1

HONGISTON KYLÄSUUNNITELMA

HONGISTO, LEHMIJÄRVI, KOIKKALA, PAKSALO, RÖYLÄ, VANHAKYLÄ

2

HONGISTON KYLÄSUUNNITELMA

1. Johdanto

Hongiston alueen kyläsuunnitelma on osana Lohjan kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hanketta, jossa tarkoituksena on parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omalla asuinalueellaan, toimia välikätenä kylien ja kaupungin välillä ja siten lisätä vuorovaikutusta kylien ja kaupungin johdon välillä. Hongiston alueeseen katsotaan kuuluvaksi seuraavat kylät: Hongisto, Koikkala, Röylä, Paksalo, Vanhakylä ja Lehmijärvi (samat kylät kuuluvat vuonna 2011 perustettuun Hongiston alueen kyläyhdistykseen).

Kuva Hongiston alueen kyläyhdistyksen kevättempauksesta keväällä 2014. Taustalla Hongiston vanha koulu, joka toimii kylätalona. (Kuva: Sampo Harju)

3

2. Kyläsuunnitelman teko

Kyläsuunnitelma toteutettiin osana Läntistä lähidemokratiaa –hanketta, jossa tarkoituksena on lisätä keskustelua kaupungin ja kylien välillä. Pääpaino kyläsuunnitelman teossa on tulevaisuudella, kehittämiskohteilla ja toimenpiteillä, mutta tulevaisuutta ei ole ilman historiaa ja nykyhetkeä.

Kyläkysely toteutettiin sekä sähköisenä että paperisena versiona. Sähköinen versio löytyi Hongiston alueen kyläyhdistyksen verkkosivulta, paperinen versio oli saatavilla Hongiston koulun postilaatikon luona.

Kyläkyselyyn vastasi 100 ihmistä, joista naisia oli 2/3 ja miehiä 1/3. Vastaajien alueellisesta jakaumasta voidaan todeta, että suurin osa vastaajista oli Hongiston, Röylän, Vanhankylän ja Lehmijärven kylistä/alueilta. Vastaajista suurin osa oli iältään 25–74-vuotiaita. Vastanneista vakituisia asukkaita oli 88 kpl ja vapaa-ajan asukkaita 11 kappaletta. 58 vastanneista ilmoitti talouteensa kuuluvan lapsia.

Kyläkyselyssä sai antaa kylälleen yleisarvosanan, joka oli keskimäärin hyvä.

Kyläiltoja pidettiin kaksi kappaletta syksyllä 2013 (5.8. ja 19.11.), jolloin toteutettiin SWOT-analyysit ja keskusteltiin yleisesti kylän tilasta ja tulevaisuudesta.

4

3. Hongiston alueen historia

3.1. Hongiston koulu

Hongiston koulun myöhäisjugendvaikutteinen koulurakennus valmistui vuonna 1918. Ennen koulutalon valmistumista koulu toimi Vanhankylän ratsutilan rakennuksessa ja vähän aikaa myös Koikkalan talon rakennuksessa. Vuonna 1966 suunniteltiin Hongiston ja Paksalon koulujen liittämistä Lehmijärven piiriin, jonne oli valmistunut uudenaikainen koulu. Viimeinen johtokunnan kokous pidettiin vuonna 1967, jolloin kansakoulunkäynti Hongistossa ja Paksalossa päättyi ja koulukyytien aikakausi alkoi. Lohjan kaupunki lahjoitti myöhemmin talon kyläyhdistykselle, joka järjestää koulun tiloissa erilaista harrastustoimintaa kaikenikäisille sekä vuokraa vanhaa opettajattaren asuntoa.

3.2. Lehmijärven koulu

Lehmijärven kansakoulun rakennus valmistui ja aloitti toimintansa syksyllä 1952 syyslukukauden alkaessa. Varsinainen koulu erotettiin hallinnollisesti omaksi koulukseen jo 1948 Pullin koulusta yhteydestä. Kun väkiluku karjalaisten asuttamisen takia alueella lisääntyi, tuli tarve alueen omalle koululle. Tätä ennen oppilaat kävivät joko Hongiston tai Pullin koulua.

Lehmijärven koulun perustamisessa liikkeelle panevia voimia oli mm. Bror Leidenius Vaanilan kartanosta. Pullin koulun vuosisuunnitelmassa syksyllä 1.8.1949 kirjattiin, että Pullin ja Lehmijärven koulupiirin oppilaista on järjestetty "täydellinen koulumuoto", jossa on 36-viikkoinen kaksiluokkainen alakoulu. Yläkoulun kolmas- ja neljäsluokkalaiset ovat samana läksykuntana, samoin viides-, kuudes ja seitsemäsluokkalaiset. Koulut toimivat hallinnollisesti erillisinä, mutta oppilasruokailu, lämmitys ja siivous ovat yhteisiä. Käytännössä koulu oli saanut käyttöönsä Pullin koulun veistoluokan ja sen viereisen luokan sekä kaksi huonetta opettajille asunnon yläkerrasta. Varusteita piti saada Lehmijärvelle siirtyvästä Paksalon koulusta.

Aleksis kiven päivänä 10.10.1949 Lehmijärven koulu siirtyi toimimaan Vaanilaan. Koulu toimi Vaanilan Kesäkodin mäellä Vuorela- nimisessä rakennuksessa oman, uuden koulurakennuksen valmistumiseen saakka.

Paikallislehti Länsi-Uusimaa uutisoi la 7.2.1953 pidetyistä koulurakennuksen vihkijäisistä. Lehti kertoi Lehmijärven koulun olevan Lohjan kunnan yhdeksästoista koulu ja kertoi koulurakennuksesta seuraavasti; "Uusi koulutalo, joka sijaitsee kuvaannollisesti keskellä korpea, on suunnitellut arkkitehtitoimisto Blomstedt ja Stenbäck ja rakentanut rakennustoimisto Långström & Vesterlund. Luokkahuoneita on kaksi, lisäksi veistosali, jota käytetään myös juhlahuoneena ja voimistelusalina. Koulukeittola ja ruokala sijaitsevat alakerroksessa. Opettajilla on erikoinen asuntosiipi rakennuksessa. Koulu on suunniteltu noin 70 oppilasta varten. Nykyinen oppilasmäärä on 36. Koulun johtajaopettajana toimii Iillos Seppälä ja toisena opettajana opettaja Aira Viitasaari.

Sittemmin koulun oppilasmäärä on vaihdellut suurestikin. Koulu toimi pitkää kaksiopettajaisen

5

niin, että siinä oli yhdysluokat 1.-2. ja 3.-4.

Lohjan kunnassa peruskouluun siirryttiin 1976. Noihin aikoihin koulun oppilasmäärä olivat alhaisemmillaan. Muuttoliike haja-asutusalueilta keskustan taajamiin oli vienyt koululaisetkin mukanaan. Oppilaita koulussa oli vain vähän yli 20 ja koulu toimi kaksiopettajaisena. Tuohon aikaan Valtion kouluhallinnon pyrkimys oli säilyttää pienetkin koulut, joten kouluun liitettiin kaksi luokkaa omalta alueelta. Koulu pysyi kaksiopettajaisena, mutta toisella yhdysluokalla oli nyt oppilaita neljältä luokka-asteelta eli 3-6.

Kahdeksankymmentäluvulla oppilasmäärät lähtivät nousuun ja yhdeksänkymmentäluvun alussa kärsittiin jo tilanahtaudesta ja remonttitarpeista. Koulua alettiinkin remontoida kyläläisten voimin. Kunnasta saatiin tarvikkeet ja suunnitteluapua. Alakertaan rakennettiin puutyöluokka kyläläisten voimin. 1995 koulussa oli noin 60 oppilasta ja neljä opettajaa. Tuolloin alkoi mittavampi 1,9 miljoonan markan remontti kunnan toimesta. Alakertaan, vanhan halkovajan paikalle, rakennettiin teknisen työn luokka sekä luokkahuone ja sosiaalitilat. Yläkerroksissa vaihdettiin opettajanhuoneen, asunnon ja luokkien paikkoja ja laajennettiin liikuntasalia. Muutostöiden yhteydessä myös koulun ilmastointi koneellistettiin.

2000-luvun alussa koulu kärvisteli useamman vuoden nykyään niin tutun homeongelman kourissa. Koulua jouduttiin käymään väliaikaisesti parakissa ja sekä silloisen Linderin koulun että myöhemmin Tytyrin koulun tiloissa. Lopulta koulun salaojat uusittiin, ilmastointi puhdistettiin, kellaritilat koteloitiin ja alakertaan lattian alle asennettiin eristysmatto. Nämä kaikki toimenpiteet estivät homeiden pääsyn hengitysilmaan. Remontin jälkeen koulunkäyntiä päästiin jatkamaan omassa tutussa koulussa.

Tällä hetkellä (2014) Lehmijärven koulu on vireä kasvava kyläkoulu. Oppilaita on 70 ja lisäksi yläkerrassa toimii esikoulu ja iltapäiväkerho. Esikoululaisia on 17. Luokat ovat yhdysluokkia. Väliaikaisesti saimme 1.lk ja 2.lk erotettua omiksi ryhmikseen tuntiopettajan avulla. Kärsimme siis tilanahtaudesta. Muuten tukenamme on hyvin toimiva vanhempainyhdistys ja kyläyhteisö.

Tulevaisuuden haasteena näemme kunnan ja valtion taloudellisen tilanteen tuomat haasteet. Koulu toimii hyvin, mutta olemme jo oppilasmäärän suhteen äärirajoilla. Myös nyky-yhteiskunnan murros tuo uusia haasteita pikkukouluille. Haluaisimme kovasti pysyä tietotekniikkahankkeissa mukana. Samoin liikuntatilat ja luokkien kalusteet kaipaavat jo päivittämistä. Valttinamme on kuitenkin pienen yhteisön tuttuus ja turvallisuus.

3.3. Hiidenpirtti

Hiidenpirtin kehityksessä tulee esiin hyvin tie ja sen tuomat liikenne ja asiakasvirrat. Hiidenpirtti aloitti toimintansa 1940-luvun puolivälin tienoilla ja parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana linja-autot olivat merkittävä tulonlähde kesäasukkaiden lisäksi. 1960-luvun lopusta alkaen henkilöautojen rooli kasvoi ratkaisevasti. Vanhan valtatie ykkösen linjauksen muuttuessa ja uuden valtatien valmistuessa liikenne ja asiakasvirrat putosivat suuresti.

6

3.3. Hongiston Tarmo

Hongiston Tarmo on perustettu 3.5.1946, toimien ensin Lohjan Urheilijoiden alaosastona. Alussa lajeina olivat pääasiassa maastojuoksu ja hiihto, mutta hyvin varhain myös lentopallo tuli tärkeäksi osaksi lajivalikoimaa. Kuntolentopalloilusta siirryttiin 1990-luvulla sarjatoimintaan. Hongiston Tarmolla onkin kaksi lentopallokenttää Hongiston koulun viereisellä pellolla.

7

4. Nykytilanne

4.1. Kylä ja asukkaat

Hongiston aluetta pidettiin hyvänä paikkana asua. Asuinpaikan valintaan vaikuttaneita asioita olivat vastaajien mielestä rauhallisuus ja oma tila, luonto, lähellä kaikkea, mutta tarpeeksi kaukana, kulkuyhteydet (mm. pääkaupunkiseudulle), hintataso, hyvä ja turvallinen asuinpaikka lapsiperheille.

Alue rajattuna kartalla. Kuvassa näkyvät tärkeimmät vesistöt, tiet ja kylät.

8

Vuonna 2012 alueella asui 880 asukasta. Asukkaat olivat jakautuneet alueellisesti seuraavalla tavalla: (444317068) Paksalo-Röylä, 486 asukasta, (444318067) Lehmijärvi, 288 asukasta ja (444318066) Vaanila, 106 asukasta.

Alueen asukasmäärä on noussut tasaisesti vuodesta 2000 asti. Vuonna 2000 alueella asui 751 asukasta, vuonna 2005 762 asukasta, vuonna 2010 845 asukasta ja vuonna 2012 880 asukasta. Suurinta kasvua asukasmäärissä on tapahtunut alle 18-vuotiaissa ja yli 65-vuotiaissa.

Alueen asukkaiden ikäjakauma vuonna 2012 seuraavanlainen: 0-18 vuotiaita 252 ihmistä; 19-39 vuotiaita 181 ihmistä; 40-64 vuotiaita 315 ihmistä ja yli 65- vuotiaita 132 ihmistä. Alueen asukkaiden ikärakenteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta vuodesta 2000 vuoteen 2012.

4.2. Toiminta ja palvelut

Vastaajista hiukan yli kolmannes ilmoitti osallistuvansa jonkun alueella toimivan yhdistyksen toimintaan.

1) Hongiston Tarmo

2) Hongiston kyläyhdistys ry.

3) Lehmijärven koulun vanhempainyhdistys

4) Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila

5) Hiiden Opisto (joogaa ja jumppaa)

6) Useita tieyhdistyksiä

7) Pienviljelijäyhdistys

Suurin osa kyläkyselyyn vastanneista piti yhteisöllisyyden kehittämistä melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä asiana kylälleen. Parhaimpina keinoina yhteisöllisyyden kehittämiselle koettiin kyläjuhlien ja –tapahtumien järjestäminen, toiminnan kehittäminen jo olemassa olevassa kokoontumispaikassa sekä kehittämällä kylällä jo toimivien yhdistysten toimintaa.

9

Suurin osa kyläkyselyyn vastanneista ilmoitti, että kylän tapahtumiin liittyen heidät tavoittaa parhaiten sähköpostin, postin tai Facebookin kautta. Myös tekstiviestit, tienvarsimainokset ja kylän ilmoitustaulu todettiin toimiviksi tavoiksi tavoittaa ihmiset.

4.3. Ympäristö

Hongiston alue on tyypillistä Eteläsuomalaista maisemaa peltoineen, metsineen ja järvineen. Luonnon monimuotoisuudesta kertovat mm. hyvin laaja perhos- ja sienilajisto.

Kysyttäessä kylämaiseman kannalta tärkeimpiä elementtejä, jotka tulisi ensisijaisesti säilyttää, nousivat selvästi esille vesistöt, ulkoilukäyttöön soveltuvat laajat metsäalueet ja kylätalo. Myös vanhoja asuinrakennuksia ja niiden pihapiirejä sekä avoimia peltomaisemia pidettiin tärkeinä.

Erityisenä luontokohteena alueella on ns. Lehmijärven lohkare. Tämän rauhoitetun siirtolohkareen alitse menee pieni tunneli/luola. Itse lohkare on 5-10 metriä leveä ja 4-5 metriä korkea. Lohkareen tasokoordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat N 6687390 E 341261.

10

Lehmijärven lohkare. Kuva: Retkipaikka.fi

Hongiston alueella on kaksi suurempaa vesistöä, jotka ovat Hiidenvesi ja Lehmijärvi. Hiidenvesi on pinta-alaltaan 30,3 km2 (Uudenmaan toiseksi suurin järvi). Se on rehevä ja luontaisesti savisamea järvi, joka koostuu neljästä pääaltaasta (Kirkkojärvi, Mustionselkä, Nummelanselkä ja Kiihkelyksenselkä). Hiidenveden eri alueilla on kuitenkin huomattavia eroja. Esimerkiksi rehevän ja matalan Mustionselän suurin syvyys on 4,5 m, kun taas vedenlaadultaan paremman Kiihkelyksenselän suurin syvyys on 29 m. Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 valmistuneen kokonaisluokittelun mukaan, Hiidenveden ekologinen tila on tyydyttävä. Hiidenvedellä käy paljon kalastajia ja tärkeimpänä saaliskalana voidaan mainita kuha. Lisäksi Hiidenvedessä on kohtalainen ankeriaskanta, josta hyvänä esimerkkinä on kesällä 2014 pitkäsiimasta noussut neljän kilon ankerias, joka on yksi suurimmista Suomesta saaduista ankeriaista. Hiidenvesi laskee Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen.

11

Lehmijärvi on pinta-alaltaan 254 hehtaarin järvi (Lohjan neljänneksi suurin järvi). Sen suurin syvyys on 18,2 m ja keskisyvyys 5 m. Valuma-alue koostuu pääosin metsistä, soista ja pelloista. Lehmijärvi voidaan luokitella keskireheväksi järveksi. Järvellä on yksi yleinen uimaranta (Timpurinranta). Lehmijärven rannoilla sijaitsee myös kaksi leirikeskusta, Saarikon ja Lohirannan leirikeskukset. Lehmijärvi laskee vetensä Hiidenveteen.

Kuvassa kuhasaalista Hiidenvedeltä. (Kuva: Kari Pelli)

Lähes kaikki kyläkyselyyn vastanneista ilmoittivat, etteivät he kuulu vesi- tai viemäriverkostoon, vaan he hoitavat vesihuollon nykyisellään itsenäisesti. He myös ottavat talousvetensä omasta kaivosta. Huomionarvoista on, että suurin osa on myös tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, eikä koe tarvetta kehittämiselle. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että 17 % vastanneista arvelee, ettei heidän jätevesijärjestelmänsä ei ole kunnossa ja se tarvitsisi korjata joko kokonaan tai osittain. 24 % vastanneista olisi kiinnostunut liittymään kunnalliseen vesihuoltoverkkoon (sekä jätevesi että puhdas vesi) joko suoraan tai vesiosuuskuntapohjaisesti. Tosin huomionarvoista on myös se, että 62 % vastanneista haluaa hoitaa vesihuoltonsa itsenäisesti.

12

Alueen tiestöstä täytyy mainita Vanha Turuntie (110) ja Lehmijärventie. Lehmijärventie on hyvin kapea, pimeä ja mutkikas, eikä kevyenliikenteenväyliä ole. Alueella asuu kuitenkin paljon lapsiperheitä ja tie on suosittu lenkkeilyreitti.) Lehmijärventie on lisäksi eräänlainen alueen selkäranka, joka yhdistää hajanaisia alueita toisiinsa.

13

5. Hongisto 2034 – Visio tulevaisuudesta

Kyläkyselyn perusteella tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat yhteisöllisyys, palvelut, harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet, turvallisuus, maisema ja ympäristö, yhdyskuntatekniikka (tiet, vesi- ja jätehuolto ja energia-asiat) sekä kylän ja kaupungin vuoropuhelu.

Sekä vakituiset asukkaat että mökkiläiset haluavat nähdä kyläyhteisön elinvoimaisena, palvelevana, turvallisena ja viihtyisänä.

Suurin osa kyläkyselyyn vastanneista toivoi kyläänsä lisää asukkaita. Kysyttäessä kuinka moni olisi valmis vastaanottamaan kylälleen ns. erityisryhmiä (kuntoutuspalvelut päihderiippuvaisille ja mielenterveyspotilaille, asumispalvelut maahanmuuttajille ja pakolaisille sekä vammaispalvelut) jakautui vastaukset jonkin verran vastaajan sukupuolen mukaan. Naiset olisivat kaiken kaikkiaan halukkaampia vastaanottamaan erityisryhmiä kuin miehet. Erityisryhmistä vammaispalvelut saisivat parhaimman vastaanoton. Vapaassa vastauskentässä nousi esiin myös vanhuspalvelut, joille löytyisi myös kannatusta.

Kysyttäessä käyttäisikö vastaaja (tai olisiko valmis tarjoamaan) joitakin palveluita esiin nousivat lähiruoan ostopiste, tavaroiden vaihtopiste, kirpputori, myyjäiset ja huutokauppa, kirjastoauton palvelut sekä kulttuuripalvelut, joita useimmat vastaajista saattaisivat käyttää tai käyttäisivät varmasti. Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittämisessä esille nousivat liikuntaharrastusmahdollisuuksien kehittäminen sekä luonnossaliikkumismahdollisuuksien kehittäminen.

Kyläkyselyssä kysyttiin asioita, joihin pitäisi panostaa maankäytön kehittämisessä. Esille nousivat maatalouden turvaaminen, luonnon- ja maisemanhoito, yritystoiminnan turvaaminen, vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet, yhdyskuntatekniikan parantaminen (tiet, vesihuolto, viemärit, tietoliikenneyhteydet yms.) sekä rakennuslupien saannin helpottaminen.

Kysyttäessä asioita, joiden haluaisi muuttuvan alueella seuraavan 10-15 vuoden kuluessa, oli vastaajissa havaittavissa selkeää yksimielisyyttä. Samat asiat nousivat esiin kyläilloissa. Näitä asioita olivat:

14

1) Pyörätiet ja kulkuyhteydet (Lehmijärventie ja Vanha Turuntie)

2) Lehmijärventien valaistus (ja turvallisuus)

3) Vanhan Turuntien (110) peruskorjaus

4) Vesistöjen kunto (Hiidenvesi, Lehmijärvi)

5) Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto

6) Sähköhuoltovarmuuden parantaminen

Turvallisuuteen liittyvistä asioista eniten kehittämistä vaatisi liikenneturvallisuuden parantaminen, mutta myös omaisuusrikosten ehkäiseminen sekä yksinäisten ja vanhusten hoito.

15

6. Johtopäätökset

Kyläsuunnitelman ylläpito ja kehittäminen

Kyläsuunnitelman ylläpidon ja kehittämisen kannalta ehdotamme, että kyläyhdistyksen hallitukseen perustettaisiin uusi virka – kyläsuunnitelmavastaava – joka ottaisi päävastuun kyläsuunnitelman päivittämisestä kerran tai kahdesti vuodessa.

Kehitysohjelmat ovat esitettyinä alla olevassa taulukossa.

Lyhyen aikavälin kehittäminen (alle vuoden)

Keskipitkän aikavälin kehittäminen (alle 3 vuotta)

Pitkän aikavälin kehittäminen (3-15 vuoteen)

1. Kyläillat 2. Kirpputorit 3. Tapahtumat ja juhlat 4. Tavaranvaihtotori 5. Talkoot 6. Tiedottamisen kehittäminen 7. Asukkaiden aktivointi Talkoohenkistä, vapaaehtoistoimintaan pohjautuvaa, yhteisöllisyyttä parantavaa Pääasiassa kyläyhdistysrahoitteista

1. Harrastusmahdollisuuksien parantaminen (esimerkiksi lenkkipolkujen ja uimarantojen kunnostus) 2. Vesistöjen kunnostus Yhteistyötä kyläyhdistyksen, aluetoimikunnan ja kaupungin kesken. Mukana alueen yrityksiä ja yhdistyksiä. Rahoitusta kaupungilta, Hiidenveden vesiyhdistykseltä, yrityksiltä

1. Teiden kunnostus 2. Vesihuollon järjestäminen 3. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Aloitetaan markkinointi kaupungin ja puolueiden suuntaan, yhteistyössä aluetoimikunnan kanssa. Rahoitus ja toimeenpano kaupungilta