Greenpeace Action syksy 2014

NÄIN LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI EMMA THOMPSONIN VIESTI ARKTIKSELTA SIVU 4

Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.

Juuri nyt

MERTENTUHOAJAT UHKA PAIKALLISILLE

SIVU 2

Lehti Greenpeacen tukijoille Syksy 2014

#5/2014

Öljyvuoto-partiomme VenäjälläYMPÄRISTÖKATASTROFIN TAUSTALLA ÖLJY-YHTIÖIDEN HUOLIMATTOMUUS HUOLIMATTOMUUS SIVU 8–13

Polttopisteessä

Vattenfallsuunnittelee hiilivoimaloita

Saksaan SIVU 6

Action 2014-2 FI.indd 1 2014-10-28 15:03

Kiribati, Tyyni valtameriJuuri nyt

Liikakalastus kovaisku paikallisväestölle

Yli kymmenen prosenttia maailman väestöstä on riippuvaisia kalastuk-

sesta. Monille kala on pääasial-lista ravintoa ja samalla tärkeä ravintoaineiden lähde. Joillekin kalanpyynti on ainoa keino elät-

tää perheensä. Näin on esimerkiksi Kiribatissa,

joka sijaitsee päiväntasaajalla, melko tarkkaan puolimatkassa Australian ja Etelä-Amerikan välissä. Tätä pientä saarivaltiota ympäröivillä vesillä pyydetään Tyynenmeren suurimpia tonnikalasaaliita. Valtaosa kalasta päätyy kuitenkin suurille ulkomaisille kalas-tuslaivastoille, joiden valtavat alukset pyytävät kaiken tieltään. Osa laivastoista on eurooppa-laisia.

Ryöstökalastuksen seurauksena kalakan-ta pienenee nopeasti. Ulkomaisten alusten määrän kasvaessa paikallisväestön on yhä vaikeampaa elättää itsensä pienimuotoisella kalastuksella.

Ylikalastus ei uhkaa ainoastaan Kiribatia. Joidenkin arvioiden mukaan 90 prosenttia maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Ongelman taustalla on maailmanlaajuinen teollisten kalastuslaivastojen ylitarjonta. Aluksia on liikaa ja kalaa liian vähän. Koko eurooppalainen kalastuslaivasto on 2–3 kertaa suurempi kuin mitä kestävä kehitys sallisi.

greenpeace vaatii: • että kalastuskiintiöiden ja kalastus-vesien jakamisen lisäksi paikallista ja pienimuotoista kalastusta suositaan tuhoisan teollisen kalastuksen sijaan .• että tuhoisimmat alukset poistetaan kalastuslaivastoista. eu:n tulee näyttää tietä ja pienentää omien laivastojensa kokoa. ●

2 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014

Yli kymmenen prosenttia maailman

KIRIBATI

Lue lisää Greenpeacen työstä ylikalastuksen pysäyttämiseksi greenpeace.fi/mertentuhoajat

Action 2014-2 FI.indd 2 2014-10-28 15:03

action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 3

Kiribati, Tyyni valtameri

Kiribatilla kalastus on elintärkeää niin ruoan kuin tulojen hankkimiseksi. Kolmannes väestön ruokavaliosta koostuu kaloista ja äyriäisistä.

christian

åslun

d

Action 2014-2 FI.indd 3 2014-10-28 15:04


Amsterdam

Arctic Sunrise palasi elokuussa Murmans-kista kotisatamaansa Amsterdamiin lähes vuosi sen jälkeen, kun venäläiset viranomaiset olivat nousseet alukselle ja pidättäneet aluksella olleet 28 aktivistia ja kaksi valokuvaajaa. Syksyn aikana aluksella

on tehty laajamittaisia korjaus- ja kunnostus-töitä, jotka on rahoi-tettu muun muassa Pohjoismaista saaduilla, yhteensä yli 200 000 euron lahjoituksilla. Arctic Sunrisea voidaan taas käyttää suojele-maan Arktista Shelliltä, Gazpromilta ja muilta öljy-yhtiöiltä. ●

Arktis

Brittiläinen näyttelijä-tär Emma Thompson matkasi viime kesänä Greenpeacen Espe-ranza-aluksen mukana Arktikselle, missä hän vetosi maailman halli-tuksiin ilmastonmuutok-sen ehkäisemiseksi.

Saamme usein kuulla, että ilmastonmuutos on oma vikamme ja että öljy-yhtiöt vain vastaa-vat kysyntäämme, koska haluamme ajaa autolla. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Useimmat meistä haluaisivat elää puhtaampaa elämää ja olisivat siihen valmiita, jos hallituksemme vain antaisivat meille mah-dollisuuden.

Näin kirjoittaa näytte-lijätär Emma Thompson avoimessa kirjeessään Greenpeacen verkko-sivuilla vierailtuaan viime kesänä Arktiksella 14-vuotiaan tyttärensä Gaian kanssa.

Hän toteaa, että muutoksen on aletta-va niin ylhäältä kuin alhaaltakin. Samalla Thompson kehottaa maailman hallituksia nousemaan teollisuutta

vastaan ja antamaan ihmisille mahdollisuus elää kestävän kehityk-sen mukaisesti.

– Jotta saisimme hallituksemme kuun-telemaan, meidän on

ensin saatava äänemme kuuluviin. Kun kymme-net miljoonat ihmiset kirjoittavat päättäjille ja vaativat heiltä tekoja, voimme todella muut-taa maailmaa. ●

Emma Thompson vetoaa toimimaan ilmaston puolesta

Arctic Sunrise -keräys onnistui loistavasti

Emma Thompson osoittamassa mieltään Smeerenburgin jäätikön reunalla Länsimaan saarella Huippuvuorilla.

Yli 300 päivän jälkeen Arctic Sunrise palasi kotisatamaansa Amsterdamiin.

nick co

bbing

uutisiam

arten van

dijl

”Lakkaa syyllistämästä itseäsi!”

Anna ympäristötyösi jatkua! Tue tulevaisuuden työtämme testamen-tillasi. Lue lisää: greenpeace.org/finland/fi/Lahjoita/testamentti

Lue lisää: Lue Emman

kirje osoitteessa greenpeace.fi/emma

Action 2014-2 FI.indd 4 2014-10-28 15:04

Eurooppa

Mehiläisten joukkokuolemat ovat jatkuneet vuosien ajan koko Euroopassa. Ongelmaa pahentaa yhä teollistuneempi maatalous kemiallisine torjunta-aineineen ja muine haitallisine viljelymenetelmineen.

Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä, kuten Greenpeace toteaa Plan Bee – living without pesticides -raportissaan.

Raportissa esitetään ekologisemman viljelyn ratkaisuja, jotka toimivat laajamittaisesti, mutteivät uhkaa pölyttäviä hyönteisiä. ●

Pääkirjoitus

Meidän on toimittava yhdessä – vastuu muutoksesta on kaikilla

Syyskuussa 400 000 ihmistä ko-koontui New Yorkissa tähän asti suurimpaan ilmastomielenosoi-tukseen. Ympäri maailmaa järjes-tettiin pienempiä ilmastotekoja

vaativia mielenosoituksia. Nähdessäni näin monen ihmisen kokoontuvan vaatimaan poliitikoilta konkreettisia toimia ilmaston-muutoksen hillitsemiseksi tunnen itseni toiveikkaaksi.

Kuten brittinäyttelijätär Emma Thompson kirjoitti viime kesänä vierailtuaan kanssamme Arktiksella, me emme saa enää tuntea itseäm-me syyllisiksi ja voimattomiksi joutuessamme kohtaamaan ilmaston lämpenemisen seurauk-sia. Sen sijaan meidän on toimittava yhdessä. Thompson vaatii hallituksiamme ryhtymään toimiin, jotta jokainen voisi tahollaan edistää kestävää kehitystä.

Muutama viikko sitten yk:n ilmastopaneeli ipcc totesi jälleen kerran, että meidän on jätet-tävä suurin osa tunnetuista fossiilisista poltto-aineista maaperään. Vain tällöin voimme välttää katastrofaalisimmat uhkakuvat ilmastonmuu-toksesta, joka muuttaa suuren osan planeettaam-me elinkelvottomaksi ihmisille ja eläimille.

Silti useat maailman hallitukset ja yrityk-set eivät halua kuunnella asiantuntijoiden varoituksia. Sen sijaan ne jatkavat vastuutonta sijoittamista uusiin, muun muassa arktisen öljyn ja kaasun sekä kivihiilen kaivannaishankkeisiin.

Meidän on toimittava yhdessä, jotta saisimme heidät kuuntelemaan. Kuusi miljoonaa alle-kirjoitusta Arktiksen suojelemisen puolesta ja 400 000 ihmistä New Yorkin kaduilla valavat minuun uskoa, että onnistumme!

Kiitos, että toimit parem-man huomisen puolesta. ●

Mads Flarup ChristensenPääsihteeri, Greenpeace Norden

Palmuöljy

Greenpeacen painostuk-sen ansiosta pohjoismai-nen meijerijätti Arla ja Pohjoismaiden suurin palmuöljyn maahan-tuoja Aarhus-Karlshamn ovat suostuneet lopet-tamaan palmuöljyn ostamisen alueilta, joissa tuhotaan sademetsää. Molemmat yhtiöt ovat myös lupautuneet ostamaan ainoastaan sellaista palmuöljyä, jota tuotetaan alkuperäis-kansoja ja työntekijöi-

den oikeuksia kunnioit-taen. Lisäksi yhtiöiden tuotteissa käytetty palmuöljy on tulevai-

suudessa jäljitettävissä. Palmuöljy on suurin syy Indonesian sademetsien tuhoamiseen. ●

Voitto sademetsille

Ekoviljely pelastaa mehiläiset joh

ann

a han

no

Punainen kortti Mahanin tuhoamiselleIntian korkein tuomioistuin päätti hiljattain perua 214 hiilikaivoksen luvat. Tämä tietää hyvää ilmastollemme ja Mahanille, joka on yksi Intian vanhimmista metsä-alueista. Greenpeace ja paikallisväestö ovat jo pitkään protestoineet hiilikaivosten rakentamista vastaan. Alueella elää uhanalaisia eläimiä, kuten tiikereitä ja leopar-deja, sekä yli 50 000 metsistä riippuvaista kyläläistä.

vivek goyal

ulet ifan

sastiMetsäkato uhkaa orankeja.

axel kirchh

of

Tykkää Greenpeacesta Facebookissa! Lue tuoreimmat uutisemme osoitteessa facebook.com/greenpeacesuomi

Facebook “f ” Logo CMYK / .ai Facebook “f ” Logo CMYK / .ai

Suojele Arktista uudella tavalla! Lue lisää osoitteesta actforarctic.org

Lataa raportti lukeaksesi

aiheesta lisää: sos-bees.org/reports

Action 2014-2 FI.indd 5 2014-10-28 15:04


Hiilikaivostoiminta

Em Petersson, joka työskentelee Greenpeacella ilmasto- ja energia-asioiden parissa.

Petersson syyttää kaivossuunni-telmista osittain Ruotsin hallitusta, joka omistaa Vattenfallin ja on epäonnistunut ohjaamaan yhtiötä kohti kestävää energiantuotantoa. Osaksi syy on myös eu:n puutteel-lisessa päästöoikeusjärjestelmässä, joka ei ole toiminut niin kuin sen oli tarkoitus.

Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan polttoaineen tulisi olla kalliimpaa kuin ympäristöystävällisemmän vaih-toehdon. Sen sijaan hiilivoimasta on tullut verrattain edullista. Taustalla on muun muassa avokätinen pääs-töoikeuksien myöntäminen vuosien 2008 ja 2012 välillä, jolloin hiilivoi-man kysyntä väheni maailmanlaajui-sen finanssikriisin seurauksena.

– Tämä on johtanut kiintiöiden ylijäämään järjestelmässä ja sitä kautta aivan liian alhaiseen pääs-

A iemmin vesivoimaan keskittynyt Vattenfall päätti 2000-luvun alussa alkaa investoida hiilivoimaan. Vain muutamassa vuodessa

ruotsalaisesta energiajätistä on tullut yksi Euroopan suurimmista sähköyh-tiöistä, mutta myös yksi pahimmista ilmaston saastuttajista: yhtiöllä on kymmenen hiilivoimalaa, ja se pääs-tää ilmakehäämme vuosittain yli 90 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Nyt Vattenfall aikoo avata neljä uutta ruskohiilikaivosta voidakseen jatkaa lämmöntuotantoa fossiilisen energian likaisimmalla muodolla vuoteen 2050 asti. Vattenfallilla on jo viisi ruskohiilellä toimivaa hiili-voimalaa Saksassa, ja se on saanut osakseen kovaa kritiikkiä ympäristöä tuhoavan kaivostoimintansa vuoksi.

– Hanke on täysin vastoin ym-päröivän maailman halua rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä, toteaa

Vattenfallin hanke uhkaa ilmastotavoitteitaElokuussa 7 500 ihmistä muodosti kahdeksan kilometriä pitkän ihmisketjun Saksan Kerkwitzistä Puolan Grabiceen. Heidän tavoit-teenaan oli estää suunniteltu hiilikaivostoiminta alueella. Ruotsa-lainen Vattenfall on yksi suunnitelmien takana olevista yhtiöistä.

Em Petersson työskentelee Greenpeacella ilmasto- ja energia-asioi-den parissa.

Polttopisteessä

Näin voit itse vaikuttaa:● Valitse sähköntoimittaja, joka myy sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Ehkä voit myös asennuttaa katollesi aurinkopaneeleja tai jopa ryhtyä tuulivoimalan osakkaaksi.

● Lisää tietoa lähienergian käytännön ratkaisuista Suomessa saat muun muassa Lähienergialiitosta.

kon

rad ko

ntan

tynow

icz

Ihmisketju ylitti muun muassa Neisse-joen Saksan ja Puolan rajalla.

töhintaan. Nykyään hiilidi-oksiditonnin päästäminen ilmakehään ei maksa yhtä caffè lattea enempää. Tämän johdosta eu:ssa toimivilla hiilivoimayh-tiöillä ei ole kannustinta vaihtaa polttoainetta. Jopa uusia voi-maloita rakentavat energiayhtiöt päättävät panostaa hiilivoimaan.

Petersson peräänkuuluttaa uudistusta koko päästöoikeusjär-jestelmään. Järjestelmä tulisi sitoa kansallisiin ja kansainvälisiin ilmas-totavoitteisiin, joissa panostetaan uusiutuviin energianlähteisiin ja hiilivoimasta luopumiseen.

Petersson mainitsee esimerkkinä Tanskan, joka on kieltänyt hiili-voimaloiden rakentamisen. Maa on asettanut tavoit-teekseen luopua kaikesta hiilivoimasta sähköntuo-tannossa ja kattaa puolet kaikesta sähköntuo-tannosta tuulivoimalla vuoteen 2030 mennessä.

– Alkuinvestoinnit ovat mittavat, mutta tuulivoima tulee pitkällä aikavälillä edulli-semmaksi. Vattenfallin Saksaan suunnittelema hanke uhkaa heiken-tää eu:n mahdollisuuksia asettaa yksimielisesti kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, Petersson sanoo.

– Niin kauan kuin kaivokset ovat toiminnassa, energiayhtiöillä on suuri houkutus jatkaa hiilivoiman tuottamista. Tällöin myös päättäjät saavat jälleen yhden syyn alentaa ilmastotavoitteita. Siksi on tärkeää, että protestoimme kovaan ääneen Vattenfallin suunnitelmia vastaan. ●

4 272 kotitaloutta vuodessaEU:n bruttoenergiankulutus jaettuna polttoainetyypeittäin

EU:n hiilenkulutus vuodesta 2000

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

20102011

20122013

(miljoonaa tonnia)

34%öljy23%

kaasu

14%ydinenergia

11%uusiutuva

1%jäte 17%

hiili

0 tonnia hiilidioksidia

4,2kg päivässäVuoden 2012 aikana Euroopassa käytettiin kaikkiaan 774,8 miljoonaa tonnia hiiltä; toisin sanoen jokainen EU:n kansalainen

kulutti hiiltä 4,2 kg päivässä.

Lähteet: Greenpeace, Eurostat, �e Economist Intelligence Unit

(SO2), nitrogen oxides (NOx), particles,volatile organic compounds, heavy metals as

mercury, lead, cadmium, arsenic

Euroopan hiilivoima

Savun kautta ilmaan pääsee myrkyllisiä aineita, kuten rikkidioksidia (SO2)

ja typen oksideja (NOx), sekä hiukkasia ja raskasmetalleja,

esimerkiksi elohopeaa.

2 737 tonnia hiiltä

7 milj. kWh / vuosi

7 milj. kWh / vuosi

6 300 tonnia

Vastaa 342:ta rekallista hiiltä. Tällä määrällä pystytään

tuottamaan yhtä paljon sähköä kuin 2 megawatin merituu-liturbiini tuottaa vuodessa.

342

7 miljoonalla kilowattitunnilla katetaan 4 272 kotitalouden sähkönkulutus Euroopassa. Tämä määrä sähköä voidaan tuottaa yhdellä 2 megawatin merituuliturbiinilla tai 2 737 tonnilla hiiltä.

Action 2014-2 FI.indd 6 2014-10-28 15:04


Hiilikaivostoiminta

4 272 kotitaloutta vuodessaEU:n bruttoenergiankulutus jaettuna polttoainetyypeittäin

EU:n hiilenkulutus vuodesta 2000

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

20102011

20122013

(miljoonaa tonnia)

34%öljy23%

kaasu

14%ydinenergia

11%uusiutuva

1%jäte 17%

hiili

0 tonnia hiilidioksidia

4,2kg päivässäVuoden 2012 aikana Euroopassa käytettiin kaikkiaan 774,8 miljoonaa tonnia hiiltä; toisin sanoen jokainen EU:n kansalainen

kulutti hiiltä 4,2 kg päivässä.

Lähteet: Greenpeace, Eurostat, �e Economist Intelligence Unit

(SO2), nitrogen oxides (NOx), particles,volatile organic compounds, heavy metals as

mercury, lead, cadmium, arsenic

Euroopan hiilivoima

Savun kautta ilmaan pääsee myrkyllisiä aineita, kuten rikkidioksidia (SO2)

ja typen oksideja (NOx), sekä hiukkasia ja raskasmetalleja,

esimerkiksi elohopeaa.

2 737 tonnia hiiltä

7 milj. kWh / vuosi

7 milj. kWh / vuosi

6 300 tonnia

Vastaa 342:ta rekallista hiiltä. Tällä määrällä pystytään

tuottamaan yhtä paljon sähköä kuin 2 megawatin merituu-liturbiini tuottaa vuodessa.

342

7 miljoonalla kilowattitunnilla katetaan 4 272 kotitalouden sähkönkulutus Euroopassa. Tämä määrä sähköä voidaan tuottaa yhdellä 2 megawatin merituuliturbiinilla tai 2 737 tonnilla hiiltä.

grafiikka: d

aniel g

inem

an

Action 2014-2 FI.indd 7 2014-10-28 15:04

Venäjällä päästöjä siivoamassa

ÖljypartioRaportti

Greenpeacen öljypartio matkusti viime kesänä Venäjällekiinnittääkseen maailman huomion ympäristökatastrofiin,jossa ruosteiset putket ovat vuotaneet öljyä luontoon vuosienajan. Yhteistyö paikallisten järjestöjen ja viranomaisten kanssaon antanut päästöjen saastuttamalle Komin tasavallalle uuttatoivoa öljyteollisuuden tiukemmasta sääntelystä.


Action 2014-2 FI.indd 8 2014-10-28 15:04

action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 9action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014 • 9

Venäjällä päästöjä siivoamassa

Huonokuntoisista putkista valuu luontoon suuria määriä öljyä, joka saastuttaa niin metsät kuin vedetkin.

den

is sinyakov

Action 2014-2 FI.indd 9 2014-10-28 15:04


Greenpeace on jo pit-kään tehnyt läheistä yhteistyötä sekä paikallisjärjestöjen että alkuperäisvä-estön edustajien

kanssa, kertoo Ženja Beljakova, joka työskentelee Arktiksen suojelun parissa Greenpeacella.

– Läsnäolollamme on ollut niin suuri vaikutus, etteivät vuodoista vastuulliset voi enää lakaista on-gelmia maton alle. He ovat ymmär-täneet, että heidän pitää yrittää vastata kysymyksiimme, vaikkei se olisikaan helppoa.

Yhtä tärkeää on ollut osoittaa maailmalle, että Greenpeace on vakavasti otettava yhteistyökump-pani, joka tarjoaa ratkaisuja yksit-täisten öljy-yhtiöiden vainoamisen sijaan.

– Kerroimme jo aikaisessa vaiheessa halustamme käsitellä ky-symyksiä liittovaltion tasolla, mikä auttoi meitä voittamaan paikallis-ten viranomaisten luottamuksen. Sen ansiosta olemme myös pysty-neet toimimaan haluamallamme tavalla.

Yksi esimerkki tällaisesta toimin-nasta ovat pyöreän pöydän keskus-

telut, joihin kokoontui paikallisten ja liittovaltion viranomaisten lisäksi öljy-yhtiöiden, järjestöjen ja valvon-taelinten edustajia. Keskustelujen lähtökohtana oli Venäjän Green-peacen tuore raportti. Raportissa ehdotettiin 17:ää uutta lakia ja sääntöä, joilla voitaisiin ratkoa niin olemassa olevia kuin tuleviakin saastumisongelmia.

Öljy-yhtiöiden tulisi muun muassa raportoida, kuinka moniin ja suuriin päästöihin ne ovat syyl-listyneet. Toisessa ehdotuksessa peräänkuulutetaan puolestaan mahdollisuutta peruuttaa porauslu-

”Pakotamme viranomaiset kantamaan vastuunsa”

”Läsnäolol-lamme on ollut niin suuri vaikutus, etteivät vuo-doista vas-tuulliset voi enää lakaista ongelmia ma-ton alle.”

Greenpeacen ja paikallisen kansalaisjärjestön vapaaehtoiset siivosivat 130 tonnia luontoon valunutta öljyä Usinskin lähellä Komin tasavallassa.

Komin tasavallan viranomaisten julkinen tuki merkitsee tärkeää läpimurtoaGreenpeacen työlle Venäjällä. Se antaa toivoa tiukemmista laeista, joillaöljyvuodot pystyttäisiin estämään tulevaisuudessa ja jotka edistäisivätöljyteollisuuden sääntelyä Venäjällä.

ÖljypartioRaportti

Action 2014-2 FI.indd 10 2014-10-28 15:04


Kampanjan johtaja Vladimir Chuprov Greenpeacelta puhui avajaisseremoniassa paikallisille ja vapaaehtoisille.

pa sellaisilta öljy-yhtiöiltä, jotka ei-vät siivoa jälkiään tai jotka yrittävät salata päästöjään.

Pyöreän pöydän keskustelui-hin osallistuneet antoivat täyden tukensa lähes kaikkiin ehdotuksiin ja asettuivat lisäksi Greenpeacen luonnosteleman toimintasuunnitel-man taakse.

– Olimme yhtä mieltä siitä, että Venäjän öljypäästöjen kaltaiset laajamittaiset ja monimutkaiset ongelmat voidaan ratkaista vain, jos kaikki asianomaiset toimivat yhdessä. Pystyimme muodostamaan yhteisen kannan, joka parantaa

”Pakotamme viranomaiset kantamaan vastuunsa”

Osa saastuneista alueista on vaikeakulkuista. Öljypartio käytti satelliittikuvia mahdollisten vuotopaikkojen kartoittamiseen.

4,5 miljoonaa tonnia vuodessaPaikalliset öljy-yhtiöt. Arvioiden mukaan Venäjän öljyteollisuudessa tapahtuu vuosittain yli 10 000 öljyvuotoa. Venäläisten jokien kautta päätyy vuosittain 18 000 rekkakuormallista vastaava määrä päästöjä Arktiksen herkkään meriympäristöön. Lähes 97 prosenttia kaikista öljyputkien vaurioista johtuu ruosteesta. Öljy-yhtiöitä ei yksinkertaisesti kiinnosta huoltaa tai vaihtaa vanhoja putkia. Vuodot yritetään usein piilottaa hiekkakerrosten alle jälkien siivoamisen sijaan. Suurimpia vastuunpakoilijoita ovat pääasiassa venäläiset öljy-yhtiöt, kuten Rosneft, Lukoil ja Gazprom, mutta myös kansainväliset öljyjätit, kuten Exxon-Mobil, Shell, BP ja Statoil.

Ženja Beljakova työskentelee Arktisten asioiden parissa Venäjän Greenpeacella.

onnistumisemme edellytyksiä huo-mattavasti.

Se, että paikalliset venäläiset viranomaiset tukevat julkisesti eh-dotustamme tiukemmasta lainsää-dännöstä, merkitsee erittäin tärkeää läpimurtoa Venäjän Greenpeacelle, Beljakova toteaa.

– Tietysti on vielä paljon tehtävää. Tähän mennessä olemme kuitenkin saavuttaneet kaikki asettamam-me tavoitteet. Nyt toivomme, että paikalliset päättäjät nostavat asian esille ja esittelevät ehdotuksemme Venäjän duumassa. ●

Lue lisää Venäjän

öljykatastrofista: greenpeace.fi/oil-spill

den

is sinyakov

den

is sinyakov

den

is sinyakov

Action 2014-2 FI.indd 11 2014-10-28 15:04


ÖljypartioRaportti

Kattavia todisteita öljykatastrofista. Kolmen viikon sisällä Greenpeace havaitsi yli 200 öljyvuotoa Komin tasavallassa Venäjällä. Tämä lisää huolta Arktiksen kohtalosta, jos Venäjän suunnitelmat öljyntuotannosta alueella toteutuvat.

”Emme saa hyväksyä tällaista Arktiksella”

G reenpeacen öljypartio päätti toimintansa elokuun lopulla pohjoisvenäläisessä Komin tasavallassa. Kolmen viikon aikana

Greenpeacen vapaaehtoiset sekä asiantuntijat ja paikalliset aktivis-tit havaitsivat yli 200 öljyvuotoa, löysivät suuria määriä teollisuusjä-tettä sekä siivosivat pois saastunutta maata ja noin 130 tonnia juoksevaa öljyä.

Määrä on huomattava, mutta valitettavasti vain murto-osa siitä lähes 4,5 miljoonasta tonnista, joka vuotaa vuosittain venäläisten öljy-yhtiöiden puhkiruostuneista putkista, sanoo Jon Burgwald, joka on toiminut alueella jo 90-luvulta asti.

– Vuodot johtuvat puhtaasta huo-limattomuudesta, hän sanoo. Öljy-yhtiöt eivät vaihda rikkoutuneita putkistoja uusiin yrittääkseen estää

päästöjä, eikä niillä ole aikomusta-kaan siivota jälkiään. Ne osoittavat täydellistä kunnioituksen puu-tetta paitsi luontoa myös alueilla eläviä ihmisiä kohtaan.

Vuodot jättävät jälkeensä tuhotun maaperän ja vesistön, sairaat eläimet sekä myr-kyille altistuneen paikallis-väestön. Paikalliset huomaavat elinolosuhteidensa huonontuvan jatkuvasti, mutta heillä ei ole ta-loudellisia mahdollisuuksia lähteä alueelta.

– On vaikeaa pukea sanoiksi sitä, miten kamala heidän tilanteensa on, Jon Burgwald sanoo. Myrkylliset öljypäästöt ovat ympäröineet heidät. Sitä on heidän juomavedessään, heidän kasvattamissaan vihannek-sissa sekä heidän syömässään kalassa ja lihassa. Olen omin silmin nähnyt lasten uivan saastuneessa joessa.

Mitä pidempään ongelmat saavat jatkua, sitä kohtalokkaampia seurauk set ovat, hän toteaa.

– Meidän ei ole mahdollista siivota pois näitä suuria määriä, eikä se ole edes tarkoituksemme. Olemme kuitenkin onnistuneet pakottamaan paikallisviranomaiset kantamaan vastuunsa ja haluamme kiinnittää myös maailman huomion siihen, mitä täällä tapahtuu, Jon Burgwald sanoo.

– Öljy-yhtiöiden on ryhdyttävä siivoamaan päästöjään ja korjaa-maan nykyisiä laitoksiaan. On yksinkertaisempaa ennaltaeh-käistä päästöjä kuin siivota niitä

jälkeenpäin. Viranomaisten pitää lisäksi kiristää alueen

lainsäädäntöä. Ennen sitä öljyntuotanto tulisi kes-keyttää koko alueella.

Komin tilanne on myös uhkaava esimerkki siitä,

mitä voi tapahtua, jos öljy- yhtiöt eivät hylkää pitkälle edennei-tä suunnitelmiaan öljyntuotannosta herkällä Arktiksen alueella.

– Jos nämä huolimattomat öljy-yhtiöt eivät osaa porata öljyä maalla, kuinka ne pystyisivät siihen merellä Arktiksella, jossa olosuhteet ovat huomattavasti epävarmemmat? On hyvinkin mahdollista, että koemme vielä ennennäkemättömän laajamit-taisen öljyvuodon. ●

Greenpeace VenäjälläVenäjä on pinta-alaltaan maa-ilman suurin valtio, ja siellä sijaitsee maailman kauneim-pia ja ainutlaatuisimpia luon-nonalueita. Greenpeace avasi ensimmäisen toimipaikkansa Venäjällä Moskovaan vuonna 1989 ja toisen Pietariin vuon-na 2001. Venäjän Green-

peace on jo 1990-luvun alusta asti pyrkinyt saamaan maan ainutlaatuisimmat luonnonalueet UNESCOn maailmanperintöluetteloon ja sitä kautta suojelun alaisiksi. Nykyään kymmenen aluetta on luokiteltu maailmanperin-tökohteiksi. Komin aarniomet-

sät ovat yksi näistä kohteista, ja Greenpeace vaatii Venäjää hoitamaan velvollisuutensa ja suojelemaan alueen luontoa. Koska Venäjällä on vaikeaa kerätä rahaa, Pohjoismaista saatuja lahjoituksia tarvitaan turvaamaan Greenpeacen työ Venäjällä.

Jon Burgwald

rekkakuormallista. Näin paljon öljyä valuu joka vuosi Pohjoiseen jäämereen Venäjän jokia pitkin.18 000

marku

s mau

the

SINUN TUELLASI MAHDOLLISTETAAN GREENPEACEN TOIMINTA VENÄJÄLLÄ.

Action 2014-2 FI.indd 12 2014-10-28 15:04

Aktivistien työpanos sekä öljypartion paikallisilta saama tuki valoi Olli Vuokkoon uskoa Komin tilanteen paranemiseksi.

Öljyä, hikeä ja mäkäräisiä Komissa

S uomalainen Olli Vuokko osallistui elo-kuussa Komin alueella järjestettyyn kan-sainväliseen öljypartioon. Hän kartoitti, dokumentoi ja siivosi öljytuhoja alueella kahden viikon ajan.

– Lähdin öljypartioon nähdäkseni omin silmin millainen on öljytuotannon alkupää. Suomeen tuodusta öljystä lähes 90 prosenttia tuodaan Venäjältä, osa juuri Komista. Halusin tehdä jotain konkreettista tilanteen parantamiseksi.

Junamatkalla Moskovasta Komiin Olli jännitti kans-samatkustajina olleiden öljytyöläisten suhtautumista aktivistiryhmään. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi: paikalliset olivat kiitollisia vapaaehtoisten avusta.

Päivät partiossa alkoivat aamuvarhaisella ja raskas työ jatkui pitkälle iltaan. Siivousurakka oli valtava, mutta riskialtis työ oli tehtävä huolella ja rauhallisesti.

– Hopeanharmaat suojapukumme olivat todella kuu-mat, ne eivät hengittäneet lainkaan. Työpäivän päät-teeksi hiki oli täyttänyt saappaanvarren puoleenväliin asti. Lisäksi työtä vaikeuttivat joka puolella lentelevät miljoonat mäkärät ja hyttyset.

Tuhojen laajuus yllätti vapaaehtoiset: potentiaalisia vuotoja, joista monet osoittautuivat todellisiksi, on pa-rin neliökilometrin kokoisella karttasivulla kymmeniä. Putket ovat erittäin huonossa kunnossa, ja vuotoja on kaikkialla. Vuotokohdat tukitaan, mutta ympäristöön valunutta öljyä ei siivota. Näkyvimmillä paikoilla vuo-toja on peitelty hiekalla.

– Tuntuu uskomattomalta, ettei näin valtavalle ongelmalle tehdä mitään. Eniten minua huolestuttaa, että nämä yhtiöt joiden putket vuotavat jo maalla, ovat menossa Arktikselle poraamaan öljyä huomattavasti vaikeampiin olosuhteisiin.

Öljypartiossa Olli pystyi osaltaan vaikuttamaan siihen, että ongelmaan laajuus ja öljy-yhtiöiden syste-maattinen piittaamattomuus saadaan suuren yleisön tietoisuuteen. Kokemukset valoivat häneen myös uskoa.

– Vaikka nykytilanne Komissa on lohduton, uskon että tulevaisuudessa tilanne paranee. ●

Henkilökohtaista Olli VuokkoAmmatti: Elokuvakäsikirjoittamisen maisteri. Ikä: 34. Tulevaisuuden toive: Toivon, että ympäristö olisi tule-ville sukupolville samanlainen perusarvo kuin vaikkapa ihmisoikeudet meille.


den

is sinyakov

den

is sinyakov

Action 2014-2 FI.indd 13 2014-10-28 15:04


Tutkimus

Kanadalaisen RIWI:n Greenpeacen toimek-siannosta tekemän kansainvälisen mielipi-detiedustelun mukaan valtaosa maailman väestöstä tukee Arktik-sen suojelemista.

Tutkimuksen mukaan jopa 74 prosenttia maail-man ihmisistä tukee suojelualueen perus-tamista pohjoisnapaa ympäröivälle kansainvä-

liselle merialueelle. Suo-malaisista 74 prosenttia kannattaa suojelualueen perustamista.

Vastanneista 71 prosenttia oli sitä

mieltä, että Pohjoisella jäämerellä ei tule porata öljyä eikä sallia muuta raskasta teollista toi-mintaa. Myös suoma-laisista 60 prosenttia

pitäisi öljynporauksen poissa Jäämereltä.

Tutkimus tuo uutta painoarvoa Suomelle, joka on ensimmäi-senä valtiona esittänyt suojelualueen perus-tamista. Tällä hetkellä Pohjoisesta jäämerestä on suojeltu vain 1,5 prosenttia, tämä on vä-hemmän kuin millään muulla valtamerellä.

”Nyt maailman johta-jilla on laaja kansalaisten

mandaatti tukea Suo-men aloitetta Pohjoisen jäämeren suojelualueen perustamiseksi”, sanoo Olli Tiainen, Greenpeace Nordicin Arktis-vastaava Suomessa.

Työmme arktisten merialueiden suojelemi-seksi jatkuu, kiitos että tuet työtämme! ●

suomesta

Jääkarhut tanssimassa katolla. Vapaaehtoiset ympäri Suomen osallistuivat ”OnTop to Save the Arctic” kampanjaan, jossa 24 tunnin ajan ihmiset ympäri maailman kiipesivät korkeuksiin tukeakseen suojelusalueen perustamista Arktikselle.

teemu

silván

Kiitos tuestasi yhteisen maapalomme hyväksi! Greenpeacen lahjoittajana varmistat, että työmme ympäristön suojelemiseksi jatkuu.

Greenpeacen tutkimuksesta kansalaisten tuki Arktiksen suojelemiseksi

Kysy Ullalta Jos sinulla on kysyttävää työstämme tai lahjoituksestasi, voit kirjoittaa Ullalle osoitteeseen [email protected] tai soittaa numeroon (09) 698 6317.

Hei Ulla Kuinka muutan lahjoitus summaani tai yhteystietojani?Kiitos, että tuet työtämme herkän ympäristömme hyväksi. Toivomme

sinun ilmoittavan meille aina, kun yhteystietosi muuttuvat. Näin voimme jatkossakin kertoa, miten lahjoittamasi varat käytetään maapallomme hyväksi. Jos haluat muut-

taa lahjoitussummaasi, tilitietojasi, yhteystietojasi tai muuta lahjoittamiseesi liittyvää, suosittelen soit-tamaan meille numeroon (09) 698 6317 arkisin klo 10-15. Muina aikoina

voit lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai tehdä muutoksia osoitteessa www.greenpeace.fi/lahjoittajapalvelu. Terveisin, Ulla

KYSY SINÄKIN ULLALTA!(09) 698 6317

KESKIVIIKKONA10.12.2014

KORJAAMOLLA, TÖÖLÖNKATU 51

Vaaditaan yhdessä suojelualueen perustamista pohjoiselle jäämerelle.

Tervetuloa tanssimaan Arktiksen puolesta!

Mukana mm.Piia Viitanen

Olavi Uusivirta feat. Anna Puu

Illan juontaa ilmastoaktivisti, näyttelijä Joonas Saartamo.

Ovet aukeavat klo 21:00.Vapaaehtoinen pääsymaksu, narikka 3 €.

Suomalaiset tahtovat suojella ArktiksenSuojelusalue tulisi perustaa 74%

Öljynporaus pidettävä poissa jäämereltä 60%

Öljy-yhtiöillä ei kykyä hoitaa öljyvuotoja Arktiksella 60%

Öljynporaus, -kuljetus ja teollinen kalastus tulisi kieltää 55%

Lisätietoja:

www.greenpeace.fi/arktis

Action 2014-2 FI.indd 14 2014-10-28 15:04


Greenpeace Osoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A, 5 krs.00120 HelsinkiLahjoittajapalvelun puh. (09) 698 6317Puh. (09) 424 [email protected]

Rahankeräysluvat: Poliisihallituksen Green-peace Pohjolalle 15.4.2013 myöntämä rahankeräys-lupa 2020/2013/856 ajalle 15.4.2013-14.4.2015. Ahve-nanmaan maakuntahallitus 2013/7922.

Greenpeace Action# 5 2014

Julkaisija: Irina Heinonen

Toimitus: Kristine Clement, Sanna Kuusisto, Stefan Bruhn ja Annika Wickman

Toimituksen sähköposti: [email protected]

Kansikuva: Öljypartio. Kuva: Denis Sinyakov

www.greenpeace.fiMuistathan, että verkko-palvelussamme voit: • Antaa ylimääräisen

lahjoituksen• Tilata testamenttiesitteen• Päivittää yhteystietosi• Tilata sähköisen

uutiskirjeen• Allekirjoittaa vetoomuksia• Osallistua kampanjoihimme

Paperi ja ympäristöTämä lehti on painettu Pohjoismaissa 100 % kier-rätyspaperille. Pyrimme lehden tuotannossa mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.

Kiitos tuestasi yhteisen maapalomme hyväksi! Greenpeacen lahjoittajana varmistat, että työmme ympäristön suojelemiseksi jatkuu.

NÄIN LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI EMMA THOMPSONIN VIESTI ARKTIKSELTA SIVU 4


Juuri nyt

MERTENTUHOAJAT UHKA PAIKALLISILLE

SIVU 2

Lehti Greenpeacen tukijoille Syksy 2014

#5/2014

Öljyvuoto-partiomme VenäjälläYMPÄRISTÖKATASTROFIN TAUSTALLA ÖLJY-YHTIÖIDEN HUOLIMATTOMUUS HUOLIMATTOMUUS SIVU 8–13

Polttopisteessä

Vattenfallsuunnittelee hiilivoimaloita

Saksaan SIVU 6

Greenpeacen tutkimuksesta kansalaisten tuki Arktiksen suojelemiseksi

teemu

silván Oletko saanut soiton Green-peacelta? Mahdoitko

jäädä pohtimaan kenen kanssa juttelit? Me ha-luamme esitellä sinulle Jaakon, joka viettää iltoja puhelimessa jut-telemalla suomalaisten Greenpeacen tukijoit-ten kanssa.

Miksi työskentelet televarainhankkijana Greenpeacelle?

Kannatan Greenpeacen tavoitteita ja jaan saman arvomaailman. Olen toiminut Greenpea-cella vapaaehtoisena ja työskennellyt aiemmin-kin varainhankinnassa, joten työhön on helppo tarttua aina uudestaan.

Mitä työsi Greenpeacen televarainhankkijana sisältyy?

Soitamme lahjoitta-jille ja kiitämme heitä työmme tukemisesta. Lahjoittajat ovat Green-peacelle niin tärkeitä, että haluamme ottaa heihin henkilökohtai-

sesti yhteyttä. Kyse-lemme kuulumisia, kerromme viimeisimpiä uutisia, tarkastamme yhteystietoja ja tie-dustelemme, josko lahjoittajat tahtoisivat korottaa lahjoitustaan.

Miten lahjoittajat suhtautuvat soittoihisi?

Vastaanotto on yleensä hyvin positiivinen. Ihmiset kertovat mieluusti suhteestaan

Greenpeaceen ja kuun-televat kampanjoiden uusimmat käänteet.

Mistä pidät työssäsi eniten?

Mielenkiintoisista keskusteluista ja uusien ihmisten kohtaamisesta.

Mikä on työssäsi haasta-vinta?

Haastavinta on läsnäolo. Soitan päivässä lukuisia puheluita ja haluan suh-tautua jokaiseen lahjoit-tajaan yksilönä. Läsnäolo myös palkitsee. Mitä paremmin keskityn, sitä parempia keskusteluita saan käydä.

Voisitko kertoa esimerkin hyvästä keskustelusta Greenpeacen lahjoittajan kanssa?

Mieleeni on jäänyt keskustelu hauskan

80-vuotiaan naisen kanssa, jolla oli tiukkoja ja viisaita mielipiteitä maailman menosta. Nainen kertoi myös kasvaneensa aikana, jolloin tytöllä ei saanut olla omia mielipiteitä – piti vain olla hiljaa ja näyttää nätiltä. Totesin, että kyllähän teillä mielipiteitä riittää, johon nainen vastasi: ”Sen minä opettelin myöhemmin.” ●

”Jaakko Laasanen Muotokuva

Greenpeacelta päivää”

Henkilökohtaista

Jaakko LaasanenIkä: 29Työ: Televarainhan-kinnan tiiminvetäjä, Greenpeace Vapaa-aika: Kulttuuri-harrastukset ja pyöräily

Miksi saan puhelun Greenpeacelta?

Työmme ympäristön hyväksi on täysin yksityisten lahjoittajien varassa. Soitamme kuukausilahjoit-tajillemme noin kerran vuodessa kiittääksemme ja kertoaksemme lahjoitusten avulla tehtävästä ympä-ristötyöstämme. Monet tukijamme korottavat samalla kuukausilahjoitustaan itselleen sopivalla summalla – muutamasta eurosta alkaen. Korotusta ei tietenkään ole pakko tehdä – haluamme kiittää lahjoittajiamme ja keskustella heidän kanssaan työstämme.

Seuraa Greenpeacea Facebookissa: www.facebook.com/greenepeacesuomi

Facebook “f ” Logo CMYK / .ai Facebook “f ” Logo CMYK / .ai

Oletko tarpeeksi rohkea työskennelläksesi Greenpeacella? Etsimme feissareita upeaan varainhankintatiimiimme. Hae nyt! http://greenpeace.fi/feissari

Hallitus hylkäsi

lisäaikahakemuksen

Olkiluoto 4 ydinvoimalalle.

Työmme lisäydinvoimaa

vastaan, parempien vaih-

toehtojen puolesta

tuottaa tulosta!

Action 2014-2 FI.indd 15 2014-10-28 15:04

UUTISIA: KIITOS! NYT ARCTIC SUNRISEA VOIDAAN KUNNOSTAA SIVU 4

Tanska

Lego hylkää Shellin

kuva: u

ffe wen

g(tan

ska) mich

ael nag

le(usa) w

ill rose (n

orja) su

brata biswas (n

orja)


●1 Greenpeacen kolmen kuukauden painostuksen ja yli miljoonan kuluttajilta tulleen sähköpostin jälkeen tanska-

lainen leluvalmistaja Lego lupasi lokakuussa olla solmimatta uutta yhteistyösopimusta Shellin kanssa. – Lego on ollut Shellin tärkein yhteistyökumppani kansan tuen saamisessa. Legon päätös kääntää Shellille nyt selkänsä on öljy-yhtiölle kova isku. Päätös on tärkeä askel pyrkimyksessämme leimata Shell ja muut arktista öljynporausta suunnittelevat toimijat huonoiksi kumppa - neiksi. Näin on tehty myös tupakka- ja aseteolli- suudelle aiemmin, Tanskan Greenpeacen kampanja- päällikkö Birgitte Lesanner sanoo.

Maailmalla

Täällä lahjoituksesi auttaa!Norja

Seismiset kokeet loppuivat Huippuvuorilla

● Norjan öljyvirasto päätti muun muassa Greenpeacen ja muiden ympäristöjärjes-

töjen painostuksen seurauksena lopettaa seismiset kokeet öljyn ja kaasun löytämiseksi Huippuvuorten alueella elokuussa, kuukaut-ta suunniteltua aikaisemmin. Greenpeace on kritisoinut tutkimuksia voimakkaasti, sillä ne

rikkovat Norjan hallituksen periaatetta olla sijoittamatta tuotantoa arktisen

jääalueen lähelle.

Intia

Aurinkoenergiaa Dharnaissa

●6 Intialainen Dharnain kylä

otti viime kesänä Greenpeacen avus-tuksella käyttöön maan ensimmäisen yksinomaan aurinko-energialla toimivan sähköverkon. Kylän 2 400 asukasta sekä omistavat verkon että vastaavat sen hallinnasta. Ainutlaatuinen ratkaisu tur-vaa sähkön toimittamisen 450 kotitalouteen, kahteen kou-luun, vesipumppuihin, katuvalaistukseen sekä paikalliseen sairaanhoitoon. Hanke osoittaa, että kokonaisen yhteisön sähkönsaanti on mahdollista taata kestävällä tavalla.

5

3

6

EU/Etelä-Afrikka

Ei valaanlihan lastaukselle

●4 Rahtialus Alma rantautui toukokuussa pitkältä matkaltaan Islannista Japaniin mu-

kanaan noin 2 000 tonnia sillivalaan lihaa. Aivan kuten menneinäkin vuosina, Greenpeace yritti estää kuljetuksen siinä kuitenkaan onnistumatta. Sitä vastoin Greenpeacen kannattajien painostus sai eu:n päättämään, ettei se salli sillivalaan tai muiden uhanalaisten lajien lihan uudelleenlas-tausta satamissaan. Greenpeacen protestit estivät myös aluksen ankkuroitumisen Etelä-Afrikassa.

4

4

2

action • lehti Greenpeacen tukijoille • syksy 2014

Iso Roobertinkatu 20-22 A, 00120 Helsinki MItella Posti Oy

Kiina

Laittomat hiilikaivokset paljastuivat

● Greenpeace paljasti hiljattain, että yksityiset toimijat harjoittavat

ympäristölle erittäin haitallista kaivostoi-mintaa Qilian-vuorilla Kiinan sisämaassa. Toiminta on ristiriidassa sekä kansallisten lakien että alueellisten luonnonsuojelu-määräysten kanssa ja uhkaa lisäksi vedenpinnan tasoa Keltaisellajoella, joka on yksi Kiinan tärkeimmistä joista.

1

New York (USA)

6 miljoonaa nimeä Ban Ki-moonille

●2 Ennen YK:n syys-kuista ilmastoko-

kousta New Yorkissa Greenpeacen delegaatio ojensi YK:n pääsihtee-rille Ban Ki-moonille yli kuuden miljoonan ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen Arktiksen suojelemiseksi. – Pidän tätä yhtei-senä sitoumuksena tulevaisuuteemme ja ympäristön suojeluun paitsi Arktiksella, myös kaikkialla maailmassa, Ban Ki-moon sanoi.

lainen leluvalmistaja Lego lupasi lokakuussa olla solmimatta uutta

Action 2014-2 FI.indd 16 2014-10-28 15:04

Greenpeace Action syksy 2014

Documents

Transcript of Greenpeace Action syksy 2014