HARJAVALLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA ...€¦ · ja verotulojen kasvu taittuu näin...

HARJAVALLAN KAUPUNKI

TALOUSARVIO

VUODELLE 2018

JA

TALOUSSUUNNITELMA

VUOSILLE 2019 - 2020

1

Sisällys

I YHTEENVETO ................................................................................................................................ 2

YHTEENVETO TALOUSARVION KESKEISISTÄ ASIOISTA ............................................................................... 2 PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2018 ......................................................................................................... 3

II YLEISPERUSTELUT .................................................................................................................... 5

JULKISEN TALOUDEN NÄKYMÄT .......................................................................................................................... 5 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA .................................................................................. 5 HARJAVALLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2018 ................................................................................................. 7 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN VAHVISTAMINEN ...................................................................................................... 9 TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI ................................. 9 HENKILÖSTÖRESURSSIT ..................................................................................................................................... 10 LAINANOTTOVALTUUTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE ............................................................................. 11 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET ..................................... 12 TALOUSARVIOASETELMA TA 2018 .................................................................................................................... 13

III KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMITTÄIN ........................................................................... 14

KESKUSVAALILAUTAKUNTA ................................................................................................................................ 14 Tulosalue: VAALIT ............................................................................................................................................... 14

TARKASTUSLAUTAKUNTA ................................................................................................................................... 16 Tulosalue: TARKASTUSTOIMI .......................................................................................................................... 16

KAUPUNGINHALLITUS ........................................................................................................................................... 17 Tulosalue: KESKUSHALLINTO .......................................................................................................................... 18

PERUSTURVALAUTAKUNTA ................................................................................................................................ 23 Tulosalue: SOSIAALITYÖ ................................................................................................................................... 24 Tulosalue: KOTI- JA HOITOPALVELUT ........................................................................................................... 26 Tulosalue: TERVEYDENHUOLTO .................................................................................................................... 29

SIVISTYSLAUTAKUNTA ......................................................................................................................................... 35 Tulosalue: KASVATUS- JA KOULUTUSPALVELUT ...................................................................................... 35 Tulosalue: KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT ................................................................................. 42

TEKNINEN LAUTAKUNTA ...................................................................................................................................... 59 Tulosalue: KUNNALLISTEKNISET PALVELUT .............................................................................................. 59 Tulosalue: VESIHUOLTO.................................................................................................................................... 63 Tulosalue: TEKNISET TUKIPALVELUT ........................................................................................................... 67

KAUPUNKIKEHITYKSEN LAUTAKUNTA ............................................................................................................. 75 Tulosalue: KAUPUNKIKEHITYS ........................................................................................................................ 75

IV TULOSLASKELMAOSA .......................................................................................................... 83

V INVESTOINTIOSA ...................................................................................................................... 87

VI RAHOITUSOSA ......................................................................................................................... 92

VII KUNTAKONSERNI................................................................................................................... 94

KONSERNITAVOITTEET 2018 .............................................................................................................................. 95

I YHTEENVETO

2

I YHTEENVETO

YHTEENVETO TALOUSARVION KESKEISISTÄ ASIOISTA

Talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2021 perustuu valtuustokauden vaih-

teessa valmisteltuun Harjavalta 2025 -kaupunkistrategian luonnokseen, joka käsitellään joulukuussa

2017 talousarviovaltuuston yhteydessä. Vuoden 2018 painopisteenä ovat kaupungin talouden so-

peuttaminen ja elinvoimaisuuden edistäminen.

Seuraaville vuosille on ennakoitu talouden kasvua, joka on pienempää vuosina 2018-2020 kuin

vuonna 2017. Talouden kasvu näkyy kuitenkin tulevien vuosien verotulokertymissä. Kasvu taittuu

ja verotulojen kasvu taittuu näin ollen myös muutaman vuoden viiveellä. Kaupungin strategian

mukainen vakaa talous edellyttää toimenpiteitä, joilla kaupungin talous saadaan sopeutumaan muut-

tuviin olosuhteisiin. Vuoden 2018 tuloveroprosentti on 20,75. Kustannussäästöjä haetaan käyttöta-

loudesta toimintatapoja ja -rakenteita tarkastelemalla. Lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen edel-

lyttää määrärahojen kohdentamista näihin tehtäviin.

Kaupungin toimintamenojen loppusumma on 54,3 miljoonaa euroa. Muutos vuoteen 2017 on -1,8

%. Toimintatuloja arvioidaan kertyvän 10,6 miljoonaa euroa, muutos vuoteen 2017 on 0,7 %. Toi-

mintakate on -43,7 miljoonaa euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän 35,1 miljoonaa euroa ja valti-

onosuuksia 11,2 miljoonaa euroa. Vuosikate on 2,5 miljoonaa euroa ja poistot 2,4 miljoonaa euroa.

Vuosikate kattaa poistot niukasti. Tulos on 111 743 euroa ylijäämäinen. Sisäinen maksuliikenne 5,4

miljoonaa euroa sisältyy talousarvioon. Suurin sisäinen erä on sisäiset vuokrat.

Talouden sopeuttamisohjelma linjaa, että nettokorvausinvestoinnit suhteutetaan poistojen määrään

ja uusinvestointeihin suhtaudutaan kriittisesti. Nettoinvestointien määrä 2,43 miljoonaa euroa ylittää

30 000 eurolla poistojen määrän 2,40 miljoonaa euroa.

Harjavallan asukasmäärän kehitys:

Vuodenvaihde Asukasmäärä

2006/07 7.700

2007/08 7.646

2008/09 7.580

2009/10 7.548

2010/11 7.540

2011/12 7.504

2012/13 7.486

2013/14 7.408

2014/15 7.366

2015/16 7.302

2016/17 7.239

I YHTEENVETO

3

PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2018

1. KAUPUNGIN TALOUDEN SOPEUTTAMINEN

Harjavallan kaupungin vuosien 2014-2017 talousarvioiden painopistealueena on ollut kaupungin

talouden sopeuttaminen. Vuoden 2014 talousarviossa oli 9 toimenpidettä, vuoden 2015 talousarvi-

ossa 10 toimenpidettä, vuoden 2016 talousarviossa 6 toimenpidettä ja vuoden 2017 talousarviossa

10 toimenpidettä.

Kaupungin talouden vuosittaiset vaihtelut ovat viime vuosina olleet suuria:

Tilikauden ali-

/ylijäämä

TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018

1.000 € 1.786 -865 -3.024 -1.460 112

Vaikutukset taseen ylijäämään ovat olleet huomattavat:

Taseen ylijäämä TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018

1.000 € 10.557 9.691 6.667 5.207 5.319

Valtionosuuksien leikkaukset ja verojen jako-osuuksien muutokset tulevaisuudessa tuovat haasteita

talouden tasapainoon. Talouden vakauden varmistamiseksi on tarpeen jatkaa talouden sopeuttamista

myös vuonna 2018.

Tavoite: Vakavarainen, tasapainoinen kuntatalous

Toimenpiteet:

1. Säilytetään tuloja kiinteistöveroprosentit edellisen vuoden tasolla.

2. Tarkastellaan kaupungin maksuja ja taksoja siten, että niiden taso vastaa paremmin kustan-

nuksia.

3. Varaudutaan yhteistoimintalain 4 §:n tarkoittamiin toimenpiteisiin.

4. Jatketaan vapaaehtoisten, palkattomien talkoovapaiden pitämisestä.

5. Jatketaan vakanssien täyttölupamenettelyä.

6. Hyödynnetään luontaista poistumaa henkilöstömenojen supistamiseksi.

7. Selvitetään sosiaalipalveluiden siirtämistä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhty-

mään.

8. Kehitetään vähintään yhtä palvelutuotantoa auditoinnin avulla.

9. Tuotetaan henkilöstön hyvinvoinnin edistämisellä laadukkaampia palveluita.

10. Tehdään kaupungin palvelurakenne- ja –verkkoselvitys.

2. ELINVOIMAISUUDEN EDISTÄMINEN

Elinvoimaisuudella tarkoitetaan elinkeinotoiminnan (yritysneuvonta, toimitilat, tontit ja

markkinointi) lisäksi kaikkia kaupungin tarjoamia palveluja, tapahtumatoimintaa, kulttuuritarjontaa

ja matkailua. Elinvoimaisuutta edistetään poikkihallinnollisesti luomalla houkuttelevia arjen palve-

luita ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia sekä huolehtimalla kestävästä kuntataloudesta, vaikutta-

vasta johtamisesta ja hallinnosta.

Tavoite: Elinvoimainen Harjavalta

Toimenpiteet: 11. Työstetään kaupunkistrategian pohjalta elinvoima-, hyvinvointi- ja yhdistysohjelmat ja

toteutetaan niihin kirjattuja toimenpiteitä.

I YHTEENVETO

4

12. Tehostetaan kaupungin markkinointia.

13. Lisätään kaupungin houkuttelevuutta asuinkuntana.

II YLEISPERUSTELUT

5

II YLEISPERUSTELUT

JULKISEN TALOUDEN NÄKYMÄT

Maailmantalous kasvaa vuonna 2017 laaja-alaisesti ja ripeästi. Suomen Pankki ennustaa

maailmantalouden kasvun voimistuvan tänä vuonna 3,5 prosenttiin ja pysyvän selvästi yli 3

prosentin vauhdissa myös vuosina 2018–2019. Maailmankaupassa on käynnissä kasvupyrähdys.

Inflaatio on maailmanlaajuisesti yhä vaimeaa. Yhdysvalloissa ja EU22-alueella kasvu jatkuu, ja

Kiinan kasvun odotettu hidastuminen siirtyy myöhemmäksi. Vaikka kasvuun liittyvät riskit ovat

vähentyneet, on yhä mahdollista, että kasvu jää ennustettua vähäisemmäksi. (Lähde: Suomen

Pankki 2017).

Noususuhdanne on Suomessa vahvistunut, ja erityisesti vuoden 2017 alkupuolen kasvu on tilastojen

valossa ollut vahvaa. Viime vuosina talouskasvu on ollut yksinomaan kotimaisen kysynnän varassa,

mutta nyt kasvun pohja on laajenemassa vientiin. Suomen Pankin ennusteen mukaan

bruttokansantuote kasvaa 2,1 % vuonna 2017, 1,7 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna 2019. (Lähde:

Suomen Pankki 2017). Kasvu siis hidastuu vuodesta 2017 eteenpäin. Kasvua hidastaa mm. korkea

työttömyysaste, väestörakenne, vaimea ansiokehitys ja velkaantuminen.

Kuntien talouteen vaikuttaa vuonna 2018 keskeisesti kilpailukykysopimus. Se osaltaan pienentää

kuntatalouden menojen kasvua mm. työnantajamaksualennusten, lomarahojen leikkausten ja

työajan pidentämisen kautta, mutta pienentää samalla myös tuloja. Kiky-päätökset heikentävät

kuntien veropohjaa. Myös kuntien valtionosuuksia leikataan lomarahaleikkausta ja vuosityöajan

pidennystä vastaavan säästön määrällä. Pidemmällä aikavälillä kiky voi vahvistaa kuntataloutta

työllisyyden parantumisen kautta. (Lähde: Kuntaliitto 2017).

TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA

Talousarviota koskevat säännökset

Talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kunta-

laissa. Kuntalain 110 §:n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota.

Suosituksia ja ohjeita antaa Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta ja tilinpäätök-

sestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja

lausuntoja antaa työ – ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto.

Talousarvion rakenne ja sitovuus

Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio

esitetään sekä tuloksen että laskennan ja rahoituksen näkökulmasta.

Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toi-

mielimille tulosalueittain tavoitteet sekä osoittaa määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen.

Tulosalueen valtuuston päättämät menojen ja tulojen loppusummat ovat sitovia. Ohjausperiaatteena

käytetään bruttoperiaatetta. Toimielin jakaa tulosalueen määrärahat päättämilleen tulosyksiköille.

Valtuuston myöntämää määrärahaa ei saa ylittää tai tuloarviota alittaa ilman valtuuston päätöstä.

Määrärahojen riittävyyden turvaamiseksi toimielinten on tehtävä tarpeelliset muutokset toiminta-

II YLEISPERUSTELUT

6

muotoihinsa ja työtapoihinsa. Tulosalueelta toiselle siirrettävistä määrärahoista tulee tehdä esitys

kaupunginhallitukselle.

Talousarviovuoden toiminta on sopeutettava valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteisiin.

Valtuuston asettamista toiminnallisista tavoitteista toimielin ei pääsääntöisesti voi poiketa ilman

valtuuston päätöstä. Toiminta on sopeutettava niin, että tavoitteet voidaan saavuttaa. Mikäli talous-

arviovuoden aikana ilmenee tarvetta toiminnan pienimuotoiseen muuttamiseen, tulee se ensisijaises-

ti rahoittaa tulosalueen käyttösuunnitelmaa muuttamalla. Olennainen toimintojen muuttaminen

edellyttää talousarviomuutosta.

Tuloslaskelmasta käy ilmi, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palve-

lutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suun-

nitelman mukaisiin poistoihin.

Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitteluvuosille. Investointi-osan

määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankkeittain tai hankeryhmittäin. Vuosien 2019 ja 2020

investointisuunnitelma on alustava arvio, eikä se ole sitova.

Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tulorahoituksen lisäksi tarvitaan pääomarahoitusta inves-

tointeihin ja lainan lyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan.

Vuoden 2018 käyttötalousosa on valtuustoon nähden sitova tulosalueittain siten, että ulkoisten me-

nojen ja tulojen lisäksi tulosalueiden talousarvioon sisältyvät sisäiset vuokrat sekä sisäinen myynti

ja osto.

II YLEISPERUSTELUT

7

HARJAVALLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2018

Talousarvioesitykseen vuodelle 2018 kirjattu strateginen osuus perustuu valtuustokausien vaihtumi-

sen yhteydessä valmisteltuun strategialuonnokseen, joka käsitellään samassa valtuuston kokoukses-

sa vuoden 2018 talousarvion kanssa.

Strategialuonnoksen mukaan Harjavalta etsii vahvuutta ja rohkeutta kolmen peruspilarin kautta.

KASVUN JA YRITTÄJYYDEN HARJAVALTA

-laaditaan Elinvoimaohjelma ja toteutetaan siihen kirjattuja toimenpiteitä

-houkutellaan aktiivisesti uusia asukkaita ja yrityksiä

-vahvistetaan yritysten toimintamahdollisuuksia

-huolehditaan toimivista liikenneyhteyksistä

LAADUKKAIDEN PALVELUIDEN HARJAVALTA

-laaditaan Hyvinvointiohjelma ja toteutetaan siihen kirjattuja toimenpiteitä

-kehitetään palvelurakennetta ja –verkkoa

-varmistetaan kaupungin vakavarainen talous

YHTEISÖLLISYYDEN JA VAPAA-AJAN HARJAVALTA

-laaditaan yhdistysohjelma ja toteutetaan siihen kirjattuja toimenpiteitä

STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA

Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa, toimintakertomuksissa sekä kyselyistä teh-

dyin yhteenvedoin.

II YLEISPERUSTELUT

8

Kaupunkistrategian keskeiset hankkeet eri peruspilareille

Peruspilari Hanke

Hankkeen tarkempi ku-

vaus

Vastuutaho ja aika-

taulu

Laadukkaiden pal-

veluiden Harjavalta

Kokonaistyytyväisyyskysely

Lasten syrjäytymisen ehkäi-

sy

Hyvinvointiohjelma

Asuinympäristön siisteys ja

välineistön kunnossapito

(leikkikentät, puistoja ur-

heilualueet jne.)

Talouden tasapainon jatkuva

seuranta

Selvitetään kuntalaisten

kokonaistyytyväisyys ole-

massa olevien kyselyiden

kautta

Yhteistyössä eri tahojen

kanssa pyritään ehkäisemään

lasten syrjäytymistä varhai-

sessa vaiheessa

Toteutetaan keväällä 2018

valmistuvaan ohjelmaan

kirjattuja toimenpiteitä

Ilkivallan tai jostakin muusta

syystä rikkoutuneen korjaa-

minen mahdollisimman no-

peasti

Kuukausittainen seuranta

Osavuosikatsaukset 2 ke/v

Keskushallinto

Vuosi 2018

Perusturva- ja sivis-

tyslautakunnat

Jatkuva toiminta

Sivistystoimenjohtaja,

perusturvajohtaja

Vuosi 2018

Tekninen mestari

Jatkuva toiminta

Esimiehet, talousjoh-

taja, toimielimet

Kasvun ja yrittäjyy-

den Harjavalta

Elinvoimaohjelma

Yrittäjyyskasvatus koulujen

painopisteeksi




Toteutetaan mm. Nuori Yrit-

täjyys –ohjelmaan liittyviä

oppimiskokonaisuuksia

Kaupunginjohtaja

Vuosi 2018

Sivistystoimenjohtaja

Syksy 2018

Yhteisöllisyyden ja

vapaa-ajan Harja-

valta

Yhdistysohjelma

Liikunta- ja uimahallin käy-

tön maksimointi




Kysyntään vastaava oma

palvelutuotanto ja suuri ul-

kopuolinen käyttö

Kaupunginhallitus,

lautakunnat

Jatkuva toiminta

Vapaa-aikasihteeri,

Jatkuva toiminta

II YLEISPERUSTELUT

9

KÄYTTÖSUUNNITELMIEN VAHVISTAMINEN

Toimielin vahvistaa valtuuston tulosalueittain myöntämistä määrärahoista ja hyväksymistä tuloarvi-

oista 31.1.2018 mennessä käyttötalouden käyttösuunnitelman, jossa valtuuston myöntämä määrära-

ha jaetaan tulosyksiköihin sekä tuloja menolajeihin. Investoinneista laaditaan hankesuunnitelma,

josta käy selville suunniteltu hankkeen valmistumisaika, vaikutus maksuvalmiuteen ja vaikutus tu-

leviin käyttömenoihin. Investointien hankeryhmälle myönnetyistä määrärahoista laaditaan käyttö-

suunnitelma.

Käyttösuunnitelmaa hyväksyttäessä toimielimen tulee todeta toimielimen tilivastuulliset henkilöt ja

määrätä vastuuhenkilöt tulosyksiköille sekä ilmoittaa heistä tilintarkastajalle. Samalla tulee päättää

siitä, päättääkö lautakunta tulosalueidensa käyttösuunnitelman muuttamisesta vuoden aikana vai

siirtääkö se päätösvaltaansa viranhaltijoille.

Toimielin voi muuttaa käyttösuunnitelmaansa vuoden aikana ilman valtuuston hyväksyntää, kun

tulosalueelle myönnetty määräraha ei ylity eikä tuloarvio alitu. Muutokset tulee ilmoittaa kirjanpi-

toon talousarvioseurannan ja raportoinnin pitämiseksi ajan tasalla.

Määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäisten palvelujen ostot ja myynnit, vuokrat ja poistot.

Käyttösuunnitelmaa laadittaessa on varmistuttava, että ostavan ja myyvän toimielimien käyttösuun-

nitelmien sisäiset ostot ja myynnit ovat yhdenmukaiset. Toimielimen hyväksymä käyttösuunnitelma

toimitetaan kirjanpitoon.

TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA JA RA-

PORTOINTI

Toimielinten tulee seurata talousarviovuoden aikana säännöllisesti taloutensa toteutumista.

Lisäksi talousarvion toteutumista seurataan osavuosikatsauksien avulla. Osavuosikatsaukset sisältävät

tilinpäätösennusteen, talousarvion toteutuman ja selvityksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-

teiden toteutumisesta tulosalueittain.

Toimielinten on toimitettava valtuustolle osavuosikatsaukset taloudellisten ja toiminnallisten tavoittei-

den toteutumisesta tammi-huhtikuulta 2018 viimeistään 15.6.2018 mennessä ja tammi-elokuulta

19.10.2018 mennessä. Myös konsernitavoitteiden ja EU-hankkeiden toteutumisesta on raportoitava

osavuosikatsauksissa.

Toimielinten tulee toimittaa tiedot vuoden 2018 tilinpäätöstä varten toiminnallisten ja taloudellisten

tavoitteiden toteutumisesta tammikuun loppuun 2019 mennessä.

Konsernin tytäryhteisöjen on toimitettava kaupungin konsernitilinpäätöstä varten tiedot 15.2.2019

mennessä kaupunginhallitukselle.

II YLEISPERUSTELUT

10

HENKILÖSTÖRESURSSIT

Kunkin toimielimen talousarviotekstin yhteydessä on esitetty henkilöstöresurssitaulukot, joissa on

eriteltyinä toimielimen alainen vakinainen ja määräaikainen henkilöstö. Talousarvio ja -suunnitelma

sisältää henkilöstöresurssitaulukoiden mukaiset palkkausmäärärahat, ja vain nämä virat ja toimet

voidaan täyttää. Talousarvioon sisältyvistä uusista viroista ja toimista, myös määräaikaisista, tulee

asianomaisen toimielimen tehdä perustamispäätös, jolloin niille annetaan vakanssinumero. Toimie-

linten tulee myös huolehtia siitä, että lakkautettaviksi esitetyistä viroista ja toimista tehdään lakkaut-

tamispäätökset.

Valtuuston hyväksymään talousarvioon sisältymättömien, ennakoimattomien määräaikaisten virko-

jen ja työsuhteiden perustamisesta päättää kaupunginhallitus.

Kaupungilla on käytössä vakanssien täyttölupamenettely, joita koskevat ohjeet kaupunginhallitus on

hyväksynyt 18.12.2013 / 284 §. Täyttölupaa haetaan kaupunginjohtajalta.

HENKILÖSTÖRESURSSIT TA 2018 JA TS 2019-2020

VAKINAINEN HENKILÖSTÖ

31.12.2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Harjavallan kaupunki

yhteensä 316 322,5 321,5 321,5

Suunnittelukauden muu-

tokset +6,5 -1

MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ

31.12.2017 TA 2018

Harjavallan kaupunki

yhteensä 33 30,5

II YLEISPERUSTELUT

11

LAINANOTTOVALTUUTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Kaupungilla on vuoden 2017 lopussa pitkäaikaista lainaa 14,4 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista lai-

naa on 16.11.2017 tilanteessa 3,5 miljoonaa. Valtionosuudet pienenevät vuodelle 2018. Kiky-

sopimuksen vaikutukset tulevat näkymään kunnallisverokertymässä tulevina vuosina. Uutta lainaa

joudutaan ottamaan 3,5 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa 14,7 miljoonaan euroon vuoden

2018 loppuun, kun vanhojen lainojen lyhennykset otetaan huomioon. Lainojen lyhennykset joudu-

taan rahoittamaan uudella lainalla.

Maksuvalmiuden turvaamiseksi jouduttaneen vuonna 2018 ottamaan myös lyhytaikaista lainaa.

Rahoitusinstrumentteina käytetään kuntatodistuksia, pankkitilien limiittejä ja muita lainoja tarjous-

ten perusteella.

Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa pitkäaikaista lainaa enintään 6 miljoonaa euroa vuonna

2018. Lisäksi tarvittaessa voidaan maksuvalmiuden turvaamiseksi käyttää lyhytaikaista lainaa 6

miljoonaa euroa.

II YLEISPERUSTELUT

12

ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMEN-

PITEET

Kaupungin taseessa on tilanteessa 31.12.2016 ylijäämää 6 667 532,27 euroa.

Vuoden 2018 talousarvio on 111 743 euroa ylijäämäinen. Vuoden 2019 taloussuunnitelma on yli-

jäämäinen. Vuoden 2020 taloussuunnitelma on epätarkka johtuen sote- ja maakuntauudistuksesta.

Vuoden 2017 tulos on talousarvion mukaan alijäämäinen.

Mikäli talousarviossa pysytään, tulee taseen ylijäämä talousarviovuonna kasvamaan hieman, sa-

moin suunnitelmavuonna 2019.

Taseen ylijäämä 31.12.2016 6,7 milj. €

Alijäämä TA 2017 -1,5 milj. €

Ylijäämä TA 2018 0,1 milj. €

Taseen arvioitu ylijäämä 31.12.2018 5,3 milj. €

Taloussuunnitelman arvioitu ylijäämä 2019 0,6 milj. €

Taseen arvioitu ylijäämä 31.12.2019 5,9 milj. €

II YLEISPERUSTELUT

13

TALOUSARVIOASETELMA TA 2018

TOIMIELIN TULOSALUE

Keskusvaalilautakunta Vaalit

Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi

Kaupunginhallitus Keskushallinto

Perusturvalautakunta Sosiaalityö

Koti- ja hoitopalvelut

Terveydenhuolto

Sivistyslautakunta Kasvatus- ja koulutuspalvelut

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut

Tekninen lautakunta Kunnallistekniset palvelut

Tekniset tukipalvelut

Vesihuolto

Kaupunkikehityksen lautakunta Kaupunkikehitys

IV TULOSLASKELMAOSA

14

III KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMITTÄIN

KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Tulosalue: VAALIT

Toiminta on budjettirahoitteista.

Tulosalueen sitova määräraha ja tuloarvio

TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 0 0 24 24 0

Toimintamenot 0 -26 -60 -50 0

Toimintakate (Netto) 0 -26 -36 -26 0

0 -26 -60 -50 0

10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

101 VAALIT

Tuloarviot ja määrärahat (1000 euroa)

Tehtävän kokonaiskustannukset

Tulosalueen kuvaus

Keskusvaalilautakunta huolehtii yleisten vaalien järjestämisestä.

Nykytilan kuvaus

Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on kaikkien yleisten vaalien järjestäminen Harjavallassa. Kes-

kusvaalilautakunnan alaisuudessa on kaksi vaalilautakuntaa ja vaalitoimikunta sekä vaalien ajan

keskushallinnon henkilökuntaa.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset

Vuonna 2018 on presidentinvaalit (28.1.2018, mahdollinen toinen vaali 11.2.2018) sekä lokakuussa

mahdolliset maakuntavaalit. Vuonna 2019 on eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit.

Vuoden 2018 talousarvion tavoitteet

Tavoite Vaalien virheetön toimittaminen

Toimenpide Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat tehtäviensä tasalla ja hyvin

perehtyneitä vaalilainsäädäntöön ja oikeusministeriön ohjeisiin niin,

että vaalit voidaan toimittaa järjestelmällisesti, häiriöttömästi ja oi-

kein. Samat edellytykset koskevat keskusvaalilautakunnan työhön

osallistuvia viranhaltijoita ja työntekijöitä.

Arviointikriteerit/mittarit Luotettava vaalitulos

Tavoitetaso Vaalien virheetön toimittaminen.

Tunnusluvut

Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Menot euroa/

äänioikeutettu/

vaalit 0 4,4 5,1 4,2 0

Äänioikeutettuja 0 6 017 5 950 5 950 0

IV TULOSLASKELMAOSA

15

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

222 0 24 000 24 000 0

222 0 24 000 24 000 0

0 -13 787 -52 568 281,3 -45 189 0

0 -13 000 -48 000 269,2 -41 200 0

0 -787 -4 568 480,5 -3 989 0

0 -512 -3 350 554,9 -2 931 0

0 -275 -1 218 342,3 -1 058 0

-10 -12 200 -5 610 -54,0 -3 950 0

0 -200 -800 300,0 0 0

0 -200 -1 310 555,0 -700 0

-10 -26 387 -60 288 128,5 -49 839 0

212 -26 387 -36 288 37,5 -25 839 0TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AINEET, TARVIKKEET JA

PALVELUJEN OSTOT

MUUT HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

ELÄKEKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT

10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

101 VAALIT

IV TULOSLASKELMAOSA

16

TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tulosalue: TARKASTUSTOIMI


Tuloalueen sitova määräraha ja tuloarvio

TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020


Toimintamenot -22 -23 -23 -23 -23

Toimintakate (Netto) -22 -23 -23 -23 -23

-22 -23 -23 -23 -23

11 TARKASTUSLAUTAKUNTA

111 TARKASTUSTOIMI



Tulosalueen kuvaus

Tarkastustoimi sisältää tarkastuslautakunnan toiminnan ja tilintarkastuksen.

Tulosalueen nykytilanne

Tarkastuslautakunta on pakollinen toimielin. Sen tehtävänä on:

1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat;

2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja talouden tavoitteet kunnassa ja

kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja

tarkoituksenmukaisella tavalla;

3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan

taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää;

4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta;

5) valvoa kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden

noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi,

Tilintarkastaja (JHTT-yhteisö) tarkastaa kunkin tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen.

Tilintarkastusyhteisönä toimii KPMG Oy Ab.


Tavoite Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston talousarviossa asettaminen toi-

minnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen siten, kuin kun-

talaissa säädetään.

Toimenpide Tarkastuslautakunta esittää arvioinnin tulokset arviointikertomuksessa.

Arviointikriteeri/

mittari

Arviointikertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot tavoitteiden toteutumi-

sesta ja siitä, mitkä tavoitteet eivät ole toteutuneet.

Tavoitetaso 2018 Arviointikertomus valmistuu niin, että se voidaan käsitellä valtuuston

kesäkuun kokouksessa.

IV TULOSLASKELMAOSA

17

Tunnusluvut

Tunnusluku TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Tarkastuslautakunnan

kokoukset

7 8 8 8 8 8

Tilintarkastuspäivät 20 20 20 20 20 20

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

-4 875 -4 743 -6 065 27,9 -6 065 -6 065

-4 870 -4 000 -6 000 50,0 -6 000 -6 000

-5 -743 -65 -91,3 -65 -65

0 -700 0 -100,0 0 0

-5 -43 -65 50,5 -65 -65

-17 590 -18 520 -16 996 -8,2 -16 996 -16 996

0 -107 0 -100,0 0 0

0 -50 0 -100,0 0 0

-22 465 -23 420 -23 061 -1,5 -23 061 -23 061

-22 465 -23 420 -23 061 -1,5 -23 061 -23 061TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

HENKILÖSIVUKULUT

ELÄKEKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

11 TARKASTUSLAUTAKUNTA

111 TARKASTUSTOIMI

IV TULOSLASKELMAOSA

18

KAUPUNGINHALLITUS

Tulosalue: KESKUSHALLINTO



TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 808 532 492 491 489

Toimintamenot -2 446 -2 418 -2 385 -2 389 -2 389

Toimintakate (Netto) -1 638 -1 886 -1 893 -1 898 -1 900

Poistot ja arvonalentumiset -22 -2 0 0 0

Muut laskennalliset kustannukset -1 0 0 0 0

-2 469 -2 421 -2 385 -2 389 -2 389

12 KAUPUNGINHALLITUS

121 KESKUSHALLINTO


Laskennalliset kustannukset


Tulosalueen kuvaus ja nykytilanne

Keskushallinnossa hoidetaan laajasti kaupungin toimisto-, talous-, henkilöstö-, tietohallinto-, val-

mistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtäviä sekä riskienhallinta-, vakuutus- ja lakiasioita. Keskus-

hallinnon tulosalue sisältää myös elinkeino- ja maaseutupalvelujen sekä seutuyhteistyön määrära-

havaraukset.

Hallintopalveluissa huolehditaan vuosittain lähes 100 kokouksen valmistelu-, esittely-, täytäntöön-

pano- ja sihteeritehtävistä. Näitä ovat mm. keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja vaalitoimi-

kunta, tarkastuslautakunta, valtuusto, kaupunginhallitus, henkilöstöjaosto, yhteistoimintaelin, elin-

keinotiimi ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä. Jotta tukipalveluita kyetään tuottamaan tehokkaasti, on

yhteistyö tulosalueiden kanssa merkittävässä roolissa.

Toimintaympäristön muutos

Yleishallinto

Tuleva maakuntauudistus sisältää sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen että aluehallin-

touudistuksen. Sote- ja maakuntauudistus ovat suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia,

mitä Suomessa on tehty. Keskushallinto osallistuu osaltaan tulevan maakuntauudistuksen selvitys-

ja valmistelutyöhön. Palveluiden on tarkoitus siirtyä maakuntahallinnon vastuulle kokonaisuudes-

saan 1.1.2020.

Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus on tullut voimaan toukokuussa 2016 ja sitä sovelletaan

kansallisesti 25.5.2018 alkaen. Tietosuoja-asetuksen vaatimukset on huomioitava systemaattisesti

liiketoiminnan, palveluiden sekä tietojärjestelmien kehittämisessä, ml. hankinnoissa ja sopimuksis-

sa, toiminnan organisonnissa ja johtamisessa. Jokaisen viranomaisen ja julkishallinnon elimen, joka

ei ole tuomioistuin, on tietosuoja-asetuksen mukaan nimitettävä tietosuojavastaava. Tietosuojavas-

taava on keskeisessä roolissa tietosuojavaatimusten toteutumisessa omassa organisaatiossa. Tieto-

suojavastaava seuraa tietosuojalainsäädännön noudattamista, kouluttaa ja neuvoo henkilöstöä sekä

antaa tietoa ja tukea erityisesti rekisterinpidosta vastaaville henkilöille.

IV TULOSLASKELMAOSA

19

Tietohallinto

Kaupunginhallituksen 30.1.2017 vahvistamasta tietohallintostrategian toimenpideohjelmista syksyl-

lä 2017 aloitetun sähköinen asiointialusta -hankkeeseen on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös

kaupungin kotisivujen sekä intranetin uudistaminen vuoden 2018 aikana.

Sähköisen asiointialustan käyttöönotto mahdollistaa eri toimialojen palvelujen digitalisoinnin ja

monikanavaisen asiakaspalvelun.

Henkilöstöhallinto

Vuoden 2018 alussa Harjavallan kaupungin henkilöstölle toteutetaan työhyvinvointikysely.

Hallintopalvelut toteuttaa kyselyn. Aiemmat kyselyt ovat vuosilta 2011 ja 2014.

Kyselyllä halutaan edistää työhyvinvointia ja saada selville, onko työhyvinvoinnin

kehittämishankkeilla ollut tosiasiallista vaikutusta kaupungin työhyvinvointiin. Kyselyn tulosten

perusteella laaditaan työhyvinvoinnin työyksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat.

Elinkeinotoimi

Päävastuu kaupungin elinkeinotoimesta on kaupunginjohtajalla. Vuoden 2018 aikana valmistuu

valtuustokautta koskevaan strategiaan liittyvä elinvoimaohjelma, jossa määritellään kehitys- ja elin-

keinopalveluihin, markkinointiin ja muihin elinvoimaa edistäviin toimenpiteisiin liittyviä toimenpi-

teitä. Ohjelman laadinta on käynnistynyt kaupungin elinkeinotiimin, johtoryhmän ja yrittäjien mo-

nialaisena yhteistyönä.

Kaupunki on kokonaisasiakkaana Prizztech Oy:ssä, jonka muut kokonaisasiakkaat ovat Kokemäen,

Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Pomarkun ja Merikarvian kunnat. Prizztech Oy on elinkeinoyhtiö,

jonka tehtävänä on maakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. Prizztech Oy

vastaa monipuolisesti yrittäjien, yrittäjiksi aikovien ja yritysten edustajien neuvontapalveluista sekä

seudun elinkeinoelämää palvelevista yhteisistä hankkeista. Prizztech Oy:n kanssa laaditaan vuoden

2018 aikana palvelusopimus, jossa määritellään lähipalveluna tuotettavien neuvontapalveluiden

volyymi ja toteuttamistapa sekä muu yhteisiin hankkeisiin liittyvä toiminta.

Kaupunki on tehnyt maaseutuviranomaispalveluja koskevan ostopalvelusopimuksen Rauman seu-

dun yhteistoiminta-alueen / Euran kunnan kanssa 1.1.2012 alkaen. Yhteistoiminta-alueessa ovat

Harjavallan lisäksi mukana Kokemäen ja Rauman kaupungit sekä Euran, Eurajoen ja Nakkilan

kunnat.

Kaupunginhallituksen asettama elinkeinotiimi on toiminut kaupungin, paikkakunnan elinkeinoelä-

män, työvoimahallinnon ja Prizztechin yhteisenä foorumina käsitellen paikallista yrityselämää kos-

kevia asioita. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimii vuoden 2017 syksystä alkaen elinkeino-

tiimin jäsenenä. Elinkeinotiimi kokoontuu 7-8 kertaa vuodessa.


Yleishallinto

Tavoite Tietosuoja-asetuksen mukaisten vaatimusten täyttäminen kaupungin

organisaatioissa

Toimenpide Laaditaan tietosuoja-asetuksen mukainen suunnitelma keväällä

2018, joka sisältää tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpi-

teet.

IV TULOSLASKELMAOSA

20

Arviointikriteeri/mittari Tietosuoja-asetuksen mukaiset vaatimukset täytetty ennen

25.5.2018. Tietosuojasuunnitelma vahvistettu ennen lain voimaan-

tuloa.

Tavoitetaso Varmistetaan, että kuntalaisten oikeus henkilötietojen suojaan ja sitä

kautta yksityisyyteen toteutuu myös digitaaliaikana.

Tietohallinto

Tavoite Tietotekniikan ja sähköisen asioinnin tehokas hyödyntäminen palve-

lujen järjestämisessä ja tuottamisessa

Toimenpide Sähköinen asiointialusta sekä kotisivujen ja intranetin uudistaminen.

Arviointikriteeri/mittari Kotisivut ja intranet uudistettu sekä sähköinen asiointialusta otettu

käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä.

Tavoitetaso Digitalisaation huomioiminen palvelujen tuottamisessa sekä moni-

kanavaisessa asiakaspalvelussa.

Henkilöstöhallinto

Tavoite Työhyvinvoinnin edistäminen Harjavallan kaupungin työpaikoilla

Toimenpide Vuoden 2018 alussa Harjavallan kaupungin henkilöstölle toteutetaan

uudelleen työhyvinvointikysely.

Arviointikriteeri/mittari Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat on vahvistettu 1.5.2018

mennessä.

Tavoitetaso Työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen ja työhyvinvoinnin

edelleen kehittäminen.

Elinkeinotoimi

Tavoite Vastataan yritysten neuvonta-, sijoittumis- ja kasvutarpeisiin sekä

vahvistetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä

Toimenpide Huolehditaan siitä, että yrittäjät ja yritysten edustajat osaavat hyödyn-

tää kaupungin ja Prizztech Oy:n tarjoamia palveluja. Määritellään

toimenpiteet ja käytännöt yksityiskohtaisemmin palvelusopimukses-

sa.

Arviointikriteeri/mittari Yritysten/yrittäjien tyytyväisyys

Tavoitetaso Kaupunki ja Prizztech Oy edesauttavat yritysten sijoittumista ja kas-

vua sekä vahvistavat niiden toimintaedellytyksiä.

Tavoite Elinvoimaohjelman toimeenpano

Toimenpide Laaditaan kaupunkistrategiaan liittyvä elinvoimaohjelma ja toteute-

taan siihen kirjattuja elinvoimaa edistäviä toimenpiteitä.

Arviointikriteeri/mittari Toteutuneiden toimenpiteiden lukumäärä

Tavoitetaso Harjavallan kaupungin markkinointi, näkyvyys ja elinvoimaisuuden

edellytykset paranevat.

IV TULOSLASKELMAOSA

21

KAUPUNGINHALLITUS



31.12.2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toimielin yhteensä 24 24 24 24

Kaupunginjohtaja 1 1

Suunnitelmakauden muutokset

Palvelualue yhteensä 23 23 23 23

Hallintojohtaja

Talousjohtaja

ICT-asiantuntija

Atk-suunnittelija

Atk-tukihenkilö

Maksupalvelusihteeri

Palvelusihteeri

Palkkasihteeri

Hallintosihteeri

Koulusihteeri

Kirjanpitäjä

Pääkirjanpitäjä

1

1

1

1

1*

2

6

2

4

2

1

1

-1

+1

* vakanssi avoin, oppisopimusopiskelija 1,5 vuotta

IV TULOSLASKELMAOSA

22

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

378 625 387 159 349 732 -9,7 348 732 346 732

84 842 69 000 72 500 5,1 72 500 72 500

344 605 76 200 70 000 -8,1 70 000 70 000

808 073 532 359 492 232 -7,5 491 232 489 232

-1 294 205 -1 407 744 -1 271 200 -9,7 -1 262 616 -1 262 616

-965 939 -1 083 707 -943 215 -13,0 -942 665 -942 665

-328 265 -324 037 -327 985 1,2 -319 951 -319 951

-271 957 -272 992 -287 235 5,2 -279 303 -279 303

-56 308 -51 046 -40 750 -20,2 -40 648 -40 648

-997 542 -980 850 -965 357 -1,6 -977 388 -977 388

-32 786 -37 200 -28 200 -24,2 -28 200 -28 200

0 -1 000 -1 000 0,0 -1 000 -1 000

-121 314 -136 342 -119 297 -12,5 -119 947 -119 947

-2 445 847 -2 563 136 -2 385 054 -6,9 -2 389 151 -2 389 151

-1 637 774 -2 030 777 -1 892 822 -6,8 -1 897 919 -1 899 919TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT

12 KAUPUNGINHALLITUS

121 KESKUSHALLINTO

IV TULOSLASKELMAOSA

23

PERUSTURVALAUTAKUNTA

Nykytilanteen kuvaus

Perusturvalautakunnan toiminta jakautuu kolmeen tulosalueeseen; sosiaalityöhön, koti- ja hoitopal-

veluihin sekä terveydenhuoltoon. Toimintakulujen perusteella arvioituna perusturvan suurimman

tulosalueen (16 Me) muodostaa terveydenhuollon tulosalue. Terveydenhuollon palvelut tuottaa

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) ja Satakunnan sairaan-

hoitopiiri (erikoissairaanhoito). Koti- ja hoitopalveluiden tulosalueen toimintakulut ovat vuoden

2018 talousarviossa 7,45 Me ja sosiaalityön tulosalueen 7,23 Me.

Koko toimintaympäristön keskeisemmät muutokset

Väestöennusteet ovat jo pitkään ennakoineet ikäihmisten määrän jatkuvaa kasvua. Palvelutuotannon

kannalta merkittävää on yli 75-vuotiaiden ikäryhmän merkittävä kasvu seuraavien vuosien aikana.

Tämä ikäryhmä kasvaa Harjavallassa kymmenessä vuodessa n. 300 henkilöllä ja kahdessakymme-

nessä vuodessa 760 henkilöllä. Kokonaisuutena yli 75 vuotiaiden määrä tulee lähes kaksinkertais-

tumaan vuoteen 2030 mennessä. Muutos tulee näkymään luonnollisesti myös merkittävänä palvelu-

tarpeen lisääntymisenä ikäihmisten palveluissa.

Huolimatta valtakunnallisestikin korkeasta työpaikkaomavaraisuusasteesta Harjavallassa, työttö-

myys ja nuorten aikuisten jääminen ammatillisten koulutuspaikkojen ulkopuolelle vaikuttaa luon-

nollisesti perusturvapalveluiden kysyntään ja kehitykseen. Lisäksi lastensuojelun palvelutarpeen

suuruus luo tarpeen jatkaa ennakoivien, varhaisen vaiheen palveluiden kehittämistä sekä lapsille,

nuorille, että perheille. Palvelutuotannon tulisi siirtyä yhä enemmän ennakoivaan palvelutuotantoon

yli organisaatiorajojen.

Talousarvion laadintaohjeissa määriteltiin säästötavoite suhteessa vuoden 2016 tilinpäätökseen,

joka jaettiin kaikille tulosalueille. Säästötavoitteeksi sosiaalityön tulosalueelle määriteltiin 216 296

euroa ja koti ja hoitopalveluiden tulosalueelle 191 336 euroa. Perusturvalautakunnan osalta säästö-

tavoitteet on talousarviossa kohdistettu kokonaan sosiaalityön tulosalueelle, jonka vuoden 2018

talousarvio on 1,3 milj. euroa pienempi verrattuna vuoden 2016 tilinpäätöstasoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisten palveluiden valmistelu on käynnistetty

Satakunnassa vuoden 2016 alussa. Satasoten valmistelutyön eteneminen ja siirtyminen maakunta-

hallinnon tehtäväksi vuoden 2017 aikana vähensi hiukan valmisteluun tarvittavaa työpanosta pienis-

tä kunnista mm. työryhmien vähentymisen osalta. Satasoteen valmistautuminen tulee kuitenkin nä-

kymään perusturvapalveluissa ja koko kaupungin palvelukokonaisuuden suunnittelussa talousarvio-

vuoden aikana. Muutos toteutunee suunnitelmakauden lopulla ja tulee olemaan yksi historian mer-

kittävimpiä uudistuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden - sekä julkisen palvelutuotannon kehitykses-

sä. Muutos koskettaa konkreettisesti kaupungin henkilöstöstä noin kolmasosaa ja tähän liittyvää

valmistautumista henkilöstöhallinnossa.

IV TULOSLASKELMAOSA

24

Tulosalue: SOSIAALITYÖ



TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 808 472 234 234 234

Toimintamenot -8 462 -6 806 -7 229 -6 905 -6 905


-8 462 -6 806 -7 229 -6 905 -6 905

20 PERUSTURVALAUTAKUNTA

205 SOSIAALITYÖ



Tulosalueen kuvaus

Sosiaalityön tulosalueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö, lastensuojelu, toimeentuloturva, vammais-

palvelut, kehitysvammahuolto, päihdehuolto ja työllistäminen sekä maahanmuuttajien parissa tehtä-

vä työ. Lastensuojelun sijaishuoltopalvelut, vammaispalvelut ja päihdehuollon palvelut tuotetaan

ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta, kunnilta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi toimeentulotuki

siirtyi perustoimeentulotuen osalta Kelalle vuoden 2017 alussa ja kaupungin tuotettavaksi jäi aino-

astaan ehkäisevä – ja täydentävä toimeentulotuki.

Viimeistään vuoden 2020 alussa maakunnalle siirtyvät sote-palvelut antavat aihetta valmistautua

muutokseen niin henkilöstön kuin kunnille jäävän palvelutuotannonkin osalta. Myös mahdollinen

Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon

kuntayhtymään 1.8.2018 tai 1.1.2019 on mahdollinen.

Tulosalueen nykytilanne ja keskeiset muutokset

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ovat viimeisten vuosien aikana monimutkaistuneet jatkuvasti

ja mm. tästä on aiheutunut jatkuvaa palveluntarpeen kasvua, johon on pyritty vastaamaan ennalta-

ehkäiseviä palveluita kehittämällä. Huostaanottojen määrä on pysynyt lähes samalla tasolla vuosien

2014 - 2016 aikana. Kotiin tuotettavien tukipalveluiden tarve on kuitenkin yhä nousussa. Nämä

tukipalvelut tuotetaan suurelta osin ostopalveluina ja talousarviovuoden aikana omaa palvelutuotan-

toa tullaan tältä osin kohdentamaan aiempaa enemmän myös ilta-aikaan.

Ehkäisevän perhetyön vahvistaminen jatkuu ja lastensuojelun tukitoimia kohdennetaan aiempaa

varhaisempaan vaiheeseen. Kasvavia kustannuksia on pyritty hillitsemään muutoksilla palvelutuo-

tannossa mm. siirtymällä systeemisen lastensuojelutyön malliin sekä lisäämällä henkilöstöä ja sitä

kautta omaa palvelutuotantoa ostopalveluiden vähentämiseksi, sekä kilpailuttamalla lastensuojelu-

palvelut.

Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö koki suuren murroksen perustoimeentulotuen siirryttyä Kelan tuottamaksi palve-

luksi. Muutos näkyi luonnollisesti työssä taloudelliseen tukeen liittyvien tehtävien sekä henkilöstön

vähentymisenä. Aikuissosiaalityö kohdentuu muutoksen myötä enemmän asiakastyöhön; asiakkai-

den ohjaukseen, neuvontaan, tukemiseen ja heidän tilanteidensa kokonaisvaltaiseen arviointiin.

IV TULOSLASKELMAOSA

25

Täydentävä toimeentulotuki ja ennalta ehkäisevä toimeentulotuki ovat edelleen kunnasta haettavaa

taloudellista tukea.

Osana aikuissosiaalityötä toimii työllistämis- ja kuntoutumispalvelut Vinnaressa, jossa työllistämis-

polkujen etsimisessä kohti avoimia työmarkkinoita käytetään mm. kuntouttavia ryhmäpalveluja ja

kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistämis- ja kuntoutumistoiminnan asiakkaat saavat tarvitsemansa

palvelut yhden oven periaatteella Vinnaresta lukuun ottamatta terveydenhuollon palveluita. Työllis-

tämis- ja kuntoutumiskeskuksen palvelut painottuvat elämän hallinnan ongelmiin, syrjäytymisen

ehkäisemiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen sekä työllistämis- ja kuntoutumistoimintaan sen eri

muodoissaan. Osana Vinnaren työllistymis- ja kuntoutumiskeskusta toimii nuorten työpaja. Nuorten

työpajatoiminnalla ehkäistään nuorten syrjäytymistä, tuetaan vaikeuksissa olevia nuoria ja autetaan

heitä koulutuksen ja työelämään hakeutumisessa käytännön työtoiminnan keinoin. Nuorten osalta

panostetaan heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tukemiseen arjen asioissa.

Muut palvelut

Vammaispalveluiden ja erityisesti kehitysvammahuollon asiakasmäärät ovat olleet kasvussa vuo-

desta 2015 saakka osittain kehitysvammahuollon toiminnan ja asiakkaiden läpikäynnin ja hoito-

suunnitelmien päivittämisen vuoksi. Vammaispalvelut on ostettu vuodesta 2011 lähtien Keski-

Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kautta mm. yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitys-

vammahuollon palvelut siihen liittyvää sosiaalityötä lukuun ottamatta ostetaan nykyisen käytännön

mukaisesti Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialueelta, Kehitysvammaisten pal-

velusäätiöltä ja yksityisiltä palvelun tuottajilta.


Tavoite Riittävät, laadukkaat ja joustavat varhaista tukea tuottavat sosiaalipal-

velut.

Toimenpide Tehokkaan palvelutuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen

Arviointikriteeri/mittari 1. Lastensuojelukustannusten hillitseminen

2.Systeemisen lastensuojelun työmallin juurruttaminen käytäntöön

3.Hyvät työkäytännöt kunnan palvelualueiden ja yhteistyökumppanei-

den kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta.

4. Työllistämistoiminnan palvelun kehittäminen

Tavoitetaso 1.Lastensuojelun kustannukset toteutuvat 2016 tilinpäätöksen

mukaisina tai pienempinä

2. Systeeminen lastensuojelun työmalli on vakiintunut toimintatapa

3. Yhteistyökäytäntöjä on otettu käyttöön

4. Työllistämistoiminnassa on laadittu kehittämissuunnitelma ja sen

mukaiset toimenpiteet on käynnistetty

IV TULOSLASKELMAOSA

26

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

204 798 204 300 63 300 -69,0 63 300 63 300

56 396 43 000 87 300 103,0 87 300 87 300

503 564 148 194 80 000 -46,0 80 000 80 000

42 924 5 400 3 000 -44,4 3 000 3 000

807 681 400 894 233 600 -41,7 233 600 233 600

-1 084 341 -1 135 886 -1 315 351 15,8 -1 161 105 -1 161 105

-781 140 -873 508 -1 036 578 18,7 -910 080 -910 080

-303 201 -262 378 -278 773 6,2 -251 025 -251 025

-254 509 -213 961 -231 425 8,2 -209 469 -209 469

-48 691 -48 418 -47 348 -2,2 -41 556 -41 556

-6 160 056 -6 341 842 -5 286 073 -16,6 -5 116 073 -5 116 073

-19 454 -24 900 -23 000 -7,6 -23 000 -23 000

-1 109 977 -668 181 -510 700 -23,6 -510 700 -510 700

-88 660 -89 924 -94 276 4,8 -94 276 -94 276

-8 462 488 -8 260 733 -7 229 400 -12,5 -6 905 154 -6 905 154

-7 654 807 -7 859 839 -6 995 800 -11,0 -6 671 554 -6 671 554TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

MAKSUTUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT


205 SOSIAALITYÖ

IV TULOSLASKELMAOSA

27

Tulosalue: KOTI- JA HOITOPALVELUT



TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 1 200 1 248 1 202 1 202 1 202

Toimintamenot -7 486 -7 259 -7 389 -7 444 -7 444


-7 486 -7 259 -7 389 -7 444 -7 444


210 KOTI-JA HOITOPALVELUT



Tulosalueen kuvaus:

Koti- ja hoitopalveluiden tulosalue on organisoitu avo- ja laitoshoitoon. Avohoitoon kuuluvat koti-

hoitoyksikkö sekä erilaiset kotihoidon tukipalvelut, joiden avulla vahvistetaan ikäihmisten kotona

asumisen mahdollisuuksia. Laitoshoitoa toteuttaa vanhainkoti Hopearanta, joka tarjoaa pitkä- ja

lyhytaikaishoitoa sekä tarvittaessa myös päivä- tai yöhoitoa. Lisäksi laitoshoitoon kuuluu tuettu

palveluasuminen. Kotihoidon tukipalvelut ja tehostettu palveluasuminen tuotetaan palvelusetelimal-

lilla, jonka ansiosta asiakas voi itse valita palvelutuottajan.

Tulosalueen palveluiden tehtävänä on tukea alentuneen toimintakyvyn omaavien henkilöiden itse-

näistä selviytymistä omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa erilaisia tuki- ja kuntoutus-

palveluja hyödyntäen. Tulosalueella työskentelee 55 henkilöä.

Sote-uudistus tuo koti- ja hoitopalveluiden tulosalueelle merkittävän muutoksen suunnitelmakauden

lopulla, jonka myötä laajan palvelutuotannon lisäksi maakunnalliseen palvelutuotantoon siirtyy ko-

ko henkilöstö.

Tulosalueen nykytilanne ja keskeiset muutokset

Avohoito

Kotihoidossa on suunnitelmallisesti kehitetty työn organisointia ja toimintaa siten, että hoitajien

työajasta on mahdollista kohdentaa itse asiakastyöhön aiempaa enemmän. Vuonna 2015 käyttöön

otettu, hoitajien mukana kulkeva kirjausjärjestelmä on uudistanut toimintaa merkittävästi ja vuonna

2017 toteutetut kehittämistoimenpiteet paransivat tilannetta entisestään. Vuonna 2017 kokeiltiin

lääkeautomaatteja osana kotihoitoa kymmenellä asiakkaalla ja kokeilun jälkeen päätettiin ottaa

kymmenen automaattia vakituiseen käyttöön. Lisäksi kotihoidon kauppa-asiointi järjestettiin uudel-

la tavalla. Näillä toimenpiteillä saatiin vapautettua hoitajien työaikaa enemmän varsinaiseen asiak-

kaiden kanssa työskentelyyn.

Laitoshoito

Kun asiakas ei selviydy turvallisesti omassa kodissaan koti - ja tukipalveluiden turvin, järjestetään

asiakkaalle hänen toimintakykyään vastaava oikeanmuotoinen hoitopaikka laitospalveluista van-

hainkoti Hopearannasta tai tehostetusta palveluasumisesta. Laitoshoidon kehittämistoiminnan avulla

pyritään suunnitelmakaudella laajentamaan ja monipuolistamaan hoitopaikkatarjontaa vastaamaan

paremmin asiakkaiden palvelun tarvetta. Pitkäaikaishoidon hoitojaksojen kestoa on pyritty lyhen-

IV TULOSLASKELMAOSA

28

tämään ja samalla lyhytaikaishoidolla on pyritty entistä paremmin ylläpitämään asiakkaiden toimin-

takykyä ja kotona selviytymistä.


Tavoite Ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita kehitetään edelleen,

samalla jatketaan palvelutuotannon kehittämistä kokonaisuutena.

Toimenpide Kotiin annettavia palveluita, ennakoivia tuki-, ohjaus- ja neuvontapal-

veluita sekä päivätoimintaa ja kuntoutusta kehitetään aktiivisesti tuke-

maan ikäihmisten kotona asumista. Lisäksi perhehoito otetaan yhdeksi

palvelumuodoksi ikäihmisten palveluissa.

Arviointikriteeri/mittari 1. Asiakastyytyväisyys (huomioidaan myös valitukset tms.)

2.Kehitetään asiakasohjausta ja asiakkaiden osallisuutta palveluiden

järjestämisessä

3. Perhehoitopaikkojen lisäys palvelutuotantoon

4. Välittömän työajan nousu kotihoidossa

Tavoitetaso 1. Asiakastyytyväisyys kyselyssä >3,5 (asteikolla 1-5)

2. Palvelusuunnitelman laatiminen kaikille pitkäaikaisille asiakkaille

(yli 3kk kestävä asiakkuus)

3. Perhehoito on otettu käyttöön yhtenä palvelumuotona

4. Välitön työaika kotihoidossa on vähintään 60 %

Tunnuslukuja

TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

kotihoidon asiakkaita

260

261

370

370

370

370

kotihoidon käyntejä 40 900 43 895 37 000 41 000

42 000

42 000

omaishoidontuen

asiakkaita

46

42

43

45

45

45

tehostetun palveluasu-

misen asiakkaat/

vuosikeskiarvo

107

(ka. 83

as./kk)

110 as/v

(83 ka./v)

83

85

85

85

TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Vanhainkoti

hoitopäiviä yhteensä

12 952

11 371

9 125

8 395

7 300

7 300

Vanhainkotipaikkoja

yhteensä

35

33

25

23

20

20

Vanhainkodin

käyttöaste % 84,4 100 100 100

100

100

IV TULOSLASKELMAOSA

29

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

248 781 175 413 215 000 22,6 215 000 215 000

615 906 591 600 660 350 11,6 660 350 660 350

1 502 0 0 0 0

333 387 338 100 326 900 -3,3 326 900 326 900

1 199 576 1 105 113 1 202 250 8,8 1 202 250 1 202 250

-2 709 274 -2 741 699 -2 602 672 -5,1 -2 658 101 -2 658 101

-2 034 174 -2 117 252 -2 025 516 -4,3 -2 072 964 -2 072 964

-675 100 -624 447 -577 156 -7,6 -585 137 -585 137

-550 074 -506 520 -484 485 -4,4 -490 294 -490 294

-125 026 -117 927 -92 671 -21,4 -94 843 -94 843

-3 769 894 -3 647 467 -3 712 090 1,8 -3 712 090 -3 712 090

-86 357 -116 700 -130 150 11,5 -130 150 -130 150

-220 453 -223 000 -217 900 -2,3 -217 900 -217 900

-699 987 -697 027 -725 927 4,1 -725 927 -725 927

-7 485 965 -7 425 893 -7 388 739 -0,5 -7 444 168 -7 444 168

-6 286 389 -6 320 780 -6 186 489 -2,1 -6 241 918 -6 241 918TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

MAKSUTUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT


210 KOTI-JA HOITOPALVELUT

IV TULOSLASKELMAOSA

30

Tulosalue: TERVEYDENHUOLTO



TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020


Toimintamenot -15 667 -15 159 -16 016 -16 016 -16 016


-15 667 -15 159 -16 016 -16 016 -16 016


250 TERVEYDENHUOLTO



Tulosalueen kuvaus, nykytilanne ja keskeiset muutokset

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Perusterveydenhuolto ylläpitää ja edistää terveyttä toimialueellaan tuottamalla terveyspalveluja alu-

een asukkaille. Harjavalta kuuluu Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään, jonka muut

kunnat ovat Eurajoki, Kokemäki ja Nakkila. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Satakunnan

sairaanhoitopiiriltä.

Terveydenhuollon talousarviovuoden keskeinen teema on sote-valmisteluun osallistuminen ja muu-

toksen suunnittelu. Sote-uudistus siirtyi vuodella eteenpäin ja toteutuisi nykyisen ajatuksen mukaan

1.1.2020. Myös valinnanvapauspilotointien käsittely siirtyi, joten niiden toteutumisesta talousarvio-

vuonna ei ole talousarviota laadittaessa tietoa. Terveydenhuollon siirtyessä kokonaisuudessaan

maakunnallisesti tuotettavaksi, muutos tulee toteutuessaan olemaan historian suurimpia uudistuksia

terveydenhuollon osalta.

Perusterveydenhuollon talousarvion painopistealueet ovat 1. asiakaspalvelun parantaminen 2. veto-

voimaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja 3. sote-valmistelu sekä toteutus mahdollisten valin-

nanvapauspilotointien kautta.

Ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuollon palvelut ostetaan Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoi-

minta-alueelta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Harjavalta, Ulvila, Pori, Nakkila ja Eurajoki.

Muutoksena aikaisempaan ympäristöterveydenhuollossa on käytössä jatkossa kolmen kustannus-

paikan sijaan kaksi kustannuspaikkaa; 1) Terveysvalvonta 2) Eläinlääkintä. Terveysvalvonnan kus-

tannuspaikka sisältää nykyisin myös aikaisemmat kustannuspaikat; a) laitosvalvonta ja hallinto sekä

b) terveysvalvontayksikkö –kustannuspaikat.

Ympäristöterveydenhuollon palveluihin kuuluvat elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto sekä

eläinsuojeluvalvonta, terveysvalvonta, tuoteturvallisuusvalvonta, kemikaalivalvonta sekä tupakka-

ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta.


Tavoite Terveyttä edistävät laadukkaat ja oikea-aikaiset terveydenhuollon

palvelukokonaisuudet

Toimenpide Hoitopalveluiden oikea-aikainen kohdentaminen sekä asiakaspalvelun

ja hoitoketjujen tehostaminen.

Arviointikriteeri/mittari 1. Hoitotakuun piirissä olevien jonojen pituus

IV TULOSLASKELMAOSA

31

2. Siirtoviivepotilaiden hoitopäivien määrä erikoissairaanhoidossa

3. Palveluntuottajaa vaihtavien asiakkaiden määrä; tulijat/lähtijät

4. Henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot ja työtyytyväisyys

Tavoitetaso 1. Hoitotakuu toteutuu kaikilta osin

2. Siirtoviivepotilaiden hoitopäivät 0

3. Asiakkaiden määrä pysyy samansuuruisena tai kasvaa

4. Henkilöstön vaihtuvuus kohtalainen, sairaspoissaolot laskevat ja

työtyytyväisyys on hyvä.

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

28 098 32 200 28 098 -12,7 28 098 28 098

28 098 32 200 28 098 -12,7 28 098 28 098

-64 220 -50 278 -49 329 -1,9 -49 329 -49 329

-64 220 -50 278 -49 329 -1,9 -49 329 -49 329

-64 220 -50 278 -49 329 -1,9 -49 329 -49 329

-15 602 534 -16 351 657 -15 966 527 -2,4 -15 966 527 -15 966 527

-15 666 753 -16 401 935 -16 015 856 -2,4 -16 015 856 -16 015 856

-15 638 655 -16 369 735 -15 987 758 -2,3 -15 987 758 -15 987 758TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

PALVELUJEN OSTOT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MAKSUTUOTOT


250 TERVEYDENHUOLTO

IV TULOSLASKELMAOSA

32


HENKILÖSTÖRESURSSIT TA 2018 JA TS 2019–2020


31.12.2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Perusturvalautakunta yhteensä 70,5 72,5 72,5 72,5

Sosiaalityö yhteensä 15,5 18,5 18,5 18,5

Sosiaalityö

Perusturvajohtaja

Johtava sosiaalityöntekijä

1

1

Sosiaalityöntekijä 3

Lastensuojelun sosiaaliohjaaja

Sosiaaliohjaaja

1

2

+1

+1

Sairaanhoitaja 1,5

Perheavustaja/lähihoitaja 1 -1

Vastaava työpajaohjaaja 1

Työpajaohjaaja 0,5

Koulukuraattori

Oppilashuollon ohjaaja

Ohjaaja

Lastensuojelusihteeri

Lähihoitaja

Psykiatrinen sairaanhoitaja

1

1

1

0,5

1

+2

31.12.2017

TA2018

TS2019

TS2020

Koti- ja hoitopalvelut yhteensä 55 54 54 54

Koti - ja hoitopalvelut

Vanhustyön johtaja 1

Avopalveluohjaaja 1

Osastonhoitaja 1 -1

Sairaanhoitaja

Palveluohjaaja

Perushoitaja

3

1

2

Lähihoitaja 44 -2

Fysioterapeutti 1 +1

Askarteluohjaaja

Asumispalveluohjaaja

1

+1

IV TULOSLASKELMAOSA

33


31.12.2017 TA 2018

Sosiaalityö 5 3

Sosiaaliohjaaja (ehkäisevä perhetyö)

Lastensuojelun sosiaaliohjaaja

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä

Työpajaohjaaja

Apuohjaaja (Nuorten työpaja-hanke)

1

1

1

1

1

1

1

1

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

453 579 379 713 278 300 -26,7 278 300 278 300

700 400 666 800 775 748 16,3 775 748 775 748

505 065 148 194 80 000 -46,0 80 000 80 000

376 311 343 500 329 900 -4,0 329 900 329 900

2 035 355 1 538 207 1 463 948 -4,8 1 463 948 1 463 948

-3 857 834 -3 927 863 -3 967 352 1,0 -3 868 535 -3 868 535

-2 815 314 -2 990 760 -3 062 094 2,4 -2 983 044 -2 983 044

-1 042 520 -937 103 -905 258 -3,4 -885 491 -885 491

-868 803 -770 759 -765 239 -0,7 -749 092 -749 092

-173 717 -166 344 -140 019 -15,8 -136 399 -136 399

-25 532 483 -26 340 966 -24 964 690 -5,2 -24 794 690 -24 794 690

-105 811 -141 600 -153 150 8,2 -153 150 -153 150

-1 330 430 -891 181 -728 600 -18,2 -728 600 -728 600

-788 647 -786 951 -820 203 4,2 -820 203 -820 203

-31 615 206 -32 088 561 -30 633 995 -4,5 -30 365 178 -30 365 178

-29 579 851 -30 550 354 -29 170 047 -4,5 -28 901 230 -28 901 230TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

MAKSUTUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT

20


YHTEENSÄ

IV TULOSLASKELMAOSA

34

IV TULOSLASKELMAOSA

35

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Tulosalue: KASVATUS- JA KOULUTUSPALVELUT



TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 862 761 838 838 838

Toimintamenot -10 129 -9 890 -10 557 -10 170 -10 170


Poistot ja arvonalentumiset 0 0 -15 -27 -27


-10 194 -9 890 -10 573 -10 197 -10 197

31 SIVISTYSLAUTAKUNTA

322 KASVATUS- JA

KOULUTUSPALVELUT




Tulosalueen kuvaus, nykytila ja toimintaympäristön muutokset

Kasvatus- ja koulutuspalvelut kuuluvat kunnan perustehtäviin ja ne muodostavat keskeisen toimin-

takokonaisuuden lapsiperheiden palveluja tukijärjestelmässä. Kasvatus- ja koulutuspalvelut sisäl-

tävät varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen.

Kasvatus- ja koulutuspalveluilla on suuri merkitys lapsiperheiden arkeen ja hyvinvointiin. Kasva-

tus- ja koulutuspalveluihin osallistuminen on lasten, nuorten ja perheiden jokapäiväistä elämää.

Väestökehitys vaikuttaa kasvatus- ja koulutuspalveluiden kysyntään ja käyttöön. Tilastokeskuksen

väestöennusteen mukaan Harjavallan kaupungissa kasvatus- ja koulutuspalveluiden tarve on lievästi

vähenevä. Parin viimeisen vuoden aikana varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä on kuitenkin ollut

lievässä kasvussa poiketen siltä osin Tilastokeskuksen ennusteesta.

Varhaiskasvatuspalvelut

Kuvaus ja nykytila

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen

ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa aiempaa enemmän painottuvat pedagogiset menetel-

mät ja ratkaisut. Näillä tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistetään hyvinvointia.

Varhaiskasvatus toimii kiinteässä yhteydessä perusopetuksen kanssa muodostaen lapselle saumat-

toman kasvamisen ja oppimisen polun.

IV TULOSLASKELMAOSA

36

Lasten määrä ikäluokittain:

Ikäluokka

2011 (esioppilaat) 87

2012 60

2013 74

2014 75

2015 65

2016 56

2017 41 väestörekisteri 25.10. 2017

Päiväkotien varatut hoitopaikat 14.11.2017 (suluissa 31.8.2016 tilanne)

Lapsia yhteensä Päivähoi-

dossa

(osa-aik.)

Esiopetukses-

sa ja osapäi-

vähoidossa

Vain esi-

opetuk-

sessa

Täyttö-

aste

Joenrannan päiväkoti 122 (108) 45 (6) 77 19 100 %

Kalevan päiväkoti 57 (51) 57 (4) - - 100 %

Pohjoisrannan päivä-

koti

85 (73) 75 (1) 10 - 100 %

Perhepäivähoito 56 (49) - -

Yhteensä 320 (281) 177 (11) 87 19

Lapsia kotihoidon tuen piirissä keskimäärin kuukaudessa 70(105) perhettä ja 95 (125) lasta

Tulosalueen toimintaympäristön ja toiminnan keskeiset muutokset

Opetushallitus on 18.10.2016 antanut määräyksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Norma-

tiiviset perusteet astuivat voimaan 1.8.2017. Ehdotusta uudeksi varhaiskasvatuslaiksi valmistellaan

opetus- ja kulttuuriministeriössä. Varhaiskasvatusmaksuja koskevan lain muutos on vireillä.

Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että Harjavallan kaupungissa varhaiskasvatuspalveluita käyttävien

lasten määrä vaihtelee varsin paljon peräkkäisinäkin toimintavuosina. Toimintakauden 2017-2018

alussa kunnallisten varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on 70 % kaikista harjavaltalaisista päivähoi-

toikäisistä. Kansallinen keskiarvo on 68 %. Alle vuoden ikäiset lapset hoidetaan pääsääntöisesti

kotona. Harjavallassa on paljon vuorotyöperheitä, joille sopivampi ratkaisu on vuorohoitopalvelu.

Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin vuorohoidossa olevien lasten osuus kaikista harjavaltalaisista var-

haiskasvatuspalveluiden käyttäjistä on 27 %, kun koko maassa vuorohoitolasten osuus varhaiskas-

vatuspalveluiden käyttäjistä on 7 %. Perhepäivähoidon osuus varhaiskasvatuspalveluissa on vähen-

tynyt, mikä on omalta osaltaan kasvattanut päiväkotien käyttöastetta.

Harjavallan kaupungissa varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevista lapsista 4.3 % käyttää var-

haiskasvatuspalveluita enintään 20 tuntia viikossa. Vuonna 2016 varhaiskasvatuslakiin tehtiin muu-

tos, jolla lapsen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus rajattiin 20 tuntiin viikossa.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välinen vuoropuhelu on jatkuvaa ja merkittävää. Yhteistyö

on tiedon välittämistä, yhteisten menettelytapojen etsimistä ja hyvien käytäntöjen vaihtamista. Var-

haiskasvatuspalveluiden suunnitteluun oman haasteensa tuovat peräkkäisten ikäluokkien vaihtelut.

Päiväkotien täyttöaste on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkea, koska vuonna 2011 syntyneiden

suurehko ikäluokka aloitti esikoulunsa elokuussa 2017.

IV TULOSLASKELMAOSA

37

Tilanne on syksyn 2017 aikana johtanut siihen, että päivähoitopaikkaa jonottaa 16 lasta, vuoden

2018 alusta määrä lisääntyy kahdeksalla. Päiväkoteihin ei mahdu enää lisää lapsia, joten heitä var-

ten muodostetaan uusi päiväkotiryhmä Hopeakeitaaseen määräaikaisena ja rekrytoidaan sinne tar-

vittava henkilökunta: lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Perustettava ryhmä toimii myös

perhepäivähoitajilla olevien lasten varahoitopaikkana.

Tavoitteet

Tavoite Tarpeisiin vastaava päivähoitotarjonta

Toimenpide Palvelutarjonta rakennetaan tarpeita vastaavaksi

Arviointikriteeri/mittari Palvelutyytyväisyys

Tavoitetaso Perheille pyritään tarjoamaan heidän toivomansa hoitopaikka

Tavoite Perheet saavat asiakaslähtöistä, ammattitaitoista palvelua

Toimenpide Panostus rekrytointiin ja henkilöstön koulutukseen

Arviointikriteeri/mittari Perheiden arvio päivähoitopalveluiden tasosta. Mittarina arviointijärjes-

telmä, jossa palveluja arvioidaan asteikolla 1-5.

Tavoitetaso Asiakastyytyväisyys: keskiarvo 4,1

Tavoite Kustannustehokkuus ja päivähoitopaikat kattavasti käytössä

Toimenpide Lasten oikeanlainen sijoittaminen hoitopaikoille ja henkilöstöresurssien

järkevä kohdentaminen. Etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja.

Arviointikriteeri/ mittari Toimintakulut/asukas

Päiväkotien täyttöaste ja henkilöstömitoitus

Tavoitetaso Täyttöaste 95%.

Maltillinen kustannuskehitys.

Tunnusluvut

TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Peruspäiväkodit

lasten määrä

Täyttöaste

140

150

155

179

95%

164

175

Vuoropäiväkoti

lasten määrä

Täyttöaste

85

85

78

85

95%

78

78

Perhepäivähoito-

lasten määrä

56

52

48

56

52

52

Esioppilaiden

määrä

63

67

87

60

74

75

Lasten kotihoi-

don tuki/

perheiden määrä

lasten määrä

104

129

104

127

105

125

70

95

100

110

100

110

IV TULOSLASKELMAOSA

38

Perusopetus ja lukiokoulutus

Perusopetuksen tarkoituksena on kasvattaa ja opettaa oppivelvollisuusikäisiä opetussuunnitelmas-

sa määritellyllä tavalla ja päästä esitettyihin tavoitteisiin vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa.

Vuosiluokkien 1-6 perusopetusta järjestetään Pirkkalan koulussa ja Keskustan alakoulussa ja

vuosiluokkien 7-9 perusopetusta Keskustan yläkoulussa. Lukuvuoden 2018-2019 alussa

oppivelvollisuuttaan suorittavien harjavaltalaisten määrä on 648, kun vuotta aiemmin määrä oli 646.

Syksyllä 2018 siirtyy tavallista suurempi ikäluokka ensimmäiselle luokalle. Esiopettajilta saadun

tiedon mukaan tuen tarvitsijoita on myös tavallista enemmän. Tämä edellyttää lisäresurssia perus-

opetukseen, jotta voidaan toteuttaa varhaisen puuttumisen mallia. Pirkkalan kouluun muodostetaan

kaksi ensimmäistä luokkaa. Tämän seurauksena perustetaan uusi luokanopettajan virka. Luokkiin

tarvitaan myös avustajia, jotta pystytään jo varhaisessa vaiheessa antamaan oppilaiden tarvitsemaa

ja heidän oppimissuunnitelmiinsa kirjattua yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.

Perusopetuslain tarkoittaman koululaisten iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun

kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Iltapäivätoiminnalla edistetään

lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Iltapäivätoimintaa

järjestetään Pirkkalan koululla ja Keskustan alakoululla koulupäivinä klo 12.15-16.15.

Harjavallan sairaalan nuorisopsykiatrian osastolla toimii perusopetusta järjestävä

sairaalakouluyksikkö, jolla turvataan psykiatrista sairaalahoitoa vaativille nuorille

osallistumisoikeus perusopetukseen.

Kaupungissa toimivaan lastensuojelulaitoksen tiloihin on sijoitettuna kaksi perusopetuksen 7-9-

vuosiluokkien pienryhmää. Järjestelyllä turvataan laitokseen sijoitettujen peruskouluikäisten

nuorten oikeus perusopetukseen silloin, kun nuoren elämäntilanne edellyttää erityisiä

opetusjärjestelyjä.

Perusopetuksen oppilasmäärät ja oppilasmääräennusteet vuosille 2018-2021

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Yhteensä 705 704 668 647 648 664 646 645 610

1-6 luokat 468 451 457 419 411 391 411 410 398

7-9 luokat 237 253 211 228 237 255 237 235 232

Lukiokoulutus antaa valmiudet hakeutua yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä lukion

oppimäärään perustuviin ammatillisiin opintoihin. Lukiokoulutuksen järjestämisessä huomioidaan

lukiokoulutuksen yhteys peruskoulun aineenopetukseen. Lukiokoulutuksen tuntijako ja kansalliset

perusteet ovat uudistuneet. Uuden tuntijaon ja uusien perusteiden mukainen paikallinen lukiokoulu-

tuksen opetussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön vuoteen 2019 mennessä.

Hallinnollisilla ratkaisuilla, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä ja tilatarvetta sopeuttamalla

on parannettu lukiokoulutuksen kustannustehokkuutta. Kustannustehokkuuden parantuminen on

myös seurausta Harjavallan suurteollisuudessa toimivien yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

2000-luvullla Harjavallan lukion opiskelijamäärä on ollut laskeva. Määrällinen kehitys ja ennuste

tuleville vuosille ilmenee oheisesta taulukosta.

IV TULOSLASKELMAOSA

39

Lukiokoulutus, opiskelijamäärät laskentapäivinä 20.1. ja 20.9. ja ennuste vuosille 2018-2021

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tavoitteet vuodelle 2018

Tavoite Tyytyväisyys kaupungin järjestämiin koulutuspalveluihin

Toimenpide Kehitetään sivistyspalveluita yhdessä kuntalaisten kanssa.

Arviointikriteeri Palvelutyytyväisyys

Tavoite

Palvelutyytyväisyys vähintään 8/10

Tavoite Siirrytään hyödyntämään monipuolisia oppimisympäristöjä.

Toimenpide

Opetusta toteutetaan uusilla opetustekniikoilla.

Opettajat osallistuvat täydennyskoulutukseen.

Arviointikriteeri/mittari Opetusteknologian käyttöaste.

Tavoitetaso

Lukio-opetus on nykyaikaista ja tulevaisuuteen tähtäävää.

Sähköinen työskentely lisääntyy.

Opetusteknologian käyttöaste on kasvava.

Tavoite Maltillinen kustannuskehitys.

Toimenpide Etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja.

Arviointikriteeri Oppilasta kohden lasketut toimintakulut

Tavoitetaso Opetuksen oppilaskohtaisten kustannusten kasvu alle 0.5 %.

Tunnusluvut

Peruskoulut TP

2012

TP

2013

TP

2014

TP

2015

TP

2016

TA

2017

TA

2018

TS

2019

TS

2020

TS

2021

Opintojen jatkuminen perus- 83/83 66/66 97/97 97/97 96/96 71/71

koulun jälkeen 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Huoltajien, oppilaiden ja henki-

löstön arvio koulutus-

palveluiden laadusta

- huoltajat 8,31 8,28 8,19 >8 7,93 >8 >8 >8 >8 >8

- oppilaat 8,19 8,23 8,29 >8 7,95 >8 >8 >8 >8 >8

- henkilöstö 8,18 8,12 8,58 >8 - >8 >8 >8 >8 >8

Käyttötalouden toteuma

- nettomenot/oppilas 6.741 6.631 7.086 7.307 7.215 7.538 7.538 7.538 7.538 7.538

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

20.1. 74 85 91 92 88 84 79 85 85 85 85

20.9. 90 93 96 89 89 80 74 85 85 85 85

IV TULOSLASKELMAOSA

40

Lukiokoulutus TP

2012

TP

2013

TP

2014

TP

2015

TP

2016

TA

2017

TA

2018

TS

2020

TS

2021

Lukio-opintoihin hakeutuneiden

osuus ikäluokasta 39,1 % 44,6 % 41% 39% 38,3% 26,8% 40%

40 %

40 %

Keskeyttämisaste 5.4 5,4 % 6,5% 4,5% 7,5% 0 % 0 % 0 % 0 %

Opiskelijatyytyväisyys -toisen vuosiluokan opiskelijat 7,7 8,0 8 8 - >8 >8 >8 >8

Käyttötalouden toteuma -käyttömenot/opiskelija 10 644 10 248 10 197 9531 9 756 9 756 9 756 9756 9756

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet vuosille 2018-2019

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välistä yhteistyötä lisätään tavoitteena lasten ja per-

heiden hyvinvointi.

Koulujen ja päiväkotien piha-alueita kehitetään liikkumiseen kannustavaksi.

Tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisuiden kehittämistä jatketaan.

Yrittäjyyskasvatus otetaan painopisteeksi perusopetuksessa ja lukiossa.

Edistetään oppilaiden ja huoltajien osallisuutta.

Luodaan mahdollisuuksia vapaaehtoisille ja kolmannen sektorin toimijoille osallistua lasten

ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Talouden sopeuttaminen

Säästäväisyys ja budjettikuri on viimeisten vuosien aikana ollut jokaista Harjavallan kaupungin

kasvatus- ja koulutuspalveluiden henkilökuntaan kuuluvaa koskeva toiminnan ohje. Hallinnollista

työtä tekevien rehtoreiden ja koulusihteerien vakanssit on lähes poikkeuksetta jätetty täyttämättä tai

sitten korvattu yhdistelmäviroilla tai -toimilla. Myös opettajien virkoja on yhdistetty perusopetuk-

sen ja lukion yhteisiksi viroiksi.

Oppilaskohtaisten kustannusten kehityksessä näkyy 1.8.2014 voimaan astuneen oppilas- ja opiskeli-

jahuoltolainsäädännön velvoitteet samoin 1.8.2016 käynnistynyt ja asteittain etenevä uuden opetus-

suunnitelman käyttöönotto

Elokuussa 2016 valmistunut ja asteittain käyttöön otettava perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kun-

takohtainen opetussuunnitelma on Harjavallan peruskouluissa rakennettu valtioneuvoston antaman

tuntijaon alarajalle. Uusien opetussuunnitelmien asteittainen käyttöönotto aiheuttaa lisäkustannuk-

sia. Ajanmukaiset oppimateriaalit ja opetusvälineet, tieto- ja viestintätekninen varustelu ja riittävät

henkilöstöresurssit kolmiportaisen tuen toteuttamiseen, johon perusopetuksen oppilaalla on lain-

suoma oikeus.

Talouden sopeuttamisen nimissä opetusryhmien kokoa on kasvatettu ja lukiokoulutuksen valinnai-

suutta karsittu. Kasvaneita ryhmäkokoja on osin korvattu ns. jakotunneilla, joilla on tuettu eniten

henkilökohtaista ohjausta tarvitsevia oppilaita ja myös opettajien jaksamista.

Rakenteellisten ratkaisuiden ja sopeuttamistoimenpiteiden seurauksena Harjavallan kaupungissa

annettava perusopetus ja lukiokoulutus ovat kustannuksiltaan huomattavan edullista (Kuntaliiton

vertailutietokanta Suomen kuntien vuoden 2016 tilinpäätöstiedoista). Harjavallan kaupungin viite-

ryhmässä (5000 – 10 000 asukkaan kunnissa) perusopetuksesta aiheutuvat kustannukset ovat 958

IV TULOSLASKELMAOSA

41

euroa/asukas, Harjavallan peruskoululaisesta aiheutuvat kustannukset ovat 756 euroa/asukas. Sata-

kuntalaisissa kunnissa perusopetuksesta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 833 eu-

roa/asukas. Harjavallan kaupungin viiteryhmässä (5000-10 000 asukkaan kunnassa) lukiokoulutuk-

sesta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 120 euroa/asukas. Satakuntalaisissa kunnissa lu-

kiopetuksesta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 125 euroa/asukas. Harjavallan kaupungissa

lukio-opetuksesta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 110 euroa/asukas.

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

370 303 300 115 357 726 19,2 357 726 357 726

417 338 413 000 425 000 2,9 425 000 425 000

19 713 0 700 700 700

54 887 47 710 54 410 14,0 54 410 54 410

862 241 760 825 837 836 10,1 837 836 837 836

-6 267 853 -6 025 710 -6 626 169 10,0 -6 270 854 -6 270 854

-4 884 598 -4 785 194 -5 332 750 11,4 -5 043 345 -5 043 345

-1 383 256 -1 240 516 -1 293 419 4,3 -1 227 509 -1 227 509

-1 075 964 -973 874 -1 049 643 7,8 -996 989 -996 989

-307 292 -266 642 -243 776 -8,6 -230 520 -230 520

-2 264 497 -2 272 981 -2 354 406 3,6 -2 328 606 -2 328 606

-242 756 -213 110 -227 880 6,9 -223 880 -223 880

-356 552 -360 500 -360 200 -0,1 -360 200 -360 200

-996 885 -1 017 827 -988 736 -2,9 -986 416 -986 416

-10 128 543 -9 890 128 -10 557 391 6,7 -10 169 956 -10 169 956

-9 266 302 -9 129 303 -9 719 555 6,5 -9 332 120 -9 332 120

-100 0 -15 333 -26 666 -26 666

-100 0 -15 333 -26 666 -26 666

-9 266 402 -9 129 303 -9 734 888 6,6 -9 358 786 -9 358 786TILIKAUDEN TULOS

POISTOT JA

SUUNNITELMAN MUKAISET

POISTOT JA

TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

MAKSUTUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT


322 KASVATUS- JA

KOULUTUSPALVELUT

IV TULOSLASKELMAOSA

42

IV TULOSLASKELMAOSA

43

Tulosalue: KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT


TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 457 486 453 453 453

Toimintamenot -2 770 -2 841 -2 753 -2 712 -2 712



-2 771 -2 841 -2 753 -2 712 -2 712


396 KULTTUURI- JA VAPAA-

AJAN PALVELUT




Kirjasto- ja kulttuuripalvelut

Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tavoitteena on järjestää ajantasaiset, saavutettavat ja riittävin resurs-

sein varustetut kirjasto- ja tietopalvelut sekä kulttuuripalvelut eri ikä- ja kohderyhmille. Riittävistä hen-

kilöstöresursseista on huolehdittava myös eläkkeellesiirtymisten ja irtisanoutumisten aiheuttamassa

muutostilanteessa.

Kirjasto on osa Satakirjastojen yhteisjärjestelmää, johon kuuluvat kaikki Satakunnan kunnat. Yh-

teisjärjestelmän ansiosta kirjaston asiakkaille on tarjolla maksuttomasti koko maakunnan yleisten

kirjastojen aineisto. Uuden kirjastolain mukaisesti myös aineiston varaaminen on maksutonta.

Kirjasto- ja kulttuuritoiminnan yhtenä painopisteenä on lapsiin ja nuoriin kohdistuva työ, kuten eri-

laiset kirjastoseikkailut, tiedonhaunopetukset ja kirjavinkkaukset varhaiskasvatuksen, perus- ja lu-

kio-opetuksen ryhmille. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut on sitoutunut toiminnassaan sivistyslautakun-

nan hyväksymään kulttuurikasvatussuunnitelmaan, jossa on mukana useita kulttuuritoimijoita myös

kolmannelta sektorilta.

Toiminnassa on huomioitu väestön ikääntyminen ja asetettu ikäihmisten kirjasto- ja kulttuuripalve-

lut yhdeksi tärkeäksi painopistealueeksi. Kirjastopalveluissa huomioidaan myös yhä laajeneva jul-

kisten palveluiden digitalisoituminen tarjoamalla henkilökohtaista digineuvontaa asiakkaille, mikä

edellyttää riittävää asiantuntemusta, henkilöstöresurssia sekä laitekapasiteettia.

Kirjasto- ja kulttuuripalvelut järjestää kaupungin viralliset juhlat. Vuosittain järjestetään myös usei-

ta muita kulttuuritapahtumia Harjavalta-salissa, kirjastossa ja muissa kaupungin tiloissa. Kirjaston

tiloissa toimivassa taidelainaamossa järjestetään näyttelyitä ja kirjastossa on myös Harjavallan So-

taveteraanien pysyvä perinnenäyttely ”Kun käsky kävi”. Kulttuuritapahtumia järjestetään paljon

yhteistyössä kolmannen sektorin, muiden hallintokuntien ja lähikuntien kulttuuritoimien kanssa.

Kulttuuriavustuksia myönnetään paikallisille kulttuuriyhdistyksille ja alan harrastajille.

IV TULOSLASKELMAOSA

44

Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tavoitteet vuodelle 2018

Tavoite Palveluiden laadukkuus ja riittävät kokoelmat

Toimenpide Riittävä ja asiantunteva henkilöstöresurssi; monipuolinen ja riittävä

hankinta eri aineistolajeittain

Arviointikriteeri/mittari Yleinen tyytyväisyys kirjasto- ja kulttuuripalveluihin/asiakaskysely

Tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 4,3 (asteikolla 1-5)

Tavoite Kirjasto- ja kulttuuritoiminnan monipuolisuus

Toimenpide Aktiivinen tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen vuoden mittaan

eri kohderyhmät ja tapahtumalajit huomioiden

Arviointikriteeri/mittari Eri kohderyhmille suunnattujen kirjasto- ja kulttuuritapahtumien mää-

rä ja osallistujat

Käyttäjäkoulutusten määrä tunteina ja osallistujat

Tavoitetaso 35 aikuisten tapahtumaa ja 1100 osallistujaa

75 lasten tapahtumaa ja 1600 osallistujaa

4 nuorten tapahtumaa ja 100 osallistujaa

Käyttäjäkoulutusta 40 tuntia ja 800 osallistujaa

Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden taloudelliset tavoitteet:

Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yhteenlaskettu säästötavoite talousarviokaudelle 2018 on 12 004 €.

Kirjasto- ja kulttuuripalvelut osallistuu talouden tasapainottamiseen seuraavasti:

-toimintatuotot: + 1094 €

-aineistomääräraha: - 5156 €

-kalusto: - 2232 €

-koulutus- ja kulttuuripalvelut: - 1055 €

Lisäksi ensi vuoden aikana eläköityy yksi kirjaston työntekijöistä ja mahdollisen uuden työntekijän

rekrytointia siirretään kolmella kuukaudella eteenpäin, mistä saadaan noin 7000 euron säästöt. Kir-

jasto- ja kulttuuripalveluiden nettomenot pienenevät yhteensä 12 000 euroa verrattuna vuoden 2016

tilinpäätökseen.

Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yleiset tavoitteet vuosille 2019-2020

Tyytyväiset asiakkaat/asiakastyytyväisyys vähintään 4 (asteikolla 1-5)

Laadukkaiden, monipuolisten tapahtumien järjestäminen

Kaupunkilaisten kulttuuriharrastusten lisääntyminen

Laajemman alueellisen yhteistyön kehittäminen

Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen

Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tunnusluvut

Tunnusluku

TP 2016

koko

Suomi

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Määrätavoitteet

Lainat/asukas

Kirjastokäynnit/asukas

Tapahtumat

-tapahtumien määrä

16,02

8,99

18,3

7,7

119

18,0

8,2

114

18,2

8,0

114

18,2

8,0

114

18,2

8,0

114

IV TULOSLASKELMAOSA

45

-osallistujien määrä

Käyttäjäkoulutukset

-tuntimäärä

-osallistujien määrä

Kulttuuriavustuksen saajat

4854

48

1009

10

2800

40

800

14

2800

40

800

14

2800

40

800

14

2800

40

800

14

Tehokkuus/taloudellisuus

Lainan hinta (kirjaston

toimintakulut/lainat)

Käynnin hinta (kirjaston

toimintakulut/kirjastokäynti)

Kirjaston toimintakulut/as.

Kulttuurin toimintakulut/as.

3,62

6,46

58,02

3,2

7,6

57,7

5,9

3,3

7,2

59,0

7,2

3,1

7,0

56,2

5,7

3,2

7,2

57,4

5,6

3,2

7,2

57,4

5,6

Toiminnan laajuus

Lainaajia asukkaista

Kirjaston kävijät

36,3 %

46,0 %

55 871

46,0 %

59 876

46 %

57 912

46 %

57 912

46 %

57 912

Museotoimi

Museotoimen tavoitteena on museolain mukaisesti ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kult-

tuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä

koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä kulttuuriperintöä tuleville sukupolville,

harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoi-

mintaa.

Harjavallan kaupungin museotoimi sisältää Emil Cedercreutzin museon ja Huittisten museon.

Emil Cedercreutzin museo on Harjavallassa sijaitseva taide-, kulttuurihistoriallinen ja kansatie-

teellinen museo, jonka omistaa Emil Cedercreutzin säätiö. Museon perustana on kuvanveistäjä Emil

Cedercreutzin (1879-1949) elämäntyö. Museo koostuu taiteilijakoti Harjulasta, Maahengen temppe-

listä kansatieteellisine kokoelmineen, taidemuseosta kuvanveisto-, maalaus- ja siluettikokoelmi-

neen, veistospuistosta sekä vaihtuvien näyttelyjen tiloista. Museon perustasta, historiasta ja osittain

myös sijainnista käsin sen tehtäväksi ovat muotoutuneet tallennus-, tutkimus-, opetus- ja näyttely-

toiminta seuraavilla alueilla: Emil Cedercreutzin elämäntyö taiteilijana, museoaktiivina ja satakun-

talaisena kulttuurivaikuttajana, satakuntalainen taide 1950-luvulta lähtien ja satakuntalainen agraa-

rikulttuuri.

Huittisten museo on kulttuurihistoriallinen museo. Museon tallennus-, tutkimus- ja dokumentointi-

toiminta kohdentuu oman toiminta-alueensa paikalliskulttuuriin ja kulttuurihistoriaan seuraavasti:

esineellinen kulttuurihistoria, visuaalinen aineisto (etupäässä valokuvat), Presidentti Risto Ryti -

aineisto (esineet, kuvat, asiakirjat), kuvanveistäjä, professori Lauri Leppänen -aineisto (esineet, ku-

vat, asiakirjat).

Toimintaa kehitetään Harjavallan kaupungin museotoimen strategian mukaisesti.

ECM: Emil Cedercreutzin säätiö jatkaa veistospuistohanketta. Minecraft-hanke valmistuu. Museo-

rakennuksien kunnostus jatkuu. Kansatieteellisen perusnäyttelyn informaatiosisällön parannus. Si-

luettiosaston päivitys. Harjavallan kaupungin taidekokoelmien hoito siirtyy museotoimelle

1.1.2018.

IV TULOSLASKELMAOSA

46

Huittinen: Kokoelma- ja näyttelytoiminnan kehittämistä jatketaan. Web-pohjaiseen kokoelmanhal-

lintaohjelmaan siirtymisen valmistelu. Näyttelytekniikan uusiminen: valaistus. Kokoelmien varas-

tointiolosuhteiden kehittäminen. Huittisten kulttuuripolku -suunnitelman valmistelu ja käyttöönotto.

Museotoimen taloudelliset tavoitteet

Museotoimen yhteenlaskettu säästötavoite talousarviokaudella 2018 on 13 926 €.

Summa on jaettu museoyksiköittäin seuraavasti:

Emil Cedercreutzin museo 11 000 €

Huittisten museon 3 000 €

Museotoimi osallistuu talouden tasapainottamiseen leikkaamalla kalustosta, matkustus- ja kuljetus-

palveluista, koulutus- ja kulttuuripalveluista, kokouspalkkioista ja vuosilomasijaisista.

Tulonmuodostusta pyritään kasvattamaan ulkopuolisella rahoituksella ja pääsylipputuloilla. Tar-

joamalla mielenkiintoisia vaihtuvia näyttelyitä ja pitämällä samalla pääsylippujen hinnat kohtuulli-

sina on mahdollista saavuttaa myönteistä kävijämääräkehitystä ja pääsylipputulojen kasvua. Museo-

toimen molemmat yksiköt osallistuvat lisäksi maakunnallisiin hankkeisiin, ja etsivät aktiivisesti

myös muuta ulkopuolista rahoitusta.

Säästöt on pyritty kohdentamaan siten, että ne eivät heikentäisi museotoimen palvelutasoa.

Toimintakatteen sopeuttaminen tileittäin:

Emil Cedercreutzin museo

3279 Muut opetus- ja kulttuuritoimi + 2000

3399 Muut tuet ja avustukset muilta + 2000

4004 Vuosilomansijaiset - 4500

4013 Kokouspalkkiot - 2000

4420 Matkustus- ja kuljetuspalvelut - 500

Yhteensä 11 000 €

Huittisten museo

4340 Toimistopalvelut - 300

4420 Matkustus- ja kuljetuspalvelut - 1000

4500 Toimisto- ja koulutarvikkeet - 300

4510 Kirjallisuus - 200

4580 Kalusto - 600

4600 Muu Materiaali - 600

Yhteensä 3 000 €

Museotoimi yhteensä 14 000 €

Museotoimen tavoitteet vuodelle 2018

Tavoite Museoiden houkuttelevuus

Toimenpide Tarjotaan yleisöä kiinnostavia näyttelyitä ja tapahtumia

Arviointikriteeri/mittari Sisältötuotanto, kävijämäärät ja asiakastyytyväisyys

Tavoitetaso Vaihtuvia näyttelyitä 7

Tapahtumia 28

Kävijämäärät vähintään 9000 / vuosi

Aukiolopäivät: ECM 230, Hu117

Asiakastyytyväisyyden yleisarvosana vähintään 3,5 asteikolla 1-5

IV TULOSLASKELMAOSA

47

Tavoite Laadukkaat museopalvelut

Toimenpide Asiantunteva ja monipuolinen museotyöskentely

Arviointikriteeri/mittari Yleisötyö. Kokoelmatyö. Sidosryhmäyhteistyö.

Tavoitetaso Tiedotus ja markkinointi on näkyvää ja oikein kohdennettua

Näyttelyopastuksia 350

Kokoelmapoliittinen ohjelma on käytössä

Digitoituja objekteja 300

Sidosryhmäyhteistyö on vilkasta ja tuloksellista paikallisella, maa-

kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla

Tunnusluvut

Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TA 2018 T9 2019 TS 2020

Perusnäyttelyjen

lukumäärä

10

ECM 7

Hu 3

10

ECM 7

Hu 3

10

ECM 7

Hu 3

10

ECM 7

Hu 3

10

ECM 7

Hu 3

Vaihtuvien

näyttelyjen

lukumäärä

7

ECM 6

Hu 1

9

ECM 7

Hu 2

7

ECM 6

Hu 1

7

ECM 6

Hu 1

7

ECM 6

Hu 1

Kulttuuritapahtumien

lukumäärä

39

ECM 36

Hu 3

20

ECM 17

Hu 3

28

ECM 25

Hu 3

28

ECM 25

Hu 3

28

ECM 25

Hu 3

Näyttelyopastusten

lukumäärä

458

ECM 373

Hu 85

350

400

ECM 300

Hu 100

400

ECM 300

Hu 100

400

ECM 300

Hu 100

Digitoitujen objek-

tien määrä

1057

ECM 941

Hu 116

300

300

300

300

Kävijämäärät 9558

ECM 8588

Hu 970

8000

ECM 7000

Hu 1000

9000

ECM 8000

Hu 1000

9000

ECM 8000

Hu 1000

9000

ECM 8000

Hu 1000

Ilmaiskävijät (sisäl-

tyy kävijämääriin)

5805

ECM 5280

Hu 525

6250

ECM 5500

Hu 750

6250

ECM 5500

Hu 750

6250

ECM 5500

Hu 750

6250

ECM 5500

Hu 750

Avoinnaolopäivät ECM 235

Hu 117

ECM 230

Hu117

ECM 230

Hu 117

ECM 230

Hu 117

ECM 230

Hu 117

Toimintakulut/asukas 70,85 75,29 74,69 74,69 74,69

Museotoimen tavoitteet vuosille 2018-2020

Strateginen kokoelma-, tutkimus- opetus- ja näyttelytoiminta

Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittyminen

Medianäkyvyyden ja asiakasmäärien myönteinen kehitys

ECM:

- Säätiö- ja kiltayhteistyön syventäminen

- Yhteistyö kaikkien kouluasteiden kanssa (kulttuurikasvatussuunnitelma, museopeli)

- Muu sidosryhmäyhteistyö

- Veistospuistohankkeen valmistuminen

IV TULOSLASKELMAOSA

48

- Julkaisutoiminta

- Aktiivinen osallistuminen Harjavallan kaupungin imagorakentamiseen

- Kaupungin ja Emil Cedercreutzin säätiön välisen sopimuksen uudistamisen valmistelu

Huittinen:

- Web-pohjaiseen kokoelmanhallintaohjelmaan siirtymisen valmistelu.

- Näyttelytekniikan uusiminen: valaistus.

- Kokoelmien varastointiolosuhteiden kehittäminen.

- Huittisten kulttuuripolku –suunnitelman valmistelu ja käyttöönotto.

- Sidosryhmäyhteistyö

Liikunta ja ulkoilu Liikunnan ja ulkoilun palveluilla edistetään kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvin-

vointia. Liikunta- ja ulkoilupalveluiden tärkeimpänä tehtävänä on kuntalaisten terveyttä ja hyvin-

vointia edistävien terveys- ja kuntoliikuntapalveluiden tuottaminen. Liikunnan harrastamiselle taa-

taan monipuoliset toiminnalliset edellytykset. Hyvä yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden, lähi-

kuntien, kaupungin muiden hallintokuntien ja Karhukuntien kanssa on avainasemassa toiminnallis-

ten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kolmannen sektorin toimijoita tuetaan vuosittain perus- ja koh-

deavustuksin.

Lasten ja nuorten liikuntatarjontaa lisätään, jotta lapset ja nuoret saadaan jo varhaisessa vaiheessa

ymmärtämään liikunnan ja hyvän elämän välinen yhteys. Kaikille peruskoululaisille turvataan kuusi

uintikertaa uimahalliin ja rajaton päiväkäyttö liikuntahalliin.

Terveys- ja kuntoliikunnan palveluja lisätään ja monipuolistetaan. Tavoitteeksi on asetettu, että yhä

useampi työssäkäyvä pysyy työkykyisenä koko työuransa. Omasta kunnostaan huolehtivat eläkeläi-

set ovat terveempiä kuntalaisia. Ohjattujen liikuntaryhmien määrää tullaan edelleen lisäämään.

Nuorisotyö

Nuorisotyön tehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansa-

laisuutta ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Toiminnassa korostuu yhteisöllisyys, yhteisvastuu,

yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympä-

ristön ja elämän kunnioittaminen.

Nuorisotyössä luodaan edellytykset nuorisotoiminnalle tarjoamalla toimintatilat, toimintavälineistöä

sekä taloudellista tukea avustusten kautta. Tavoitteeksi on asetettu nuorista välittäminen, osallisuu-

den ja kasvun tukeminen sekä nuoren näkökulman esiintuominen niin, että yhä useampi nuori kokee

olevansa osa kuntaa. Tätä toteutetaan järjestämällä nuorisotalolla avoimien ovien päiviä, erilaisia

tapahtumia ja teemailtoja, nuorisovaltuuston toimintaa kehitetään ja kesäviettopaikka Koivurannan

käyttöastetta kasvatetaan

Etsivä nuorisotyöntekijä toimii aluehallintoviraston hankerahalla 12.8.2018 asti. Hankkeelle hae-

taan jatkorahoitusta.

Liikunnan, ulkoilun ja nuorisotyön tavoitteet vuodelle 2018

Tavoite Palvelujen laadukkuus

Toimenpide Asiakastyytyväisyyskyselyt

Arviointikriteeri/mittari Asiakkaiden tyytyväisyys liikunta-, ulkoilu- ja nuorisotyön palveluihin

Tavoite/tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 3,5 (asteikolla 1-5)

IV TULOSLASKELMAOSA

49

Tavoite Palvelujen saatavuus

Toimenpide Järjestetään houkuttelevia palveluita

Arviointikriteeri/mittari Liikunnan ja nuorisotyön palveluiden käyttö

Tavoite/tavoitetaso Käyttö- ja osallistujamäärät lisääntyvät edelliseen vuoteen verrattuna

Tavoite Terveys- ja kuntoliikunnan kehittäminen

Toimenpide Järjestetään houkuttelevia palveluita

Arviointikriteeri Ohjattujen terveys- ja kuntoliikuntaryhmien osallistujamäärät

Tavoite/tavoitetaso

Ohjattujen ryhmien osallistujamäärät lisääntyvät edelliseen vuoteen ver-

rattuna

Tunnusluvut

TP

2015

TP

2016

TA

2017

TA

2018

TS

2019

TS

2020

Honkala (kilpailut ja ottelut) 99 107 110 110 110 110

Liikuntasalit ja -halli (vuoroja /

viikko) 103 99 110 110 110

110

KKI-kuntosalitoiminta (osallistujia/

vuosi 777 614 1 000 1 000 1 000

1 000

Liikunta- ja Uimahallin liikunta-

ryhmät (osallistujia/vuosi) 8 209 8 356 9 000 9 000 9 000

9 000

Satakunnan haastepyöräily (suori-

tuksia) 10 906 14 984 10 000 10 000 10 000

10 000

Nuorisotilat (kävijämäärä /vuosi) 1 295 3 190 3 000 3 000 4 000 4 000

Koivuranta (varaukset/vuosi) 49 48 60 60 60 60

Koivuranta (kävijämäärä) 797 741 800 800 800 800

Liikunta- ja uimahalli (kävijämää-

rä/vuosi) 68 055 62 776 60 000 60 000 60 000

60 000

Liikunta- ja uimahalli (bruttomenot

euroa/kävijä) 19,34 20,70 25,00 25,00 25,00

25,00

Liikuntahallin käyttötunnit / vko 51,5 58,5 50 50 50 50

Liikunta ja ulkoilu/ toimintaku-

lut/asukas 216,1 216,4 213,4 213,6 213,6

213,6

Nuorisotyö/toimintakulut/asukas 22,2 29,2 28,9 29,0 29,0 29,0

Ulkoilun, liikunnan ja nuorisotyön yleiset tavoitteet vuosille 2018-2020

Kuntalaiset arvostavat tarjolla olevia palveluja

Palvelut ja toiminta kehittyvät ja monipuolistuvat

Kysyntään vastaava oma palvelutuotanto ja liikunta- ja uimahallinen aktiivinen ulkopuoli-

nen käyttö

IV TULOSLASKELMAOSA

50

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

319 089 328 911 317 291 -3,5 317 291 317 291

21 105 14 500 13 500 -6,9 13 500 13 500

33 226 53 092 29 000 -45,4 29 000 29 000

83 659 89 172 92 932 4,2 92 932 92 932

457 080 485 675 452 723 -6,8 452 723 452 723

-889 635 -964 832 -930 294 -3,6 -891 958 -891 958

-682 422 -753 225 -735 008 -2,4 -703 878 -703 878

-207 213 -211 607 -195 286 -7,7 -188 080 -188 080

-165 079 -169 744 -161 743 -4,7 -155 961 -155 961

-42 134 -41 863 -33 543 -19,9 -32 119 -32 119

-420 563 -432 888 -400 505 -7,5 -399 805 -399 805

-122 878 -111 900 -91 005 -18,7 -91 505 -91 505

-73 370 -66 600 -66 500 -0,2 -63 300 -63 300

-1 263 526 -1 264 917 -1 264 340 -0,0 -1 264 990 -1 264 990

-2 769 972 -2 841 137 -2 752 644 -3,1 -2 711 558 -2 711 558

-2 312 892 -2 355 462 -2 299 921 -2,4 -2 258 835 -2 258 835TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

MAKSUTUOTOT

MYYNTITUOTOT

TOIMINTATUOTOT


396 KULTTUURI- JA VAPAA-

AJAN PALVELUT

IV TULOSLASKELMAOSA

51

IV TULOSLASKELMAOSA

52

SIVISTYSLAUTAKUNTA



31.12.2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

SIVISTYSLAUTAKUNTA

149

158


KASVATUS- JA KOULU-

TUSPALVELUT

130 +9


Sivistystoimen hallinto 1

Sivistystoimenjohtaja

Sivistysjohtaja

1

-1

+1


Varhaiskasvatuspalvelut 60 60

Päiväkodit yhteensä 48

Varhaiskasvatusjohtaja

Varhaiskasvatuksen erityisop.

Päiväkodin johtaja

Lastentarhanopettaja

Lastenhoitaja

Päiväkotiavustaja

1

1

2

16

26

2

-1

+1

Perhepäivähoito yhteensä 12 12

Perhepäivähoitaja 12 12

IV TULOSLASKELMAOSA

53

31.12.2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Perusopetus 61 70


Peruskoulut yhteensä 61 +9 - -

Peruskoulut

Keskustan alakoulu

- rehtori

- luokanopettaja

- erityisopettaja

- erityisluokanopettaja

Keskustan yläkoulu

- yläkoulun ja lukion rehtori

- aineenopettaja

- erityisopettaja

- erityisluokanopettaja

- erityisopettaja sairaalakoulu

- päätoiminen tuntiopettaja

-erityisluokanopettaja (Eemelin

koulu)

-erityisopettaja (Eemelin koulu)

(1.8.2018 alusta) -erityisopettaja (5-9 pienryhmä) (1.8.2018 alusta)

Pirkkalan koulu

- luokanopettaja (1.8.2018 alusta)

- erityisopettaja

Koulutoimi *)

- koulunkäyntiavustaja (Keskus-

tan alakoulu)

- koulunkäyntiavustaja (Keskus-

tan yläkoulu)

- koulunkäyntiavustaja/ iltapäi-

vätoiminnan ohjaaja (Pirkkala)

-Koulunkäyntiavustaja (Pirkka-

la)

1

14

1

4

1

16

1

1

1

2

1

6

1

6

4

1

+1

+1

+1

+ 4

(ennen määräai-

kaisia)

+2

(ennen määräai-

kaisia)

*) koulunkäyntiavustaja nimikemuutos koulunkäynnin ohjaaja


Lukiokoulutus 8 -

Aineenopettajat 8

IV TULOSLASKELMAOSA

54

31.12.2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

KULTTUURI- JA VAPAA-

AJAN PALVELUT

19


Museotoimi yhteensä 7

Museotoimenjohtaja

Museojohtaja

Museoamanuenssi

Konservaattori

Museomestari

Asiakaspalveluvastaava

Museoemäntä

Museonjohtaja (Huittinen)

1

1

1

1

1

1

1

-1

+1


Kirjasto- ja kulttuuripalvelut

yhteensä

6 -

Kirjastotoimenjohtaja

Kirjasto- ja kulttuurijohtaja

Kirjastonhoitaja

Kirjastovirkailija

1

2

3

-1

+1


Vapaa-aikatoimi yhteensä 6 -

Vapaa-aikasihteeri

Erityisliikunnanohjaaja

Liikunnanohjaaja

Nuoriso-ohjaaja

1

1

3

1

IV TULOSLASKELMAOSA

55


31.12.2017 TA 2018

31.12.2017 2018

Varhaiskasvatuspalvelut 5 9,5

Lastentarhanopettaja 1.1.-31.7.2018

Päiväkotiavustaja

Lastenhoitaja (2, 1.1.-31.7.2018 )

Lähihoitaja (oppisopimus)

Perhepäivähoitaja

3

1

1

2

1

4,5

3

1

1(kevät 2018)

31.12.2017 TA 2018

Perusopetus *) 166 h/vko 142h/vko

Keskustan yläkoulu

Koulunkäyntiavustaja (uusi

pienryhmä 5-9)

henkilökohtainen koulunkäyn-

tiavustaja 30h /vko

(vain kevät 2018)

koulunkäyntiavustaja 31 h/vko

(kevät ja syksy 2018, Tampere

maksaa)

Keskustan alakoulu

koulunkäyntiavustajat (h/vko)

Pirkkalan koulu

iltapäivätoiminnan ohjaaja/ kou-

lunkäyntiavustaja (h/vko)

koulunkäyntiavustaja

26

30

50

30

30

31 h (kevät

2018, vak. 1.8.

2018 alk.)

30 h

31 h

50 h

-30 h ohjaaja eläkkeel-

le 2017 lopussa

*) koulunkäyntiavustaja nimikemuutos koulunkäynnin ohjaaja

Sivistyslautakunta yhteensä 12,15+166h/vko

16,50+

142h/vko

IV TULOSLASKELMAOSA

56

31.12.2017 TA 2018

Tulosalue yhteensä 3,75 3,6

Emil Cedercreutzin museo:

Opas/valvoja/ lomasijainen

Museotyöntekijä/ hanketyö

Museotyöntekijä/ työllistetyt, har-

joittelijat, ymv.

Siviilipalvelusmies

Huittisten museo:

Opas/vartija

Museoassistentti (kokoelmatyö)

Museotyöntekijä (hanketyö)

Museotyöntekijä (työllistetty)

0,5

1

0,75

0,4

0,5

0,3

0,3

0,25

0,25

1,5

0,5

0,5

0,3

0,3

Vapaa-aikatoimi 3,4 3,4

Etsivä nuorisotyöntekijä

Uinninvalvoja

Nuorisokahvilan valvoja

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja

(oppisopimus)

1

1

0,4

1

1

1

0,4

1

IV TULOSLASKELMAOSA

57

TP 2016 TA 2017 TA2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

689 392 629 026 675 017 7,3 675 017 675 017

438 442 427 500 438 500 2,6 438 500 438 500

52 940 53 092 29 700 -44,1 29 700 29 700

138 546 136 882 147 342 7,6 147 342 147 342

1 319 321 1 246 500 1 290 559 3,5 1 290 559 1 290 559

-7 157 489 -6 990 542 -7 556 463 8,1 -7 162 812 -7 162 812

-5 567 020 -5 538 419 -6 067 758 9,6 -5 747 223 -5 747 223

-1 590 469 -1 452 123 -1 488 705 2,5 -1 415 589 -1 415 589

-1 241 043 -1 143 619 -1 211 386 5,9 -1 152 950 -1 152 950

-349 426 -308 504 -277 319 -10,1 -262 639 -262 639

-2 685 060 -2 705 869 -2 754 911 1,8 -2 728 411 -2 728 411

-365 634 -325 010 -318 885 -1,9 -315 385 -315 385

-429 922 -427 100 -426 700 -0,1 -423 500 -423 500

-2 260 411 -2 282 744 -2 253 076 -1,3 -2 251 406 -2 251 406

-12 898 515 -12 731 265 -13 310 035 4,5 -12 881 514 -12 881 514

-11 579 194 -11 484 765 -12 019 476 4,7 -11 590 955 -11 590 955

-100 0 -15 333 -26 666 -26 666

-100 0 -15 333 -26 666 -26 666


POISTOT JA

POISTOT JA


TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

MAKSUTUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT


YHTEENSÄ

IV TULOSLASKELMAOSA

58

IV TULOSLASKELMAOSA

59

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Tulosalue: KUNNALLISTEKNISET PALVELUT

Toiminta kuuluu budjettirahoitteiseen toimintaan.


TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 344 309 280 280 280

Valmistus omaan käyttöön 10 16 16 16 16

Toimintamenot -2 130 -2 229 -2 284 -2 279 -2 279


Poistot ja arvonalentumiset -732 -723 -773 -736 -737

-2 862 -2 952 -3 057 -3 015 -3 016

40 TEKNINEN LAUTAKUNTA

420 KUNNALLISTEKNISET

PALVELUT





Tulosalueelle sisältyvät teknisten palvelujen toimistotyöt, pelastustoimi, liikenneväylien, puistojen

ja muiden yleisten alueiden, liikuntapaikkojen, maa- ja metsätilojen ja kaupungin kiinteistöjen piha-

alueiden ylläpito, rakentaminen, yksityistieasiat sekä osin jätehuolto.


Vuoden 2018 talousarvion tavoitteet:

Yhdyskuntatekniikan perusparantaminen.

Kunnallistekniset palvelut

Tavoite Omaisuuden arvon säilyttäminen

Toimenpide Katu- ja katuvaloverkon peruskorjaukset nykyisen tason ylläpitä-

miseksi

Arviointikriteeri/mittari Saneerausmäärät

Tavoitetaso Päällystystöitä 21 000 m², valaistuksen uusiminen 220 kpl

Tunnusluvut


Tulosalueen ylläpidettävänä on 31.12.2016

Liikenneväyliä 178,2 km

Katuvalopisteitä 3090 kpl

Rakennettuja puistoja 63,8 ha

Leikkikenttiä 15 kpl

IV TULOSLASKELMAOSA

60

Maa- ja metsätiloja 490 ha

Kiinteistöjen piha-alueita 34 ha

Ekopisteitä (Porin jätehuolto hoitaa) 14 kpl

SER/Ongelmakeräyspiste 1 kpl

Lisäksi liikenneviheriöitä n. 10 ha

ja rakentamattomia puistoja n. 90 ha

Kesä- ja talviliikuntapaikkoja 27 kpl

Latuverkostoa 60 km

josta valaistua 10 km

TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020

Liikenneväylät km 178,2 178,2 178,5 178,5 179

Katuvalaistus kpl 3090 3100 3100 3105 3105

Rakennetut puistot

ha

63,8 63,8 63,8 64 64

Maa- ja metsätilat 490 490 490 490 490

Kiinteistöjen piha-alueet 33 33 33 33 33

IV TULOSLASKELMAOSA

61

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% SV1 2019 SV2 2020

304 247 309 252 280 195 -9,4 280 195 280 195

680 0 0 0 0

305 0 0 0 0

38 811 0 0 0 0

344 043 309 252 280 195 -9,4 280 195 280 195

9 826 16 000 16 000 0,0 16 000 16 000

9 826 16 000 16 000 0,0 16 000 16 000

-562 538 -577 638 -564 542 -2,3 -564 220 -564 220

-398 538 -426 352 -421 728 -1,1 -421 728 -421 728

-163 999 -151 286 -142 814 -5,6 -142 492 -142 492

-139 671 -127 657 -123 918 -2,9 -123 596 -123 596

-24 329 -23 628 -18 896 -20,0 -18 896 -18 896

-1 214 688 -1 246 926 -1 319 678 5,8 -1 314 678 -1 314 678

-282 798 -315 120 -309 120 -1,9 -309 120 -309 120

-20 580 -23 000 -22 500 -2,2 -22 500 -22 500

-49 104 -66 599 -68 597 3,0 -68 597 -68 597

-2 129 707 -2 229 283 -2 284 437 2,5 -2 279 115 -2 279 115

-1 775 837 -1 904 031 -1 988 242 4,4 -1 982 920 -1 982 920

-731 607 -722 796 -772 974 6,9 -735 799 -736 574

-731 607 -722 796 -772 974 6,9 -735 799 -736 574


POISTOT JA


POISTOT JA

TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

VALMISTUS OMAAN

VALMISTUS OMAAN

VALMISTUS OMAAN

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

MAKSUTUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT


420 KUNNALLISTEKNISET

PALVELUT

IV TULOSLASKELMAOSA

62

IV TULOSLASKELMAOSA

63

Tulosalue: VESIHUOLTO

Vesihuollon toiminta on kohderahoitteista.


TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 1 424 1 367 1 492 1 492 1 492

Valmistus omaan käyttöön 16 18 16 16 16

Toimintamenot -994 -1 015 -1 007 -1 007 -1 007

Toimintakate (Netto) 445 370 501 501 501


-1 421 -1 495 -1 505 -1 498 -1 485


465 VESIHUOLTO





Vesihuolto huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti.

Vesihuollon toiminta-alueen hyväksyy valtuusto. Vesihuolto käsittää Harjavallassa vedenhankintaa

(veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi) sekä viemäröintiä (jäteve-

den, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä).

Vesihuolto -tulosalueen henkilökuntaan kuuluu vesihuoltoteknikko ja neljä erikoisammattimiestä.

Harjavallan kaupungin vesihuoltolaitoksen verkostoihin on liittyneenä n. 2 330 kulutuspistettä. Ve-

sijohtoverkostoa on noin 146 km. Vedenottamoita on 3 kpl, joissa on yhteensä 7 siiviläputkikaivoa.

Lisäksi vesijohtoverkostoon on liitetty vesitorni. Jätevesiverkostoa on noin 112 km ja huleve-

siviemäriverkostoa noin 49 km. Jätevedenpumppaamoita on 25 kpl ja hulevesipumppaamoita 4 kpl.


Vanhojen asuntoalueiden vesihuoltoverkostojen kunnon selvitystyötä jatketaan ja vesihuollon toi-

mintavarmuutta pyritään lisäämään eri toimenpitein. Kaupunki ei ole asettanut vesihuollolle tuotto-

vaatimusta sijoittamalleen pääomalle.


Kriittinen menestystekijä Vanhojen verkostojen saneeraukset

Arviointikriteeri/mittari Saneerausmäärät

Tavoite/tavoitetaso Vähintään 1000 m

Kriittinen menestystekijä Hulevesiverkoston laajentaminen vuotovesi-

määrän pienentämiseksi

Arviointikriteeri/mittari Hulevesiverkoston rakentaminen

Tavoite/tavoitetaso Vähintään 300 m

IV TULOSLASKELMAOSA

64

Tunnusluvut

VESIHUOLTO

TP 2016

TA 2017

TA 2018

TS 2019

TS 2020

Vesilaitos

verkostoon pumpattu vesimäärä 1 020 214 900 000 967 000 967 000 967 000

myyty vesimäärä m3/a 897 932 825 000 880 000 880 000 880 000

vuotovesi % 12 9 9 9 9

verkosto km 145,6 146,5 145,7 145,8 145,8

kulutuspisteitä kpl 2 331 2 335 2 340 2 345 2 350

Viemärilaitos

Jokilaakson Ympäristö Oy:lle

toimitettu jätevesimäärä

690 470

582 500

571 400

571 400

571 400

laskutettu jätevesimäärä m3/a 409 318 407 700 400 000 400 000 400 000

vuotovesi % 41 30 30 30 30

verkosto:

jätevesiverkosto km

hulevesiverkosto km

111,5

48,4

111,6

48,5

111,6

49,3

111,6

50,1

111,6

51,8

kulutuspisteitä kpl 2 149 2 145 2 155 2 160 2 165

IV TULOSLASKELMAOSA

65

TP 2016 TA2017 TA 2018 Ero% SV1 2019 SV2 2020

1 420 799 1 366 764 1 491 700 9,1 1 491 700 1 491 700

2 812 0 0 0 0

1 423 611 1 366 764 1 491 700 9,1 1 491 700 1 491 700

15 500 18 000 15 500 -13,9 15 500 15 500

15 500 18 000 15 500 -13,9 15 500 15 500

-260 252 -287 328 -245 755 -14,5 -245 591 -245 591

-192 676 -220 728 -189 010 -14,4 -189 010 -189 010

-67 576 -66 600 -56 745 -14,8 -56 581 -56 581

-56 456 -54 445 -48 220 -11,4 -48 056 -48 056

-11 120 -12 155 -8 525 -29,9 -8 525 -8 525

-649 894 -611 522 -655 173 7,1 -655 173 -655 173

-68 820 -97 200 -86 200 -11,3 -86 200 -86 200

-15 316 -18 962 -19 562 3,2 -19 562 -19 562

-994 282 -1 015 012 -1 006 690 -0,8 -1 006 526 -1 006 526

444 829 369 752 500 510 35,4 500 674 500 674

-426 861 -479 622 -497 860 3,8 -491 080 -478 193

-426 861 -479 622 -497 860 3,8 -491 080 -478 193

17 968 -109 870 2 650 -102,4 9 594 22 481

MUUT TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT

TOIMINTATUOTOT


465 VESIHUOLTO

TOIMINTAKULUT

VALMISTUS OMAAN

VALMISTUS OMAAN

VALMISTUS OMAAN

TOIMINTATUOTOT

MUUT

HENKILÖSIVUKULUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT


PALVELUJEN OSTOT

TILIKAUDEN TULOS

POISTOT JA

ARVONALENTUMISET


POISTOT JA

IV TULOSLASKELMAOSA

66

IV TULOSLASKELMAOSA

67

Tulosalue: TEKNISET TUKIPALVELUT

Tulosalueen toiminta on kohderahoitteista.


TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 5 477 5 375 5 395 5 423 5 423

Toimintamenot -4 267 -4 173 -4 163 -4 039 -4 039

Toimintakate (Netto) 1 210 1 202 1 232 1 383 1 383

Poistot ja arvonalentumiset -1 060 -1 072 -1 109 -1 094 -1 109


-5 342 -5 244 -5 272 -5 133 -5 148


461 TEKNISET TUKIPALVELUT




Tulosalueen kuvaus

Tulosalue vastaa kaupungin omistamien rakennusten isännöinnistä, yllä- ja kunnossapidosta, perus-

korjauksista, toimitilojen hankkimisesta sekä tilojen vuokrauksesta. Lisäksi tulosalueella hoidetaan

keskitetysti ruokahuolto- ja siivouspalvelut kaupungille ja Satakunnan koulutuskuntayhtymälle.

Vuoden 2018 talousarvion tavoitteet:

Energiatehokkuus ja palvelun laatu.

Tilapalvelut

Tavoite Energiatehokkuus

Toimenpide Energiatehokkuuden parantaminen

Arviointikriteeri/mittari Kiinteistöjen kulutuslukemien seuranta

Tavoitetaso Kiinteistöjen käytön energiatehokkuus

Tavoite Kaupungin omistamien tilojen tehokas käyttö

Toimenpide Edistetään kaupungin omistamien tilojen tehokasta käyttöä

Arviointikriteeri/mittari Vuokratut neliömäärät

Tavoitetaso Kaikki tilat käytössä

Tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Määrätavoitteet

– Rakennusten määrä 25 26 25 25 25

Tehokkuus/taloudellisuus

- Menot €/m²/a 63,26 69,50 66,59 67,32 67,32

- Menot €/m³/a 16,03 17,20 16,72 16,85 16,85

– m²/kunnossapitohenkilö 4.612 6.421 5.707 4.967 4.967

Toiminnan laajuus

– Kerros m² 50.729 51.366 50.213 49.673 49.673

IV TULOSLASKELMAOSA

68

– Rakennus m³ (lämmin) 200.175 202.935 199.979 199.979 199.979

Ruokahuolto ja siivous

Tavoite Ruokahuolto/palvelun laatu

Toimenpide Asiakkaat saavat laadukasta, asiallista ja ammattitaitoista palvelua.

Arviointikriteeri/mittari Asiakastyytyväisyyskyselyt (asteikolla 1-5)

Tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 3,5

Tavoite Siivous/palvelun laatu

Toimenpide Asiakkaat saavat laadukasta, asiallista ja ammattitaitoista palvelua.

Arviointikriteeri/mittari Asiakastyytyväisyyskyselyt (asteikolla 1-5)

Tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 3,5

Tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Keskuskeittiö

- ateriasuoritteet

- euroa/ateriasuorite

234500

3,39

235000

3,39

246370

3,39

235000

3,42

235000

3,42

Siivottavat neliöt

– euroa/tunti

28500

23,49

28550

23,51

28550

23,49

28550

23,49

28550

23,49

IV TULOSLASKELMAOSA

69

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero% SV1 2019 SV2 2020

1 975 213 1 927 615 2 003 385 3,9 1 973 293 1 973 293

12 200 4 000 4 000 0,0 4 000 4 000

3 489 158 3 443 368 3 387 367 -1,6 3 445 367 3 445 367

5 476 570 5 374 983 5 394 752 0,4 5 422 660 5 422 660

-1 970 901 -1 910 684 -1 850 679 -3,1 -1 731 277 -1 731 277

-1 484 388 -1 474 183 -1 441 496 -2,2 -1 344 359 -1 344 359

-486 514 -436 501 -409 183 -6,3 -386 918 -386 918

-392 467 -354 458 -343 162 -3,2 -325 347 -325 347

-94 046 -82 043 -66 021 -19,5 -61 571 -61 571

-820 990 -823 247 -814 365 -1,1 -809 855 -809 855

-1 329 309 -1 300 284 -1 359 178 4,5 -1 359 178 -1 359 178

-145 809 -138 368 -138 868 0,4 -138 868 -138 868

-4 267 010 -4 172 583 -4 163 090 -0,2 -4 039 178 -4 039 178

1 209 560 1 202 400 1 231 662 2,4 1 383 482 1 383 482

-1 060 243 -1 071 857 -1 109 018 3,5 -1 094 210 -1 109 018

-1 060 243 -1 071 857 -1 109 018 3,5 -1 094 210 -1 109 018

149 317 130 543 122 644 -6,1 289 272 274 464TILIKAUDEN TULOS

POISTOT JA


POISTOT JA

TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

HENKILÖSIVUKULUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT


461 TEKNISET TUKIPALVELUT

IV TULOSLASKELMAOSA

70

IV TULOSLASKELMAOSA

71

TEKNINEN LAUTAKUNTA



31.12.2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Tekninen lautakunta yh-

teensä 66,5 62 62 62


Tekninen lautakunta yh-

teensä 66,5 -4,5


Tekninen mestari

Tekninen johtaja

Työnjohtaja

Puutarhuri

Ammattimies

Urheilulaitosmestari

10,5

1

1

1

6,5

1

-1

+1

-0,5

Vesihuolto

Vesihuoltoteknikko

Erikoisammattimies

5

1

4

Tekniset tukipalvelut

Tilapalvelut

Talonrakennusinsinööri

Työnjohtaja

Kiinteistönhoitaja

Ammattimies

Laitosmies

Erikoisammattimies


Ruokahuolto- ja siivous-

päällikkö

Ravitsemisesimies

Keittäjä

Ravitsemistyöntekijä

Ruoanjakaja-siivooja

Laitoshuoltaja

51

11,5

1

1

1,5

4

3

1

39,5

1

1

1,5

9

7,5

19,5

-1,5

+2

-1

-2,5

-1

IV TULOSLASKELMAOSA

72


31.12.2017 TA 2018

Tulosalue yhteensä 8 8


Kausityöntekijät

4 * 6 kk (puistojen kesäkun-

nossapito)

Puistotyöntekijä (oppisopi-

mus 8 kk)


määräaikaisia

laitoshuoltaja

ruoanjakaja-siivoja

4

1

2

1

4

1

2

1

IV TULOSLASKELMAOSA

73

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

3 700 259 3 603 631 3 775 280 4,8 3 745 188 3 745 188

680 0 0 0 0

12 504 4 000 4 000 0,0 4 000 4 000

3 530 781 3 443 368 3 387 367 -1,6 3 445 367 3 445 367

7 244 224 7 050 999 7 166 647 1,6 7 194 555 7 194 555

25 326 34 000 31 500 -7,4 31 500 31 500

25 326 34 000 31 500 -7,4 31 500 31 500

-2 793 691 -2 775 650 -2 660 976 -4,1 -2 541 088 -2 541 088

-2 075 602 -2 121 263 -2 052 234 -3,3 -1 955 097 -1 955 097

-718 089 -654 387 -608 742 -7,0 -585 991 -585 991

-588 594 -536 560 -515 300 -4,0 -496 999 -496 999

-129 495 -117 827 -93 442 -20,7 -88 992 -88 992

-2 685 572 -2 681 695 -2 789 216 4,0 -2 779 706 -2 779 706

-1 680 928 -1 712 604 -1 754 498 2,4 -1 754 498 -1 754 498

-20 580 -23 000 -22 500 -2,2 -22 500 -22 500

-210 229 -223 929 -227 027 1,4 -227 027 -227 027

-7 390 999 -7 416 878 -7 454 217 0,5 -7 324 819 -7 324 819

-121 448 -331 879 -256 070 -22,8 -98 764 -98 764

-2 218 711 -2 274 275 -2 379 852 4,6 -2 321 089 -2 323 785

-2 218 711 -2 274 275 -2 379 852 4,6 -2 321 089 -2 323 785


POISTOT JA

POISTOT JA


TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT

AVUSTUKSET


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

HENKILÖSIVUKULUT

ELÄKEKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

VALMISTUS OMAAN

VALMISTUS OMAAN

VALMISTUS OMAAN

TOIMINTATUOTOT

MUUT TOIMINTATUOTOT

TUET JA AVUSTUKSET

MAKSUTUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT


YHTEENSÄ

IV TULOSLASKELMAOSA

74

IV TULOSLASKELMAOSA

75

KAUPUNKIKEHITYKSEN LAUTAKUNTA

Tulosalue: KAUPUNKIKEHITYS



TP 2016 TA 2017 TA 2018 SV1 2019 SV2 2020

Toimintatulot 151 119 120 120 120

Toimintamenot -441 -475 -456 -456 -456

Toimintakate (Netto) -290 -356 -336 -336 -336


-445 -478 -465 -465 -465

51 KAUPUNKIKEHITYKSEN

LAUTAKUNTA

511 KAUPUNKIKEHITYS




Tulosalueen kuvaus

Kaupunkikehityksen tulosalueen toimintaan sisältyvät yhdyskuntasuunnittelun ja ympäristötoimen

palvelualueet. Yhdyskuntasuunnittelun tehtäviin kuuluvat kaavoitus, tonttijaot, maanhankinta ja

-luovutus, kiinteistönmuodostus, paikkatietopalvelut, osoiteasiat sekä maastomittaukset.

Ympäristötoimen tehtäviin kuuluvat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu.

Tulosalueen nykytilanne

Yhdyskuntasuunnittelu

Taajama-alueilla on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta ja raa-

kamaan hankintaa. Asemakaavoista osa on vanhentuneita, mutta niitä uudistetaan maankäyttöpai-

neiden mukaan. Internet-sivuilla ajantasa-asemakaavasta saa paikkaa osoittamalla esille alueen kaa-

vamääräykset, mikä parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia saada tietoa oman alueensa kaavatilan-

teesta. Samoin yleiskaavayhdistelmästä saa kaavamääräykset esiin kartalta osoittamalla.

Maastomittausten ja koordinaatistojen osalta tilanne on hyvä, koska ETRS-GK22 -taso-

koordinaatisto ja N2000-korkeusjärjestelmä ovat käytössä, joten yhteensopivuus valtion ja muiden

kuntien suunnitelmiin ja kartta-aineistoihin paranee järjestelmien yhdenmukaistuessa. Myös kartto-

jen ja maastomittausten keskinäinen tarkkuus on entistä parempi, koska projektiokorjaukset ovat

pienemmät.

Kartaston aineisto on osittain ajantasainen ja osittain vanhentunut. Virastokartta 1:5000 on vielä

hyvin ajan tasalla. Asemakaavan pohjakarttaa 1:500 pidetään maastomittauksilla ajantasaisena ra-

kennusten ja tiestön osalta. Kiinteistörajat pidetään toimituskarttojen mukaisesti jatkuvasti ajanta-

saisena. Pohjakuvioiden osalta kartta on kuitenkin vanhentunut ja tältä osin se edellyttää ilmaku-

vaukseen perustuvaa piirtämistä lähivuosina.

Tonttitarjonta on määrältään riittävä, kaupungilla on myynnissä yli 50 omakotitonttia. Tarjonta on

monipuolista, valittavana on pelto- ja metsätontteja, myös jokinäkymin. Tonteilla on eniten kysyn-

IV TULOSLASKELMAOSA

76

tää keskustan palvelujen lähellä. Sievarin alueella pienteollisuustontteja ja paljon tilaa vaativan ta-

varan kaupan tontteja on tarjolla vielä useiksi vuosiksi. Tulevia tarpeita varten rakennusalueita on

syytä edelleen hankkia raakamaana, jolloin voidaan kaavoittaa tontteja kaupungin omistamalle

maalle. Näin voidaan varmistaa, että rakentajille on tarjolla riittävästi tontteja erilaisiin tarpeisiin.

Tällä hetkellä kaupungilla ei ole vaihto- tai raakamaita suurten hankkeiden toteuttamiseen.

Yhteistyösopimusten perusteella kaupungingeodeetti huolehtii Kokemäen ja Huittisten kaupunkien

kiinteistöinsinöörin tehtävistä toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella.

Ympäristötoimi

Kaupunkikehityksen lautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennusvalvontavi-

ranomaisena, ympäristönsuojelulain mukaisena ympäristönsuojeluviranomaisena ja leirintäaluevi-

ranomaisena. Lautakunta myöntää ympäristöluvat, maa-ainesluvat ja rakentamisen poikkeusluvat,

tarkastaa asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien energia- ja korjausavustusten kustannusarviot

sekä käyttää pakkokeinoja ja huolehtii omalta osaltaan ilmanlaadun tarkkailusta.

Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa kaavoituksen noudattamista, huolehtia rakentamista ja

muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä, antaa rakentamisen neuvontaa, huolehtia

osaltaan korjaus- ja energia-avustusten sekä mahdollisten suhdanneavustusten käsittelystä sekä

valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa.

Ympäristönsuojelun tehtäviin kuuluvat ympäristönsuojelun hallinto, ilmansuojelu, vesiensuojelu,

jätehuollon valvonta sekä meluntorjuntaan ja luonnon virkistyskäyttöön liittyviä tehtäviä.


Toiminnan kehittäminen uusia tietojärjestelmiä hyödyntäen on viime vuosina siirtynyt eteenpäin.

Rakennusvalvontaa koskevien valtion linjausten hitaudesta johtuen ei uusien, mahdollisesti tilapäis-

ten järjestelmien hankinta ole ollut järkevää. Kuntien hankintojen siirtymisestä johtuen ohjelmatoi-

mittajat eivät ole panostaneet riittävästi pienten kuntien järjestelmien kehittämiseen.

Yhdyskuntasuunnittelu

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos keväällä 2017 lisäsi kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa, kos-

ka ELY-keskusten ohjaava rooli kuntakaavoituksessa muuttui kuntakaavoituksen edistämiseen ja

valitusoikeus kuntakaavoihin kaventui. Muutos vähensi myös sääntelyä kaupan kaavoituksen osalta,

esim. suuryksikön alaraja muuttui 2000 => 4000 k-m2 ja kaupan laadun sääntely väheni. Kaavapro-

sessia kevennettiin pienten kaavamuutosten osalta, joissa osallistumis- ja arviointisuunnitelma

(OAS) ei ole enää pakollinen eikä OAS-neuvottelua ELY-keskuksen kanssa enää edellytetä. Muu-

toinkin neuvotteluvaatimusta ELY-keskuksen kanssa vähennettiin. Vanhentuneesta yleiskaavasta

poikkeamista asemakaavoissa helpotettiin. Vaiheasemakaavat tulivat uutena toimintatapana mah-

dollisiksi.

Yhdyskunnan kehityksestä johtuvien muutosten takia keskustaajaman osayleiskaavasta on usein

tarvetta poiketa asemakaavoituksessa. Jatkossa on harkittava, onko tarvetta aloittaa yleiskaavojen

uudistaminen, joskin MRL:n muutos vähensi tätä painetta.

Lähivuosina on toteutettava paikkatiedon entistä laajempi julkaisu internetissä, koska INSPIRE-

direktiivi edellyttää julkisyhteisöjen paikkatiedon (esim. kaavat, johdot) saatavuuden parantamista.

Julkisyhteisöjen pitäisi luovuttaa toisilleen paikkatietoa jatkossa Internet-sivuilla olevan rajapinnan

kautta, mutta ohjelmatoimittajien ratkaisut ovat edelleen kesken.

IV TULOSLASKELMAOSA

77

Satakunnan maakuntakaavaan tehdään muutoksia teemoittain. Kaupan kaavoitusta, energiantuotan-

toa, soiden moninaiskäyttöä, maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan

vaihekaavan 2 laatiminen oli kevällä 2017 luonnosvaiheessa. Aluevaraukset siirtyvät

maakuntakaavasta yleiskaavojen uudistamisen kautta ja osittain myös suorana ohjausvaikutuksena

asemakaavoihin, esimerkiksi kaupan kaavoituksen kohdalla.

Ympäristötoimi

Rakennusvalvonnassa on otettu käyttöön Lupapiste -palvelu, jossa lupa-asiat voi hoitaa täysin digi-

taalisesti. Järjestelmässä on seuraavana vaiheena sähköinen arkistointi vuoden 2018 alusta lähtien.

Lupapisteessä hakemukset, kysymykset ja piirustukset voi lähettää ja jakaa hankkeen osapuolten

kesken sähköisesti. Sähköisen arkistoinnin käyttöönoton jälkeen ei enää arkistoida manuaalisesti

uusia lupia ollenkaan, joten arkistotilaa säästyy. Muutokset edistävät kaupungin tavoitteena olevaa

digitalisaatiota.

Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui keväällä 2017 mm. maisematyölupien, maatilarakentamisen

sekä aurinkopaneelin tai -keräimen toimenpideluvan osalta. Muutokset tähtäävät rakentamisen sään-

telyn vähentämiseen.

Energianeuvonnassa Harjavalta osallistuu edelleen seudulliseen Satahima-projektiin tai vastaavaan.

Esim. Satahima järjestää yhdessä Harjavallan kaupungin rakennusvalvonnan kanssa energianeu-

vonnan tilaisuuksia mm. aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntämisestä rakennuksissa. Raken-

nusvalvonta panostaa edelleen voimakkaasti myös energianeuvontaan mm. uudistuotannon sekä

korjausrakentamisen yhteydessä. Mahdollinen liittyminen valtakunnalliseen energiatehokkuussopi-

mukseen edellyttäisi joitakin toimia Harjavallan kaupungilta.

Taloudelliset tavoitteet

Toimintatuotot pysyvät vuoden 2017 talousarvioon verrattuna lähes ennallaan ja toimintakulut las-

kevat 3,8 %. Kaupunkikehityksen lautakunnan osuus kaupungin säästötavoitteesta on 11.268 euroa

ja lautakunnan toimintakulut vähenevät 18.097 euroa.

Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2018

Tavoite Asiakaspalvelun sujuvuus.

Toimenpide Palveluja tuotetaan riittävän nopeasti, asiakkaan tarpeet huomioon otta-

en.

Arviointikriteeri/mittari Palvelusuoritteen tuottamiseen kulunut aika.

Tavoitetaso Tavoitetasona on valtakunnan keskitasoa nopeampi palvelu asemakaa-

voituksessa (mediaani alle 10 kk) ja kiinteistönmuodostuksessa (medi-

aani alle 53 vrk).

Tonttien ostajille tarjotaan mahdollisuus kaupantekoon 2 viikon kulues-

sa sitovasta varauksesta.

Rakennusluvat käsitellään keskimäärin 2 viikon kuluessa hakemuksesta.

Tavoitteet 2018–2020

Asukasluvun kehitykseen vaikuttaminen rantatonttien tarjontaa lisäämällä.

Paikkatietoaineistojen laajempi hyödyntäminen ja julkaisu kaupungin kotisivuilla.

Riittävä, joustava ja tasapuolinen asiakaspalvelu.

Asiakaspalveluprosessien kehittäminen sähköisen asioinnin laajemmalla käytöllä.

Panostaminen energianeuvontaan.

IV TULOSLASKELMAOSA

78

KAUPUNKIKEHITYKSEN TUNNUSLUKUJA

Ympäristötoimen luvat ja katselmukset käsittävät rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun suorit-

teet.

Toiminto (kpl) 2012 2013 2014 2015 2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020

asuntotonttien myynti 7 3 3 7 6 6 6 6 6

asemakaavoja hyväksytty 1 5 2 5 4 4 4 4 4

kiinteistönmuodostus 29 19 20 16 24 20 20 20 20

rakennuspaikan merkinnät 25 14 30 22 22 25 25 25 25

ympäristötoimen luvat 148 125 109 116 103 110 110 110 110

ympäristöt. katselmukset 275 286 483 294 385 300 300 300 300

IV TULOSLASKELMAOSA

79

TP 2016 TA 2017 TA 2018 Ero

%

SV1 2019 SV2 2020

53 150 38 000 38 000 0,0 38 000 38 000

97 936 81 000 82 000 1,2 82 000 82 000

151 086 119 000 120 000 0,8 120 000 120 000

-320 089 -330 968 -323 132 -2,4 -322 945 -322 945

-240 577 -255 713 -252 369 -1,3 -252 369 -252 369

-79 512 -75 255 -70 763 -6,0 -70 576 -70 576

-64 795 -61 302 -59 449 -3,0 -59 262 -59 262

-14 717 -13 954 -11 314 -18,9 -11 314 -11 314

-83 847 -112 698 -97 644 -13,4 -97 644 -97 644

-14 278 -9 200 -12 200 32,6 -12 200 -12 200

-22 627 -22 076 -23 076 4,5 -23 076 -23 076

-440 841 -474 942 -456 052 -4,0 -455 865 -455 865

-289 755 -355 942 -336 052 -5,6 -335 865 -335 865

-4 089 -3 268 -9 268 183,6 -9 268 -9 268

-4 089 -3 268 -9 268 183,6 -9 268 -9 268

-293 844 -359 210 -345 320 -3,9 -345 133 -345 133TILIKAUDEN TULOS

POISTOT JA

POISTOT JA


TOIMINTAKATE

TOIMINTAKULUT

MUUT TOIMINTAKULUT


PALVELUJEN OSTOT

MUUT

ELÄKEKULUT

HENKILÖSIVUKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

PALKAT JA PALKKIOT

TOIMINTAKULUT

TOIMINTATUOTOT

MAKSUTUOTOT

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT

51 KAUPUNKIKEHITYKSEN

LAUTAKUNTA

IV TULOSLASKELMAOSA

80

IV TULOSLASKELMAOSA

81

KAUPUNKIKEHITYKSEN LAUTAKUNTA



31.12.2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toimielin yhteensä 6 6 6 6


Kaupunkikehitys 6

Kaupungingeodeetti

Ympäristöinsinööri

Maanmittausinsinööri

Kiinteistörekisterinhoitaja

Kartoittaja

Ammattimies

1

1

1

1

1

1

IV TULOSLASKELMAOSA

82

IV TULOSLASKELMAOSA

83

IV TULOSLASKELMAOSA

Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja

muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin pois-

toihin.

Toimintakate ilmaisee, miten paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtion-

osuuksilla.

Vuosikate kuvaa, kuinka paljon tulorahoituksesta jää investointien, lainojen lyhennysten ja muiden

pitkävaikutteisten menojen kattamiseen.

Tilikauden tulos on tilikauden tulojen ja menojen erotus ja se joko lisää tai vähentää kunnan omaa

pääomaa.

VEROTULOT

Verotuloa arvioidaan kertyvän 35,1 miljoonaa euroa. Ansioveroista kertyvää kunnallisveroa arvi-

oidaan tilitettävän 24,2 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 9 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 1,9 mil-

joonaa euroa.

euroa Kunnallisvero Yhteisö-

vero

Kiinteistö-

vero

Yhteensä muutos

%

2011 21 034 506 3 763 742 1 450 531 26 248 779 -12,4

2012 21 425 724 1 607 681 1 475 990 24 509 395 -6,6

2013 22 592 279 3 631 404 1 517 547 27 741 230 13,2

2014 23 654 583 5 574 968 1 592 201 30 821 752 10.0

2015 23 442 000 5 237 000 1 801 000 30 480 000 -1,1

2016 23 487 000 5 138 000 1 800 000 30 426 000 0,0

2017 24 054 000 5 243 000 1 862 000 31 158 000 2,4

2018 24 228 000 9 000 000 1 884 000 35 112 000 3,1

Valtuusto on päättänyt vuoden 2018 tuloveroprosentiksi 20,75 ja kiinteistöveroprosenteiksi:

- yleinen kiinteistöveroprosentti 0,98

- vakituisten asuinrakennusten 0,41

- muiden asuinrakennusten 0,98

- voimalaitosten 3,10.

IV TULOSLASKELMAOSA

84

VALTIONOSUUDET

Valtionosuutta arvioidaan kertyvän 11,2 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta saadaan

12,4 miljoonaa euroa, josta vähennetään verotulotasausta 0,7 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuu-

ritoimen muita valtionosuuksia 0,5 miljoonaa euroa.

euroa Peruspalvelujen

valtionosuus

Verotulotasaus Opetus- ja

kulttuuritoimen

valtionosuus

Valtionosuus

yhteensä

muutos

%

2011 12 958 736 -3 211 335 -1 253 598 8 493 803 -9,1

2012 14 306 244 -2 239 950 -1 218 138 10 848156 27,7

2013 15 376 197 - 577 796 -1 291 000 13 714 131 26,4

2014 15 943 704 - 477 514 -1 140 954 14 325 236 4,6

2015 13 757 560 - 277 832 - 975 051 12 504 677 -12,8

2016 13 824 275 - 925 579 - 817 204 12 081 492 -3,4

2017 12 634 186 -518 722 -546 616 11 568 848 -4,2

2018 12 439 467 -679 844 -521 011 11 238 612 -4,5

RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT

Korkotuottoja arvioidaan kertyvän 30.000 euroa ja korkokuluja kuluvan 170.100 euroa. Korkotaso

on alhainen. Muita rahoitustuottoja arvioidaan kertyvän 47.500 euroa ja kuluja syntyvän 8.000 eu-

roa.

Kaupunki saa korko- ja rahoitustuottoja antolainoista, kuntayhtymiin sijoitettujen peruspääomien

koroista, verotulojen tilitysten koroista ja muista sijoitusten koroista.

Korko- ja rahoituskuluja syntyy lainojen koroista ja verotilitysten koroista.

IV TULOSLASKELMAOSA

85

Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset

TP 2016 TA 2018 Ero% SV2 2020

5 275 226 5 140 329 2,0 5 083 237

1 237 458 1 296 248 10,3 1 296 248

655 352 186 200 -32,1 186 200

4 390 244 3 934 609 -1,6 3 992 609

11 558 281 10 557 386 0,7 10 558 294

25 326 31 500 -7,4 31 500

25 326 31 500 -7,4 31 500

-15 428 182 -15 837 756 2,5 -15 164 061

-11 669 322 -12 431 670 3,5 -11 886 398

-3 758 860 -3 406 086 -1,1 -3 277 663

-3 035 192 -2 841 959 2,0 -2 737 606

-723 668 -564 127 -14,3 -540 057

-32 002 104 -31 594 424 -3,8 -31 394 835

-2 199 437 -2 267 733 1,9 -2 263 433

-1 780 932 -1 178 800 -12,2 -1 175 600

-3 403 227 -3 443 989 -0,2 -3 441 659

-54 813 882 -54 322 702 -1,8 -53 439 588

-43 230 275 -43 733 816 -2,4 -42 849 794

30 404 572 35 112 000 3,1 21 748 000

12 147 182 11 238 612 -2,9 -500 000

11 180 30 000 0,0 30 000

44 412 47 500 -35,5 61 000

-151 970 -170 100 69,9 -200 100

-4 671 -8 000 0,0 -8 000

-101 049 -100 600 2 135,6 -117 100

-779 570 2 516 196 206,9 -21 718 894

-2 244 900 -2 404 453 5,5 -2 359 719

-2 244 900 -2 404 453 5,5 -2 359 719

-3 024 470 111 743 -107,7 -24 078 613TILIKAUDEN TULOS -1 460 130 635 744

POISTOT JA -2 279 953 -2 357 023

POISTOT JA

SUUNNITELMAN MUKAISET -2 279 953 -2 357 023

VUOSIKATE 819 823 2 992 767

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -4 500 -120 600

MUUT RAHOITUSKULUT -8 000 -8 000

KORKOKULUT -100 100 -190 100

MUUT RAHOITUSTUOTOT 73 600 47 500

KORKOTUOTOT 30 000 30 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

VALTIONOSUUDET 11 568 848 9 500 000

VEROTULOT 34 059 000 36 487 000

TOIMINTAKATE -44 803 525 -42 873 633

TOIMINTAKULUT -55 324 590 -53 489 427

MUUT TOIMINTAKULUT -3 452 292 -3 442 359

AVUSTUKSET -1 342 281 -1 175 600

AINEET, TARVIKKEET JA -2 225 921 -2 263 433

PALVELUJEN OSTOT -32 852 798 -31 398 785

MUUT -657 993 -541 115

ELÄKEKULUT -2 786 442 -2 740 537

HENKILÖSIVUKULUT -3 444 436 -3 281 652

HENKILÖSTÖKULUT -15 451 298 -15 209 250

PALKAT JA PALKKIOT -12 006 862 -11 927 598

TOIMINTAKULUT

VALMISTUS OMAAN 34 000 31 500


VALMISTUS OMAAN

TOIMINTATUOTOT 10 487 065 10 584 294

MUUT TOIMINTATUOTOT 3 999 950 3 992 609

TUET JA AVUSTUKSET 274 286 186 200

MAKSUTUOTOT 1 175 300 1 296 248

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT 5 037 529 5 109 237

Harjavallan kaupunki TA 2017 SV1 2019

IV TULOSLASKELMAOSA

86

Tuloslaskelma, ulkoiset

TP 2016 TA 2018 Ero% SV2 2020

2 634 681 2 572 002 5,4 2 551 220

1 234 844 1 296 248 10,3 1 296 248

655 352 186 200 -32,1 186 200

1 634 207 1 177 131 -5,4 1 235 131

6 159 084 5 231 581 1,9 5 268 799

25 326 31 500 -7,4 31 500

25 326 31 500 -7,4 31 500

-15 428 182 -15 837 756 2,5 -15 164 061

-11 669 322 -12 431 670 3,5 -11 886 398

-3 758 860 -3 406 086 -1,1 -3 277 663

-3 035 192 -2 841 959 2,0 -2 737 606

-723 668 -564 127 -14,3 -540 057

-29 400 912 -29 045 597 -4,1 -28 882 318

-2 157 732 -2 248 233 2,0 -2 243 933

-1 780 932 -1 178 800 -12,2 -1 175 600

-646 927 -686 511 -1,2 -684 181

-49 414 685 -48 996 897 -2,0 -48 150 093

-43 230 275 -43 733 816 -2,4 -42 849 794

30 404 572 35 112 000 3,1 21 748 000

12 147 182 11 238 612 -2,9 -500 000

11 180 30 000 0,0 30 000

44 412 47 500 -35,5 61 000

-151 970 -170 100 69,9 -200 100

-4 671 -8 000 0,0 -8 000

-101 049 -100 600 2 135,6 -117 100

-779 570 2 516 196 206,9 -21 718 894

-2 244 900 -2 404 453 5,5 -2 359 719

-2 244 900 -2 404 453 5,5 -2 359 719

-3 024 470 111 743 -107,7 -24 078 613TILIKAUDEN TULOS -1 460 130 635 744

POISTOT JA -2 279 953 -2 357 023

POISTOT JA

SUUNNITELMAN MUKAISET -2 279 953 -2 357 023

VUOSIKATE 819 823 2 992 767

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -4 500 -120 600

MUUT RAHOITUSKULUT -8 000 -8 000

KORKOKULUT -100 100 -190 100

MUUT RAHOITUSTUOTOT 73 600 47 500

KORKOTUOTOT 30 000 30 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

VALTIONOSUUDET 11 568 848 9 500 000

VEROTULOT 34 059 000 36 487 000

TOIMINTAKATE -44 803 525 -42 873 633

TOIMINTAKULUT -49 971 858 -48 199 932

MUUT TOIMINTAKULUT -694 713 -684 881

AVUSTUKSET -1 342 281 -1 175 600

AINEET, TARVIKKEET JA -2 204 571 -2 243 933

PALVELUJEN OSTOT -30 278 995 -28 886 268

MUUT -657 993 -541 115

ELÄKEKULUT -2 786 442 -2 740 537

HENKILÖSIVUKULUT -3 444 436 -3 281 652

PALKAT JA PALKKIOT -12 006 862 -11 927 598

TOIMINTAKULUT

HENKILÖSTÖKULUT -15 451 298 -15 209 250


VALMISTUS OMAAN


TOIMINTATUOTOT 5 134 333 5 294 799

MUUT TOIMINTATUOTOT 1 244 471 1 235 131

TUET JA AVUSTUKSET 274 286 186 200

MAKSUTUOTOT 1 175 300 1 296 248

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT 2 440 276 2 577 220

Harjavallan kaupunki TA 2017 SV1 2019

V INVESTOINTIOSA

87

V INVESTOINTIOSA

KAUPUNGINVALTUUSTON 14.06.2010/31 § PÄÄTTÄMÄT

TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN HANKERAJAT

Aineettomat hyödykkeet 20.000 €

Koneet ja kalusto 20.000 €

Maa- ja vesialueet 30.000 €

Rakennukset 100.000 €

Kiinteät rakenteet ja laitteet 150.000 €

Osakkeet ja osuudet hankekohtaisesti

Hankerajaa pienemmät investoinnit käsitellään hankeryhmässä.

V INVESTOINTIOSA

88

KONEET JA KALUSTO

TEKNINEN LAUTAKUNTA Kok.kust TA2018 TS2019 TS2020 2018 - 2020

Hankkeet: 125 000 55 000 45 000 25 000 125 000

0

Huoltoauton hankinta 25 000 25 000 25 000

Huoltoauton hankinta 45 000 45 000 45 000

KONEET JA KALUSTO

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Kok.kust TA2018 TS2019 TS2020 2018 - 2020

Pulpettien uusinta 30 000 30000 30 000

Lukion suurluokan kalustuksen uusiminen 25 000 25000 25 000

Keskustan alakoulun toinen atk-luokka 0 0

MAA- JA VESIALUEET

TEKNINEN LAUTAKUNTA Kok.kust TA2018 TS2019 TS2020 2018 - 2020

Hanke 600 000 200 000 200 000 200 000 600 000

Maanhankinta 600 000 200 000 200 000 200 000 600 000

Kok.kust TA2018 TS2019 TS2020 2018 - 2020

Hanke 600 000 200 000 200 000 200 000 600 000

Maan myynti 600 000 200 000 200 000 200 000 600 000

V INVESTOINTIOSA

89

RAKENNUKSET

TEKNINEN LAUTAKUNTA Kok.kust TA2018 TS2019 TS2020 2018-2020

Hankkeet + hankeryhmät yhteensä 1 030 000 470 000 560 000 0 1 030 000

Hankkeet: 850 000 350 000 500 000 0 850 000

Myllykatu kympin ulkoalueiden

kunnostus(mm.sadevesijärjestelmä, patolevyt,

sisäpihankunnostus, pihavalaistus, istutusten

karsiminen rakennuksen vierustoilta). 350 000 350 000 350 000

Pohjoisrannan päiväkodin perusparannus 500 000 500 000 500 000

Hankeryhmä: 180 000 120 000 60 000 0 180 000

Teknisten palvelujen Siemens- automaatio-ohjelmien

nykyaikaistaminen pilvipalvelupohjaiseksi

40 000 40 000 40 000

Keskustan alakoulun sisäilmaolosuhteiden

parantaminen.

80 000 80 000 80 000

Torttilan varikko/ Kone- ja ulkovarastokatos 60 000 60 000 60 000

V INVESTOINTIOSA

90

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

TEKNINEN LAUTAKUNTA Kok.kust TA2018 TS2019 TS2020 2018-2020

hanke+ hankeryhmä yhteensä 4 596 500 1 621 500 1 305 000 1 645 000 4 521 500

Hankkeet: 3 350 000 830 000 1 145 000 1 375 000 3 350 000

Päällystystyöt 630 000 220 000 210 000 200 000 630 000

Jätevesiviemäreiden ja -kaivojen saneeraus. 570 000 180 000 195 000 195 000 570 000

Katuvalaistuksen peruskorjaus 580 000 200 000 200 000 180 000 580 000

Pirkkalan kunnallistekniikan saneeraus (suunnittelu

käynnistynyt) 0

Vesijohto välillä Piispanpolku-Piispankatu-

Porrinpolku-Kokemäenjoen alitus(saneeraus) 230 000 230 000 230 000

Pitkäpäälän kunnallistekniikan saneeraus 540 000 540 000 540 000

Torttilan kunnallistekniikan saneeraus, vaihe II 800 000 800 000 800 000

Hankeryhmä: 1 246 500 791 500 160 000 270 000 1 171 500

Ennalta arvaamattomat kohteet 120 000 40 000 40 000 40 000 120 000

Puistojen ja leikkipaikkojen peruskorjaus. 130 000 45 000 45 000 40 000 130 000

Kaleva v.2018

Keseri v.2019

Salola/Tuisku v.2020

Huovintorin ja Keskuspuiston puistonpenkkien

uusiminen ja lisääminen(kiinteät) 30 000 30 000 30 000

Pirkkalan koulun piha-alueen leikkivälineiden uusiminen 30 000 30 000 30 000

Siltatien rautatiesillan välttämättömät korjaustyöt 85 000 85 000 85 000

Pyykkialhonkujan vesijohto ja viemäri 26 500 26 500 26 500

Kaanaankadun hulevesiviemäri ja vesijohto 120 000 120 000 120 000

Sievarinkadun yhdysvesijohto 120 000 120 000 120 000Tekonurmen rakentaminen Honkalan

hiekkakentälle 145 000 145 000 145 000

Honkalan hiekkapohjaisen urheilukentän

vesijohdon ja viemärin muutostyöt 40 000 40 000 40 000

Vinnarin jätevedenpumppaamon saneeraus 60 000 60 000 60 000

Tuiskun alueen kunnallistekniikan rakentaminen/

Meijerinkatu 75 000 50 000

Kultakoukun uimarannan WC-tilojen ja

pukukoppien uusiminen 30 000 30 000 30 000

Niinitien jätevedenpumppaamon saneeraus 45 000 45 000 45 000

Torttilan jätevedenpumppaamon saneeraus 40 000 40 000 40 000

Kalevan vesijohdon saneeraus 150 000 150 000 150 000

V INVESTOINTIOSA

91

OSAKKEET JA OSUUDET

KAUPUNGINHALLITUS TA2018 TS2019 TS2020 2018-2020

Hankkeet: 79 734 79 734 159 467 318 935

Kuntayhtymien osuudet/Satakunnan

Sairaanhoitopiiri ky:n lainojen lyhennys 79 734 79 734 159 467 318 935

INVESTOINTIOSA MENOT

Hankkeet ja hankeryhmät yhteensä TA2018 TS2019 TS2020 2018 - 2020

Hankkeet yhteensä 1 514 734 1 969 734 1 759 467 5 243 935

Hankeryhmät yhteensä 911 500 220 000 270 000 1 401 500

INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 2 426 234 2 189 734 2 029 467 6 645 435

INVESTOINTIOSA TULOT

Hankkeet yhteensä

Tekninen lautakunta/Maa- ja vesialueet:

Maanmyynti 200 000 200 000 200 000 600 000

0

INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 200 000 200 000 200 000 600 000

INVESTOINNIT NETTOMENOT YHTEENSÄ 2 226 234 1 989 734 1 829 467 6 045 435

VI RAHOITUSOSA

92

VI RAHOITUSOSA

Vuosikatteella, 2,4 miljoonaa euroa, pystytään kattamaan nettoinvestoinnit 2,2 miljoonaa euroa.

Lainojen lyhennykset ovat 3,3 miljoonaa vuonna 2018. Antolainan lyhennys on 0,08 miljoonaa eu-

roa. Rahoitettavaksi jää 3,5 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan ottamalla pitkäaikaista lainaa 3,5 mil-

joonaa euroa.

VII KUNTAKONSERNI

93

RAHOITUSLASKELMA

HARJAVALLAN KAUPUNKI

2016

TP

2017

TA+mrm TA2018 TS2019 TS2020

Toiminnan rahavirta

Vuosikate (+/-) -780 820 2 516 2 998

Satunnaiset erät (+/-) 0

Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -222

Investointien rahavirta

Investointimenot (-) -2 258 -2 886 -2 426 -2 190 -2 029

Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 270

Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustul. (+) 323 230 200 200 200

Toiminnan ja investointien rahavirta (+/-) -2 937 -1 566 290 1 008 -1 829

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset (-) -1

Antolainasaamisten vähennykset (+) 1

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 3 000 5 000 3 500

Pitkäaikaisten lainojen vähennys**) (-) -2 143 -3 286 -3 286 -3 857 -3 286

Lyhytaikaisten lainojen muutos (+/-) 3 000 -228 -584

Oman pääoman muutokset (+/-)

Muut maksuvalmiuden muutokset (+/-) 424 80 80 80 80

Rahoituksen rahavirta 4 281 1 566 -290 -3 777 -3 206

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 344 0 0 -2 769 -5 035

**) Laina-aika 7 vuotta

RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa)

VII KUNTAKONSERNI

94

VII KUNTAKONSERNI

VII KUNTAKONSERNI

95

KONSERNITAVOITTEET 2018

Toiminnan painopisteet vuonna 2018:

Emoyhteisön eli kaupungin tehtävänä on järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuolto-, var-

haiskasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aika- sekä kunnallisteknisiä palveluja ja huolehtia lain-

säädännössä kunnalle säädetyistä tehtävistä.

Omistajaohjausta toteutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Panos-

tetaan omistajaohjauksen merkityksen tiedostamiseen niin emoyhteisöä edustavien luottamushenki-

löiden keskuudessa kuin tytäryhteisöissäkin. Konserniohje on hyväksyttävä myös tytäryhteisöjen

hallituksissa.

Jatketaan terveydenhuollon kustannusten ennakoinnin kehittämistyötä ja vaikutetaan kuntayhtymien

menokehitykseen.

Kuntalain 110 §:n mukaan talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonser-

nin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntalaki edellyttää kuntakonsernin tiivistä talouden ohjausta

ja omistajaohjauksen tehostamista kunnan hallinnossa.

Vuonna 2018 päämääränä on:

- omistajaohjauksen kehittäminen konserniohjeen mukaisesti

Tytäryhteisöille asetettavat tavoitteet:

- Kiinteistö Oy Harjavallan Vuokratalo ja Kiinteistö Oy Kreetala: kaupungin asuntopoliittisen

ohjelman uudistamiseen liittyvän tiedon tuottaminen ja ohjelman linjausten toteuttaminen

omalta osaltaan.

- kiinteistöyhtiöiden korjausvelan selvittäminen

- Harjavallan Kaukolämpö Oy: tuloutusvaatimus 3 % sijoitetulle pääomalle.

Tavoitteiden toteutumista mitataan:

- konserniohjeita on noudatettu ja toimielimet ovat ottaneet omiin suunnitelmiinsa mukaan

konserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen seurannan oman pal-

velustrategiansa ja konserniohjeen edellyttämällä tavalla.

- kustannukset eivät ylitä hyväksyttyjä talousarvioita.

- kiinteistöyhtiöt säilyttävät vakavaraisuutensa ja korjausvelan määrä on selvillä

- konsernin yhteisöissä toimivat kaupungin edustajat ymmärtävät tehtävänsä ja vastuunsa.

Raportointi:

Konsernitavoitteiden toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksessa ja toimintakertomuksessa.

Kaupungin konserniohjauksen vahvistaminen tytäryhteisöissä tapahtuu siten, että kaupunkia yhtei-

söissä edustavat luottamushenkilöt saavat konsernijohdolta tarpeen mukaan toimintaohjeita päätök-

sentekonsa tueksi ja toisaalta, että yhteisöissä tehdään kaupungin kanssa yhdenmukaisia ja kaupun-

gin linjauksia tukevia päätöksiä.

Kiinteistö Oy Harjavallan Vuokratalon, Kiinteistö Oy Kreetalan sekä Harjavallan Kaukolämpö

Oy:n talousarviolaskelmat ovat liitteenä.

HARJAVALLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA ...€¦ · ja verotulojen kasvu taittuu näin...

Documents

Transcript of HARJAVALLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA ...€¦ · ja verotulojen kasvu taittuu näin...