Hunttijärven koekalastus kurenuotalla - Ningapi.ning.com/files/kTWtH1jGA9FXouSzaFGB5iBtltcr0...ja...

Hunttijärven koekalastus kurenuotalla29.–30.7.2010

Uudenmaan ELY-keskusPetri Savola

2

Kannen kuva: Uudenmaan ELY-keskuksen kurenuottalautta siirtymätaipaleella apajalta toiselleHunttijärvellä. Kuva: Hannu Lindberg

3

sisällysluettelo

Kohteen kuvaus 5

Kurenuottaus koekalastusmenetelmä 5

Kurenuottauksen tulokset 80-3 metrin syvyysvyöhyke 93-10 metrin syvyysvyöhyke 9yli 10 metrin syvyysvyöhyke 10yhteissaalis 11

Tulosten tarkastelua 11

Jatkossa 15Kalaistutukset 15Kalastuksen järjestäminen ja säätely 15Tehokalastukset nuotalla 16

Lähteet

Liitteet

5

Kohteen kuvaus

Mäntsälän Hunttijärvellä tehtiin samanlainen koekalastus edellisen kerran kesällä 2005 osana järvenkunnostussuunnittelua. Tätä ennen oli Helsingin yliopisto tehnyt koeverkkokalastuksen vuonna1980. Edellisen kurenuottauksen jälkeen Hunttijärvellä on tehty muutamina vuosina hoitokalastuk-sia nuotalla. Nämä tehokalastukset on tehty pääasiassa paikallisen aktiivien toimesta. Uudenmaanympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) on antanut nuottauksiin lähinnä asiantuntija-apua.

Koekalastuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia muutoksia Hunttijärven kalastossa tapahtunutkuluneen viiden vuoden aikana. Tässä raportissa keskitytään koekalastusmenetelmän ja sen tulostenselvittämiseen ja analysointiin. Koekalastus tehtiin samoin menetelmin edellisen kalastuksen kans-sa.

Hunttijärvi sijaitsee Mäntsälän kunnassa Levannon kylässä. Järvi kuuluu Mustijoen vesistöön ja onMäntsälänjoen valuma-alueen latvajärviä. Järven pinta-ala on 150 hehtaaria, keskisyvyys on 4,9 jasuurin syvyys 13,3 metriä. Tilavuus on noin 7,3 miljoonaa m3 Järven yläpuolisen valuma-alueenpinta-ala on noin 1500 hehtaaria. Järvi poikkeaa syvyytensä puolesta tämän alueen muista järvistä.Varsinkin itäreuna on hyvin jyrkkärantainen. Matalia ranta-alueita on vastaavasti länsirannalla jajärven pohjoispäässä.

Kurenuottaus koekalastusmenetelmä

Ennen koekalastuksen tekemistä järvi jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen, jotka olivat 0-3, 3-10ja yli 10 metrin syvyiset alueet. Jokainen syvyysvyöhyke jaettiin lisäksi hehtaarin pyyntiruutuihin.Näistä ruuduista arvottiin pyyntiruudut. Tavoitteena oli että 10 % syvyysvyöhykkeen ruuduista ka-lastettaisiin. Taulukossa 1 on esitetty syvyysvyöhykkeiden pinta-alat ja ruutujen määrät. Kuvassa 1on esitetty satunnaisesti arvottujen pyyntialueiden sijainti järvellä.

syvyys-vyöhyke

pinta-ala ha

ruutujenlukumäärä

0-3 m 52 43-10 m 78 7yli 10 m 20 2yhteensä 150 13 Taulukko 1. Syvyysvyöhykkeiden pinta-alat ja kalastusruutujen määrät Hunttijärven koekalastuksessa.

Varsinainen koekalastus tehtiin kurenuotalla. Kurenuotta on saartopyydys, joka lasketaan järveenympyrän muotoon. Kurenuotta vedetään siten että järven pohjalla kulkevassa alapaulassa olevienrenkaiden läpi kulkeva kurenarua vetämällä saadaan nuotan pohja kiristettyä umpeen, jolloin nuotansisäpuolella olleet kalat jäävät saaliiksi. Kurenuottauksessa käytettiin erityisesti tätä tarkoitusta var-ten rakennettua nuottalauttaa. Lautalla on kurenuotan lisäksi sähkömoottorista voimansa saava ku-reköyden vetorumpu ja saaliin käsittelyyn tarkoitettu lajittelupöytä. Lisäksi tulokset voidaan ajansäästämiseksi tallentaa suoraan kannettavalle tietokoneelle.

6

Kuva 1. Hunttijärvellä vedettyjenkurenuotta-apajien sijainti.

0-3 m syvyysvyöhyke 4 pyyntialuetta

3-10 m syvyysvyöhyke 7 pyyntialuetta

yli 10 m syvyysvyöhyke 2 pyyntialuetta

7

Käytössä olleiden kurenuottien korkeudet olivat 8,5 ja 13 metriä. Jokaisen nuotan liinojen solmuvä-lit ja pituudet ovat samat. Kurenuottien pituus on 160 metriä ja nuotan kalastama alue on kooltaan0,2 hehtaaria. Nuottien peräosan pituus on noin 20 metriä ja solmuväli 6 millimetriä. Nuotan alkupään liinojen solmuvälit ovat 8 ja 10 millimetriä. 8 mm havasta on nuotassa noin 90 metriä ja 10mm liinoja noin 50 metriä

kuva 2. kurenuottaa vedetään lautalle ja samaan aikaan edellisen vedon saalista lajitellaan ja punnitaan.

Kurenuotalla kalastettaessa pyritään siihen että nuotta on niin syvä että se ulottuu pinnasta pohjaansaakka. Tällöin estetään kalojen karkaaminen nuotan alta. Kurenuottauksen edut perinteiseen ver-koilla tapahtuvaan koepyyntiin ovat saaliin vähäisempi valikoituneisuus, lähes kaikkien kalalajienyhtä tehokas kalastettavuus ja mahdollisuus saada tietoa sekä kalojen lajisuhteista että määrästä jär-vessä.

Kuva 3. Hunttijärven kuhia odottamassa punnitusta ennen laskua takaisin järveen. Kuva Hannu Lindberg

8

Kurenuottauksen tulokset

Koekalastuksessa nuotattiin yhteensä 13 apajaa (kuva 1), joista saatiin yhteensä noin 148,6 kiloa ka-laa. Tästä määrästä vapautettujen petokalojen osuus oli 38,5 kg. Saalissa oli edustettuna kuusi kala-lajia särki, salakka, lahna, ahven, kiiski ja kuha. Saaliista eroteltiin vesiastioihin, petokaloiksi luet-tavat, yli 10 cm pituiset kuhat ja 15 sentin pituiset ahvenet. Petokalat vapautettiin punnituksen jäl-keen takaisin järveen. Muu osa saaliista lajiteltiin kokonaisuudessaan. Lajeittain kaloista punnittiinkokonaispaino. Kalojen lukumäärät laskettiin kustakin lajista otetun 200 kappaleen näyte-erän kes-kipainon perusteella, mikäli kaloja oli näytteessä enemmän kuin 200 kappaletta. Apajakohtaiset saa-lispöytäkirjat ovat tämän raportin liitteenä. Tulokset käsitellään jäljempänä ensin syvyysvyöhyk-keittäin ja lisäksi yhteenvetona kaikilta alueilta.

Kuva 4 Hunttijärven koekalastuksen saalisjakauma.

syvyys O2 mg/l T 0C O2 % 0 12,5 24,8 1511 10,8 24,4 1292 10,5 24,3 1253 10,5 24,3 1254 10,9 24,2 1305 1,5 19,1 166 1,5 14,3 157 1,2 11,1 118 1,4 9,1 129 1,2 6,6 10

10 1,0 6,3 811 0,8 6,3 7

11,6 0,3 5,9 2taulukko 2. Hunttijärven happipitoisuus kuva 5. Hunttijärven Happiprofiili. Syvänteen alusveden happipi-

toisuuden parantaminen vaatisi mahdollisesti hapetuslaiteidenkäyttöä.

9

Nuottausten aikana mitattiin myös veden happipitoisuus ja lämpötila happimittarilla. Pintavedenlämpötila oli poikkeuksellisen korkea lähes 25 astetta. Lämpötilan harppauskerros oli noin viidenmetrin syvyydellä. Happipitoisuudet olivat harppauskerrokseen asti korkeat. Harppauskerroksenalapuolella happipitoisuus laski jyrkästi ja alusvesi oli syvännealueella käytännössä hapeton viittämetriä syvemmillä alueilla.

0-3 metrin syvyysvyöhyke

Järven matalimmilla alueilla nuotattiin yhteensä neljä apajaa. Taulukossa 2 on esitetty ranta-alueiden saalistilasto. Matalien ranta-alueiden valtalajit olivat ahven ja särki. Ahvenen osuus luku-määrästä oli 66 % ja särjen 22 %. Painon osalta jakaumat olivat toisin päin, särkikaloja saaliista oli66 %.

Alueen yksikkösaaliit olivat 59 kg/ha ja 10 000 kpl/ha. Matalilta alueilta saadaan yleensä runsaim-min pienikokoisia kaloja mutta nyt poikkeuksellisesti suurimmat kalatiheydet olivatkin 3-10 metrinsyvyysvyöhykkeellä. Kalojen keskipaino oli matalilla alueilla 5,9 grammaa. Kalojen siirtymiseenmatalasta syvempiin vesiin saattoi vaikuttaa poikkeuksellisen lämmin vesi. Pintavesi oli noin 25 as-teista aina viiden metrin syvyydellä olleeseen harppauskerrokseen asti, josta veden lämpötila alkoinopeasti alentua syvemmälle mentäessä.

Petokaloja matalien alueiden saaliissa oli yhteensä 102 kappaletta ja jotka painoivat noin 9,9 kiloa.Taulukossa 3 on esitetty tarkemmat lajikohtaiset kalamäärät. Nuotan mukana nousi myös runsaastipohjasedimentin pinnalla olleita järvisimpukoita.

kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/hasärki 1 780 18 939 10,6 22 % 40 % 2 224 23,7salakka 222 2 065 9,3 3 % 4 % 278 2,6lahna 378 10 219 27,0 5 % 22 % 473 12,8ahven 5 299 9 050 1,7 66 % 19 % 6 624 11,3kiiski 292 1 009 3,5 4 % 2 % 365 1,3kuha 63 6 121 97,2 1 % 13 % 79 7,7yhteensä 8 034 47 403 5,9 100 % 100 % 10 043 59,3Taulukko 3. Hunttijärven 0-3 metrin syvyysvyöhykkeen koekalastussaalis.

3-10 metrin syvyysvyöhyke

Järven keskialueella kalastettiin yhteensä seitsemässä ruudussa. Kokonaissaalis oli noin 98,9 kiloaja lähes 21 000 kappaletta. Tämän alueen yksikkösaaliit olivat korkeimmat, hehtaarisaalis oli 70,7kiloa ja yli 24 300 kappaletta. Petokalojen osuus oli 27,8 kiloa ja 89 kappaletta. Nuotattua aluettakohden laskettuna saalis oli noin 71 kg/ha ja 24 300 kpl/ha. Saaliissa oli mukana myös kaksi täplä-rapua. Taulukossa 4 on esitetty syvyysvyöhykkeen kokonaissaalis.

10

kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/hasärki 454 4 605 10,1 1 % 5 % 324 3,3salakka 627 4 467 7,1 2 % 5 % 448 3,2lahna 1 801 42 780 23,8 5 % 43 % 1 286 30,6ahven 31 039 24 294 0,8 91 % 25 % 22 171 17,4kiiski 77 232 3,0 0 % 0 % 55 0,2kuha 53 22 533 425,2 0 % 23 % 38 16,1yhteensä 34 051 98 911 2,9 100 % 100 % 24 322 70,7Taulukko 4. 3-10 metrin syvyysalueen kurenuottasaaliin jakautuminen lajeittain

yli 10 metrin syvyysvyöhyke

Syvänteellä suoritetuissa kurenuottauksissa saalis koostui lähinnä pelkästään tämän vuoden ahvenenpoikasista. Saaliista vapautettiin kolme petokalaa, jotka painoivat yhteensä 820 grammaa. Syvän-teellä hehtaarisaalissaalis oli vain noin 5,7 kg.

Useimmissa koekalastuskohteissa kalamäärät alenevat juuri syvänteissä. Tähän on ehkä syynä huo-nompi ravintotilanne. Usein tällaisten rehevien järvien pienialaisten syvänteiden pohjat ovat niuk-kahappisia tai kokonaan hapettomia suuren osan vuodesta, kevät- ja syystäyskiertoa lukuun ottamat-ta. Näin ollen pohjaeläinten ja sitä myötä pohjaravintoa käyttävien kalojen määrät ovat pienempiäkuin matalammilla alueilla, joilla hapen määrä alusvedessä on riittävä ympäri vuoden. Hunttijärvel-lä syvänteen hapeton kerros alkoi 5 metrin syvyydeltä.

kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/hasärki 2 55 27,5 0 % 2 % 5 0,1salakka 2 14 7,0 0 % 1 % 5 0,0lahna 8 297 37,1 1 % 13 % 20 0,7ahven 1 204 1 149 1,0 99 % 51 % 3 010 2,9kiiski 3 11 3,7 0 % 0 % 8 0,0kuha 2 736 368,0 0 % 33 % 5 1,8yhteensä 1 221 2 262 1,9 100 % 100 % 3 053 5,7Taulukko 5. Hunttijärven syvänteellä vedettyjen kahden kurenuotta-apajan saalis

11

yhteissaalis

Kokonaissaalis oli 148,5 kiloa, josta petokalojen osuus 38,5 kiloa. Koekalastuksen perusteella ka-lasto näyttäisi olevan hieman särkikalapainotteinen. Kokonaissaalin painosta särkikalojen osuus on56 %. Vaikka ahvenkalojen osuus kokonaissaaliissa on melko korkea, tilannetta huonontaa se ettäyli 70 % ahvenista pienikokoista, tämän vuoden poikasta.

kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/hasärki 2 236 23 599 11 5 % 16 % 860 9,1salakka 851 6 546 8 2 % 4 % 327 2,5lahna 2 187 53 296 24 5 % 36 % 841 20,5ahven 37 542 34 493 1 87 % 23 % 14 439 13,3kiiski 372 1 252 3 1 % 1 % 143 0,5kuha 118 29 390 249 0 % 20 % 45 11,3yhteensä 43 306 148 576 3 100 % 100 % 16 656 57,1Taulukko 6. Hunttijärven 13 kurenuotta-apajan yhteissaalis.

Tulosten tarkastelua

Kuvissa 6-9 on esitetty sama mittakaavaisissa kuvissa eri syvyysvyöhykkeiden yksikkösaaliit. Yk-sikkösaalis tarkoittaa sitä että saalis suhteutetaan pinta-alaan tai pyyntiponnistukseen, jotta tulostenvertailu eri pyyntipaikkojen ja -aikojen välillä helpottuu. Punaiset pylväät kuvaavat kalojen luku-määrää ja siniset pylväät kalojen painoa nuotattua pinta-alaa kohti laskettuna. Kuvista käy ilmi eriosa-alueiden väliset erot. Matalilla alueilla erot lajien kalamäärien välillä olivat pienimmät. Kesi-alueella taas näkyy selvästi ahvenen keväällä syntyneiden poikasten suuri osuus lukumäärästä. Tällävyöhykkeellä saaliissa oli myös runsaasti erikokoisia lahnoja, joukossa isojakin yksilöitä.

kuva 6. Ranta-alueiden saalis oli osa-alueista tasaisimmin jakautunut. Aikaisempaan vuoden 2005koekalastukseen verrattuna kalamäärät olivat kuitenkin selkeästi alhaisemmat.

12

kuva 7. 3-10 metrin syvyysvyöhykkeen yksikkösaalit olivat järven korkeimmat. Lahnan yksikkösaaliin painomenee juuri asteikon ulkopuolelle 30 500g/ha.

Kuva 8. Syvänteellä kalamäärät olivat erittäin alhaiset. Tähän merkittävänä osasyynä oli alusvedenhapettomuus.

kuva 9. Kokonaissaaaaliin painon osalta yksikkösaalis oli noin 30 % alhaisemmaksi kuin edelliselläkoekalastuskerralla 2005. Lukumäärän suhteen tilanne on päinvastoin. Erittäin runsas ahven poikasten määränosti yksikkösaaliin lähes kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna.

13

kuva 10. Vuosien 2005 ja 2010 koekalastussaaliiden lukumääräisen yksikkösaaliiden vertailu lajikohtaisesti.Kuvasta voi todeta että särjen, salakan ja kuhan kappalemäärät ovat vähentyneet ja lahnan ja ahvenenlisääntyneet.

kuva 11. sama vertailu kuin edellisessä kuvassa mutta nyt painon osalta kertoo samaa paitsi että aikaisempaanverrattuna tänä vuonna kuhasaalis oli edellistä kertaa parempi isojen kuhien osalta mutta erittäin huono tämänkesän poikasten osalta. Saaliissa oli vain neljä kapppletta tämän vuoden kuhan poikasia.

kuva 12. Yksikkösaaliin lukumäärän syvyysvyöhykkeittäinen vertailu edelliseen koekalastukseen osoittaa lähin-nä ahven suuren ikäluokan vaikutuksen tulokseen.

14

kuva 13. painoyksikkösaalis oli edellistä koekalastuskertaa alhaisempi.

Edelliseen koekalastukseen verrattuna kalasto on jonkin verran muuttunut. Painon osalta saalis olinoin 30 % alhaisempi kuin edellisellä kerralla mutta lukumäärän osalta on tullut 40 % nousu. Tosinmuiden kuin ahvenen (lukumäärä noussut yli 300 %) ja lahnan noin (90 %) osalta ovat lukumäärät-kin laskeneet. Ahvenen osalta kyse on keväällä hyvin onnistuneen lisääntymisen aiheuttamasta pii-kistä, koska suurin osa kaloista oli tämän vuoden poikasia. Suurin osa näistä poikasista kuitenkinkohtaa luonnollisen kuoleman tulevan syksyn ja talven aikana. Lahnan osalta tilanne on kuitenkintodellisempi, sillä saaliissa oli usean eri ikäluokan kaloja.

Edelliseen koekalastukseen verrattuna petokalakokoisten kuhien määrä oli lisääntynyt reilusti. To-sin haukia tai madetta ei saatu nyt lainkaan. Järveen istutettuja siikoja ei saatu tämän vuoden koe-kalastuksessa. Hannu Lindbergin kertoman mukaan syksyn verkkopyynneissä, vesien viilennyttyä,siikoja ja myös haukia on kuitenkin saatu kohtalaisesti.

Koekalastuksen petokalaindeksi eli F/C suhde on 2,9. Luku on sinänsä erinomainen. Tämä luku ker-too siis kuinka paljon petokaloja on suhteessa niiden ravinnokseen käyttämiin kaloihin. Suhde antaakarkean kuvan järven kalakannasta. Mikäli suhde on yli 7, petokaloja on selvästi liian vähän hoita-maan pikkukalojen harvennusta kyllin tehokkaasti. Mikäli arvo on 2-7, petokalojen määrä on hyvis-sä olosuhteissa riittävä. Jos suhde on alle 2, voi petokaloja olla jopa liikaa. Petokalaindeksi ei kui-tenkaan huomioi petokalojen ja niiden ravintokohteiden sopivuutta toisilleen. Esimerkiksi mikälipetokalat ja ravintokohteet ovat järven eri osa-alueilla, tai ravinto on petokaloille väärän kokoista,niin hyväkään F/C-suhde ei tuo toivottua lopputulosta eli luontaisesti tasapainoista kalakantaa.

Huolestuttavaa kuitenkin tämän vuoden osalta oli kuhan poikasten puuttuminen saaliista. Kuhanpoikasia oli vain neljä kappaletta kun edellisessä koekalastuksessa niitä oli yli 4500 kappaletta. Ku-han poikasten puuttumiseen syitä voi olla monia. Kutukaloja näyttäisi järvessä kuitenkin olevanihan riittävästi. Onko keväällä, ennen kuhan poikasten kuoriutumista syntynyt ahvenen suuri ikä-luokka, mahdollisesti aiheuttanut ravinto- ja elintilakilpailua ja kuhan poikaset tämän vuoksi olisi-vat hävinneet. Järvessä on myös Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen (Malinen T. ym 2009)mukaan runsaasti sulkasääsken toukkia. Nämä hyönteistoukat kilpailevat eläinplanktonravinnostakalanpoikasten kanssa. Sulkasääsken toukat pystyvät elämään syvänteen alusveden niukkahappisis-sa olosuhteissa, turvassa kalojen aiheuttamalta saalistukselta.

15

Haukien puuttuminen saaliista johtuu lähinnä siitä että ne oleskelivat luultavasti niin matalilla alu-eilla lähellä rantaa ja kasvillisuuden seassa, ettei kurenuotta niitä tavoittanut.

Näyttäisi siltä että järven kokonaiskalamäärä olisi hivenen pienempi kuin viisi vuotta sitten. Petoka-lakokoisten ahventen ja kuhien määrä on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi edellisestä kerrasta.Helsingin yliopistossa (Vinni M. 2009) tehty kuhan kasvuselvitys tukee myös kuhakannan runsauttaja kuhien nopeaa kasvua. Aikaisemman koekalastuksen yhteydessä oli merkkejä petokaloihin koh-distuneesta kovasta kalastuspaineesta. Nyt tilanne näyttää petokalojen suhteen paremmalta.

Jatkossa

Kalaistutukset

Jos Hunttijärven kuhan lisääntyminen epäonnistuu useana perättäisenä vuotena, on ehkä syytä miet-tiä tuki-istutuksia hyvin tuottoisan kuhakannan ylläpitämiseksi. Istutuksilla voidaan kuhan kohdallakorjata osittain huonojen ja hyvien lisääntymiskesien välisiä eroja. Suositeltava istutusmäärä täy-dennysistutuksessa, jossa järvessä olevaa kuhakantaa halutaan vahvistaa, on 15–25 poikasta hehtaa-ria kohden. Hunttijärvellä tämä tarkoittaisi noin 4 000 poikasen istuttamista tarpeen mukaan vuosit-tain.

Hunttijärveen on istutettu myös useita eri siikamuotoja. Hyöty planktonia syövien kalojen istutta-misesta järveen, josta on juuri poistettu planktonia syöviä kaloja, perustuu siihen ajatukseen ettäesimerkiksi siiat käyttävät osan siitä tilasta, joka muuten helposti täyttyisi salakalla, lahnalla ja sär-jellä. Näin osa planktonia syövistä kaloista olisi arvokalaa ja lisäisi järven virkistysarvoa. Suositel-tava siian istutustiheys rehevään Eteläsuomalaiseen järveen on 20–50 kesänvanhaa poikasta hehtaa-ria kohti. Parhaiten Hunttijärvessä näyttäisi kasvavan Peled-siika.

Vaikka koekalastuksen saaliissa ei yhtään haukea ollut, hauen istutukset tuskin ovat tarpeen. Huntti-järven pohjois- ja länsiosissa näyttäisi olevan kuitenkin runsaasti hauen luontaiseen lisääntymiseenja oleskeluun soveltuvia alueita.

Kalastuksen järjestäminen ja säätely

Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta on asettanut verkkokalastukseen pienimmäksi salli-tuksi solmuväliksi 45 millimetriä ja rajoittanut myytävien verkkomerkkien määrän kahteen talouttakohti. Lisäksi kuhan alamittaa on nostettu 40 senttiin. Verkkokalastuksen lisäksi Hunttijärvellä ka-lastetaan kuhaa myös melko runsaasti uistelemalla. Koekalastuksen tulosten valossa näyttäisi kui-tenkin että kuhakanta kestäisi melko hyvin nykyisen suuruisen kalastuspaineen. Nykyisen tiedonmukaan kuhan riittävän lisääntymisen turvaamiseksi ja nopean kasvun hyödyntämisen lisääntynee-nä saaliina, tulisi verkkokalastuksessa käytettävien solmuvälien olla 50–55 millimetriä. Tämän ra-portin liitteenä on kaksi aiheesta Suomen kalastuslehden vuoden 2008 numerossa 7 julkaistua artik-kelia.

Verkkojen solmuvälin nosto 50–55 millimetriin, aiheuttaa ongelmia siian kalastuksen kanssa. Sii-kaa on Hunttijärveen istutettu vuosittain ja on toinen Hunttijärven kotitarvekalastajien tavoittelemis-

16

ta lajeista. Istutuksissa käytetty Peled-siika nopeakasvuisena ja kookkaana lajina soveltuu kalastet-tavaksi ainakin vielä 50 millimetrin solmuvälin verkoilla.

Kokonaisuudessaan petokaloihin ja siikaan kohdistuva kalastus tuskin on Hunttijärvellä liian teho-kasta mutta kuhan suojelun osalta tärkeimmät osa-alueet ovat tarpeeksi suuret verkon solmuvälit jakalojen talviajan oleskelualueiden täyteen verkottamisen estäminen sekä vapavälinein saatujen ala-mittaisten kuhien vapauttaminen. Osakaskunta on myös panostanut näkyvään ja aktiiviseen kalas-tuksen valvontaan.

Tehokalastus nuotalla

Hunttijärvellä on mahdollisuus käyttää Mäntsälä-Pornaisten kalastusalueen nuottakalustoa. Nuotta-uksilla tulee keskittyä Hunttijärven valtalajien särjen ja lahnan poistoon. Syysnuottauksella pysty-tään vaikuttamaan erittäin tehokkaasti syvänteisiin parveutuvan särjen määriin. Nuottaukset voidaantoteuttaa myös yhdessä siten että kalastusalueen nuotan lisäksi järvellä on myös ELY-keskuksennuottakalusto. Silloin on mahdollisuus saada asiantuntijaohjausta myös okalastusalueen nuotankäyttöön ja pyyntiteho saadaan kaksinkertaistettua. Tämä järjestely vaatii kuutta talkootyöntekijääkahden sijasta.

Lahnan kohdalla taas talvinuottaus on osoittautunut tehokkaimmaksi menetelmäksi. Talvinuottauk-siin on mahdollista saada apua Uudenmaan ELY-keskukselta. Hunttijärven kalamäärä ei näyttäisiolevan erittäin runsas vaan muutaman vuoden välien toteutettu tehokas kalastus auttaisi hillitsemäänsärkikalojen runsastumistaipumusta. Nuotattaessa särkikaloja tulisi poistaa 4-6 tonnia keralla. Tämävastaa 30–40 kilon poistumaa hehtaarilta. Tämä yhtenä hoitotoimenpiteenä mahdollisen hapetuksenja valuma-alueiden kunnostusten kanssa yhdessä voisi se olla riittävä lisäpotku järven tilan parane-miselle.

Tehokalastusten yhteydessä tulee koko ajan seurata kalakannan määrää ja lajikoostumusta saaliistaotettavilla näyte-erillä. Kun yhdistetään tiedot nuottauksen saaliista ja aina nuottauksen apuna käy-tettävästä kaikuluotauksesta, voidaan tarkentaa sekä käsitystä järvessä olevan kalan määrästä ettähoitokalastuksen tarpeesta ja poistettavasta kalamäärästä. Nuottasaaliista otettujen saalisnäytteidenavulla saadaan selville eri lajien osuudet kokonaissaalista. Jotta nuottaus olisi tehokasta, se edellyt-tää kaikuluotaimen käyttöä ennen nuottausta. Näin kalaparvet voidaan paikallistaa ennen nuotan ve-toa. Kalastusalueen nuottakalustoa tulisikin täydentää hankkimalla Kuha-veneeseen riittävän hyväkaikuluotain.

17

Lähteet:

Malinen T., Vinni M., Antti-Poika P., Tuomaala A. Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsausMäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet.2008

Vinni M., Malinen T. Kuhan kasvu Mäntsälän Hunttijärvessä. Helsingin yliopisto, ympäristötietei-den laitos/akvaattiset tieteet. 2009

Muuta alan kirjallisuutta:

Vesi- ja ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteri, Hertta

Koli L, Retkeilijän kalaopas, Otava. Viides painos 1983.

Torpström H, Lappalainen K M. Järvien biomanipulaation perusteita ja käytännön mahdollisuuksia. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, nro 95. 1992

Somppi K. Hoitokalastusopas. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja nro 12. 1995

Kilpinen K. Kalaveden hoito - opastusta osakaskunnille ja kalastusalueille. Kalatalouden keskusliit-to nro 146. 2002

Ulvi, T. Lakso, E. (toim). Järvien kunnostus. Suomen ympäristökeskus, ympäristöopas 114 2005

Sammalkorpi I, Keto J, Kairesalo T, ym. Vesijärviprojekti 1987-1994, ravintoketjukunnostus, tut-kimukset ja toimenpidekulut. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, no. 218.

Ilmavirta V. Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet. Yliopistopaino 1990.

18

Liitteet

Liite 1. Suomen kalastuslehden 7/2008 artikkeli, Kuhakantojen hoito ja kalastuksen säätely kalas-tusalueen näkökulmasta

Liite 2. Suomen kalastuslehden 7/2008 artikkeli, Hjälmarenilla alamitan nosto yli tuplasi kuhasaa-liit.

Liite 3. syvyysaluekohtaiset kurenuottauspöytäkirjat

19

Liite 1

21

Liite 2

23

Liite 3KURENUOTTAUSRAPORTTIsyvyysvyöhyke 0-3 m 52 haPäiväys: 29.-30.7.2010; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 8,5*160 m

Järven pinta-ala 150 ha

Nuotattu alue 0,8 ha saalis nuotatulta alueelta 59,3 kg/ha10 043 kpl/ha

petokaloja nuotatulla alu-eella 12,4 kg/ha

242 kpl/ha

HUOM:saaliissa runsaasti järvisimpuk-kaa

yhteissaalis pinta-ala 0,80 ha keskisyvyys 2,3 metriä

kokonaissaalis saalis syvyyteenlaji keski- kpl kg nuotatulta alalta suhteutettu saalis

paino kpl g % % kpl/ha kg/ha kpl/103m3 g/m3

särki 10,6 1 780 18 939 22 % 51 % 2 224 23,7 957 6 517salakka 9,3 222 2 065 3 % 6 % 278 2,6 120 711lahna 27,0 378 10 219 5 % 27 % 473 12,8 130 3 516ahven 1,0 5 258 5 208 66 % 14 % 6 573 6,5 1 809 1 792kiiski 3,5 292 1 009 4 % 3 % 365 1,3 100 347kuha 19,5 2 39 0 % 0 % 3 0,0 1 13yhteensä 4,7 7 932 37 479 100 % 100 % 9 915 46,8 2 729 12 896

vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl gahven 94 41 3 842 40 % 39 % 51 4,8 18 1 652kuha 100 61 6 082 60 % 61 % 76 7,6 26 2 616

yhteensä 193 102 9 924 100 % 100 % 128 12,4 44 4 268

F/C 3,8

kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/hasärki 1 780 18 939 10,6 22 % 40 % 2 224 23,7salakka 222 2 065 9,3 3 % 4 % 278 2,6lahna 378 10 219 27,0 5 % 22 % 473 12,8ahven 5 299 9 050 1,7 66 % 19 % 6 624 11,3kiiski 292 1 009 3,5 4 % 2 % 365 1,3kuha 63 6 121 97,2 1 % 13 % 79 7,7

yhteensä 8 034 47 403 5,9 100 % 100 % 10 043 59,3

24

keskisyvyys 2,5 metriäAPAJA 1. ruutu no. 7 pinta-ala 0,2 ha

saalisotanta kokonaissaalislaji kpl paino keski- kpl paino kpl kg

g paino g % %särki 166 9 550 57,5 166 9 550 18 % 73 %salakka 34 345 10,1 34 345 4 % 3 %lahna 25 1 788 71,5 25 1 788 3 % 14 %ahven 480 704 1,5 480 704 53 % 5 %kiiski 208 678 3,3 208 678 23 % 5 %kuha 0,0 0 0 0 % 0 %yhteensä 913 13 065 14,3 913 13 065 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 0 0 % 0 %kuha 2 1 085 543 100 % 100 %

yhteensä 2 1 085 543 100 % 100 %



g paino g % %särki 192 4 610 24,0 1 370 4 610 60 % 60 %salakka 14 230 16,4 68 230 3 % 3 %lahna 32 1 010 31,6 300 1 010 13 % 13 %ahven 2 012 1 698 0,8 504 1 698 22 % 22 %kiiski 25 110 4,4 33 110 1 % 1 %kuha 0,0 0 0 0 % 0 %yhteensä 2 275 7 658 3,4 2 275 7 658 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 82 6 640 81kuha 35 6 645 190

yhteensä 117 13 285 271 0 % 0 %



g paino g % %särki 237 4 730 20,0 237 4 730 5 % 30 %salakka 78 815 10,4 78 815 2 % 5 %lahna 46 7 275 158,2 46 7 275 1 % 46 %ahven 4 271 2 744 0,6 4 271 2 744 91 % 17 %kiiski 51 221 4,3 51 221 1 % 1 %kuha 2 39 19,5 2 39 0 % 0 %yhteensä 4 685 15 824 3,4 4 685 15 824 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 0kuha 18 1 510 84

yhteensä 18 1 510 84 0 % 0 %

25



g paino g % %särki 7 49 7,0 7 49 12 % 5 %salakka 42 675 16,1 42 675 71 % 72 %lahna 7 146 20,9 7 146 12 % 16 %ahven 3 62 20,7 3 62 5 % 7 %kiiski 0,0 0 0 0 % 0 %kuha 0,0 0 0 0 % 0 %

yhteensä 59 932 15,8 59 932 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 1 128 128kuha 3 784 261

yhteensä 4 912 389 0 % 0 %

26

KURENUOTTAUSRAPORTTIsyvyysvyöhyke 3-10 m 78 haPäiväys: 29.-30.7.2010; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 8,5*160m


Nuotattu alue 1,4 haSaalis nuotatulta alueel-

ta 70,7 kg/ha24 322 kpl/ha

petokaloja nuotatullaalueella 19,9 kg/ha

64 kpl/haHUOM: suurin kuha painoi noin 3300 g, saaliissa myös 2 kpl täplärapuja.

yhteissaalispinta-

ala 1,40 ha keskisyvyys 4,8 metriä

kokonaissaalis saalis syvyyteenlaji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis

paino g % % kpl/ha kg/ha kpl gsärki 10,1 454 4 605 1 % 6 % 324 3,3 94 951salakka 7,1 627 4 467 2 % 6 % 448 3,2 129 922lahna 23,8 1 801 42 780 5 % 60 % 1286 30,6 372 8834ahven 0,6 30 998 18 953 91 % 27 % 22141 13,5 6401 3914kiiski 3,0 77 232 0 % 0 % 55 0,2 16 48kuha 11,0 5 55 0 % 0 % 4 0,0 1 11yhteensä 2,1 33 962 71 092 100 % 100 % 24259 50,8 7013 14680

vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl gahven 130 41 5 341 46 % 19 % 29 3,8 8 1103kuha 468 48 22 478 54 % 81 % 34 16,1 10 4641yhteensä 599 89 27 819 100 % 100 % 64 19,9 18 5744

F/C 2,6

kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/hasärki 454 4 605 10,1 1 % 5 % 324 3,3salakka 627 4 467 7,1 2 % 5 % 448 3,2lahna 1 801 42 780 23,8 5 % 43 % 1 286 30,6

ahven31

039 24 294 0,8 91 % 25 % 22 171 17,4kiiski 77 232 3,0 0 % 0 % 55 0,2kuha 53 22 533 425,2 0 % 23 % 38 16,1

yhteensä34

051 98 911 2,9 100 % 100 % 24 322 70,7

27



g paino g % %särki 18 40 2,2 18 40 0 % 0 %salakka 132 1 025 7,8 132 1 025 1 % 11 %lahna 74 2 570 34,7 74 2 570 1 % 29 %ahven 9 820 5 243 0,5 9 820 5 243 98 % 59 %kiiski 7 33 4,7 7 33 0 % 0 %kuha 2 28 14,0 2 28 0 % 0 %

yhteensä10

053 8 939 0,9 10 053 8 939 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 0kuha 15 6 080 405

yhteensä 15 6 080 405 0 % 0 %



g paino g % %särki 114 460 4,0 114 460 2 % 3 %salakka 5 53 10,6 5 53lahna 103 11 055 107,3 103 11 055ahven 7 286 4 390 0,6 7 286 4 390kiiski 55 150 2,7 55 150kuha 1 13 13,0 1 13 0 % 0 %yhteensä 7 564 16 121 2,1 7 564 16 121 2 % 3 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 12 1 540 128kuha 8 4 510 564

yhteensä 20 6 050 692 0 % 0 %



g paino g % %särki 1 2 2,0 1 2 0 % 0 %salakka 327 1 867 5,7 327 1 867 8 % 33 %lahna 248 1 512 6,1 248 1 512 6 % 27 %ahven 3 334 2 284 0,7 3 334 2 284 85 % 40 %kiiski 2 7 3,5 2 7 0 % 0 %kuha 1 0 0,1 1 0 0 % 0 %yhteensä 3 913 5 672 1,4 3 913 5 672 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 1 218 218 50 % 27 %kuha 1 575 575 50 % 73 %

yhteensä 2 793 793 100 % 100 %

28



g paino g % %särki 6 87 14,5 6 87 1 % 8 %salakka 14 143 10,2 14 143 2 % 13 %lahna 1 460 460,0 1 460 0 % 43 %ahven 731 380 0,5 731 380 97 % 36 %kiiski 0,0 0 0 0 % 0 %kuha 0,0 0 0 0 % 0 %yhteensä 752 1 070 1,4 752 1 070 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 4 550 138 80 % 87 %kuha 1 85 85 20 % 13 %

yhteensä 5 635 223 100 % 100 %



g paino g % %särki 44 2 854 64,9 44 2 854 3 % 17 %salakka 112 1 080 9,6 112 1 080 8 % 6 %lahna 144 12 455 86,5 144 12 455 11 % 72 %ahven 1 042 856 0,8 1 042 856 77 % 5 %kiiski 3 8 2,7 3 8 0 % 0 %kuha 1 14 14,0 1 14 0 % 0 %yhteensä 1 346 17 267 12,8 1 346 17 267 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 2 225 113kuha 6 1 855 309

yhteensä 8 2 080 422 0 % 0 %



g paino g % %särki 267 1 034 3,9 267 1 034 4 % 5 %salakka 19 163 8,6 19 163 0 % 1 %lahna 1 228 14 610 11,9 1 228 14 610 17 % 74 %ahven 5 568 4 005 0,7 5 568 4 005 79 % 20 %kiiski 4 18 4,5 4 18 0 % 0 %kuha 0,0 0 0 0 % 0 %yhteensä 7 086 19 830 2,8 7 086 19 830 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 39 5 050 129kuha 27 15 100 559 suurin 3300

yhteensä 66 20 150 689 0 % 0 %

29



g paino g % %särki 4 128 32,0 4 128 0 % 6 %salakka 18 136 7,6 18 136 1 % 6 %lahna 3 118 39,3 3 118 0 % 5 %ahven 3 217 1 795 0,6 3 217 1 795 99 % 82 %kiiski 6 16 2,7 6 16 0 % 1 %kuha 0,0 0 0 0 % 0 %yhteensä 3 248 2 193 0,7 3 248 2 193 100 % 100 %

vapautetut kpl g kp kpl % kg %ahven 2 319 160kuha 1 487 487

yhteensä 3 806 647 0 % 0 %

30

KURENUOTTAUSRAPORTTIsyvyysvyöhyke yli 10 m 20 haPäiväys: 29.7.2010; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Pyydys: 13*160 m


Nuotattu alue 0,4 ha Saalis nuotatulta alueelta 5,7 kg/ha3 053 kpl/ha

petokaloja nuotatullaalueella 2,1 kg/ha

8 kpl/haHUOM:

yhteissaalis pinta-ala 0,40 ha keskisyvyys 11,2 metriä

kokonaissaalis saalis syvyyteenlaji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis

paino g % % kpl/ha kg/ha kpl gsärki 27,5 2 55 0 % 4 % 5 0,1 0 5salakka 7,0 2 14 0 % 1 % 5 0,0 0 1lahna 37,1 8 297 1 % 21 % 20 0,7 1 27ahven 0,9 1 203 1 065 99 % 74 % 3008 2,7 108 96kiiski 3,7 3 11 0 % 1 % 8 0,0 0 1kuha 0,0 0 0 0 % 0 % 0 0,0 0 0yhteensä 1,2 1 218 1 442 100 % 100 % 3045 3,6 109 129

vapautetut kp kpl g kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl gahven 84 1 84 33 % 10 % 3 0,2 0 8kuha 368 2 736 67 % 90 % 5 1,8 0 66

yhteensä 452 3 820 100 % 100 % 8 2,1 0 74

F/C 1,8

kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/hasärki 2 55 27,5 0 % 2 % 5 0,1salakka 2 14 7,0 0 % 1 % 5 0,0lahna 8 297 37,1 1 % 13 % 20 0,7ahven 1 204 1 149 1,0 99 % 51 % 3 010 2,9kiiski 3 11 3,7 0 % 0 % 8 0,0kuha 2 736 368,0 0 % 33 % 5 1,8

yhteensä 1 221 2 262 1,9 100 % 100 % 3 053 5,7

31



g paino g % %särki 0,0 0 0 0 % 0 %salakka 1 7 7,0 1 7 0 % 1 %lahna 2 62 31,0 2 62 0 % 8 %ahven 1 038 693 0,7 1 038 693 100 % 91 %kiiski 0,0 0 0 0 % 0 %kuha 0,0 0 0 0 % 0 %yhteensä 1 041 762 0,7 1 041 762 100 % 100 %

vap. kpl g kp kpl % kg %ahven 0kuha 4 1 670 418

yht. 4 1 670 418 0 % 0 %



g paino g % %särki 2 55 27,5 2 55 1 % 8 %salakka 1 7 7,0 1 7 1 % 1 %lahna 6 235 39,2 6 235 3 % 35 %ahven 165 372 2,3 165 372 93 % 55 %kiiski 3 11 3,7 3 11 2 % 2 %kuha 0,0 0 0 0 % 0 %yhteensä 177 680 3,8 177 680 100 % 100 %

vap. kpl g kp kpl % kg %ahven 4 478 120kuha 4 1 210 303

yht. 8 1 688 422 0 % 0 %

32

KURENUOTTAUSRAPORTTIyhteissaalisPäiväys: 29-30.7.2010; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Apajia 13Pyydykset: 8,5 ja 13*160 mJärven pinta-ala 150 ha

Nuotattu alue 2,6 ha Saalis nuotatulta alueelta 57,1 kg/ha16 656 kpl/ha

petokaloja nuotatulla alu-eella 14,8 kg/ha

75 kpl/haHUOM: sinilevä 1, ei limalevää

yhteissaalisnuotattu pinta-

ala 2,6 ha keskisyvyys 6,1 metriä

kokonaissaaliit saalis syvyyteenlaji keski- kpl paino kpl kg nuotatulta alalta suht. saalis

paino g % % kpl/ha kg/ha kpl gsärki 10,6 2 236 23 599 5 % 21 % 860 9,1 366 3865salakka 7,7 851 6 546 2 % 6 % 327 2,5 139 1072lahna 24,4 2 187 53 296 5 % 48 % 841 20,5 358 8729ahven 0,7 37 459 25 226 87 % 23 % 14407 9,7 6135 4131kiiski 3,4 372 1 252 1 % 1 % 143 0,5 61 205kuha 13,4 7 94 0 % 0 % 3 0,0 1 15yhteensä 2,6 43 112 110 013 100 % 100 % 16582 42,3 7061 18017

vapautetut kpl g kp kpl % kg % kpl/ha kg/ha kpl gahven 83 9 267 112 43 % 24 % 32 3,6 14 1518kuha 111 29 296 264 57 % 76 % 43 11,3 18 4798

yhteensä 194 38 563 376 100 % 100 % 75 14,8 32 6316

F/C 2,9

kpl g kp kpl % g % kpl/ha kg/hasärki 2 236 23 599 11 5 % 16 % 860 9,1salakka 851 6 546 8 2 % 4 % 327 2,5lahna 2 187 53 296 24 5 % 36 % 841 20,5ahven 37 542 34 493 1 87 % 23 % 14 439 13,3kiiski 372 1 252 3 1 % 1 % 143 0,5kuha 118 29 390 249 0 % 20 % 45 11,3

yhteensä 43 306 148 576 3 100 % 100 % 16 656 57,1

Hunttijärven koekalastus kurenuotalla - Ningapi.ning.com/files/kTWtH1jGA9FXouSzaFGB5iBtltcr0...ja...

Documents

Transcript of Hunttijärven koekalastus kurenuotalla - Ningapi.ning.com/files/kTWtH1jGA9FXouSzaFGB5iBtltcr0...ja...