hajoki

Kauhajoen kaupungin Tarkastusla uta ku nnan

Arviointikertomus v. 2014

1

Kauhajoen kaupunki Tarkastuslautakunta

Sisällysluettelo

1. Johdanto.................................................................................................... 2

Tarkastuslautakunta..................................................................................... 2 2.1 Tarkastuslautakunnan ulkoinen tilintarkastus ............................... 2 2.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ..................................................................... 3

Tarkastuslautakunnan toiminta ................................................................ 3

Valtuustokauden 3 arviointikertomuksen tärkeimmät huomiot ja niistä johtuneet toimenpiteet. .................................................................................. 5

4. toteutumisen ................................................................... 9 Perustehtävä strategiset tavoitteet ........................................................ 9 Toiminnalliset taloudelliset .................... ........................... .. .. 11 Talouden tasapainottaminen ................................................................... 12

4.4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ............................................................ 13 4.5 Hyvinvointikertomus ja sen hyödyntäminen ................................................. 14

Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen .......................................................... 14 1 Kaupunginhallituksen alainen toiminta ........................................................ 14

5.2 Yhteistoimintalautakunta ......................................................................... 17 5.3 ......................................................................................... 18

1\ Varhaiskasvatusjohtokunta ........................................................... . 1\ Vapaa-aikajohtokunta.................................................................. .

5.4 Tekninen lautakunta .............................................................................. 24 1\ Rakennuslautakunta...................................... ............................. 25

5.5 Investoinnit. ..................................................................................... 26 5.6 Henkilöstö........................................................................................... 26

6. Muut havainnot. ........................................................................................... 1 Konserniohjaus- ja yhteisöille toiminnalliset taloudelliset tavoitteet. ..... 24

6.2 Kuntayhtymät. . ............ ......... ................. .............................................. 28 6.3 Kuntarakenneselvitystyö........................................................................... 29

7.

8. Tarkastuslautakunnan yhteenveto valtuustolle ....................................... 29

9. Allekirjoitukset. ............................................................................................ 30

2

1.

2.

2.1

2.2

Johdanto

Tarkastuslautakunta on arvioinnissaan painottanut talouden tasapainottamisen seurantaa. Tasapainottamisohjelman etenemisestä on annettu väliraportti valtuustolle marraskuussa. Lautakunta on lisäksi tutustunut monipuolisesti kaupungin toimintoihin ja pyrkinyt arvioimaan niiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.

Arviointikertomuksessa otetaan kantaa edellisen kertomuksen havaintojen huomiointiin. Hal­lintokunnat ovat kommentoineet huomioita ja voidaan todeta, että osaan huomioista on koh­dennettu toimenpiteitä ja osaan ei. Tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista ja hallintokunnittain asetettujen merkittävimpien toiminnallisten ja ta­loudellisten tavoitteiden toteutumista. Asioiden esitys tapahtuu sekä taulukkomuodossa, että vapaana tekstinä .

Merkittävimmät huomiot kohdistuvat kaupungin taloudellisen tilanteen vakavuuteen. Tasa­painottamisohjelman päivittärninen niin, että se on riittävän realistinen ja konkreettinen toi­menpiteiden osalta sekä sisältää uusia säästökohteita, on välttämätöntä. Tämä edellyttää rohkeutta päätöksentekoon kaikissa päätöksenteon asteissa.

Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunnan tehtävät ja ulkoinen tilintarkastus

Kuntalain 71 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hal­linnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastus­lautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittami­sesta.

Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talou­den tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.

Valtuusto on valinnut kokouksessaan 5.3.2013 Kauhajoen kaupungin tilintarkastusyhteisöksi toimikaudelle 2013-2016 hallinnon ja talouden tarkastajaksi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT­yhteisön, jonka vastuualaisena tilintarkastajana toimii JHTT, KHT Nils Hellberg.

Tarkastuslautakunnan kokoonpano

Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi jäsentä, joista kuntalain mukaan puheenjohtajan ja vara­puheenjohtajan on oltava valtuutettuja.

Kauhajoen kaupunginvaltuusto on valinnut kokouksessaan 29.1 .2013 toimikaudeksi 2013-2016 tarkastuslautakunnan

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

3

rakennusmies yrittäjä, autoilija Esa Ala-Kyyny Jorma Ketola

teknikko, yrittäjä Mika Muurimäki

särmääjä Maria Pietari

apulaisjohtaja Marja Koskimäki

yrittäjä Ilkka Tervonen

Puheenjohtaja Marja Koskimäki Varapuheenjohtaja Mika Muurimäki

aluemyyntipäällikkö Juha Pohjola

kirvesmies, eläkeläinen Paavo Haikonen

opettaja, eläkeläinen Marja Aalto

yrittäjä Pirjo Peltonen

Jäsen Ilkka Tervonen ei ole esteellisenä osallistunut tarkastuslautakunnan arviointikertomuk­sen laadintaan Kauhajoen Vesihuolto Oy:n osalta.

Lautakunnan esittelijänä on toiminut puheenjohtaja Marja Koskimäki ja sihteerinä hallintosih­teeri Kirsti Latva-Kala.

2.3 Tarkastuslautakunnan toiminta

Tarkastuslautakunta on kokoontunut viime vuonna 10 kertaa ja kuluvana vuonna 8 kertaa.

Tarkastuslautakunnan12.9.2014 § 42 päättämän työohjelman mukaisesti arvioinnin kohteena ovat muun muassa varhaiskasvatus, kaupungin markkinointiin liittyvät kysymykset, sivistys­toimi, nuorisotyö, työllisyys, kirjastotoimi ja vapaa-aikapalvelut. Työohjelma sisältää myös keskeisenä asiana kaupungin talouden seurannan ja talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet.

Lautakunnan merkittävimmät käsitellyt asiat:

Kokousaika Arvioitavat asiat ArvIointimenetelmä

12.9.2014 Aron päiväkoti ja Filppulan päiväkoti

Arviointikäynti mukana varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti

Varhaiskasvatus Haastattelu Varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti

Talouskatsaus, Talouden seuran­ta ja tasa-painottaminen

Haastattelu Talouspäällikkö Heli Silomäki

10.10.2014 Tilintarkastajan tarkastus­suunnitelma

Tilintarkastaja Nils Hellberg

Ulkoinen markkinointi kaupungin imago, mainonta, kun­tamarkkinointi, merkitys, tavoit­teet, suunnitelmat

Haastattelu Hallintojohtaja Markku Vanhanen

Ruokamessut Haastattelu Messupäällikkö Riitta Alapiha

Kuntamarkkinointi / Viestintä Haastattelu

4

Metsät niiden myynti, hteismetsä

Maatalouspalvelut

14.11.2014 Sivistystoimi

11.2014

16.1,2015

13.3.2015

10.4,2015 , 15.5.2015

5

Koulukeskuksen ja Filppulan esio etus isteet Sivistystoimi Koulukuljetukset, organisointi, ulkopuolisten kulku, viestintä ten vanhemmille Talouskatsaus, talouden seuranta a ainottaminen Sanssinkartano

Väliraportti valtuustolle palvelura­kenneselvit toteutumisesta Vuoden 2013 arviointikertomuk­sen johdosta lautakuntien mat kset

Pian

Henkilöstöasiat

Kulttuuritoirni

Vapaa-aikapalvelut hallinto / toiminta

- talous I palvelumaksut - liikunnan kehittämissuunnitelma / toimen ideoh'elma Uikuntapalvelut I erityisliikunta Virkun toiminta Nuoriso toiminta Etsivä nuorisotyö

Lautakunnan jäsenten raportointi Talouskatsaus,

tasapainottam inen Tekninen toimi

Kirjastopalvelut

Hyvinvointikertomuksen esitte Arviointikertomuksen laatimi

Arvio i nti käynnit esio petuspisteissä mukana sivistysjohtaja Eija Uikamaa

Sivistysjohtaja Eija Uikamaa

Haastattelu Talous äällikkö Heli Silomäki Ennakkokysymyslomake Sanssinkartanon Pirkko Anttila

Väliraportti valtuustolle kokoukseen 24.11.2014 Selvitykset tiedoksi lautakunnalle ja edel- !

leen valtuustolle 24.11 4

Projektityöntekijä Pitkäkoski kaavoittaja Marketta Nummijärvi Haastattelu Henkilöstösihteeri Terttu Välkkilä Haastattelu Kulttuurisihteeri Ala-Fossi Nuoriso- ja liikuntapalveluiden VCli:HUI.A­

alueen esimies vapaa-aikatoimenjohtaja Paula Kallionpää

Erityisliikunnansuunnittelija Kaari

Etsivä nuorisotyöntekijä Noora Alhainen ja Henna Sauna mäki Haastattelu Kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Upasti

Silomäki

Pieski

5

22.5.2015 29.5.2015

5.6.2015 Arviointikertomuksen allekirjoit­taminen Esitys tilinpäätöksen hyväksymi­sestä ja vastuuvapauden myön­tämisestä

Esitykset valtuustolle

3. Valtuustokauden 2013 arviointikertomuksen tärkeimmät huomiot ja niistä joh­tuneet toimenpiteet

Kaupunginvaltuusto käsitteli 30.6.2014 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013. Samalla kaupunginvaltuusto velvoitti hallintokunnat ja konserniyhtiöt käsittelemään ar­viointikertomuksen ja ryhtymään toimenpiteisiin omalta osaltaan esille nostettujen epäkohtien korjaamiseksi. Selvitys tehdyistä korjaustoimista ja aikataulutetuista suunnitelmista tuli rapor­toida sekä valtuustolle että tarkastuslautakunnalle syyskuun 2013 loppuun mennessä.

Hallintokunnat ovat käsitelleet arviointikertomuksen ja kommentoineet arviointikertomusta. Kaupunginvaltuusto on 24.11.2014 merkinnyt hallintokuntien selvitykset tiedokseen.

Vuoden 2013 arvioIntIker­ HallIntokuntien Toi­ Ei tomuksen huomlot: kommentlt men­ me...

pltelti pitelti onteh-

Talouden tasapainottamisek­si tehtyä toimenpideohjelmaa tulee edelleen toteuttaa, vaikka tilinpäätös oli ylijää­mäinen. ~ -- ....

Edelleen tulee tarkastella kriittisesti kaupungin palvelu­tuotantoa, muusta kuin laki­sääteisestä palvelusta tulee karsia ja miettiä myös mikä on se palvelun taso, jolla palvelua tarjotaan jatkossa.

Konsernikohtaista ohjeistusta ei ole riittävästi. Kaupunki ei ole strategias­saan selvästi linjannut missä tehtävissä ja yhtiöissä kau­pungin on perusteltua olla mukana. Nykyisiä omistuksia tulee edelleen tarkastella kriittisesti kaupungin perus­tehtävät huomioiden. Selke­ästi ei ole myöskään määri­telty niitä kriteereitä, joilla arvioidaan omistuksen vaikut­tavuutta ja kustannustehok-

Ei kommentoitu x

x Ei kommentoitu

Valtuusto on linjannut talousarvion osittain yhteydessä yhtiöiden omistuksiin kuten suhtautumisen Neste Oil Oyj:n ja For­tum Oyj :n osakkeiden myyntiin. Sama koskee konserniyhtiöiden kuten Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n omistus­ta.

Konserniyhtiöiden toiminnan ja talou­den seurantaa voidaan parantaa ja tavoitteita terästää.

Konserniyhteisöjen hallinnossa on kaupunginhallituksen nimeämät edus­tajat, joilla on jatkuva raportointivelvol­

6

kuutta .

Vuosikate ei riitä kattamaan investointeja. Vuonna 2013 vuosikate, 5,0 milj . €, oli alle puolet investointien määräs­tä. Ruokamessujen kustannus­rakennetta tulee edelleen tarkastella kriittisesti ja selvit­tää ns. kolmannen sektorin mukanaoloa järjestelyissä.

lisuus kaupunginhallitukselle .

Taloudellisten ja toiminnallisten tun­nuslukujen raportointi tapahtuu nykyis­ten ohjeiden mukaan kolmannesvuosit­tain, jota voidaan pitää riittävänä.

x Ei kommentoitu

Vuoden 2014 aikana käytössä olleet x yhteistoimintamuodot vapaaehtoisjär­jestöjen kanssa on todettu onnistu­neiksi. Uusia yhteistoimintamuotoja ja uusia yhteistyökumppaneita etsitään samalla kun kehitetään uusia ja taloudellisem­

t-____________o;;. a...;;;;Jpoja toimia. pi;.;;; ta~,

Sivi toimi Valtakunnallista keskiarvoa oppilaskohtaisista kustan­nuksista ei ole saatavilla . Keskimääräisiä kustannuksia tulisi vertailla verrokkikuntien (= samankaltaisten / saman­kokoisten) kesken. Vertailu­kehittämisellä voitaisiin mah­dollisesti edelleen kehittää myös opetuksen järjestämis­tä entistä kustannustehok­kaammaksi.

r Sa'm-ä'ifä-k-un seurataan oppi­laskohtaisten kustannusten kehittymistä, tulee huolehtia oppimistulosten säilymisestä.

r Aikuisväestöllä on mahdolli­suus hyödyntää koulukulje­tuksia asiointimatkoilla. Tästä mahdollisuudesta ei ole kui­tenkaan yleisesti tiedotettu kaupunkilaisia .

Sivis~slautakunta 12.11.2014 Kustannukset ovat alentuneet koko­ x naisuutena. Valtakunnall ista keskiar­voa ei ole saatavilla

Valtakunnallisia kokeita tehdään eri ikäryhmille ja eri oppiaineissa.

Ei kommentoitu

------~--~-----------------------~------------~

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta 7.10.2014 Tarkastuslautakunta on huo­lissaan kasvaneen kiinteis- Ei kommentoitu tömassan mukanaan tuomis­ta ylläpitokustannusten nou­susta

7

Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan ja LLKY:n ympäristölautakun­nan välistä työnjakoa tulee selkeyttää maa-aineslupien osalta . Toiminta tulee järjes­tää siten, että se on toimin­nallisesti ja taloudellisesti tehokasta sekä tarkoituk­senmukaista.

Rakennuslautakunta 14.10.2014 Työnjakoa on käsite':'7"lty--:--~~:':it u':'""-- i lta-ha I I ~ksen--:':'""--~----~--I

koulussa vuonna 2012, asiaa ei ole sen jälkeen ollut tarvetta jatkovalmiste­luun.

yhteistoimintalautakunta Yhteistoimintalautakunta 3.9.2014 Tuotteistaminen etenee.

x

Toimintajärjestelmässä on ollut jonkin . x verran ongelmia. Soittopyyntöihin pyri­tään vastaamaan ja vastaanottoaikojen saatavuus noudattaa hoitotakuuta.

Kaupunki ei ole strategias­saan selvästi linjannut missä tehtävissä ja yhtiöissä kau­pungin on perusteltua olla mukana. Nykyisiä omistuksia tulee edelleen tarkastella kriittisesti kaupungin perus­tehtävät huomioiden. Selke­ästi ei ole myöskään määri­telty niitä kriteereitä, joilla arvioidaan omistuksen vaikut­tavuutta ja kustannustehok­kuutta.

-Konsernikohtaista ohjeistusta ei ole riittävästi. Konsernival­vontaa ja omistajaohjausta voidaan edelleen kehittää lisäämällä toimintaan ja talou­teen vaikuttavien tapahtumi­en ja päätösten raportointi-

Ei kommentoitu

Valtuusto on linjannut talousarvion yhteydessä yhtiöiden omistuksiin kuten suhtautumisen Neste Oil Oyj:n ja For­tum Oyj:n osakkeiden myyntiin.

Sama koskee konserniyhtiöiden kuten Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n omistus­ta.

8

velvollisuutta. Konserniyhtiöiden toiminnan ja talou­Kaupunki ei ole strategias­ den seurantaa voidaan parantaa ja

tavoitteita terästää. saan selvästi linjannut missä tehtävissä ja yhtiöissä kau­

Konserniyhteisöjen hallinnossa onpungin on perusteltua olla kaupunginhallituksen nimeämät edus­

mukana. Nykyisiä omistuksia tajat, joilla on jatkuva raportointivelvol­tulee edelleen tarkastella lisuus kaupunginhallitukselle. kriittisesti kaupungin perus­tehtävät huomioiden. Selke­ Taloudellisten ja toiminnallisten tun­ästi ei ole myöskään määri­ nuslukujen raportointi tapahtuu nykyis­telty niitä kriteereitä , joilla ten ohjeiden mukaan kolmannesvuosit­arvioidaan omistuksen vaikut­ ta in, jota voidaan pitää riittävänä.

tavuutta ja kustannustehok­kuutta Kauhajoen Vesihuolto Oy Kaupunki ostaa yhtiöltä huol­ Ei kommentoitu totoimia (mm. liikennevalot), tämä tulisi olla sopimuspoh­jaista (pysyvä huoltosopi­mus), jotta tehtävät hoidettai­siin myös ennakoivasti ja tehtävien hoito olisi kaupun­gin kannalta turvattua.

----------------------------------~--~--~----~

Henkilöstö Kaupunginhallitus 3.11.2014

Tarvetta on pidentää työuria Vuoden 2014 alkukesästä toteutetun ' x ja pyrkiä erilaisin työhyvin­ työyhteisökyselyn tulosten käsittelystä

on annettu ohje. vointia edistävin toimin mah­Kyselyn tulosten johdosta päätettävistä dollistamaan pidempään kehittämistoimenpiteistä tulee raportoi­työskentely. da henkilöstöjaostoIle

Talouden tasapainottamisen Yhteistoim intamenettelyn keskeisin näkökulmasta tulevia eläköi­ elementti on eläkkeelle jäävien työnte­

kijöiden ja viranhaltijoiden tehtävien tymisiä tulee hyödyntää siirtäminen toisille työntekijöille ellei mahdollisimman hyvin ja tehtävää voida poistaa tai siitä muuten muokata rakenteita edelleen luopua (esim. tuntikehyksen pienentä­

niin, että palvelut tuotetaan minen, toiminnan lopettaminen, ulkois­mahdollisimman kustannus­ taminen tai sähköisten palvelujen käyt­tehokkaasti . töönott() Sairauspoissaolojen vähen­tämiseen kannattaa panos- Ei kommentoitu taa, vähäinen myönteinen muutos vaikuttaa kustannuk­siin. Henkilöstö on kaupungille tärkeä voimavara, jonka työ- Ei kommentoitu hyvinvoinnista ja osaamises­ta tulee huolehtia . Suorituksen johtamisen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin Ei kommentoitu varmistamisen ja seurannan kannalta on hyvä täydentää kehityskeskusteluja tilanne­/välikeskusteluilla muuta­mankerran vuodessa .

9

4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi

4.1 Perustehtävä ja strategiset tavoitteet

Valtuusto on hyväksynyt kaupungin perustehtävän, arvot, vision vuoteen 2020 sekä valtuustokauden 2013-2016 strategiset menestystekijät.

Kauhajoen kaupungin perustehtäväksi on määritelty: Vetovoimainen Kauhajoen kau­punki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, teh­dä työtä, yrittää ja harrastaa. Kaupungin arvoja ovat asiakaslähtöisyys, turvallisuus, kestävä kehitys, yhdessä menestyminen sekä taloudellinen innovatiivisuus. Arvot on avattu tarkemmin määrittelemällä se, mitä yksittäinen arvo tarkoittaa ja mitä se edel­lyttää toiminnaltamme. Kaupungin visio vuodelle 2020 on "Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani". Myös visio on täsmennetty ja avattu tarkemmalle tasolle.

Strategiset menestystekijät on määritelty valtuustokaudelle 2013-2016 ja jokaista menestystekijää on myös avattu konkreettisemmalle tasoille ja määritelty strategiset tavoitteet. Strategisten menestystekijöiden toteutumista on raportoitu tasekirjassa. Strategisten menestystekijöiden pohjalta vuodelle 2014 määriteltyjen strategisten painopisteiden toteutumista on arvioitu alla olevassa taulukossa.

Strategi- To- To- S to- Huomioita nen me­ teu­ teu­ teu­nestysteki­ tunut tunut tunut jä osIt­

tain Kaupun­gin palve­lutoimin­nan te­hokkuus ja vaikut­tavuus ­kuntata­louden tasapaino

Sitoutuminen tasa­painotlamisohjelmaan kaikilla tasoilla

Taloudellisen selviy­tymisen mahdollista­vien rakenteellisten toimenpiteiden toteut­taminen

Päivähoidon raken­neohjelman kolman­nen vaiheen loppuun saattaminen

Alakoulujen uudiste­tun palveluverkon toimeenpano

Kiinteistöohjelman täytäntöönpano

Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhte­

x

x

x

x

x

x

Pääpaino toimintojen tehostamisessa omassa toiminnassa. Monen toi­menpiteen vaikutukset näkyvät vasta 2015.

Hankkeita vielä kesken.

Sovittujen kiinteistöjen realisointi kesken.

10

näistäminen

Energiatehokkuutta koskevan toiminta­suunnitelman toteut­taminen

x

Elinkeino­jen kehit­tyminen ja kaupun­gin veto­voimai­suus

Uusiutuvien energia­muotojen käyttöön­oton valmistelu

Kestävä maankäytön suunnittelu - potenti­aalisten alueiden kaavoitus ja maan­hankintatoimet

Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asu­misvaihtoehtojen ke­hittäminen

Kaupungin elinkeino­poliittisen ohjelman toteuttaminen

Viestintä- ja markki­nointisuunnitelman toteuttaminen ja arki­viestinnän lisääminen

x

x

x

x

x Kaupungilla ei ole omaa ohjelmaa. Ohjelma on SEK:llä ja sillä on myös päävastuu toteutuksesta. Kaupungin oma elinkei­nopolitiikka on lähinnä toimitilojen järjestämistä ja vuokrahuojennuksia tiloista.

Konserni- Kaupungin konserni- x Kaupunginhallitus seuraa yhtiöiden yhtiöiden sekä omien ja ohjeistaa yhtiöiden ja kunta­ toimintojen tarkastelu päätöksentekoa, edustus yhtymien ja yhteensovittaminen toimielimissä toiminto­jen ohjaus LLKY:n palveluraken­

neselvityksen ja tar­vittavien toimenpitei­den jatkaminen

x Jatkuu edelleen

Tervey- Kaikkien hallintokun- x Ei näkyviä vaikutuksia, denja tien sitoutuminen val­ hyvinvointiraportti suun­hyvin­ tuuston hyväksymän nittelun perustietoina. voinnin hyvinvointisuunnitel­edistämi­ man tavoitteisiin ja nen toimenpiteisiin

Hyvinvoinnin edistä­misen näkyväksi te­keminen

Vuosittainen hyvin- x

x

11

vointikertomuksen laatiminen

Osallistuminen hyvin­voinnin suunnitteluun maakunnallisesti

x

Alueelli­sen yh­teistyön tiivistämi­nen

Kansalaisopiston ja Panula-opiston hal­linnollinen yhdistämi­nen

Valmistautuminen kuntaraken nem u u­toksiin

x

x

Selvittelytyö on aloitettu

Ei edetty, naapuri kunnat eivät ole kiinnostuneita selvityksestä . Oma aktii­visuus on tärkeää myös jatkossa, paremman tu­levaisuuden kannalta.

Kaupungin talousarviossa vuodelle 2014 on päävastuualueiden tavoitteet esitetty tuloskortti­en muodossa. Tuloskorteissa vastuualueet ovat määritelleet strategiset tavoitteet, ja niiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä onnistumisista ja tulosten mittaarnisesta kertovat mittarit asiakas-, prosessi-, johtaminen I henkilöstö- ja talousnäkökulmista.

Tarkastuslautakunta arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista myös tu­loskorttien pohjalta. Tuloskorttien avulla tapahtuva seuranta edellyttää vastuualueiden yksi­selitteistä raportointia tavoitteiden toteutumisesta; numeroina, taulukoina ja muutoin yksilöi­tynä sekä mielellään vertailua aiempiin vuosiin ja muihin vastaaviin toimijoihin. Mikäli asetetut tavoitteet ovat toteutuneet jo aiempinakin vuosina, riittää raportoinniksi ilmoitus tavoitteiden toteutum isesta.

4.2 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Talousarviossa määriteltyjen olennaisimpien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ar­viointi on pääosin esitetty hallintokunnittaisen arvioinnin yhteydessä. Taloudelliset tavoitteet ja toiminnan muutokseen tähtäävät tavoitteet painottuivat talouden tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden tekemiseen. Jokainen hallintokunta on omassa taloussuunnitel­massaan huomioinut edelleen talouden tasapainottamisen tarpeita. Palvelujen supistamista on tehty lähinnä ei-Iakisääteisistä palveluista. Pääpaino on ollut omien toimintojen tehostami­sessa ja palvelujen uusien järjestämismallien toteuttamisessa.

Henkilöstömenoista tapahtuvan säästämisen lähtökohtana on henkilöstösuunnittelun tekemi­nen niin, että tulevien vuosien eläköityminen voidaan hyödyntää tehokkaasti kustannuksia laskevana tekijänä. Kunnallisveroprosentti pidettiin samana kuin edellisenä vuonna, eli 22 %:ssa. Kunnallisveron osuus verotuloista kasvoi 1,6 %, samoin kasvoivat kiinteistövero (19 %) ja yhteisöverotuotto (13,3 %). Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 2,9 %.

4.3 Talouden tasapainottaminen

Tarkastuslautakunnan seurannan painopisteenä on edelleen ollut talouden tasapainottami­sen seuranta. Tasapainottamista ja siihen tähtäävien toimenpiteiden toteutuksen seurantaa on tehty kaikissa kokouksissa ja se on ollut osa jokaisen hallintokunnan I osaston I toiminnon haastattelua. Talouspäällikkö Heli Silomäki on raportoinut lautakunnalle säännöllisesti toi­menpiteiden etenemisestä talouden näkökulmasta.

12

Kaupungin talouden tasapainottamispaketti, palvelurakenneselvitys keinoineen on hyväksytty valtuustossa 1 11 012 § 74. Tämän tasapainottamiseen toimenpiteet on tarkennettu kaupunginhallituksen nimeämässä ohjausryhmässä ja hallintokunnille on laadittu toimenpideohjelmat, joilla vuotuisen taloussuunnitelman tuotto- kuluraamit voidaan toteut­taa.

Vuoden 2013 ylijäämän kirjaamisen taseessa oli kertynyttä alijäämää 11 239 2014 tilinpäätös alijäämäinen 1 349 €. Ilman muita toimenpitei­

olisi kertynyttä nyt 12319588 Kaupungilla on ollut taseessa veronkorotus­ käyttöpääomarahasto, joka suoraan yli-! alijäämien tilille ja sen huomioimisen jälkeen kertynyt on 10 319

Kaupungin taloutta ja sen tasapainottamista arvioitaessa voidaan todeta, että on oi­vaikka tulos oli rniinusmerkkinen. Talouden tunnusluvuista ovat muun mu­

assa kertynyt lainakanta, lainasaamiset, riittävyys, maksuvalmius jne. Ko­konaisuutena tunnusluvut ovat kuitenkin edelleen heikkoja. Tuloslaskelma on kuitenkin rea­listinen kertoo tilanteen hyvin. Poistot ovat suuret, eikä vuosikate riitä niitä kattamaan. lä poistoissa on yhtenä korottavana Aronkylän alikulun poisto,

U!JI:lOOi.:>lI kolmessa 160 000 € ! vuosi.

Kaupungin lainakanta laski aavistuksen. Pitkäaikaista nostettiin 1 milj. € ja Iyhennet­tiin 4,32 milj. €. Lyhytaikaisten lainojen määrä väheni 0,7 milj. €. asukas ovat nyt 4 266,18 laskua edellisestä vuodesta 42,69 €.

Vuosikate oli 3 milj. € positiivinen, vuoden 3 puhdas vuosikate (;:: osakemyynnit poistettu) oli 1,1 milj. € eli suunta on Oman toiminnan tulos on ollut miljoonan verran parempi kuin vuonna.

Kriisikunnan tunnusluvut täyttyvät kaupungin edelleen kaikilla muilla osa-alueella, vuosikatteen viisi kuudesta tunnusmerkistä täyttyy. Alijäämän määrä asu­

pieneni edellisestä vuodesta ja oli € ! rajana 1 000 € asukas. Veroprosentti (22 %) maan (20,53 %), on alijäämäinen 1 milj. €, lai­

nakanta on puolitoistakertainen keskimääräiseen 2 500 € I asukas, Kauhajoella 4 256 € I asukas. Omavaraisuusasteen tulee olla vähintään %, jotta kriisikunnan tunnusmerkki ei täyty, on 32 %. Suhteellinen velkaantuneisuus tulisi olla max. 50 %, Kauhajoella 58

Talouden ja nimenomaan ajantasaisempaa on vuoden aikana tehostet­tu, mutta edelleen on haasteena muutostalousarvioiden Loppuvuoden ennustet­tavuus riittävällä tasolla.

Hallintokunnista säästötavoitteensa saavutti erinomaisesti sivistyslautakunta, joka miljoonaa euroa (- 6 %). vuoteen nähden (toimintakatteen muutos).

Myös hallinto-osaston toimintakate pieneni. Tekninen lautakunta ei päässyt mutta edellisenä vuonna oli myyntivoittoja, joten luvut keskenään suoraan vertailukelpoisia. Yhteistoimintalautakunnan toteuma oli talousarvion mukai­nen vaikka kasvua oli vuoteen nähden. Säästötavoitteen toteutumista arvioidaan toimintakatteen muutoksen perusteella.

tasapainottamisen toimenpiteet keskittyvät vuosina palvelujen toi­mintojen uudelleen organisointiin ja taloudelliseen tuottamisen tapaan. Säästötavoite tältä osin on vuodelle 1 1 000 tulisi 2 700 € ja verorahoitus­lisäystä 1 100 000 € sekä ja taksoja 130 000 € ! 3 vuotta. Palvelujen uudel­

organisointia on toteutettu eri toimin noissa siltä osin alkaa toimintakuluissa Henkilöstösäästöjen osalta vuonna 4 toteutettu toi 450 000 € <O>OCl';;;ILV

13

Enemmän vaikuttivat kuitenkin eläkemenoperusteisten kustannusten lasku ja palkkamenojen lasku, noin 1 109 000 €.

Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota tasapainottamisohjelman realisti­suuteen. Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä (valtuuston päätös 15.12.2014 § 57) esitetyn päivitetyn talouden tasapainottamisohjelman 2015 - 2020 mukaan taseeseen kertyneet alijäämät tulisivat katetuiksi ja taseessa olisi ylijäämää vuoden 2020 lopussa 47303 €. Toimenpideohjelman päivitystä ei ole erikseen hyväksytty valtuustossa vuo­den 2015 talousarviota käsiteltäessä, vaikkakin se hallituksen pöytäkirjan 8.12.2014 § 259 mukaan sisältyy taloussuunnitelmaan. Vuosien 2014 -2017 talousarvion ja­suunnitelman hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin vuoteen 2020 asti ulottuva ta­louden tasapainottamisohjelma. Tarve päätösten selkeyteen korostuu kaupungin kan­nalta merkittävissä päätöksissä.

Suunnitellun mukaan edellä mainittuna ajanjaksona muihin rahoitustuottoihin sisältyy laskentatavasta riippuen 15-16 milj. € omaisuuden myyntivoittoja. Vuoden 201410­pussa taseen mukainen alijäämä oli 10,3 milj. €. Omaisuuden myynnillä ei näin kateta vain aiemmin syntynyttä alijäämää vaan myös vuosina 2015-2020 muutoin syntyviä alijäämiä 2,9-3,9 milj. €. Alijäämä vuoden 2020 lopussa olisi ilman omaisuuden rea­lisointia 13,2- 14,2 milj. €. Käyttötalous siis kasvattaa alijäämää vuosittain kaavamai­sesti laskien 0,5-0,6 milj . €. Toimenpideohjelmassa kaupungin käyttötalous ei kuiten­kaan olisi vielä tasapainossa.

Säästötavoitteiden saavuttaminen ja toimenpideohjelman realistinen laatiminen vaatii entistä enemmän ponnisteluja, eikä yleinen taloudellinen tilanne helpota tavoitteen saavuttamista. Toimenpideohjelmassa toimenpiteet tulee esittää yksilöityinä, raha­määräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Edelleen tulee jatkaa palvelutuotannon tarkas­telua kriittisesti; mistä voidaan luopua ja mitä voidaan tehdä toisella tapaa nykyistä kustannustehokkaammin. Samalla on hyvä kartoittaa erilaisia yhteistyön keinoja uusiI­lakin osa-alueilla naapurikuntien kanssa.

4.4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen aikaisemman kuntalain muutoksen mukaan valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä tuli antaa tarpeelliset määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Myös uuden 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan val­tuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Vastaavat säännökset hal­lintosääntöön sisällytettävistä sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskevista määräyksistä ovat uuden kuntalain 90 §:ssä.

Kauhajoen kaupunki ei ole päivittänyt hallintosääntöä tämän osalta. Hallintosääntö tulee saattaa ensi tilassa vastaamaan nykyisiä laissa annettuja määräyksiä.

Aikaisemmin voimassa olleen kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevan 2 a §:n mukaises­ti kunnan tuli yhtiöittää toimiessaan kilpailutilanteessa markkinoilla muun muassa työterveys­huolto ja tähän kuuluessa ennalta ehkäisevien terveyspalveluiden lisäksi myös muita kuin la­kisääteisiä tehtäviä muun muassa. sairaanhoidonpalvelut. Tähän liittyvä siirtymäaika päättyi 31.12.2014.

Uuden 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan työterveyshuollon yhtiöittämisen siirtymäkausi päättyy 31.12.2016. Kaupungin tulee suurimpana asiakkaana ja jäsenenä huolehtia siitä, että lain määräykset tulevat täytetyksi ennen uuden siirtymäkauden päättymistä.

14

4.5

5 6 5.1

Hyvinvointikertomus ja sen hyödyntäminen

Kauhajoen kaupungin osalta on laadittu hyvinvointikertomus vuosilta 2013-2014 sekä suun­nitelman vuodelle 2015, asiakirja on hyväksytty valtuustossa 15.12.2014 § 51 . Hyvinvointi­kertomuksen tavoitteena on toimia työvälineenä tukemassa johtamista ja päätöksen­tekoa hyvinvointitiedoilla. Kertomus on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia.

Kertomuksessa on hyvin koottuna kaupungin toimintaan ja väestöön vaikuttavia toimintaym­päristön muutoksia sekä muutoksien johdosta tehtyjä erilaisia toimenpiteitä. Hyvinvointiker­tomuksen hyödyntäminen on vasta alussa toiminnan suuntaamisessa, sen hyödyntämistä on tarkoituksenmukaista lisätä kaikilla hallinnonaloilla jatkossa.

Hyvinvointikertomuksessa on käsitelty kunnan rakennetta, taloutta ja elinvoimaisuutta. Muut­toliikkeeseen vaikuttavia asioita on tapahtunut jonkin verran muun muassa ammattikorkea­koulun siirtyminen Seinäjoelle. Työttömyys on edelleen korkea kaupungissa, vaikka työpaik­kaomavaraisuus on 100 %, täällä käydään töissä myös muualta. Näitä henkilöitä olisi hyvä houkutella muuttamaan Kauhajoelle. Merkittävimmät haasteet kunnan hyvinvoinnissa ovat pienituloisuus, työttömyys, korkea sairastavuus sekä mielenterveysongelmat, ikärakenteen muutos, asukasluvun lasku ja kuntatalouden vaikeudet. Näihin haasteisiin vaikuttavilla toimil­la saadaan hyvinvointia kasvatettua. Toimenpiteitä on onneksi aloitettu monipuolisesti. Esi­merkiksi ikärakenteen muutos on huomioitu monella tavalla; kaavoituksessa, koulu- ja var­haiskasvatuksen palveluverkossa, kerros- ja rivitalo- sekä palveluasumisen mahdollistami­sessa jne.

Hyvinvoinnin kehittämistarpeita on edelleen, keskeisimpinä muun muassa nuorten koulutus­ja työllistämistoimenpiteiden edistäminen, työttömyyden torjunta ja aktiivinen työllistämisen sekä yritystoiminnan edistäminen, ikääntyvien asumisen ja palvelujen kehittäminen, päihtei­den käytön vähentämisen edistäminen, terveellisten elintapojen edistäminen erityisesti am­mattioppilaitosten oppilaiden osalta, mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauk­sien ennaltaehkäisy, ja kevyenliikenteen verkoston laajentaminen.

Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen

Kaupunginhallituksen alainen toiminta

Palvelutoiminnan ja päätöksenteon pun­ tehokkuus ja vaikuttavuus gin­hal­litus

Hyvä maine ja imago x

Palveluraken­neselvityksen täytäntöönpano etenee

Viestinnän ja markkinoinnin edelleen kehit­täminen ja te­hostaminen mahdollista

15

Kau­pun­gin­hal­litus

Elinkeinoelämän kilpailukyky ja vireys x Maan hankin­nan harkittu toteutus, toimi­va kaavoitus Edelleen mah­dollista kehittää

Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen optimaalisella tavalla omassa ja konserni yhteisöjen toiminnassa

x Ei

Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen

x Toiminta SÖÖ­pärin tiloissa määräaikaista. Osa toisen as­teen koulutuk­sesta siirtyy pois kaupungis­ta.

Toisen ja korkea-asteen koulutuksen säilyttäminen ja edistäminen

x ks.6.2

Konsernin toiminnan ohjaus ja hanketyön hallinta

x

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen x

Alueellisen yhteistyön tiivistäminen x

Toimintakate - 4 243348 - 4 025727 -4190836 -52 512 165 109 124 % 41 %

Kaupunginhallituksen alaisen toiminnan osalta sekä toiminnalliset, että taloudelliset tavoitteet toteutuivat.

Ruokamessut Ruokamessujen rakentamisesta tehtiin viime vuonna yhteistyösopimus Kauhajoen Karhun kanssa. Yhteistyö sujui hyvin. Messupäällikkö ja messusihteeri hoitavat tehtäviään osan vuodesta ja osittain he työskentelevät muissa tehtävissä. Ruokamessujen osalta on tehty päätös (K aupunginhallitus 25.2.2013 § 100) toiminnan jatkamisesta vuosille 2013-2016.

vuosi kävijät myyntitulot tulos / € 2013 n. 12100 144.000 - 48 000 2014 n. 13000 135.000 - 34 000

Kävijämäärä on kasvanut, mutta myyntituotot ovat laskeneet ja tulos on parantunut kuluja karsimalla. Myyntituloista näytteilleasettajilta tulee n. 40 % ja lipputuloista 60 %.

16

vuonna 2014 Työllistäminen Yli 500 päivää työttömänä olleiden Kelalle oli 128,47 € (v. 2013 264431

~ .... ,",... •.", 2014 kaupunki on palkkatuella palkannut 47 eri henkilöä. työ-

on ollut htv. Edellä mainituista työllistetyistä kaupungin yhteisin varoin palkattuja on ollut 31 henkilöä 116.54 htv. Loput ovat olleet palkattuina hallintokuntien omin varoin. Samaan aikaan LLKY:n palveluksessa palkkatuella on ollut 30 henkilöä /17.21 htv.

Oppisopimussuhteessa on ollut yksi henkilö. on tuettu kesätyöllisty-Palveluseteleitä käytettiin 130 kappaletta, on 10 vähemmän kuin vuonna 2013.

sosiaalitoimen tai työtä tarjoavan yksikön kautta. Työtä koordinoi työnsuunnittelija. Asiakkaat ohjautuvat hänelle

voivat myös suoraan Työllistämisen on vuonna 2014 ollut käydyt yt­neuvottelut. Neuvottelujen aikana kaupungille ei myönnetty uusia palkkatukia jen työvoimahallinnon määrärahat palkkatukityöllistämiseen olivat

2014

2013 2014* 16 19,0 93

11,0 10,6 843 13,0 14,0

• henkilö- ja prosenttiluvut kunkin vuoden joulukuun lukemia • yli vuoden työttömien määrä ko. laskentapäivän luku ~~~~~~~~~=~ • alle 25 -vuotiaiden prosenttiluku ::..:.=="-'--!."-"'-"=='-====='--'-'-'="-'-'-"=

Maatalouspalvelut Suupohjan seutukunnan kuntien maaseutupalvelut tuotetaan yhteistoiminnassa toimiessa isäntäkuntana. Palvelut on tuotettu seitsemän henkilön voimin (6,6 htv:tä). Vaikka tuki haku on siirtynyt sähköiseksi, käyttää tallennetaan viranhaltijoiden toimesta. jaetaan kunnille aktiivitilojen suhteessa.

Maaseutuviraston valvontakäynnissä puutetta, joista ei aiheuttanut ra­hallisia tiloille. Tämä maatalouspalvelut ovat pystyneet tuotta­maan palvelua. Esiin nostetut puutteet on pääosin korjattu, ainoastaan tietotur­vapolitiikkaan I tietoturvallisuuden puutteelliseen organisointiin liittyvä huomautus on korjaa­maHa. Kauhajoelta puuttuu voimassa oleva tietoturvapolitiikka. on lähinnä tekni­sestä muodosta tulee hallinnon huomiota, saadaan tua vaaditulle

Tiedottaminen ja viestintä Kaupunki tiedotustilaisuudet kaupunginhallituksen kokouksen jäl­keen. Valtuuston lehdistö on ja valtuuston tiedustellaan

maakuntalehtiin. Suuremmista tapahtumista tiedotetaan, mutta myös pienempiä posi­tiivisia tapahtumia olisi hyvä "vinkata" Lehdistön vapaamuotoisempi säännöllinen tapaaminen olisi myös keino tiiviimpi yhteys kautta uutisia ja ta-

neuvottelu­

vasta 60 % muiden osalta

pahtumia läpi

17

Kaupungilla on käytössä www-sivut, joita käytetään myös tiedotuskanavana, mutta vuoro­vaikutteisuutta ei juurikaan ole. Osa toimijoista on sosiaalisessa mediassa, Facebookis­sa, mutta tätäkin voisi vielä lisätä. Myös blogin kirjoittaminen voisi lisätä tietämystä kau­pungin toiminnasta ja palveluista. Sisäinen tiedottaminen hoidetaan Intrassa ja sen lisäksi pidetään erilaisia palavereita, jotka mahdollistavat yhtäaikaisen fyysisen läsnäolon, myös sähköpostilla tapahtuu tiedottamista.

Joukkoliikenteestä tiedottaminen Kaupunki hankkii joukkoliikenteeseen ostopalveluvuoroja, joilla hoidetaan ensisijaisesti kou­lulaiskuljetuksia. Kaikkien kuntalaisten on kuitenkin mahdollista käyttää näitä vuoroja, mikäli kuljetuksissa on tilaa. Muut matkustajat maksavat lippunsa suoraan autoihin, tämä edellyttää rahastuskonetta autoissa. Kaupunkilaisten mahdollisuudesta vuorojen käyttämiseen ei kuitenkaan ole informoitu riittävästi. Pelkkä sähköinen viestintä kaupungin sivuilla ei tavoi­ta kaikkia käyttäjäryhmiä.

5.2 Yhteistoimintalautakunta

Vas­tuualue

Tärkeimmät tavoitteet Kyllä Osit­tain

Ei Huomioita

Yhteis- Laadukkaiden, vaikuttavien, yhdenver­ x Hoito- ja hoiva­

toimin­ taisten ja peruspalvelutason palvelujen takuu. toimeen­

taIauta­ saatavuuden / saavutettavuuden turvaa­ tulotuen, lasten­

kunta minen suojelun määrä­ajat toteutuvat. Vammaispalve­luhakemusten osalta pieniä haasteita

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja x Laitoshoito pu­

hyvinvointi- ja terveyserojen kaventami­ rettu, palvelu­

nen asumista tehos­tettu. Haasteena nuorten huma­lahakuinen juo­minen / huume­kokeilut ja yli­painoisuus

Monialainen yhteistyö Aloitettu

LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa ja / sitoutuminen palvelurakenneselvityksen toimenpiteisiin

x Jatkuu

Tilaaja-tuottaja -mallin kehittäminen x Kehitystyö jat­kuu

Strategisen suunnittelun ja hyvinvointi­johtamisen kehittäminen

x

Talouden hallinta (yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoi­tettu talous)

x Edelleen kehi­tettävää

TP 2013 € TA+ muutos 2014E

TP 2014 E Muutos EI %TP2013­2014

Erotus E I % TA+muutos l TP2014

Toimintakate -49414801 -50225064 -50125184 710383 €I 1,44 %

99900 -0,2 %

18

Yhteistoimintalautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet

Yhteistoimintalautakunta tilaa ja tuottaa

Lautakunta tilaa Suupohjan LLKY:ltä sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelut.

Lautakunnan alaisuudessa henkilöstönä on perusturvajohtaja ja osittain talouspäällikkö, joka toimii lautakunnan sihteerinä.

Tuotteistaminen on tehty vuoden 2014 aikana. Varsinainen ensimmäinen tuotteistukseen pe­rustuva tilaus on kuitenkin tehty vasta vuodelle 2015.

Hoitotakuu ei-kiireellisessä tapauksessa toteutuu lääkärin vastaanoton osalta 3-4viikossa, hoitajalle samana päivänä. Hoivatakuun osalta palvelutarve selvitetään 7 vrk:ssa. Vammais­palvelujen osalta vammaispalveluhakemusten käsittely ei ole kaikilta osin onnistunut määrä­ajassa (käsittelyyn 7 vrk:ssa ja päätös 3 kk:ssa). Lastensuojeluilmoitukset on käsitelty mää­räajassa (7 vrk), lastensuojelutarpeen kaikkia selvityksiä ei ole pystytty käsittelemään 3 kk:ssa, tilanne kriisiytyi loppuvuonna ja tehtäviin tarvitaan lisää resursseja. Toimeentulotuen myöntämisen osalta määräajat ovat toteutuneet.

Palvelurakenneselvityksen toimenpiteitä on jatkettu muun muassa laitoshoitoa purkamalla ja ottamalla käyttöön tehostettua palveluasumista.

5.3 Sivistystoimi

Vas­tuu­alue

Tärkeimmät tavoitteet Kyl­lä

Osit· tain

Ei Huomioita

Opetustoimi

Sivis­tys­lau­takun­ta

Aron koulun suunnittelu ja rakentaminen x

Suunnittelu ja purku, rakentaminen 2015

Tieto- ja viestintäteknologian käytön ajanmukaistaminen opetuksessa ja hal­linnossa

x Wilma, läsnä, säh­köinen arviointi

Aloitetaan OPS-2016 prosessi esi- ja perusopetuksessa

x Alueyhteistyö Kau­hajoki, Teuva, Isojo­ki, Karijoki

Alakoulun palveluverkon tiivistäminen Koulukeskuksen toimintakulttuurin muo­dostaminen ja johtamisjärjestelmän si­sään ajaminen

x Tehdyt muutokset palvelevat toimintaa

Lukion oppimisympäristöjen ja oppimate­riaalin sähköistäminen

x Aloitettu

Lukiokoulutuksen valmistautuminen uu­distuviin ylioppilaskirjoituksiin

x Vaatii rakennukseen tehtäviä kaapelitöitä, oppimateriaalin osal­ta edetty

19

Esiopetuksen aamu- ja toiminnan järjestäminen

x

I

Laadukas ja tavoitteeilinen perusopetus ja lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen kolmisarjaisuuden säi-Iyminen vetovoimaisuus.

Oppilashuoltotyön kehittäminen ja jal­kauttaminen

x

x

x • Onnistuttu mään koko kaupun­gissa laadun mit , -taaminen on haas­

ja kehitettä­vää

I Lukiokoulutuksen kolmisarjaisuuden säilyminen ja veto­voimaisuus.

I

i

Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden koulujen toiminnassa

x •

Turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

x Täytetty lain vaati­mukset

Koulupäivän liikunnallistaminen; toimin­nan jatkaminen ja kehittäminen

x Liikuntaryhmissä osallistujapulaa kes­kustan alueella

Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen ja lisääminen

x

Monipuoliset ja tasa-arvoisesti saatavilla elämänlaatupalvelut (yleinen kult­

tuuritoimi, kirjasto­ tietopalvelut, laisopisto, Panula-opisto)

x

ic:L-~ ... " ...... '0,","""""

Kusta nn ustehokkaa t laadukkaat päi­ x Palvelujen keskittämi­nen lisää kustannuste­hokkuutta

i

Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolis­ten järjestä­minen: päivähoidon eri muodot: avoin varhaiskasvatus, ja erityinen tuki sekä lasten kotihoidon tuki.

x

Varhaiskasvatusyksiköissä on 1,

kehitystason mukainen ja toimiva kasvu­ympäristö ajanmukainen asian­tunteva henkilöstö

x Toteutuu varsinkin Pikku Äijän ja Aronky-Iän uusissa päiväko­deissa

Nuoriso- ja liikuntapalvelut

Nuorisotyön ohjaus- ja palveluverkosto

Etsivä nuorisotyö

X

x

TyÖj./dIHUII jat­kuminen Hyviä tuloksia

Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma vuosille 2015 - 2017 (ELY/OKM) Virkun virkistysuimalan asiakasturvalli­suus

x

x

Aron koulun liikuntasa­liin haettu rahoitusta

Turvallisuusohje päivi­tetty

20

Kirjasto ja tietopalvelut

Mobiilikotipalvelu-hanke X

Aurora, Tietohoiva myönnetty lisäaikaa 31.12.2015

Yleistä

Asiakastyytyväisyyskyselyt vastuualueit­tain kolmen vuoden välein x Moniammatillinen ja kehittyvä yhteistyö x Toimii hyvin yksiköiden

sisällä

Tiedottaminen, viestinnän tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen

x Onnistuttu useilla alu­eilla

Kansalaisopiston, Panula-opiston ja ylei­sen kulttuuritoimen yhteistyön tiivistämi­nen ja toiminta-alueiden yhdenmukais­taminen

Työ jatkuu

TP 2013 € TA+muutos 2014€

TP 2014 € Muutos € TP 2013­2014

Erotus € TA+muutosl TP14

Toimintakate -24162189 - 23 694 296 - 22635909 - 1 481 866 -6,14 %

1 058387

4,47 %

Sivistys on saavuttanut sille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oppilaskohtaiset kustannukset 2011-2014

2011 2012 2013 2014 Perusopetus € / oppilas

8127,31 8754,37 8 152,50 7877,08

Lukiopetus €/oppilas

5 818,45 5 926,41 5680,97 5726,66

.. * perusopetus sisältää ala- Ja ylakoulun, erityisopetuksen, eSlopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan * vuodet 2011-2014 yhdenmukaistettu, jotta luvut ovat vertailukelpoisia

Sivistyksen rakenneohjelman läpiviennin tulee näkyä myös oppilaskohtaisten kustannusten laskemisena. Tältä osin tulokset näyttävät hyviltä. Kustannukset ovat laskeneet perusope­tuksessa. Lukio-opetuksen osalta kustannukset ovat hieman nousseet. Lukio-opetuksessa tavoitellaan sähköisyyden lisäämistä ja se on hyvässä alussa. Tämä tuo aikanaan varmasti myös kustannussäästöjä. Valtakunnallista oppilaskohtaista kustannusta ei ole saatavilla. Oman toiminnan kehittämisen kannalta saman kokoisten verrokkikuntien tietoja vertailemalla voidaan edelleen kehittää sekä kustannustehokkuutta että toimintaa. Organisaation kehittä­mistä on aloitettu yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa.

Oppimistulokset Oppilaskohtaisten kustannusten kehityksen seurannan rinnalla on seurattava myös opetuk­sen laatua ja oppimistuloksia. Opetustulosten seurantaa toteutetaan erilaisten valtakunnallis­ten kokeiden kautta. Valtakunnallisia kokeita tehdään eri ikäryhmille ja eri oppiaineissa. Eri­tyisen tärkeää on ns. nivelkohtien huomiointi, jotta voidaan varmistaa perusasioiden hallinta ennen seuraavaan opetuksen vaiheeseen siirtymistä.

21

Vuodelta 2014 tulokset olivat käytettävissä vain englannin kielen valtakunnallisen kokeen osalta, joka tehdään 6. luokan oppilaille. Tulosten keskiarvo oli Kauhajoella 6,94 (vaihtelua kouluittain 6,25-7,5), edellisen vuoden tulos oli 6,25. Siihen nähden parannusta on tullut.

Matematiikan ja äidinkielen kokeen osalta yhteisiä tuloksia ei ollut käytettävissä viran­haltijoiden vaihtumisesta johtuen. Yläkoulun puolella opettajat teettävät tasokokeita omille ryhmilleen ja ryhmien on mahdollista osallistua valtakunnallisiin kokeisiin, mut­ta tuloksia ei ole vastaavasti yhteisesti koottu.

Avainhenkilöiden vaihtuvuus on haavoittanut seurantajärjestelmää, joka olisi hyvä prosessoida niin, että henkilöiden vaihtuminen ei vaarantaisi seurantatiedon kerää­mistä ja vertailua aiempiin tuloksiin. Näin saadaan varmempi pohja toiminnan kehit­tämiselle.

Kuljetus Koulukuljetusten kustannukset ovat laskeneet perusopetuksessa, sekä ala - että yhteiskou­lun osalta. Esikoulun osalta kustannukset ovat kasvaneet per oppilas. Kokonaisuutena kus­tannuskehitys on kuitenkin ollut myönteistä. Koulukuljetusten suunnittelua on tehostettu hyö­dyntämällä Reitti-Gis ohjelmaa, tehostamista voidaan tehdä edelleen mm. lukujärjestysten laadintaa kehittämällä.

Kuljetusoppilaiden lukumäärän ja kuljetuskustannusten kehitys: Vuosi 2013

R mä Lukumäärä € € I 0 ,..---~";"';';";';

ilas .. ~~i~QlJ~ . 64 1~~._~~J~4~ 1 935,65 Alakoulu 280 525 57§;L2 1 877~07 '(~!~i~!<Q.~Ll!. 204 ._~~Z._~]5,.1.4 1~~_§L~~ Yhteensä 548 1 027 426,79 1 87~!87 Perusopetus 484 86.3. 51) , 86 1 784,12

*Kuntaliiton kyselyn mukaan keskimääräinen kuljetuskustannus v. 2013 oli 1 921 € I kuljetusoppilas

Vuosi 2014 (Alv 0 %) L.....-_ R~hmä Lukumäärä € € I 0 ilas

Esikoulu 53 120989,97 2282,83 Alakoulu 343 590 ?8Q!~L 1 721,~1 Yhteiskoulu 180 2_§0 76.§.,52 1 448,70 Yhteensä 576 972 336}1 1 6~8 ,.98

523 851 346,74 1 6278,81

Ryhmät Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen on haettu ja saatu useana vuonna valtion­avustuksia. Saaduista avustuksista huolimatta ryhmäkoot ovat osittain hieman kasvaneet. Kauhajoen ryhmäkoot ovat keskimäärin suurempia kuin Etelä- Pohjanmaan alueen keski­määräiset ryhmäkoot (v.2013 Ik 1-2 16,75, Ik 3-6 18,96 ja Ik 7-9 15,57)

Perusol:)etuksen ryhmäkokojen kehityr...;;;s..;",.: .."....,....,,...... Vuosiluokka Kauhajoki 2012 Kauhajoki 2013 Kauhajoki 2014

1-2 16 ~3 16 - 17 14 - 23 3-6 1~,4 20 20 - 22 7-9 18!5 18 - 19 18 - 22

22

Lomautukset Kaupungin henkilöstön lomautusten hoitaminen oli erityisen haasteellista sivistyksen osalta. Lomautuspäätösten ja niistä tehtyjen oikaisuvaatimusten määrä kasvoi suureksi ja aiheutti osaltaan paljon hallinnollista työtä . Kaupunginhallituksen päätöksestä opetushenkilöstön ja lastentarhanopettajien lomautusten osalta on valitettu hallinto-oikeuteen, asian käsittely on kesken . Opetuksen ja päivähoidon poikkeusjärjestelyt olivat myös haasteellisia, ja tilanteesta selvittiin, joka osoittaa henkilöstön vahvaa sitoutumista omiin tehtäviinsä.

Kirjastopalvelut Kauhajoen kirjasto tarjoaa kaupungin asukkaille monipuolisesti erilaisia palveluja. Asiakas voi kirjojen lainauksen lisäksi esimerkiksi digitoida valokuvia, negatiiveja, VHS-kasetteja tai LP-levyjä . Opiskelijat, tutkijat, opinnäytetyön tekijät ja erilaiset koulutukset voivat varata kir­jastolta tiloja muun muassa Oppimispesää tai Tutkijan huonetta. Kirjastossa voi myös pientä maksua vastaan kopioida, tulostaa tietokoneelta tai faksata .

Kirjastopalveluiden säilyttäminen nykyisellä tasolla edellyttää riittäviä kirjastoammatillisia henkilöstöresursseja sekä taloudellisten puitteiden säilymistä nykyisen kaltaisena . Krannit -toirninta on ollut suunnannäyttäjänä hyvälle kuntien väliselle yhteistyölle. Suupohjan alueen kirjastot ovat tehneet toiminnallista yhteistyötä jo pitkään. Kirjastotoimenjohtajan viran muut­taminen kuntien yhteiseksi tulevaisuudessa mahdollistaa myös taloudellisia säästöjä kirjas­tohallintoon.

Kirjaston koko henkilökunta oli lomautettuna heinäkuussa kaksi viikkoa ja kirjasto oli tämän ajan suljettuna. Lomautuksen rahallisen hyödyn arvioitiin olevan 8451 €.

Yleinen kulttuuritoimi Yleinen kulttuuritoimi koordinoi ja edistää taiteen harjoittamista sekä harrastamista, taidepal­velujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista yh­dessä kolmannen sektorin kanssa. Se myös organisoi taiteen perusopetusta. Lisäksi vastuu­alueeseen kuuluu Eduskuntamuseo Kauhajoella ja isänmaallisten juhlien järjestystoimikun­nan sihteerin ja työntekijän tehtävät.

Määrärahat ovat erittäin niukat. Vuosittain hankitaan sponsoreita Kriuhnaasu-kulttuuriviikolle, joka osaltaan mahdollistaa tapahtuman järjestämisen. Kolmas sektori tekee paljon ilmaiseksi esim. esiintymisiä erilaisissa tilaisuuksissa tai palvelukodeissa, mikä on arvokas lisä tarjon­taan ja sen toteuttamiseen. Lisäksi kulttuuritoimi hakee vuosittain erilaisia hankerahoja esim. Taiteen edistämiskeskukselta, Museovirastolta yms. Kaupunkilaisten saatavilla on moni­puolista kulttuuritarjontaa. Tarjontaa tulee kuitenkin arvioida kriittisesti käytön ja ta­loudellisen tilanteen mukaan sekä panostaa yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa.

Varhaiskasvatusjohtokunta Vuoden 2014 aikana on päivähoitopalvelujen sähköistä asiointia vahvistettu asiakaspalve­luissa ja hallinnollisissa työprosesseissa. Varhaiskasvatuksen Effica-tietojärjestelmää täy­dennettiin hankkimalla mm. Muksunetti-toiminto henkilöstön ja lasten huoltajien väliseen kasvatuskumppanuuteen. Myös palvelusetelihakemukset ja -päätökset, päivähoito- ja mak­supäätökset siirtyivät sähköisesti saataville. Tämä helpottaa asioimista huomattavasti ja vä­hentää myös kustannuksia.

Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettiin käyttöön 1.8 alkaen. Palveluseteliä varten on varat­tu määrärahat 80 lapsen päivähoidon järjestämiseen. Tällä hetkellä seteli on myönnetty 97:lIe, joista osa käyttää seteliä osa-aikaiseen hoitoon. Yksityisen päivähoidon tuottajina toi­mivat Linnunpesä kaupungin keskustassa, Menninkotko Hyypässä ja Mennu Yrjänäisen enti­sellä koululla. Palvelusetelien käytöstä arvellaan tulevan noin 30-45 tuhannen €:n vuo­sisäästöt.

23

Varhaiskasvatuksen vastuualueella kohteena oli 108 työntekijää. Lomauttami­nen voitiin toteuttaa parhaiten loma-aikoina, kesällä, jolloin hoidon tarve on mah­

vähäistä. tulevat säästöt arvioitiin 000 mutta todelli­100 Kustannussäästö laskelmassa tulee ottaa huo­

lomautuksesta johtuvat tehdyt päivähoitomaksujen hyvitykset (11 000 €), siirtyneiden vuosiloma-ajankohtien sijaisten kustannukset (arvio 22 000 €), vi­

ranhaltijapäätösten kustannukset 000 sekä ylimääräiset materiaali- postikustannukset (1 000 Toimistosihteerien ja työaikaa arvioitiin noin 1 kk (6 000 €), lomautussuunnitelmien, tiedottamisen toiminnan organisointiin ajalle.

Aron uusi päiväkoti otettiin käyttöön 1 Vierai­limme tarkastuslautakunnan toimitiloissa 1 olivat vaikuttavat ja hienot olivat päässeet suunnitteluun, joka varmasti vaikuttaa ti­lojen toimivuuteen työntekijöiden tyytyväisyyteen. Rakennushanke to­teutettiin kaupungin omana projektina kustannukset pysyivät ennakkolaskelmissa, mikä on positiivista.

Päivähoidon rakenneohjelman toteuttaminen on sujunut aikataulusta hieman edellä, sillä rakenteeseen liittyvä tavoitetila saavutettiin jo syksyllä 2014 tavoiteajan 2015 si­jaan. Vaikka vuonna 2014 oli hoitolapsia kuin vuonna 201 päivähoitoraken­ne mahdollisti lasten sijoittumisen henkilöstöresursseja lisäämällä kaupun­gin päivähoitoyksiköihin sekä yksityisiin päiväkoteihin, eikä uusia ole tar­vinnut

kun parhaimmillaan on ollut kahdeksan ryhmistä ja jotka kaikki Palvelujen keskittäminen on tuo­nut parannuksia niiden johtamiseen, henkilöstön käyttöön (esim. sijaiskulut ovat pie­nentyneet) tilaamiseen, siivouksen järjestämiseen ja ruokahuoltoon. Varmasti uudet ja positiiviset muutokset heijastuvat myös asiakastyytyväisyy­teen.

Vapaa-aikajohtokunta - Nuorisopalvelut Kauhajoen kaupungin nuorisopalvelujen on nuorten ja sosiaalista vahvistumista sekä tukea nuoren itsenäistymistä ja parantaa elinoloja. Isossa osassa on nuorten ryhmien tukeminen. Nuorisotilat Räimiskällä ovat käytössä, viitenä päivänä

Etsivä Kauhajoella on kaksi nuorisotyöntekijää. tehtävänä on löytää nuoret, jotka ovat jääneet koulutus- opiskelupaikoista ulkopuolelle, tavoittaa tällainen nuori ja hänen halutessa toimittaa palvelujen piiriin, joita hän Toiminta on nuorille ehtoista. Kohderyhmän ikähaarukaksi on nuorisolaki 15-29 -vuotiaat.

Suurimmaksi osaksi nuorisotyön asiakkaat tulevat asteen oppilaitoksista, kuraattori, opinto-ohjaaja linjaohjaaja ilmoittaa Alle 25-vuotiaista koulunsa keyttävistä nuorista tulla nuorisotyöntekijöille Sosiaalinen media on rohkaissut (Facebook, WhatsApp) nuoria myös itse yhteyttä työntekijöihin.

Etsivän nuorisotyön valtiolta (aluehallintovirasto ) vuodelle 2014 on myönnetty rahoitusta 60 000 on tarkoitettu kahden henkilön palkkaukseen ja koulutus työnohjauskuluihin.

nuorisotyöntekijöiden työhuone sijaitsee Räimiskän Sen lisäksi tapaa­misia nuorten kanssa järjestää siellä, missä nuori sen olevan helpointa.

tärkeänä tehtävänä on käydä eri oppilaitoksissa kertomassa toiminnasta ja sen desta. Työntekijät ovat mukana myös kutsunnoissa.

24

EtsivälIä nuorisotyöllä on merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Toiminnan vaikuttavuutta esim. koulutukseen tai työelämään siirtymisen osalta olisi hyvä seurata ja tilastoida pelkän kontaktien tilastoinnin ohella.

5.4 Tekninen lautakunta

Vastuu­alue

Tärkeimmät tavoitteet Kyl­lä

Osit­tain

Ei Huomioita

Tekninen lautakun­ta

Yhdyskuntarakenteen kehittäminen x Onnistuttu, ka­pasiteetti hyvä

Tehokas palvelutoiminta x Kestävä maankäytön suunnittelu x Ydin keskusta-alueen kehittäminen x Kiinteistöohjelman täytäntöönpano x Energiatehokkuutta koskevan toimin­tosuunnitelman toteuttaminen

x

Uusiutuvien energiamuotojen käyt­töönoton valmistelu

x

Toimiva palvelurakenne x Työhyvinvoinnin lisääminen x Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen

x

Strategisesti järkevät investoinnit x Toimenpiteitä tehty

TP 2013 € TA+muutos 2014 €

TP 2014 € Muutos €J % TP 2013­201 4

Erotus € TA+muutos/ TP 2014

Toimintakate - 328 795 - 910 393 - 783 568 454773/ 138,31 %

126825 13,93 %

Taloudelliset sekä toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Koko osas­ton toiminta kate alittui 126 828 €.

Investointipuolella reilun 7,6 miljoonan investoinneista tarkasteluvuonna toteutui noin 5,1 milj. €. Omaisuuden myynti kerrytti tuloja 302 900 €.

Suurimpia investointeja olivat Aron päiväkodin rakennusurakka, terveyskeskuksen avohoito­osaston peruskorjaus sekä EL Y:n ja kaupungin yhteishankkeena toteutettu kantateiden 44 ja 67 risteysjärjestelyt sekä kevyen liikenteen alikulku.

Toimitilapalvelujen ruokapalvelupuolella oli havaittavissa lievää alibudjetointia, jonka seurauksena toimintakulut olivat ylittyneet yhteensä 146 765 € kahden laitoskeittiön osalta.

Taloutta on tasapainotettu muun muassa töiden uudelleen järjestelyillä sekä lievälIä laadun laskemisella yhteisymmärryksessä asiakkaiden kanssa käytyjen neuvottelui­den pohjalta.

Suunnittelupäällikön virka lakkautettiin 15.12.2014 valtuuston päätöksellä.

25

Mustaisnevan ja Riuttakallion tuulivoimayleiskaavat on hyväksytty valtuustossa 12.5.2014. Mustaisnevan kaava sai lainvoiman, mutta Riuttakallion kaava on valitusprosessissa. Osayleiskaavaluonnoksen arviointi- ja osallistumissuunnitelma on saatettu nähtäville syk­syllä 2014.

Aron koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.10.2014 § 35. Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksessään 13.10.2014 § 206 pyytänyt hanke­työryhmää tarkastamaan suunnitelmaa eräiltä osin. Kaupunginhallitus on 8.12.2014 § 256 hyväksynyt ohjausryhmän esittämän selvityksen hankesuunnitelmasta sekä esittänyt sen tie­doksi kaupunginvaltuustolIe. Kaupunginvaltuusto merkitsi asian tiedoksi 15.12.2014 § 56. Kaupunginvaltuuston päätöksiä täytäntöönpantaessa kaupunginhallitus on 19.12.2014 § 270 todennut, että Aron koulun bruttopinta-ala tarkentuu edelleen esisuunnitelman yhteydessä, tätä ei ole enää käsitelty valtuustossa .

Rakennuslautakunta

Tavoite kyllä osit­tain

ei huomioita

Palvelujen tarkoituksenmukai­nen järjestämistapa ja oman palvelutoiminnan kehittäminen

x Asiakastarpeisiin on vastattu hyvin

Nykyaikaiset tietojärjestelmät, tiedotuksen parantaminen ja lupa-, ilmoitus- ja valvontapro­sessien kehittämisen jatkaminen

x Kotisivujen päivitys, lomakkei­den tarkistus, tiedotusta voi edelleen tehostaa. Rakennus­järjestysehdotus nähtävillä lop­puvuodesta, voimaan 2015

Henkilöstön hyvä valmius stra­tegian toteuttamiseen, osaava, motivoitunut ja vastuullinen hen­kilöstö ja töiden oikea mitoitus

x

Maksut ja taksat kustannusten nousun mukaisesti ajan tasalla

x Uudet taksat voimaan 1.1.2015

TP 2013 € TA+muutos 2014 €

TP 2014 € Muutos € rrp2013­~014

Erotus € TA+muutos/ TP2014

Toirnintakate -180556 - 200 720 - 206 828 26272 € 14,55 %

6108 3,04%

Rakennuslautakunta on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoit­teet.

Rakennushankkeiden koot ja määrät ovat laskeneet, tämä näkyy arvioitua pienempänä tu­lonmuodostuksena. Erityisesti teollisuus- ja liikerakentaminen on ollut vähäistä.

Kiinteistöveron tuotto on ollut vuonna 2014 edelleen nousussa. Kiinteistöverotulot ovat kas­vaneet vuodesta 2013 yhteensä 625 522 €. Jatkossa kiinteistökannan vanhetessa ja uudis­rakentamisen hiipuessa on mahdollista, että kiinteistöverojen tuotto laskee.

II

26

5.5 Investoinnit

Investointien kokonaistoteuma oli 5,1 milj. € (netto). Suurimmat investoinnit ovat olleet terve­yskeskuksen B-osan saneeraus 1,62 milj. €, Aron päiväkodin loppuun saattaminen 1,42 milj . €. Aronkylän tiejärjestelyistä kaupungin osuus oli n. 490 000 €.

Aron koulu / sivistys keidas on seuraava suurin investointi. Samaan aikaan tulisi varata re­sursseja vanhan rakennuskannan korjaamiseen. Tällä hetkellä vuosikate ei riitä kattamaan investointeja ja poistoja. Vuonna 2014 vuosikate 3,17 milj. € ja poistot 4,3 milj. €.

5.6 Henkilöstö

Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstön määrä oli vuoden 2014 lopussa 611, joista vaki­naisia oli 455. Vuonna 2013 henkilöstön määrä oli 640, vakinaisia 472. Henkilöstön määrä on laskenut ja samaan aikaan henkilöstökulut ovat laskeneet 1,1 milj. € vuodesta 2013. Kulujen laskussa ovat mukana myös lomautuksesta aiheutuneet kustannussäästöt.

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 51,1 vuotta, vuoden 2013 lopussa keski­ikä oli 50,2 vuotta. Kunta-alan keski-ikä vuonna 2013 oli 45,7 vuotta. Kaupungin henkilöstön keski-ikä on siis valtakunnallista tasoa korkeampi ja ennakoi osaltaan tulevaa eläköitymistä. Palveluita tulee tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja rakenteita muokata edel­leen henkilöstönäkökulmakin huomioiden.

Vuosina 2015-2022 eläkkeelle jää 123 henkilöä, 5-24 henkilöä vuodessa . Prosentuaalisesti eniten eläköityminen kohdistuu hallintopalveluihin, tekniseen ja sivistykseen. Suurimmat lu­kumääräiset poistumat kohdistuvat vuosille 2016-2018.Tällöin painottuvat sivistys, varhais­kasvatus ja tekninen puoli. Näiden toimintojen osalta eläköityminen on haaste, mutta myös mahdollisuus kehittää toimintaa edelleen. Henkilöstösuunnittelussa tulee poistuma huo­mioida mahdollisimman hyvin ja samalla tulee kiinnittää erityistä huomiota tarvittavan uusrekrytoinnin onnistumiseen mahdollisimman hyvin. Uusrekrytointia ei tule tehdä, mikäli tehtävät voidaan hoitaa sisäisin järjestelyin. Hyvässä henkilöstösuunnittelussa ar­vioidaan ennalta tulevat poistumat ja tehdään tarvittavaa sisäistä suunnittelua. Henkilöstö­suunnitelma tulee tehdä esim. viiden vuoden jaksolle ja sitä pitää päivittää vuosittain.

Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,52 päivää / henkilö. Määrä on laskenut merkittävästi vuodesta 2013, jolloin keskimääräisesti sairauspoissaoloja oli 12,82 päivää / henkilö. Saira­uspoissaolojen kustannukset olivat 491 956 € ja ne ovat laskeneet 17 397 € edellisestä vuo­desta (kustannukset vuonna 2013 509 353 € ja 542 287 € vuonna 2012). Sairauspoissaolo­jen vähentymisellä on suora vaikutus kustannuksiin, vähäisetkin muutokset vaikuttavat myönteisesti. Lyhyitä sairauspoissaoloja (1-3 pv) on ollut viisi kertaa tai useammin 59 henki­löllä. Lyhyiden sairauspoissaolojen kokonaismäärä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta (2013 1127 pv, 2014 1162 pv). Lyhyillä sairauspoissaoloilla voi olla yhteyttä työhyvinvointiin ja työoloihin. Käytössä olevalla varhaisen tuen mallilla pyritään puuttumaan ongelmiin järjes­telmällisesti jo varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen mallia on sovellettu vuoden 2014 ai­kana 14 henkilöön (vuonna 2013 10 henkilöön). Varhaisen tuen malli on ollut käytössä jo vuodesta 2011, sen käyttämistä puheeksi ottamisessa voitaisiin edelleen tehostaa. Työhyvinvointia voidaan parantaa edelleen lisäämällä keskustelua esimiesten ja hen­kilöstön välillä.

Terveysprosentti oli 39,8 (41 vuonna 2013). Tämä tarkoittaa sitä, että 243 henkilöllä ei ollut vuoden aikana lainkaan sairauspoissaoloja. Tulos on edelleen hyvällä tasolla ja sitä kannat­taa tarkastella yhdessä sairauspoissaoloseurannan kanssa. Toisesta näkökulmasta voisi miettiä myös sitä miten näiden henkilöiden osuutta saataisiin kasvamaan, miten sitä voitaisiin tukea jne.?

27

Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara, joten työhyvinvointiin ja osaamiseen tulee pa­nostaa edelleen. Koulutuspäivät ja koulutusten kustannukset ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Koulutusten järjestäminen paikallisena yhteistyönä vähentää kustannuksia ja on menettelynä kannatettavaa. Huolestuttavaa on koulutuspäivien vähentyminen varhais­kasvatuksessa ja sivistyksessä, jossa on erityisen tärkeää pitää ammatillinen osaaminen ajan tasalla.

Kehityskeskusteluja on käyty kaikilla hallinnon aloilla. Keskustelujen käymiseen on kaupun­gissa yhtenäinen toimintamalli. Suorituksen johtamisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin var­mistamisen sekä seurannan kannalta vuosittaisia kehityskeskusteluita olisi hyvä täydentää ti­lanne- / välikeskusteluilla. Osittain keskustelun tarve hoituu varmasti avoimella arjen vuoro­vaikutukselIa oman esimiehen kanssa. Keskustelukäytäntöjen edelleen kehittäminen tu­kisi myös tavoitteiden saavuttamista, motivoitumista ja työntekijöiden hyvinvointia.

Henkilöstön työhyvinvointikysely on toteutettu toukokuussa 2014. Tulosten perusteella kehit­tämisalueet liittyvät organisaation ja työyhteisöjen sisäiseen tiedonkulkuun ja työnjakoon, esimiestyön kehittämiseen ja työyhteisötaitojen kehittämiseen keskustelukulttuurin osalta se­kä ristiriitojen ratkaisutaitojen osalta . Tunnistetut kehittämisalueet ovat sellaisia, joihin liittyviä toimenpiteitä olisi helppo toteuttaa koko organisaatiossa ja näin vaikuttaa laajemminkin työ­hyvinvoinnin kokemaan. Kokonaisuudessaan tulokset olivat hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Alle kolmen olevia tuloksia oli vain muutamissa kohdissa. Omaan työhön liittyvät tavoitteet olivat hyvin tiedossa ja voidaan todeta, että henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja motivoitu­nutta. Kyselyn tulokset on käsitelty osastoilla ja niiden perusteella on valittu toteutettavia toi­menpiteitä, joiden edistymistä seurataan vuonna 2015 toteutettavalla seurantakyselyllä.

Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyen tavoitteena on säästää henkilöstömenoista vuo­sina 2014-2016 yhteensä 2,7 milj . €. Suurin jatkuva säästö saadaan jättämällä täyttämättä virkoja eläköitymisen ja muun poistuman johdosta ja järjestelemällä tehtäviä uudelleen. Vuo­den 2014 aikana jätettiin täyttämättä eläköitymisen johdosta 11 virkaa / tointa. Kustannusten säästämiseksi on lisäksi käytetty talkoovapaita ja lomautuksia sekä tingitty sijaisista. TaIkoo­vapaita pidettiin vuoden aikana 69 päivää, niistä kertyi säästöä 3 889 €. Vapaita piti 11 henki­löä. Sijaisia ei ole otettu 1-3 päivän sijaisuuksiin, tästä syntyi säästöä 243 744 € edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin säästö syntyi kun lähes koko henkilöstö lomautettiin 10 kalenteri­päivän ajaksi. Lomautusten ulkopuolelle jäivät muun muassa erityisluokanopettajat, musiik­kiopiston ja kansalaisopiston opettajat sekä työsopimuslain perusteella pääluottamus-, luot­tamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut varamiehineen. Lomautettuna oli 395 henkilöä ja 10­mautuksilla säästettiin 446 315 € sosiaalikuluineen. Lomautuksesta aiheutui myös lisäänty­neitä muita hallintokustannuksia ja paljon työtä. Esimerkiksi sivistysosastolla useimpiin 10­mautuspäätöksiin haettiin oikaisua, ja sitä kautta oikaisuvaatimuksia oli käsiteltävänä sivis­tyslautakunnassa noin 150 kpl. Lomautusten vaikutus ei ole suoraan näkynyt esim. sairaus­poissaolojen kasvuna, mutta eri yksiköiden toimintaan lomautukset ovat asettaneet haastei­ta. Henkilöstömenoista tulee edelleen säästää ja tavoitteena on saada aikaan 2,2 milj. € säästöt vuosina 2015-2017. Tätä varten yhteistoimintamenettely käynnistettiin jälleen syksyl­lä 2014.

6. Muut havainnot

6.1 Konserniohjaus ja -yhteisöille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Kaupunki on asettanut strategiseksi painopisteeksi konserniyhtiöiden osalta kaupungin kon­serniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelun ja yhteensovittamisen . Valtuustokauden aikana tulee konserniyhtiöiden strategisen johtamisen osalta miettiä liike- ym. kiinteis­töjen hallinnoinnin uudelleen järjestäminen ja tarvittavat konserniohjeen päivitykset. Konserniyhtiöiden yhteistavoitteena on ollut raportointi kaupungille vähintään 3 kertaa vuo­dessa. Kaupungin edustajien, jotka ovat yhtiöissä, tulee hoitaa raportointi valtuustolle ja kau­

28

punginhallitukselle. Kaupunginhallitukselle raportointi on toteutunut, ei kokonaisuudessaan valtuustolle.

Talouden tasapainottamiseen liittyen tulee edelleen tarkastella kriittisesti kaupungin omistuksia konserniyhtiöissä kaupungin perustehtävät huomioiden. Omistuksen vai­kuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointia voidaan edelleen terästää. Yhtiöille ei ole määritelty tavoitteita talouden tunnuslukujen kautta tai muutoinkaan toiminnalli­sia tavoitteita. Tällä hetkellä yhtiöiden tavoitteet ja raportointi koskee vain henkilöstömää­rää, liikevaihtoa, menoja, poistoja ja tulosta. Vuodelta 2014 yhtiöt ovat tasekirjaan raportoi­neet aiempaa yhtenäisemmin toiminnastaan ja siinä tapahtuneista merkittävistä asioista, tä­mä on parannusta aiempiin vuosiin. Konsernivalvontaa ja ornistajaohjausta voidaan kuitenkin edelleen kehittää yhteistyössä konserniyhtiöiden kanssa.

Yhtiö ja tavoittei­den toteutuminen

Tavoite ja arvio

Kauhajoen Lämpö­huolto Oy

Tilikauden tulos 158 100 € oli merkittävästi budjetoitua 433 000 € pienempi

Kauhajoen T en­nishalli Oy

Tulos hieman budjetoitua pienempi ja tappiollinen

Kauhajoen Vesi­huolto Oy

Tilikauden tulos 2 600 €, budjetoitu 42 472 €. Uusia kiinteistöjä puhtaan veden runkoverkkoon 23 kpl, uusia jätevesiliittymiä 13 kpl. Veden myynnissä pientä kasvua (4,9 %). Uusien linjo­jen rakentamista ja vanhojen saneerauksia.

Kiinteistö Oy Kau­hajoen Liikenne­terminaali

Tilojen käyttöaste vuoden vaihteessa 100 %

Kiinteistö Oy Kau­hajoen Teknolo­giakeskus

Käyttöaste toteuma 87 % (2013 93 %)

Kiinteistö Oy Kau­hajoen Vuokra­asunnot

Käyttöaste tavoite 90 %

Suupohjan Seutu­palvelukeskus Oy

Toiminnan tulos 65 232 € oli merkittävästi budjetoitua parempi 8861 €. Henkilöstömäärä on vähentynyt kahdella

6.2. Kuntayhtymät

Kauhajoen kaupunki on suurimpana jäsenenä ja maksajana seuraavissa kuntayhtymissä, mutta niiden hallituksissa / johtokunnassa vähemmistössä.

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) Kauhajoen kaupungin osuus peruspääomasta on 47,57 %. Kahdeksanjäsenisessä hallituk­sessa on kaksi jäsentä Kauhajoelta, joista toinen on puheenjohtaja. Yhtymävaltuuston pu­heenjohtaja on Teuvalta. SEK tukee olemassa olevien yritysten toimintaa sekä auttaa uusien yritysten aloituksessa. Alueellista tiedottamista yhtymän tuottamista palveluista voi edelleen tehostaa. Mikäli halu­amme kaupungin näkökulmasta parhaan mahdollisen hyödyn SEK:n toiminnasta, pi­tää meidän olla myös aktiivisesti kiinnostuneita SEK:n toiminnasta ja sen edelleen ke­hittämisestä yhdessä. SEKn taloudellinen tulos on kehittynyt erittäin hyvin.

Suupohjan koulutuskuntayhtymä Kauhajoen kaupungin osuus peruspääomasta on 54,2 %. Kahdeksanjäsenisessä hallituk­sessa on kaksi jäsentä Kauhajoelta, joista toinen on puheenjohtaja. Yhtymävaltuuston pu­heenjohtaja on Teuvalta.

29

6.3

7.

8.

Koulutuskuntayhtymä tarjoaa toisen asteen koulutusta Suupohjan ammatti-instituutissa kol­messa koulutusyksikössä. Järjestämislupa oli viime vuonna 695 oppilaalle, vuonna 2015 määrä laskee 595 oppilaaseen ja vuonna 2016 järjestämislupa on 565 oppilaalle.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kauhajoen kaupungin osuus peruspääomasta on 59 %. Neljätoistajäsenisessä johtokunnas­sa on kuusi jäsentä Kauhajoelta. Yhtymä kokouksen puheenjohtaja valitaan joka kokoukses­sa erikseen.

Kauhajoen kaupungin organisaatioon kuuluva yhteistoimintalautakunta toimii liikelaitoskun­tayhtymän jäsenkuntien tilaajalautakuntana järjestettäessä sosiaali- ja perusterveydenhuol­lon sekä ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palveluita yhteistoiminta-alueen asukkaille. Neljätoistajäsenisestä lautakunnasta kuusi on Kauhajoelta, neljä Teuvalta, kaksi Isojoelta sekä kaksi Karijoelta. Lisäksi jäsenkuntien kunnanjohtajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Yhteenveto Yhteistyön kannalta kuntayhtymien toiminta nähdään tärkeäksi kehitettäessä yhteistoiminnaI­Iista Suupohjaa yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Kuntarakenneselvitystyö

Kuntarakenneselvitystyö ei ole edennyt vuoden aikana. Yksi selvitys on tehty aiemmin Teu­van kunnan kanssa, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Uusia selvityksiä ei ole sen jälkeen aloitettu . Kauhajoen tulisi ottaa aktiivisempi rooli selvityksien tekemiseksi ja kuntalii­tosten edistämiseksi. Kuntayhteistyön kehittämiseksi on aktivoiduttu vuoden 2015 alussa hallinto-, talous- ja teknisellä sektorilla.

Seuranta

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä arviointikertomuksen jälkiseurantaa. Lautakunta esittää, että valtuusto velvoittaa hallintokunnat ja konserniyhtiöt käsittelemään arvi­ointikertomuksen ja ryhtymään toimenpiteisiin omalta osaltaan esille nostettujen asi­oiden korjaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Tehdyistä toimenpiteistä pyydetään raportoimaan tarkastuslautakunnalle lokakuun 2015 loppuun mennessä.

Tarkastuslautakunnan yhteenveto ja esitys valtuustolle

Kaupunginvaltuuston asettamat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet välttävästi.

Kaupungin talouden tasapainottaminen ja siihen liittyvän toimenpideohjelman realisti­nen laatiminen vaatii entistä enemmän ponnisteluja. Yleinen taloudellinen tilanne ei myöskään helpota tavoitteen saavuttamista. Toimenpideohjelmassa toimenpiteet tulee esittää yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Ilman toimenpiteitä käyttötalous pysyy edelleen alijäämäisenä. Edelleen tulee jatkaa palvelutuotannon tar­kastelua kriittisesti; mistä voidaan luopua ja mitä voidaan tehdä toisella tapaa nykyistä kustannustehokkaammin.

30

9. Allekirjoitukset

Kauhajoella 5.6.2015

Kauhajoen kaupungin tarkastuslautakunta

Marja Koskimäki Mika Muurimäki puheenjohtaja varapuheenjohtaja

cf~~··-h~ Esa Ala-Kyyny / Maria Pietari

jäsen

jäsen