Hankehakemus - Helsingin kaupunki · Tulostettu 19.2.2016 16:28:28 ERA 2014 -järjestelmä ......

Viranomaisen merkintöjä

1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

2 Hakijan perustiedot

3 Hankkeen perustiedot

HankehakemusKestävää kasvua ja työtä 2014–2020Suomen rakennerahasto-ohjelma

Saapumispäivämäärä Diaarinumero

Käsittelijä Puhelinnumero

Hakemusnumero102393

Hankekoodi

HakemustyyppiUusi

TilaKeskeneräinen

ViranomainenHämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hakijan virallinen nimiEspoon kaupunkiOrganisaatiotyyppiKunta

Y-tunnus0101263-6

JakeluosoitePL 2525

Puhelinnumero09 816 21

Postinumero02070

PostitoimipaikkaESPOON KAUPUNKI

Tilinumero (IBAN)FI5480001700402226

BICDABAFIHH

WWW-osoitehttp://www.espoo.fiHankkeen yhteyshenkilön nimiNihtilä Heidi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossaTyöllisyyspalvelujen päällikkö

Yhteyshenkilön sähkö[email protected]

Yhteyshenkilön puhelinnumero043 825 7356

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettelyý Vain yksi hakija ¨ Hakijoita on useampi kuin yksi

(yhteishanke)¨ Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle taiuseammalle taholle hankkeen toteuttamista varten(tuen siirto)

Hankkeen julkinen nimiKORKO - Korkeaa osaamista yrityksiinAlkamispäivämäärä2.1.2017

Päättymispäivämäärä31.12.2018

Toimintalinja3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuusErityistavoite6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminenHanketyyppiHanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä

Tulostettu 19.2.2016 16:28:28 EURA 2014 -järjestelmä

Hakemusnumero: 102393 Hankekoodi: Hankkeen nimi: KORKO - Korkeaa osaamista yrityksiin

1 (18)

4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Korko - korkeaa osaamista yrityksiin -hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen, korkeasti koulutettuja työttömiäpalveleva toimintamalli, joka perustuu yritysyhteistyöllä tunnistettuihin työelämän tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena ontuottaa kaupunkien työllisyyspalveluihin uudentyyppinen työskentelymalli sekä syventää pääkaupunkiseudun kuntienja Uudenmaan TE-palvelujen yhteistyötä korkeasti koulutettujen työttömien palveluiden kehittämisessä.Hankkeessaluodaan kustannustehokas, vaikuttava ja suuria asiakasmääriä palveleva asiakastyön malli, joka on myöhemminsiirrettävissä muihin kohderyhmiin ja muualle Suomeen. Toiminnalla kehitetään työnhakija-asiakkaiden ymmärrystätyöelämän uudistuneista vaatimuksista ja muutostrendeistä, annetaan keinoja oman osaamisen ja siirrettävien taitojentunnistamiseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat vähintään vuoden työttömänä olleet korkeasti koulutetut helsinkiläiset,espoolaiset ja vantaalaiset työnhakijat, joilla on edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta jotka tarvitsevatkuitenkin apua tunnistaakseen omasta osaamisestaan elementit, joilla parantaa työnhakunsa tuloksellisuutta. Hanketavoittaa toimintansa aikana 1000 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, joista 60 % on 35–54 -vuotiaita ja 40 % yli 54-vuotiaita. Hankkeen kohderyhmänä ovat henkilöt, joille on opintojen päättymisen jälkeen kertynyt vähintään useampivuosi työelämässä hankittua asiantuntijuutta. Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat alueen yritykset (erityisesti pk-yritykset), joilla on joko jo tunnistettujarekrytointitarpeita tai sellaisia oman toimintansa kehittämiseen liittyviä tarpeita, jotka edellyttävät uudenlaisenosaamisen rekrytointia. Hankkeessa tehdään yhteistyötä 500 yrityksen kanssa. Hankkeen yritysyhteistyö perustuuvankkaan toimialatuntemukseen; kohderyhmälle pyritään löytämään sopivia piilotyöpaikkoja ja tuottamaan yrityksillehelppo ja toimiva rekrytointiväylä korkeasti koulutettujen henkilöiden palkkaamiseen. Samalla yritysrajapinnassatehtävän työn tarkoituksena on herätellä yrityksiä havaitsemaan esimerkiksi liiketoimintaosaamiseen ja digitalisaatioonliittyviä piileviä kehittämistarpeitaan ja tätä kautta synnyttää työvoiman kysyntää. Keskeistä toimintamallissa on senalakohtaisuus; yrityskoordinaattorit ovat kukin oman alansa asiantuntijoita ja kykenevät siten huomioimaan näidenalojen sekä työllistävien yritysten että työnhakija-asiakkaiden tarpeet. Tavoitteena on edistää sekä yksilöasiakkaidentyöllistymistä että yritysten uudistumista ja kilpailukyvyn paranemista. Hankkeen asiakasohjaus toteutuu pääosin Uudenmaan TE-toimiston kautta. Varsinainen asiakastyö käynnistyyhenkilökohtaisella arviontitapaamisella, jossa kartoitetaan asiakkaan osaaminen, työhistoria ja työnhakutavoitteet.Ennen arviointia asiakas tunnistaa erilaisten sähköisten työvälineiden avulla mm. omia tunnusomaisia vahvuuksiaan jaura-ankkureitaan. Työnhakija-asiakkaille suunnatun palvelun ytimen muodostavat strukturoidut vertaisryhmät, joidenkokoonpanossa on tavoitteena saada aikaan opinto-, ammatti- ja toimialarajat ylittävää työskentelyä. Ryhmäntoiminnan keskiössä on oman osaamisen tarkastelu ja sen tuotteistaminen sekä ryhmän muiden eri taustoista tulevienosallistujien esiin nostamat uudenlaiset näkökulmat. Yritysyhteistyötä tekevät yrityskoordinaattorit toimivat välittäjinähenkilö- ja yritysasiakkaiden välillä. Matchauksen avulla synnytetään työsuhteisiin johtavia kohtaamisia työnhakijoidenja työnantajien välille. Hankkeen asiakkaille hankitaan ostopalveluina erilaisia pääosin ryhmämuotoisia asiantuntijapalveluita, esimerkiksivalmennusta sosiaalisen median käytöstä työnhaun väylänä, coachausta, oman käyttäytymistyylin hahmottamiseen jahyödyntämiseen liittyvää koulutusta sekä tarvittaessa alakohtaista suomen kielen opetusta. Asiantuntijapalveluidenhankintaan vaikuttavat asiakkaiden henkilökohtaiset palvelutarpeet. Hankkeen yrityskoordinaattorit kontaktoivat oman toimialansa yritysasiakkaita sekä puhelimitse, jalkautumallayrityskäynneille että tekemällä sähköisiä kyselyjä. Työ painottuu ennen kaikkea mikro- ja pk-yrityksiin. Kontaktoinninavulla etsitään yrityksistä piilotyöpaikkoja, tuodaan sinne tietoa tarjolla olevasta työvoimasta ja sen osaamisesta japyritään saamaan aikaan kohtaantoa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Yrityskoordinaattorit helpottavatyritysten rekrytointia ja välittävät yrityksille tietoa työllistämisen tuista. Piilotyöpaikkojen etsimisen ohella



2 (18)

yrityskoordinaattorit nostavat keskusteluissaan yritysten kanssa esiin sellaisia kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia, joitayritykset eivät ole aiemmin tunnistaneet. Välittömästi hankkeen jälkeen hankkeeseen osallistuneista 35–54 -vuotiaista henkilöistä työllistyy 50 % ja yrittäjänäitsensä työllistää 15 %. Yli 54-vuotiaista asiakkaista työllistyy 40 % ja itsensä yrittäjänä työllistää 15 %. Hankkeen tuloksena syntyy uusi toimintamalli, joka yhdistää toisiinsa strukturoidulle vertaisryhmätoiminnalleperustuvan asiakastyön ja intensiivisen, vankkaan toimialaosaamiseen perustuvan yritysyhteistyön. Henkilöasiakkaatosaavat aiempaa paremmin tuotteistaa ja kuvata oman osaamisensa, mitä kautta heidän työllistymismahdollisuutensaparanevat. Helpon rekrytointiväylän avulla madalletaan yritysten rekrytointikynnystä ja parannetaan yritysten osaavantyövoiman saantia. Korkeasti koulutetuille syntyy uusia työpaikkoja aktiivisen yritysyhteistyön kautta. Kaupunkien työllisyys- ja elinkeinopalveluiden välinen yhteistyö tiivistyy. Kuntien työllisyyspalveluiden ja TE-toimistonasiantuntijuus kehittyy ja vahvistuu ja näiden verkostot yritysmaailmaan syvenevät. Monitoimijainen työskentelytapalisää yhteistyötä myös yrittäjäjärjestöjen, liittojen ja yrittäjien kesken, mikä lisää alueen elinvoimaisuutta.Hankkeella edistetään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä. Hankkeen toteutuksessa on huomioitusukupuolinäkökulma. Hankkeessa kehitetään korkakoulutetuille työttömille tarjottavia työllisyyttä edistäviä palveluja jakaikille tarjotaan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet työllistyä tai edetä työllistymispolullaan sukupuolestatai muista sosiaalisista tekijöistä huolimatta. Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, että asiakastyössä tuetaanmyös sukupuolelle ei-tyypillisiä valintoja yksilöllisten vahvuuksien ja motivaation perusteella. Hankkeessa kehitetytmallit luovat pohjaa paikalliselle elinkeinorakenteelle erityisesti pitkällä tähtäimellä. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa toteuttavat hanketta yhdessä.Hankkeenasiakasohjaus toteutetaan siten, että hankkeen asiakkaista kolmannes on kustakin kunnasta. Hankkeen toimintaajohdetaan yhteisen ohjausryhmän kautta ja hankkeen operatiivisesta johtamisesta vastaa projekti- ja ohjausryhmäntukena toimiva johtoryhmä. Hankkeen toteuttajana toimii Espoon kaupunki ja hankkeen omarahoitusosuus jaetaankolmeen osaan Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken. Uudenmaan TE-toimiston rooli hankkeen kumppanina onmerkittävä. Pääkaupunkiseudun laajuinen ja volyymiltaan suuri hanke tarjoaa riittävän kokoisen testiympäristön korkeastikoulutettujen työttömien tarpeisiin kehitettävälle toimintamallille. Merkittävä osa koko Suomen korkeasti koulutetuistapitkään työttömistä olleista henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla. Suuren volyymin vuoksi toimintamallinvaikuttavuudesta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä ja siten se on juurrutettavissa ja levitettävissä sekä muualleSuomeen että sovellettavissa myös muille kohderyhmille. Helsinki, Espoo ja Vantaa muodostavat yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa korkeasti koulutetut työnhakijat liikkuvatyli kuntarajojen ja jossa yrityksillä on yhteneväisiä rekrytointi- ja kehittämistarpeita. Laaja eri kunnat kattava hankehyödyntää sekä yrityksiä että hankkeen henkilöasiakkaita. Pääkaupunkiseudun yhteisessä hankkeessa kumppanuudeteri toimijoihin ovat tehokkaasti rakennettavissa. Pääkaupunkiseudun yhteishanke mahdollistaa kuntien, Uudenmaan TE-toimiston ja muiden kumppanien yhteisenoppimisen ja palveluiden yhteiskehittämisen. Helsinki, Espoo ja Vantaa näkevät merkittävää lisäarvoa yhteishankkeentoteuttamisessa verrattuna siihen, että kullakin olisi oma, volyymiltaan pienempi ja toimialoiltaan rajoitetumpi hanke.Yhteishanke on myös taloudellisesti kustannustehokas palveluiden kehittämisen tapa. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Value of academics – creating opportunities for employees and employers



3 (18)

4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Toimitetaan myöhemmin.

5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Mitenvalmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Hankkeella etsitään ratkaisuja korkeasti koulutettujen pitkittyneeseen työttömyyteen sekä yritysten kehittämis- jarekrytointitarpeisiin toteuttamalla uudentyyppistä, yritysrajapinnassa toimivaa työmallia työvoiman kysynnän jatarjonnan kohtaamisen parantamiseksi. Lisäksi hankkeella kehitetään kuntien työllisyyspalveluiden ja TE-toimistonosaamista ja yhteistyötä korkeasti koulutettujen työttömien palveluiden tuottamisessa sekä kehitetäänkustannustehokasta toimintamallia, jossa yhdistetään intensiivinen yritysyhteistyö strukturoitujen vertaisryhmientoimintaan. Vuonna 2015 korkeasti koulutettuja työttömiä oli pääkaupunkiseudulla yhteensä keskimäärin 15 181, joista Helsingissä9604, Espoossa 3633 ja Vantaalla 1944. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista korkeasti koulutetuista työttömistä olinoin 34 %. Kaikkiaan korkeasti koulutettujen työttömyys on kolmen kaupungin alueella kasvanut 180 % vuoteen 2008nähden ja alakohtainen työttömyys on paikoin jopa nelin- tai viisinkertaistunut. Työttömyysjaksot myös kestävätaiempaa pidempään. Korkeasti koulutettujen työttömyyden vuosimuutos on ollut huomattavasti muidenkoulutusasteiden työttömyyden kasvua suurempaa. Pääkaupunkiseudulla pitkäaikaistyöttömistä korkeasti koulutettujaoli keskimäärin yli 22 % vuonna 2015 ja Espoossa jopa yli 26 %. Korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys onpääkaupunkiseudun erityispiirre; koko maan pitkäaikaistyöttömistä korkeasti koulutettuja oli 13,7 %. Korkeasti koulutettujen työttömyys on yhteiskunnalle erityisen kannattamatonta; taustalla on merkittävä panostuskoulutukseen, työttömien osaamistaso on korkea ja työllistymisen tapahtuessa sillä on merkittävä myönteinen vaikutusjulkiseen talouteen. Korkeasti koulutettujen miesten työttömyys pitkittyy useammin kuin naisten, minkä lisäksi korkeasti koulutettujen yli 50-vuotiaiden työttömyys painottuu suhteellisesti enemmän miehiin kuin naisiin. Ikä lisää korkeasti koulutetuillatyöttömyyden pitkittymistä; 30–34 -vuotiaista työttömistä 21,7 %:n työttömyys oli kestänyt yli vuoden, kun taasvastaava luku 55–59 -vuotiailla oli 49,7 %. Osa työttömistä kohtaa nyt ensimmäistä kertaa elämässään tilanteen, jossa aikaisempi osaaminen ei enääsellaisenaan vastaa työelämän vaatimuksia, koska työnantajien tarpeet ovat muuttuneet. Moni korkeasti koulutettuhakee työpaikkaa aiemman koulutus- ja työhistoriansa ohjaamana alalta, jolla työllistymismahdollisuudet ovat kentiespysyvästi heikentyneet. Työttömillä ei välttämättä ole tietoa työpaikoista tai niihin vaadittavasta osaamisesta. Omanosaamisen parempi tunnistaminen ja tuotteistaminen sekä työmarkkinatietous auttaisivat laajentamaan hakuammattiaja lisäisivät työllistymisen mahdollisuuksia. Joidenkin työnhakijoiden osalta tämä voi edistää oman yritystoiminnankehittämistä tai oman työpanoksen ”projektointia” ja markkinointia yrityksille. Hankkeen palveluja tarjotaan korkeastikoulutettujen kohderyhmälle, joiden työllistymisvalmiuksissa ei muuten ole ratkaisevia puutteita, mutta joiden työnhakuja osaaminen ovat kohdentuneet rajatuille ammattialoille vaikeuttaen työllistymistä. Korkean koulutuksen aloja vaivaa niin kutsuttu kohtaanto-ongelma. Samaan aikaan kun korkeakoulutettujentyöttömyys on historiallisen korkealla tasolla, on monessa erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävässäyrityksessä pulaa osaajista. Pääkaupunkiseudun pk-yrityksen mainitsevat ammattitaitoisen työvoiman saatavuudenmerkittävimmäksi yksittäiseksi kehittämisen esteeksensä (Pk-yritysbarometri, syksy 2015). Digitalisaatio ja muuttuotantotapojen sekä tuotannon organisaation muutokset muuttavat sekä synnyttävät uusia ammatillisiaosaamistarpeita. Ammattirakenteen sekä osaamistarpeen muutos on erityisen voimakasta korkean arvonlisäntehtävissä, jotka tyypillisesti edellyttävät työntekijältä korkeakoulutusta. Samaan aikaan kun pk-yritykset koko maassaja pääkaupunkiseudulla näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä, ovat mainonnan ja



4 (18)

markkinoinnin erityisasiantuntijat ensimmäisellä sijalla pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen työttömienjoukossa. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä avoin rekrytointi koetaan helposti työlääksi ja resurssejavaativaksi. Hankkeessa tunnetaan sekä työnhakija-asiakkaiden osaaminen että yritysten työvoima- ja osaamistarpeetja se toimii läheisessä yhteistyössä paikallisten yritysten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Aktiivisella yritysyhteistyölläetsitään eri toimialojen piilotyöpaikkoja ja samalla tarjotaan yrityksille ilmainen, helppo ja houkutteleva rekrytointiväylä. Menestyäkseen tulevaisuudessa on monilla erityisesti ns. perinteisten toimialojen pk-yrityksillä tarve mm. omanliiketoimintaosaamisensa uudistamiseen ja digitalisointiin. Yritykset eivät kuitenkaan välttämättä itse tunnista näitäkehitystarpeita. Pääkaupunkiseudun pk-yrityksille tehdyn kyselyn perusteella yrityksillä nyt käytössä olevat digitaalisettyökalut ja palvelut ovat melko vaatimattomalla tasolla, minkä lisäksi suuri osa vastaajista ei ottanut kantaa siihen, mitätyökaluja ja palveluja he aikovat ottaa käyttöön lähimmän vuoden aikana. Hankkeen työntekijöillä on vankka eritoimialojen osaaminen ja heidän tehtävänään on pyrkiä saamaan yritykset ja yrittäjät tunnistamaan kehitystarpeensa jasiten synnyttää uusia työpaikkoja ja työvoiman kysyntää edellä kuvatun piilotyöpaikkojen etsimisen ohella. Yritystenkansainvälistymistarpeet luovat mahdollisuuksia myös Suomessa asuville kansainvälisille korkeakoulutetuille. Nykyiset sekä valtion työnvälitys- että kuntien työllisyyspalvelut eivät parhaalla mahdollisella tavalla vastaa korkeastikoulutettujen työnhakijoiden tarpeisiin, minkä lisäksi korkeakoulutetuille suunnattuja erityispalveluja on vähennettyjulkisessa työnvälityksessä. Henkilö- ja yritysasiakkaiden asiakaspalvelutyö on pitkälti eriytynyttä, jollointyöllisyydenhoidon keskeisiä asiakasrajapintoja hoidetaan kaukana toisistaan. Korkeasti koulutetut pitkään työttömänäolleet henkilöt ovat kunnalliselle työllisyydenhoidolle melko uusi kohderyhmä, jonka kanssa työskentelylle tuleekehittää toimintamalleja. Hanke pyrkii kehittämään pääkaupunkiseudun suurten kuntien työllisyyspalveluja sekä Uudenmaan TE-toimistontoimintaa lisäämällä niiden työelämäasiantuntemusta sekä kehittämällä yhteistyötä ja verkostomaista työtapaa.Keskeisessä roolissa hankkeessa on yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja kunnan elinkeinotoimen kanssa tehtävä yhteistyösekä tiiviit kontaktit mm. korkeasti koulutettujen ammattiliittoihin. Työllisyydenhoidon tulee olla vahvasti työelämä-, eipalvelulähtöistä. Julkiset, myös kunnalliset työllisyyspalvelut saavat asiakkaikseen aiempaa enemmän sellaisiatyöttömiä, joilla on perinteisesti ymmärrettynä huomattavat edellytykset työllistyä. Erityisesti korkeasti koulutetuissaheidän osuutensa on suuri. Julkisen työllisyydenhoidon suunnittelu- ja kehittämistehtävissä aiempaa keskeisempääosaamista on elinkeinoelämää ja työmarkkinoita koskevien muutosten kehityslinjojen seuraaminen, muutostenennakoiminen sekä syntyviin työvoimatarpeisiin vastaaminen. Käytännön työn myötä verkostolle syntyy ensi käden asiantuntemus työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin, jotahyödynnetään koko palvelukokonaisuuden kehittämistyössä. Hankkeen yritysyhteistyötä toteuttaville henkilöillemuodostetaan kaupunkikohtaiset toimiala-ja osaamisprofiilit, koska Helsingin, Espoon ja Vantaan korkeastikoulutettujen työttömien ammattijakaumat poikkeavat toisistaan. Kaikki yrityskoordinaattorit palvelevat kuitenkinkaikkien kaupunkien yrityksiä ja henkilöasiakkaita. Hankkeen työntekijät seuraavat osana työtään työttömyyden,työllisyyden ja rekrytoitumisen kehitystä, verkostoituvat yrityksiin sekä tekevät omia erityisalojaan koskevaatoimialaennakointityötä arvioiden osaamisen kysynnän muutoksia. Hankkeen työntekijöiden sijoittumisesta jatyöpisteistä päätetään myöhemmin. Kasvavat asiakasmäärät ja niukkenevat henkilöstöresurssit edellyttävät uudenlaisten, innovatiivisten jakustannustehokkaiden palvelumallien kehittämistä. Hankkeen painopisteen ollessa yritysrajapinnassa perinteisentyönhakija-asiakkaiden valmentamisen sijaan, pystytään kehitettävällä työmallilla palvelemaan aiempaa suurempaaasiakasjoukkoa. Yksilötapaamisten sijaan hankkeen asiakastyö painottuu strukturoituihin vertaisryhmiin, joidentoiminnan on todettu usein olevan yksilötyötä vaikuttavampaa.Hankkeella pyritään vastaamaan myös tarpeeseen edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumistatyöllisyyspalveluiden käytössä. Tutkimusten mukaan miehet hakeutuvat palveluihin naisia harvemmin, mikähuomioidaan aktiivisesti hankkeen asiakastyössä ja -ohjauksessa.



5 (18)

Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien työllisyyspalveluiden, Uudenmaan TE-toimiston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen valmisteluvaiheessa on kuultu ja koostettu näkemyksiäkorkeasti koulutettujen ammattiliitoilta sekä työttömiltä itseltään. Valmistelutyön pohjana on lisäksi ollut syksyllä 2015toteutettu laaja aiheeseen paneutuva workshop, johon osallistui edustajia pääkaupunkiseudun kunnista, UudenmaanTE-toimistosta, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Akavasta, korkeasti koulutettujen liitoista, eri oppilaitoksista,yrittäjäjärjestöistä, yrityspalveluista, yrityksistä, Helsingin seudun kauppakamarista sekä korkeasti koulutettujatyöttömiä. Workshopin teemoina olivat osaamisen kehittäminen, kohderyhmälle suunnattujen palvelujenkehittämistarpeet, yrittäjyys työllistymisen väylänä sekä työvoiman kysynnän edistäminen. Hankkeen valmistelutyöntaustamateriaalina on käytetty mm. Uudenmaan ELY-keskuksen tutkijan tekemää selvitystä korkeasti koulutettujentyöttömyydestä pääkaupunkiseudulla. Hankkeen valmistelussa on huomioitu Helsingin, Espoon ja Vantaan työllisyyden kuntakokeiluhankkeista saatujakokemuksia korkeasti koulutettujen henkilöiden palvelutarpeista ja hankkeissa mallinnetuista vertaistukeenperustuvasta, erityisesti korkeasti koulutetuille asiakkaille suunnatusta valmennuksellisia elementtejä hyödyntävästäryhmämuotoisesta toiminnasta. Ryhmätoiminnan suunnittelussa on lisäksi hyödynnetty työllisyyspoliittisellaavustuksella toteutettavan Työnhakuboosterin kokemuksia. Lähellä yritysrajapintaa olevan toiminnan suunnittelussa on hyödynnetty ESR-rahoituksella toteuttavastaTyöllisyyskonsertti Sellosta saatuja kokemuksia, erityisesti yrittäjiltä saatua palautetta. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Työllistämistavoitteet: • Hankkeen toimintaan osallistuu toteutusaikana 1000 asiakasta, joista 450 aloittaa vuonna 2017 ja 550 vuonna 2018.• 35–54 -vuotiaista asiakkaista työllistyy vähintään 50 % ja yrittäjänä itsensä työllistää vähintään 15 %.• Yli 54-vuotiaista asiakkaista työllistyy vähintään 40 % ja itsensä yrittäjänä työllistää vähintään 15 %.• Hankkeessa seurataan palkkatuella ja ilman tukea työllistyvien osuuksia sekä opiskelujen aloittaneiden määriä. Kehittämistavoitteet: • Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen, korkeasti koulutettuja työttömiä palveleva toimintamalli, joka perustuuyritysyhteistyöllä tunnistettuihin työelämän tarpeisiin. Yritysyhteistyön kautta löydetään kohderyhmälle sopiviapiilotyöpaikkoja ja alueen yrityksille tuotetaan helppo sekä toimiva rekrytointiväylä korkeasti koulutettujen henkilöidenpalkkaamiseen. Samalla yritysrajapinnassa tehtävän työn tarkoituksena on herätellä yrityksiä havaitsemaanesimerkiksi liiketoimintaosaamiseen ja digitalisaatioon liittyviä piileviä kehittämistarpeitaan ja tätä kautta synnyttäätyövoiman kysyntää. Toiminnassa huomioidaan erityisesti ne toimialat, joille uudet, korkeakoulutusta vaativat työpaikattodennäköisimmin syntyvät. Keskeistä toimintamallissa on sen alakohtaisuus; yrityskoordinaattorit ovat kukin omanalansa asiantuntijoita ja kykenevät siten huomioimaan sekä näiden alojen työllistävien yritysten että työnhakija-asiakkaiden tarpeet. • Hankkeen tavoitteena on luoda kustannustehokas, vaikuttava ja suuria asiakasmääriä palveleva asiakastyön malli,jossa keskiössä ovat vertaisryhmiin pohjautuva toiminta, siihen kytketyt ryhmämuotoiset ja kevyet asiantuntijapalvelutsekä työmarkkinoilta saadun tiedon levittäminen perinteisen yksilötyön ja palveluohjauksen sijaan. Toiminnallakehitetään työnhakija-asiakkaiden ymmärrystä työelämän vaatimuksista ja muutostrendeistä, annetaan keinoja omanosaamisen ja siirrettävien taitojen tunnistamiseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin suhteessa yritysten tarpeisiinsekä kannustetaan jatkuvaan osaamispääoman ylläpitoon ja päivittämiseen myös uusia väyliä, kuten kansainvälistäMOOC-tarjontaa hyödyntäen. Tavoitteena on lisäksi, että vertaisryhmien toiminnan seurauksena nousee esiin sellaisialiiketoimintaideoita, joista syntyy uutta yrittäjyyttä. Toiminnassa kiinnitetään huomiota ikääntyneisiin, yli 54-vuotiaisiin



6 (18)

korkeasti koulutettuihin työttömiin, joiden työttömyys tilastojen valossa on erityisessä vaarassa pitkittyä. • Hankkeen tavoitteena on tuottaa kaupunkien työllisyyspalveluihin uudentyyppinen, vahvaan toimialaosaamiseen jayritysrajapintaan nojaava työskentelymalli, jossa syvennetään asiakastyöntekijöiden tietopohjaa ja hyödynnetään sitäkuntien työmarkkina-analyyseissa ja koulutushankinnoissa sekä muun kunnan työllisyydenhoidon kehittämisessä.Hanke tuottaa työllisyyspalveluihin uutta tietoa korkeakoulutettujen työllisyydestä ja rekrytoitumisen vaatimuksista. • Hankkeen keskeisenä tavoitteena on syventää pääkaupunkiseudun kuntien ja Uudenmaan TE-palveluidenyhteistyötä korkeasti koulutettujen työttömien palvelujen kehittämisessä. Hankkeessa hyödynnetään laajasti joolemassa olevia palveluja ja toteutetaan verkostomaista työotetta mm. yritysten, elinkeinopalvelujen, yrittäjäjärjestöjenja ammattiliittojen kanssa. Tavoitteena on tuottaa alueellinen, pääkaupunkiseudun laajuinen malli, jolla turvataantarjolla olevien palveluiden yhtenäisyys ja tasalaatuisuus. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Pääkaupunkiseudun laajuinen ja volyymiltaan suuri hanke tarjoaa riittävän kokoisen testiympäristön kehitettävälletoimintamallille. Hankkeen tulokset ovat yleistettävissä laajemminkin koko Suomeen ja malli on myöhemminsiirrettävissä valtakunnalliseksi. Hankkeen uutuusarvona on työskentelyn painottuminen voimakkaasti yritysrajapintaan ja sen alakohtaisuus.Hankkeen työntekijät ovat oman alansa erityisosaajia, eivät ammattimaisia uraohjaajia. Hanke nostaa voimakkaastikeskiöön yritysten (erityisesti mikro- ja pk-yritysten) kehittymis- ja rekrytointitarpeet, joihin vastaamalla edistetäänkorkeasti koulutettujen työllistymistä. Hankkeessa ei pelkästään etsitä ns. piilotyöpaikkoja vaan pyritään aktiivisestiedistämään uusien työpaikkojen syntyä saamalla yrittäjät tietoisiksi oman alansa kehittämistarpeista ja korkeastikoulutetut oman osaamisensa ulottuvuuksista muuttuvilla työmarkkinoilla. Hankkeen työntekijöiden asemapaikkanaovat kuntien yrityspalvelut. Yritysten tarpeiden tunnistamisessa tehdään yhteistyötä mm. Tekesin, kauppakamarin jayrittäjäjärjestöjen kanssa. Hankkeen asiakastyöhön luodaan kustannustehokas ja vaikuttava toimintamalli, jossa palvellaan suuriaasiakasvolyymeja pienellä henkilökohtaisen ohjauksen panostuksella. Hankkeen asiakastyö perustuu pitkältistrukturoituihin vertaisryhmiin, joissa on vahva valmentava ote. Ryhmien toimintaan kytketään mukaan sähköisiäitsearviointeja sekä eri teemoja käsitteleviä asiantuntijatilaisuuksia. Ryhmät auttavat jäseniään tunnistamaanosaamistaan uudesta (ei pelkästään aikaisemman ammatin toimialan) näkökulmasta ja tuotteistamaan sen yrittäjiä jayrityksiä kiinnostavalla tavalla. Hankkeen suuret asiakasvolyymit mahdollistavat ryhmien kokoamisen siten, ettäjäsenten työhistorian ja osaamisen ”ristiin pölyttämisellä” tuotetaan uusia oivalluksia ja edistetään myös uudenyritystoiminnan käynnistymistä. Lisäksi ryhmä auttaa jäseniään työstämään työttömyyteen liittyviä kokemuksiaan jasuuntaamaan toimintaa rekrytoitumiseen. Keskeinen osa hankkeen lisäarvoa on yritysrajapinnassa tehtävän työn ja vertaisryhmien linkittäminen toisiinsa.Hankkeen yritysyhteistyötä tekevät työntekijät tuovat säännöllisesti ryhmiin tietoa työmarkkinoiden tarpeista,osaamisen kehittämisestä ja seudun yrittäjien rekrytointitarpeista. Samaan aikaan työntekijät välittävät yrittäjilleaktiivisesti tietoa saatavilla olevasta työvoimasta ja sen osaamisesta madaltaen näin yrittäjien rekrytointikynnystä. Hankkeella luodaan kuntien työllisyydenhoitoon toimintamalli, jolla vastataan työttömyyden uudenlaiseen profiiliin(korkeakoulutetut työttömät kunnallisten palveluiden asiakkaina); mallin toiminta on helposti hyödynnettävissä myösTE-palveluissa. Pitkään työttömänä olleiden korkeasti koulutettujen henkilöiden tarpeita vastaavia palveluja eikunnissa ole systemaattisesti kehitetty. Työskentelytapana ei ole ensisijaisesti olemassa olevan palvelujärjestelmänsisällä tapahtuva palveluohjaus, vaan asiakkuuksien on tarkoitus johtaa suoraan avoimille työmarkkinoille. Hankkeellavastataan työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä ammattirakenteen ja osaamistarpeiden muutoksiin.



7 (18)

Hankkeella synnytetään uusi työskentelyn tapa, uudenlainen työntekijäryhmä ja asiantuntijuus kunnallisiintyöllisyyspalveluihin ja vahvistetaan samalla kuntien ja TE-toimiston välistä yhteistyötä. Hankkeen työntekijät toimivatkonsulttimaisesti ja tekevät yritysyhteistyötä ja verkostoitumista merkittävänä osana työtään hyödyntäen niin kuntienkuin TE-palvelun yrityskontakteja ja -tietämystä. Hanketyöntekijöiden toimiala määritellään laajasti työelämästänousevista vaatimuksista käsin, ei olemassa olevan ammattialajaottelun perusteella. Tässä otetaan huomioon sekäpääkaupunkiseudun kuntien toisistaan poikkeavat korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyyden profiilit että eritoimialojen työllistämispotentiaali. Keskeistä työstä on herkkyys työmarkkinoiden vaatimuksille sekä ymmärrys uusistaosaamisalueista ja ammattien muuttumisesta. Uutta on myös alakokonaisuuden analytiikan seuraaminen osana työtäsiten, että siinä huomioidaan pitkän aikavälin trendit ja tulevaisuusperspektiivi. Tämäkin malli on siirrettävissähankkeen jälkeen useammille aloille ja useampiin kohderyhmiin. Hankkeessa luodaan uutta monitoimijaista mallia, jossa tuodaan lähemmäksi toisiaan työnhakija ja työnantaja,Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien työllisyys- ja elinkeino- ja yrityspalvelut, Uudenmaan TE-toimiston palvelut,korkeasti koulutettujen ammattiliitot, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset ja rekrytointifirmat. Hankkeen aikana käydäänyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa keskusteluja tutkintojen työelämälähtöisyyden kehittämiseksi. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat vähintään vuoden työttömänä olleet korkeasti koulutetut helsinkiläiset,espoolaiset ja vantaalaiset työnhakijat, joilla on edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta jotka tarvitsevatkuitenkin apua tunnistaakseen omasta osaamisestaan elementit, joilla parantaa työnhakunsa tuloksellisuutta.Työttömyyden kestoa koskevalla kriteerillä todennetaan se, ettei omatoiminen työnhaku ole tuottanut tulosta ja myösTE-toimiston palvelut ovat osoittautuneet työnhakijan tarpeisiin nähden riittämättömiksi. Hanke tavoittaa toimintansaaikana 1000 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, joista 60 % on 35–54 -vuotiaita ja 40 % yli 54-vuotiaita. Hankkeenkohderyhmänä ovat henkilöt, joille on opintojen päättymisen jälkeen kertynyt vähintään useampi vuosi työelämässähankittua asiantuntijuutta. Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat alueen yritykset (erityisesti pk-yritykset), joilla on joko jo tunnistettujarekrytointitarpeita tai sellaisia oman toimintansa kehittämiseen liittyviä tarpeita, jotka edellyttävät uudenlaisenosaamisen rekrytointia. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös ne yritykset, joille on Helsingin, Espoon tai Vantaankaupungin hankintojen kautta työllistämisessä asetettu ns. työllistämisvelvoite ja joilla on tarve työllistää korkeastikoulutettuja henkilöitä. Hankkeen henkilöasiakkaiden asiakasohjaus toteutetaan TE-toimiston kautta. Info-tilaisuuksissa ja viimeistäänostopalveluna hankittavalla kartoitusjaksolla tunnistetaan ne henkilöt, joiden palvelutarve poikkeaa hankkeenpalveluvalikoimasta ja heidät ohjataan muihin, esim. TE-toimiston osaamisen kehittämisen palveluihin. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat metropolialueen korkeasti koulutettujen työnhakijoiden kanssatyöskentelevät tahot, joiden työn kehittämiseen ja toteuttamiseen hanke liittyy. Työmarkkinajärjestöt, yliopistot jakorkeakoulut hyötyvät hankkeen tuottamasta toimialatietoisuudesta. Hanke hyödyntää pääkaupunkiseudun elinkeinoelämää mahdollistaessaan korkean osaamisen työpaikkojensujuvamman täyttymisen. Osaavan työvoiman saaminen edistää laajalti koko alueen vaurautta ja hyvinvointia sekäyritysten kilpailukykyä, uudistumiskykyä ja kasvumahdollisuuksia. Hanke hyödyntää myöshenkilöstövuokrausyrityksien korkeasti koulutetun työvoiman saantia. Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat säästävät työttömyysturva- ja toimeentulotukimenoissa asiakkaan työllistyessä.



8 (18)

6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, 5 yrityskoordinaattoria ja 1 ryhmätoimintojen koordinaattori. Projektipäälliköntehtävänä on hankkeen esimiestyö, koordinointi, yhteistyöverkoston kokoaminen, palveluiden kilpailuttaminen,sidosryhmäviestintä ja hankkeen toiminnasta raportoiminen. Yrityskoordinaattorit vastaavat kukin tiettyjen toimialojenkanssa tehtävästä yhteistyöstä. Heidän osaamisessaan painottuu vahva toimialatuntemus valmennuksellisentyöotteen sijaan. Ryhmätoimintojen koordinaattori vastaa vertaisryhmien sisältörunkojen tuottamisesta, ryhmienasiantuntijapalveluiden suunnittelusta, ryhmien kokoamisesta sekä niiden toiminnan fasilitoinnista. Hankkeenasiakkaat jakautuvat tasaisesti kaikkien kolmen toteuttajakunnan kesken. Uudenmaan TE-toimiston rooli hankkeenkumppanina on erityisen merkittävä. Hankkeen toiminta-aikana tavoitetaan 1000 kohderyhmään kuuluvaa korkeasti koulutettua työtöntä. Uudenmaan TE-toimisto vastaa asiakasohjauksesta hankkeeseen. Potentiaaliset asiakkaat tavoitetaan säännöllisesti toteutettavissainfo-tilaisuuksissa, joista hankkeen palveluista kiinnostuneet ja niistä hyötyvät asiakkaat ohjautuvat hankkeenasiakkaiksi. Varsinainen asiakastyö käynnistyy ostopalveluna hankittavalla noin 2 tunnin mittaisella henkilökohtaisellaarvioinnilla, jolla kartoitetaan asiakkaan työhistoria, osaaminen ja työnhakutavoitteet. Ennen alkuarviointia asiakkaalleannetaan esitehtäväksi tunnistaa erilaisten sähköisten työkalujen avulla mm. omia tunnusomaisia vahvuuksiaan ja ura-ankkureitaan. Tehtävänä on myös pohtia oman osaamisen eri osa-alueita tavalla, jossa ei juututa vanhaanammatilliseen ja tehtäväkohtaiseen ydinosaamiseen, vaan tarkastellaan laajemmin erilaisia välineosaamisia,toimintaympäristöosaamista, oman ja työyhteisön osaamisen kehittämisen taitoja jne. Ennakkotehtävien tuloksia jaoivalluksia hyödynnetään henkilökohtaisessa arvioinnissa. Alkuarvioinnin ja ennakkotehtävien perusteella laaditaankirjallinen yhteenveto jatkotyöskentelyn pohjaksi. Ostopalveluna hankittavan arviointitapaamisen toteuttajalla on laaja tietämys kohderyhmälle tarkoitetuista olemassaolevista palveluista. Mikäli tapaamisen lopputuloksena on, ettei asiakas tällä hetkellä hyödy hankkeessa tarjollaolevasta palvelusta, ohjataan hänet arviointitapaamisessa palvelutarvetta paremmin vastaaviin palveluihin. Työnhakija-asiakkaille suunnatun palvelun ytimen muodostavat strukturoidut vertaisryhmät. Ryhmätoimintojenkoordinaattori kokoaa alkuarvioinnista saatujen yhteenvetojen perusteella noin 10 henkilön ryhmiä, joidenkokoonpanoissa tavoitteena on saada aikaan opinto-, ammatti- ja toimialarajat ylittävää työskentelyä.Ryhmätoimintojen toteuttamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan korkeasti koulutettujenvelvoitetyöllistettävien työpanosta. Kukin ryhmä kokoontuu 6 kertaa ja yhden tapaamisen kesto on 3,5 tuntia.Tavoitteena on, että tämän strukturoidun osion jälkeen vertaisryhmien toiminta kestää omaehtoisena läpi hankkeen javoi jatkua myös sen jälkeen. Vertaisryhmien toiminnalle luodaan agenda, mutta osallistujien omille toiveille ja tarpeille sekä aidollevertaiskohtaamiselle jätetään suuri tila. Ryhmätoiminnan keskiössä on osallistujien oman osaamisen tarkastelu,osaamisen tuotteistaminen sekä ryhmän muiden eri koulutus-, ammattiala- ja toimialataustoista tulevien osallistujienesiin nostamat uudenlaiset näkökulmat. Tavoitteena on osallistujien ajattelun avautuminen siten, että he alkavathahmottaa sekä oman osaamisensa että mahdolliset hakuammatit aiempaa laajemmin. Lisäksi vertaisryhmientavoitteena on, että osallistujat kykenevät luopumaan aiemmasta toimialastaan ja ammattistatuksestaan. Ryhmänpääpaino on muualla kuin työnhakuvalmennuksessa, työnhakuun liittyvät teemat tulevat kuitenkin esiin mm.piilotyöpaikkojen hakua koskevissa keskusteluissa. Yritysyhteistyötä tekevät yrityskoordinaattorit toimivat välittäjinähenkilö- ja yritysasiakkaiden välillä. He tuovat ryhmän jäsenille tietoa eri toimialojen yritysten tarpeista jarekrytointimahdollisuuksista ja yleisemmin työmarkkinoiden tulevaisuuden trendeistä. Vastaavasti he vievätalkukartoituksista ja ryhmätoiminnasta saatavaa asiakastietoa yrittäjille. Matchauksen avulla synnytetään työsuhteisiinjohtavia kohtaamisia työnhakijoiden ja työnantajien välille. Vertaisryhmissä nousevan eri alojen osaamisen ristiin pölytyksellä tavoitellaan paitsi asiakkaiden tunnistaman



9 (18)

osaamispotentiaalin laajentumista myös mahdollisuuksia tuottaa yhdessä uusia liiketoimintaideoita, projektoida omaaosaamista ja myydä sitä joustavasti yrityksille esim. osuuskuntamallin kautta sekä käynnistää myös omaayritystoimintaa. Ryhmäkoordinaattori ohjaa tarvittaessa asiakkaita eteenpäin ns. kevytyrittäjyyden toteuttamista taiyritystoiminnan käynnistämistä tukeviin palveluihin. Ostopalveluina hankittavat asiantuntijapalvelut kytkeytyvät vertaisryhmien toimintaan, mutta ne suunnataankustannussyistä pääsääntöisesti noin 20 henkilön ryhmille. Ostopalveluiden hankintaan vaikuttavat lisäksi asiakkaidenyksilölliset palvelutarpeet. Ostopalveluina hankitaan asiakkaille esimerkiksi valmennusta sosiaalisen median käytöstätyönhaun väylänä, henkilökohtaista coachausta, suomen kielen opetusta sekä oman käyttäytymistyylinhahmottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. Yksittäisten asiantuntijapalveluiden kesto/ryhmä on 1-2päivää. Yrityskoordinaattorit ovat omien toimialojensa asiantuntijoita ja pystyvät näin ollen työllisyydenhoidon nykyistäyritysyhteistyötä paremmin tavoittamaan yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeet. He toimivat tiiviissä yhteistyössäseudun yrittäjäjärjestöjen ja kunnan elinkeinotoiminen kanssa sekä hyödyntävät aktiivisesti eri lähteistä keräämäänsätietoa yritysten ja toimialojen tulevaisuuden näkymistä. Yrityskoordinaattorit sijoittuvat kuntien yrityspalveluiden”kylkeen”. Hankkeen viiden yrityskoordinaattorin toimenkuvana on kontaktoida oman toimialansa yritysasiakkaita sekäpuhelimitse että yrityskäynneillä. Yrityksille myös toteutetaan sähköisiä kyselyjä osaamisen kehittämiseen jarekrytointiin liittyvistä tarpeista. Työ painottuu ennen kaikkea mikro- ja pk-yrityksiin ja keskeisestä siinä onjalkautuminen yrityksiin. Yrityskontaktoinnin avulla etsitään yrityksistä piilotyöpaikkoja, tuodaan sinne tietoa tarjolla olevasta työvoimasta ja senosaamisesta ja pyritään saamaan aikaan kohtaantoa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Varsinkin pienehköissäyrityksissä voi olla rekrytointitarpeita, mutta ei mahdollisuutta avoimen haun aiheuttamaan suureen työmäärään.Hankkeen yrityskoordinaattorien tehtävänä on helpottaa yritysten rekrytointia ja tehdä se näille niin helpoksi jahoukuttelevaksi kuin mahdollista. Samalla yrityskoordinaattorit välittävät yrityksille tietoa työllistämisen tuista, kutenpalkkatuesta ja kuntalisistä. Piilotyöpaikkojen etsimisen ohella yrityskoordinaattorit pyrkivät keskusteluissaan yritysten kanssa löytämään sellaisiakehitystarpeita ja -mahdollisuuksia, joita yrityksen eivät ole aiemmin tunnistaneet. Tavoitteena on siis synnyttää uusiatyöpaikkoja ja auttaa samalla yrityksiä osaavan työvoiman saannissa sekä liiketoiminnan uudistamisessa jakehittämisessä. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen merkittävimpänä tuloksena on uudenlainen, kustannustehokas toimintamalli, joka yhdistää toisiinsastrukturoidulle vertaisryhmätoiminnalle perustuvan asiakastyön ja intensiivisen, vankkaan toimialaosaamiseenperustuvan yritysyhteistyön. Välittömästi hankkeen jälkeen hankkeeseen osallistuneista 35–54 -vuotiaista henkilöistä työllistyy 50 % ja yrittäjänäitsensä työllistää 15 %. Yli 54-vuotiaista asiakkaista työllistyy 40 % ja itsensä yrittäjänä työllistää 15 %. Lyhyen aikavälin vaikutukset: Hankkeen avulla korkeasti koulutettujen asiakkaiden käsitys työmarkkinoiden vaatimuksista paranee, he osaavataiempaa paremmin tuotteistaa ja kuvata oman osaamisensa ja sitä kautta heidän työllistymismahdollisuutensaparanevat.



10 (18)

Yritysyhteistyön kautta luodaan yrityksille helppo ja houkutteleva rekrytointiväylä ja siten madalletaanrekrytointikynnystä, parannetaan yritysten osaavan työvoiman saantia sekä autetaan yrityksiä tunnistamaan omia vieläpiileviä kehitystarpeitaan. Yrityksille välitetään tietoa työllistämisen tukimahdollisuuksista, mikä osaltaan parantaa myös muiden kuin korkeastikoulutettujen työttömien työllistymismahdollisuuksia. Kaupunkien työllisyys- ja elinkeinopalveluiden välinen yhteistyö tiivistyy. Kuntien työllisyyspalveluiden ja TE-toimistonasiantuntijuus kehittyy ja vahvistuu ja näiden verkostot yritysmaailmaan syvenevät. Pitkän aikavälin vaikutukset: Hankkeella saadaan aikaan uudenlainen ja pysyvä toimintamalli korkeasti koulutettujen asiakkaiden työllistymisenedistämiseen. Pitkällä aikavälillä kunnallisten työllisyyspalveluiden työelämälähtöisyys ja tehokkuus vahvistuvat:kehitettävät palvelut vastaavat paremmin kohderyhmän tarpeita, ja palvelu on tarkoituksenmukaisempaa myöstyöelämän vaatimuksiin nähden. Kehitettävä työmalli on kustannustehokas ja nojaa vankkaan yritysyhteistyöhön sekävertaisryhmätoimintaan. Työmallia voidaan soveltaa laajemmin muunkinlaisen kohderyhmän tarpeisiin ja sitä voidaanhyödyntää valtakunnallisesti. Hankkeen kautta syvennetään kuntarajat ylittävää työllisyyden edistämisen yhteistyötä ja pääkaupunkiseudun suuretkunnat kehittävät palvelujaan vahvemmin yhtenä työssäkäyntialueena. Korkeasti koulutettujen työttömyysjaksotlyhenevät, koska alueen työnhakijoiden osaaminen ja yritysten työvoimatarpeet kohtaavat paremmin.Monitoimijainen toimintamalli lisää yhteistyötä TE-toimiston, kuntien, yrittäjäjärjestöjen, ammattiliittojen ja yrittäjienkesken, mikä lisää alueen elinvoimaisuutta. Korkeasti koulutetuille syntyy uusia työpaikkoja aktiivisen yritysyhteistyön avulla. Yritysten osaaminen kasvaa ja niiden kilpailukyky paranee osaavan henkilöstön rekrytoinnin myötä.Korkeasti koulutettujen (myös ikääntyneiden) työttömyys vähenee. Työmallia laajennetaan myöhemmin myös muihinkuin korkeasti koulutettujen kohderyhmiin, mikä jatkossa edistää kaikkien työttömien työllistymistä. Hyvinvointi paranee, verotulot kasvavat ja kuntien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenot vähenevät. Hankkeella onmyös epäsuoria pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksia työllistyneiden henkilöiden kulutuskysynnän kasvun kautta. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetäänhankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeessa kehitetty toimintamalli on kustannustehokas ja rakenteiltaan kevyt, joten se on helposti juurrutettavissaosaksi työllisyyden ja elinvoimaisuuden edistämisen perustoimintaa. Toimintamallin juurtumista helpottaa senasemoiminen lähelle kuntien elinkeino- ja yrityspalveluja siten, että sillä on kuitenkin samalla tiivis kytköstyöllisyyspalveluihin. Toimintamalli on helposti laajennettavissa myös muiden kohderyhmien kuin korkeastikoulutettujen työttömien tarpeisiin. Suuri alueellinen hanke toimii riittävän suuruisena testiympäristönä toimintamallilleja sen tulokset ja toimintamalli ovat siirrettävissä valtakunnallisesti. Hankkeen hyviä kokemuksia levitetään aktiivisestikuusikkokuntien työllisyystapaamisissa Hanke välittää aktiivisesti tietoa mm. TE-toimistolle, yliopistoille ja korkeakouluille sekä kauppakamarille. Pääkaupunkiseudun monitoimijaista toimintamallia pidetään yllä hankkeen päättymisenkin jälkeen kehittämisringintapaamisilla vähintään 1-2 kertaa vuodessa.



11 (18)

7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä

A Hankkeen kustannukset ja rahoitus

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n javaltion rahoitusta)

8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisenrahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat solmineet aiesopimuksen hankkeen toteuttamisesta, hallinnoinnista jaomarahoitusosuudesta. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloinrahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei.

9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin taihankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Thl koordinoi Handu-hanketta (Hankinnoista duunia), jossa osatoteuttajina ovat Espoo, Vantaa, Oulu ja Helsinki.Korko-hanke toimii väylänä käydä markkinavuoropuhelua yritysten kanssa, minkä lisäksi hanke voi toimiarekrytointiväylänä sellaisissa hankinnoissa, joissa hankinnan voittanut ja työllistämisvelvoitteen täyttävä yritys onrekrytoimassa korkeasti koulutettuja yrityksiä. Hankekoodi S20319. Töissä Suomessa -hankkeessa vahvistetaan maahanmuuttajien kysyntälähtöistä työllistymistä yrityksiin. Hankkeentavoitteena on luoda alkuvaiheen kotoutumista tukevista palveluista verkostomaisiin kumppanuuksiin perustuvakokonaisuus, International House Helsinki -palvelukonsepti. ESR-rahoitteisessa hankkeessa ovat osahankkeineenmukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun kauppakamari, SAK sekä Moniheli ry. Toteuttajienlisäksi hankkeessa on mukana laaja kumppaniverkosto. Toteuttajakaupunkisen lisäksi yhtymäkohtana Korko-

Hankkeelle haetaan ennakkoa¨ Kyllä ý EiKustannusmalliFlat rate 17 % palkkakustannuksista

Kustannukset Yhteensä €1 Palkkakustannukset 882 0002 Ostopalvelut 620 0003 Muut kustannukset 04 Flat rate 149 940Kustannukset yhteensä 1 651 9405 Tulot 0

Nettokustannukset yhteensä 1 651 940

Rahoitus Yhteensä € Osuus nettokus-tannuksista (%)

1 Haettava ESR- ja valtionrahoitus 1 238 955 752 Kuntien rahoitus 412 985 253 Muu julkinen rahoitus 0 04 Yksityinen rahoitus 0 0

Rahoitus yhteensä 1 651 940 100

Kustannukset Yhteensä €6 Kunnat 07 Muu julkinen 0

Yhteensä 0

Rahoitus Yhteensä €5 Kuntien rahoitus 06 Muu julkinen rahoitus 0

Yhteensä 0

Kustannusarvio yhteensä 1 651 940Rahoitussuunnitelmayhteensä 1 651 940



12 (18)

hankkeeseen on kysyntälähtöisen työllistymisen kehittäminen. Hakemusnumero 101741. Vantaalla ja Espoossa toimii myös ViVa - Virtaviivaisuutta valtavirtaistamiseen –hanke (ESR-hakunumero 102285),jossa Vantaa, Ekvalita ja Espoo luovat yhdessä työkalun, jossa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen viedäänosaksi työllistymistä edistävien ja tukevien toimintojen kehittämistä, tukemista ja arviointia. Vantaalla ja Espoossa toteutettavaan Edupolin hallinnoimaan Aura – Aikuiset koulutuksen kautta työelämään–hankkeeseen (hakemusnumero 101372) yhtymäkohtana on painottuminen ikääntyneisiin pitkäaikaistyöttömiin. ESR-rahoituksella toteutettava Työllisyyskonsertti Sello -hankkeessa Espoossa kehitetään alueellista yritysyhteistyötäsekä kysyntälähtöistä työllistämistä. Hankekoodi S20329. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy jamiten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Työllisyspoliittisella avustuksella toteutettava Työrasti-hankkeessa Helsingissä, Espoossa ja Vantalla kehitetään mm.pääkaupunkiseudun yhteisiä asiakasohjauksen ja arvioinnin malleja. Tekesin työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella toteuttama Digiboosti-hanke, jossa digitalisaation kautta edistetäänyritysten uusiutumista, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Digiboostin kautta Korko-hankkeelle välittyy tietoa yritystenkehittymis- ja rekrytointitarpeista.

10 Maantieteellinen kohdealue

Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite?

11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelmanmukaisesta sisällöllisestä teemasta? Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on pitkä ja mittava osaaminen eri hankkeiden toteuttamisesta, mukaan lukien laajattyöllisyyden kehittämiseen liittyvät hankkeet. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat mm. vuosina 2013-2015 toteuttaneetTyöllisyyden kuntakokeilu -hankkeet. Hankkeen toteuttajakunnilla on lisäksi paljon kokemusta ESR-hankkeiden jatyöllisyyspoliittisella avustuksella toteutettavista hankkeista. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?

ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhdenmaakunnan alueelle

¨ Hankkeen toiminta kohdistuu useanmaakunnan alueelle

¨ Hankkeen toiminta on valtakunnallista

MaakunnatUusimaaSeutukunnatHelsinginKunnatEspoo, Helsinki, Vantaa

Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka



13 (18)

11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Toteuttajakuntien työllisyyspalveluiden ja elinkeinopalveluiden edustusTE-toimistoELY-keskusOppilaitoksen edustus, esim. Helsingin yliopistoAkavaHelsingin seudun kauppakamariHelsingin, Espoon ja Vantaan Yrittäjien edustajatHelsingin, Espoon ja Vantaan yrityspalvelutJonkin suuren, työllistävän yrityksen henkilöstöjohtaja (ei vielä varmistunut)Tekes (neuvottelut kesken)

12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä

RiskiToimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyydenpienentämiseksi

Yrityksiä ei tavoiteta

Luodaan ammattimaine viestintäsuunnitelma,hyödynnetään yrityksiä joihin TE-toimistolla ja kunnilla on josuhteet, tehdään tiivistä yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen jaTekesin kanssa.

Henkilöasiakkaita ei tavoiteta

TE-toimisto kehittää toimintatapoja ja varaa työaikaapotentiaalisten asiakkaiden tunnistamiseen. Panostetaanhankkeen houkuttelevaan markkinointiin henkilöasiakkaille.

Puutteellinen kyky välittää yrityksistä saatua tietoakorkeakoulutettujen tietoon

Rekrytoinnin kriittinen tekijä, johon kiinnitetäänerityishuomio.

Puutteellinen kyky vakuuttaa yrityksiä muutostarpeestaRekrytoinnin kriittinen tekijä, johon kiinnitetäänerityishuomio.

Korkeasti koulutettu ei motivoidu työskentelemää omanosaamisensa kanssa itsenäisesti eikä vertaisryhmässä

Kiinnitetään palveluohjauksessa huomio motivaatioon javalmiuksiin työskennellä sekä itsenäisesti ettävertaisryhmässä.

Verkostotapaamiset eivät onnistu Huolellinen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen.

Taantuma syvenee, mikä vähentää entisestäänyritysten rekrytointitarvetta

Suunataan yrityksille tietoa uudistumisen tarpeista jakorkeakoulutettujen osaamisesta sekä tulevista muuttuvistaosaamisen näkymistä, vaikka rekrytointi juuri nytvaikeutuisikin.

Hankkeen asiakkaita ei onnistuta markkinoimaanyrityksiin; yrityksen valitsevat rekrytointitarpeisiinsamieluummin työssäkäyvän, vastavalmistuneen tai vainlyhyen aikaa työttömänä olleen henkilön

Hyödynnetään asiakkaiden henkilökohtaista tuntemustamarkkinoinnissa yrityksiin (matchaus) ja käytetäänlisäkannustimena esimerkiksi palkkatuetun työnmahdollisuutta kohderyhmälle ja kommunikoidaanyrityksissä hakijoiden osaamisesta. Kannustetaanasiakkaita hakemaan työtä myös itse uusin menetelmin jauudestaan määritellyn osaamisen turvin.

Yhteistyö usean kunnan alueelle jalkautuvanhankehenkilökunnan kesken jää ohueksi

Otetaan yhteistyön varmistaminen huomioon tila- jatyövälineratkaisuissa, varataan työaikaa keskinäiseenyhteistyöhön ja panostetaan erityisesti hankkeenalkuvaiheessa yhtenäiseen suunnitteluun sekä vahvistetaankuntien yhteistyötä hankkeen kautta hanketyöntekijöitälaajemmin.

Kerran valitut toimintatavat eivät kehity hankkeenaikana. Korkeasti koulutettujen asiakkaiden tarpeita jayritysten tarpeita jää piiloon.

Kehitetään menetelmiä tulosten jatkuvaan arviointiin japyritään ketterään työskentelyyn saatujen tulosten sekäasiakaspalautteen perusteella (jatkuva parantaminen).

Hankkeen osaaminen ei siirry kuntientyöllisyydenhoitoon eikä TE-toimistoon

Rakenteellistetaan vuorovaikutuksen, viestinnän jaosaamisen jakamisen tavat hankkeen alusta alkaen jaotetaan hyviä käytäntöjä käyttöön perustoiminnassa johankkeen aikana. Kunnat ja TE-toimisto seuraavatjatkuvasti hankkeen etenemistä ohjausryhmässä.



14 (18)

12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan,naisten määrä eriteltynä

12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta

12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta,naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoidenlukumäärä, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Henkilöstömäärä Yritysten lukumääräMikroyritys 50Pieni yritys 150Keskisuuri yritys 280Suuryritys 20Yhteensä 500

Työttömät (ml.pitkäaikaistyöttömät)

Yleissivistävässä/ ammatillisessakoulutuksessaolevat

Työssä olevat(ml. yrittäjät)

Työmarkkinoidenulkopuolellaolevat Yhteensä

Alle 25-vuotiaita 025-29-vuotiaita 030-54-vuotiaita 600 600Yli 54-vuotiaita 400 400Yhteensä 1 000 0 0 0 1 000Joista naisia 460 460

YhteensäLähiopetuspäiviä 8 600Etäopetuspäiviä 580TukityöllistämispäiviäOhjaus- taikonsultointipäiviä 400Muita henkilötyöpäiviäYhteensä 9 580

Osallistujat ilmanperusasteen(ISCED 1)koulutusta

Alemmanperusasteen(ISCED 1) jaylemmänperusasteen(ISCED 2)koulutuksensuorittaneet

Keskiasteen(ISCED 3) taikeskiasteenjälkeisen (ISCED4) koulutuksensuorittaneet

Korkea-asteenkoulutuksen(ISCED 5 to 8)suorittaneet Yhteensä

Alle 30-vuotiaita 030-54-vuotiaita 0Yli 54-vuotiaita 0Yhteensä 0 0 0 0 0joista naisia 0



15 (18)

Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo

13.2 Kestävä kehitys

YhteensäOsallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijatjoista naisia

Kyllä Ei Perustelu

Hankkeessa on tehty toimintaympäristönanalyysi sukupuolinäkökulmasta ý ¨

Suomen tasa-arvopolitiikassa vakiintuneestinimetyt tasa-arvo-ongelmat liittyvät muunmuassa sukupuolten välisiin palkkaeroihin,sukupuolten mukaan jakautuneisiin koulutus- jatyömarkkinoihin, naisten hitaampaanurakehitykseen ja määräaikaisiin työsuhteisiinsekä median ylläpitämiin stereotyyppisiin nais- jamieskuviin (Pitkänen, Säkäjärvi ym. 2012, TEM).Hankkeessa seurataan asiakastilastojasukupuolten ja muiden sosiaalistenkategorioiden mukaan, jonka myötävarmistetaan, että palvelu edistää ihmistentyöllistymistä tasa-arvoisella tavalla ja että hanketarjoaa osallistujille yhtäläiset mahdollisuudetsukupuolesta ja muista sosiaalisistakategorioista riippumatta.Moniperusteinen näkökulma (Gender+) onhankkeessa keskeinen. Tutkimusten mukaanmiehet hakeutuvat palveluihin naisia harvemmin.Miehet käyttävät TE-palveluiden tieto-,neuvonta- ja ohjauspalveluista vain kolmasosan,vaikka vuonna 2014 miesten työttömyysaste olihieman korkeampi kuin naisten (Tasa-arvotiedon keskus, minna.fi).

Sukupuolinäkökulma on huomioituhankkeen toiminnassa(valtavirtaistaminen) ý ¨

Korko-hankkeessa kehitetään korkakoulutetuilletyöttömille tarjottavia työllisyyttä edistäviäpalveluja. Näissä palveluissa huomioidaansosiaaliset näkökulmat, kuten että sukupuoli eimääritä asiakkaalle tarjottavaa palvelua. Kaikilletarjotaan yhdenvertaiset ja tasa-arvoisetmahdollisuudet työllistyä tai edetätyöllistymispolullaan sukupuolesta tai muistasosiaalisista tekijöistä huolimatta. Hankkeessakiinnitetään huomiota siihen, että asiakastyössätuetaan myös sukupuolelle ei-tyypillisiä valintojayksilöllisten vahvuuksien ja motivaationperusteella. Hankkeessa seurataanasiakastilastoja sukupuolen mukaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuoltentasa-arvon edistäminen ¨ ý

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.



16 (18)

Vaikutuksen kohde

Vaikutusaste

PerusteluVälitönvaikutus

Välillinenvaikutus

Ekologinen kestävyys

Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6

Hanke ei liity suoraan luonnonvarojen käytönkestävyyteen, mutta matkustettaessa suositaanjulkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä.Etäyhteyksiä hyödynnetään, jotta vältetääntarpeetonta matkustusta.Välillisesti hanke vaikuttaa luonnonvarojenkäytön kestävyyteen tarjoamalla osaajiayritysten tarpeisiin mm. cleantech-teknologian jatoiminnan edistämiseen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskienvähentäminen 2 7

Hankkeella ei ole suoraa vaikutustailmastonmuutoksen aiheuttamien riskienvähentämiseen, koska hankkeessa kehitetäänpalvelumallia. Osa asiakkaille suunnatuistapalveluista toteutetaan sähköisinä palveluina,mikä vähentää liikenteen päästöjä.Välillisesti hanke vähentää pitkällä aikavälilläilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejätarjoamalla osaajia yritysten tarpeisiin mm.cleantech-teknologian ja toiminnanedistämiseen.

Kasvillisuus, eliöt ja luonnonmonimuotoisuus

Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraankasvillisuuteen, eliöihin ja luonnonmonimuotoisuuteen.

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma(ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2

Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta pinta-japohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Hankkeentilaratkaisuissa huomioidaan tilatehokkuus.

Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2

Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueidenlakiin perustuvista suojelutavoitteista.Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteidenmukaisesti.

Taloudellinen kestävyys

Materiaalit ja jätteet 2 2

Hankkeessa kierrätetään jätteet asianmukaisellatavalla, vältetään kertakäyttömateriaaleja (astiat,pullotettu vesi yms.). Hankkeessa priorisoidaanverkkojulkaisuja ja muita sähköisiäjulkaisumuotoja ja samalla vältetään turhiapaperitulosteita.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö

Paikallisen elinkeinorakenteen kestäväkehittäminen 8 9

Hankkeen avulla voidaan tarjota osaavaatyövoimaa alueen työmarkkinoille. Hankkeellaturvataan työttömien korkeakoulutettujen urienjatkuminen ja kiinnitetään huomiota yli 54-vuotiaisiin korkeasti koulutettuihin työttömiin,joiden työttömyys on tilastojen valossaerityisessä vaarassa pitkittyä. Hankkeessakehitetyt mallit luovat pohjaa paikalliselleelinkeinorakenteelle erityisesti pitkällätähtäimellä.

Aineettomien tuotteiden ja palvelujenkehittäminen 9

Hanke edistää välillisesti merkittävästiaineettomien tuotteiden ja palveluidenkehittämistä ja yritysten kilpailukykyätarjoamalla kasvuyritysten tarpeisiin esim. digi-osaajia ja ns. luovien alojen ammattilaisiapalvelumuotoilun kehittämiseen.

Liikkuminen ja logistiikka 3 2

Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä.Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettäja kiinnitetään huomiota lentomatkailunvähentämiseen. Hankkeessa edistetään puhelin-ja videokokousten käyttöä ja vähennetäänmatkustamista ja työmatkapäiviäetäkokousvalmiuksien puitteissa.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus

Hyvinvoinnin edistäminen 9 9Tutkimusten mukaan työttömyyden pitkittyminenlisää köyhyyttä ja pahentaa terveyseroja



17 (18)

14 Liitteet Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekämuut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen.Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto –menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuensiirronsaajia.

Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA 2014 -asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitälähetetä postitse viranomaiselle

väestöryhmien välillä. Hakkeessa edistetäänvaikeassa työmarkkina-asemassa olevienkorkeakoulutettujen työttömistä avoimilletyömarkkinoille. Kohderyhmänä ovat etenkin yli54-vuotiaat korkeasti koulutetut työttömät, joidentyöttömyys on tilastojen mukaan erityisessävaarassa pitkittyä. Osallistuminen koulutukseentai työelämään edistää syrjäytymisvaarassaolevien henkilöiden osallisuutta ja hyvinvointia.Hankkeen avulla saavutettavan näkyvyydenavulla vaikutusta on suomalaiseen työelämäänmyös laajemmin.

Tasa-arvon edistäminen 7 7

Hankkeessa huomioidaan sukupuolen mukainensegregaatio työelämässä ja varmistetaan, ettäosallistujien sukupuoli ei määritä hänelletarjottavia palveluja.

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinenyhdenvertaisuus 8 8

Hankkeessa on keskeistä, että asiakkaathuomioidaan yksilöinä. Yhdenvertaisuushuomioidaan aktiivisesti ja se ulottuuhankkeessa myös muihin sosiaalisiin tekijöihin.Asiakkaat saavat yhdenvertaiset palvelutriippumatta sukupuolesta, seksuaalisestasuuntautumisesta, uskonnosta tai etnisestätaustasta.

KulttuuriympäristöYmpäristöosaaminen

Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus



18 (18)

Hak

ijan

taus

talo

mak

eD

e m

inim

is -t

uki-i

lmoi

tus

1 H

arjo

ittaa

ko h

ankk

een

haki

ja h

ankk

eess

a ta

loud

ellis

ta to

imin

taa,

joss

a on

kys

e ta

varo

iden

tai p

alve

luje

n ta

rjoa

mis

esta

tiet

yillä

mar

kkin

oilla

?

¨ Kyllä

ý Ei 2 O

salli

stuu

ko h

ankk

een

toim

enpi

teis

iin h

yödy

nsaa

jina

talo

udel

lista

toim

inta

a ha

rjoi

ttav

ia o

rgan

isaa

tioita

?

¨ Kyllä

ý Ei

Han

kkee

n ku

stan

nusa

rvio

K

usta

nnus

mal

li

ý Flat

rate

17

% p

alkk

akus

tann

uksi

sta

¨ Flat

rate

15

% p

alkk

akus

tann

uksi

sta

¨ Flat

rate

40

% p

alkk

akus

tann

uksi

sta

¨ Kerta

korv

aus

(lum

p su

m)

¨ Kaik

ki k

irjan

pido

n ku

stan

nuks

et il

moi

teta

an to

sias

ialli

sest

i aih

eutu

vien

kus

tann

uste

n m

ukaa

n

A H

ankk

een

kust

annu

kset

¨ Arvo

nlis

äver

o jä

ä ha

kija

n lo

pulli

seks

i kus

tann

ukse

ksi.

Ilmoi

tetta

viin

kus

tann

uksi

in s

isäl

tyy

alv.

ý Arvo

nlis

äver

o ei

jää

haki

jan

lopu

llise

ksi k

usta

nnuk

seks

i. K

usta

nnuk

set o

n ilm

oite

ttu v

erot

tom

ina.

Hak

ijan

nim

iE

spoo

n ka

upun

ki

Y-tu

nnus

0101

263-

6

Org

anis

aatio

tyyp

piK

unta

Org

anis

aatio

tyyp

in m

ukai

nen

omar

ahoi

tuso

suud

en la

jiK

unta

raho

itus

Jake

luos

oite

PL

2525

Pos

tinum

ero

0207

0

Pos

titoi

mip

aikk

aE

SP

OO

N K

AU

PU

NK

I

Hak

ijan

yhte

yshe

nkilö

Nih

tilä

Hei

di

Yht

eysh

enki

lön

puhe

linnu

mer

o09

816

21

Yht

eysh

enki

lön

sähk

öpos

tioso

itehe

idi.n

ihtil

a@es

poo.

fi

Tulo

stet

tu 1

9.2.

2016

16:

28:2

8

EU

RA

201

4 -jä

rjest

elm

ä

Hak

emus

num

ero:

102

393

Han

keko

odi:

Han

kkee

n ni

mi:

KO

RK

O -

Kor

keaa

osa

amis

ta y

rityk

siin

1 (7

)

1 P

alkk

akus

tann

ukse

tTe

htäv

ä

Kok

oaik

aine

n/os

a-ai

kain

en

Hen

kilö

työk

k

2017

2018

Yht

eens

ä

Pro

jekt

ipää

llikk

ö

Kok

oaik

aine

n

24 63 0

00

63 0

00

126

000

Ver

tais

ryhm

ätoi

min

nast

a va

staa

va p

roje

ktis

uunn

ittel

ija/ry

hmät

oim

into

jen

koor

dina

atto

ri

Kok

oaik

aine

n

24 63 0

00

63 0

00

126

000

Yrit

ysko

ordi

naat

tori

Kok

oaik

aine

n

24 63 0

00

63 0

00

126

000

Yrit

ysko

ordi

naat

tori

Kok

oaik

aine

n

24 63 0

00

63 0

00

126

000

Yrit

ysko

ordi

naat

tori

Kok

oaik

aine

n

24 63 0

00

63 0

00

126

000

Yrit

ysko

ordi

naat

tori

Kok

oaik

aine

n

24 63 0

00

63 0

00

126

000

Yrit

ysko

ordi

naat

tori

Kok

oaik

aine

n

24 63 0

00

63 0

00

126

000

1Yht

eens

ä

168

441

000

441

000

882

000

Kus

tann

uste

n pe

rust

elut

Pro

jekt

ipää

llikk

ö:ha

nkke

en jo

htam

inen

, esi

mie

styö

, han

kkee

n to

imin

nan

koor

dino

inti,

yht

eist

yöve

rkos

ton

koko

amin

en ja

joht

amin

en, p

alve

luid

en k

ilpai

lutta

min

en, s

idos

ryhm

ävie

stin

tä s

ekä

hank

keen

toim

inna

sta

rapo

rtoim

inen

. Kes

keis

ellä

sija

lla p

roje

ktip

äälli

kön

teht

äväs

sä o

n va

rmis

taa

hank

keen

ja s

en e

ri to

teut

taja

kaup

unki

en, k

umpp

anei

den

jayh

teis

työt

ahoj

en in

tress

ien

tote

utum

inen

ja y

htee

nsov

ittam

inen

. Pro

jekt

ipää

llikk

ö al

oitta

a te

htäv

ässä

2.1

.201

7.V

erta

isry

hmät

oim

inna

sta

vast

aava

pro

jekt

isuu

nnitt

elija

/ryhm

ätoi

min

toje

n ko

ordi

naat

tori:

verta

isry

hmie

n si

sältö

runk

ojen

tuot

tam

inen

, ryh

mill

e ha

nkitt

avie

n as

iant

untij

apal

velu

iden

han

kint

a, ry

hmie

n ko

koam

inen

, niid

en to

imin

nan

fasi

litoi

nti j

a ry

hmie

n ve

täm

inen

.V

erta

isry

hmis

sä s

aata

van

asia

kast

iedo

n vä

littä

min

en e

delle

en y

ritys

koor

dina

atto

reill

e. H

ankk

een

asia

kast

yö p

ohja

utuu

ver

tais

ryhm

ien

toim

inta

an, j

oide

n to

teut

tam

isen

pääv

astu

u on

ryhm

ätoi

min

toje

n ko

ordi

naat

toril

la. R

yhm

ätoi

min

toje

n ko

ordi

naat

tori

aloi

ttaa

teht

äväs

sä 2

.1.2

017.

Yrit

ysko

ordi

naat

torit

:ku

kin

viid

estä

yrit

ysko

ordi

naat

toris

ta v

asta

a om

an to

imia

lans

a ka

nssa

teht

äväs

tä y

htei

styö

stä.

Jok

aine

n yr

itysk

oord

inaa

ttori

on o

man

toim

iala

nsa

vank

ka a

sian

tunt

ija.

Toim

ialo

jen

valin

nass

a pa

inot

tuva

t sek

ä pä

äkau

punk

iseu

dun

kaup

unki

sen

kork

east

i kou

lute

ttuje

n ty

öttö

myy

den

"hui

ppua

mm

atit"

että

tiet

o ty

öllis

tävi

stä

toim

ialo

ista

.K

eske

istä

teht

äväs

sä o

n yh

teis

työ

seud

un y

ritys

ten,

yrit

täjä

järje

stöj

en ja

elin

kein

otoi

men

kan

ssa.

Yrit

ysko

ordi

naat

tore

iden

teht

ävän

ä on

om

an to

imia

lan

yrity

sten

kont

akto

inti

ja ja

lkau

tum

inen

yrit

yksi

in, s

ähkö

iset

kys

elyt

yrit

täjil

le, y

ritys

ten

rekr

ytoi

ntita

rpei

den

selv

ittäm

inen

ja p

iilot

yöpa

ikko

jen

etsi

min

en, y

ritys

ten

piile

vien

kehi

ttäm

ista

rpei

den

tunn

ista

min

en y

hdes

sä y

ritys

ten

kans

sa, u

usie

n ty

öpai

kkoj

en s

ynny

ttäm

inen

, toi

mim

inen

väl

ittäj

änä

työn

haki

ja- j

a yr

itysa

siak

kaid

en v

älill

ä se

käm

atch

aus.

Han

kkee

n to

imin

nan

kann

alta

ole

nnai

sta

on y

ritys

koor

dina

atto

reid

en ri

ittäv

ä m

äärä

, jot

ta m

ukaa

n sa

adaa

n pä

äkau

punk

iseu

dun

kork

east

i kou

lute

ttuje

nty

öttö

mie

n ja

yrit

yste

n ke

hittä

mis

en k

anna

lta k

eske

iset

toim

iala

t.Tu

lost

ettu

19.

2.20

16 1

6:28

:28

EU

RA

201

4 -jä

rjest

elm

ä

Hak

emus

num

ero:

102

393

Han

keko

odi:

Han

kkee

n ni

mi:

KO

RK

O -

Kor

keaa

osa

amis

ta y

rityk

siin

2 (7

)

2 O

stop

alve

lut

Kus

tann

us

2017

2018

Yht

eens

ä

Joka

isen

asi

akka

an (y

htee

nsä

1000

asi

akas

ta) h

enki

löko

htai

nen

alku

arvi

oint

i, jo

ka s

isäl

tää

kirja

llise

n yh

teen

vedo

n ja

tkot

yösk

ente

lyn

pohj

aksi

.

90 0

00

110

000

200

000

Vie

stin

tä- j

a m

arkk

inoi

ntim

ater

iaal

in s

uunn

ittel

u- ja

pai

natu

skus

tann

ukse

t.

10 0

00

5 00

0

15 0

00

Yrit

täjil

le, y

rittä

jäjä

rjest

öille

ja m

uille

han

kkee

n to

teut

tam

isen

kan

nalta

kes

keis

ille

sido

sryh

mill

e jä

rjest

että

vät t

iedo

stus

- ja

kick

off

-til

aisu

udet

Hel

sing

issä

, Esp

ooss

a ja

Van

taal

la.

Han

kkee

n lo

ppus

emin

aari.

15 0

00

10 0

00

25 0

00

Asi

akka

ille

hank

ittav

at a

sian

tunt

ijapa

lvel

ut.

185

000

195

000

380

000

2 Y

htee

nsä

300

000

320

000

620

000

Kus

tann

uste

n pe

rust

elut

Han

kkee

n ty

önte

kijö

iden

työp

anos

koh

dist

uu v

alta

osin

(ryh

mät

oim

into

jen

koor

dina

atto

ria lu

kuun

otta

mat

ta) y

ritys

raja

pinn

assa

teht

ävää

n ty

öhön

. Han

kkee

n m

ittav

aas

iaka

svol

yym

i (yh

teen

sä 1

000

asia

kast

a) e

delly

ttää

tunt

uvaa

ost

opal

velu

budj

ettia

. Han

kkee

n as

iaka

styö

käy

nnis

tyy

yksi

lölli

sellä

noi

n 2,

5 tu

nnin

mitt

aise

lla a

lkua

rvio

inni

lla,

joka

tote

utet

aan

osto

palv

elun

a. A

lkua

rvio

intit

ilais

uude

ssa

tunn

iste

taan

ja k

uvat

aan

asia

kkai

den

osaa

min

en ja

työh

isto

ria s

ekä

laad

itaan

jatk

otyö

sken

tely

n po

hjak

siki

rjalli

nen

jatk

osuu

nnite

lma.

Lis

äksi

alk

uarv

ioin

nist

a oh

jata

an o

ikei

siin

pal

velu

ihin

ne

asia

kkaa

t, jo

tka

eivä

t ole

han

kkee

n pa

lvel

uide

n ta

rpee

ssa.

Ost

opal

velu

ina

tote

utet

tava

t asi

akka

ille

tark

oite

tut a

sian

tunt

ijapa

lvel

ut to

teut

etaa

n pä

äosi

n ry

hmäm

uoto

ises

ti, m

utta

asi

akka

iden

yks

ilölli

sten

pal

velu

tarp

eide

n po

hjal

tajo

illek

in v

oida

an o

staa

esi

m. h

enki

löko

htai

sta

coac

haus

ta. A

siak

kaill

e ha

nkita

an o

stop

alve

luin

a m

m. k

oulu

tust

a so

siaa

lisen

med

ian

käyt

östä

työn

haun

väy

länä

, om

ankä

yttä

ytym

is- j

a vu

orov

aiku

tust

yylin

tunn

ista

mis

een

liitty

vää

valm

ennu

sta,

ala

koht

aist

a su

omen

kie

len

opet

usta

jne.

Tie

toa

asia

kkai

den

tarv

itsem

ista

kou

lutu

s- ja

valm

ennu

star

peis

ta k

erät

ään

alku

arvi

oinn

in y

htey

dess

ä.H

ankk

een

tavo

ittee

na o

n lu

oda

vahv

a ja

pys

yvä

yhte

isty

över

kost

o yr

ittäj

ien

kans

sa, m

inkä

vuo

ksi y

rittä

jille

ja y

rittä

jäjä

rjest

öille

suu

nnat

ut ti

lais

uude

t ova

t ens

iarv

oise

ntä

rkei

tä s

ekä

hank

etta

käy

nnis

tettä

essä

että

han

kkee

n to

imin

nan

juur

tum

isen

var

mis

tam

isek

si. H

ankk

een

lopp

usem

inaa

riin

kuts

utaa

n va

rsin

aist

en k

umpp

anei

den

jayh

teis

työt

ahoj

en li

säks

i myö

s m

m. s

uurte

n ku

ntie

n ja

mui

den

alue

iden

TE

-pal

velu

iden

edu

staj

ia to

imin

tam

allin

levi

ttäm

isek

si m

uille

alu

eille

ja m

uihi

n ko

hder

yhm

iin.

Asi

anm

ukai

nen,

eri

kohd

eryh

mie

n ta

rpei

sta

läht

evä

tiedo

tus-

ja m

arkk

inoi

ntim

ater

iaal

i on

vältt

ämät

ön s

ekä

työn

haki

ja-a

siak

kaid

en e

ttä e

rityi

sest

i yrit

ys- j

ayr

ittäj

äasi

akka

iden

tavo

ittam

isek

si.

3 M

uut k

usta

nnuk

set

Kus

tann

us

2017

2018

Yht

eens

ä

3 Y

htee

nsä

0 0 0

Kus

tann

uste

n pe

rust

elut

Tulo

stet

tu 1

9.2.

2016

16:

28:2

8

EU

RA

201

4 -jä

rjest

elm

ä

Hak

emus

num

ero:

102

393

Han

keko

odi:

Han

kkee

n ni

mi:

KO

RK

O -

Kor

keaa

osa

amis

ta y

rityk

siin

3 (7

)

B

Eri

ksee

n ra

port

oita

vat o

salli

stuj

ien

palk

kaku

stan

nuks

et (j

oihi

n ei

myö

nnet

ä E

SR

:n ja

val

tion

raho

itust

a)4

Flat

rat

eK

erro

in

2017

2018

Yht

eens

ä

17.0

0 %

74 9

70

74 9

70

149

940

4 Y

htee

nsä

74 9

70

74 9

70

149

940

1 - 4

Han

kkee

n ku

stan

nuks

et1

- 4 Y

htee

nsä

2017

2018

Yht

eens

ä

815

970

835

970

1 65

1 94

0

5 Tu

lot

Tulo

t

2017

2018

Yht

eens

ä

5 Y

htee

nsä

0 0 0

Net

toku

stan

nuks

et y

htee

nsä

Yht

eens

ä

2017

2018

Yht

eens

ä

815

970

835

970

1 65

1 94

0

6 K

untie

n ku

stan

nuks

etK

usta

nnus

2017

2018

Yht

eens

ä

6 Y

htee

nsä

0 0 0

Kus

tann

uste

n pe

rust

elut

7 M

uut j

ulki

set k

usta

nnuk

set

Kus

tann

us

2017

2018

Yht

eens

ä

7 Y

htee

nsä

0 0 0

Kus

tann

uste

n pe

rust

elut

Tulo

stet

tu 1

9.2.

2016

16:

28:2

8

EU

RA

201

4 -jä

rjest

elm

ä

Hak

emus

num

ero:

102

393

Han

keko

odi:

Han

kkee

n ni

mi:

KO

RK

O -

Kor

keaa

osa

amis

ta y

rityk

siin

4 (7

)

Han

kkee

n ra

hoitu

ssuu

nnite

lma

A

Rah

oitu

s ha

nkke

en k

usta

nnuk

siin

2 K

untie

n ra

hoitu

s

3 Muu

julk

inen

rah

oitu

s6

- 7 E

riks

een

rapo

rtoi

tava

t osa

llist

ujie

n pa

lkka

kust

annu

kset

6 - 7

Yht

eens

ä

2017

2018

Yht

eens

ä

0 0 0

A +

B K

usta

nnuk

set y

htee

nsä

A +

B Y

htee

nsä

2017

2018

Yht

eens

ä

815

970

835

970

1 65

1 94

0

1 H

aett

ava

ES

R- j

a va

ltion

rah

oitu

s1

Yht

eens

ä

2017

2018

Yht

eens

ä

611

978

626

977

1 23

8 95

5

2.1

Kun

tien

raho

itus,

tuen

saaj

an o

mar

ahoi

tus

Rah

oitu

s

2017

2018

Yht

eens

ä

Kun

tien

raho

itus:

Tue

nsaa

jan

omar

ahoi

tus

67 9

98

69 6

65

137

663

2.1

Yht

eens

ä

67 9

98

69 6

65

137

663

2.2

Kun

tien

raho

itus,

ulk

opuo

linen

rah

oitu

sR

ahoi

tus

2017

2018

Yht

eens

ä

Hel

sink

i

67 9

97

69 6

64

137

661

Van

taa

67 9

97

69 6

64

137

661

2.2

Yht

eens

ä

135

994

139

328

275

322

2.1

- 2.2

Kun

tien

raho

itus

yhte

ensä

2.1

- 2.2

Yht

eens

ä

2017

2018

Yht

eens

ä

203

992

208

993

412

985

Tulo

stet

tu 1

9.2.

2016

16:

28:2

8

EU

RA

201

4 -jä

rjest

elm

ä

Hak

emus

num

ero:

102

393

Han

keko

odi:

Han

kkee

n ni

mi:

KO

RK

O -

Kor

keaa

osa

amis

ta y

rityk

siin

5 (7

)

4 Y

ksity

inen

rah

oitu

s3.

1 M

uu ju

lkin

en r

ahoi

tus,

tuen

saaj

an o

mar

ahoi

tus

Rah

oitu

s

2017

2018

Yht

eens

ä

Muu

julk

inen

raho

itus:

Tue

nsaa

jan

omar

ahoi

tus

0

3.1

Yht

eens

ä

0 0 0

3.2

Muu

julk

inen

rah

oitu

s, u

lkop

uolin

en r

ahoi

tus

Rah

oitu

s

2017

2018

Yht

eens

ä

3.2

Yht

eens

ä

0 0 0

3.1

- 3.2

Muu

julk

inen

rah

oitu

s yh

teen

sä3.

1 - 3

.2 Y

htee

nsä

2017

2018

Yht

eens

ä

0 0 0

4.1

Yks

ityin

en r

ahoi

tus,

tuen

saaj

an o

mar

ahoi

tus

Rah

oitu

s

2017

2018

Yht

eens

ä

Yks

ityin

en ra

hoitu

s: T

uens

aaja

n om

arah

oitu

s

0

4.1

Yht

eens

ä

0 0 0

4.2

Yks

ityin

en r

ahoi

tus,

ulk

opuo

linen

rah

oitu

sR

ahoi

tus

2017

2018

Yht

eens

ä

4.2

Yht

eens

ä

0 0 0

4.1

- 4.2

Yks

ityin

en r

ahoi

tus

yhte

ensä

4.1

- 4.2

Yht

eens

ä

2017

2018

Yht

eens

ä

0 0 0

1 - 4

Rah

oitu

s ha

nkke

en k

usta

nnuk

siin

yht

eens

ä1

- 4 Y

htee

nsä

2017

2018

Yht

eens

ä

815

970

835

970

1 65

1 94

0

Tulo

stet

tu 1

9.2.

2016

16:

28:2

8

EU

RA

201

4 -jä

rjest

elm

ä

Hak

emus

num

ero:

102

393

Han

keko

odi:

Han

kkee

n ni

mi:

KO

RK

O -

Kor

keaa

osa

amis

ta y

rityk

siin

6 (7

)

B E

riks

een

rapo

rtoi

tavi

en o

salli

stuj

ien

palk

kaku

stan

nust

en r

ahoi

tus

5 K

untie

n ra

hoitu

s6

Muu

julk

inen

rah

oitu

s5

- 6 E

riks

een

rapo

rtoi

tava

t rah

oitu

serä

t yht

eens

ä5

- 6 Y

htee

nsä

2017

2018

Yht

eens

ä

0 0 0

A +

B R

ahoi

tus

yhte

ensä

A +

B Y

htee

nsä

2017

2018

Yht

eens

ä

815

970

835

970

1 65

1 94

0

Tulo

stet

tu 1

9.2.

2016

16:

28:2

8

EU

RA

201

4 -jä

rjest

elm

ä

Hak

emus

num

ero:

102

393

Han

keko

odi:

Han

kkee

n ni

mi:

KO

RK

O -

Kor

keaa

osa

amis

ta y

rityk

siin

7 (7

)

Hankehakemus - Helsingin kaupunki · Tulostettu 19.2.2016 16:28:28 ERA 2014 -järjestelmä ......

Documents

Transcript of Hankehakemus - Helsingin kaupunki · Tulostettu 19.2.2016 16:28:28 ERA 2014 -järjestelmä ......