Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2016 - 2018

1

Sisällys

JOHDANTO .................................................................................................................................... 3

KESKEISET SUUNNITTELUA OHJAAVAT LAIT JA OHJEET ................................................................ 4

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten

ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ..................................................................................... 4

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki ................................................................................................... 5

Uudistunut sosiaalihuoltolaki .................................................................................................... 5

Lastensuojelun laatusuositus .................................................................................................... 5

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA LIPERISSÄ .................................................................. 6

Väestö ja asuinalueet ................................................................................................................ 6

Perheet ...................................................................................................................................... 6

Työttömyys ................................................................................................................................ 7

Lasten ja nuorten hyvinvointi .................................................................................................... 7

LASTEN JA NUORTEN PALVELUT ................................................................................................. 12

Lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys ydinprosessi ....................................................... 12

Äitiys- ja lastenneuvola ........................................................................................................... 14

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ......................................................................................... 14

Suun terveydenhuolto ............................................................................................................. 15

Vapaa-aikatoimi ...................................................................................................................... 15

Varhaiskasvatus ja esiopetus .................................................................................................. 16

Peruskoulu ............................................................................................................................... 18

Perhekeskuksen palvelut......................................................................................................... 21

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan vastaaminen .......................................................................... 21

Mielenterveys- ja päihdetyö ................................................................................................... 22

Aikuissosiaalityö ...................................................................................................................... 23

Vammaispalvelut ..................................................................................................................... 23

Lastensuojelu .............................................................................................................................. 24

Lastensuojeluilmoitus ............................................................................................................. 25

Palvelutarpeen arvioiminen ja lastensuojelutarpeen selvitys ................................................ 25

Avohuollon tukitoimet ............................................................................................................ 26

Sijaishuolto .............................................................................................................................. 27

Lasten ja nuorten palvelujen resurssit ........................................................................................ 28

TULEVAISUUDEN SUUNTA .......................................................................................................... 29

2

Arvot ............................................................................................................................................ 29

Periaatteet ................................................................................................................................... 29

Tavoitteet .................................................................................................................................... 30

Huolehditaan lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuuden toteutumisesta .......................... 30

Toimitaan oikea-aikaisesti, asiakas- ja tarvelähtöisesti ja yksilöllisesti .................................. 30

Tuki viedään lasten ja nuorten kasvuympäristöön ................................................................. 31

Toimitaan monialaisesti ja yhdessä tehden ............................................................................ 31

Edistetään lasten ja nuorten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ....................................... 32

Mittarit, arviointi ja seuranta ...................................................................................................... 33

LÄHTEET ...................................................................................................................................... 34

LIITTEET ....................................................................................................................................... 35

Liite 1. Toimenpiteet ............................................................................................................... 35

Liite 2. Tilastot ja indikaatorit .................................................................................................. 49

Liite 3. Liperin kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ohjelmat ja suunnitelmat ... 59

Liite 4. Lasten ja nuorten palveluihin liittyviä valtakunnallisia kehitysohjeita ja suosituksia . 60

Liite 5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ohjaavat lait ............................................. 63

Liite 6. Teaviisari ...................................................................................................................... 66

Liite 7. Resurssitaulukko .......................................................................................................... 67

Liite 8. Liperin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman aineiston keruu

sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelijan työharjoitteluna.......................................... 68

3

JOHDANTO

Lastensuojelulain 12 §:n mukaisesti kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten

ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi

kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan

kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on

otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa

laadittaessa.

Suunnitelma tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot:

lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta

lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista

lastensuojelun tarpeesta kunnassa

lastensuojeluun varattavista voimavaroista

lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä

yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava:

opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet;

arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta;

toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea;

tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma palvelee Liperin kuntastrategian toteutumista ja on

kiinteästi yhteydessä koko kunnan tasolla tehtävään hyvinvointityöhön. Liperin kunnan

hyvinvointityötä ohjaa hyvinvointikertomus. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman

tavoitteet ja toimenpiteet toteutetaan vuosittaisen talous- ja toimintasuunnitelman kautta.

Nämä kaikki asiakirjat toimivat hyvinvointipalveluja ohjaavina ja niiden on tarkoitus toimia

toisiaan tukevina sekä linjaavina teoksina (Kuva 1.) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

on kaikkia kunnan hallintokuntia koskeva strateginen suunnitelma, joka osaltaan ohjaa kunnan

toimintaa päätöksenteossa ja toimii konkreettisesti toimintaohjeena koko henkilöstölle

käytännön työssä.

4

Kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan hyvinvointityössä

Suunnitelmassa ja sen valmistelussa on tarkasteltu lasten ja nuorten palveluja

kokonaisvaltaisesti. Tätä suunnitelmaa laadittaessa kunnan henkilöstö, viranhaltijajohto,

lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ovat olleet mukana tiedon tuottamisessa.

KESKEISET SUUNNITTELUA OHJAAVAT LAIT JA OHJEET

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten

ehkäisevästä suun terveydenhuollosta

Asetuksessa säädetään terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä, terveysneuvonnasta ja

terveyden ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille. Terveysneuvonnan lähtökohta

on tukea vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistää perheen sosiaalista

tukiverkostoa. Terveysneuvonnan tulee tukea yksilön ja perheen terveyden, mukaan lukien

mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla

alueilla:

Kasvu, psykososiaalinen ja fyysinen kehitys

Ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys, seksuaaliterveys ml ehkäisy

Lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin, ja muiden päihteiden käytön ehkäisy

Kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy

Soveltuvin osin sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntastrategia

Hyvinvointikertomus

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelma

Toiminta- ja talousuuunnitelma

5

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain tarkoitus on:

edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä;

edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä;

turvata varhainen tuki sitä tarvitseville;

turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu;

vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

Uudistunut sosiaalihuoltolaki

Sosiaalihuoltolaissa määritellään jokaiselle erityisen tuen tarpeessa olevalle kuntalaiselle

nimettäväksi omatyöntekijä asiakkuuden ajaksi. Lapsen ja nuoren tarvitessa paljon tukea ja

apua hänelle nimetään omatyöntekijä.

Omatyöntekijä suunnittelee yhdessä lapsen tai nuoren ja tarvittavan verkoston kanssa

yksilöllisen palvelukokonaisuuden ja varmistaa verkostotyön avulla palveluiden toteutumista

asiakkaan tukena. Omatyöntekijänä toimivan henkilön tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja

edun mukaisesti edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.

Erityistä tukea tarvitsevaa lasta koskevaa sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen omatyöntekijän

tai muun lapsen sosiaalipalveluista vastaavan työntekijän tulee tavata lapsi

asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. Lapsi

tai nuori tarkentaa ja muokkaa suunnitelmaansa toiminnan kautta ja pysyy mahdollisista

ongelmistaan huolimatta oman elämänsä aktiivisena toimijana, jolla on omatyöntekijän lisäksi

tukenaan monialainen verkosto.

Sosiaalihuoltolaissa määritellään monialaisen yhteistyön tarve palvelutarpeen arvioimiseksi,

päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi. Toimenpiteestä vastaavan

sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin

tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista.

Lastensuojelun laatusuositus

Lastensuojelusta on annettu 14.5.2014 ensimmäisen kerran oma valtakunnallinen

laatusuositus. Suositus kohdistuu ensisijaisesti lastensuojelupalvelujen toteuttamisen,

arvioinnin, kehittämisen ja johtamisen tueksi.

Lastensuojelu työtä ohjaavat keskeiset periaatteet:

asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet

6

lapsen etu

vuorovaikutus

ammattihenkilöstön työnlaatu sekä vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri

Vaikuttavan lastensuojelun keinot ovat:

osallisuus lastensuojeluasioissa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen

palvelujen kehittämisessä

lapsilähtöinen yhteinen palvelujärjestelmä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö

osaavat ammattilaiset, tehtävänjako ja tuki

moniulotteinen arviointi

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA LIPERISSÄ

Hyvinvointi voidaan yhdellä tavalla määritellä ihmisen kokemukseksi elämän eri osa-alueista

kuten asumisesta, ympäristöstä, terveydestä, toimeentulosta, toimintakyvystä ja

ihmissuhteista ja turvallisuudesta. Hyvinvointi näkyy ihmisissä onnellisuutena, tyytyväisyytenä

elämään, toiveikkuutena sekä mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään.

Huolikeskustelua suomalaisen hyvinvoinnin tilassa ovat herättäneet muun muassa

lapsiperheiden köyhyys, lasten ja nuorten kasvavat mielenterveysongelmat, lastensuojelun

asiakkaiden määrän kasvu sekä lasten eriarvoistuminen, jotka kaikki näkyvät myös Liperissä.

Syitä lasten kasvaneelle pahoinvoinnille on etsitty vanhempien kiireestä ja työpaineista,

perheiden hajoamisesta, maamme huonosta taloustilanteesta, elektroniikan kasvusta,

sosiaalisesta mediasta sekä yliseksualisoituneesta kulttuurista. Esille on tuotu myös hukassa

oleva vanhemmuus, lapsuuden lyhentyminen sekä lapsuuden ja aikuisuuden välisen rajan

hämärtyminen.

Väestö ja asuinalueet

Liperin kunnan laaja pinta-ala sisältää useita kyliä ja taajamia. Liperin kuntalaisten väkiluku on

kasvanut vuodesta 2004 lähtien edellisvuoden (2014) pientä laskua lukuun ottamatta (Liite 2,

Kuvio 1). Väestöennusteessa odotetaan Liperin väkiluvun kasvavan edelleen. Väkiluvun kasvu

on johtunut pääosin Ylämyllyllä sijaitsevan Jyrinkylän asuinalueen laajentumisesta. Jyrinkylä on

lapsiperheiden suosima asuinalue. Liperiläisten lasten ja nuorten osuus on hieman kasvanut

2000-luvun aikana kuitenkin 45–70-vuotiaiden osuuden edelleen pysyessä korkeimpana (Liite

2, Kuvio 2). Liperin kunnan asuinalueista Ylämyllyllä asuu suurin osa lapsiperheistä.

Perheet

Väkiluvun nousu ei ole Liperissä vaikuttanut lapsiperheiden osuuden kasvuun, vaan

lapsiperheiden osuus perheistä on hieman laskenut 1994 vuodesta lähtien (Liite 2, Kuvio 3).

7

Liperissä yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut hiljalleen vuodesta 1996 lähtien (Liite 2,

Kuvio 4). Vuosittainen avioerojen määrä Liperissä on vaihdellut, mutta suuntana on ollut 90-

luvulta lähtien avioerojen määrän pieni nousu (Liite 2, Kuvio 5).

Lasten pienituloisuus kunnassa on ollut koko maahan verrattuna korkeampaa, kuitenkin viime

vuosina se on laskenut lähes samaan tasoon koko maan keskiarvon kanssa (Liite 2, Kuvio 6).

Työttömyys

Liperissä vuonna 2013 työttömien määrä oli 12,1 % työvoimasta, mikä on hieman koko maan

keskiarvoa korkeampi (11,3 %), mutta kuitenkin Pohjois-Karjalan keskimääräistä 15,6 %

alhaisempi (Liite 2, Kuvio 7).

Nuorisotyöttömien määrä on vaihdellut vuosittain hyvinkin paljon pysyen kuitenkin koko ajan

koko maan keskiarvoa suurempana (Liite 2, Kuvio 8). Nuorisotyöttömien määrä on vuonna

2013 ollut lähes samassa Pohjois-Karjalan keskimääräisen luvun kanssa.

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia mitataan kouluissa Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen teettämän valtakunnallisten kouluterveyskyselyn avulla joka toinen vuosi.

Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta

terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn osallistuvat

peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa

vuodesta 1996 lähtien.

Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineistonkeruuseen tehtiin joitakin muutoksia. Kysely

toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa ja muutamia kysymyksiä uudistettiin.

Kyselylomakkeen uudistuksessa kuultiin useita terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita,

oppilaitosten edustajia sekä myös nuoria itseään. Muutoksen jälkeen tietoa saadaan myös

koulumatkoista, turvavälineiden käytöstä liikenteessä, vapaa-ajalla tapahtuneista tapaturmista

sekä seksuaalisuuteen liittyvästä käyttäytymisestä internetissä. Lisäksi nuorten perheestä ja

asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. (THL 2013, 7.)

Vuonna 2013 kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä 261 koululaista Liperin kunnassa (THL

2013, 11).

Kouluterveyskyselyn vuoden 2011 ja 2013 tuloksia on verrattu ja niistä on koottu ilon aiheita,

joissa on tapahtunut myönteistä kehitystä ja huolenaiheita, joissa on tapahtunut kielteistä

kehittymistä (Taulukko 1). Mukaan on valittu merkittävät kahden viimeisimmän kyselyvuoden

välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Muutoksia ei esitetä

tärkeysjärjestyksessä taulukossa. (THL 2013, 24.)

Sohvi-hanke teki kyselyn hyvinvoinnista 8.- 9. -luokkalaisille syksyllä 2014, jonka perusteella on

koostettu 8. ja 9. -luokkalaisten ajatuksia hyvinvoinnista (Kuvio 2). Lisäksi kuvioon on liitetty

sosiaalipsykologian harjoittelijan keväällä 2014 nuorisolle tekemien kyselyjen tuloksia (Liite 8).

8

Taulukko 1. Ilon- ja huolenaiheet THL:n kyselyjen mukaan (THL 2013)

ILONAIHEET HUOLENAIHEET

Muutokset verrattuna edelliseen

kyselyvuoteen

Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa

viikonloppuiltojen viettopaikan

Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa

vähentyivät

Perheen yhteinen ateriointi iltaisin

lisääntyi

Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät

Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat

ongelmat vähentyivät

Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän

Toistuva rikkeiden teko vähentyi

Koulun fyysiset työolot koettiin

paremmiksi

Koulutapaturmat vähentyivät

Koulun työilmapiiri parani

Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi

Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät

Koulukiusatuksi joutuminen vähentyi

Koettu terveydentila parani

Koulu-uupumus vähentyi

Hampaiden harjaamistottumukset

paranivat

Humalajuominen vähentyi

Muutokset verrattuna edelliseen

kyselyvuoteen

Koulutyön määrä koettiin yleisemmin

liian suureksi

Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle

pääsy koettiin vaikeammaksi

Koululääkärin vastaanotolle pääsy

koettiin vaikeammaksi

Koulupsykologin vastaanotolle pääsy

koettiin vaikeammaksi

9

Vapaa-aika ja harrastukset:

harrastukset viikonloppu

lomat shoppailu jalkapallo musiikki

some

Sosiaaliset suhteet:

Kaverit, uusia kavereita ystävät perhe

äiti simo

kivoja oppilaita positiiviset ihmiset

Luonto:

Hyvä sää Aurinko

Kuusipuu Kukkanen

Kuvio 2. Liperiläisten 8.-9.-luokkalaisten ajatuksia hyvinvoinnista

Hyvinvoinnin luojat

olemassaolo turvallisuus

terveelliset elämäntavat henkinen ja fyysinen

hyvinvointi turvallinen koti, koti

terveys ei kiusaamista

hyvä mieli, hyvä olo hauskuus ajatukset

tarvittaessa yksinäisyys elämäntilanne

hauskuus

hauskuus

Koulu: koulukuljetus välitunnit ilmainen ruokailu ruokavälkkä mukava ope liitutaulu luokka on hyvä ei kiusaamista opiskelumotivaatio koulu luokkahenki sopivan pieni luokka

Ravinto ja herkut:

ruokavälkkä ilmainen ruoka

kalapuikot Mäkkiruoka Mc Donalds Hesburger

ruoka suklaa kaakao kahvi

purukumi

Muita asioita:

K-Market raha

sähkö Afrikan kulttuurit

terveyskeskus (mutta ei Liperin)

Terveelliset elämäntavat:

urheileminen

liikunta lepo

nukkuminen

Läheisyys:

kehut halit suudelmat

ihmisten läheisyys halit seksi

Eläimet:

Koirat Kissat

Lemmikit Eläimet

10

Osallisuuden toteutuminen

Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden puutteen tunteet tulivat esille heidän

kertomuksissaan (Liite 8). Nuoret kokivat, etteivät kykene vaikuttamaan heitä koskeviin

asioihin tai tienneet kuinka näihin voisi vaikuttaa. Nuoret kertoivat myös yläkoulujen

yhdistymisen vuonna 2014 syksyllä vaikuttavan yhteisöllisyyden tunteen vähentymiseen

koulussa. Myös nuorisovaltuusto NUVA nosti esille osallisuuden ja yhteisöllisyyden ongelmat

kouluissa. Nuoret nostivat esille myös oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan vähäisen

näkyvyyden.

Myös TEA-viisari kertoo, että huoltajien vaikutusmahdollisuudet ja oppilaan

vaikutusmahdollisuudet koettiin alhaisiksi (Kuvio 3).

Kuvio 3. TEA-viisari, osallisuus

Lasten ja nuorten mielenterveys ja päihteiden käyttö

Liperissä nuorten humalahakuisuus oli vähentynyt Kouluterveyskyselyn (THL 2013) tulosten

perusteella vuodesta 2010 (Liite 2, Kuvio 9). Päivittäinen tupakointi oli hieman lisääntynyt

vuodesta 2010 (Liite 2, Kuvio 10), mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti (Liite

2, Kuvio 11). Nuoret itse arvioivat 2015 maaliskuussa nuuskan käytön edelleen lisääntyneen.

Heidän mukaansa puolet tai vähintään joka kolmas käyttää yläasteikäisistä nuorista nuuskaa.

Laittomien huumeiden käyttö kouluterveyskyselyn mukaan oli myös vähentynyt vuodesta 2010

(Liite 2, Kuvio 12).

Lukujen valossa liperiläisten nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Tämä näkyi jo

vuonna 2013 THL:n tuloksissa (Liite 2, Kuviot 13 ja 14), mutta myös 2014 syyslukukauden

aikana mielenterveysongelmien lisääntyminen huomattiin nuorisopsykiatrian kasvaneiden

asiakasmäärien tilastoissa. Kouluterveyskyselyn mukaan ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta

oli etenkin yläasteikäisten tyttöjen keskuudessa.

11

Opinnäytetyöhön haastateltiin liperiläisiä nuoria aikuisia heidän kokemuksistaan

varhaislapsuudessa saamistaan mielenterveyspalveluista. Lisäksi haastateltiin

kouluterveydenhoitajia. (Tuukkanen R., 2015.)

Selvityksen mukaan nuoret aikuiset ovat kokeneet Liperin kunnan tarjoamat ennaltaehkäisevät

mielenterveyspalvelut omalla kohdallaan pääsääntöisesti positiivisina. Negatiivisia teemoja,

joita haastatteluissa ilmeni, olivat psykologien vaihtuvuus sekä hidas ja tehoton

koulukiusaamiseen puuttuminen. Lisäksi oli toivottu lukioaikana terveydenhoitajan aloitetta

puhua mielenterveysongelmista.

Terveydenhoitajien kokemuksen mukaan palvelujärjestelmä kohtaa asiakkaiden tarpeet, mutta

järjestelmäkään ei pysty vastaamaan kaikkiin vaatimuksiin, joita palvelujärjestelmältä

odotetaan. Palvelujärjestelmän olisi joustettava ja lisättävä jatkuvasti resursseja, mikäli se

pyrkisi vastaamaan kaikkiin vaatimuksiin. Keinoja varhaisempaan havaitsemiseen ja

nopeampaan auttamiseen tulisi löytää.

Kouluterveydenhoitajien asema nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja

varhaisessa tunnistamisessa sekä puuttumisessa on muun koulun henkilökunnan ohella

merkittävä. Haastateltavista nuorista suurin osa ei ollut pystynyt tunnistamaan ongelmiaan

yläkouluikäisenä, vaikka he jälkikäteen tiedostavat ongelmia olleen.

Terveydenhoitajien haastatteluissa kävi ilmi, että he toivoisivat lapsille, nuorille ja perheille

kuntaan lisää ilmaisia harrastuspaikkoja ja -mahdollisuuksia. Tällä he haluaisivat lisätä

mahdollisuutta yksilön vuorovaikutukseen, sosiaalisiin kontakteihin sekä yhteisölliseen

toimintaan.

Syrjäytymisen uhka

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 - 24-vuotiaiden määrä on pienentynyt vuodesta 2011

(Liite 2, Kuvio 15). Toimeentulotukea saaneet 17 - 24-vuotiaiden määrä on hieman kasvanut

(Liite 2, Kuvio 16). Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 17 - 24-vuotiaiden määrä on

kasvanut vuodesta 2011 etenkin naisten kohdalla (Liite 2, Kuvio 17).

12

LASTEN JA NUORTEN PALVELUT

Lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys ydinprosessi

Liperin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksi ydinprosesseista on lasten ja nuorten turvallinen

kasvu ja kehitys. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastataan kolmella tasolla:

primaari-, sekundaari- ja tertiääriprevention tasolla

Primaaripreventiolla tarkoitetaan ns. vihreää tasoa, jolla on kaikille kuntalaisille tarkoitettuja

kuntalaisen perustarpeisiin hyvinvoinnin edistämiseksi ja itsenäisen selviytymisen tukemiseksi

tarkoitettuja palveluita. Vihreällä tasolla toimivissa palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää

toimintakulttuuria ja palvelutarpeiden ennakointia.

Sekundaariprevention eli ns. keltaisen tason palveluilla vahvistetaan elämänhallintaa ja

toimintakykyä joko säännöllisesti tai lyhytaikaisesti jonkin ongelman tai vaivan hoitamiseksi.

Varhaisen tuen merkitys korostuu lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen turvaamisessa.

Punainen taso eli tertiääripreventio sisältää jatkuvamman tuen tarvetta ja vaativampaa

erityispalvelua tai ympärivuorokautista palvelua. Palveluilla turvataan pitkäaikaisen tuen

tarpeisiin vastaaminen ja hyvä elämä.

Taulukossa 2 on esitetty lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja kehityksen ydinprosessin

tavoitetila perustuen lapsen, nuoren ja perheen tuen tarpeisiin.

13

Taulukko 2. Lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys.

LASTEN JA NUORTEN TURVALLINEN KASVU JA KEHITYS

Tuen tarpeet EDISTÄMINEN TUKI, APU, HOITO JA KUNTOUTUS TURVAAMINEN Tuki jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen Tavoite: itsenäinen selviytyminen päivittäisistä toimista ja itsensä toteuttamisesta

Lapsen ja nuoren ikätasoisen päivittäisen toiminnan edistäminen.

Perhe saa riittävästi käytännön tukea/kotiapua, jotta itsenäinen jokapäiväisestä elämästä selviytyminen tulee mahdolliseksi.

Vanhemman työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja kuntoutumiseen saadaan jatkuvaa tukea, apua tai hoitoa.

Asumiseen liittyvä tuen tarve; Tavoite: lapsiperheiden itsenäinen asuminen

Lapsen ja nuoren ja perheen turvallista kasvuympäristöä edistetään.

Asunnonmuutostyöt ja asunnon järjestämisessä auttaminen siten, että perheen itsenäinen elämä on mahdollista.

Nuoren asuminen turvataan asumispalveluilla.

Taloudellisen tuen tarve Tavoite: lapsiperheiden taloudellinen itsenäisyys

Yleinen työllisyyspolitiikka ja perhepolitiikka tukee perheiden taloudellista selviytymistä

Perhettä avustetaan ensisijaisten etuuksien saamisessa. Perheelle mahdollistetaan taloudellinen tuki kriisitilanteissa.

Perheen toimeentulo turvataan toimeentulotuella.

Tuki sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi Tavoite: turvallinen yhteisö ja yhteiskunta, mahdollisuus kouluttautua ja päästä työelämään sekä harrastaa ja osallistua

Lasta autetaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa sosiaalistumaan yhteiskuntaan. Lapsi saa vapaa-aikanaan tehdä mielekkäitä asioita.

Lapsi saa tehostettua tai erityistä tukea kasvulleen ja kehittymiselleen niin kotona kuin koulussa/päivähoidossa. Lapsen harrastuksia ja vapaa-ajanviettoa tuetaan.

Lapsen turvallinen kasvu ja kehitys turvataan sijaishuollon avulla.

Lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuva tuen tarve Tavoite: väkivallaton lapsuus ja nuoruus

Koulussa ja vapaa-ajalla on henkisen ja fyysisen väkivallan nollatoleranssi. Yleinen ilmapiiri on suvaitsevainen.

Väkivaltaisessa ympäristössä elävien perheenjäsenten elämä turvataan.

Pitkäaikaisilla järjestelyillä turvataan väkivaltaisesta ympäristöstä tulevien henkilöiden turvallisuus.

Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve. Tavoite: pitkittyneiden reaktioiden ja traumatisoitumisen estäminen

Läheisverkostolla on aikaa ja keinoja auttaa lasta, nuorta/perhettä äkillisen kriisitilanteen yllättäessä.

Elämänkriiseissä olevat saavat tukea, apua ja hoitoa tilanteeseensa. Äkillisiin traumaattisiin kriiseihin saadaan jälkihoitoa.

Pitkittyneeseen kriisin joutunut ihminen saa hoitoa, kuntoutusta ja tarvittaessa sairaalahoitoa.

Tuki lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Tavoite: lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, lapsen ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen kaikissa palveluissa

Lapsiperheille tarjottaviin palveluihin pääsee helposti ja ne ovat lähellä perheitä. Lapsen, nuoren ja perheen tuen tarve tunnistetaan ja tukea järjestetään tarpeen mukaan.

Lapsi, nuori ja vanhemmat saavat tukea, apua ja hoitoa tasapainoisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tueksi.

Lapsen kasvun ja kehitys turvataan sijaishuollon avulla.

Päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta aiheutuva tuen tarve. Tavoite: Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät haittaa lapsen ikätason mukaista elämää.

Lasten nuorten ja perheiden mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistetään jokapäiväisessä elämässä.

Lapsi ja nuori saa mielenterveysongelmiinsa tarvitsemaansa hoitoa. Nuori saa riippuvuusongelmiinsa tarvitsemaansa hoitoa. Perheen vanhemmat saavat tarvitsemaansa hoitoa mielenterveys- ja/tai päihdeongelmiinsa.

Psyykkisiin sairauksiin saa sairaalahoitoa. Päihdeongelmiin saa laitoskuntoutusta. Perhe saa perhekuntoutusta.

Sairaudesta johtuva tuen tarve Tavoite: Sairaus ei rajoita ikä- ja kehitystason mukaista elämää.

Lapsilla, nuorilla ja perheillä on riittävästi tietoa itsehoitomenetelmistä ja terveyden edistämisestä sekä mahdollisuus toteuttaa näitä.

Sairaudet hoidetaan ja kuntoutetaan.

Pitkäaikaissairaan lapsen ja nuoren hyvä elämä turvataan monialaisin järjestelyin.

Vammasta johtuva tuen tarve Tavoite: Vammasta huolimatta lapsi tai nuori pystyy elämään mielekästä ikä- ja kehitystason mukaista elämää

Esteetön ympäristö mahdollistaa elämän, jota vamma ei rajoita.

Vammaisen lapsen ja nuoren erityistarpeet huomioidaan siten, että ikätason mukainen itsenäinen elämä on mahdollista.

Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren hyvän elämä turvataan monialaisin järjestelyin.

Muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarve. Tavoite: Tuen tarve ei rajoita ikä- ja kehitystason mukaista elämää.

Tukea on saatavilla siten, että ikätason mukainen arkielämä on mahdollista.

Toimintakyvyn rajoitukset hoidetaan ja kuntoutetaan.

Lapsi ja nuori saa jatkuvaa tukea, apua tai hoitoa toimintakykyään rajoittaviin asioihin.

Tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen.

Läheisverkostot ja järjestöt tukevat omaisia.

Omaiset ja omaishoitajat jaksavat jatkaa tukemistaan, kun saavat itse riittävästi tukea.

Omaiset ja omaishoitajat jatkavat työtään sairaalahoidon tai intervallijaksojen tuella.

14

Äitiys- ja lastenneuvola

Äitiysneuvolatoiminnan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen

lapsen ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Äitiysneuvolassa tuetaan koko perhettä,

parisuhdetta ja vanhemmuutta.

Liperissä syntyy vuosittain 140-150 lasta. Laajat terveystarkastukset toteutetaan

raskausviikoilla 22 (terveydenhoitaja) ja 26 (lääkäri). Normaaliraskauden aikana on noin 11

neuvolakäyntiä sekä synnytyksen jälkeinen kotikäynti ja jälkitarkastus.

Ensimmäistä lastaan odottavan/ lapsen saaneen perheen luokse perhetyöntekijä tekee

vähintään yhden kotikäynnin raskauden aikana sekä yhden kotikäynnin vauvan ollessa noin 2

kuukauden ikäinen. Vain tarvittaessa tehdään kotikäynti uudelleen synnyttäjäperheeseen.

Ensimmäistä lastaan odottaville perheille järjestetään moniammatillista perhevalmennusta.

Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja

kehitystä. Vanhempia tuetaan lapsen kasvatuksessa, huolenpidossa, vanhemmuudessa ja

parisuhteen hoitamisessa.

Lastenneuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet

mahdollisimman varhain ja tukemaan perheitä yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Moniammatillista yhteistyötä tehdään mm. perhekeskuksen, varhaiskasvatuksen,

mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lastensuojelun kanssa.

Lastenneuvolan asiakkaina on noin 800 lasta. Alle kouluikäiselle tehdään 16

määräaikaistarkastusta, joista kolme on laajoja terveystarkastuksia (4kk, 18kk ja 4v).

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvoinnin

ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen

yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa.

Tehtävänä on oppilaan ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen sekä fyysisen,

psyykkisen ja sosiaalisen kasvun kehityksen arvioiminen ja edistäminen.

Terveydenhoitaja osallistuu oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien

tunnistamiseen ja arvioimiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa sekä

koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvontaan ja edistämiseen.

Laajoista terveystarkastuksista tehtyjä luokkakohtaisia yhteenvetoja käytetään yhteistyössä

oppilashuollon kanssa arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön hyvinvointia ja mahdollisia

lisätoimenpiteiden tarvetta.

15

Huoltajia pyydetään osallistumaan erityisesti oppilaan laajoihin terveystarkastuksiin. Heillä on

mahdollisuus osallistua myös kaikkiin oppilasta koskeviin tarkastuksiin ja yksilöllisiin

oppilashuollollisiin palavereihin. Lapsia ja nuoria ohjataan tarpeen mukaan jatkohoitoon, esim.

silmälääkäriin, keskussairaalan erityispoliklinikoille, psykologille, koulukuraattorille jne.

Kouluterveydenhuollossa oppilaita on noin 1 400. Oppilaan terveystarkastukset tehdään

vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. Huoltajan

suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen

henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista

varhaiskasvatuksessa sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa.

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuollon tavoitteena on edistää lasten ja nuorten suun terveyttä, motivoida

hyvään hammashoitoon ja opettaa huolehtimaan hammashoidostaan jatkossakin.

Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä

yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun

terveydentila, purennan kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen

terveyssuunnitelma. Esikouluikäisiä lapsia opastetaan hampaiden hoitoon yhteistyössä

varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.

Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle järjestetään maksuton terveysneuvontakäynti. Suun

ensimmäinen tutkimus on terveydenhoitajan vastaanotolla vauvan ollessa 6-8 kk ikäinen. Alle

kouluikäiset käyvät tarkastuksissa suuhygienistin vastaanotolla 1,5-, 3- ja 5-vuotiaina. Lisäksi

riskiryhmät tarkastetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan.

Kouluikäisten suun terveystarkastukset tekee hammaslääkäri 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. Muilla

luokka-asteilla tarkastuksia tekevät hammaslääkärit ja suuhygienistit yksilöllisen

hoitosuunnitelman mukaan. Tarvittaessa lapset ohjataan hammaslääkärin vastaanotolle joko

korjaavaan hammashoitoon tai oikomishoitoon. Oikomishoitoa tehdään

erikoishammaslääkärin johdolla.

Opiskelijat voivat hakeutua suun terveystarkastukseen vähintään yhden kerran opintojen

aikana.

Vapaa-aikatoimi

Nuorisotilat sijaitsevat kaikissa kolmessa kunnan taajamassa. Nuorisotilat tarjoavat avointa

nuorisotalotoimintaa, kerhotoimintoja, retkiä ja aktiviteetteja koulujen loma-aikoina. Jokainen

nuorisotila on tällä hetkellä avoinna kolmena iltana viikossa. Tämän hetkiset työntekijäresurssit

eivät mahdollista aukioloaikojen kasvattamista.

16

Vapaa-aikatoimen työntekijä toimii nuorisovaltuuston ohjaajana ja esittelijänä.

Nuorisovaltuusto on kunnan nuorten äänenkantaja ja se toimii nuorten ideoiden ja aloitteiden

esiintuomiskanavana. Liperin koululla toimii vapaa-aikatoimen nuorisotyötä koululla -hanke.

Hankkeessa vapaa-aikaohjaaja on koululla läsnä kahtena päivänä viikossa. Hankkeen

tavoitteena on lisätä nuorten aktiivisuutta koululla ja ohjata nuoria muihin kunnan

nuorisopalveluihin.

Etsivänuorisotyö on eritysnuorisotyötä, jonka kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat nuoret ja

joustavan perusopetuksenluokka. Etsivänuorisotyöntekijä pyrkii ohjaamaan nuoria jotka ovat

ilman koulu- tai työpaikkaa tarvitsemiensa palveluiden pariin. Tukea voi tarvita myös yleisiin

elämänhallintaan liittyviin ongelmiin.

Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka

viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuun alla

oleva koulutustakuu toteutuu Liperin kunnassa hyvin perusasteen päättävien osalta. Opinto-

ohjaajat yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa huolehtivat nuorten jälkiohjauksesta ja

tuesta lisähakujen tekemiseen. Viime vuosina kaikki Liperiläiset perusasteen päättäneet nuoret

ovat saaneet toisen asteen tai valmentavan koulutuspaikan.

Kunta järjestää nuorille työpajatoimintaa ostopalveluna Joensuun Nuorisoverstas ry:ltä sekä

kunnan omalla työpajalla toimii nuorten ryhmä. Kuntaan on perustettu moniammatillinen

työllisyysasioiden koordinaatioryhmä joka osaltaan pyrkii edistämään nuorten työllistymistä.

Liperin kunta on mukana Joensuun seudun kuntakokeilussa, jossa on otettu käyttöön NT-typpi

asiakasrekisteri, jossa seurataan nuoren palveluprosessin etenemistä. Asiakasrekisteriin

tietojen kirjaaminen on vasta aloitettu ja sitä tullaan tarkastelemaan indikaattoreilla puolen

vuoden välein.

Liperin kunta on mukana seuraavissa työllisyyshankkeissa: Työtä! –hanke, Pokali, Polkua

työelämään -hanke, Ohjaamo -hanke, Kajo –hanke.

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on subjektiivinen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja

vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua lapsen on osallistuttava kunnan järjestämään

esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

Varhaiskasvatuksessa on noin 60 % alle kouluikäisistä lapsista ja esiopetuksessa 100 %.

Varhaiskasvatusta järjestetään perhepäivähoidossa tai päiväkodeissa, sekä kerhossa.

Lapsen varhaiskasvatuspolun rakentaminen alkaa perheen hakiessa päivähoito- tai

esiopetuspaikkaa. Palvelusuunnittelija keskustelee kaikkien vanhempien kanssa aina ennen

hoito- tai esiopetuspaikan myöntämistä. Palveluohjauksen tavoitteena on löytää jokaiselle

lapselle hänen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva paras mahdollinen palvelumuoto ja

17

hoitopaikka. Samalla palveluohjauksessa luodaan turvallinen ja luottamuksellinen alku ja

jatkumo lapsen varhaiskasvatukselle ja kasvatusyhteistyölle vanhempien kanssa. Ennen hoidon

alkamista lapsen omahoitaja päiväkodista, esiopettaja tai perhepäivähoitaja tekee

aloituskäynnin lapsen kotiin, vasta sen jälkeen alkaa lapsen ja perheen tutustuminen

hoitopaikkaan.

Päiväkodeissa kaikki ryhmät ovat sisarusryhmiä, tällä turvataan lapselle mahdollisuus olla

samassa lapsiryhmässä esiopetukseen saakka. Sisarusryhmillä tuetaan hyvien sisarussuhteiden

syntymistä sekä vertaisoppimista eri-ikäisten lasten kesken.

Varhaiskasvatus on lasten kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten

tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa yhdistyvät hoito, kasvatus

ja opetus suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi, jossa leikillä on keskeinen

asema. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tiiviillä yhteistyöllä pyritään

luomaan lapsen kannalta mielekäs kasvuympäristö. Varhaiskasvatuksen perustana on hyvä

hoito. Lapsi pystyy keskittämään kiinnostuksensa kasvua, kehittymistä ja oppimista edistäviin

asioihin ja toimintoihin, kun hänen perustarpeensa on tyydytetty.

Lapsen myönteistä minäkäsitystä, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä

voidaan edistää erilaissa arjen tilanteissa, kun toiminta suunnitellaan oppimisen näkökulmasta.

Kasvattajan tehtävänä on rakentaa lapsen päivä siten, että hoito- ja vuorovaikutustilanteet,

leikki, pienet työtehtävät sekä muut lapselle tärkeät toiminnot muodostavat hänelle

mielekkään kasvu- ja oppimistapahtuman.

Esiopetuksen tarkoitus on antaa lapsille mahdollisuus osallistua säännöllisesti

ryhmämuotoiseen toimintaan sekä turvata lasten oikeus oppimiseen ja oppimisvalmiuksien

kehittymiseen ennen perusopetukseen siirtymistä. Esioppilaat toimivat omissa ryhmissä tai

joustavissa esi- ja alkuopetuksen ryhmissä. Maksutonta esiopetusta on 700 h vuodessa.

Kerhoissa toimintaa järjestetään 3-5 -vuotiaille lapsille tarpeen mukaan eri taajamissa. Avointa

kerhotoimintaa järjestetään 3-5 -vuotiaille lapsille kolmena päiväni viikossa kolme tuntia

kerrallaan. Kerhotoiminta on tavoitteellista varhaiskasvatusta, jossa pääpaino on ohjatulla ja

monipuolisella leikillä sekä lasten yhdessä ololla.

Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukipalvelut ovat osa varhaiskasvatusta. Niiden

tehtävänä on auttaa lasta ja perhettä. Varhaiskasvatuksen tukitoimet ovat varhaiskasvatuksen

tietoista tehostamista, suunnitelmallista päivittäisen ympäristön sekä toiminnan arviointia ja

muokkaamista lapsen tarpeiden mukaisesti. Lapsen tuen tarpeen arvioiminen edellyttää

kokonaiskuvan luomista lapsesta, hänen mielenkiinnon kohteistaan, vahvuuksistaan ja tuen

tarpeistaan yhteistyössä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. Lasten ja perheiden

käytettävissä on erityisopettajia, perheohjaajia sekä muita eri alojen ammattilaisia.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa perheen merkitys ja vanhempien osallistuminen

toiminnan suunnitteluun ja arviointiin, sekä jatkuvaan yhteistyöhön henkilökunnan kanssa on

18

tärkeää. Yhteistyön lähtökohtana on lapsen ja hänen vanhempiensa arvostaminen sekä avoin,

tasavertainen, luottamuksellista ja toisia kunnioittava suhde. Yhteistyössä yhdistyy

vanhempien syvällinen tuntemus omasta lapsesta ja henkilöstön ammatillinen tieto ja

osaaminen. Lapsen kasvatusoikeus ja -vastuu on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta tiiviillä

yhteistyöllä vanhempien kanssa lisätään tuntemusta lapsesta ja syvennetään työskentelyä

lapsen kanssa.

Peruskoulu

Peruskoulun antamat tukimuodot: oppilashuolto, erityisopetus ja muu tuki

Peruskouluissa oppilaalla on oma luokanopettaja tai luokanvalvoja, joka huolehtii oppilaan

hyvinvointiin liittyvistä asioita. Lisäksi luokka-asteittain tai luokittain on osoitettu laaja-alainen

erityisopettaja, joka huolehtii tarvittavien tuen muotojen toteutuksesta ja kirjaamisesta

yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa. Jokaisessa koulussa toimii säännöllisesti

pedagoginen tukiryhmä, laaja-alainen monialainen oppilashuoltoryhmä sekä tarvittaessa

yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Kunnan oppilashuoltoa ohjaa neljä kertaa vuodessa

kokoontuva ohjausryhmä.

Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet

Oppilas- ja opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen

ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden

edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Sen avulla turvataan varhainen tuki sitä

tarvitseville, edistetään oppilaan ja opiskelijan osallisuutta sekä ehkäistään ongelmien

syntymistä ja pyritään ratkaisemaan jo syntyneet ongelmat. Oppilas- ja opiskeluhuollon tulee

edistää koko yhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, turvallisuutta,

esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Kuviossa 4 on kuvattu oppilashuollon toimintamalli huolen herätessä joko kouluyhteisöä tai

yksilöä koskien.

19

Kuvio 4. Kun huoli herää

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja

avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta

Liperin kunnassa on lähes kahdella tuhannella lapsella ja nuorella oikeus opiskeluhuollon

palveluiden saamiseen. Jokainen yksikkö järjestää omat moniammatilliset ja yksilökohtaiset

palvelut sekä tekee oman oppilashuollon suunnitelman, jossa kertoo toiminnoistaan

tarkemmin. Avustajapalveluiden sekä tuki- ja erityisopetuksen resurssit saadaan vuosittain

sivistyslautakunnalta, ja tarpeen vaatiessa haetaan lisäresurssia myös kesken vuoden.

Lukuvuonna 2015–16 oppilashuollon kokonaistilanne on tyydyttävä ja ryhmien toimivuus

uuden lain mukaan on vakiintunut.

20

Liperin kunnassa on koottu lasten ja nuorten tukipalvelut perhekeskukseen. Perhekeskuksen

kautta järjestetään oppilaille mm. psykologi- ja terapiapalvelut. Koulukuraattoreita

perhekeskuksessa on kaksi. Kuraattoripalveluiden riittävyyttä on syytä tarkastella, koska kunta

on nyt velvollinen tarjoamaan palvelut myös Luovin ammattioppilaitokselle sekä yksityisille

koulutuksen järjestäjille. Tukiopetuksen saaminen on oppilaan subjektiivinen perusopetuslain

turvaama oikeus ja sitä tulee olla koulussa tarjolla riittävä määrä.

Erityisopetuksen tarve lisääntyy ja myös Liperissä etsitään aktiivisesti uusia keinoja ja malleja

erityisopetuksen järjestämiseksi integraatio ja inkluusio huomioiden. Ensisijaisesti lapsella

tulee olla mahdollisuus käydä koulua omassa lähikoulussaan, jonne pyritään järjestämään

mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Erityisen tuen oppilaiden integroituessa yleisopetuksen

ryhmiin, tulee turvata oppilaalle hänen tarvitsemansa tukipalvelut. Osalle oppilaista oma

pienryhmä (ainakin osalla tunneista) on paras vaihtoehto toiminnanohjauksen, tasaisen kasvun

ja hyvän oppimisen turvaamiseksi.

Erityisesti sosio-emotionaalista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asema nykyisessä

palvelujärjestelmässä on heikko. Kunnassa tulisi pohtia, kuinka huomioidaan paremmin ne

lapset ja nuoret, jotka odottavat osastojaksoa tai paikkaa sairaalakoulussa samoin kuin ne,

jotka ovat palautumassa osastolta omaan lähikouluun. Tiiviimpi yhteistyö sivistys- ja sosiaali- ja

terveyspuolen välillä on tulevaisuudessa välttämätöntä. Yhteistyössä voisi tarkastella mm.

mahdollisuuksia lähihoitajien rekrytoimiseen oppilaan tueksi sekä klinikka-opetusmallin

kehittämiseksi osaksi erityisopetusta.

Opetuksen tukitoimien järjestäminen ei uuden lain mukaan ole oppilashuoltoa.

Perusopetuslain edellyttämän kolmiportaisen tuen järjestämiseen liittyvät asiat

esi- ja perusopetuksessa käsitellään yksikkökohtaisessa monialaisessa

pedagogisessa tukiryhmässä (PTR). Tämä ryhmä käsittelee myös keinoja, joilla tuetaan

oppilaan oppimista, tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään oppimisen esteitä sekä pyritään

ratkaisemaan oppimisvaikeuksia ja oppimiseen liittyviä muita ongelmia. Ryhmässä käydään

läpi myös yksittäisistä oppilaista heränneitä oppimiseen ja kasvamiseen liittyviä huolia ja

pyritään tukemaan oppilaita mahdollisimman hyvin.

Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden varhaista tukea Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko koulu- ja oppilaitosyhteisöä

tukevana monialaisena yhteisöllisenä oppilas- ja opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilaalla on oikeus

yksilökohtaiseen oppilashuoltoon siten kuin laissa säädetään. Vanhempainillat,

vanhempainvartit, vanhempainneuvoston toiminta, huoltajatapaamiset ja aktiivinen yhteistyö

kotien kanssa (mm. puhelut ja WILMA) sekä verkostoyhteistyö edesauttavat varhaista

puuttumista niin yhteisön kuin myös yksilön tasolla.

Tuen muotojen, oppilashuollon toteuttaminen sekä oppilaan hyvinvoinnin seuranta

Oppilashuollon toiminnan seurantaa ja jatkuvaa laadun arviointia tehdään vuosittain

oppilashuollon ohjausryhmässä, joka kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Kouluittain seuranta on

21

aktiivista koko ajan käytännön työn ohessa ja muutoksia toimintamalleihin tehdään tarpeen

mukaan.

Perhekeskuksen palvelut

Perhekeskus tuottaa ennaltaehkäisevät palvelut, lukuun ottamatta neuvola-, koulu- ja

opiskeluterveydenhuollon palveluita, kaikille liperiläisille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille

sekä heidän perheillensä. Lasta, nuorta ja perhettä kohdataan heidän omissa ympäristöissään.

Vanhemmat osallistetaan vahvasti lapsen asiaan ja tarvittava verkosto otetaan mukaan

työskentelyyn. Tarvittaessa työpari haetaan muista palveluista. Perhekeskuksen toiminta

perustuu yksilölliseen asiakkaan määrittelemästä tarpeesta tehtyyn palvelutarpeen arviointiin

ja asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa yhdessä laaditun palvelusuunnitelman

toteuttamiseen. Jokaiselle asiakkaalle nimetään omatyöntekijä. Asiakas arvioi palvelun

vaikuttavuutta omaan tilanteeseensa.

Perhekeskuksen työmuotoina ovat kotiin annettava kotipalvelu, keskusteluapu,

ryhmätoiminta, ohjaus ja neuvonta, arviointi, kuntoutus ja terapia sekä lastenpsykiatrin

palvelut. Työntekijöinä ovat perhekeskuksen johtaja, kaksi psykologia, sosiaalityöntekijä,

puheterapeutti, toimintaterapeutti, perheohjaaja, kaksi perhetyöntekijää, vastaava kuraattori

ja kuraattori. Työskentely tapahtuu perheen kotona, muussa lapsen kasvuympäristössä tai

työntekijän työpisteessä. Perhekeskus tarjoaa säännöllisesti konsultaatiota muille lasten,

nuorten ja perheiden kanssa toimiville tahoille. Konsultaation tavoitteena on tukea lapsen ja

nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä tapahtuvaa arkielämän tukemista.

Perhekeskus on mukana valtiovarainministeriön hyvinvoinnin integroidun toimintamallin

kokeilussa, mikä mahdollistaa asiakkaalle monialaisen ja useita muita lakisääteisiä

palvelusuunnitelmia yhdistävän yhteisen palvelusuunnittelun huolimatta sosiaalihuollon ja

terveydenhuollon erillisistä asiakas- ja potilasrekistereistä. Kokeilu kestää vuoden 2016

loppuun saakka ja sen vaikutuksia seurataan erilaisin indikaattorein.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan vastaaminen

Perheväkivalta on perheen sisäistä väkivaltaa, mikä tapahtuu usein suljettujen ovien takana. Se

voi kohdistua joko yhteen tai useampaan perheenjäseneen. Perheväkivalta on toistuvaa, eikä

se yleensä lopu itsestään. Ikä, perhetausta, varallisuus tai koulutus eivät suojaa väkivallalta.

Perheessä kenenkään ei kuulu pelätä. Mikäli pelko on läsnä, täytyy tilannetta pysähtyä

miettimään ja hakemaan apua.

Väkivalta alkaa usein vähitellen, mutta ajan kanssa se yleensä toistuu ja pahenee. Pitkään

jatkuessa väkivallasta voi tulla tavallinen osa elämää. Sitä se ei ole: jokaisella on oikeus elää

ilman pelon ja uhan tunnetta. Perheväkivalta ei ole yksityisasia, vaan rangaistava teko.

Lapsen turvallisuus ja hyvinvointi on aina vanhemman tai perheen muun aikuisen vastuulla.

Lapselle perheväkivallan näkeminen on yhtä tuhoisaa kuin sen kohteeksi joutuminen.

22

Perheväkivalta vahingoittaa vakavasti lapsen kehitystä, minkä vuoksi perheen aikuisten välistä

väkivaltaa nähnyt lapsi tarvitsee ulkopuolista apua.

Liperi on mukana Joensuun seudun Marak-työryhmässä. Marak - eli moniammatillinen

riskinarviointikokous - on työskentelymalli, jonka avulla asiakkaan on mahdollista päästä irti

parisuhdeväkivallan kierteestä. Marak on tarkoitettu parisuhdeväkivallan uhreille.

Marakin tavoitteena on helpottaa avun saantia. Kuka tahansa sosiaali- tai terveydenhuollon

viranomainen voi ohjata asiakkaan palvelun piiriin täyttämällä asiakkaan kanssa

riskinarvioinnin lomakkeen. Riskinarvioinnin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kokemus

väkivallasta, sekä väkivallan uusiutumisen riski. Varsinainen työskentely käynnistyy vain

asiakkaan suostumuksella.

Marak-työskentelyssä ammattilaiset laativat asiakkaalle yhteistyökokouksessa

turvasuunnitelman ja asiakas saa halutessaan rinnalleen Rikosuhripäivystyksen tukihenkilön.

Turvasuunnitelmassa huomioidaan yksilöllisesti asiakkaan (ja lasten) tarvitsema apu, toiveet ja

tämänhetkiset voimavarat.

Mielenterveys- ja päihdetyö

Liperin kunnassa väliinputoajia avohuollollisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen

järjestämisessä ovat 16 - 18-vuotiaat nuoret. Tämän ryhmän palvelut ovat koordinoimattomat

ja epäselkeät. Vuoden 2015 alusta myös 16 - 18-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdepalvelut

kuuluvat perhekeskuksen tehtäviin yhdessä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen

kanssa. Osaamisen kulttuuri ei muodostu hetkessä, koska työ tehdään samoilla henkilöstö- ja

osaamisresursseilla kuin ennekin. Vuoden 2016 painopisteenä on nuoren

päihdekuntoutumispolun kuvaaminen ja eri tahojen vastuiden ja roolien selventäminen.

Tavoitteena on saada vanhemmat yhä enemmän työskentelyyn mukaan.

Nuoria aikuisia on ohjautunut pitkäkestoisiin päihdelaitoskuntoutuksiin ja edelleen

tukiasumisen tukeen. Intensiivinen, oikea-aikainen ja yksilöllinen tuki on mahdollistanut

monen nuoren kuntoutumisen itsenäiseen elämään.

Asumisen ongelmiin vastataan asumisen ohjauksella ja asumispalvelujen järjestämisellä.

Aiemmin alle 18-vuotiaiden ennaltaehkäisevät asumispalvelut järjestettiin lastensuojelun

kautta. Nyt perhekeskus järjestää nämä palvelut ilman lastensuojeluasiakkuutta oleville

asiakkaille. Asumispalveluihin ohjautuu vuosittain useita alle 18-vuotiaita nuoria. Tavoitteena

on, että tukea ja ohjausta pystytään antamaan varhaisemmassa vaiheessa kotiin eikä

asumispalvelujen määrä kasvaisi.

Asumispalveluina järjestetään tuettua asumista, palveluasumista ja tehostettua

ympärivuorokautista asumispalvelua. Nuoria ja nuoria alle 29-vuotiaita aikuisia on vuosittain

mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen piirissä yli 10 asiakasta. Useat nuoret

pääsevät itsenäiseen asumiseen kiinni joskus muutamankin kuukauden tuella ja joskus usean

vuoden kestävällä tuella. Osa nuorista jää pysyvämmin asumispalvelujen piiriin tai siirtyy

tarpeen mukaisiin raskaampiin palveluihin.

23

Lapsiperheiden vanhemmat saavat mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa apua mielenterveys-

ja päihdepalveluista. Palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnittelua tehdään tarvittaessa

monialaisesti. Kuntouttavaan päihdelaitoshoitoon pääsee tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

Lastensuojelun kautta järjestetään perheille enenevässä määrin perhekuntoutusta, jonka kesto

on useimmiten useita kuukausia.

Aikuissosiaalityö

Vaikeat elämäntilanteet voivat olla joskus osa lasten ja heidän perheittensä elämää. Perhettä

saattaa kohdata työttömyys, sairaus, ylivelkaantuminen, parisuhteen päättyminen tai liiallinen

päihteiden käyttö, jotka aiheuttavat taloudellisten huolien lisäksi myös muita erilaisia

ongelmia. Aikuissosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea asiakkaita elämän eri tilanteissa

sekä ehkäistä asiakkaiden syrjäytymistä.

Aikuissosiaalityö on monialaista yhteistyötä asiakkaan ja eri toimijoiden kesken. Perheillä on

mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa sekä palveluohjausta aikuissosiaalityön ammattilaisilta.

Toimeentulotuki on osa toimeentuloturvaa, jonka avulla perheen ja yksilön toimeentulo

turvataan silloin, kun henkilön tai perheen tulot eivät riitä. Toimeentulotuki on viimesijainen

tuki ja ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään perheen muut mahdolliset ensisijaiset

tulonlähteet.

Liperin kunnan aikuissosiaalityötä tehdään johtavan sosiaalityöntekijän, sosiaalityöntekijän,

sosiaaliohjaajan sekä kolmen palvelusihteerin panoksella. Sosiaaliohjaajan vastuulla ovat

työllisyyteen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät asiat. Sosiaalityöntekijä huolehtii

asiakkaiden kokonaistilanteiden kartoittamisesta, palvelutarpeen arviosta,

palvelusuunnittelusta sekä asiakasprosessien eteenpäin viemisestä. Sosiaalityöntekijän ja

sosiaaliohjaajan tehtäviä ovat myös asiakkaan ongelmien tunnistaminen, itsenäisen

selviytymisen arviointi ja tukitoimien järjestäminen. Palvelusihteerien tehtävät liittyvät

toimeentulotukihakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Aikuissosiaalityössä tehdään tiivistä yhteistyötä myös lasten- ja perheiden palvelujen sekä

mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Monialaisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa

perheen toimintakykyä ja ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä. Lasten perheen voimavaroja

pyritään vahvistamaan ja löytämään yhdessä vaihtoehtoja perheen elämäntilanteen

parantamiseksi.

Vammaispalvelut

Vammaispalveluilla pyritään järjestämään vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän

perheilleen tasavertaiset mahdollisuudet elämiseen taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta

riippumatta. Vammaisten asiakkaiden palvelut pyritään järjestämään ensisijaisti kunnan

normaalipalvelujen avulla. Normaalipalvelujen ollessa riittämättömiä tai soveltumattomia

voidaan käyttää myös vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia erityispalveluita.

24

Liperin kunnan vammaissosiaalityötä ja -ohjausta tehdään johtavan sosiaalityöntekijän,

vammaispalvelun palveluohjaajan ja sosiaaliohjaajan panoksella. Palveluiden ja tukitoimien

kartoittamiseksi tehdään henkilökohtainen palveluntarvearvio ja palvelusuunnitelma. Ne

laaditaan yhdessä vammaisen lapsen, nuoren ja hänen perheensä kanssa. Vammaispalvelulain

mukaisia palveluita ovat: kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, palveluasuminen,

päivätoiminta ja asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vammainen

lapsi tai nuori ja hänen perheensä voivat saada myös vammaispalveluna ohjausta

kommunikointiin (AAC-ohjaus).

Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat mm: tutkimukset, terveydenhuolto,

tarpeellinen ohjaus, kuntoutus, työ- ja päivätoiminnan ja asumisen järjestäminen,

henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja muu

huolenpito, henkilön huoltajan tai muiden perheenjäsenten tai muuten läheisen henkilön

ohjaus ja neuvonta, tiedotustoiminta erityishuoltopalveluista, kehityshäiriöiden ehkäisy sekä

muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta.

Vammaispalvelujen tehtävänä on tukea vammaisten lasten ja nuorten perheiden arjen elämää.

Kehitysvammaisten lasten perheisiin pyritään järjestämään tilapäishoitoa, jonka avulla tuetaan

perheen jaksamista vaativassa hoito- ja kasvatustehtävässä. Vammaispalvelut järjestää

kehitysvammaisille lapsille aamu- ja iltapäivähoitoa sekä tilapäishoitoa yhdessä sivistystoimen

kanssa. Aamu- ja iltapäivähoidon avulla tuetaan vanhempien työssäkäyntiä, myös

sosiaalihuoltolain mukaisen omaishoidon tuen avulla pyritään mahdollistamaan omaisten

pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen, nuoren kotona hoitaminen.

Järjestöt ja yhdistykset

Järjestöt ja yhdistykset ovat perinteisesti tarjonneet erilaisia osallistumis- ja harrastus-

mahdollisuuksia lapsille, nuorille ja lapsiperheille.

Liperin perhekeskuksella on yhteistyö- ja ostopalvelusopimukset MLL:n ja Pelastakaa Lapset -

järjestön kanssa. Sopimukset koskevat lastenhoitopalvelua ja perhekummitoimintaa sekä

adoptioneuvontaa ja tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa.

Lastensuojelu

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön,

tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelu

määritellään laissa laajasti: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla

ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja

tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista.

Ennaltaehkäisevän työn toteuttamisessa on kunnan muilla peruspalveluilla kuten esimerkiksi

neuvolalla, varhaiskasvatuksella ja koululla suurempi rooli.

25

Lastensuojeluilmoitus

Kun herää huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista, on viipymättä otettava yhteyttä

lastensuojeluviranomaiseen, jotta lastensuojelun tarve voidaan selvittää.

Lastensuojelulain 25 §:n mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ja

lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, rikosseuraamuslaitoksen,

palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen

tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, seurakunnan tai muun uskonnollisen

yhdyskunnan, kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä

tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen, hätäkeskustoimintaa harjoittavan

yksikön- koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön, tullin,

rajavartiolaitoksen taikka ulosottoviranomaisen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat

henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina

toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia

salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle

toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon

tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista

lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Palvelutarpeen arvioiminen ja lastensuojelutarpeen selvitys

Sosiaalihuoltolain muuttuessa 1.4.2015 tuli myös lastensuojelulakiin muutoksia.

Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun

työntekijä on saanut muutoin tietää lapsesta, joka on mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa.

Vireille tulon kannalta ei ole merkitystä sillä, miten asia on tullut työntekijän tietoon. Tieto voi

tulla esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen kautta tai siten, että joku taho ottaa yhdessä

asiakkaan kanssa yhteyttä sosiaalitoimeen asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi.

Ne viranomaiset, joilla on lastensuojelulain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen

tekemiseen joko tekevät ilmoituksen tai ottavat yhdessä asiakkaan kanssa yhteyttä.

Kummassakin tapauksessa viranomainen toimii avoimesti omalla nimellään. Käytännössä

lastensuojeluilmoitus on tehtävä silloin, kun asiakas ei anna suostumustaan yhteydenottoon

tai suostumusta ei voida pyytää asian luonteen vuoksi tai sitä ei ehditä pyytää.

Ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä oleellista on, että tieto siirtyy riittävän nopeasti ja että

lastensuojelu saa riittävät tiedot.

Vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi lapsen mahdollisen kiireellisen

lastensuojelun tarpeen. Lisäksi tehdään palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen

ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun

tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.

Lastensuojelun tarpeen selvittämisellä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tarkoitetaan

käytännössä samaa asiaa kuin aiemmin puhuttaessa lastensuojelutarpeen selvityksen

tekemisestä. Erona aiempaan on se, ettei lastensuojeluasiakkuus ala vielä siinä vaiheessa, kun

lastensuojelun tarvetta vasta selvitetään.

26

Palvelutarpeen arvio on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta

viivytystä. Arvio on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja

sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta.

Lastensuojelulain 27 §:n mukaan lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa

palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa

lapsen terveyttä ja kehitystä tai lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai

kehitystään. Lisäksi edellytetään, että lapsi tarvitsee nimenomaan lastensuojelulain mukaisia

palveluja ja tukitoimia.

Palveluja ja tukitoimia, joista on säädetty ainoastaan lastensuojelulaissa ovat seuraavat: lapsen

asioista vastaava sosiaalityöntekijä, lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki, tehostettu

perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Näiden lisäksi

lastensuojelussa ovat käytössä samat tukitoimet kuin aiemminkin. Lastensuojelun asiakkuus

alkaa myös, jos lapselle tai hänen perheelleen annetaan lastensuojelun tukitoimia jo ennen

palvelutarpeen arvioinnin valmistumista.

Palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä tarvittaessa

heidän läheistensä taikka muiden toimijoiden kanssa. Jos tuen tarve edellyttää muiden

viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä

vastaavan työntekijän pyynnöstä palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen. Lapsen ja hänen

perheensä tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti sekä turvataan riittävät palvelut ja muut

tukitoimet. Arviointi sisältää sekä asiakkaan että työntekijän näkemykset tilanteesta.

Liperissä on vuosina 2008 – 2013 tehty vuosittain lastensuojeluilmoituksia 5-6 prosentille 0-17-

vuotiaista lapsista (Liite 2, Kuvio 18).

Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2014 edellisestä vuodesta n. 20 %. Liperissä

kertyi 357 lastensuojeluilmoitusta, joista suurin osa tuli viranomaisilta, esimerkiksi poliisilta,

hätäkeskukselta, terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, opetustoimesta, neuvolasta ja

sosiaalipäivystyksestä. Jonkun verran ilmoituksia tulee myös yksityisiltä henkilöiltä. Suurin osa

ilmoituksista tuli yli 13 vuotta täyttyneistä nuorista. Seuraavaksi eniten ilmoituksia kertyi alle

kouluikäisistä ja hieman tästä vähemmän kouluikäisistä lapsista.

Ilmoituksista 40 % johti lastensuojelutarpeen selvitykseen ja lastensuojelun asiakkuuden

alkamiseen. Vuonna 2014 lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 144. Asiakkuus päättyi

selvitykseen 79 selvityksen kohdalta, joka on noin 55 % selvitysasiakkaista. Lopuille syntyi

selvitystä pidempikestoinen lastensuojeluasiakkuus.

Avohuollon tukitoimet

Valtaosa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta toteutuu lapsen ja perheen

elämäntilanteen paranemiseen ja kuntoutumiseen tähtäävillä avohuollon tukitoimilla.

Tukitoimia suunnitellaan ja niistä sovitaan mahdollisimman pitkälle lapsen ja perheen kanssa

yhdessä ja ne perustuvat kirjalliseen asiakassuunnitelmaan. Avohuollon tukitoimet ovat aina

ensisijaisia ja vapaaehtoisia. Avohuollon tukitoimilla edistetään ja tuetaan lapsen myönteistä

kehitystä ja vahvistetaan vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia.

27

Sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen sekä

toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen ja lasten päivähoidon lisäksi lastensuojelun

asiakkuudessa olevalle perheelle järjestetään tarvittaessa seuraavia lastensuojelun avohuollon

tukitoimia

tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen

lapsen taloudellista ja muuta tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä;

lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja

tehostettua perhetyötä

perhekuntoutusta

muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia

tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa perhehoitoa taikka laitoshuoltoa yhdessä lapsen vanhemman, huoltajan tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa

sijoitus kodin ulkopuolelle yksin

Liperissä on ollut vuosittain lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 6-8 % kunnan 0-17-

vuotiaista lapsista ja nuorista. Avohuollon tukitoimien piirissä on suhteellisesti enemmän lapsia

ja nuoria kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa tai Joensuun seutukunnassa (Liite 2, Kuvio 19).

Liperissä avohuollon tukitoimien piirissä vuonna 2014 oli 237 lasta tai nuorta. Perhetyön

perheitä oli yhteensä 38, joista ennaltaehkäisevän perhetyön käyntejä oli viidessä perheessä.

Sijaishuolto

Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet

lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun

lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan.

Joissakin tilanteissa perheen tilanne ei muutu avohuollon tukitoimista huolimatta, ja huoli

lapsesta jatkuu, tai jos avohuollon tuki ei ole tarkoituksenmukaista tai riittävää, lapsi voidaan

sijoittaa sijaishuoltoon joko suostumuksella tai hakemalla hallinto-oikeudelta päätöstä.

Sijoituksen täytyy olla lapsen edun mukaista. Kysymyksessä on tällöin huostaanotto, mikä on

viimesijaisin keino puuttua tilanteeseen.

Mikäli lapsi tai nuori on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle joko huostaanotettuna tai

avohuollon tukitoimena, hänellä on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi tai viisi vuotta

huostaanoton lakattua. Jälkihuolto tukee nuoren itsenäistymistä ja koulutuksen tai asunnon

hankkimista. Käytännössä nuoren opiskelua ammattiin tuetaan esimerkiksi toimeentulotuella

tai asumista asumispalveluin ja sosiaalityön keinoin.

Kodin ulkopuolelle on Liperissä ollut sijoitettuna 0-17–vuotiaista 1,2 – 1,6 %, mikä on pienempi

määrä kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa tai Joensuun seudulla (Liite 2, Kuvio 20).

Kiireellisesti sijoitettiin Liperissä vuonna 2014 yhteensä 9 lasta. Sijaishuollossa vuonna 2014 oli

yhteensä 36 lasta, joista huostaan otettuna 29 lasta. Huostaanotto päättyi vuonna 2014

28

seitsemän lapsen kohdalta. Huostaanoton päättymisen jälkeen jälkihuollossa oli 34 lasta tai

nuorta.

Lasten ja nuorten palvelujen resurssit

Lasten ja nuorten palvelujen resursseja on tarkasteltu palvelutehtävittäin resurssitaulukossa

(Liite 7). Resursseja on verrattu valtakunnallisiin suosituksiin niiltä osin kuin suosituksia on.

Alhaiset resurssit suosituksiin nähden ovat kouluterveyslääkärin ja koulupsykologin

työpanoksessa ja lastensuojelussa. Lastensuojelussa tulee ottaa huomioon, onko kunnassa

lastensuojelun perhetyötä. Liperissä on työpari perheohjaaja ja perhetyöntekijä lastensuojelun

perhetyössä. Lastensuojelussa ei ole päästy lakisääteisten määräaikojen toteutumiseen vielä

yhtenäkään vuonna.

Liperin perhekeskus on aloittanut uudenlaisella toimintamallilla vuoden 2015 alusta.

Monialainen ja lapsen ja perheen kasvuympäristöihin vietävässä työssä on yhdistetty ennen

lapsiperhetyössä hajallaan olleet resurssit ja lisätty yksi lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä.

Myös oppilashuollon kuraattori- ja koulupsykologipalvelut tulevat perhekeskuksesta.

Oppilashuollon psykologiresurssi on vähäinen. Perhekeskus on lisännyt sosiaalihuoltolain

mukaista laaja-alaisen palvelutarpeen arvioinnin tekemistä ja yhteistä palvelusuunnittelua,

mikä sitoo aikaisempaa enemmän myös sosiaalityöntekijän työpanosta.

Tavoitteen on, että perhekeskus pystyy tarjoamaan varhaisempaa tukea lapsille, nuorille ja

heidän perheilleen ja raskaampien lastensuojelupalvelujen tarve vähenee, jolloin myös

pidemmällä aikavälillä pitäisi tapahtua henkilöstöresurssien siirtymää lastensuojelusta

perhekeskukseen. On selvää, että voimassa olevat pitkäkestoiset korjaavat toimenpiteet ja

varhaisen tuen lisääminen yhtäaikaisesti kasvattavat muutosvaiheessa kokonaiskustannuksia.

Tarvetta on sille, että Ylämyllyn nuorisotalo voisi olla auki kaikkina arki-iltoina, mikä vaatii

resursointia ja järjestöyhteistyötä.

Tärkeää on resursoida aikaa ja osaamisen kehittämistä palveluohjauksen, yksilökohtaisen

palvelutarpeen arvioinnin, palveluohjauksen ja yhteisen monialaisen perhekeskeisen

palvelusuunnittelun kehittämiseen kaikissa lasten ja perheiden palveluissa.

29

TULEVAISUUDEN SUUNTA

Arvot

Yhteiset arvot ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme, ja näin myös tavoitteitamme.

Yhteisiksi kaikkia lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen toimintaa ohjaaviksi arvoiksi

nostetaan eri keskustelujen ja kyselyjen tuloksena.

Periaatteet

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvinvointipalveluita ohjaaviksi

ohjenuoriksi eli periaatteiksi valittiin:

Jokainen lapsi ja nuori on ainutlaatuinen ja arvokas omana itsenään.

Jokaisella meistä on

vastuu itsestämme, toisistamme ja ympäristöstä.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus vanhemmuuteen,

turvaan, tukeen ja oikea-aikaiseen apuun.

Jokaisella lapsella ja nuorella ja hänen vanhemmallaan on oikeus osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa asiassaan.

Lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuus

Tuen vieminen lapsen ja nuoren kasvuympäristöihin

Tarvelähtöisyys, oikea-aikaisuus ja yksilöllisyys

Monialaisuus ja yhdessä tekeminen

Vaikuttavuuden arviointi

30

Tavoitteet

Huolehditaan lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuuden toteutumisesta

Osallisuutta on olla osana yhteisöä, tuntea kykenevänsä vaikuttamaan niin itseään kuin

yhteisöäkin tai yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Osallisuutta on tulla kuulluksi ja kunnioitetuksi.

Osallisuus on vuorovaikutusta, sosiaalisia suhteita ja toisten kunnioittavaa kohtaamista.

Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä osallisuuden tuottaessa

merkitystä elämään.

Osallisuuden toteutumisesta huolehditaan kolmesta näkökulmasta:

1. yksilön mahdollisuus osallistua asiakkaana oman asiansa käsittelyyn

2. yksilön mahdollisuus osallistua yhteisiä asioita koskevaan kehittämiseen

palveluiden käyttäjänä ja

3. yksilön mahdollisuus osallistua yhteisön ja yhteiskunnan asioiden

käsittelyyn yhteisön jäsenenä ja yhteiskunnan kansalaisena.

Osallisuus osaltaan lisää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä

olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä suhteista, luottamuksesta ja

yhteenkuuluvuudesta. Tasapainoisen kasvun kannalta on tärkeää, että kasvuympäristö on

yhteisöllinen ja lapset ja nuoret kokevat olevansa aktiivisia osallisia yhteisössään.

Kasvatusyhteistyö syntyy vuorovaikutuksesta, jota ohjaa molemminpuolinen kuuleminen,

kunnioitus ja luottamus. Yksittäisistä tapaamisista luodaan jatkumo merkityksellisiin

kohtaamisiin. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään yhdistämällä vanhempien oman lapsen

tuntemus sekä ammattilaisten osaaminen ja asiantuntijuus lapsen ja nuoren hyvinvointia

tukevalla tavalla.

Vanhempien mielipiteillä ja näkemyksillä on suuri merkitys lasta koskevassa vuoropuhelussa.

Tavoitteena on, että lapsi ja nuori sekä hänen vanhempansa tulee aidosti ja yksilöllisesti

kuulluksi tarpeessaan ja omassa asiassaan ja heillä itsellään on vaikutusmahdollisuuksia oman

asiansa käsittelyyn. Myös kokemusasiantuntijuuden käyttäminen palvelujen kehittämisessä

otetaan käyttöön.

Toimitaan oikea-aikaisesti, asiakas- ja tarvelähtöisesti ja yksilöllisesti

Vaikuttavilla, laadukkailla ja oikea-aikaisilla peruspalveluilla voidaan ennaltaehkäistä

ongelmien syntyä ja vähentää erityispalvelujen käyttöä. Hyvin toimivat peruspalvelut

muodostavat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ytimen. Erityispalveluilla tuetaan

yksilöiden selviytymistä silloin kun peruspalvelut eivät riitä. Tämä edellyttää eri palveluiden,

resurssien sekä osaamisen yhteistarkastelua.

Ensisijaisesti lähtökohtana on aina asiakkaan ja hänen perheensä tai muun lähipiirinsä tuen ja

palvelun tarpeet. Toiminnalla vahvistetaan asiakkaan omia voimavaroja ja kunnioitetaan

31

itsemääräämisoikeutta. Asiakkaan omat voimavarat, kyvyt ja halut ottaa osaa ja vaikuttaa

omaan tilanteeseensa ovat ajatuksen keskiössä.

Palvelut kootaan lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta yksilöllisesti räätälöiden. Jokaiselle

erityisen tuen tarpeessa olevalle asiakkaalle määritetään omatyöntekijä, joka koordinoi

palveluiden sujuvuutta. Asiakkaalle turvataan tarpeisiin nähden oikea-aikainen ja riittävä tuki.

Asiakaslähtöisen auttamisen perusajatuksena on, ettei asiakas ole vaan kunnan tarjoamien

palvelujen käyttäjä, vaan hän osallistuu itse häntä koskevien palvelujen tarpeiden

kartoittamiseen, suunnitteluun ja arvioimiseen.

Tuki viedään lasten ja nuorten kasvuympäristöön

Lapsi ja nuori kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsen ja nuoren keskeisiä

kasvuympäristöjä ovat koti, päivähoito, varhaiskasvatus, koulu ja lasten ja nuorten vapaa-ajan

ympäristöt. Eri palvelut sovitetaan yhteen lapsen, nuoren ja heidän perheidensä arjen

kasvuympäristöihin.

Palveluiden helppo ja nopea saavutettavuus on yksi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen

kulmakivi. Palvelut tarjotaan siellä missä niiden käyttäjät ovat. Arjen sujuvuuden tukeminen on

keskeistä lasten ja nuorten hyvinvointia edistettäessä. Toiminnassa kokeillaan ja toteutetaan

uudenlaisia tapoja tukea onnistunutta arkea lasten ja nuorten omassa kasvuympäristössä.

Toimitaan monialaisesti ja yhdessä tehden

Monialaisen yhdessä tekemisen tarkoituksena on taata lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja

kehitys. Kuntalaisille on tarjottavana ammattitaitoista ja monipuolista osaamista eri

palveluissa. Monialaisella yhdessä tekemisellä tarkoitetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa

toimijoiden keskinäisen asiakaslähtöisen yhteistyön lisäämistä lasten, nuorten ja perheiden

hyvinvoinnin edistämiseksi. Monialaisen yhdessä tekemisen päätarkoituksena on luoda hyvää

palvelua asiakkaan ja hänen läheistensä näkökulmasta.

Kasvuolojen kehittäminen ja riskiolosuhteiden suunnitelmallinen vähentäminen sekä riittävä

vanhemmuuden tuki ehkäisevät ongelmien syntyä ja syvenemistä. Kaikilla, jotka

työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden kanssa, on vastuu heidän hyvinvoinnistaan ja

ongelmien mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Lasten ja nuorten turvallisen kasvun

ja kehityksen takaaminen on kaikkien toimijoiden yhteinen prosessi.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelun tarvetta osataan kuulla yksilöllisesti ja laaja-alaisesti

sekä tunnistaa kaikissa palveluissa siellä, missä lapsi, perhe ja hänen vanhempansa kohdataan.

Palvelutarpeen arvioinnin perusteella etsitään tarvetta vastaavat toimijat ja palvelut ja

tarjotaan oikea-aikaista yksilöllistä apua ongelmien suurenemisen ehkäisemiseksi, oikean

hoidon ja palvelun tarjoamiseksi ja hyvän elämän turvaamiseksi.

32

Monialaista yhteistyötä ja asiakkaan kanssa tehtävää yhteistä palvelusuunnittelua tehdään

asiakkaan parhaaksi. Toimivassa monialaisessa yhteistyössä asiakas ja hänen läheisensä on

tärkeässä roolissa oman hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Monialaisen yhdessä tekemisen onnistumiseksi on tärkeää tuntea toisten ammattilaisten työ ja

osaaminen. Lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja kehityksen yhteisen prosessin rakenne

mahdollistaa ammattilaisten väliset nopeat konsultoinnit, jolloin voidaan ratkaista joustavasti

ja varhain monia asioita.

Edistetään lasten ja nuorten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

Mielenterveys- ja päihdetyötä on tehtävä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sen on tavoitettava

myös yksilöt. Onnistumiseen vaikuttavat palvelujen saumattomuus, vaihtelevuus, joustavuus ja

asiakaslähtöisyys. Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen tulee huomioida

kaikessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja julkisten palveluiden toteuttamisessa.

Kaikkien mielenterveys- ja päihdepalvelujen perustana tulee olla kaikilla palvelusektoreilla

yksilön kohtaaminen kokonaisuutena. Yksilöä tulee tarkastella fyysisenä, psyykkisenä ja

sosiaalisena kokonaisuutena, sillä mielenterveys- ja päihdeongelmat ja haasteet vaikuttavat

kehoon ja fyysiset ongelmat heijastuvat psyykkiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Kouluja ja päiväkoteja voidaan pitää huomattavan tärkeinä tekijöinä niin mielenterveys- ja

päihdeongelmien havaitsemisessa kuin tuen tarjoajina ja hoitoon ohjaajina. Positiivisen

psykososiaalisen kouluympäristön käsitteestä puhuttaessa tärkeimmiksi mielenterveyttä

edistäviksi teemoiksi nousevat tukea antava ilmapiiri, yhteistyö ja aktiivinen oppiminen,

väkivallan ja fyysisen rangaistuksen käyttökielto, luovien aktiviteettien arvostus, koulun ja

kodin sujuva yhteistyö ja vanhempien osallistaminen, yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteet

ja osallisuus päätöksenteossa. Lisäksi kiusaamiselle, syrjinnälle ja häirinnälle on asetettava

nollatoleranssi.

Lasten- ja äitiysneuvolassa tavoitetaan valtaosa alle kouluikäisistä lapsista. Äitiysneuvolassa

ehkäistään sikiön kehitysvaurioita sekä tuetaan vanhempia olemaan mahdollisimman

sitoutuneita ja valmistautuneita tulevan lapsen hoitoon. Äitiysneuvoloissa perheen

elämäntilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja selvitetään, onko perheellä lisätuen tarvetta.

Lisätuen tarve ilmenee usein perheillä, joilla on vaikea elämäntilanne, päihderiippuvuus tai

mielenterveysongelmia. Lastenneuvoloissa järjestettävät ikäkausitarkastukset tavoittavat

valtaosan alle kouluikäisten lapsiperheistä. Ne toimivat sekä ennaltaehkäisevinä palveluina,

että psyykkisten häiriöiden ja päihdeongelmien tunnistajina.

Varhainen puuttuminen on prosessi, jonka avulla lapsen ja nuoren on mahdollista saada

tarvitsemaansa tukea. Tuen muodot voivat olla monipuolisia ja niihin voidaan tarvita

monialaista yhteistyötä. Varhainen puuttuminen koulussa on erilaisia keinoja ja tapoja puuttua

oppilaan käytökseen, toimintatapoihin, oppimisen haasteisiin tai oppilaan hyvinvointia

uhkaaviin tekijöihin. Varhaisen puuttumisen lähtökohtina toimivat huoli lapsesta, nuoresta tai

ryhmästä. Puuttumisella voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista ja pahenemista sekä

ehkäistä syrjäytymistä. Varhainen puuttuminen on ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta sille

33

tunnusomaista on että toimintaan ryhdytään kun oppilaassa havaitaan huolta herättäviä

tunnusmerkkejä. Varhaisen puuttumisen ja nimenomaan ennaltaehkäisevän työn toteuttajana

ovat tehokkaasti toimineet kouluterveydenhoitajat. Koulun varhainen puuttuminen ei ole vain

lapsesta lähtöisin oleviin ongelmiin puuttumista, vaan kokonaisvaltaista puuttumista ja

tukemista niin perheelle kuin lapsen lähiympäristölle.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien havaitseminen riittävän varhain ja

oikeanlaisen ja riittävän tuen ja hoidon antaminen on palvelujärjestelmän kehittämisen haaste.

Mittarit, arviointi ja seuranta

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain

hyvinvointikertomuksessa ja toimialakohtaisissa tilinpäätöksissä. Toimialoilla on

toimenpiteiden toteutumiselle omat mittarinsa.

Valtuustotason mittarit ovat samat kuin hyvinvointikertomuksessa.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v, %

Huostassa olleet 0-17 v, %

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 0-17 v, %

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v, %

Nuorisotyöttömät 18-24 v, %

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman arviointia tekee vuosittain myös nuorten

palveluverkosto PAVE ja verkoston kehittämistyöryhmä VEKE sekä alle kouluikäisten lasten ja

perheiden tukiryhmä LATU. Arviointia on syytä tehdä myös lastensuojelun kehittämisryhmässä

LASUssa. Oppilashuollon toteutumista arvioidaan oppilashuoltosuunnitelman mukaisesti.

Liperin kunnan hyvinvointityöryhmä nimesi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman

toteutumisen seurantaan ja monialaisen työn kehittämiseen seurantaryhmän, johon kuuluvat

sivistystoimen johtaja, varhaiskasvatuksen johtaja, lastensuojelun ja aikuissosiaalityön johtavat

sosiaalityöntekijät, perhekeskuksen johtaja, vapaa-aikatoimen johtaja, terveysneuvonnan

johtaja sekä koolle kutsujana psykososiaalisten palvelujen johtaja.

34

LÄHTEET

Lastensuojelulaki, Finlex 2007. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417. Viitattu 6.5.2015. Sosiaalihuoltolaki, Finlex 2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710. Viitattu 30.4.2015. Sotkanet.fi www.sotkanet.fi Paasivaara, L., Nikkilä, J. 2010. Yhteisöllisyydestä työhyvinvointia. Nord Print Oy, Helsinki. THL 2013. Kouluterveyskysely (kirjoittajat Miialiila Virtanen, Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen), Liperin kuntaraportti. Tuukkanen, Riitta 2015. Selvitys nuorten aikuisten kokemuksista varhaisnuoruudessaan saamista ehkäisevistä mielenterveyspalveluista Liperin kunnassa. Humanistinen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-japerheet/johdon_tueksi/mika_ohjaa_toimintaa/lasten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma www.liperi.fi

35

LIITTEET

Liite 1. Toimenpiteet

TAVOITE: LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISUUS LISÄÄNTYY

Vastuutaho Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Toteutumisen arviointi

Lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelman

seurantaryhmä

Kaikki tahot

Lapsia, nuoria ja vanhempia, eri

palvelujen asiakkaita ja

kokemusasiantuntijoita otetaan

enenevässä määrin mukaan palvelujen

suunnitteluun.

Toteutetuneet

asiakasfoorumit,

asiakasraadit,

kokemusasiantuntijioden

kuulemiset

2016 - 2018

Peruskoulu Oppilaskuntatoiminta

Vanhempainneuvostot ja

vanhempainillat

Oppilashuollon ja pedagogisten

tukiryhmien (PTR) toiminta

Vanhempainvartit

Tapaamiset toteutuvat

säännöllisesti ja /tai

tarpeen mukaan

Lukuvuosittaiset

suunnitelmat ja toteumat

36

Huoltajapalaverit

Yhteiset tapahtumat, teemapäivät,

luokkaretket, leirikoulut

Varhaiskasvatus Lapset ja vanhemmat suunnittelevat

toimintaa yhdessä henkilökunnan

kanssa.

Osallistavat menetelmät,

mitä käytössä ja kuinka

usein.

Esimiehet arvioivat kaksi

kertaa vuodessa.

Ennaltaehkäisevä

terveydenhuolto

Laajat

terveystarkastukset

Vahvuutta vanhemmuuteen –

vanhempi-lapsiryhmät I ja II

Laajat terveystarkastukset ja niihin

liittyvät THL:n kyselyt

toteutuu 100%

2x/v

toteutuu 100%

jatkuva

jatkuva

jatkuva

Vapaa-aikatoimi Nuorisovaltuuston toiminnan

arvostuksen lisääminen

Nuorille asiakaskysely vapaa-

aikapalveluista 9/2015

Uusien nuorien rohkaiseminen

talotoimintaan

Kyselyn tulokset

Kyselyt

vuosi 2015-

9/2105

37

Perhekeskus Ryhmätoiminnot

Perhekeskuksen tuottaa järjestöjen

kanssa yhdessä ja järjestöjä tukien

palveluita lapsiperheille

Vanhemmat osallistuvat

perhekeskuksen työskentelyyn oman

lapsensa ja nuorensa asioissa

ryhmäkerrat/osallistujat

Kumppanuussopimusten

määrä

Perhekäyntien määrä

mediatri/vuosittain

jatkuva

Vuosittain

Lastensuojelu Lastensuojelussa käytetään

työmenetelmänä perhearviointi-

menetelmää.

Laaditut arvioinnit, kpl

2016-2018

38

TAVOITE: PALVELUJEN OIKEA-AIKAISUUS, ASIAKAS- JA TARVELÄHTÖISYYS JA YKSILÖLLISYYS TOTEUTUU

Vastuutaho Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Toteutumisen arviointi

Lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelman

seurantaryhmä

Kaikki tahot

Lapsen nuoren ja lapsiperheen

palveluohjaus ja palvelutarpeen

arviointi toteutuu asiakaslähtöisesti ja

viiveettä palvelutarpeen ilmetessä tai

huolen herätessä missä tahansa

palvelussa.

Omatyöntekijä ottaa vastuun asiakkaan

palvelujen koordinoinnista ja yhteisen

palvelusuunnittelun toteutumisesta

Palveluohjauskoulutus ,

toteutuneet päivät

Yhteiset työpajat, määrä

Omatyöntekijän ja

yhteisen

palvelusuunnittelun

toteutumisen arviointi

2016 -2018

Peruskoulu Oppilashuollon ja pedagogisten

tukiryhmien toiminta

Huolen kartoitukset luokittain

säännöllisesti

Huolen kartoitus oppilaskohtaisesti

tapauskohtaisesti

Joustava esi- ja alkuopetus

Kartoitukset palaverit

tapaamiset

39

Ennaltaehkäisevä

terveydenhuolto

Yksilölliset/säännölliset

terveystarkastukset

Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit

ennen 1. lapsen syntymää ja noin 2 kk

syntymän jälkeen

Yksilölliset oppilashuoltoryhmät

Toteutuu 100%

Toteutuu 50%

Kyllä / ei

jatkuva

jatkuva

jatkuva

Vapaa-aikatoimi Etsivän nuorisotyön avulla löydetään

välinputoajanuoria ja saatetaan heitä

eteenpäin.

Nuorten työpaikkojen lisääminen

Etsivän tilastot

Työpaikkojen määrä

Perhekeskus Asiakas pääsee palveluun oikea-

aikaisesti

Palvelu pystytään tarjoamaan

nopeammin kuin hoitotakuu edellyttää

Työskentely on asiakasperheen

tavoitteiden mukaista siten, että

perheen kokema hyvinvointi lisääntyy

Jonotusaika

Kyselylomake, avoimet

kysymykset, Likert

asteikko

Jatkuva

vuosittain

Lastensuojelu Lapsen/perheen palvelutarpeen

arviointi työyhteisötasolla

Viikkotiimit, toteutuneet

/ei

2016-2018

40

Sosiaalityö Aikuissosiaalityössä tuetaan perheen

vanhempien työelämäosallisuutta ja

kuntoutumista.

Mielenterveys- ja

päihdetyö

Nuorten mielenterveys- ja

päihdekuntoutujien avohoidon prosessi

ja roolit selkeytetään.

Palveluihin päästään viivettä 1-14

päivän sisällä yhteydenotosta

kiireellisyysarvioon perustuen.

41

TAVOITE: TUKI VIEDÄÄN LASTEN JA NUORTEN KASVUYMPÄRISTÖÖN Vastuutaho Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Toteutumisen arviointi

Varhaiskasvatus:

vastaavat ja

erityisopettajat

Toiminnallinen osallistuminen -hanke Erityisopettajien

lapsiryhmässä

työskentely kerrat/kk

Havainnointilomakkeet

Koonti 2 krt/v

Peruskoulu Nivelvaiheyhteistyö varhaiskasvatus->

esiopetus->1lk-> 3lk-> 7lk-> toinen aste

Lähikoulu -periaate

Yhteistyö vapaa-aikaohjaajan kanssa

Etsivä nuorisotyö

Ennaltaehkäisevä

terveydenhuolto

Kotikäynnit ensimmäistä lasta

odottavien perheisiin

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

tehtävät tarkastukset

80-90%

toteutuu 95-100%

jatkuva

jatkuva

Vapaa-aikatoimi Koulun ja nuorisotyön yhteistyön

tiivistäminen

Nuorisotyötä koululla - Tennari -hanke

Kysely

4/2016

42

Perhekeskus Työskentely tapahtuu kodeissa,

kouluissa ja päiväkodeissa

Lapsiperheiden kotipalvelu tukee

perheiden jaksamista ja hyvinvointia

Kotikäyntien määrä

vuositasolla

Kotipalvelu saaneiden

lapsiperheiden

lukumäärä

Vuosittain

Jatkuva

Lastensuojelu Lapsen tapaaminen kasvuympäristössä

esim. päiväkotiympäristössä.

Sijaishuolto: lapsen tapaaminen lapsen

asuinpaikassa

Toteutunut/ei 2016-2018

Mielenterveys- ja

päihdepalvelut

Nuorten asumista kotona vanhempien

kanssa tai itsenäisesti edistetään kotiin

annettavalla tuella, neuvonalla ja

ohjauksella. Asumispalvelujen määrä

vähenee.

Nuorten

asumispalvelupäivät

Kotiin annettavan tuen

piirissä olevat nuoret

2016 - 2018

43

TAVOITE: MONIALAINEN YHDESSÄ TEKEMINEN LISÄÄNTYY Vastuutaho Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Toteutumisen arviointi

Lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelman

seurantaryhmä

Kaikki tahot

Monialaisten työryhmien tavoitteiden

ja roolin kirkastaminen ja toteutumisen

arviointi

Lasten ja nuorten tukiverkosto

LATU

Nuorten palvelusverkosto PAVE

Verkoston kehittämisryhmä

VEKE

Varhaiskasvatus:

Erityisopettajat

Toiminnallinen osallistuminen -hanke Yhteiset työpajat,

vanhemmat,

yhteistyötahot ja

henkilökunta

Koonti 2krt/v

Peruskoulu Vapaa-aikaohjaaja koululla

Isoveli-toiminta

Perhekeskus ja perhetyö

Honkalampisäätiö, yms.

Toiminnalliset vanhempainillat

Yhteiset tapahtumat, teemapäivät,

luokkaretket, leirikoulut

44

Järjestöyhteistyö

Kerhotoiminta

Ennaltaehkäisevä

terveydenhuolto

Terveydenhoitajien, psykologin ja

perhetyöntekijän yhteistyönä tekemät

perhevalmennukset

Terveydenhoitajien, esiopetuksen

opettajien ja opettajien

yhteistyökokoukset lapsen siirtyessä

esiopetuksesta kouluun

oppilashuoltoryhmien toiminta

ns. iso latu

ns. pikkulatu

kyllä / ei

2 x / v

6 x /v

2 x / v

10 x / v

Vapaa-aikatoimi Nuorisotakuun TYPPI –järjestelmän

käyttöönotto

Kyselyt ja raportit 2 kertaa vuodessa

Perhekeskus Työparityöskentely perhekeskuksen

sisällä ja muiden lasten ja perheiden

kanssa toimivien tahojen kanssa on

jatkuvaa

45

Yhteiset palvelusuunnitelmat tukevat

perheiden riittävän tuen ja avun

saantia

Tehtyjen

palvelusuunnitelmien

lukumäärä

2 kertaa vuodessa

Lastensuojelu Avoimet ovet ja vierailukierros eri

palveluissa (tutustuminen, palveluista

kertominen, tiedon jakaminen)

Monessako paikassa on

käyty, kpl

2016 - 2018

Sosiaalityö Nuorisotakuun TYP-järjestelmän

hyödyntäminen nuoren sosiaalisessa

kuntoutuksessa ja verkostotyössä.

Työntekijät osaavat selvittää ja

huomioida asiakkaidensa lasten tuen

tarpeen ja tarvittavan yhteistyön

perhekeskuksen ja lastensuojelun

kanssa.

Mielenterveys- ja

päihdetyö

Työntekijät osaavat selvittää ja

huomioida asiakkaidensa lasten tuen

tarpeen ja tarvittavan yhteistyön

perhekeskuksen ja lastensuojelun

kanssa.

Yhteiset

palvelusuunnitelmat

46

TAVOITE: LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTETÄÄN Vastuutaho Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Toteutumisen arviointi

Lasten ja nuorten

hvyinvointisuunnitelman

seurantaryhmä

Kaikki tahot

Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

edistäviä toimintaympäristöjä ja

toimintamalleja suunnitellaan ja

otetaan käyttöön

Uudet toimintamallit 2016 - 2018

Peruskoulu KiVa-koulu toiminta

Yhteistyö huoltajien kanssa

Oppitunnit ja valistus, vierailijat,

teemapäivät, tapahtumat

Kasvatus- ja ojentamispolut;

keskustelut ja huoltajapalaverit

Kiusaamis-kyselyt

oppilailta

Lukuvuosittain 2 kertaa

Ennaltaehkäisevä

terveydenhuolto:

Koulu- ja

opiskeluterveydenhuolto

Äitiys- ja lastenneuvola

5.-, 6.-, 7.-, 8.-, 9.-luokilla

terveystarkastuksissa kysely

Kaikille 8.-lk:lla ADSUME-päihdekysely.

Kannustetaan päihteettömyyteen.

Nikotiinikorvaushoitoa tarjotaan

oppilaille.

Vanhempien päihteidenkäyttöä

kysytään neuvoloissa AUDIT-kyselyllä,

tupakoivia ja nuuskaajia kannustetaan

47

lopettamiseen ja tarvittaessa tarjotaan

nikotiinikorvaushoitoa.

Vapaa-aikatoimi Nuokkaritoiminnan teemaillat

0-promille discot

Jatkuvaa toimintaa

Perhekeskus Lasten ja nuorten psyykkistä

hyvinvointia tuetaan jokaisella

perhekeskuskäynnillä

Päihteiden käytön tunnistamiseen ja

hoitamiseen luodaan selkeät

menetelmät

Kuraattorien pitämät oppitunnit

koulukiusaamisesta

Menetelmä on kirjattuna

ja käytössä

Lukumäärä

Kesäkuu 2016

Vuosittain

Lastensuojelu Lasten ja nuorten ohjaaminen oikea-

aikaiseen päihdehoitoon (mahdollisen

sijaishuollon sijasta) yhtenä ls:n

avohuollon tukitoimena.

Nuoren päihdepolun toimivuuden

tarkistaminen

Sijoitettu päihteiden

käytön vuoksi, hlöä

Arviointikeskustelu

vuosittain monialaisesti

2016-2018

Mielenterveys- ja

päihdetyö

Nuorten alaikäisten päihdehoito- ja

päihdekuntoutusosaamista lisätään.

Koulutuspäivät

Alaikäisten asiakkaiden

määrä

48

TAVOITE: PALVELUJEN VAIKUTTAVUUTTA ARVIOIDAAN Vastuutaho Toimenpide Mittari Seuranta /Aikataulu Toteutumisen arviointi

Varhaiskasvatus

Peruskoulu Kyselyt vanhemmille ja oppilaille

Oppilashuoltotyön ja koulun toiminnan

arviointi

Eri yhteistyötahojen palveluiden käytön

määrä

Hyvinvointikysely kaikissa

kunnan kouluissa

Tilastot

Joka kevät

Ennaltaehkäisevä

terveydenhuolto

Kouluterveydenhuollon kysely joka

toinen vuosi

Kysely 2015 ja 2017

Vapaa-aikatoimi Nuorille asiakaskysely vapaa-

aikapalveluista

9/2015

Perhekeskus Vaikuttavuuskysely; kokeeko asiakas

saavansa toivomaansa hyötyä

tilanteeseensa

Alkuarvion ja loppuarvion

erotuksen keskiarvojen

erotus on 1,5

Vuosittain

Lastensuojelu Asiakaskysely toteutetaan kaikille

lastensuojelutarpeen selvityksen

asiakkaina olleille

Alkuarvion ja loppuarvion erotuksen keskiarvo

2016 - 2018

49

Liite 2. Tilastot ja indikaatorit

Kuvio 1. Liperin väkiluku (sotkanet.fi)

Kuvio 2. Liperin väestön ikäjakauma vuonna 2013 (sotkanet.fi)

10800

11000

11200

11400

11600

11800

12000

12200

12400

12600

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Liperin väkiluku

Liperin väkiluku

0

200

400

600

800

1000

1200

Liperin väestön ikäjakauma 31.12.2013

Sarja 1

50

Kuvio 3. Lapsiperheiden osuus Liperissä, % perheistä (sotkanet.fi)

Kuvio 4. Yksinhuoltajaperheiden määrä Liperissä (sotkanet.fi)

51

Kuvio 5. Avioerojen määrä Liperissä. Avioeroja 25 - 64-vuotiailla /1000 vastaavan ikäistä naimissa

olevaa (sotkanet.fi)

Kuvio 6. Lasten pienituloisuus (sotkanet.fi)

52

Kuvio 7. Työttömien määrä. Työttömät % työvoimasta (sotkanet.fi)

Kuvio 8. Nuorisotyöttömien määrä. Nuorisotyöttömät % työvoimasta (sotkanet.fi)

53

Kuvio 9. Humalahakuisuus. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan

oppilaista (sotkanet.fi)

Kuvio 10. Päivittäinen tupakointi. Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (sotkanet.fi)

54

Kuvio 11. Nuuskan käyttö. Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (sotkanet.fi)

Kuvio 12. Laittomien huumeiden käyttö. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9.

luokan oppilaista (sotkanet.fi)

55

Kuvio 13. Nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta (sotkanet.fi)

Kuvio 14. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista www.sotkanet.fi

56

Kuvio 15. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 – 24-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä

Kuvio 16. Toimeentulotukea saaneet 18 – 24-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä

57

Kuvio 17. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 17 – 24-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä

Kuvio 18. 0 – 17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavasta

väestöstä

58

Kuvio 19. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevat 0 – 17-vuotiaat, %

vastaavasta väestöstä

Kuvio 20: Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 -17-vuotiaat, % vastaavasta väestöstä

59

Liite 3. Liperin kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ohjelmat ja

suunnitelmat

LIPERIN KUNTASTRATEGIA

http://liperi.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=5011

LIPERIN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 - 2016

http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/liperi/kokous/2013434-3-1.PDF

LIPERIN KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013

http://www.liperi.fi/kuvat/file/Liperi%20kunnan%20vasu2013UUSIN1.pdf

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSKOULUN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA 2014

http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/liperi/kokous/2014493-8-1.PDF

LIPERIN KUNNAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA 2012 - 2016

http://www.liperi.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=5021

60

Liite 4. Lasten ja nuorten palveluihin liittyviä valtakunnallisia kehitysohjeita ja

suosituksia

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, Lanuke 2012 - 2015

Sisältää hallituskauden valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä

suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Toteuttaa omalta

osaltaan hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita köyhyyden, eriarvoisuuden ja

syrjäytymisen vähentämiseksi. Ohjelmassa painotetaan lasten ja nuorten

osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja arjenhallinnan vahvistamista.

Kunnalliset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat kattavat parhaimmillaan

nuorisolain ja lastensuojelulain tarpeet paikallisesta sovelluksesta. Monialaisena

yhteistyönä ja laajasti valmisteltuina niissä arvioidaan ja rakennetaan

hyvinvointia yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa, mukaan lukien paikalliset

yhdistykset. Tällöin ohjelmat kattavat myös ennaltaehkäiseviä toimia, jotka

kohdistuvat laajasti koko ikäryhmiin tai riskiryhmiin.

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/OKM06.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke

(LaskeTut) 2013 - 2015

Kaltoinkohtelun riskissä olevat ja kaltoin kohdellut lapset tunnistetaan

mahdollisimman varhain ja he saavat tehokkaammin tarpeenmukaista suojelua

ja apua.

• Lapsia ja perheitä kohtaavien ammattilaisten vastuuta ja yhteistyötä

selkiytetään.

• Lastensuojelun vaikutuksia ja vaikuttavuutta sekä seurantaa koskevaa

tietopohjaa vahvistetaan.

• Lastensuojelututkimusta ja sen koordinaatiota vahvistetaan.

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-

ohjelmat/lastensuojelun-kehittamis-ja-tutkimushanke

Toimiva lastensuojelu, TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014-2019

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882185&name=DLFE

-30057.pdf

Lastensuojelun laatusuositus STM. Laadittu 4/2014

61

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882186&name=DL

FE-30055.pdf

Kansallisen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010 - 2015

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DL

FE-12720.pdf

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 - 2015 - Monipuolista sisällöllistä ja

rakenteellista kehittämistä 2012

http://www.julkari.fi/handle/10024/114817

Valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen

kehittämissuunnitelma, Kesu 2011 - 2016

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm01.pdf?lang=fi

Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta, Kansallinen lihavuusohjelma 2012

– 015

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-

ohjelmat/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015

http://www.julkari.fi/handle/10024/110503

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen koulutusohjelma 2010 - 2015

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DL

FE-12304.pdf

Terveys 2015 –kansanterveysohjelma

Tavoitteena lasten ja nuorten osalta on hyvinvoinnin lisääntyminen,

terveydentilan parantuminen ja psykososiaalisten oireiden ja sairauksien sekä

62

päihteiden käytön väheneminen. Lisäksi tavoitteena on tyytyväisyyden

terveyspalveluihin ja koetun terveydentilan säilyminen ennallaan.

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42733&name=DLFE-

6215.pdf

Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toiminta-ohjelma, FGM 2012 - 2016

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5197397&name=DL

FE-21903.pdf

63

Liite 5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ohjaavat lait

Perhevapaista säädetään työsopimuslaissa. Siinä on säädökset vanhempien oikeuksista vapaaseen perhesyiden perusteella. Työsopimuslaki 55/2001 (Finlex) Oikeuksista vanhemmuuden vuoksi maksettavista päivärahoista säädetään sairausvakuutuslaissa. Laissa on säädökset äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta. Laissa on myös säädökset sairasta lasta hoitavalle vanhemmalle maksettavasta ansion menetystä korvaavasta hoitorahasta. Sairausvakuutuslaki 1224/2004 (Finlex) Päivähoito Lasten oikeudesta päivähoitoon ja kunnan velvollisuudesta järjestää päivähoitoa säädetään laissa lasten päivähoidosta. Päivähoidon käytännön järjestelyistä säädetään asetuksessa lasten päivähoidosta. Laki lasten päivähoidosta 36/1973 (Finlex) Päiväkotien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa lasten päivähoidosta ja laissa ja asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 (Finlex) Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 608/2005 (Finlex) Laissa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä edellytetään, että lasten kanssa työskentelevät näyttävät työnantajalle tätä tarkoitusta varten pyydetyn rikosrekisteriotteensa. Oikeusministeriö vastaa tästä laista. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 (Finlex) Päivähoidon maksujen enimmäismäärät määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen mukaisesti. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 (Finlex) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 (Finlex) Esiopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoidosta säädetään perusopetuslaissa ja -asetuksessa. Näistä vastaa opetusministeriö. Perusopetuslaki 628/1998 (Finlex) Perusopetusasetus 852/1998 (Finlex) Kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta säädetään laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Yksityisen päivähoidon valvonnasta säädetään laissa yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996 (Finlex) Perheneuvonta ja -sovittelu

Kasvatus ja perheneuvonnan järjestäminen on kunnan tehtävä. Siitä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kunta on avioliittolain mukaan velvollinen järjestämään

64

perheasiainsovittelua. Kunta voi myös ostaa palvelun. Sovittelua ohjaa ja valvoo lääninhallitus. Avioliittolaki on oikeusministeriön vastuulla. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex) Avioliittolaki 234/1929 (Finlex) Lastensuojelu

Vuoden 2008 alusta voimaan tullut lastensuojelulaki velvoittaa kunnat järjestämään ehkäisevää lastensuojelua ja kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Laissa on säädökset ilmoitusvelvollisuudesta, lastensuojelutarpeen selvityksestä, menettelytavoista lapsen huostaanotossa ja sijoituksessa sekä jälkihuollosta. Sijaishuoltoa toteuttavasta perhehoidosta säädetään perhehoitajalaissa. Lastensuojelulaki 417/2007 (Finlex) Perhehoitajalaki 312/1992 (Finlex) Adoptio

Adoptiosta säädetään adoptiolaissa ja siihen liittyvässä asetuksessa. Kansainvälisestä lastensuojelu- ja adoptioyhteistyöstä on myös yleissopimus, Haagin sopimus, joka on saatettu Suomessa voimaan asetuksella. Adoptiolaki 22/2012 (Finlex) Asetus adoptiosta 202/2012 (Finlex) Lasten oikeudellinen asema

Lapsen oikeudesta isään, isyyden selvittämisestä ja vahvistamisesta säädetään isyyslaissa ja siihen liittyvässä asetuksessa. Nämä ovat oikeusministeriön vastuulla. Isyyslaki 700/1975 (Finlex) Asetus isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta 673/1976 (Finlex) Laissa ja asetuksessa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säädetään, miten lapsen huolto järjestetään, jos vanhemmat eivät asu yhdessä ja myös miten erimielisyydet ratkaistaan. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen toimeenpanosta on oma lakinsa ja asetuksensa. Näistä vastaa oikeusministeriö. Lisää aiheesta Lapset ja nuoret -osiossa Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 (Finlex) Lasten elatus

Laki lapsen elatuksesta velvoittaa molemmat vanhemmat huolehtimaan lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Laissa ja siihen liittyvässä asetuksessa säädetään menettelytavoista, jos jompikumpi laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai siitä ei päästä yksimielisyyteen. Laki lapsen elatuksesta 704/1975 (Finlex) Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua, lapselle maksetaan elatustukilain mukaan elatustukea. Elatustukilaki 580/2008 (Finlex) Päihdehuoltolaki 41/1986

http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860041

Mielenterveyslaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116

65

Terveydenhuoltolaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977

http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1977/19770519

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987

http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1987/19870380

66

Liite 6. Teaviisari

https://sampo.thl.fi/sampo_prod/cgi-

bin/cognos.cgi?b_action=cognosViewer&ui.action=run&ui.object=%2fcontent%2ffolder[%40n

ame%3d%27THL%27]%2ffolder[%40name%3d%27Terveyden%20edist%C3%A4misen%20benc

hmarking%27]%2freport[%40name%3d%27thl_tedbm_v3_04%3a%20TedBM%20v3%2c%20tul

osn%C3%A4kym%C3%A4%20%28tuotanto%29%27]&ui.name=thl_tedbm_v3_04%3a%20TedB

M%20v3%2c%20tulosn%C3%A4kym%C3%A4%20%28tuotanto%29&run.outputFormat=&run.p

rompt=true&ui.backURL=%2fsampo_prod%2fcgi-

bin%2fcognos.cgi%3fb_action%3dxts.run%26m%3dportal%2fcc.xts%26m_folder%3diFD29ED3

5A9654A35A1F901EE34C3AC3B

67

Liite 7. Resurssitaulukko

Yksikkö Henkilöstö Lasta tai nuorta/

työntekijä

Valtakunnallinen

suositus

Lisätietoja

Äitiys- ja

perhesuunnittelu-

neuvola

2,2 terveydenhoitaja

lääkäri 2,5 pv / vko

116,5 h / vuosi

n 75 odottavaa äitä /

th

76 odottavaa äitä /

th

225 h / vuosi

Vuosittain Liperissä syntyy

n. 140 lasta.

Lastenneuvola

3.3 terveydenhoitaja

lääkäri 287 h /vuosi

n. 320 lasta / th

340 lasta / th

918 h / vuosi = 2400

lasta

Lastenneuvolalääkärin

tuntimäärällä (287) suositus

750 lasta/v, Liperissä n.

1000 lasta / vuosi

Perheohjaus ja

lapsiperheiden

kotipalvelu

2 perheohjaajaa

1 perhetyöntekijä

Perhetyöntekijä tekee

lapsiperheiden kotipalvelua

Lasten ja nuorten

kuntoutuspalvelut

1 toimintaterapeutti

1 puheterapeutti

0,2 psykologi

Tämän lisäksi Liperin kunta

ostaa noin 150 lapselle

vuodessa

kuntoutuspalveluja.

Perheneuvonta 1 perheneuvolan johtaja

(psykologi)

1 sosiaalityöntekijä

0,7 psykologia

Kahdella

perheterapiakoulutus

Kouluterveyden-

huolto

3kouluth

0,4 koululääkäri

450 – 500 oppilasta /

kouluth

1324 oppilasta,

Suositus: 0,6 lääkäriä

600

2100

Kouluuntulotarkastukset ja

7 luokan

terveystarkastukset

tehdään kesällä

Opiskeluterveyden-

huolto

terv.h 2 – 3 pv / vko,

lääkäri, 10 pv / lukuvuosi

200 oppilasta

Ammattiopisto Luovi

Koulupsykologi 0,6 koulupsykologi 0,6 psykologia / 1324

opp.

Suositus:

1,3 psykologia

1000 Lisäksi Ammattiopisto

Luovin 200 opiskelijaa ja

Siikasalmen lähes 60

oppilasta

Kuraattori 1 vastaava kuraattori

1 kuraattori

762 oppilasta /

kuraattori

780 Lisäksi Ammattiopisto

Luovin 200 opiskelijaa ja

Siikasalmen lähes 60

oppilasta.

Nuorisotyö 3 nuorisotyöntekijä

1 etsivä nuoriso-työntekijä

2 kokoaikaista, 1 osa-

aikainen

Lastensuojelun

sosiaalityö

1 johtava sosiaalityöntekijä

4 sosiaalityöntekijää

n. 50 - 60 lasta /

sosiaalitnt

45 - 50 Talentian suositus

Lastensuojelun

perhetyö

1 sosiaaliohjaaja

1 perhetyöntekijä

Kohdentuu

lastensuojeluasiakkaisiin

Koulu 97 opettaja

29 koulunkäynnin-ohjaaja

3 koulusihteeri

1324 oppilasta

Vammaispalvelut 1 palveluohjaaja

1 sosiaaliohjaaja

68

Liite 8. Liperin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman aineiston keruu

sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelijan työharjoitteluna

Salla-Mari Viitaniemi suoritti keväällä 10.3 - 15.5.2015 sosiaalipsykologian opiskelijan

maisterivaiheen työharjoittelun psykososiaalisille palveluille. Hänen yhtenä tehtävänään oli

työstää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Harjoittelija kävi kevään aikana tutustumassa Liperin kunnan eri palveluyksiköihin ja keräsi

materiaalia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjaksi.

23.3 - 27.3.2015 harjoittelija työskenteli vastaavan koulukuraattorin työparina 1 päivän

ammattiopisto Luovilla ja loppuviikon Liperin yhteiskoululla. Tämä aikana harjoittelija ja

kuraattori haastattelivat opettajia, rehtoria, apulaisrehtoreita, opinto-ohjaajia ja oppilaita

Liperin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta. Harjoittelija kävi myös esittäytymässä

oppilaskunnan hallitukselle.

30.3 - 2.4.2015 harjoittelija työskenteli perhekeskuksella perhekeskuksen johtajan ja

sosiaalityöntekijän työparina. Harjoittelija haastatteli muutamaa asiakkaan

vanhempaa/läheistä Liperin lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden toimivuudesta ja

riittävyydestä.

14.4.2015 harjoittelija vieraili nuorisotalolla ja Liperin nuorisovaltuuston NUVA:n palaverissa.

Palaverissa harjoittelija tiedusteli nuorisovaltuuston ajatuksia ja näkemyksiä Liperin lasten ja

nuorten hyvinvoinnin tilasta ja tarpeista. Hän keskusteli myös nuorisotyöntekijän kanssa hänen

näkemyksistään asiaan.

14.-24.4.2015 harjoittelija oli nuorisotalolla, missä tehtiin kysely nuorten hyvinvoinnista

Liperissä. Kyselyyn nuorisotalon käyttäjät pystyivät vastaamaan anonyymisti.

15.4.2015 harjoittelija tutustui Liperin kunnan järjestötoimintaan ja järjestöjen merkitykseen

kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitäjinä Viinijärvellä järjestetyissä Hyvinvointihytinöissä.

20.4.2015 harjoittelija kävi keskustelemassa Liperin kunnan etsivänuorisotyöntekijän kanssa.

Viikoilla 18 - 19 / 2015 harjoittelija vieraili lastensuojelussa, missä työskenteli mm.

sosiaalityöntekijän työparina.