Hankasalmen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma...Hankasalmen lasten ja nuorten...

Hankasalmen lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelma

2016-2019

Oheisliite siv.ltk 6.10.2015 § 71

Oheisliite siv.ltk 9.10.2015 § 77

Heli

Konekirjoitusteksti

Heli

Konekirjoitusteksti

Heli

Konekirjoitusteksti

Oheisliite khall 19.10.2015 § 199

Heli

Konekirjoitusteksti

Heli

Konekirjoitusteksti

Liite kvalt 26.10.2015 § 35

SISÄLTÖ

1. Suunnitelman tarkoitus ja valmistelu……………………………….3

2. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvuolot………………………...4

3. Lastensuojelun tarve Hankasalmella………………………………..6

4. Yhteinen visio ja strateginen suunta………………………………...8

5. Hankasalmelaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku……..…9

6. Kehittämisehdotukset…………………………………………………39

7. Päätöksenteko ja eri toimielinten työnjako………………………..40

8. Seuranta ja arviointi…………………………………………………...41

1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA VALMISTELU

3

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen

perustuu lastensuojelulain (417/2007) 12 §:n asetukseen

lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä:

”Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja

kehittämisestä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on

laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja

lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai

kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään

kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan

vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on

otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista

talousarvioita ja –suunnitelmaa laadittaessa.”

Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot:

1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta;

2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia

ehkäisevistä toimista ja palveluista;

3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa;

4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista;

5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi

käytettävissä olevasta lastensuojelun

palvelujärjestelmästä;

6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä

lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja

laitosten välillä; sekä suunnitelman toteuttamisesta ja

seuran-nasta.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tukee myös

valtakunnallisen nuorisolain (72/2006) mukaista lapsi- ja

nuorisopoliittista ohjelmaa:

Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan

kehittämisohjelman, joka sisältää valtakunnalliset

nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat alle 29-vuotiaiden

kasvu- ja elinolojen parantamiselle. Perustana lapsi- ja

nuorisopolitiikalle ovat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus

sekä Suomen perustuslain mukaiset oikeudet lapsille ja

nuorille. Viimeisin lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämis-

ohjelma on hyväksytty vuosille 2012−2015.

Hallitusohjelman mukaisesti kehittämisohjelma muodostaa

perustan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin

politiikkaohjelmalle, joka tähtää pahoinvoinnin ja syrjäytymisen

ehkäisemiseen kehittämällä lapsiperheiden hyvinvointia ja

varhaista puuttumista sekä ennaltaehkäisevää moniammatillista

työtä. Toimeenpanon vaikuttavuusmittareina käytetään

lapsilähtöiseen yhteiskuntaan, lapsiperheiden hyvinvointiin ja

syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn liittyviä indikaattoreita.

Kehittämisohjelman sisällöt liittyvät myös terveydenedistämisen

sekä työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmiin.

Hankasalmen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

on laadittu Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku –pohjalle.

Hyvinvoinnin polulla eri toimijoiden lapsille, nuorille ja perheille

tarjoamia palveluja kuvataan neljällä eri polulla: perustuen,

ennakoivan tuen, varhaisen puuttumisen ja korjaavan tuen

poluilla. Hyvinvoinnin polun yhtenä tarkoituksena on edistää

poikkihallinnollista ja eri toimijatahojen välistä yhteistyötä sekä

helpottaa lapsiperhepalveluiden kokonaisuuden tarkastelua ja

kehittämistä. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat

viranomaiset sidotaan yhteistyöhön hyvinvointia edistävään ja

ongelmia ehkäisevään toimintaan.

Hankasalmen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman

tarkoituksena on

antaa päättäjille, palvelujen suunnittelijoille ja käytännön työn

toteuttajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista ja

hyvinvoinnin tilasta sekä käytössä olevasta

palvelujärjestelmästä

antaa kokonaiskäsitys käytössä olevista ja tarvittavista

voimavaroista

edistää eri hallintokuntien, ammattikuntien, järjestöjen,

seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyötä lasten, nuorten

ja perheiden palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa

välittää tietoa lapsiperheille heitä tukevasta

palvelujärjestelmästä sekä antaa perheille mahdollisuus

palvelujen kehittämiseen Suunnitelman päivittämisestä on

vastannut eri asiantuntijoista koostuva työryhmä.

2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA KASVUOLOT

4

Lasten ja nuorten hyvinvointi on keskeinen asia rakennettaessa

kunnan tulevaisuutta. Hyvinvointi koostuu monesta osatekijästä

ja niiden yhteistoiminnasta. Valtaosa lapsista ja nuorista kasvaa

ja kehittyy hyvissä tai tyydyttävissä olosuhteissa. Arkipäivää ovat

myös ongelmat lapsen ja nuoren kasvun varrella. Psyykkiset ja

sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet ja oppimisvaikeuksia

esiintyy aikaisempaa enemmän.

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (id: 1243 info )

THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 - 2013

Monissa lapsiperheissä työn ja perhe-elämän tasapainoinen

yhdistäminen luo haasteita esimerkiksi ajankäytölle, parisuhteelle,

työnjaolle (kotityöt ja kodin ulkopuoliset työtehtävät) sekä perheen

taloudelle. Useissa tutkimuksissa on tullut esille lasten ja nuorten

toive saada viettää enemmän yhteistä aikaa vanhempiensa

kanssa. Asiantuntijat korostavat lapsuuden kiinteiden perhe-

suhteiden ja vanhempien kanssa vietetyn ajan merkitystä lapsen

ja nuoren tasapainoisen kehityksen kannalta

Päihteet

Tupakan ja alkoholin käyttö on nuorten keskuudessa vähentynyt.

Vuoden 2013 alusta lähtien kaupat ovat tarkastaneet alle 30-

vuotiailta näyttävien iät heidän ostaessaan tupakkaa tai alkoholia.

Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan tosihumalaan vähintään

kerran kuukaudessa itsensä joi 10,1 % 8. ja 9. luokan oppilaista

Hankasalmella. Humalajuomisen vähentyminen vuodesta 2005

yläkouluikäisten keskuudessa päättyi. Päivittäin tupakoi 12,1 % 8.

ja 9. luokan oppilaista. Tupakoinnin suhteen merkittäviä

muutoksia ei ole tapahtunut vuosina 2005−2013.

Mielenterveys

Suurin osa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi.

Tämä käy ilmi vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Keski-Suomen

aluetilaston mukaan. Kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaista tai

vaikeaa ahdistuneisuutta oli 13,1 %:lla hankasalmelaisten 8. ja 9.

luokan oppilailla. Koko maassa vastaava prosenttiosuus oli 11,3.

(Lähde: Kouluterveyskysely 2013, Sotkanet)

http://www.thl.fi/

5

Epävakaat perheolosuhteet

Keski-Suomen kunnissa avio- ja avoerot kohtaavat

lapsiperheitä siinä, missä muuallakin Suomessa. Vaikeat erot

ovat perheneuvoloista saadun kokemuksen mukaan

lisääntyneet ja sen myötä niiden negatiiviset vaikutukset lapsiin.

Riitaisissa avioeroissa, joissa lapset joutuvat aikuisten riitelyn

välikappaleiksi, syntyy joskus lastensuojelun toimenpiteiden

tarvetta. Epävakautta aiheuttaa myös muu vanhemmuuden

puute ja jopa välinpitämättömyys lapsia kohtaan.

Työttömyys

Jyväskylän seutukunnassa oli helmikuun 2015 lopussa

työttömiä 14 801, mikä on 1027 henkilöä (7,5 %) enemmän

kuin vuosi sitten ja 100 henkilöä enemmän kuin tammikuussa

2015. Seutukunnan työttömyysaste oli 17 % 27.2.2015.

Kunnat Tyött.aste 2014 Tyött.aste 2013 Erotus

Hankasalmi 14,8 12,9 -1,9

Jyväskylä 16,7 15,0 -1,7

Alle 25-v. työttömät 2014 2013

Hankasalmi 12,5 10,0

Jyväskylä 21,7 20,3

Nuorten terveys ja hyvinvointi

Elinolot: Edelliseen vuoteen verrattuna peruskoulun

yläluokkalaisten vanhempien tupakointi lisääntyi, samoin

vanhempien työttömyys. Myös fyysistä uhkaa koettiin

yleisemmin. Myönteistä elinoloissa on se, että perheen

yhteinen ateriointi iltaisin on lisääntynyt 8. ja 9.luokkien

oppilailla. Lukiolaisilla puolestaan läheisen alkoholin käytön

aiheuttamat ongelmat lisääntyivät.

Kouluolot: Koulun työilmapiiri oli kouluterveyskyselyn mukaan

heikentynyt sekä peruskoulussa että lukiossa.

Peruskoululaisilla opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät ja

koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi. Sen sijaan

koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi 8. ja 9. luokkien

oppilaiden keskuudessa. Lukiolaisten vastauksissa on

havaittavissa pidemmällä aikavälillä, että kuulluksi tuleminen

koulussa on lisääntynyt. Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun

asioihin lisääntyi.

Terveys ja terveystottumukset: Hankasalmelaisten 8. ja 9.

luokkien oppilaiden päivittäin koettu väsymys lisääntyi sekä

aamu-palan syöminen arkisin vähentyi. Myös koululounaan

syöminen päivittäin vähentyi. Kuitenkin liikunnan harrastaminen

vapaa-ajalla lisääntyi. Lukiolaisten keskuudessa ylipainoisia oli

vähemmän.

Oppilashuolto: Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy

koettiin vaikeammaksi peruskoulun yläluokilla, kun taas

lukiolaiset kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn

vaikeaksi. Sen sijaan koulukuraattorin vastaanotolle pääsy

koettiin helpommaksi sekä 8. ja 9. luokan että lukiolaisten

keskuudessa. (Kouluterveyskysely 2013: Hankasalmen

kuntaraportti)

3. LASTENSUOJELUN TARVE HANKASALMELLA

Asiakkuuden alussa tehtävä laaja-alainen palvelutarpeen arviointi on yksi niistä toimenpiteistä, jolla sosiaalihuollon palveluja on tarkoitus siirtää kohti varhaista tukea. Palvelutarpeen arvioinnissa on noudatettava, mitä lastensuojelulaissa säädetään lastensuojelun tarpeen selvittämisestä, jos asia on tullut vireille lastensuojeluasiana (lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai jos lastensuojelun työntekijä muutoin saa tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta).

Lastensuojelulaissa säädettyä menettelyä ei kuitenkaan käytetä, jos asia on selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Lasta ei kirjata lastensuojelun asiakkaaksi silloin, kun vasta selvitetään, tarvitseeko perhe lastensuojelun palveluja.

Lastensuojelussa avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Avohuollon tukitoimia ovat mm. tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja taloudellinen tuki. Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso, ei välttämättä pitempiaikainen sijoitus. Edellytyksenä avohuollon tukitoimena tapahtuvalle sijoitukselle on sekä lapsen huoltajien että yli 12-vuotiaan lapsen antama suostumus.

Huostaanotto on viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu, jolloin sosiaaliviranomaiset ottavat vastuun lapsen huolenpidosta. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautunet riittämättömiksi. Jälkihuolto tulee järjestää sijaishuollon ja avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen. Jälkihuolto vapaaehtoista ja kestää 21 ikävuoteen.

Hankasalmella lastensuojelun asiakkaina vuoden 2014 aikana olleiden lasten kokonaismäärä väheni oleellisesti (28 %) edellisvuodesta. Ehkäisevää työtä tehostamalla on lasten ja perheiden avun tarpeeseen mahdollista tarjota apua aikaisemmassa vaiheessa ennen pulmien kärjistymistä lastensuojelun palveluita vaativaksi. Palvelurakenteen puutteena on ollut lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluiden huono saatavuus paikkakunnalta, jolloin niitä on osittain jouduttu korvaamaan lastensuojelun palveluilla. Avohuollon tukitoimena on järjestetty kunnan oman toiminnan ohella muun muassa ostopalveluna hankittua tehostettua perhetyötä sekä ammatillista tukihenkilötoimintaa ja perheväkivaltatyötä.

Vuonna 2014 lastensuojeluilmoituksia tehtiin 88, pyyntöjä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi 11 sekä yksi hakemus lastensuojelupalveluihin, yhteensä 100 kpl (2013 yhteensä 88 kpl). Lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi edellisvuodesta 14 %, mutta määrä on edelleen oleellisesti vähemmän kuin ennen vuotta 2013.

Kodin ulkopuolelle eripituisiksi jaksoiksi sijoitettuna oli vuoden aikana 17 lasta (vuonna 2013 samoin 17 lasta) 1,6 % kunnan 0–17-vuotiaista. Vuoden lopussa huostassa oli yhdeksän lasta eli 0,9 % kunnan 0-17-vuotiaista lapsista (vuonna 2013 10 lasta). Kunnan jälkihuoltovelvoitteen piirissä oli vuoden aikana yhdeksän 18−21-vuotiasta nuorta ja yksi alaikäinen lapsi.

Asiakkaina ehkäisevässä perhetyössä oli 14 perhettä, joissa oli yhteensä 38 (0−17-vuotiasta) lasta. Perheet ohjautuivat neuvolan, päivähoidon tai sosiaalityön kautta sekä myös itse yhteyttä ottaen, mikä kertonee ehkäisevän perhetyön juurtumisesta Hankasalmella. Lastensuojelun perheitä oli 12, joissa oli yhteensä 29 alle 18-vuotiasta lasta.

6

Henkilöstöresurssien nykytila ja tarve Hankasalmella 2014: (verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin)

Henkilöstö 1.6.2015

Lasta/nuorta/ työntekijä

Valtakunnallinen suositus

Uusien työntekijöiden tarve

Lisätietoja

Neuvolan terveydenhoitaja (JYTE) 2 419 lasta/th

55 odottajaa/th

+matk.rok +

perhesuunn.

340 lasta/th tai 76

Raskaana olevaa/th

0 (edellyttää uutta

työnjakoa, jotta

kuormitus tasaantuu

th: kesken

Neuvola-asetus

Neuvolan lääkäri (JYTE) 4 x 1/2 pv/kk

Päivähoito erityislastentarhanopettaja 1

Päivähoitohenkilöstö + esikoulun opettaja 37 167 1:4, 1:7 Lain velvoittama

Esiluokanopettaja (koulu) 3 33 oppilasta

Alakoulu, luokan- ja kieltenopettajat 21 326 oppilasta Ei suosituksia

Koulunkäyntiavustajat 19 522 oppilasta

Erityisopettajat 5,5 Ei suosituksia

Erityisluokanopettajat 3 Ei suosituksia

Yläkoulu, opettajat +rehtori 17+1 163 oppilasta Ei suosituksia

Lukion opettajat + rehtori 6+1 80 opiskelijaa

Kouluterveydenhoitaja, peruskoulu (JYTE) 1 602 oppilasta 1:600 STM 2004

Koululääkäri, peruskoulu (JYTE) ½ pv/vko 602 oppilasta 1 työpv./500 opp./vko STM 2004

Koulupsykologi (Jyväskylän kaupunki) 0,3 602 oppilasta

Koulukuraattori 1 602 oppilasta 1:600 oppilasta, 1:40 Talentian suositus

Nuorisotyöntekijä 1 1509 alle 29

vuotiasta

Etsivän nuorisotyön ohjaaja 2 Ei suosituksia

Sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja 0,1 Talentian suositus

Sosiaalityöntekijä 1,9 Lastensuojelu: 1:40 lasta

Aikuiset: 1:35-50 asiakasta

Määräaikainen

sosiaaliohjaaja

31.12.2016 asti

Talentian suositus

Perhetyöntekijä 1 1:15 perhettä Talentian suositus 7

4. YHTEINEN VISIO JA STRATEGINEN SUUNTA

VISIO

Hankasalmen kunnassa lapsille ja nuorille turvataan arjen hyvinvointi hyvillä peruspalveluilla. Lapsilla on oikeus osallisuuteen ja ikänsä

mukaisiin palveluihin.

TAVOITE

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päätavoite on tukea kaikkien hankasalmelaisten lasten ja nuorten hyvinvointia tulevina vuosina.

Keskeisessä osassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa ovat vanhemmat ja koti. Niin lasten, nuorten kuin palvelujenkin näkökulmasta

tarkasteltuna olennaista on, miten perheiden hyvinvointi sekä lasten ja nuorten kasvu ja kehitys turvataan niin, että he tulevat mahdollisimman

ajoissa ja riittävästi tuetuiksi peruspalvelujen ja varhaisen tuen avulla. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen strategioita tulee jatkuvasti kehittää

ajankohtaisten haasteiden pohjalta. Vastuu hyvinvoinnin turvaamisesta jakautuu kaikkien lasten ja nuorten palveluja tuottavien hallintokuntien

kesken niin, että lapsi- ja perhekohtaista lastensuojeluntarvetta ei muodostuisi. Eri kuntatoimijoiden lisäksi mukaan tarvitaan myös järjestöt ja

muu kolmas sektori.

STRATEGINEN SUUNTA

Lasten ja nuorten palveluissa pääpaino on perustuen palveluissa. Toiminnassa korostetaan ehkäisevää työtä ja varhaista tukea

moniammatillista ja verkostotyötä hyödyntäen. Lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä tuetaan ja edistetään perhekeskeisesti siten, että

vastataan lainsäädännön edellyttämien palveluiden järjestämisestä. Henkilöstön osaamiseen ja toimintojen sujumiseen kiinnitetään erityistä

huomiota. Riittävästä ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja sen hyvinvoinnista huolehditaan. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat ihmisarvo,

oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Luodaan järjestelmä, jossa lasten ja nuorten kuuleminen toteutuu.

8

LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU

Hankasalmi

2015

Miksi ja kenelle hyvinvoinnin polku on tehty?

Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku on tehty

lapsiperhepalveluita tuottavia toimijoita, niitä

suunnittelevia ja niistä päättäviä henkilöitä sekä

lapsiperheitä varten.

Hyvinvoinnin polun tavoitteena on:

antaa kokonaiskuva kunnan lapsiperhepalveluista

auttaa luomaan poikkihallinnollista ja monitoimijaista yhteistyöverkostoa palveluiden kehittämiseksi

välittää tietoa lapsiperhepalveluiden kokonaisuudesta, kehittämishaasteista

ja palveluiden kustannuksista

lisätä keskustelua toimijoiden, päättäjien

ja palveluiden käyttäjien välillä lapsiperhepalveluiden kehittämiseksi

Mitä hyvinvoinnin polulla kuvataan?

Lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä

käytettävissä olevia:

kunnan eri hallinnonalojen tuottamia palveluja

järjestöjen, seurakunnan, poliisin ja muiden toimijoiden tarjoamia palveluja

palveluiden kustannuksia

Hyvinvoinnin polussa lapsiperhepalvelut on jaoteltu

neljään erityyppiseen palveluun. Peruspalvelut

muodostavat keskeisimmän hyvinvoinnin polun,

ennakoiva tuki, varhainen puuttuminen ja

korjaava tuki täydentävät peruspalveluita.

Polku on tehty vastasyntyneen lapsen ja hänen

perheensä palveluista noin 25 ikävuoteen asti.

Miten hyvinvoinnin polkua voidaan käyttää?

Sen avulla voidaan tarkastella lapsiperhepalveluita kokonaisuutena.

Sen avulla voidaan tarkastella ja vertailla palvelujen kustannuksia.

Polkua voidaan käyttää keskustelun välineenä.

Sitä voidaan käyttää päättäjien, viranhaltijoiden ja toimijoiden sekä palveluiden käyttäjien perehdyttämisessä lapsiperhepalveluiden kokonaisuuteen.

10

LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU Hyvinvoinnin polku on rakennettu sijoittamalla lapsiperhepalvelut neljään eri tukimuotoon

PERUSTUKI

• Koostuu niistä palveluista, jotka

koskevat kaikkia lapsia, nuoria ja

heidän perheitään.

• Näitä palveluja ovat mm. äitiys- ja

lastenneuvolapalvelut, koulu- ja

opiskeluterveydenhuolto,

päivähoito ja vapaa-aika-toiminta.

Koulutuspalvelujen perustukea

ovat muun muassa opetus,

vanhempien kanssa tehtävä

yhteistyö, tukiopetus sekä

oppilashuoltotyö.

• Järjestöjen ja seurakuntien

tarjoamia perustuen palveluja

ovat mm. kerhotoiminta, retki- ja

leiritoiminta tai

vertaisryhmätoiminta.

VARHAINEN

PUUTTUMINEN • Varhainen puuttuminen liittyy

kasvaneeseen huoleen lapsen

tai nuoren terveydestä,

kasvusta, kehityksestä tai

oppimisesta. Huolen voi ilmaista

lapsi tai nuori itse, hänen

perheensä tai perus-

tuen/ennakoivan tuen

palveluissa työskentelevät.

• Varhaista puuttumista voi olla

esimerkiksi koulussa

erityisopetuksen aloittaminen.

Sitä voi olla myös lisäresurssien

tarjoamista perheen arkeen

(kotihoitopalvelut) tai

kasvatusvastuun uudenlaista

jakoa lapsen/nuoren

vanhempien kanssa

(lastensuojelu).

• Varhaisen puuttumisen alueella

työskentelee useita ammatti-

ryhmiä ja erikoistuneita ammatti-

henkilöitä yhteistyössä perus-

tuen ja ennakoivan tuen

henkilöstön kanssa.

Työskentelyssä käytetään myös

moniammatillisia verkostoja.

KORJAAVA TUKI

• Korjaava tuki liittyy lapsen tai

nuoren terveyteen ja

hyvinvointiin liittyvään erityiseen

huoleen tai uhkaan

(erikoissairaanhoito) tai siihen,

ettei lapsen tai nuoren

lähtökohta huomioiden kyetä

muilla tuen muodoilla tukemaan

terveyttä, kasvua, kehitystä tai

oppimista (sairaalahoito,

laitoshoito).

• Korjaavan tuen kesto vaihtelee

tilapäisestä tuesta pysyviin

ratkaisuihin.

ENNAKOIVA TUKI

• Ennakoivaan tukeen luetaan

sellaiset palvelut, joiden avulla

voidaan tukea lasta, nuorta ja

hänen perhettään silloin kun

perustuki ei ole riittävä.

• Ennakoiva tuki voi olla tilapäistä

ja lyhytkestoista. Esim.

ylimääräiset käynnit neuvolassa

ovat ennakoivaa tukea. Kouluissa

oppilaalle voidaan laatia

oppimissuunnitelma, johon

kirjataan tehostetut tukitoimet.

• Ennakoivaa tukea voivat tarjota

samat tahot, jotka työskentelevät

perustuessa. Tukea antavat myös

tehtävään erikoistuneet

ammattihenkilöt.

• Ennakoivan tuen avulla lapsi,

nuori tai hänen perheensä voi

palata käyttämään perustuen

palveluja.

11

LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU PERUSTUKI ENNAKOIVA TUKI VARHAINEN PUUTTUMINEN KORJAAVA TUKI

TERVEYS, KASVU, KEHITYS, OPPIMINEN

TERVEYSPALVELUT Neuvolapalvelut

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Suunterveydenhoito

Avosairaanhoito

Avoterveydenhuollon erityispalvelut

Kriisiryhmä Erikoissairaanhoito (Ksshp,Kys):

Vauvaperheyksikkö, Lasten pkl ja –osastot, Lasten-

neurologian pkl ja -osasto, Lasten psykiatrian pkl ja -osasto,

Lasten kuntoutustyöryhmä, Nuorisopsykiatrian pkl ja -osasto.

PÄIVÄHOITOPALVELUT

Kunnallinen päivähoito

Kotihoidon tuen kuntalisä

Lapsen Varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu)

Erityispäivähoito: kuntoutussuunnitelma

Ev.lut.seurakunta: Lapsi- ja perhetyö, varhaisnuorisotyö nuorisotyö, diakoniatyö Ort.seurakunta: lapsi- ja nuorisotyö

Järjestöt: Lapsi- ja nuorisojärjestöt (MLL, 4H, VPK) Martat, Liikuntajärjestöt, Vanhempainryhmät, Kyläyhdistykset, Potilasjärjestöt jne.

Poliisi: Peruspoliisityö, Laillisuuskasvatus, Nuorten Tiimin palvelut

Työvoimahallinto Kriminaalihuoltolaitos K-S:n sovittelutoimisto

MUUT TOIMIJAT

TEKNISET PALVELUT , KESKUSHALLINTO

Tekniset palvelut: Kiinteistöjen huolto- ja ylläpitopalvelut, Puistot ja yleiset alueet, Liikenneväylät,

Maankäyttö ja valvonta, Asuntotoimi, Ravinto- ja siivoushuolto , P-K:n Pelastuslaitos

Keskushallinto: Avustukset, kesätyöpaikat

SOSIAALIPALVELUT Perustoimeentulotuki

Lastenvalvojan palvelut

Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotuki

Muut sosiaalityön palvelut

- Päihdehuollon palvelut

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet, mm.

- päivähoito

- kotipalvelu

- perhetyö

Vammaispalvelut…………………………………………………………………………………………

12

KOULUTUSPALVELUT Esiopetus Perusopetus

Lukio Ammatillinen koulutus

Tukiopetus

Osa-aikainen erityisopetus

Avustajapalvelut

Koulun kriisiryhmä………………………………………………………………………………………….

Erityisopetus pienryhmässä Kotiopetus

Sairaalaopetus

Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus

Eriyttäminen Tukioppilastoiminta

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Kerhotoiminta

Oppilashuoltotyö………………………………………………………………………………………………………………………………………………....

Perheneuvola…………………………

VAPAA-AIKAPALVELUT Nuorisotyö

Kulttuuripalvelut Erityisnuorisotyö…………………………………………………………………………

Liikuntapalvelut

Musiikkiopisto Ennaltaehkäisevä päihdetyö…………………………………………………………..

Kansalaisopisto

Kodin, päivähoidon , esiopetuksen

ja neuvolan yhteistyö

Kouluarvioinnit

Esiopetuksen erityisopetus

Pidennetty velvollisuus

Päivähoito osana lastensuojelun avohuollon tukitoimia

Kuntouttava työtoiminta

Sosiaalipäivystys

Sijaishuollon palvelut ,

Jälkihuolto

Yksilövalmennus

PALVELUJEN KUSTANNUKSET VUOTTA KOHTI

PERUSTUKI ENNAKOIVA TUKI VARHAINEN PUUTTUMINEN KORJAAVA TUKI

Päiväkodin integroitu ryhmä 10 534€ / lapsi

TERVEYS, KASVU, KEHITYS, OPPIMINEN

Neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto / käynti

Suun terveydenhuolto 0-6-vuotiaat €/asiakas

7-15-vuotiaat €/asiakas

TERVEYSPALVELUT


Päiväkoti: hoitopäivä 67,70 € / pv

Perhepäivähoito: hoitopäivä 69,94 € / pv

Esi- ja perusopetus 8963€ / oppilas/vuosi

Lukio-opetus 8937€/opiskelija/vuosi Sairaalaopetus /vuorokausi/asiakas

Ap/ip-toiminta 1380 €/lapsi/vuosi

Avustajapalvelut € / oppilas

KOULUTUSPALVELUT

Sijaishuollon palvelut:

- Perhehoito € hoitopalkkio/kk/lapsi + € kulukorvaus/k/lapsi

- Laitoshoito €/vrk lapsi

Perheneuvola/asiakas/käynti 45 min

Tukihenkilö €/tunti

Perhetyö €/tunti

Tehostettu perhetyö €/tunti

Perheterapia €/tunti

SOSIAALIPALVELUT

13

Nuorisopalvelut 91,11€/0-29-vuotias lapsi tai nuori/vuosi

Liikuntapalvelut 32€/ asukas

Kulttuuripalvelut 18,43/asukas

Kirjastopalvelut 62,03/asukas

VAPAA-AIKAPALVELUT

MUUT TOIMIJAT

ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN PERUSTUEN PALVELUT

TERVEYSPALVELUT (JYTE)

Suunterveydenhoito

Suun terveydenhuollon tavoitteena on terveyden edistäminen ja

sairauksien ehkäisy.

Ikäluokat 1−6-vuotiaat kutsutaan hammashoitolaan. Lapset saavat

käynnillään hammasharjat.

Suuhygienistin vastaanotolle kutsutaan :

• Ensimmäisen kerran vuoden ikäisenä, jolloin tarkastetaan suu

ja hampaiden puhkeaminen sekä perhettä neuvotaan lapsen

suun terveyden hoidossa.

• 3− ja 5-vuotiaana tai tarvittaessa vuosittain: Totutellaan

tarkastukseen hoitotuolissa. Tehdään tarkastus ja katsotaan

purennan kehitystä.

Esiopetusryhmissä ja päiväkodeissa käydään pitämässä suun

terveysneuvontaa.

Hammaslääkärin vastaanotolle ohjataan alle kouluikäiset, joilla on

hoidon tarvetta (myös oikominen).

Tavoitteena on tarjota alle kouluikäisille lapsille terveyttä edistävää

ja ennaltaehkäisevää suun terveydenhoitoa ja puuttua ajoissa suun

terveyttä uhkaaviin tekijöihin; ympäristö suun terveyttä edistävä.

14

TERVEYSPALVELUT

Neuvolapalvelut

Äitiysneuvolassa tavoitteena on turvata odottavan naisen ja

syntyvän lapsen hyvinvointi terveystarkastusten,

seulontatutkimusten, ohjauksen ja neuvonnan avulla. Toiminnassa

painotetaan koko perheen hyvinvointia. Asiakkuus äitiysneuvolassa

jatkuu synnytyksen jälkeiseen jälkitarkastukseen asti.

Perhesuunnitteluneuvola tarjoaa

raskauden ehkäisyneuvontaa ja yksilöllistä ehkäisyn suunnittelua

mahdollisuuden keskustella kokonaisvaltaisesti perhesuunnittelusta

sukupuolitauteihin liittyvää neuvontaa ja hoitoon ohjausta

lapsettomuuteen liittyvät alkututkimukset ja ohjausta

raskauden keskeytykseen liittyvät tutkimukset ja jatkohoidon

Lastenneuvolassa alle kouluikäistä lasta seurataan säännöllisin

terveystarkastuksin terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenneuvolatyön sähköisessä

käsikirjassa käsitellään laajemmin määräaikaistarkastusten ja

terveysneuvonnan sisältöjä.

Ohjeellinen aikataulu määräaikaistarkastuksille:

1-4 vko Terveydenhoitaja

4-8 vko Lääkäri

2 kk Terveydenhoitaja, tarvittaessa

3 kk Terveydenhoitaja, osa laajaa terveystarkastusta

4 kk Lääkäri, osa laajaa terveystarkastusta

5 kk Terveydenhoitaja

6 kk Terveydenhoitaja

8 kk Lääkäri

1 v Terveydenhoitaja

18 kk Terveydenhoitaja, osa laajaa terveystarkastusta

18 kk Lääkäri, osa laajaa terveystarkastusta



4 v Terveydenhoitaja, osa laajaa terveystarkastusta

4 v Lääkäri, osa laajaa terveystarkastusta



Vauva- ja

taaperoikä

Leikki-ikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Esikouluikä

http://www.thl.fi/fi_FI/web/lastenneuvola-fi

http://www.thl.fi/fi_FI/web/lastenneuvola-fi


Oikeus päivähoitopaikkaan alkaa heti vanhempainrahakauden

päätyttyä ja loppuu lapsen mennessä kouluun.

Päivähoidon toiminta-ajatus:

Eri elämäntilanteissa olevien perheiden lasten kasvun, kehityksen

ja oppimaan oppimisen tukeminen yhteistyössä vanhempien ja

tukipalveluja järjestävien tahojen kanssa.

Päivähoidon keskeisiä sisältöjä ovat:

• lapsen perushoito, leikki ja puheen, kielen, omatoimisuuden,

liikunnallisten ja muiden motoristen taitojen sekä sosiaalisten

taitojen kehityksen tukeminen.

• lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvä yhteistyösuhde

vanhempien kanssa sekä vanhemmuuden tukeminen.

Kunnallinen päivähoito

Päivähoitoa järjestetään päiväkodissa ja perhepäivähoidossa .

Yhteistyö vanhempien kanssa:

• Laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) ja

hoitosopimus päivähoidon alkaessa.

• Tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien

näkemysten huomioiminen toiminnan järjestämisessä.

Perheen, päivähoidon , esiopetuksen ja neuvolan yhteistyö

• monialainen yhteistyö

• Keskustellaan lapsen hoidon toteutumisesta, perhekohtaiset

keskustelut vähintään kerran vuodessa.

• Järjestetään vanhempainiltoja, joiden aiheet muodostuvat

ryhmän tarpeista, vanhempien toiveista, ajankohtaista kasvun

ja kehityksen asioista

• Jrjestetään juhlia ja muita yhteisiä tapahtumia.

Päivitys päivähoidon , esiopetuksen , erityisvarhaiskasvatuksen ja

perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta tehty 5.3.2015

V.J

ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN PERUSTUEN PALVELUT 15

KOULUTUSPALVELUT

Esiopetus

6-vuotiailla on 1.8.2015 alkaen velvollisuus osallistua

maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetusta järjestetään koulujen

yhteydessä koulun ja päivähoidon yhteisissä, erillisissä

esiopetusryhmissä tai integroituna koulun 1-2-luokkiin.Pidennetyn

oppivelvollisuuden oppilaat opiskelevat esiopetusvuotensa koulun

tai päivähoidon järjestämissä ryhmissä.

Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen kasvu-,

kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on suuri merkitys

lasten kasvun ja oppimisen tuen varhaisessa havaitsemisessa,

tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. Kasvua

ja oppimista arvioidaan jatkuvasti.

Lapsen esiopetuksen suunnitelma tehdään yhteistyössä

vanhempien kanssa. Toteutuminen arvioidaan keväällä käytävissä

keskusteluissa.

Vauva- ja

taaperoikä

Leikki-ikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Esikouluikä

Lapsiperhepalveluiden tukiryhmä Monialaiseen yhteistyöryhmään kuuluvat terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijä, psykologi, varhaiskasvatuspäällikkö, perhetyöntekijä ja koulukuraattori. Työryhmän tehtävänä on lapsiperhepalveluiden kehiittäminen Hankasalmella

ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN PERUSTUEN PALVELUT

MUUT TOIMIJAT

Ev.lut. Seurakunta

Lapsi- ja perhetyö

• diakoninen perhetyö

• päiväkerhotyö

• perhekahvilatoiminta

• retket ja tapahtumat

• perheneuvonta

Helluntaiseurakunta

Lapsityö

• kerhotoiminta

• leiritoiminta

Järjestöt

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) paikallisyhdistys

• perhekahvilatoiminta

• retkiä, tapahtumia

Liikuntaseurat

• liikunta- ja urheilukerhot

• tapahtumat

• kilpailut

Kyläyhdistykset ja –toimikunnat

• toimintaa lapsille, nuorille ja perheille

Poliisi

• Jyväskylän poliisilaitoksen peruspoliisityö

• vierailee pyydettäessä päivähoidossa

SOSIAALIPALVELUT

Perustoimeentulotuki

Toimeentuloturvaan kuuluvaa toimeentulotukea on oikeutettu

saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen

mukaista toimeentuloa ansiotuloillaan tai yrittäjätoiminnallaan,

muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen

henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Lastenvalvoja

Jyväskylän lapsioikeudellisen yksikön palvelut: elatus- ja

tapaamisasiat sekä olosuhdeselvitykset käräjäoikeudelle

Hankasalmen lastenvalvoja: avioliiton ulkopuolella syntyneiden

lasten isyyden selvittämiset ja niihin liittyvät huoltosopimukset.

Vammaispalvelut

Vammaispalveluilla edistetään vammaisen henkilön edellytyksiä

elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan

jäsenenä sekä ehkäistään ja poistetaan vammaisuuden

aiheuttamia haittoja omaisten ja eri yhteistyötahojen kanssa.

Erityisiä järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia:

• kuljetuspalvelut

• palveluasuminen

• päivätoiminta

• henkilökohtainen apu

• asunnon muutostyöt

• asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia:

• kuntoutusohjaus

• sopeutumisvalmennus

• päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet,

koneet ja laitteet

• liikkumisvälineet

• muut välineet, koneet ja laitteet

• ylimääräiset vaate- tai erityisravintokustannukset

16

Vauva- ja

taaperoikä

Leikki-ikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Esikouluikä

ALLE KOULUIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT

TEKNISET PALVELUT

Kiinteistöjen huolto- ja ylläpitopalvelut

• toimivat ja turvalliset kiinteistöt: suunnitteluvaihe,

ylläpitovaihe: toimivuus, turvallisuus, esteettömyys, siisteys.

• laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävän talousveden

toimittaminen sekä jäteveden poisjohtaminen ja käsittely

lupaehtojen mukaisesti.

• asumisessa syntyvien jätteiden ja ongelmajätteiden keräily,

kuljetus ja käsittely.

Puistot ja yleiset alueet

• lakien ja asetusten mukaiset puistoalueet, leikkikentät,

uimarannat,

• pyykkilaituri ja venesatama: toimivuus, turvallisuus,

esteettömyys,

• siisteys

Liikenneväylät

• kunnan asemakaava-alueella kaavaan merkittyjen katujen

• suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito huomioiden

liikenneturvallisuus- ja liikenteen välityskyky

Maankäyttö ja valvonta

• kunnan maankäyttöön sekä rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja

valvonta

Ravintohuolto

Ruokahuolto valmistaa päivittäiset ateriat päiväkodissa hoidossa ja

esiopetuksessa oleville lapsille. Asiakkaille tarjotaan

ravitsemuksellisesti täysipainoinen ja monipuolinen ateria.

K-S:n pelastuslaitos

• onnettomuuksien ehkäisy

• turvallisuussuunnitelmat

• varsinainen pelastus- ja vss-toiminta, joka hoidetaan

sopimuksen mukaisesti Keski-Suomen pelastuslaitoksen

toimesta

17

KESKUSHALLINNON PALVELUT

työllisyyspalvelut

kunnan tuki yritystoiminnalle

maaseutupalvelut

sähköinen asiointi

tiedottaminen

VAPAA-AIKAPALVELUT

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut

•pääkirjasto kirkonkylällä, sivukirjastot Aseman ja Niemisjärven

kouluilla

•lasten satutunnit ja muut lasten tapahtumat kirjastossa

•kirjaston yhteistyö päivähoidon kanssa

•koko perheen ja alle kouluikäisten liikunta- ja kulttuuritapahtumat

•kulttuuripolku

•kulttuuriaitta

•kansalaisopiston musiikkileikkikoulut

•Ala-Keiteleen musiikkiopiston varhaisiän musiikkikasvatus, soiton

alkuopetus 4−6 -vuotiaille

Avustukset

•nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden toiminta-avustukset

järjestöille, yhdistyksille ja yhteisöille.

Vauva- ja

taaperoikä

Leikki-ikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Esikouluikä

ALLE KOULUIKÄISEN ENNAKOIVAN TUEN PALVELUT 18

PÄIVÄHOITOPALVELUT/KOULUTUSPALVELUT

Varhaiserityiskasvatus

Päivähoidon erityiskasvatuksesta vastaa erityislastentarhan

opettaja (Elto).

Kuntoutussuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä

tukea tarvitsevalle lapselle yhteistyössä lapsen vanhempien ja

lasta hoitavien muiden tahojen kanssa. Kuntoutussuunnitelma

päivitetään tarpeen mukaan yhteistyössä em. tahojen kanssa.

Esiopetuksen erityisopetus

Esiopetuksen erityisopetus järjestetään kouluissa lukuun ottamatta

pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita, joiden esiopetus

järjestetään päiväkodissa ja erityisopetuksesta vastaa

erityislastentarhanopettaja.

Kouluarvioinnit

Lapselle suositellaan kouluarviointia, jos oppimisessa tai

sosiaalisissa taidoissa on sellaisia pulmia, että lapsi tarvitsee

erityisopetusta. Arvioinnin suorittaa psykologi

vanhempien pyynnöstä.

Perusopetuslain mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus

vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja

tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on

edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi

mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa

perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.


Avosairaanhoito ja avoterveydenhuollon erityispalvelut:

• lääkäreiden palvelut ma−to klo 8−16, pe 8−15

• fysioterapia

• puheterapia

• toimintaterapia

• lääkärin päivystyspalvelut ma−to klo 8−16 Keski-Suomen

keskussairaala, pe 15−16 Vaajakosken terveysasema klo

16−18 keskussairaala, la, su ja arkipyhät koko vuorokausi

Keski-suomen keskussairaala

• keskussairaalan kehitysvammapoliklinikka

Vauva- ja

taaperoikä

Leikki-

ikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Esikouluikä

SOSIAALIPALVELUT


Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on pyrkiä edistämään

hakijan omatoimista suoriutumista, sosiaalista turvallisuutta sekä

ehkäistä syrjäytymistä. Tuki on harkinnanvaraista, tilannekohtaista

sekä kertaluonteista.


Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut

erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin

perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta

aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä

olosuhteista aiheutuvat menot.

Perheneuvola

Perheneuvola on Jyväskylän kaupungin järjestämä

palvelu, jonka tehtävä on tukea lapsiperheitä erilaisissa

elämäntilanteissa. Lasten asioissa palvelut on tarkoitettu pääosin

alle 13-vuotiaille lapsille.


• keskustelut, neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi

• rakenteellinen sosiaalityö

• erityistä tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja

edistäminen

• lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

• palveluiden kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi

ALLE KOULUIKÄISEN VARHAISEN PUUTTUMISEN PALVELUT

SOSIAALIPALVELUT

Perhepalvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta

•kotipalvelu

•perhetyö

•tukihenkilö tai –perhe ym.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia

huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Sosiaalihuollosta

vastaavan toimielimen on viipymättä ryhdyttävä avohuollon

tukitoimiin, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen

terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi tai nuori omalla

käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään.

Tukitoimet ovat aina huoltajien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen

suostumukseen perustuvia.

Lastensuojelullisin perustein lapsia ja perheitä voidaan tukea mm.

seuraavin toimin:

• tehostettu perhetyö

• lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja

• toimeentulon ja asumisen turvaaminen

• taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä,

harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä ym.

• sijoitus avohuollon tukitoimena

Perheneuvola





Voit ottaa yhteyttä perheneuvolaan, kun

• olet huolissasi lapsesi käyttäytymisestä, kehityksestä,

mielialasta tai tunne-elämästä

• haluat tukea vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä

• toivot selvittelyapua perheesi ristiriitatilanteisiin

• toivot apua parisuhteen ongelmiin

• harkitset avio/avoeroa tai perheesi tarvitsee apua erosta

selviämiseen

• lapsesi tai perheesi on kohdannut yllättävä tapahtuma (esim.

kuolema, onnettomuus, sairaus)

19

Vauva- ja

taaperoikä

Leikki-ikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Esikouluikä




• fysioterapia

• puheterapia

• toimintaterapia






Päivähoito osana lastensuojelun avohuollon tukitoimia

Lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät

sosiaalihuollon palvelut ja lasten päivähoito on järjestettävä sen

mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on

arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman

asiakassuunnitelmassa.

Varhaisen tuen toimintamalli on käytössä neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa

TERVEYSPALVELUT

Erikoissairaanhoito

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) keskussairaalan

ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYS) palvelut

• lastentautien poliklinikka

• lasten ja nuorten osasto

• vastasyntyneiden tehohoito

• lasten veri- ja syöpätaudit

• lastenneurologia

• lastenpsykiatria

• perinnöllisyyslääketiede

Lastenpsykiatrinen päivystys ja osastohoito Kuopion yliopistollinen

keskussairaala (KYS) huolehtii lastenpsykiatrisesta

päivystyksestä päivystysaikana (klo 15.15–8.00) ja

osastohoidosta.

Lähetteen lastenpsykiatriseen päivystykseen voi saada

terveyskeskuslääkäriltä tai muulta lääkäriltä. Päivystysajan

ulkopuolella (klo 8.00−15.15) lastenpsykiatrinen

kriisityötyöryhmä voi tehdä päivystyksellisiä lastenpsykiatrisia

arviointeja.

ALLE KOULUIKÄISEN KORJAAVAN TUEN PALVELUT

SOSIAALIPALVELUT

Sosiaalipäivystys

Sosiaalipäivystys on ympärivuorokautinen välittömän avun

tarpeeseen vastaava palvelu. Sosiaalipäivystysasioita ovat mm.

kiireellinen lastensuojelu, perhekriisit sekä lasten ja nuorten

erityisvaikeudet. Muita syitä voivat olla onnettomuus tai eri

tyyppiset kriisit. Sosiaalipäivystykseen voi ottaa yhteyttä kuka

tahansa, joka huomaa välittömän avun tarpeen.

Virka-aikana voi ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijöihin.

Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella on hälytysnumerossa 112

tai Kriisikeskus Mobilessa.

Sijaishuollon palvelut

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti

sijoitetun tai lastensuojelulain 83 §:ssä tarkoitetun

väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja

kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella

• perhehoitona

• laitoshoitona

• ammatillisessa perhekodissa tai muulla lapsen tarpeiden

mukaisella tavalla

• huostaanotettu lapsi poikkeuksellisesti ja enintään 6 kuukauden

ajaksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi

ja kasvatettavaksi

Jälkihuolto

• sijaishuollon päättymisen jälkeen

• lapsi on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimenpiteenä

yhtäjaksoisesti puoli vuotta ja sijoitus on kohdistunut yksin

lapseen

• Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai

nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka

hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on.

20

Vauva- ja

taaperoikä

Leikki-ikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Esikouluikä

KOULUTUSPALVELUT

Perusopetus

Perusopetusta järjestetään kolmessa alakoulussa (1-6 lk) sekä

yhtenäiskoulussa (1-9 lk).

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen,

hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen

hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden

edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä

koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.

Opiskeluhuoltoon sisältyy koulutuksen järjestäjän hyväksymän

opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto. Lisäksi

opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, johon

kuuluvat:

1) kouluterveydenhuollon palvelut

2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja

3) monialainen asiantuntijaryhmän tuki.

Opiskeluhuollon tavoitteena on nivoutuminen osaksi koulun arkea ja

perustehtäviä. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa (siv.ltk 10.3.2015

§ 28) korostetaan erityisesti yhteistyötä huoltajien kanssa, koko

koulun yhteisöllisyyttä ja varhaista puuttumista huolen aiheisiin ja

siten hyvinvoinnin turvaamiseksi lapsen arkiympäristössä.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Opiskeluhuollon lisäksi koululla on käytettävissä kaikki yleisen,

tehostetun ja erityisen tuen keinot oppilaan kasvun, kehityksen ja

oppimisen tueksi.

Yhteistyötä vanhempien kanssa toteutetaan mm. koulujen

vanhempainilloissa, -varteissa ja keskustelutilaisuuksissa. Koulu

tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja

opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtävänä on olla

aktiivinen aloitteentekijä ja vuorovaikutuksen ylläpitäjä.

PERUSKOULUIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Yläkouluikä

Alakouluikä

21

KOULUTUSPALVELUT

Tukiopetus

Tukiopetus on lapsen subjektiivinen oikeus, jota antaa tarvittaessa

luokan- tai aineenopettaja. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun

oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen

opinnoissaan. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen

mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

Tukioppilastoiminta

Tukioppilaat ovat muiden oppilaiden tukena Hankasalmen koulussa.

Heidän tehtävänään on vahvistaa oppilaiden identiteettiä ja

myönteistä ja turvallista kouluilmapiiriä. Tukioppilaat ohjaavat uusia

oppilaita, tutustuttavat heitä toisiinsa ja koulun tapoihin.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta.

Iltapäivätoimintaa järjestetään 1-2-luokkalaisille ja erityistä

tukea tarvitseville isommille koululaisille. Päivittäisen

iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota pienille koululaisille

mahdollisuus mielekkääseen toimintaan turvallisen ja tutun aikuisen

seurassa koulun jälkeen. Iltapäivätoiminnassa lapsille tarjotaan

välipala ja tehdään läksyt. Aamupäivätoimintaa ei ole pystytty

järjestämään.

Kerhotoiminta

Koulu järjestää ohjattuja ja monipuolisia kerhoja koulupäivän

päätyttyä. Kerhotoiminta tukee kouluviihtyvyyttä ja oppilaat

voivat koulutyön ohella kehittää itseään omien harrastustensa

ja taipumustensa mukaan.

MUUT TOIMIJAT

Vanhempainyhdistysten tavoitteena on tukea ja edistää lasten,

vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä sekä vuorovaikutusta.


22


Suun terveydenhoito

Oppilaat kutsutaan tarkastukseen hammashoitolaan 1., 3., 5., ja

8.luokalla tai yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan.

Suuhygienisti tarkastaa 1.- ja 3. luokkalaiset. Hammaslääkäri

tarkastaa 5. ja 8 .luokkalaiset. Hammaslääkäri tekee yksilöllisen

hoitosuunnitelman tarkastuksen yhteydessä ja ohjaa

suuhygienistin vastaanotolle oppilaat, joilla on

ehkäisevän hoidon tarvetta.

2. Ja 3. luokille pidetään vuosittain harjausopetusta kouluilla.

Pyydettäessä kouluilla pidetään terveyskasvatustunteja suun

terveydenhoidosta; pyritään edistämään terveitä elintapoja ja hyvää

suun terveyttä.

Tavoitteena on tarjota kouluikäisille terveyttä edistävää ja

ennaltaehkäisevää suun terveydenhoitoa ja puuttua ajoissa suun

terveyttä uhkaaviin tekijöihin; ympäristö suun terveyttä edistävä.


Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat kouluterveydenhoitaja ja

koululääkäri. Koululaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista

hyvinvointia seurataan vuosittaisissa terveystarkastuksissa.

Terveystarkastukset toteutetaan laajoina, koko perheen

hyvinvoinnin huomioivina, 1. 5. ja 8. luokilla. Myös koululääkärin

tarkastus sisältyy laajaan terveystarkastukseen. Laajoihin

terveystarkastuksiin sisältyy kirjallisesti täytettävä terveyskysely.

Tavoitteena koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden

terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen

tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun

henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa.

Kouluterveydenhuollon tehtävänä on:

• vuosiluokittain oppilaan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin

seuraaminen ja edistäminen

• oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen

• oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen

tunnistaminen ja tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen

omahoidon tukeminen sekä jatkotutkimuksiin ja – hoitoon

ohjaaminen

• osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen

ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun

oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa

• kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä

kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta

• Koululääkäri toimii oman toimenkuvansa lisäksi

kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon lääketieteellisenä

asiantuntijana.

• Kouluterveydenhuolto toimii yhteistyössä eri alojen

asiantuntijoiden sekä lapsen/nuoren huoltajien kanssa.

• Kouluterveydenhuolto on oppilaalle maksuton ja vapaaehtoinen

ja se järjestetään oppilaan koulupäivän aikana ensisijaisesti

koulun tiloissa.

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Yläkouluikä

Alakouluikä

MUUT TOIMIJAT

Ev.lut.seurakunta

Nuorisotyö

• kerhotoiminta.

• leirit ja retket ja tapahtumat.

• isos-koulutus- ja toiminta.

• perheneuvonta.

Helluntaiseurakunta

Nuorisotyö

• kerhotoiminta

• leirit

• toimintapäivät


MUUT TOIMIJAT

Ala- Keiteleen musiikkiopisto

• musiikkiopetus lapsille ja nuorille

JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) paikallisyhdistys

• retkiä, tapahtumia

• tukioppilastoiminta

4H-yhdistys ry

• kerhotoiminta, kerhon ohjaajatoiminta ja - koulutus

• kurssit, leirit, retket, toimintapäivät lapsille ja nuorille

• nuorten yritystoimintaa

• työpalvelutoimintaa

• kilpailutoimintaa

Liikuntaseurat

• liikunta- ja urheilukerhot mm. yleisurheilu, suunnistus,

salibandytapahtumat

• kilpailut

Puolivakinainen palokunta• palokuntanuorten toiminta

Kyläyhdistykset, seurat ja -toimikunnat

• Erilaista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille

Poliisi

• Jyväskylän poliisilaitoksen peruspoliisityö

• liikenne- ja laillisuuskasvatus kouluilla pyydettäessä

23

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Yläkouluikä

Alakouluikä

VAPAA-AIKAPALVELUT

Nuorisotyö

•pienryhmätoiminta yhdessä perus- ja erityisopetuksen kanssa

•avoin nuorisotilatoiminta

•leiri- ja retkitoiminta, lasten ja nuorten tapahtumat

•nuorisotiedotus

•bänditoiminta

•seudullinen ja paikallinen hanketoiminta

•nuorisotyön ehkäisevän päihdetyön varhaisen puuttumisen malli

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut

•sisä- ja ulkoliikuntapaikat

•kilpailut, urheilukoulut, uimakoulut

•kulttuuritilaisuudet ja tapahtumat

•kulttuuripolku

•kurssitoiminta nuorille

•välineistön lainaus

Kirjasto

•Pääkirjasto sijaitsee kirkonkylällä ja lähikirjastot Aseman ja

Niemisjärven kouluilla.

•Nuorisotiedotuspiste Vinkkeli pääkirjaston parvella, toimii myös

nuorisotilana.

•lukudiplomitoiminta, kirjavinkkaus ja kirjailijavierailut kouluilla.

•yökirjasto ja muut lasten/nuorten tapahtumat kirjastossa

yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa, näyttelytoiminta

Kansalaisopisto

•kansalaisopiston kurssitarjonnan mukainen opetus mm. musiikin

yksilöopetus sekä muut lapsille ja nuorille tarkoitetut kurssit.

Avustukset


järjestöille, yhdistyksille ja yhteisöille


TEKNISET PALVELUT



ylläpitovaihe: toimivuus, turvallisuus, esteettömyys, siisteys

• laatuvaatimukset ja –suositukset täyttävän talousveden


lupaehtojen mukaisesti


kuljetus ja käsittely



uimarannat, pyykkilaituri ja venesatama: toimivuus,

turvallisuus, esteettömyys, siisteys.

Liikenneväylät


suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito huomioiden



• kunnan maankäyttöön sekä rakentamiseen liittyvä

suunnittelu ja valvonta

Ravintohuolto

Ruokahuolto valmistaa päivittäiset ateriat koululaisille. Asiakkaille

tarjotaan ravitsemuksellisesti täysipainoinen ja monipuolinen

ateria.

K-S:n Pelastuslaitos




toimesta

SOSIAALIPALVELUT







Lastenvalvoja

• Jyväskylän lapsioikeudellisen yksikön palvelut: elatus- ja

• tapaamisasiat sekä olosuhdeselvitykset käräjäoikeudelle

• Hankasalmen lastenvalvoja: avioliiton ulkopuolella syntyneiden

• lasten isyyden selvittämiset ja niihin liittyvät huoltosopimukset.

Vammaispalvelut





Erityisiä järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia ovat

kuljetuspalvelut, palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen

apu, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.

Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat kuntoutusohjaus

sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa

tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, liikkumisvälineet, muut

välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaate- tai erityisravinto-

kustannukset.

24

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Yläkouluikä

Alakouluikä


•työllisyyspalvelut

•kunnan tuki yritystoiminnalle

•maaseutupalvelut

•sähköinen asiointi

•tiedottaminen

KOULUTUSPALVELUT

Tukiopetus ja tehostettu tuki

Tukiopetus on lapsen subjektiivinen oikeus, jota antaa tarvittaessa

luokan- tai aineenopettaja. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun

oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen

opinnoissaan. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen

mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Oppilaalle,

joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita

tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn

oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen ja

järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen

moniammatillisesti yhteistyössä opiskeluhuollon

ammattihenkilöiden kanssa.

Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka

tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen

edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista

erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun

opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai

yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan

muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään

oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan,

opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Eriyttäminen

Eriyttäminen on opetuksen ja oppimisympäristön sopeuttamista

oppilaiden erilaisiin oppimisen tarpeisiin. Eriyttäminen voi tarkoittaa

oppimateriaalin tai oppimisympäristön eriyttämistä.

Avustajapalvelut

Koulunkäynninohjaajien ja -avustajien päätehtävä on auttaa tukea

tarvitsevia oppilaita ja ryhmiä selviämään arkisesta koulutyöstä.

Mikäli oppilaiden erityistarpeita ei voida em. tukitoimenpiteillä

riittävästi huomioida, voidaan tarvittaessa järjestää oppilaan

opiskelu yksilöllisten oppimäärien mukaisesti.

Koulun ”kriisiryhmä”

Kriisitilanteissa sekä kehittämisessä että ylläpitämisessä

toimii monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä.

PERUSKOULUIKÄISEN ENNAKOIVAN TUEN PALVELUT

KOULUTUSPALVELUT

Opiskeluhuolto

Kts. sivu 21.

Tapauskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä käsittelee

yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen

selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyviä

asioita, Koulujen monialaiset asiantuntijaryhmät kootaan

tapauskohtaisesti. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan

vastuuhenkilön, jonka on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden

kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot

opiskeluhuoltokertomukseen lain määrittelemin sisällöin (20§).

Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia

kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. Ryhmän kirjaamat

opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä

laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat

tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin, jonka vastuuhenkilönä on

kullakin koululla koulunjohtajan/rehtorin lukuvuosittain nimeämä

opettaja.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto edellyttää aina oppilaan ja tarpeen

niin vaatiessa huoltajan suostumusta (esim. Wilma-viestillä).

Suostumus kirjataan lomakkeeseen. Oppilaan toivomukset ja

mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja

ratkaisuissa oppilaan iän, kehitystason ja muiden henkilökohtaisten

edellytysten mukaisesti. Oppilaan yksilöidyllä kirjallisella

suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua esim.

asiantuntija tai oppilaan läheinen.

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Yläkouluikä

Alakouluikä

25

VAPAA-AIKAPALVELUT

Erityisnuorisotyö

• yksilöohjaus ja pienryhmätoiminta

• etsivä nuorisotyö

Ennaltaehkäisevä päihdetyö

• nuorille ja heidän vanhemmille suunnattu asennekasvatus

• kouluyhteistyö

PERUSKOULUIKÄISEN ENNAKOIVAN TUEN PALVELUT

26

MUUT TOIMIJAT

Ev.lut.seurakunta

• perhetyö

• nuorisotyö

Helluntaiseurakunta

• nuorisotyö

Poliisi

Nuorten tiimin palvelut.

Tiimin tehtävänä on mm. ehkäistä alle 18-vuotiaiden nuorten

rikoskierteeseen joutumista, vähentää syrjäytymisriskiä sekä

rakentaa ammatillisia verkostoja nuorten kanssa työskentelevien

eri tahojen kanssa.

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Yläkouluikä

Alakouluikä

SOSIAALIPALVELUT












Perheneuvola






• keskustelut, neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi

• rakenteellinen sosiaalityö

• erityistä tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja

edistäminen

• lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

• palveluiden kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi




• fysioterapia

• puheterapia

• toimintaterapia





KOULUTUSPALVELUT

JOPO

Joustavaa perusopetusta (JOPOa) järjestetään n. 10 oppilaan

ryhmissä ja se on tarkoitettu lähinnä 8.-9. luokkien oppilaille.

Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja

tuntijakoa. Oppilas suorittaa joko yleistä tai yksilöllistettyä

oppimäärää ja jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen

oppimissuunnitelma (HOP) ja tarvittaessa henkilökohtainen

opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

JOPO:n tavoitteena on varmistaa perusopetuksen

päättötodistuksen saaminen ja jatkokoulutukseen hakeutuminen.

Oppilasasioissa tehdään tiivistä moniammatillista yhteistyötä mm.

nuorisotyön, kouluterveydenhuollon ja oppilaanohjaajan kanssa.

Kodin ja koulun tiivis yhteistyö on myös tärkeää.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Perusopetuksessa on tilanteita, joissa tarvitaan suurempaa tai

toisenlaista joustoa kuin mihin yleinen vuosiluokittainen järjestelmä

antaa mahdollisuuden. Tällaista joustoa tarjoaa

perusopetusasetuksen 11 §:n 3 momentin säännös. Asetuksen

mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä

opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Neuvoteltuaan asiasta

oppilaan ja huoltajan kanssa rehtori tekee asiasta

hallintopäätöksen, ja oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai

erityisen tuen oppilaalle HOJKS. Oppilaan arviointia ajatellen

vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän merkittävin jousto on se,

että oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien

suoritusten vuoksi.

PERUSKOULUIKÄISEN VARHAISEN PUUTTUMISEN PALVELUT

KOULUTUSPALVELUT

Erityinen tuki

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan

tarvitsemasta muusta tuesta. Erityisopetus on ensisijaisesti

pedagogista, oppimisen tukea, muu tuki taas koulunkäynnin

tukea. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostaa

järjestelmällisen ja suunnitelmallisen kokonaisuuden.

Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva

Suunnitelma (HOJKS)

Oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus annetaan

hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä

koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKSssa

määritellään mm. opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa

osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan

itsearviointi sekä muut pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat

ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,

opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat ja

oppimateriaalit. Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa

oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSssa

luetellaan nämä aineet sekä määritellään niiden tavoitteet ja

keskeiset sisällöt sekä määritellään, miten edistymistä seurataan

ja arvioidaan.

Erityisopetus

Erityisopetus on osa perusopetusta. Erityistä tukea tarvitsevan

oppilaan opetus voidaan järjestää yksilöllisten tarpeiden

mukaisesti osa-aikaisesti tai samanaikaisena yleisopetuksen

opetusryhmässä tai yksilö- tai pienryhmäopetuksena.

Avustajapalvelut

Koulunkäynninohjaajien ja -avustajien päätehtävä on auttaa tukea

tarvitsevia oppilaita ja ryhmiä selviämään arkisesta koulutyöstä.

Opiskeluhuolto

Kts. sivu 21.

Yläkouluikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Alakouluikä

27

VAPAA-AIKAPALVELUT

Etsivä nuorisotyö

• yksilöohjaus ja pienryhmätoiminta, kouluyhteistyö

Ennalta ehkäisevä päihdetyö

• nuorille ja heidän vanhemmille suunnattu asennekasvatus

• kouluyhteistyö

SOSIAALIPALVELUT

Perhepalvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta

• kotipalvelu

• perhetyö

• tukihenkilö tai –perhe ym.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia

huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Sosiaalihuollosta

vastaavan toimielimen on viipymättä ryhdyttävä avohuollon

tukitoimiin, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen

terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi tai nuori omalla

käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään.

Tukitoimet ovat aina huoltajien ja 12-vuotta täyttäneen lapsen

suostumukseen perustuvia. Lastensuojelullisin perustein lapsia ja

perheitä voidaan tukea mm. seuraavin toimin:

• perhetyö

• lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja

• toimeentulon ja asumisen turvaaminen

• taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä,

harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä ym.

• sijoitus avohuollon tukitoimena

Perheneuvola





PERUSKOULUIKÄISEN VARHAISEN PUUTTUMISEN PALVELUT 28




• fysioterapia

• puheterapia

• toimintaterapia





• keskussairaalan kehitysvammapoliklinikka

Yläkouluikä

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Alakouluikä

MUUT TOIMIJAT

Lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto

Moniammatillinen työryhmä suunnittelee ja tehostaa yhteisiä

menettelytapoja lasten ja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja

tarvittaessa palveluihin siirtymiseksi. Työryhmä kokoaa tietoja

nuorten kasvu- ja elinoloista paikallisen päätöksenteon tueksi.

Verkosto on sivistyslautakunnan vahvistama ja siihen kuulu

edustajia poliisihallinnosta, työhallinnosta, nuorisotoimesta,

sivistystoimesta, terveystoimesta, sosiaalitoimesta,

koulutoimesta, sivistyslautakunnasta ja perusturvalautakunnasta.

KOULUTUSPALVELUT

Erityisopetus

Erityisopetus on osa perusopetusta. Erityistä tukea tarvitsevan

oppilaan opetus voidaan järjestää yksilöllisten tarpeiden

mukaisesti osa-aikaisesti tai samanaikaisena yleisopetuksen

opetusryhmässä tai yksilö- tai pienryhmäopetuksena.

Opiskelun erityisjärjestelyt

Oppilaalle, joka ei väliaikaisesti pysty sairauden tai vamman vuoksi

osallistumaan säännöllisesti kouluopetukseen, voidaan tehdä

opiskelun erityisjärjestelyä koskeva viranhaltijapäätös. Tällöin koulu

ja koti suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä oppilaan edun

mukaisen opetuksen järjestelyt koulun vastatessa ja huolehtiessa

opintojen etenemisen suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista.

Oppilas on tällöin myös poissaolonsa aikana oikeutettu

oppilashuollollisiin tukitoimiin.

Sairaalaopetus

Kukkulan koulu on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalakoulu

ja yksi Jyväskylän kaupungin erityiskouluista. Sairaalan

sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana

olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä

ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. (PoL §4, 3

mom). Kukkulan koulussa

1. järjestetään opetusta

2. arvioidaan kouluvalmiuksia ja –taitoja

3. ohjataan koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä

PERUSKOULUIKÄISEN KORJAAVAN TUEN PALVELUT

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Alakouluikä

Yläkouluikä

29

KOULUTUSPALVELUT

Opiskeluhuolto

Kts. sivu 21.

Koulun ”kriisiryhmä”

Kriisitilanteissa sekä kehittämisessä että ylläpitämisessä toimii

monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä.

TERVEYSPALVELUT

Erikoissairaanhoito

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) keskussairaalan

ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYS) palvelut.

Lastenpsykiatrinen päivystys ja osastohoito

Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYS) huolehtii

lastenpsykiatrisesta päivystyksestä päivystysaikana (klo 15.15–

8.00) ja osastohoidosta. Lähetteen lastenpsykiatriseen

päivystykseen voi saada terveyskeskuslääkäriltä tai muulta

lääkäriltä. Päivystysajan ulkopuolella (klo 8.00–15.15)

lastenpsykiatrinen kriisityötyöryhmä voi tehdä päivystyksellisiä

lastenpsykiatrisia arviointeja.

PERUSKOULUIKÄISEN KORJAAVAN TUEN PALVELUT

SOSIAALIPALVELUT

Sosiaalipäivystys






tahansa, joka huomaa välittömän avun tarpeen.

Virka-aikana voi ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijöihin.

Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella on hälytysnumerossa 112

tai Kriisikeskus Mobilessa.

Sijaishuollon palvelut

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti

sijoitetun tai lastensuojelulain 83 §:ssä tarkoitetun

väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja

kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella

• perhehoitona

• laitoshoitona

• ammatillisessa perhekodissa tai muulla lapsen tarpeiden

mukaisella tavalla

• huostaanotettu lapsi poikkeuksellisesti ja enintään 6

kuukauden ajaksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa

hoidettavaksi ja kasvatettavaksi

Jälkihuolto


• lapsi on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimenpiteenä

yhtäjaksoisesti puoli vuotta ja sijoitus on kohdistunut yksin

lapseen

• Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai

nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka

hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on.

Sosiaalipalvelut kehitysvammaisille

• lyhytaikaiset asumis- ja tutkimusjaksot erityishuollon yksikössä

30

Hyvinvoiva lapsi ja

perhe

Alakouluikä

Yläkouluikä

AIKUISTUVAN NUOREN PERUSTUEN PALVELUT

Hyvinvoiva nuori

KOULUTUSPALVELUT

Lukio tarjoaa laadukkaan yleislukion opetuksen lisäksi

kilpasuunnistajien valmennusryhmälle ammattivalmentajan

ohjauksen. Kunta antaa ilmaiseksi opiskelijoiden käyttöön lukio

opintojen ajaksi henkilökohtaisen tietokoneen.

Ammatillista koulutusta järjestävät lähiympäristössä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylässä , Etelä-Savon

ammattiopisto Pieksämäellä ja Pohjoisen Keski-Suomen

ammattiopisto Äänekoskella.

Tutortoiminta lukiossa

Tutor –opiskelijat toimivat muiden opiskelijoiden tukena lukiossa,

ohjaavat uusia opiskelijoita, tutustuttavat heitä toisiinsa ja lukion

toimintakulttuuriin. Heidän tehtävänään on vahvistaa opiskelijoiden

identiteettiä ja myönteistä ja turvallista opiskeluilmapiiriä.

TERVEYSPALVELUT

Opiskeluterveydenhuolto

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus järjestää

Jyväskylän kaupungin opiskeluterveydenhuollon palvelut.

Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden

terveydenhoitosäätiö (YTHS).

Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä ja tavoitteena on mm. edistää

opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä edistää opiskelu-

ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta järjestää terveyden- ja

sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuollon

tavoitteena on myös omalta osaltaan vahvistaa koko

opiskeluyhteisön hyvinvointia, nuoren omia voimavaroja sekä

tukea aikuistumista ja elämänhallintaa.

Opiskeluterveydenhuollon yhteinen päivystyspuhelin (AMK ja 2.

aste) vastaa ma−to klo 8−16 ja pe 8−14 ja on tarkoitettu vain

kiireellisten asioiden hoitoon (esim. ajan peruminen, äkillinen

sairastuminen yms.). Kiireettömissä asioissa yhteys omaan

terveydenhoitajaan puhelinaikana klo 12−13. Tarkistettava oman

alan terveydenhoitajan puhelinnumero Jyväskylän Opiskelu-

terveydenhuollon Toimipaikat-sivuilta. Sähköinen ajanvaraus

terveydenhoitajan vastaanotolle on mahdollista JAMK:n, HUMAKin

ja Aikuisopiston opiskelijoille, joiden kotikunta on Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin alueella.

Opiskeluterveydenhuolto Hankasalmella

Opiskeluterveydenhuoltoa tarjotaan lukion opiskelijoille.

Seurataan opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista

hyvinvointia: 1. ja 2. lukion vuosiluokalla on terveystarkastus.

Lääkärintarkastus on lukion toisella vuosiluokalla (oman kunnan

opiskelijoille) ja tarkastus on samalla kutsuntatarkastus.

Tarvittaessa opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin.

Opiskeluterveydenhuolto on lukio-opiskelijalle maksuton ja

vapaaehtoinen. Se järjestetään opiskelijan työpäivän aikana

koulukeskuksen tiloissa tai terveyskeskuksessa.

MUUT TOIMIJAT

Ev.lut. seurakunta

- leirit ja retket

- isos- ja kerhonohjaajatoiminta

- harjoittelupaikat, palkalliset työtehtävät

- vapaaehtoistoiminta

Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa ammatinvalinnassa ja neuvoo

miten ja mistä voit hankkia sopivan koulutuksen. Nuori saa tietoa

myös siitä, mitä työpaikkoja on tarjolla ja miten niitä kannattaa

hakea. Työ- ja elinkeinotoimistolla on velvollisuus tarjota jokaiselle

alle 25-vuotiaalle työttömälle viimeistään kolmen kuukauden

työttömyyden jälkeen työtä, koulutusta, työharjoittelua,

työnhakuvalmennusta tai ammatinvalinta- ja

urasuunnittelupalveluja. Nuori saa apua myös työmarkkinatuen

hakemiseen. Jotta oikeus työmarkkinatukeen säilyy, 18-24 -

vuotiaalta ammattikouluttamattomalta nuorelta edellytetään, että

hän on hakeutunut soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon

voidaan myöntää opintotukea. Nuorille on käytettävissä

työvoimaneuvojien ja ammatinvalinnanohjaajan palvelut.

31


työllisyyspalvelut

kunnan tuki yritystoiminnalle

maaseutupalvelut

sähköinen asiointi

tiedottaminen


VAPAA-AIKAPALVELUT

Kulttuuripalvelut

•suunnittelu-, neuvonta- ja käytännönapua tapahtuminen

suunnittelussa ja järjestämisessä

•esiintymismahdollisuuksien ja julkaisutoiminnan tukeminen mm.

kohdeavustuksin

•kulttuuritilaisuudet ja tapahtumat

Kirjasto

•pääkirjasto kirkonkylällä ja lähikirjastot Aseman ja Niemisjärven

kouluilla

•pääsykoe- ja opiskelukirjallisuutta saatavana kattavasti Keski-

kirjastojen kokoelmista seutulainoina

•nuorisotiedotuspiste Vinkkeli pääkirjaston parvella

•näyttelytoiminta ja tapahtumat

•yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Kansalaisopisto

•kansalaisopiston kurssitarjonnan mukainen opetus

Liikuntapalvelut

Tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen;

sisä- ja ulkoliikuntapaikat, retkeilyreitit ja kuntopolut.

Nuorisopalvelut

•tapahtumat ja retkitoiminta

•nuorten toimintaryhmät

•avoin nuorisotilatoiminta

•työpajatoiminta

•nuorisotiedotus

Avustukset


järjestöille, yhdistyksille ja yhteisöille

Hyvinvoiva nuori

MUUT TOIMIJAT

Ala-keiteleen musiikkiopisto

• musiikkiopetus

Poliisi

• Sisä-Suomen poliisilaitoksen peruspoliisityö

• liikenne- ja laillisuuskasvatus oppilaitoksissa pyydettäessä

JÄRJESTÖT:

4H-yhdistys ry

• nuorten yritystoimintaa

• työpalvelutoiminta.

• koulutustoimintaa

• kesätyöpaikat nuorille

Liikuntaseurat

• harrastus- ja kilpailutoiminta mm. yleisurheilu, suunnistus,

salibandy, kaukalopallo

Hankasalmen urheilu- ja valmennuskeskusyhdistys ry

• suunnistus –j a hiihtosuunnistusvalmennus Hankasalmen

lukiossa

Puolivakinainen palokunta

• palokuntanuorten toiminta

.

Kyläyhdistykset, seurat ja -toimikunnat

• erilaista toimintaa nuorille ja perheille

Nuorisotyön kehittämisverkosto

•säännöllisesti kokoontuva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat mm.

edustajia nuorisotoimesta, työpajalta, etsivästä nuorisotyöstä,

sivistystoimesta, kuntouttavasta työtoiminnasta, TE-toimistosta,

koulutoimesta, sivistyslautakunnasta, seurakunnasta ja

terveystoimesta

32


TEKNISET PALVELUT



• ylläpitovaihe: toimivuus, turvallisuus, esteettömyys, siisteys.

• laatuvaatimukset ja –suositukset täyttävän talousveden


lupaehtojen mukaisesti


kuljetus ja käsittely



uimarannat, pyykkilaituri ja venesatama: toimivuus,

turvallisuus, esteettömyys, siisteys

Liikenneväylät


suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito huomioiden



• kunnan maankäyttöön sekä rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja

valvonta

Ravintohuolto

Ruokahuolto valmistaa päivittäiset ateriat opiskelijoille.

Asiakkaille tarjotaan ravitsemuksellisesti täysipainoinen ja

monipuolinen ateria.

Keski-Suomen pelastuslaitos




toimesta.

SOSIAALIPALVELUT







Vammaispalvelut





Erityisiä järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia

ovat kuljetuspalvelut, palveluasuminen, päivätoiminta,

henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt sekä asuntoon

kuuluvat välineet ja laitteet. Määrärahasidonnaisia palveluja ja

tukitoimia ovat kuntoutusohjaus sopeutumisvalmennus,

päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet,

koneet ja laitteet, liikkumisvälineet, muut välineet, koneet ja

laitteet, ylimääräiset vaate- tai erityisravinto-kustannukset.

Hyvinvoiva nuori


Suun terveydenhoito

Alle 18-vuotiaat kutsutaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan

hammastarkastuksiin.

Kaikki 17-vuotiaat kutsutaan suuhygienistin vastaanotolle. Mikäli

ilmenee korjaava hoidon tarvetta, niin ohjataan hammaslääkärin

vastaanotolle.

33

AIKUISTUVAN NUOREN ENNAKOIVAN TUEN PALVELUT

Hyvinvoiva nuori

KOULUTUSPALVELUT

• lukio- ja ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen palvelut

• opiskeluhuollon palvelut

• opiskelijan ja opintojen ohjaus

MUUT TOIMIJAT

Ev.lut. Seurakunta

Nuorisotyö:

- Henkilökohtaiset keskustelut nuoren kanssa, sielunhoito,

kontaktit perheisiin.

- Vertaistukitoiminta.

- Diakoniatyön tuki nuorille ja perheille.

Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa ammatinvalinnassa ja neuvoo

miten ja mistä voit hankkia sopivan koulutuksen. Nuori saa tietoa

myös siitä, mitä työpaikkoja on tarjolla ja miten niitä kannattaa

hakea. Työ- ja elinkeinotoimistolla on velvollisuus tarjota jokaiselle

alle 25-vuotiaalle työttömälle viimeistään kolmen kuukauden

työttömyyden jälkeen työtä, koulutusta, työharjoittelua,

työnhakuvalmennusta tai ammatinvalinta- ja

urasuunnittelupalveluja. Nuori saa apua myös työmarkkinatuen

hakemiseen. Jotta oikeus työmarkkinatukeen säilyy, 18-24 -

vuotiaalta ammattikouluttamattomalta nuorelta edellytetään, että

hän on hakeutunut soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon

voidaan myöntää opintotukea. Nuorille on käytettävissä

työvoimaneuvojien ja ammatinvalinnanohjaajan palvelut.

Maakunnalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt tarjoavat

tukea mm. pitkäaikaissairaille tai kehitysvammaisille lapsille,

nuorille ja heidän perheille. Tukimuotoina mm.

• retket, leirit ja tapahtumat, vertaistoiminnan organisoiminen.

• kuntoutuspalvelut.

• kouluttaminen ja tiedottaminen, ohjaus ja neuvonta.

VAPAA-AIKAPALVELUT

•työpajatoiminta

•etsivä nuorisotyö

SOSIAALIPALVELUT












Aikuissosiaalityö on yli 18-vuotiaiden kanssa tehtävää

suunnitelmallista sosiaalityötä, jonka tavoitteena on vahvistaa

henkilön omaa toimintakykyä ja ehkäistä sosiaalisten ongelmien

syntyä kartoittamalla asiakkaan elämäntilannetta, vahvuuksia ja

voimavaroja. Asiakkaan kanssa yhdessä etsitään vaihtoehtoja

elämäntilanteen parantamiseksi ja motivoidaan asiakasta

muutokseen. Aikuissosiaalityö sisältää esimerkiksi asiakkaan

aktivoimista työelämään, koulutukseen tai työkyvyn arviointiin ja

päihteiden käytön seuraamista sekä hoitoon ohjaamista. Lisäksi

voidaan tukea ja auttaa asumiseen liittyvissä ongelmissa ja miettiä

arjen ongelmiin yhdessä ratkaisuja. Aikuissosiaalityötä tehdään

yhteistyössä muiden toimijoiden ja esim. kolmannen sektorin

kanssa.

Rakenteellinen sosiaalityö

• tiedon tuottaminen

• tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset

• sosiaalityön asiantuntijuus osaksi muiden toimialojen

suunnittelua




• fysioterapia ,puheterapia ,toimintaterapia





34

AIKUISTUVAN NUOREN VARHAISEN PUUTTUMISEN PALVELUT

Hyvinvoiva nuori

MUUT TOIMIJAT

Turvaryhmä

Nuorten kanssa työskentelevien aikuisten vertaisryhmä.

Moniammatillinen työryhmä kokoontuu säännöllisesti nuorten

ajankohtaisten asioiden tiimoilta ja toimii starttiryhmien

ohjaustiiminä.

Nuorten starttiryhmä on kuntouttavan työtoiminnan kautta koottu

nuorten ryhmä, jota 3 kk:n aikana ohjataan moniammatillisella

yhteistyöllä. Toiminnalla vahvistetaan nuorten elämän- ja

arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä, ehkäistään syrjäytymistä,

tarjotaan työmahdollisuuksia, kontakteja ja palveluita.

Työryhmään kuuluvat mm. nuorisotyöntekijät, etsivät

nuorisotyöntekijät, TE-toimiston työntekijä, kuntouttavan

työtoiminnan palveluohjaajat, Nuorten työpajaohjaajat,

seurakunnan nuorisotyöntekijä, 4H-toiminnanjohtaja, opinto

ohjaaja ja tarvittaessa psykologi, hanketyöntekijät ja muut

asiantuntijat.

SOSIAALIPALVELUT

Palvelutarpeen arviointi

ohjaus ja neuvonta

omatyöntekijä

läheisverkoston kartoittaminen

ilmoitus muulle viranomaiselle asiakkaan tuen tarpeesta

erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt huomioitava

monialainen yhteistyö

Päihdepalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää

päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja

terveydellisiä haittoja. Päihteiden ja huumeiden ongelmakäytön

ehkäisemiseksi ja lopettamisen tueksi on tarjolla muun muassa

neuvontaa, tukea, avohoitoa, laitoskatkaisua, laitoskuntoutusta

sekä asumispalveluja.


Kunnan on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään

työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai

toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia

kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin.

Kunnan työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan

Tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä

vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn vahvistaa asiakaan

elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ehkäistä

Syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin

palveluihin.

Perheasioiden sovittelu

• Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen

perheneuvontatyö ja sovittelupalvelut

• Pääasiassa perheneuvonta on parisuhteen ongelmien

käsittelyä ja vanhemmuuden tukemista.

• Auttamalla puolisoita ongelmien käsittelyssä edistetään

samalla lasten hyvinvointia ja turvallisen kasvun edellytyksiä.




• fysioterapia

• puheterapia

• toimintaterapia





35

AIKUISTUVAN NUOREN KORJAAVAN TUEN PALVELUT

Hyvinvoiva nuori

TERVEYSPALVELUT

Erikoissairaanhoito

• Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) kuntayhtymän

keskussairaala ja Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYS)

SOSIAALIPALVELUT

Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityössä tehdään suunnitelmallista, tavoitteellista,

pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä taloudellisen ja/tai

sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaan

kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistämiseksi.

Jälkihuolto


Päihdepalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden

ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä

haittoja. Päihteiden ja huumeiden ongelmakäytön ehkäisemiseksi

ja lopettamisen tueksi on tarjolla muun muassa neuvontaa, tukea,

avohoitoa, laitoskatkaisua, laitoskuntoutusta sekä

asumispalveluyksikköjä.

SOSIAALIPALVELUT


Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden

aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn

vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja

toimintakykyä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta

työtoimintaan ja muihin palveluihin.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu

aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan

sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa.

Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään

työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai

toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia

kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin.

Sosiaalipäivystys






tahansa, joka huomaa välittömän avun tarpeen. Virka-aikana voi

ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijöihin. Sosiaalipäivystys

virka-ajan ulkopuolella on hälytysnumerossa 112 tai Kriisikeskus

Mobilessa.

36

MUUT TOIMIJAT

Talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta neuvoo yksityistalouksia

erilaisissa talouteen ja velkaantumiseen liittyvissä ongelmissa.

Neuvoa voidaan antaa myös toiminimiyrittäjien yritysveloissa.

Palvelu on maksuton.

Hankasalmen mielenterveysyhdistys Tuikku ry/Sininen Tupa

Tuikku ry. järjestää kuntouttavaa päivätoimintaa päihde- ja

mielenterveyskuntoutujille. Tuikku ry:n päivätoimintaan voi ottaa

yhteyttä ilman ajanvarausta päihde- ja mielenterveysasioissa.

Turvaryhmä

Turvaryhmä on nuorten kanssa työskentelevien aikuisten vertaisryhmä. Moniammatillinen työryhmä kokoontuu säännöllisesti nuorten

ajankohtaisten asioiden tiimoilta ja toimii starttiryhmien ohjaustiiminä.

Lapsiperhepalvelujen tukiryhmä

Terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijä, koulukuraattori, erityislastentarhanopettaja, erityisopettaja, tarvittaessa psykologi, puheterapeutti ja muita asiantuntijoita. Työryhmän tehtävänä on

Nuorisotyön kehittämisverkosto

Säännöllisesti kokoontuva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat edustajia nuorisotoimesta, työpajalta, etsivästä nuorisotyöstä, sivistystoimesta,

kuntouttavasta työtoiminnasta, TE-toimistosta, koulutoimesta, sivistyslautakunnasta, seurakunnasta ja terveystoimesta

LAPSIPERHEPALVELUIHIN LIITTYVÄT MONIAMMATILLISET TYÖRYHMÄT

.

37


Työryhmä käsittelee kunnan lasten ja nuorten elinoloja koskevia ajankohtaisia asioita ja tapahtumia.

Opiskeluhuoltoryhmät

Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain määrittelemät opiskeluhuoltoryhmät on asetettu sivistyslautakunnassa 24.6.2014 § 65. Ryhmiä ovat

1) monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä,

2) monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä

3) monialainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä.

Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä on integroitu jo kunnassa toimivaan siv.ltk:n 21.3.2013 § 22 asettamaan lasten ja nuorten

ohjaus- ja palveluverkoston ohjausryhmään (yhdistetty lapsiasianneuvosto KH 12.4.2010 § 69 ja nuorisolain 7 a § mukainen nuorten

ohjaus- ja palveluverkosto siv.ltk 22.3.2011 § 11) siten, että se kokoontuu laajennettuna kerran vuodessa käsitellessään monialaisen

opiskeluhuollon ohjausryhmälle kuuluvia asioita.

LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLUN TYÖRYHMÄ:

Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polun taustalla ovat sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat Pohjois-Karjalan

kansanterveyden keskuksen hanke

Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä (2007-2009),

Lisätietoja:

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, puh. 050 579 0600, , www.kansanterveys.info

Perusturvajohtaja Pirjo Rautio

Sivistystoimenjohtaja Eila Laulajainen-Malkki

Varhaiskasvatuspäällikkö Virpi Janhonen

Nuorisotyöntekijä Hanna Piiparinen

Lukion rehtori Toini Kemppainen

http://www.outokummunkaupunki.fi/Resource.phx/sivut/sivut-outokumpu/index.htx

http://www.eno.fi/fi/index.cfm

6. KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Toimenpide 1:

• Nuorten palveluohjauksen toimintamallin kehittäminen

– Nuorten asiakkaiden sujuva ohjautuminen kunnan eri palvelujen kesken (etsivä nuorisotyö, sosiaalipalvelut, TE-palvelut jne.)

Toteuttaja:

• Perusturva- ja sivistyspalvelut

Toteutusaikataulu:

• 2016-2017

Toimenpide 2:

• Uuden sosiaalihuoltolain edellyttämien ehkäisevien palvelujen kehittäminen

Toteuttaja:


Toteutusaikataulu:

• 2016-2018

Toimenpide 3:

• Sähköisen hyvinvointikertomuksen valmistelu lasten ja nuorten palvelujen osalta

Toteuttaja:


Toteutusaikataulu:

• 2016

39

7. PÄÄTÖKSENTEKO JA ERI TOIMIELINTEN TYÖNJAKO

Hankasalmen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys viedään valtuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyessään suunnitelman valtuusto

edellyttää kunkin toimialan vastaavan omaa toimialaansa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisesta sekä seurannasta ja

raportoimisesta suunnitelmassa esitettyjen kannanottojen mukaan.

Eri toimielinten työnjako

Kunnanhallitus

-raportoi suunnitelman toteutumisesta valtuustolle vuosittain.

Valtuusto

-päättää suunnitelmasta ja sen tarkistuksista sekä ohjeistaa kunnan eri toimielimet suunnitelman toteuttamisesta eri vuosien talousarviossa ja

toimintasuunnitelmissa käsittelee vuosittaiset raportit sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen suunnitelman toteuttamisesta.

Tarkastuslautakunta

-seuraa ja arvioi valtuuston hyväksymän suunnitelman tavoitteiden toteutumista ja raportoi valtuustolle. Tarkastuslautakunta ei ole kuitenkaan

linjaorganisaatiotoimielin eikä siten vastuussa suunnitelman operatiivisesta toteuttamisesta.


-edistää suunnitelman toteuttamista ja yhteistyötä eri toimialojen ja toimijatahojen sekä kuntalaisten ja asiakkaiden kesken

-seuraa ja kokoaa arviot eri toimialojen kanssa toteutuneiden työkokousten ja raporttien perusteella suunnitelman toteuttamisesta, lasten

hyvinvoinnin

kehittymisestä ja palvelujärjestelmän ja yhteistyön toimivuudesta

-raportoi vuosittain kunnanhallitukselle ja tekee tarvittavat parantamisehdotukset kokoamansa yhteenvetoraportin perusteella

Muut toimielimet omat toimialansa mukaan

-osallistuvat suunnitelman laadintaan ja muuhun yhteistyöhön

vastaavat omaa toimialaansa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden ja palvelujen toteuttamisesta

-seuraavat ja arvioivat oman toimialan osalta sekä raportoivat lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle

40

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

• Hankasalmen lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto koordinoi ja edistää suunnitelman toimeenpanoa sekä vastaa suunnitelman

toteutumisen seurannasta ja arvioimisesta.

• Ryhmä edistää eri toimialojen ja toimijatahojen yhteistyötä sekä seuraa ja arvioi yhteistyön toimivuutta.

• Lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto raportoi vuosittain kunnanhallitukselle ja tekee tarvittavat parantamisehdotukset kokoamansa

yhteenvetoraportin perusteella.

• Työskentelyssä huomioidaan kuntalaisten kuuleminen.

• Hankasalmen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laaja kokonaisarviointi toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2019.

41

Hankasalmen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma...Hankasalmen lasten ja nuorten...

Documents

Transcript of Hankasalmen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma...Hankasalmen lasten ja nuorten...