritehaussa. Olemme erittäin tyytyväisiä tulokseen. Hyrialla on nyt käytössään hyvä määrä opiskelijavuosia vastaamaan talous-alueen tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriminis- teriöllä on siis vahva luottamus Hyrian toi- mintaan. Tästä asetelmasta on hyvä jatkaa toimintamme kehittämistä ja palvella uusia asiakastarpeita.

Valtion osoittamat vähenevät resurssit vai- keuttavat toiminnan kehittämistä. Henkilös-tömäärään teimme maltillisia vähennyksiä ja henkilöstörakenteeseen pieniä muutoksia. Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta Hyrian henkilöstö teki erinomaista työtä. Suuressa muutoksessa pyrimme kaikin keinoin tukemaan henkilöstöä niin jaksami-sessa kuin oman osaamisen kehittämisessä.

Vuosi 2017 oli talouden näkökulmasta varsin haasteellinen, eivätkä tulevat vuodet tuo helpotusta tilanteeseen. Ennen kokematto-man suuret rahoitusleikkaukset haastoivat niin laadukkaan toiminnan ylläpitämisen kuin toiminnan kehittämisen. Hyria on aina koros-tanut talouden vakautta ja sen suunnittelun pitkäjänteisyyttä. Vaikka kulunut vuosi oli talouden ja toimintojen sopeuttamisen aikaa,

onnistuimme vaikeassa tilanteessa säilyttämään talouden tasapainon myös vuonna 2017. Kohtuulli-nen taloudellinen tilanne on seurausta erinomai-sista toiminnallisista tulok-sista. Sekä Hyria koulutus Oy että Hyria aikuiskoulu-tus Oy tekivät positiivisen tuloksen.

Vuosi 2017 vahvisti käsityksemme Hyrian kyvystä uudistaa toimintaansa ja toiminta-mallejaan. Henkilöstömme haluaa uudis-tua, uudistaa ja menestyä yhdessä. Uskon vahvasti, että selviydymme myös tulevista vuosista ja pääsemme tavoitteeseemme: olla talousalueemme paras vaihtoehto ammattitaidon hankkimiseen.

Pekka Vaittinentoimitusjohtaja

Hyrian vuosi 201703 Hyrian vuosi 2017

04 Talouden tunnusluvut

05 Hyrian visio, tapa toimia ja menestystekijät

06 Pentti Puhakka: ”Alueen elinkeinoelämälle on onni, että meillä on Hyria

08 Koulutuksen kuulumiset

09 Hyrinässä valmennetaan työelämään tiimioppimisen keinoin

11 Uudet tuulet oppimisessa ja yrittäjyydessä -tilaisuus

12 Yhteishaun opiskelijat

13 Jatkuvan haun opiskelijat

14 Amanda innostui metallista – sokkona tehty alan valinta osoittautui unelmaduuniksi

16 Työelämäpalvelut – kysy Hyriasta, me autamme!

17 Hyvinkään sairaalaan tarvitaan lisää laitoshuoltajia, HUS kouluttaa yhdessä Hyrian kanssa

20 Hyria räätälöi Destialle sillanrakentajakoulutuksen

22 Osaava henkilöstö

23 Työparina opettaja ja ammatillinen ohjaaja

25 Opettajan mietteitä metallista – ja vähän muustakin

28 Hyrian toimintaa 2017

”Panostimme voimakkaasti

mm. joustavien opintopolkujen,

AMK-väylä-opintojen sekä

rekrypalveluiden kehittämiseen.”

2 3

LIIKEVAIHTO (37,4 milj. euroa) tulosalueittain 2017

LIIKEVAIHTO (37,4 milj. euroa) rahoituslajeittain 2017

Tilikauden tulos 2017

Liikevaihto

37 367 001 euroa

Liikevoitto / tappio

471 796,71 euroa

Liikevoitto %:a liikevaihdosta

1,26 %

Oman pääoman tuotto-%

1,56 %

Omavaraisuusaste (%)

83,98 %

Talouden tunnusluvutHYRIAN MENESTYSTEKIJÄT 2018 –>

• Vastuu yhteisöstä • Asiakkaan tunteminen • Kyky uudistua • Energinen henkilöstö

Meille tärkeintä on asiakkaan saama hyöty. Lupaamme opiskelijalle haastavia, mielekkäi-tä ja joustavia opintoja. Lupaamme yrityksille osaavia työntekijöitä. Lupaamme omistajil-lemme kantaa vastuumme alueen nuorten ja aikuisten tulevaisuudesta.

Katso Hyrian yleisesittely Hyria koulutuksen YouTube-kanavalla

Hyria koulutus ja Hyria säätiö yhteiseen työhön

Vuoden 2017 aikana Hyria koulutus ja Hyria säätiö (ent. HRAKS) tiivistivät yhdessä teke-määnsä työtä. Hallitukset hyväksyivät konsor-tiostrategian kesäkuun alussa: yhteisellä työllä parannetaan ja vahvistetaan toiminta-alueen elinvoimaa ja osaamista sekä vasta-taan sosiaalisiin haasteisiin.

Molemmissa strategioissa pääpainopiste on asiakkaassa. Koulutuksen strategia korostaa asiakkaan saaman hyödyn tärkeyttä eli haastavia, mielekkäitä ja joustavia opin-toja, jotka johtavat työllistymiseen. Säätiön strategian ykköstavoitteena on tarjota asiak-kaille mahdollisuudet hyvään elämään ja omannäköisen tulevaisuuden rakentamiseen. Yhdessä tehtävällä työllä asiakasta pystytään palvelemaan entistä tehokkaammin ja koko-naisvaltaisemmin. Tästä hyötyy yksittäisen opiskelijan ja muiden asiakkaiden lisäksi koko alue.

VISIO

Olemme talousalueen paras vaihtoehto ammattitaidon hankkimiseen.

HYRIAN TAPA TOIMIA

• Enemmän osaamista • Enemmän asennetta • Enemmän vähemmällä • Yhteisön voimaa ja yhteistä työtä

Koulutustoiminta yhteishaku 48 %

Koulutustoiminta jatkuva haku 43,4 %

Koulutustoiminnan tuki ja kehittäminen 5 %

Konserni- ja konsortiopalvelut 3,6 %

Ammatillinen lisäkoulutus (at, eat, muu) 4,3 % . . . . .

Oppisopimuskoulutus 10,3 %

Projektit 6,0 % . . . . .

Työvoimakoulutus 1,8 %

Myyntituotot 5,1 % . . . . . . .

Ammatillinen peruskoulutus 72,5 %

4 5

Hyrian uusi hallitus aloitti työnsä 19.9.2017

Hallituksessa jatkavat edelleen Annika Kokko (Hyvinkää), Päivi Terävä (Hausjärvi) sekä Riitta Joutsi-Hänninen (Loppi). Uudet hallituksen jäsenet ovat Hyvinkäältä Markku Jahnukainen ja Ossi-Pekka Ollikainen sekä Riihimäeltä Riitta Romu, Kari Moisiola ja Ilpo Ropponen. Hallituksen puheenjohtajana toimii jatkossa KONE Oyj:n johtaja Pentti Puhakka.

Hyria on Pentti Puhakalle tuttu toimija jo ennestään, hyvää työtä yhdessä on tehty jo pitkään. Hyriasta tulee KONEelle sekä työssä-oppijoita että työntekijöitä. Lisäksi voimat on yhdistetty muissakin projekteissa, mm. boos-tattu nuoria hakemaan opiskelemaan hyvin työllistävälle kone- ja metallialalle. KONE on myös jatkokouluttanut väkeään Hyriassa. Hyvä yhteistyön muoto on myös opettajien työelämäjaksot, joilla Hyrian opettajat päivit-tävät alan osaamistaan. ”Uutta ja yllättävää minulle oli se, kuinka laaja kokonaisuus Hyria on. Opiskeltavia aloja, tutkintoja ja koulutuk-sia on valtava määrä,” kertoo Puhakka.

”Alueen elinkeinoelämälle on onni, että meillä on Hyria”

Pentti Puhakka näkee, että kasvava alueemme tarvitsee oppilaitoksen säilyttääkseen kilpailu- kykynsä. ”Alueen elinkeinoelämälle on onni, että meillä on Hyria. Sen lisäksi, että meille koulutetaan osaavaa työvoimaa,

saamme tarvittaessa nopeasti myös lisäkou-lutusta johonkin täsmätarpeeseen. Asiansa osaava koulutuksen järjestäjä varmistaa, että säilymme elinvoimaisina ja houkuttelee alueelle myös uusia asukkaita ja yrityksiä”.

Elinkeinoelämän rakenne ja ammatit ovat muuttuneet viime vuosina radikaalisti ja muutokset jatkuvat kiihtyvällä vauhdilla. Tulevaisuuden suuntia tai osaamistarpeita on mahdotonta ennustaa kovin pitkälle. Tämä vaatii uudenlaista ketteryyttä sekä koulutuk-sen järjestäjältä että elinkeinoelämältä.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tervetullut

Pentti Puhakka on sitä mieltä, että ammatilli-sen koulutuksen uudistus on pääsääntöisesti hyvä asia. Uudistus, jonka ydinajatus on ”vain osaaminen ratkaisee”, on tarpeellinen. Ammatillinen koulutus on aina ollut käytän-nönläheistä ja reformin myötä oppimista siirretään yhä enemmän työpaikoille. Haaste, kuinka opiskelijoiden ohjaus yrityksissä tullaan hoitamaan, on vielä ratkaisematta. Tähän Hyrian, kuten muidenkin koulutuksen järjestäjien, on osattava vastata. Toimivan ratkaisun löytäminen vaatii vanhojen raken-teiden ja toimintatapojen muuttamista. Oppilaitoksilla on oltava valmiutta tukea työpaikkoja opiskelijoiden ohjauksessa.

”Motivoituneet opiskelijat tuskin tuot-tavat ongelmaa, mutta ne, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan huolestuttavat

minua. Toisaalta kasvava työpaikalla oppimi-sen määrä voi myös motivoida niitä opiskeli-joita, joita opiskeluun liittyvä teoria puudut-taa.”, miettii Puhakka.

Ammatillisella koulutuksella on Pentti Puhakan mukaan ratkaisevan tärkeä rooli suomalaisessa koulutuskentässä. ”Teollisuus tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa, jota valmistuu ammattikouluista. Ammatillinen koulutus kuitenkin vaatii profiilinnostoa. Mieli-kuva mediassa esimerkiksi kone- ja metallia-lan työtehtävistä on väärä. Uutisissa näytetään kuvia rähjäisistä hitsaamoista, kun todellisuu-dessa siisteissä tehdassaleissa ohjelmoidaan robotteja valkoiset hansikkaat käsissä. Myös esimerkiksi oppisopimuskoulutus, joka on todella joustava tapa kouluttaa, mielletään helposti yritystä valtavasti työllistäväksi ja byro-kraattiseksi. Asiahan ei oikeasti ole näin.”

Hyrian on luotava alueelle ”positiivista pöhinää”

Pentti Puhakka tuo Hyriaan huippuosaamista, vahvan elinkeinoelämän äänen sekä yritys- ja yhteistyöverkostonsa. Omalta kannaltaan Pentti Puhakka listaa kolme pääasiaa, joita hän aikoo edistää Hyriassa.

Ensimmäisenä hän mainitsee talouden. ”Hyria on hoitanut talouttaan tarkasti ja hyvin. Samaa tyyliä tullaan jatkamaan myös tulevai- suudessa. Erityisesti keskitymme ratkaisemaan kuinka saamme mm. suuresta kiinteistöjen määrästä johtuvia kiinteitä kuluja vähennettyä.

Kevyempi kulurakenne saa aikaan sen, että nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin pystytään vastaamaan entistä ketterämmin.”

Toisena kehityskohteena on yritysyhteis-työ. ”Hyrian on oltava yritysten iholla. Ei riitä, että Hyria tukee aluetta kouluttamalla työvoi-maa, sen on toimittava kiihdyttävänä kata-lysaattorina. Hyrian on oltava asiantuntija ja ennakoitava tulevia kehityssuuntia ja työvoi-man osaamistarpeita. On hienoa, että Hyria on jo panostanut yritysyhteistyöhön. Tätä panostusta tarvitaan kuitenkin vielä lisää. Myös tuleva ammatillisen koulutuksen uudis-tus vaatii ihan uudenlaisia yhteistyömuotoja.”

Kolmantena asiana Pentti Puhakka haluaa edelleen vahvistaa Hyrian roolia talousalueen ykköskehittäjänä. ”Hyrian on luotava alueelle ”positiivista pöhinää”. Ei riitä, että tavoit-teena on tuottaa riittävää osaamista. Pitää olla paras.”

Lopuksi Pentti Puhakka lähettää tervei-sensä hyrialaisille. ”On ollut hienoa tutustua syvemmin Hyrian toimintaan. Olette hoita-neet asiat hyvin ja perusta on kunnossa. Haluan myös kiittää edellistä hallitusta, olette luoneet pohjan, josta on helppo jatkaa. Hyria tekee äärimmäisen tärkeää työtä ja toteut-taa osaltaan yhteiskuntavastuuta. Koulu-tuksen merkitys on mittaamattoman tärkeä sekä yksittäisen opiskelijan että yhteiskunnan kannalta. Erityisen tärkeää tämä on nuorten opiskelijoiden kohdalla. Jokainen keskeyttä-nyt ja yhteiskunnan ulkopuolelle pudonnut nuori on katastrofi.”

Hyrian hallituksen uusi puheenjohtaja Pentti Puhakka:

”Alueen elinkeinoelämälle on onni, että meillä on Hyria”

6 7

Koulutustoiminnan arjessa kehitimme ja laajensimme moniammatillista yhteistyötä. Tämä näkyi ammatillisten ohjaajien määrän lisäämisenä. Sovelsimme tiimioppimisen mallia entistä useammilla koulutusosastoilla. Henkilökuntaamme kouluttautui tiimimes- tareiksi ja päättyneen Hyvinvointiklinikka- hankkeen lopputuotos, Valmentajan käsikirja, ilmestyi.

Kehitimme ja laajensimme koulutusten tarjotinmallista toteutustapaa. Mm. yhteisten tutkintojen osalta otettiin käyttöön tarjotin-mallinen toteutus. Eri hakukanavien (yhteis-haku ja jatkuva haku) kautta tulevat opis-kelijat opiskelivat yhä enemmän yhdessä, uusina aloina mm. kiinteistö- sekä ravintola- ja cateringalat.

Tutustu Valmentajan käsikirjaan tästä:

Hyrian perinteisten omien oppimisympäris-töjen lisäksi myös kaikki tukipalvelut tarjosi-vat opiskelijoillemme oppimismahdollisuuk-sia. Lisäksi Suomi 100 -vuoden tilaisuudet ja Red Carpet-tapahtumat toimivat useiden eri alojen opiskelijoiden oppimisympäristöinä. Lisäksi oppimisessa hyödynnettiin erilaisia PopUp-tapahtumia ja -ympäristöjä, esim. puutarha-alan PopUp-myymälä kauppakes-kus Willassa. Lisäsimme myös pääasiassa verkossa toteutettavien tutkintojen määrää, uusina mm. vartijan ammattitutkinto ja kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto.

Yrittäjyy-den polkua tuettiin mm. yrittäjyys- opintojen, NY24h-leirin, NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelman sekä Opiskelijaosuuskunta Hyker- ryksen perustamisen avulla. Liiketalouden opiskelijat perustivat kauppakeskus Atomiin PopUp-tila Protonin, joka toimii samalla NY-yrittäjien liiketilana ja työssäoppimis- paikkana.

Lue juttu opiskelijaosuuskunta Hykerryksestä tästä:

Kansainvälinen yhteistyö sekä opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus jatkui vahvana – Hyria oli mukana yhteensä seitsemässä kv-hankkeessa. Myös Taitaja-toimintaan osal- listuttiin laajasti: eri lajien semifinaaleihin osallistui 29 ja finaaleihin 6 opiskelijaa sekä Taitaja-mitalisteina palkittiin 5 hyrialaista opiskelijaa. Lisäksi Hyriasta koneistajiksi valmistuneet Eemi Saloranta ja Eetu Runne edustivat Suomea ammattitaidon MM-kilpai-luissa Abu Dhabissa. Tiimin sijoitus kovassa seurassa oli upea yhdeksäs.

Lue juttu Taitaja-menestyksestä tästä:

Ammatillinen koulutus elää muutoksen aikaa. Opetuksen on oltava työelämä- lähtöistä, opiskelijoita osallistavaa ja motivoivaa, ja heidän valmiuksiaan yrittäjyyteen on vahvistettava. Hyrian uudenlainen oppimisympäristö, Hyvin-vointiklinikka Hyrinä yhdistettynä tiimioppimisen malliin täyttää nämä uudet vaatimukset kirkkaasti.

Hyvinvointiklinikka Hyrinä on kesällä 2017 päättynyt Hämeen ELY:n rahoittama hanke, jossa rakennettiin Hyrian hiusalan, kauneu-denhoitoalan ja sosiaali- ja terveysalan opis-kelijoiden, opettajien ja ammatillisten ohjaa-jien yhteinen oppimis- ja työympäristö. Hank-keen lopputuotoksena valmistui Valmentajan käsikirja, jossa on kuvattu Hyvinvointiklinikan toiminnan teoreettiset perusteet sekä valmentamisen työkalut. Hyvinvointiklinikka Hyrinän toimintamalli perustuu tiimioppimi-selle, johon eväät haettiin Tiimiakatemian tiimimestarikoulutuksesta.

Uudenlainen, Hyrinässä jo käytännössä toimivaksi testattu valmentamisen malli on otettu innolla vastaan myös Hyrian muilla koulutusaloilla. Helposti monistettava tiimi- oppimisen malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakouluissa. Hyrinän mallissa opiskelijat ottavat itse vastuun oppi-misestaan: määrittävät osaamistavoitteensa, miettivät opiskelukeinot ja vastaavat tavoit-teidensa saavuttamisesta. Tätä oppimispro-sessia tukevat valmentaja-opettajat ja am- matilliset ohjaajat. Hyrinän arvomaailma on koulutuksen kentässä lähes vallankumouk-sellinen: opiskelijat opiskelevat itseään, eivät oppilaitosta varten.

Koulutuspäällikkö Minna Vaittinen ja opettaja Sari Lähevirta-Tilli ovat aidosti ylpeitä tiimioppimisen mallista ja sen tueksi laaditusta Valmentajan käsikirjasta. ”Valmen-tajan käsikirja ei ole vain kauniita sanoja paperilla, vaan meillä toimitaan oikeasti sen mukaan. Mallin sisäistäminen vaati osaston henkilökunnalta joustavuutta ja ennen kaik-kea uskallusta päästää irti vanhoista toiminta-tavoista, lukujärjestyksestä ja omista tarkoista suunnitelmista. Uudenlaisen mallin juurrutta- minen toimintatavaksi tapahtui vähitellen, yhdessä valmentamalla, eli kokemusten kautta. Yhtenä tavoitteena oli tiimiytyminen ja se tapahtui opiskelijoiden lisäksi myös opetushen-kilöstön keskuudessa”, kertoo Minna Vaittinen.

Mitä sitten tehdään erilailla kuin ennen?

”Opiskelijoita kuunnellaan entistä enemmän”, miettii Sari Lähevirta-Tilli. ”Pääsimme pois opettajajohtoisesta toiminnasta ja annoimme vastuuta opiskelijoille”, hän jatkaa. ”Välillä oli vaikea kääntää omaa ajatusmallia toiseen asentoon ja muuttaa kielenpäällä ollut vastaus vastakysymykseksi: ”miten itse tekisit?” Toki koulutus perustuu edelleen opetussuunnitel- maan, mutta uutta on se, että opiskelijoita valmennetaan itse miettimään, mitä tästä asiasta tulee oppia. Opiskelijat myös valitsevat itse parhaat oppimisen tavat ja keinot, vaihto-ehtoja voivat olla esimerkiksi erilaiset oppimis-tehtävät tai asiakaskeikat. Hyrinässä opiskelijat vastaavat myös asiakaskontakteista: markki-noivat palveluja, myyvät keikkoja ja raken-tavat palveluiden sisältöjä yhdessä asiakkai-den kanssa. Opettajat toimivat valmentajina ja antavat tukea tarvittaessa.

Tiimioppimisen mallissa opiskelijat toimi-

vat tiimeinä ja jokainen on vuorollaan tiimin vetovastuussa. Samalla työelämän pelisään-nöt tulevat tutuiksi ja opitaan hyödyntämään tiimin jäsenten erilaisia vahvuuksia. Valmen-tajan vastuulla on tiiminvetäjän ohjaaminen ja auttaminen tarvittaessa, vetäjän tueksi on myös laadittu tiiminvetäjän check list. ”Ohjauksen tarve vaihtelee, ensimmäisen vuoden opiskelijoita ohjataan tiiviisti ja valmentajan rooli on suurempi. Kolmannen vuoden lopussa olemme enää lähinnä sivus-taseuraajia ja tarvittaessa sparraajia”, kertoo Minna Vaittinen.

Hyvinvointialojen koulutuksessa asiak-kaan kohtaaminen, etiikka ja vuorovaikutus ovat läsnä kaikissa asiakastilanteissa. Esimer-kiksi neliraajahalvaantuneen kohtaamista ei voi opiskella dioista. Uskomme vahvasti koke-muksen kautta oppimiseen,” kertoo Minna Vaittinen.

Tiimioppimisen malli saa kiitosta opiskelijoilta

Opiskelijat ovat ottaneet uuden mallin hyvin vastaan. Itse tekemällä oppiminen tuntuu mielekkäämmältä kuin luennoilla istuminen. He näkevät monenlaisia työpaikkoja, saavat

Hyrinässä valmennetaan työ-elämään tiimioppimisen keinoin

Vuosi 2017 oli leimallisesti laajenevan yhteis-työn. Ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö poiki AMK-väyläopintoja mm. kone- ja tuotantotekniikan, autoalan, sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden puolella. Yhteinen työ Hyria säätiön saatiin vauhtiin käytännössä VALMA-koulutuksen toteutuksessa ja osassa valmennuksia. Logistiikan puolella aloitettiin yhteistyö TTS Työtehoseuran kanssa C/CE -ajo- opetuksessa. Robotiikan osaamisen lisäämi-seksi aloitettiin yhteistyö Riihimäen perusope-tuksen, lukion ja HAMK:n kanssa.

Lue juttu TTS-yhteistyöstä tästä:

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon sekä kotoutumiskoulutusten volyymi oli poik-keuksellisen suuri, johtuen erityisesti vuosina 2015–2016 maahan saapuneista turvapaikan- hakijoista. Jatkoimme kotoutumistyön koor-dinointityötä Riihimäen kaupungille sekä Hausjärven ja Lopen kunnille. Erilaisten työn-haku-, ura- ja työhönvalmennusten määrä kasvoi edelleen. Uudet toteutusmallit ovat palveluyhdistelmiä, joihin sisältyy uravalmen-nuksen lisäksi esimerkiksi työhönvalmennusta ja työkokeilu.

Koulutuksen kuulumiset

8 9

Motive-hanke järjesti Hyrian uudet tuulet oppimisessa ja yrittäjyydessä -tapahtuman Hyvinkäällä 10.4.2017. Kauppalankadun yksikköön kerääntyi kuulemaan tiimioppimi-sesta, yrittäjyydestä ja uudenlaisista oppimis-ympäristöistä lähes sata kiinnostunutta kuuli-jaa. Yleisö koostui sekä opiskelijoista että henkilökunnan edustajista. Hyrian koulutuk-sissa hyödynnetään monipuolisesti tiimiop-pimista ja erilaisia moderneja oppimisym-päristöjä, jotka tukevat yrittäjyyttä. Näistä esimerkkejä ovat mm. Motive-hanke, Nuori Yrittäjyys -ohjelma, Work & Train -konsepti sekä rakenteilla oleva opiskelijaosuuskunta.

Tapahtuman aluksi Nuori Yrittäjyys ry:n tapahtumapäällikkö Eemeli Alanne esitteli yhdistyksen toimintaa ja kansainvälistä Nuori Yrittäjyys -konseptia. NY-yhdistys tukee yrit-täjyyskasvatusta, jossa tavoitteena on saada nuoret tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä – tekemällä oppien. Yhdistys tarjoaa 7–25 -vuotiaiden nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa tukevia ohjelmia, jotka toteutetaan kouluissa osana opetusta.

Mielenkiintoisinta antia olivat opiskelijoi-den ja opettajien kokemukset Nuori Yrittä-jyys -ohjelmasta. Naapurista terveisiä toivat Keudan opettajat ja opiskelijat, jotka esitte-livät Keudan yrittäjyyskoulutustapaa. Heidän

Uudet tuulet oppimisessa ja yrittäjyydessä

NY-ohjelman erikoisuutensa on siihen inte-groitu ruotsin kielen opiskelu. Näin välillä pakkopullamaisesta kielenopiskelusta on saatu mielekästä, helppoa ja jopa hauskaa.

Hyrian Nuori Yrittäjyys -ohjelmasta esillä olivat Sadehelmi ja Demaagus yritykset. Opettaja-valmentajat Satu Penttala ja Juha-Matti Jussila sekä opiskelijat Noora Aalto ja Markus Kuortti valottivat kokemuksiaan. Sadehelmi tarjoaa koti- ja apupalveluita erityisesti ikäihmisille Riihimäen ja Hausjärven alueella. Demaagus-yrityksen ohjelmistoon puolestaan kuuluu stand up, taikuus, sekä musiikki. Nuorten kokemukset ohjelmasta olivat positiivisia ja he kertoivat oppineensa NY-yrittäjinä paljon enemmän kuin oppitun-neilla. Myös kynnys yrittäjyyteen on madaltu-nut ja yrittäjän ura valmistumisen jälkeen on mahdollinen, jopa todennäköinen.

Hyria säätiön (ent. HRAKS) työelämäpal-veluiden päällikkö Heikki Kallunki sekä Hyria koulutuksen koulutuspäällikkö Minna Vaitti- nen esittelivät tarkemmin Hyrian ja HRAKS:in Work & Train -oppimisympäristöjä sekä W&T Willa kahvilan että W&T Hyrinä kauneus-hoitola-parturikampaamon näkökulmasta. Opettaja Jarmo Tikka sekä opiskelijat kertoi-vat puolestaan Motive-hankkeesta sekä sen avulla luodusta, toimintaansa käynnistele-västä Hyrian opiskelijaosuuskunnasta. Lopuksi

Yritysvoimalan edustaja Jukka Pötry valotti tapoja, joilla aloittavat yrittäjät voivat hyödyn-tää Yritysvoimalan palveluita.

Tilaisuus kokosi hienosti yhteen tapoja, kuinka Hyriassa tuetaan yrittäjyyttä ja opis-kellaan uudella tavalla yritysten kaltaisissa, oikeissa oppimisympäristöissä. Yrittäjyysilta-päivän osallistujat saivat kotiin viemisiksi sekä tietoa että innostusta. Nuorten NY-yrittäjien sanoihin summautuu päivän anti: ”Lähtekää ihmeessä mukaan yrittäjyysopintoihin! Saatte maistaa miltä yrittäjyys tuntuu ilman siihen liittyviä isoja riskejä.”

Hyödyllisiä linkkejä:

keikkojen myötä tärkeitä työelämän kontak-teja, oppivat yhteistyötaitoja ja saavat tuntu-maa yrittäjän elämään. Vastuu myös opettaa paljon, eikä vapaamatkustajia sallita. ”Tiimin ja opiskelukavereiden paine toimii hyvin, valmentajan tarvitsee harvoin patistaa opis-kelijoita. Tiimikavereille ei myöskään tehdä ohareita samalla tavalla kuin opettajille, ” hymyilee Sari Lähevirta-Tilli.

Tiia-Riikka Koivula valmistui Hyriasta lähihoitajaksi 2016 kuntoutuksen osaami-salalta. ”Hyrinä on työpaikan ja koulun väli-muoto, jossain työssäoppimisen ja työelämän välillä,” miettii Tiia-Riikka. ”Toisaalta ollaan koulussa, mutta tehdään kuitenkin koko ajan oikeita asiakastöitä. Tiimeissä työskennellessä oppi paljon: mukana on eri elämäntilanteissa olevia ja eri-ikäisiä opiskelijoita 16-vuotiaista aikuisiin. Tiimit ovat usein myös monialaisia, eli keikalla saattavat olla edustettuina kaikki Hyrinän koulutukset: kosmetologit, parturi- kampaajat ja lähihoitajat. Ryhmätöistä saa paljon enemmän irti, kun ihmiset olivat erilai-sia. Tiimiytyminen tapahtuu myös monilla tasoilla: on oma keikkatiimi, oman luokan tiimi sekä yksi iso Hyrinä tiimi. ”

”Perinteistä opettajaa katsotaan usein ylöspäin ja hänelle puhutaan vain koulu-asioista. Valmentaja on sen sijaan osa tiimiä ja opiskelijoiden kanssa samalla tasolla. Hänen kanssaan voi jäädä vaikka koulun jälkeen kahville ja jutella henkilökohtaisia-kin asioita,” kertoo Tiia-Riikka. ”Koulutus oli tosi käytännönläheistä ja opetti työelä-mässä tarvittavia taitoja, kuten päätöksen-tekotaitoja sekä kasvatti itsenäisyyttä ja itse-varmuutta. Luottamus omaan osaamiseen vahvistui. Opiskelun parasta antia olivat työkeikat. Meitä valmennettiin yrittäjämäi-seen toimintaan: myimme keikkoja asiakkaille itse, haastattelimme asiakkaat ja suunnitte-limme sekä toteutimme sisällöt heidän toivei-densa ja tarpeidensa mukaan. Lopuksi pidet-tiin vielä jälkimotorola, eli keikan palaute-

palaveri. Valmentajat eivät antaneet meille valmiita vastauksia, vaan pääsimme etsimään ne itse. Turvallisessa ympäristössä oli myös lupa kompuroida ja mokata. Ilman virheitä ei opi,” Tiia-Riikka miettii.

Tiimeissä toimiminen myös vaatii opis-kelijoilta paljon. Välillä tulee tuskastumisen hetkiä, kun opettajakeskeisyyteen tottuneet nuoret pistetään ajattelemaan omilla aivoil-laan ilman valmiita vastauksia. ”Hyvinvoin-tiklinikka Hyrinän malli kehittää ennen kaik-kea ongelmanratkaisutaitoja, työelämäval-miuksia, yhteistyökykyä sekä sosiaalisia- ja verkostoitumistaitoja. Juuri sitä, mitä työelä-mässä pärjäämisessä tarvitaan,” sanoo Minna Vaittinen. Opiskelu koostuu sarjasta pieniä projekteja ja on yrittäjähenkistä. Oppimiseen kuuluu myös vastuunotto: opetushenkilöstön lisäksi viimeisen vuoden opiskelijat mentoroi-vat nuorempiaan. Tämä kuuluu opintoihin ja opiskelijat odottavat vuoroaan innolla.

Hankkeessa luotu malli vakiintui käyttöön

Koska opiskelumenetelmät ovat osallistavia ja toiminnallisia, pystyvät erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelemaan muiden tavoin. ”Olemme pystyneet purkamaan HOJKSeja (Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma). Opis-kelijat opiskelevat käytännössä tekemällä ja tenttejä ei välttämättä tarvita,” kertoo Minna Vaittinen. ”Kun Hyvinvointiklinikka-hanke alkoi, lupasimme rakentaa erityisopiskelijoille oman polun. Emme rakentaneet vain polkua, vaan avasimme vielä yhden uuden oppimis-ympäristön, W&T Hyrinän, joka mahdollis-taa ennen kaikkea hius- ja kauneudenhoito-alan opiskelijoille yksilöllisen opiskelupolun ja etenemisnopeuden. Lisäksi toiminnalliset ja osallistavat opiskelutavat ja tiimeissä toimi-minen on auttanut myös erityisen tuen opis-kelijoita. Me emme ajattele, että meillä on

erityisopiskelijoita, vaan kaikki ovat vain opis-kelijoita, joista jokaisella on omat vahvuu-tensa. Uuden oppiminen ja uudella tavalla tekeminen ei välttämättä aina ole kivaa ja hauskaa, joskus on mentävä epämukavuus-alueelle. Tämä koskee sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Kun sen sietää, todellinen oppiminen pääsee käyntiin.”

Hyvinvointiklinikka on lähentänyt opiske-lijoita ja opettajia, perinteinen auktoriteet-tiasema on murentunut ja nyt ollaan enem-män samanarvoisia työkavereita. Ilmapiiri on parantunut selvästi: opiskelijat kohda-taan ihmisinä ja heitä arvostetaan entistä enemmän. Opiskelijat ja henkilökunta ovat tiimiytyneet myös keskenään. Hyvinvointikli-nikka Hyrinä on kaikkien yhteinen työympä-ristö. ”Tämä ei ole meille enää vaihtoehtoi-nen toimintatapa, vaan näin tulemme työs-kentelemään myös jatkossa,” painottaa Minna Vaittinen. ”Oli hienoa olla toteutta-massa tätä hanketta, jossa loimme konkreet-tisen, uudenlaisen toimintamallin. Olemme vakuuttuneita, että tämä on se suunta, johon ammatillisessa koulutuksessa pitää mennä. Ja samaa mieltä ovat ne kaikkein tärkeimmät eli opiskelijat – valmentamamme tulevaisuu-den työelämän osaajat. ”

Lisää aiheesta:

Hyrian opettaja-valmentaja Satu Penttala sekä opiskelijat Noora Aalto ja Markus Kuortti kertoivat kokemuksista Nuori Yrittäjyys -ohjelmassa.

10 11

Jatkuvan haun opiskelijatYhteishaun opiskelijat

2017 SUORITETUT TUTKINNOTYhteensä 712

2017 SUORITETUT TUTKINNOTYhteensä 867

2017 OPISKELIJAMÄÄRÄT OSASTOITTAINYhteensä 2122

2017 OPISKELIJAMÄÄRÄT OSASTOITTAINYhteensä 8237

Kone ja metalli 630 . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Auto ja logistiikka 208 . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Auto ja logistiikka 66 . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kulttuuri 164 . . . . . . . . . . . . . .

Kulttuuri 57 . . . . . . . . . . . . . . . . .

Luonnonvara ja ympäristö 156 . . . . . . . . . .

Luonnonvara ja ympäristö 67 . . . . . . . . . . . . . . . . .

Rakennus ja . . . . . . . . talotekniikka 212

Rakennus ja . . . . talotekniikka 78

. . . . . . . . . Sähkö 238

. . . . . . . . . . . . . . Sähkö 69

Kone, metalli 86 . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kone, metalli 20 . . . . . . . . . . . . . . . . .

Liiketalous ja tietotekniikka 415 . . .

Liiketalous ja tietotekniikka 180 . . . .

Matkailu, ravitsemis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ja talous 128

Matkailu, . . . . ravitsemis ja talous 50

. . . Sosiaali ja terveys 334

. . . Sosiaali ja terveys 103

. . . . . . . . . . . . Turvallisuus 140

. . . . . . . . . . . . . . . . . Turvallisuus 22

. . . . . . . . . . Valmentava koulutus 41

Matkailu, ravitsemis ja talous 774 . . . . . . .

Liiketalous ja tietotekniikka 1774 . . .

Rakennus ja . . . . . . . . . . . . . talotekniikka 584

Rakennus ja . . . . talotekniikka 131

Logistiikka 172 . . . . . . . . . . . . . . . Sosiaali ja terveys 1243

. . . Sosiaali ja terveys 201

Luonnonvara ja ympäristö 503 . . .

. . . . Turvallisuus 1804

. . . . . . . Valmentava koulutus 753

. . . . . . . . . . . . . . . . . . Turvallisuus 58Kone ja metalli 37 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Liiketalous ja tietotekniikka 210 . . .

Logistiikka 42 . . . . . . . . . . . . . .

Luonnonvara ja ympäristö 76 . . . . . .Matkailu,

. . . . . . . . . . ravitsemis ja talous 11212 13

Amanda Anttonen on 17-vuotias, erittäin mää- rätietoinen nuori nainen. Amanda opiskelee Hyriassa toista vuotta metallialan perustutkin- toa ja viimeiset Hyriaan tehtävät opinnot, työs- säoppimisjakso sorvarina Millog Oy:llä, ovat jo käynnissä. Amandan opinnot eivät kuiten-kaan ole ohi, hän jatkaa opiskelua Riihimäellä, ammattikorkeakoulu HAMK:issa. Tähtäimenä on valmistua konetekniikan insinööriksi.

Amanda kertoo joutuneensa metallialalle täysin vahingossa. ”Hain vuonna 2016 yhteis-haussa Helsinkiin maalarilinjalle, mutta opiske-lupaikan varmistuttua tulin toisiin ajatuksiin. Asun Mäntsälässä ja halusin kuitenkin opis-kella lähempänä kotia. Hyriassa Riihimäellä oli yhteishaun jälkeen tarjolla paikkoja enää kokin ja koneistajan koulutuksissa. Tiesin, että kokiksi en ainakaan halua, joten päädyin opiskelemaan koneistajaksi tietämättä alasta yhtään mitään.” Sokkona tehty valinta osoit-tautuikin tulevaksi unelmaduuniksi ja kiin-nostus metallialaan Hyrian työsalissa heräsi. ”Kun koulu alkoi, ei tarvittu montaa tuntia teoriaa, vaan pääsimme jo ekalla viikolla teke-mään työstökoneilla ja hitsaamaan. En ollut ikinä nähnyt esimerkiksi sorvia ja tein virheitä, mutta niistä oppi käytännössä. Into vain kas- voi, mitä enemmän pääsin tekemään.”

Amanda opiskeli erityisen nopeasti: ”huomasin, että toisen vuoden syksyllä ei tule minulle enää mitään uutta ja ilmoitin, että haluan valmistua jo ensi keväänä. Opet-taja yskähteli hetken, mutta järjesti palaverin opinto-ohjaaja Eija Rauhaniemen kanssa ja teimme yhdessä minulle nopeamman etene-misen suunnitelman. Tein kaikille yhteisiä tutkinnon osia, esim. kieliä ja matematiik-kaa, nopeutetulla vauhdilla sekä suoritin näyttöjä joka ikisessä mahdollisessa välissä. Lisäksi Eija kertoi minulle mahdollisuudesta jatkaa insinööriopintoihin ammattikorkea-kouluun. Koska jääminen perusduunariksi ei ole suunnitelmissa, halusin käyttää tämän mahdollisuuden. Tarkoituksena on suorittaa

kevään aikana HAMK:issa 30 opintopistettä, jotka hyödynnetään Hyriassa osana amma-tillista perustutkintoa. Jatko insinööriopin-toihin onnistuu ilman pääsykoetta ja valmis-tun konetekniikan insinööriksi kolmessa vuodessa. Mahdollista on puristaa tutkinto kasaan jopa kahdessa vuodessa.”

Metallialalla on turhaan huono maine

Vaikka Amandan päätyminen metallialalle olikin silkka vahinko, hän on todella tyyty-väinen valintaansa. ”Valmistuin peruskou-lusta hyvällä keskiarvolla, mutta koska olen käytännön ihminen ja tykkään tehdä käsil-läni, lukio ei ollut minulle vaihtoehto. Metal-lialalla voi tehdä just sitä mitä itse haluaa, päämateriaalina on vain metalli. Työ on itseasiassa tosi luovaa, mielestäni ala on taiteilijan työn jälkeen luovin.

”Musta tuntuu, että hakijat, kuten minä-kin, ei tiedä mitä metalliala on. Tänne hakee usein väliinputoajia, jotka keskeyttää opinnot helposti,” miettii Amanda. Perinteisesti vahvan miehinen ala sopii Amandan mukaan myös tytöille. ”Me opiskelijat ollaan ihan saman-arvoisia ja meitä kohdellaan samalla lailla. Ei mua kukaan ajattele tyttönä tai aliarvioi. Välillä joudun pyytämään apua vaikka raskai-den kappaleiden siirtelyssä, mutta ei se ole ongelma. Aina saa apua, kun vaan pyytää.”

Jokainen voi pärjätä, jos vain haluaa

Ammattikorkeassa opiskelutahti on Aman-dan mukaan nopea, uutta tulee paljon ja tieto pitää omaksua vauhdilla. ”Opiskeltavat aiheet ovat välillä haastavia ja joudun käyttä-mään opiskeluun myös vapaa-aikaa. Lasken matikkaa iltaisin välillä kolmekin tuntia, koska muuten en pärjää. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen voi pärjätä, kun on valmis teke-

mään töitä. Minä esimerkiksi en ole koskaan ollut erityisen hyvä matikassa, mutta pärjään kyllä, koska haluan ja olen niin päättänyt,” hymyilee Amanda.

Joustava siirtyminen insinööriopiskelijaksi oli Amandan mukaan hyvä ratkaisu. Hän pitää opiskelusta ja Hyrian perustutkinto loi erin-omaisen pohjan AMK-opinnoille. ”Minua kiin-nostaa suunnitteluun ja johtamiseen liittyvät tehtävät, mutta olen sitä mieltä, että niitä on hankala tehdä, jos ei ole käytännön osaa-mista ja ymmärrystä myös lattiatason töistä.” HAMK:in opiskelijat ovat ottaneet Amandan hyvin vastaan ja hän kokee olevansa samalla viivalla muiden kanssa. ”Osa opiskelukavereis-tani hämmästyi, kun olen alaikäinen ja en voi osallistua opiskelijabileisiin,” Amandaa naurat-taa. ”En ole muutenkaan tullut HAMK:iin bilettämään, vaan hoitamaan hommat ja valmistumaan,” hän jatkaa.

Tulevaisuudessa esimies tai suunnittelija

Kun Amanda valmistuu konetekniikan insi- nööriksi, tähtäimessä ovat ensin suunnittelijan ja myöhemmin myös esimiehen tehtävät. Hyvinkään – Riihimäen alueella on useita suuria metallialan yrityksiä, joissa on mahdol-lisuus päästä myös kansainväliselle uralle. ”Haluan oppia uutta ja edetä työssäni, eniten pelkään, että jämähdän paikalleni. En halua, että työpäivät ovat samanlaisia ja tällä alalla niin ei onneksi pääse käymään.” Vapaa-ajalla Amandalla ei juurikaan jää kouluhom-mien lisäksi aikaa harrastaa. ”Näen kavereita ja urheilen, muuten illat sujuvat tällä hetkellä opiskelun merkeissä.” Lopuksi Amanda haluaa vielä kiittää Eija-opoa: ”hänen avullaan löydet-tiin nopeampi polku. Sain Eijalta kaiken tarvit-tavan tiedon ja faktat sekä tuen. Kun vain on halua, kaikki on mahdollista ja onnistuu,” miettii Amanda, tuleva konetekniikan insinööri.

Amanda innostui metallista – sokkona tehty alan valinta osoittautui unelmaduuniksi

” Musta tuntuu, että hakijat, kuten minäkin, ei tiedä mitä metalliala on.”

14 15

Työelämäpalveluiden päätavoitteena on Hyrian asiakkuustyön kehittäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että kehitämme yritys- ja työyhteisö- asiakkuuksia ”top-yhteistyöstä monipuoliseksi kumppanuudeksi” kattaen myös olemassa olevan henkilöstön kouluttamisen.

Lue asiakaspäällikkö Elina Oinaanojan blogi Ammatilliset oppilaitokset yritysten henkilöstön kehittäjinä.

Toteutimme johtamis-, esimies- ja työyhteisö-koulutuksia räätälöityinä useamman vuoden koulutus- ja kehittämishankkeina ja kump-panuuksina, joissa asiakkaina oli kaupunkeja ja suurehkoja yrityksiä. Yhteishankintakoulu-tusten volyymi nousi edellisestä vuodesta merkittävästi ja sitä hyödyntävien yritysten toimialakirjo laajeni. Laajensimme yrittäjäkou-lutusta myös ELY-keskusten kasvupalveluihin. Solmimme puitesopimukset StarttiPlus- ja Yrittäjästä työnantajaksi -palveluista Uuden-maan ja Hämeen alueille. Hämeen alueella toimimme myös Ammattitaidon ja osaamisen arviointi -palvelun toteuttajana.

Syksyllä 2017 Kauppakeskus Willassa, Hyvinkäällä, avattiin koulutuksen ja säätiön yhteinen HyriaPiste, joka on matalan kynnyk-sen ohjaus- ja neuvontapiste. HyriaPisteellä työskenteli koko syksyn monialainen Willa- tiimin, johon kuului asiakasvastaavia, opoja, opintosihteereitä sekä säätiön valmentajia. Tiimiä veti asiakaspäällikkö. HyriaPiste jatkaa toimintaansa myös vuonna 2018.

Työelämäpalvelut – kysy Hyriasta, me autamme!

Lue lisää HyriaPisteestä:

Loppuvuoden huippu-uutinen oli HyriaRekry- palvelun käynnistäminen – meillä opiskelu ei enää pääty valmistumiseen, vaan työllis- tymiseen!

Lue lisää HyriaRekrystä:

OPPISOPIMUSPALVELUT

Oppisopimuspalveluiden tunnuslukuja vuonna 2017 oli 284 perustutkinto-, 303 ammattitut-kinto- ja 292 erikoisammattitutkinto-opiskeli-jaa sekä 48 muun lisäkoulutuksen opiskelijaa. Näin ollen virtauma oli 927 opiskelijaa, joista vuonna 2017 aloittaneita oli 470. Valmistavia koulutuksia hankittiin Hyriasta 746 (80 %) ja muilta koulutuksen järjestäjiltä 181 (20 %). Oppisopimusopiskelijoista naisia oli (61 %) ja miehiä (39 %). Opiskelijat opiskelivat 104:ää eri tutkintoa.

Lue lisää:

Hyvinkään sairaalaan tarvitaan lisää laitoshuoltajia, HUS kouluttaa yhdessä Hyrian kanssaLaitoshuoltaja on merkittävä osa sairaalan hoitoketjua, ilman heitä toiminta pysähtyisi. Hygienian on sairaalassa oltava huipputasoa ja laitoshuoltajien tekemä elintärkeä työ torjuu infektioita. Sairaalaympäristössä työtä rytmittää ruokahuolto, jota tehdään kolme kertaa päivässä ja muut tehtävät hoidetaan

ruokailujen lomassa. Sairaalassa myös asiakas, eli potilas, on paikalla lähes kaikissa työtilan- teissa. Tämä vaatii myös laitoshuoltajilta hyvää asiakaspalveluasennetta, ongelman- ratkaisutaitoja sekä yhteistyökykyä.

”HUS-Tukipalveluissa Hyvinkään sairaa-lassa työskentelee lähes 90 laitoshuoltajaa,”

kertoo palveluesimies Anne Kolehmainen. ”Työn sisältö on monipuolista: siivouksen lisäksi hoidamme ruoka- ja vuodehuoltoa. Myös jokaisella osastolla on omat erikois-piirteensä, esimerkiksi sisätautiosastolla tai päivystyksessä työtehtävät ovat erilaisia ja painottuvat erilailla.”

Kuva: HUS Desiko

16 17

HUS tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia

Puhdistuspalveluala on nykyään melkoista high techiä. Työssä käytetään erilaisia teknii-koita, koneita ja laitteita sekä kemikaaleja, jotka on tunnettava. Ammatti on haasteel-linen ja vaatii hyvän peruskoulutuksen sekä jatkuvaa osaamisen päivittämistä. ”Meillä HUS:issa tuetaan myös jatkokouluttautu-mista. Laitoshuoltaja voi suorittaa vaikkapa siivoustyönohjaajan tai siivousteknikon erikois-

ammattitutkinnon ja edetä esimiestehtäviin,” sanoo palveluohjaaja Satu Kuutti. ”Aloitin itse siivoustehtävissä 2002 ja tulin HUS:in palvelukseen 2012. Olen kouluttautunut työn ohessa siivousteknikoksi ja palveluohjaa-jaksi. Työskentelen osan viikosta Hyvinkäällä ja osan Kellokoskella. HUS on iso talo, joka antaa mahdollisuuksia tosi vaihteleviin ja mielenkiintoisiin työtehtäviin. Halutessaan pääsee mukaan esimerkiksi työkiertoon, jossa työskennellään vuorotellen eri osas-toilla. Koska toimimme koko Etelä-Suomen

alueella, myös työskentely eri paikkakunnilla on mahdollista,” jatkaa Satu.

HUS laitoshuoltajalta edellytetään ennen kaikkea oikeaa asennetta

HUS laitoshuoltajaksi sopii henkilö, jota työs-kentely sairaalaympäristössä kiinnostaa. Laitoshuoltajan on oltava valmis myös vuoro-työhön, työtä tehdään myös iltaisin ja viikon-loppuisin. Lisäksi tarvitaan oikeanlaista asen-

netta: halua tehdä työnsä hyvin ja palvella sekä sairaalan asiakkaita että omaa henkilö-kuntaa. Työ sopii myös maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito. ”Verta tai eritteitä ei saa pelätä, niitä saattaa välillä sairaalassa näkyä,” hymyilee Anne Koleh-mainen. ”Meillä on HUS-Tukipalveluissa hyvä porukka ja tekemisen meininki. Työpäivät ovat vaihtelevia ja iso talo tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Jos tunnet, että työ sairaa-lassa on sinun juttusi, hae koulutukseen ja tule meille töihin!”

Kuva: HUS Desiko

“ Puhdistuspalvelu- ala on nykyään melkoista high techiä.”

18 19

Kuten uutisissakin on kuultu, Suomen sillat rapistuvat nopeaa vauhtia. Yksi niiden korjaa-jista on infra- ja rakennusalan palveluyhtiö Destia Oy, jonka Etelä-Suomen yksikölle Hyria räätälöi sillanrakentajakoulutuksen. Koulutus toteutettiin RekryKoulutuksena yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Koulutus aloitettiin maaliskuun alussa ja kesäkuun alussa ensim-mäiset sillanrakentajat kävivät pokkaamassa todistuksensa Hyrian tiloissa Hyvinkäällä.

Koulutus oli suunnattu työttömille sekä työttömyysuhan alaisille henkilöille. Koulutuk-seen hakeutuvilta ei vaadittu alan ammatil-lista koulutusta, vain motivaatio siltarakenta-jan työtehtäviin ja kova halu tehdä töitä riitti. Lisäksi vaadittiin oman auton käyttömah-

Hyria räätälöi Destialle siltarakentajakoulutuksen: ”koulutus ylitti odotukset ja yllätti positiivisesti!”

Myös kouluttaja oppi lisää

Ryhmän kouluttajana toimi Hyrian Ari Petrell, joka keräsi opiskelijoilta yhdet Hyrian histo-rian parhaista palautepisteistä. ”Koulutuk-sen veto tuntui alkuun haastavalta”, hymyi-lee Ari. ”Vaikka minulla on pitkä kokemus sekä kouluttamisesta että rakennusalasta, siltarakentaminen on ihan oma maailmansa. Valmistelin koulutusta kaksi kuukautta, josta vietin kaksi viikkoa Destialla työssäoppimassa sekä työmailla että pääkonttorilla. Opin itse-kin valtavasti lisää aidoissa ja oikeissa työtilan-teissa”. Koulutuksen toteutuksessa yhdistettiin teoria ja käytäntö. Ensin teoriaa oli pari-kolme tuntia, jonka jälkeen opittu vietiin heti käytän-töön. ”Harjoittelimme erityisosaamista vaativia osia, mm. runkomuottien tekoa rakentamalla hallissa sisätiloissa sillan oikeiden piirustuk-sien mukaan. Pienoismallin rakentaminen oli todella hyödyllistä, opiskelijat pääsivät tositoi-

dollisuus, sillä siltatyömaat sijaitsevat koko Etelä-Suomen alueella. ”Koulutukseen hake-neiden suuri määrä ja heidän erinomainen asenteensa oli iloinen yllätys”, kertoo Hyrian asiakasvastaava Merja Putus. ”Joukossa oli myös runsaasti alanvaihtajia. Koulutukseen valittiin yhdessä TE-toimiston ja Destian kanssa 12 opiskelijaa. Heistä kaksi työllistyi koulutuk-sen aikana muihin töihin ja yksi joutui henki-lökohtaisten syiden takia keskeyttämään koulutuksen. Näin ollen todistuksen Hyriasta sai yhdeksän opiskelut aloittanutta”, Merja jatkaa. Osallistujista kuusi palkattiin Desti-alle suoraan koulutuksen päätyttyä ja myös muiden työllistyminen hyvin vetävälle raken-nusalalle on erittäin todennäköistä.

Koulutus räätälöitiin Destian tarpeiden mukaisesti

Hyria suunnitteli siltarakentajakoulutuksen sisällöt täysin Destian toiveiden mukaisesti. Opiskelijat perehtyivät mm. työturvallisuuteen, toimintatapoihin, menetelmiin, kalustoon ja ammattisanastoon haastavissa ympäristöissä. Koulutus sisälsi vanhojen rakenteiden purka-mista, teline- ja muottitöitä, raudoitusta ja betonointitöitä. Lisäksi koulutuksen aikana suoritettiin tarvittavat pätevyyskortit. Hyriassa annetun perusopetuksen jälkeen koulutuksen osallistujat siirtyivät Destian aidoille siltatyö-maille opiskelemaan työtehtäviä käytännössä. Hyrian koulutuspäällikkö Alpo Äärelä on tyyty- väinen yhteistyöhön: ”tämä oli erittäin mielen- kiintoinen tapa rakentaa koulutus. Kuunte-limme yritystä ja teimme koulutuksen sen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Koulutuksessa hyödynnettiin rakennusalan perustutkinnon osia, mutta erikoisosaamista vaativat kokonai-suudet suunnittelimme itse. Destian koulutuk-sessa toteutui myös erinomaisesti ammatillisen koulutuksen reformin tavoite, jossa oppiminen tapahtuu yrityksen omassa ympäristössä.”

”Sillanrakennus ja -korjaus vaatii erikois-rakenteita ja niihin liittyvää erityisosaamista, johon ei ole olemassa valmista koulutusta”, kertoo Destian työpäällikkö Jarmo Silvan-der. ”Ajatus koulutustarpeesta oli jo ole- massa, Suomessa riittää korjauskohteita ja paljon rakennetaan myös uutta. Destialla on Etelä-Suomen siltaryhmässä omia ammatti-miehiä 15, joista osa alkaa lähestyä eläke-ikää. Tähän saakka olemme kouluttaneet tarvittavat ammattilaiset itse, joten tämän tyyppinen koulutusyhteistyö oli ensimmäinen laatuaan Destialle. Hyria teki koulutuksesta helppoa, saumatonta ja kitkatonta.” Hyrian Merja Putus vahvistaa Jarmon sanat hyvästä yhteistyöstä: ”Meillä oli koko ajan erittäin hyvä henki ja selkeä yhteinen päämäärä. Projektissa oli rakentava ote, kaikki sujui jouhevasti ja Destia piti sen minkä lupasi.”

miin jo ennen työssäoppimisjaksoa Destialla,” Ari kertoo. ”Minua ilahdutti erityisesti opiske-lijoiden motivaatio ja halu oppia: teoriajakson aikana ei ollut ainoatakaan poissaoloa!”

Destia keskittyi omaan ydinliiketoimintaansa, Hyria hoiti byrokratian

Myös Destian HRD Manager Maija Kuurnen palaute koulutuksesta on pelkästään positiivi-nen. ”Koulutus sujui kannaltamme erinomai-sesti. Sekä koulutusta tarjonnut asiakasvas-taava Merja Putus, että kaikki muutkin hyria-laiset olivat tehneet loistavaa taustatyötä ja tiesivät mitä meille tarjosivat. Se, että Merja tunsi koulutuksen rahoituskuviot sekä hoiti yhteydenpidon ja paperityöt ELY-keskuksen kanssa, teki koulutuksesta Destialle todella helppoa. Koimme, että meitä kuunneltiin oikeasti ja tarpeisiimme vastattiin.

Pystyimme keskittymään omaan ydinliike- toimintaamme eikä meidän tarvinnut opetella esimerkiksi viranomaistahojen toimintatapoja”.

Rakennustyömailla on nykyään paljon erikoisosaamista vaativia kohteita, joihin perustutkinnosta saatava osaaminen ei riitä. Lisäksi väki eläköityy eli rakennusala tarvit- see lähivuosina runsaasti lisää osaajia. Hyrian suunnitelmiin kuuluvat vastaavan- laiset, pitkälle räätälöidyt koulutustuotteet myös jatkossa. ”Hyrian kanssa tehty koulu- tusyhteistyö oli meille erityisen helppoa ja kätevää”, summaa Destian työpäällikkö Jarmo Silvander. ”Koulutus ylitti kaikki odo- tukset ja yllätti positiivisesti. Saimme juuri meidän tarpeeseemme sopivia ammattilaisia nopeasti. Toivoimme, että saisimme koulu- tuksesta edes yhden hyvän työntekijän. Nyt saimmekin heitä yhden sijasta kuusi”, hymyilee Jarmo tyytyväisenä.

Tuoreet siltarakentajat Janne Salo ja Jari Rihu työllistyivät Destiaan. Molemmat ovat alanvaihtajia: Janne on aikaisemmin kouluttautunut viherrakentajaksi ja Jari ahtaajaksi. Kumpikin kertoo, että monipuolisen ja mielenkiintoisen sisällön lisäksi koulutuksessa hyvää oli lyhyt kesto sekä nopea työllistyminen.

Työvaiheita harjoiteltiin hallissa sillan pienoismallia rakentaen.

20 21

Kehitämme Hyriassa henkilöstöä mm. pereh-dyttämisen, ammatillinen henkilöstökoulu-tuksen ja valmennuksen, mentoroinnin, työ- ja henkilökierron, kehittämishankkeiden sekä projektien avulla. Laadimme vuosittain henki-löstösuunnitelman ja koulutustavoitteet työn-tekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämi-seksi ja edistämiseksi.

Työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin pa- nostimme mm. liikunta- ja kulttuurisaldolla. Hyrian työhyvinvointiryhmä järjesti vuoden 2017 aikana ruoanlaittoiltoja, erilaista viikoit-taista liikuntaa, liikuntatapahtumia, opastet-tuja kukkiensidontatapahtumia puutarhalla sekä teatterimatkan ja Enemmän elämyksiä -hyvinvointipäivän. Työhyvinvointikyselyn (Työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö -kyselyn) mukaan työn ilo oli 2017 Hyriassa hyvällä tasolla, kuten myös omien tehtävien ja tavoitteiden tuntemus, esimiehen toiminta sekä osaston kehittämisaktiivisuus (arvot yli 3,5). Keskimäärin työyhteisön ilmapiiri oli ”hyvän peruskunnon” puolella, eli yli 3,0 -tasoa.

Yhteistoimintaneuvottelut käytiin kevään aikana koko Hyrian osalta. Henkilöstövaiku-tukset olivat noin 20 henkilötyövuotta. Vaiku-tukset konkretisoituvat viiveellä. Neuvotte-luiden seurauksena irtisanottiin yhdeksän työntekijää. Yksittäisiä yhteistoimintaneu-votteluita käytiin vuoden aikana myös mm. yhtiöiden välisiin siirtoihin ja työpisteiden muutoksiin liittyen.

Osaava henkilöstö Työparina opettaja ja ammatillinen ohjaaja Hyriassa osassa koulutusosastoja opettajan työparina toimii ammatillinen ohjaaja. Yksi pisimpään yhdessä toimineista työpareista ovat puutarha-alan opettaja Marjatta Oitti-nen ja ammatillinen ohjaaja Kirsi Oila. Kaksikko työskentelee luonnonvara-alan koulutusta tarjoavassa yksikössä Hyvinkäällä, eli Uumossa kuten toimipistettä Hyriassa kutsutaan. Juttuhetkeä varten nauravaiset naiset istuvat sohvalle vierekkäin ja täydentä-vät toistensa lauseita kuuden vuoden tiiviin yhteistyön tuomalla varmuudella.

Sekä opettaja että ohjaaja ovat ensimmäi-seltä ammatiltaan puutarhureita. ”Minulla on takana jo 30 vuotta puutarhaelämää ja edelleen tykkään siitä hirveästi,” hymyilee ohjaaja-Kirsi. ”Täällä Uumossa autan kaik-kia perustutkinnon suorittajia, nuoria sekä aikuisia.” Kirsin työssä pääpaino on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden auttami-sessa. ”Toimin useamman kouluttajan apuna ja liikun tarpeen mukaan esteettä navetalta puutarhalle sekä tuen opiskelijoita vaikka metsurihommissa.”

”Yhteistyö toimii ja meillä synkkaa tosi hyvin,” kertoo opettaja-Marjatta. Työnjako on myös muotoutunut selkeäksi. Marjatta opettajana suunnittelee opetuksen sisällöt ja pitää teoriatunnit. ”Jo oppitunneilla näkee, ketkä ryhmästä tarvitsevat tukea ja missä aiheissa. Kirsi tulee avuksi ja vie teorian käytäntöön, olipa kyse viljelykaavion laatimi-sesta tai traktorin ajoharjoituksista. Pystymme jakamaan keskenämme ryhmiä pienemmiksi ja keskittymään yksittäisiin opiskelijoihin paremmin. Osa opiskelijoista ei isossa

” Meillä Uumossa opetushenkilökunta on helposti opiskelijoiden lähestyttävissä, yhteishenki on hyvä ja emme erottele henkilöstöä ja opiskelijoita.”

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ VUONNA 2017 yhteensä 430

Naisia 290

Miehiä 140

Opetushenkilöstöä 68 %

Hallinto- ja tukipalvelu-henkilöstöä 32 %

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

Opetushenkilöstö 48 vuotta

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö 47 vuotta

22 23

ryhmässä pysty keskittymään tai uskalla kysyä. Pyrimme siihen, että meidän kanssamme uskaltaa. ”Yhteistyö mahdollistaa sen, että Marjatta pystyy keskittymään opetukseen ja Kirsi ratkoo käytännön ongelmia: ”jos opis-kelijalla menee vaikka roska silmään ja joudu-taan lähtemään terveydenhoitajalle, koko muun ryhmän opiskelu ei pysähdy siihen.” Yllättävissä, nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa helpottaa, kun pystyy jakamaan vastuuta.

Miten homma sitten pyörii käytännössä?

Ohjaaja-Kirsillä ei ole lukkoon lyötyä luku- järjestystä, kaikki yksikön opettajat näkevät hänen kalenterinsa ja voivat varata hänet avukseen. Toimintatapa vaatii Kirsiltä joustoa ja valmiutta muutoksiin. Osa opettajista lähettää virallisesti kalenterikutsun, osa vain sanoo tarvitsevansa apua vaikka käytävällä huikaten. ”Lisäksi osaan napata tehtäviä myös lennosta, esim. pienkone käytännön-tunneilla tiedän yleensä olla apuna ilman eril-listä sopimista. Koska työskentelen ja liikun ympäri kampusta, tiedän apua tarvitsevat opiskelijat monesti jo ennakkoon. Osaan pitää heitä silmällä ja tarjota tukea, ennen kuin tilanne on päällä.” Kirsin mukaan työn-teko näin sujuu hyvin. Erityistä tukea vaativia opiskelijoita on yksikössä tällä hetkellä yli 40, osa tarvitsee paljon tukea, toiset pärjäävät vähemmällä. ”Pidän siitä, että päivät ovat erilaisia, kohtaan kaikenlaisia ihmisiä ja saan soveltaa osaamistani.”

Opettajan näkökulmasta ammatillinen ohjaaja on iso apu. ”Kirsin tuki on jo meille itsestäänselvyys. Kirsin osallistuminen riip-puu ryhmästä, jos siinä on paljon tuettavia, hän on mukana enemmän. Kirsi on puutar-ha-alan rautainen ammattilainen. Annan hänelle tunneilla läpikäydyt materiaalit ja hän vie teorian käytäntöön opiskelijoiden kanssa. Kun huomaan, että vaikka aloitta-valla ryhmällä on joku juttu, johon tarvitaan lisäohjausta, Kirsi hoitaa kertauksen ja minun ei tarvitse palata opetuksessa asiaan enää uudelleen”, kertoo Marjatta. Uumossa toimii myös jo legendaksi muodostunut Kirsin klubi, eli jeesipaja, jonne pääsevät vain harvat ja valitut. ”Tunnollisilta opiskelijoilta on pääsy klubille kielletty!”, nauraa Kirsi.

Opettaja-ohjaaja -malli on todettu erin-omaiseksi myös opiskelijan näkökulmasta. Hitaampia oppijoita helpottaa kun tietää, että tässä ja nyt ei ole ainoa mahdollisuus opetella ja työstää asiaa, vaan siihen voi palata Kirsin kanssa. Myös näyttöjä varten voidaan harjoitella rauhassa toiseen kertaan. Välillä tuen tarve voi olla sitä, että ohjaaja lähtee mukaan jännittävään tilanteeseen, esimerkiksi ensimmäisen työoppimisjakson ensimmäiseen päivään.

Malli vaatii keskusteluyhteyttä ja joustoa

”Mallin onnistuminen vaatii hyvää keskuste-luyhteyttä sekä opiskelijoiden että henkilös-tön keskuudessa,” miettivät Marjatta ja Kirsi. ”Meillä Uumossa opetushenkilökunta on

helposti opiskelijoiden lähestyttävissä, yhteis-henki on hyvä ja emme erottele henkilöstöä ja opiskelijoita. Esimiehistämme eli koulutus-päälliköistä se lähtee, miten roolit muodostu-vat ja koetaan. On muistettava, että meidän tehtävämme on olla asiakasta eli opiskelijaa varten ja vääntyä tarvittaessa vaikka mutkille, jos se auttaa opiskelijaa eteenpäin pääse-misessä.” Sama asenne näkyy myös tavassa työskennellä: ”lähden vaikka lannanluontiin, jos se auttaa opiskelijaa,” virnistää Kirsi.

Työskentely opiskelijoiden kanssa vaatii tilanteen lukutaitoa, joustavuutta ja asiak-kaan kohtaamista. Puutarha-ala mielletään usein alaksi, jolla kuka vain voi työskennellä ja välillä opiskelemaan tuleva aines on henki-lökunnan näkökulmasta haastavaa. ”Meillä ei ole mielenterveyshoitajan koulutusta, mutta maalaisjärjellä ja opiskelijan inhimilli-sellä kohtaamisella pääsee pitkälle. Meidän pitää miettiä, mikä on se porkkana, millä saamme opiskelijat valmistumaan ja töihin. Tämä vaatii koko henkilökunnan yhteistyötä, tietojen vertailua ja soveltamista. On upeaa, kun kaikki onnistuu ja sen haastavan opiske-lijan kohtaa vaikka myöhemmin työelämässä ja huomaa, että iso työ ei mennyt hukkaan,” toteavat Marjatta ja Kirsi lopuksi.

Opettaja Mikko Martikaisella on pitkä koke-mus ja näkemys metallialasta ja sen koulu-tuksesta, hän on tullut Hyriaan töihin syksyllä 2005. ”Alkuun tulin vain vuodeksi sijaiseksi, mutta tykkäsin hommasta ja jäin taloon. Koulutukseltani olen tuotantoautomaation koneinsinööri, mutta opettajan ammatti on ollut haaveeni nuoresta saakka. Käytäntö osoitti, että opettajan homma on se minun juttuni ja hankin ammattiopettajan päte- vyyden. Siitä lähtien olen ollut kone- ja metallipuolella sekä aikuiskoulutuksessa vastuukouluttajana että nuorten puolella ryhmänohjaajana.

Opettajan työssä Mikkoa motivoi erityi-sesti se, kun näkee opiskelijan oppivan. Se fiilis, kun on omilla toimillaan saanut aikaan sen, että opiskelija tajuaa asian, on palkit-seva. Mikko on tehnyt ennen opettajan uraansa töitä myös nosturitoimitusprojek-teissa eritasoisissa suunnittelijan ja päällikön tehtävissä. ”Toimistotyö ei kuitenkaan ollut minua varten. Metallialan opettajan työ on monipuolista, sosiaalista ihmisten kanssa olemista, jossa saa lisäksi tehdä käsillään. Omien käsieni jäljen lisäksi työssäni näkyy myös opiskelijoiden edistyminen.

Opiskelijamateriaalista ja metallin maineesta

Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten syrjäytymisestä ja opettajien kannalta yhä haastavammaksi käyneestä opiskelijamate-riaalista. ”Opettajat voivottelee, miten opis-kelija-aines menee koko ajan huonommaksi

ja huonommaksi. En ole kuitenkaan varma, että asia on oikeasti niin. Opetustilanteessa kyse on enemmänkin ryhmädynamiikasta, muutama asiasta innostunut opiskelija saa muutkin mukaansa, opettajan on vaikea väki-sin luoda samanlaista innostusta,” toteaa Mikko.

Metallialalla on Mikon mukaan turhaan huono maine, monella on mielikuva 40-luvun valimosta ja alalta puutuu mediaseksikkyys. Metallialalle on melko helppo päästä sisään ja kaikki opiskelijat eivät edes tiedä, mihin tulevat. ”Metalli ei ole mikään helppo ala, täällä tarvitaan hahmottamiskykyä ja mate-matiikkaakin pitää osata. Käytämme isoja koneita, jotka voivat aiheuttaa osaamatto-man käsissä vaaratilanteita. Jos tulee vitosen keskiarvolla sisään, on kyllä aika paljon taka-matkalla. Työnantajat odottavat välillä, että meiltä vastavalmistuneet osaavat jo paljon ja heitä voi heti hyödyntää vaativimmissa-kin töissä. Oppilaitos pystyy kuitenkin opet-tamaan vain perusteet ja työelämä opettaa loput”, Mikko tiivistää.

”En osaa sanoa, miksi metalliala ei kiin-nosta nuoria ja miksi sitä ei tunneta tai hah- moteta mitä se tarkoittaa. Metalliahan on ihan joka paikassa ja melkein jokaisessa tuot-teessa. Kone- ja metalliala työllistää Suomessa enemmän kuin mikään muu teollisuuden- ala, pitkälti yli 100 000 työntekijää. Lisäksi omalla alueellamme on paljon alan yrityksiä ja työpaikkoja. Kun taskussa on metallialan perustutkinto ja valmius tehdä kolmivuoro-työtä, työllistymisnäkymät ovat erinomaiset. Perinteiset metallialaan liitetyt perustuotanto-

Mikolla on menossa kolmas vuosi vankilassa Opettajan mietteitä metallista – ja vähän muustakin

24 25

ja teollisuuden aputyöt vähenevät koko ajan. Massatuotanto tehdään nykyään Kiinassa ja Intiassa. Suomessa pärjätään vain osaamisella – myös metallialalla.”

Mikolla on menossa kolmas vuosi vankilassa

Viime aikoina Mikko on ollut Riihimäen vankilassa. Menossa on jo kolmas vuosi päätoimisena kone- ja metallialan opettajana. Hyria järjestää vankilassa koulutusta myös auto- ja rakennusalalla sekä VALMA-koulu-tusta. Metallialalla vangit voivat Riihimäellä opiskella kone- ja tuotantotekniikan perus-tutkinnon ja koneistajan ammattitutkinnon. ”Koulutuspäällikkö kysyi, olisinko kiinnos-tunut hommasta ja ajattelin mennä vähäksi aikaa kokeilemaan. Se oli hyvä päätös. Vanki-lassa on hyvät laitteet ja opiskeluvälineet ovat viimeisen päälle. Lisäksi opiskelijat ovat erittäin motivoituneita”, kertoo Mikko.

Koska kyseessä on korkeimman turvaluo-kituksen vankila, monella on todella pitkä tuomio ja opiskelu koetaan tärkeänä henki-reikänä. Ryhmän koko on kahdeksan henkeä, mikä on opettajan kannalta hyvä: opiskeli-joihin ehtii keskittyä paremmin. ”Järjestys-häiriöitä ei ole ollut ja pystyn keskittymään substanssiin. Vangit ovat motivoituneita ja innokkaita opiskelijoita, eikä heitä tarvitse hoputtaa opiskelemaan. Vankilaopetuksessa pätevät samat lainalaisuudet kuin tavallisessa oppilaitoksessa: opiskelija pitää kohdata yksi-lönä. ”Vangit, samoin kuin nuoret, ovat tosi herkkiä havaitsemaan teeskentelyn. Heille voi ja pitää puhua suoraan ja olla reilu. Kaikille opettajille vankilatyö ei ole sopinut, mutta minusta riittää, kun osaa alan, jota opettaa ja kohtaa opiskelijat ihmisinä.” Mikko on viih-

tynyt vankilassa hyvin ja hänen sanojensa mukaan ”kakku jatkuu siis edelleen”.

Ammattiopettajan ammatista

Mikon mukaan ammatinopettajan pitää pystyä ratkomaan ongelmia, keskittymään olennaiseen eikä antaa häiriötekijöiden haitata. Nuorille luottamus on tärkeää ja se pitää aikuisen ansaita. ”Pyrin työssäni siihen, että olen rehti ja reilu ja kun jotain sovitaan, niin se myös pitää. Hyvä asenne opiskeluun syntyy helpommin kun nuorella on hyvä olla ja hän luottaa opetushenkilöstöön. Me opetamme päivittäin ammattiosaamisen lisäksi myös käytöstapoja ja soveliasta kielen-käyttöä. Opettajan rooli vaihtelee, välillä ollaan tarpeen mukaan äiti, poliisi, sosiaali-työntekijä tai talonmies.

Opettajan työssä tulee myös epäonnis-tumisia ja suunnitelmat on pystyttävä laitta-maan uusiksi. Jos opettaja näkee, että opis-kelija ei pysty tekemään metallin töitä, ei koulutusta ole järkeä jatkaa ja hänet on ohjattava muulle alalle. Haastavana Mikko kokee kiireen ja ajanpuutteen. Opetussuun-nitelmassa on todella paljon asioita, jotka pitäisi opettaa. Koska aika per opiskelija on rajallinen, usein on pakko keskittyä painot-tamaan niitä kaikkein tärkeimpiä asioita, kuin kahlata kaikki läpi pintapuolisesti. Myös erityisen lahjakkaat opiskelijat aiheuttavat (mieluisaa) lisätyötä, kun heille rakennetaan räätälöityjä ja nopeutettuja opiskelupolkuja.

Monenlaisia opiskelijoita

Vuosien mittaan Riihimäen metalliosaston työsalin läpi kulkeneista opiskelijoista ovat jääneet mieleen erityisesti ne, joiden kanssa

oli aluksi hankalaa. ”Eräänä iltana kun olin myöhään töissä, pari vanhaa opiskelijaa poik-kesi sisään. He olivat nähneet ohiajaessaan, että valot olivat päällä ja halusivat tulla moik-kaamaan ja kiittämään. Se lämmitti,” hymyi-lee Mikko. Hän muistaa myös erään opiskeli-jan joka myöhästeli koko ajan. ”Sanoin, että luokkaan ei ole enää tulemista jos myöhästyy. Seuraavana päivänä opiskelija oli taas myö- hässä, mutta sisään tullessaan hän huikkasi: anteeksi ihan kauheesti, että olen myöhässä, mä en muistanut, että näiltä tunneilta ei voi olla myöhässä!” naureskelee Mikko.

”Matkalleni on sattunut myös todellisia huippuopiskelijoita, joiden kanssa olemme menestyneet mm. ammattitaidon euroopan-mestaruuskisoissa. Hyrian kone- ja metalli- alalta näitä tähtioppilaita on noussut esiin viime vuosina useampia. Kaikista opiskeli-joista ei heti näe, että kyseessä on tuleva huippuammattilainen, jonka kanssa pokataan mitaleita kansainvälisistä kisoista. On opet-tajan ammattitaitoa pystyä ohjaamaan esim. ylivilkkaan opiskelijan energia oikeaan paik-kaan. Lisäksi opiskelijalla on oltava menesty-misen halun lisäksi asenne kohdallaan sekä hyvä työpaikka, joka tukee ja mahdollistaa kilpailuihin harjoittelemisen,” miettii Mikko.

Mikko aikoo jatkaa opettajan uraansa myös tulevaisuudessa. ”Hain juuri HAMK:in erityisopettajakoulutukseen. Koen, että eten-kin vankilaopetuksessa siitä voisi olla hyötyä.

” Opetustilanteessa kyse on enemmänkin ryhmä- dynamiikasta, muutama asiasta innostunut opiskelija saa muutkin mukaansa.”

26 27

Vaikuttavat hankkeetVuonna 2017 oli käynnissä yhteensä 30 hanketta. Aiemmin käynnisty-neistä ESR-hankkeista vuodelle 2017 jatkui UVVET – Uutta vetovoimaa energiatehokkaista teräsrakenteista – Valmistavan teollisuuden uudet mahdollisuudet, Motive – monialainen tiimiyrittäjyysverkosto, INTO – Osallistu ja innostu!, Noheva ja Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun. Laajasti mielenkiintoa herättäneet OSUMA ja Hyvinvointiklinikka päättyivät kesäkuussa 2017. Ammatillisen koulutuksen reformiin valmistauduttiin jo vuonna 2016 käynnistyneiden OPH:n ja OKM:n hankkeiden tuella. Vuoden 2017 hankehauissa keskityt-tiin erityisesti kokonaisuuksiin, joissa pedagogista sisältöä, oppimisympä-ristöjä ja työelämäyhteistyötä kehitetään käsi kädessä. Hanketyötä Hyri-assa vuonna 2017 teki yhteensä 93 henkilöä.

Tutustu hankkeisiin kotisivuillamme

Hyria palvelut toimintaa tukemassaHyria organisoitui uudelleen 1.1.2017 niin, että yhtiössä on toiminnan kannalta optimaalinen rakenne. Konserni- ja konsortiopalvelut palvelevat sekä Hyria koulutuksen että Hyria säätiön (HRAKS) tarpeita henkilöstö- ja työhyvinvointikysymyksissä, markkinoinnissa ja viestinnässä, talouteen ja kiinteistöihin liittyvissä asioissa sekä ICT:n saralla. Merkittävä muutos oli myös kiinteistöhuollon ja aulapalveluiden siirtäminen ISS:ltä Hyrian omaksi toiminnaksi.

Hyria palveluiden toiminta näkyy jokaisessa toimipisteessä ja kosket- taa jokaista hyrialaista sekä asiakkaitamme. Tiivis yhteistyö koulutusosas-tojen ja säätiön kanssa näkyy mm. opiskelijoiden ja asiakkaiden työssä oppimispaikkoina.

• Talous- ja kiinteistöpalvelut • Henkilöstö- ja työhyvinvointipalvelut • Opintopalvelut • ICT-palvelut • Ravintolapalvelut • Markkinointi- ja viestintäpalvelut

Laatu ja kestävä kehitys

Kansain- välinen Hyria Kansainvälinen toiminnan avulla lisätään opiskelijoiden ammatillista ja kansainvä-listä osaamista ja siten mahdollistetaan työskentely kansainvälisessä toiminta-ympäristössä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on työelämän kehitystä pal- velevan osaamisen tuottaminen, valmis-tuvien opiskelijoiden työllisyysmahdolli-suuksien parantaminen sekä koulutuk-sen laadun parantaminen kansainvälisen osaamisen vahvistamisen avulla.

Hyriasta ulkomaille työssäoppimaan tai opiskelemaan lähti 86 opiskelijaa. Hyriaan saapui 34 opiskelijaa. Opettajia, asiantuntijoita ja työelämäkumppaneita lähti ulkomaille 68 henkilöä ja saapui 67 henkilöä. Opiskelijoiden pitkäkestoi-set jaksot olivat keskimäärin 9 viikkoa ja henkilöstön 8 päivää.

Tutustu kansainväliseen toimintaan kotisivuillamme

Hyrian toimintaa2017

Hyrian laadunhallinnan varmistamisen edellytyksenä on kattava toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmä määritte-lee Hyrian yhteiset pelisäännöt, toimintatavat ja prosessit. Arviointiohjelma konkretisoi arviointi- ja kehittämistoimin-taa, sisältäen mm. osastokohtaisia seuranta- ja raportoin-titoimintoja. Laadunvarmistus sisältää oman sisäisen kehit-tämisen ohella kansallisen ammatillisen koulutuksen ohjauksen. Se on osa strategiaa ja johtamisjärjestelmää. Kansainvälisillä linjauksilla ja järjestelmillä on yhä suurempi merkitys laadunvarmistuksessa. Keskeisessä asemassa on ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (OPH) sekä yhteiset eurooppalaiset viitekehykset CQAF ja EQAVET.

Tutustu laatutyöhön kotisivuillamme

Hyria on vastuullisena koulutuksen järjestäjänä sitoutunut kestä-vän kehityksen periaatteisiin ja käytäntöihin jatkuvan parantami-sen periaatteen mukaisesti. Toimimalla innovatiivisesti ja asiakas-lähtöisesti tuotamme osaamista, joka edistää kestävän kehityk-sen mukaista ajattelua ja toimintaa eri ammattialoilla.

Hyrian ympäristöjärjestelmäksi on valittu OKKA-säätiön Oppi-laitosten kestävän kehityksen sertifiointi. Järjestelmän mukaisesti Hyrian kestävän kehityksen ohjelma ja toimintasuunnitelma kat- tavat koko oppilaitoksen. Sertifioituja koulutusaloja on kolme neljässä eri yksikössä. Hyria toimii aktiivisesti Uudenmaan Ympä- ristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmässä (VÄLKE) ja ylläpitää verkoston tiedotuskanavana toimivaa Osaamispankki- verkkosivustoa.

Tutustu ympäristönäkökulmaan kotisivuillamme

28 29

hyria.fi