Greenpeace Action kevät 2014

NÄIN SINUN LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI LEVITÄ TIETOA FENNOVOIMASTA! KESKIAUKEAMA

Arktis

ARCTIC 30:N SINI SAARELA:

”KIITOS TUESTASI” SIVU 2

#2/2014

Keskiössä

Hävitä hirviöt

vaatekaapistasi! SIVU 6

SINI SAARELA:

vaatekaapistasi! Tiikeriaktivistit

paljastavat likaisen palmuöljyn YRITYSTEN PAINOSTUS AUTTAA PYSÄYTTÄMÄÄN METSÄTUHON INDONESIASSA SIVU 8

Lehti Greenpeacen tukijoille Kevät 2014

Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.

Action 2014-1 FI_v3.indd 1 2014-04-28 16:30

Arktis

Taistelua ei ole vielä voitettu

Öljynporaus uhkaa arktista luontoa. 18. syyskuuta 2013 28 Greenpeacen aktivistia osoitti rauhan-omaisesti mieltään Gazpromin öljynporauslautalla Petšoranmerellä. Venäjän erikoisjoukot valtasivat Arctic Sunrise-aluksen ja vangitsivat aktivistit. He viettivät vangittuina kaksi kuukautta ennen armahtamista. Sini Saarela oli yksi heistä.

Hetkessä

Action 2014-1 FI_v3.indd 2 2014-04-25 14:09

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 3

Arktism

arkus m

auth

e

Hei,

Kirjoittaessani tätä kirjettä, on kulunut puoli vuotta siitä, kun aseistautuneet Venäjän erikoisjoukot valtasivat kansainvälisillä vesillä Arctic Sunrise aluksemme ja pakottivat sen Muurmanskin satamaan. Minut, 27 muuta Greenpeacen aktivistia ja kaksi kuvaajaa vangittiin, koska olimme osallistuneet rauhanomaiseen mielenilmaisuun venäläistä energiajätti Gazpromia vastaan. Gazprom on ensimmäinen yhtiö maailmassa, joka aikoo tuottaa kaupallista öljyä Arktiselta mereltä.

Vankilassa olo oli rankkaa. Pahinta oli jatkuva epätietoisuus ja epävarmuus: en tiennyt missään vaiheessa mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Spekulaatiot vaihtelivat syytteistä vapauttamisesta jopa 15 vuoden vankeuteen.

Vankilassa ollessani kuulin hyvin vähän siitä, mitä kaltereiden ulkopuolella tapahtuu. Mutta jotenkin sydämessäni tiesin, että meitä tuetaan. Kotiin palattuani olen saanut kuulla mitä kaikkea Suomessa tehtiin Arktiksen suojelun puolesta ja meidän vapauttamisemme eteen. Se on tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen.

Haluan kiittää kaikkia teitä, jotka liityitte Arktiksen suojelijoihin, allekirjoititte vetoomuksia, keräsitte niihin nimiä, jaoitte tietoa Facebookissa ja tuitte työtämme muilla tavoin. Erityisesti haluan kuitenkin kiittää sinua siitä, että olet lahjoittajamme. Lahjoittajanamme mahdollistat Arktiksen suojeluun tähtäävän kampanjatyömme. Kiitos, että välität!

Mutta haluan myös muistuttaa siitä, että taistelua ei ole vielä voitettu. Meidät vapautettiin armahduksella, mutta Arktista ei. Sitä uhkaavat edelleen öljynporaus ja muut vakavat uhat. Joten nyt jos koskaan on tärkeää jatkaa yhdessä taistelua Arktiksen suojelemiseksi.

Halauksin,

Sini Saarela

Action 2014-1 FI_v3.indd 3 2014-04-25 14:10

4 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014

Kiina

Tuoreiden tilastojen mukaan Kiina asensi vuonna 2013 lähes 10 gigawatin edestä aurinkopaneeleja. Yksikään muu maa ei ole yltänyt samaan yksittäisen vuoden aikana. Samana vuonna tuulivoiman käyttö Kiinassa kasvoi 36 prosentilla 140 terawatti tuntiin, joka vastaa noin 2,5 prosenttia maan koko sähkönkulutuksesta.

Kiina on edelleen vahvasti riippuvainen hiilestä ja muista saastuttavista energianlähteistä, joiden seurauksena maan asukkaat altistuvat vakaville ilmansaasteille ja muille ympäristöhaitoille. Viime vuosina hiilen käytön kasvu on kuitenkin vähentynyt ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntynyt, mikä luo toivoa tulevaisuuteen. ●

miljoonaa ihmistä vaatii Arktiksen suojelua. Auta saamaan Arktiksen ääni kuuluville! Allekirjoita vetoomus osoitteessa savethearctic.org.

Antarktis

Japani noudattaa kansainvälistä tuomiota Antarktiksen valaanpyynnissä

Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti maaliskuun lopussa, että Japanin ns. tieteellinen valaanpyynti Eteläisellä jäämerellä on laitonta. Tuomio on saanut Japanin peruuttamaan tälle vuodelle suunnitellun valaanpyynnin.

Japani on useita vuosia uhmannut kansainvälistä kaupallisen valaanpyynnin kieltoa, joka hyväksyttiin vuonna 1982. Japani on muun muassa tappanut satoja rauhoitettuja valaita Eteläisellä jäämerellä sillä verukkeella, että pyynti tapahtuu tieteellisessä tarkoituksessa.

Greenpeace on yli 30 vuotta kamppaillut valaiden suojelemiseksi korostaen, ettei Japanin valaanpyynti Antark

tiksella ole tieteellistä eikä siten laillista. Nyt Haagin kansainvälinen tuomioistuin on todennut pyynnin laittomaksi ja vaatinut Japanilta sen

lopettamista.– Tuomio vahvistaa

lopullisesti todeksi väitteemme, ettei Japanin valaanpyynnillä ole mitään tekemistä

tieteen kanssa. Se, että Japani nyt noudattaa tuomiota ja peruuttaa pyynnin tältä vuodelta, on loistava uutinen valaille ja niille ihmisille,

jotka ovat vuosikausia taistelleet kanssamme valaiden puolesta, sanoo Greenpeacen meribiologi Hanne Lyng Winter. ●

Hyviä uutisia valaille

Kiinalle aurinkopaneelien maailmanennätys

Eteläisen jäämeren valaiden ei tarvitse pelätä pyyntiä ensimmäistä kertaa 100 vuoteen.

Xuzhoun aurinkovoimalaitos Kiinassa tuottaa arviolta

26 miljoonaa kilowattituntia vuosittain. Se vastaa 7 900 tonnia

hiiltä ja 21 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

scott portelli

uutisiazh

iyon

g fu

5

Action 2014-1 FI_v3.indd 4 2014-04-25 14:10

Grönlanti

Grönlannin talous ja työllisyys voivat kehittyä ilman vaarallista arktista öljynporausta. Tähän johtopäätökseen päädyttiin konsulttiyritys Rambøllin Greenpeacelle tekemässä raportissa. Raportti osoittaa muun muassa kalastuksen, turismin ja kaivostoiminnan suuren potentiaalin.

Grönlanti on viime vuosina aloittanut

öljynetsinnät suurilla merialueilla.

– Äärimmäiset ilmastoolosuhteet tekevät öljynporauksesta erittäin riskialtista. Suuri öljyvuoto olisi katastrofi sekä ympäristölle että kalakannoille. Se, että

Rambøllin analyysi osoittaa Grönlannin hyvinvoinnin olevan mahdollista ilman öljynporausta, on erittäin hyvä uutinen, sanoo Jon Burgwald, joka työskentelee arktisten kysymysten parissa Greenpeacella. ●

Pääkirjoitus

Paremman tulevaisuuden luomiseen tarvitaan rohkeutta

Miten sinä määrittelet rohkean toiminnan?

Onko se sitä, että Greenpeaceaktivistit protestoivat Gazpromin öljylautalla Arktiksella, vaikka

heitä uhkaa pidätetyiksi tuleminen ja vankilaan joutuminen? Onko se sitä, että vapaaehtoisemme Meksikossa keräävät jätevesinäytteitä yön pimeydessä, jotta tehtaan vartijat eivät huomaisi heitä? Vai onko se sitä, että indonesialaiset kollegamme suuryritysten uhkailusta huolimatta paljastavat palmuöljyteollisuuden tuhoavan maan sademetsiä?

Nämä miehet ja naiset toimivat rohkeasti vaarantaessaan oman turvallisen arkensa, jotta ympäristörikosten tekijät saataisiin kiinni. Myös monilla muilla rohkeilla ja periaatteellisilla teoilla osoitetaan johtajuutta ja vaikutetaan asioihin. Sinun valintasi tukea Green-peacea kertoo rohkeudesta. Olet aktiivisesti valinnut vaikuttaa maailmamme asioihin ja teetkin niin joka päivä antamalla tukesi työllemme.

Nyt rohkeutta tarvittaisiin myös suomalaisilta kansanedustajilta. Fennovoiman periaatepäätös tulee hallituksen uudelleen käsiteltäväksi todennäköisesti kesän aikana. Lue lisää Fenno-voiman muuttuneesta hankkeesta sivulta 15. Ole lisäksi aktiivinen ja hyödynnä keskiau-keamalta löytyvää Fennovoima-tietoa!

Yhdessä voimme vaikuttaa ja muuttaa tulevaisuutemme! ●

Mads Flarup ChristensenPääsihteeri, Greenpeace Norden

Ilmaston hyväksi on toimittava HETIyhdessä useiden muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa Greenpeace vaatii maailman johtajilta toimintaa ilmaston hyväksi. yK:n ilmastopaneeli IPCC kokoontui maaliskuun lopussa Japaniin viimeistelemään toisen osan uusimmasta raportistaan. Siinä todetaan, että voimme yhä jarruttaa katastrofaalisimpia ilmastomuutoksia , mutta toiminnan aika on nyt.

Arktis

Euroopan parlamentti on ottanut ison askeleen arktisen luonnon suojelemiseksi. Maaliskuussa hyväksytyssä päätöslauselmassa vaaditaan pohjoisnapaa ympäröivän alueen suojelemista. Päätöslauselman mukaan on myös tärkeää, että Arktinen neuvosto

tekee sopimuksen alueen suojelemisesta öljyteollisuuden ja laivaliikenteen päästöiltä. Pohjoisnapaa ympäröivän alueen suojelu an

taisi toivoa niin alueen kalakannoille kuin myös monille ainoastaan Arktiksella eläville eläinlajeille, kuten jääkarhuille ja mursuille. ●

Euroopan parlamentti haluaa Arktiksen suojelua

Grönlanti pärjää ilman öljyä

Jeremie so

uteyrat

Joh

ann

a han

no

larissa Beum

er

Jääkarhut vaeltavat.

ivars silis

Maatalous ja lampaiden kasvatus ovat nopeassa kasvussa eteläisessä Grönlannissa.

Tuoreimmat uutiset. Haluatko tietää miten, missä ja milloin kaikki tapahtuu? Tilaa uutiskirjeemme osoitteesta greenpeace.fi /uutiskirje.

pohjoismaalaista tuki Greenpeacea taloudellisesti vuonna 2013. Kiitos,

että olet yksi heistä!151 487

Action 2014-1 FI_v3.indd 5 2014-04-25 14:10


Vaatekaapin hirviöt

Tutkimus osoittaa muun muassa, että 82 tutkitusta lastenvaatteesta 50 sisälsi nonyylifenolietoksylaatteja, jotka voivat vedessä hajota myrkylliseksi ja hormonitoiminnalle haitalliseksi nonyylifenoliksi. Perehdyttyään tarkemmin 35:een muovipainatuksia sisältävään lastenvaatteeseen tutkijat huomasivat myös, että vaatteista 33 sisälsi hormonitoiminnalle haitallisia ftalaatteja.

Tämän lisäksi vaatteista löytyi pieniä tai suurempia määriä vaarallisia kemikaaleja, kuten orgaanisia tinayhdisteitä, antimoneja ja per fluorattuja yhdisteitä, kertoo ekotoksikologi Therese Jacobson, joka toimii Pohjoismaiden kampanjapäällikkönä Greenpeacen maailman laajuisessa kampanjassa myrkyttömän tekstiiliteollisuuden puolesta.

– Tässä on kyse kemikaaleista, joita teollisuudessa käytetään vaatteiden pesuun, värjäykseen ja käsittelyyn, jotta ne hylkisivät vettä ja likaa, hän jatkaa. Valitettavasti huomattava määrä aineista ajautuu paikkoihin, joissa ne voivat aiheuttaa

Detox the Future kampanjan alettua vuonna 2010 maailman 20 suurinta vaatevalmistajaa on sitoutunut lopet

tamaan vaarallisten kemikaalien käytön tuotannossaan vuoteen 2020 mennessä. Vielä on kuitenkin tehtävä paljon työtä ennen kuin ala on täysin myrkytön. Tämä käy ilmi Greenpeacen tuoreesta tutkimuksesta A Little Story About the Monsters in Your Closet, jossa tunnettujen valmistajien lastenvaatteista eri puolilla maailmaa löytyi useita vaarallisia kemikaaleja.

Greenpeace valitsi huomionsa kohteeksi juuri lastenvaatteissa esiintyvät vaaralliset kemikaalit, sillä lapset ja nuoret ovat erityisen herkkä ryhmä. He altistuvat suuremmalle määrälle myrkkyjä ja ovat myös haavoittuvaisempia kuin aikuiset. Koska heidän kehonsa ovat edelleen kehitysvaiheessa, heillä on lisäksi suurempi riski altistua esimerkiksi hormonitasapainon ja lisääntymisterveyden häiriöille.

”Kukaan ei halua myrkkyvaatteita”Detox the Future -kampanjalla on saavutettu paljon. Silti tunnetut vaatemerkit käyttävät edelleen myrkyllisiä kemikaaleja tuotannossaan ja jopa lastenvaatteiden valmistuksessa.

Therese Jacobson on ympäristömyrk-kyjen tutkija ja Detox the Future-kampan-jan kampanja-päällikkö.

suurta vahinkoa.Osa myrkyistä päätyy luontoon

joko varsinaisen tuotantoprosessin aikana tai sen jälkeen esimerkiksi pesun yhteydessä. Kemikaalit voivat myös imeytyä ihmisen kehoon vaatteiden kautta.

– Näitä kemikaaleja on kaikkialla. Sen lisäksi että ne ovat vaarallisia, monet niistä eivät edes hajoa luonnollisin tavoin. Niitä voi löytää si kiöistä, napanuorista ja jopa Arktiksen jääkarhuista, Therese Jacobson sanoo.

– Ei ole oikein, että lapsemme altistuvat niin monille myrkyille. Meidän on korkea aika katkaista tämä noidankehä.

Kevään 2014 aikana Greenpeace jatkaa maailmanlaajuista kampanjaansa, jolla se pyrkii poistamaan vaaralliset kemikaalit maailman tekstiilituotannosta mahdollisimman nopeasti. Yksi tärkeimmistä päämääristä on kannustaa tunnettuja valmistajia toimimaan suunnannäyttäjinä. Siinä Greenpeacen tukijat ovat luonnollisesti keskeisessä roolissa, Therese Jacobson sanoo.

– Yhdessä pystymme varmasti toimimaan positiivisena voimana ja saamaan vaarallisten kemikaalien käytön vähenemään.

Sitoutuminen onkin tähän mennessä ollut fantastista, hän kertoo.

– Valtavan tuen ansiosta tämän kampanjan parissa työskentely on erittäin mukavaa. Lisäksi se auttaa meitä saamaan mukaan yrityksiä, poliitikkoja ja viranomaisia. Kukaan ei yksinkertaisesti halua käyttää myrkyllisiä vaatteita. ●

Keskiössä

Vaatevalmi�ajat käyttävät vaarallisia kemikaaleja vaatteiden pesuun, värjäykseen ja käsittelyyn saadakseen vaatteet hylkimään vettä ja likaa. Tehtaiden jätevesi saattaa sisältää esimerkiksi myrkyllisiä �alaatteja, karsinogeenisia amiineja ja nonyylifenolietoksylaatteja.

Tehtailta lähtee vaaralli�en kemikaalien jäämiä sisältäviä vaatteita maailmanlaajuiseen myyntiin jopa sellaisiin maihin, joissa kemikaalien käyttö vaateteollisuudessa on kiellettyä. Useimmat kaikkein vaarallisimmi�a kemikaaleis-ta voivat imeytyä kehoomme ihon tai hengity�eiden kautta (katso suuri kuva).

Myös muut kuin tehtaat aiheuttavat vaarallisia kemikaalipää�öjä. Huomatta-va määrä vaarallisia aineita huuhtoutuu pois vaatteiden pesun yhteydessä, jolloin ne päätyvät vähitellen pohjave-siin ja muihin lähiympäri�öm-me vesi�öihin. Tällä tavalla kemikaaleja joutuu myös juomaveteemme.

Vaarallinen nonyylifenoli säilyy pitkään eikä hajoa luonnossa helpo�i. Sen sijaan se vara�oituu sedimentteihin, joi�a se päätyy kalojen ja muiden eläinten elimi�öön. Kun se on päässyt osaksi ravintoketjua, päätyy se ennemmin tai myöhemmin todennäköise�i myös meidän ruokapöytäämme.

Kemikaalien vaarallinen kiertokulku

Lähde: Toxic �reads: �e Big Fashion Stitch-Up, Greenpeace 2012

1 2 3 4

Action 2014-1 FI_v3.indd 6 2014-04-29 10:08


Vaatekaapin hirviöt

SUUVauvat tutkivat mielellään esineitä suullaan, jolloin heillä on myös suurempi riski altiua kemikaaleille esimerkiksi lelujen tai vaatteiden välityksellä.

SISÄELIMETLaen ja nuorten sisäelimet varaoivat ja kierrättävät tiettyjä kemikaaleja suuremmassa määrin kuin aikuien. Lisäksi laen keho hajottaa ja tuhoaa kemikaaleja aikuisia heikommin.

VATSALapset syövät ja juovat aikuisia enemmän suhteessa oman kehonsa painoon. Lisäksi pienimmillä vauvoilla ravintoaineet imeytyvät suureksi osaksi ruoansulatuskanavan kautta, jolloin tietyille kemikaaleille altiuminen on todennäköisempää.

Lähde: A Little Story About the Monsters in Your Closet. Greenpeace 2014.

AIVOTLapsilla on aikuisia kehittymät-tömämpi veri-aivoee, joka rajoittaa kemikaalien pääsyä verenkierroa aivoihin. Tämän seurauksena esimerkiksi sikiön ja vauvan aivot ovat erityisen alttiita mahdollisille verenkierrossa esiintyville kemikaaleille.

On monia syitä, miksi lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita ympäriön vaarallisille kemikaaleille. Seuraavassa on joitakin niiä.

Tämän vuoksi lapset ovat erittäin alttiita

IHOLaen ihon pinta-alan ja kehon painon välinen suhde on erilainen kuin aikuisilla, minkä vuoksi lapset ovat aikuisia alttiimpia vaaanottamaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja suhteessa kehonsa painoon.

Vaatevalmi�ajat käyttävät vaarallisia kemikaaleja vaatteiden pesuun, värjäykseen ja käsittelyyn saadakseen vaatteet hylkimään vettä ja likaa. Tehtaiden jätevesi saattaa sisältää esimerkiksi myrkyllisiä �alaatteja, karsinogeenisia amiineja ja nonyylifenolietoksylaatteja.

Tehtailta lähtee vaaralli�en kemikaalien jäämiä sisältäviä vaatteita maailmanlaajuiseen myyntiin jopa sellaisiin maihin, joissa kemikaalien käyttö vaateteollisuudessa on kiellettyä. Useimmat kaikkein vaarallisimmi�a kemikaaleis-ta voivat imeytyä kehoomme ihon tai hengity�eiden kautta (katso suuri kuva).

Myös muut kuin tehtaat aiheuttavat vaarallisia kemikaalipää�öjä. Huomatta-va määrä vaarallisia aineita huuhtoutuu pois vaatteiden pesun yhteydessä, jolloin ne päätyvät vähitellen pohjave-siin ja muihin lähiympäri�öm-me vesi�öihin. Tällä tavalla kemikaaleja joutuu myös juomaveteemme.

Vaarallinen nonyylifenoli säilyy pitkään eikä hajoa luonnossa helpo�i. Sen sijaan se vara�oituu sedimentteihin, joi�a se päätyy kalojen ja muiden eläinten elimi�öön. Kun se on päässyt osaksi ravintoketjua, päätyy se ennemmin tai myöhemmin todennäköise�i myös meidän ruokapöytäämme.

Kemikaalien vaarallinen kiertokulku

Lähde: Toxic �reads: �e Big Fashion Stitch-Up, Greenpeace 2012

1 2 3 4

Vaaralliset kemikaalit

Näin voit vaikuttaaVoimme kaikki painostaa tekstiiliteollisuutta lopettamaan vaarallisten myrkkyjen käytön tuotannossaan. Näin voit itse vaikuttaa:● Osta vaatteet käytettyinä aina kun mahdollista. Tai mikset vaihtaisi vaatteita kavereidesi kanssa?● Kannusta vaatevalmistajia ottamaan vastuuta. Vaadi niiltä tietoa siitä, miten ne aikovat poistaa vaarallisten kemikaalien käytön tuotantoketjustaan .● Vaadi hallitusta ja viranomaisia rajoittamaan vaarallisia kemikaaleja sisältävien tuotteiden myyntiä ja maahantuontia.Lue lisää osoitteesta www.greenpeace.� /myrkyt.

KUVITU

S: DAN

IEL GIN

EMAN

Action 2014-1 FI_v3.indd 7 2014-04-29 10:08


Toiveena tiikeriystävälliset tuotteet

Sademetsät uhan allaRaportti

Kun palmuöljyplantaasit leviävät Indonesiassa, kutistuu viimeisten sumatrantiikereiden, orankien jamuiden uhanalaisten lajien elinympäristö. Lue lisääsiitä, miten Greenpeace on onnistunut saamaan osanmaailman suurimmista palmuöljyn tuottajistasitoutumaan sademetsien tuhoamisen lopettamiseen.

Action 2014-1 FI_v3.indd 8 2014-04-25 14:10

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 9action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 9

Toiveena tiikeriystävälliset tuotteet

Palmuöljytuotannon aiheuttama sademetsätuho

uhkaa sumatrantiikereitä. Niitä elää luonnossa enää

noin 400 yksilöä.

paul h

ilton

Action 2014-1 FI_v3.indd 9 2014-04-25 14:10


V iime kesänä paljastui, että Indonesian sademetsien laajamittaisten ja tuhoisien palojen takana oli palmuöljyteollisuus.

Tiedon toi julki Greenpeace, joka kykeni lisäksi osoittamaan Yhdysvaltain ilmailu ja avaruushallinnon Nasan ottamilla satelliittikuvilla, että puolet tulipaloista roihusi alueilla, joilla maan hallitus on kieltänyt metsien hakkuut.

Tämä ei valitettavasti ollut meille mikään yllätys, kertoo Yuyun Indradi, joka työskentelee Greenpeacella metsänsuojelun parissa

Indonesiassa. Olimme tietoisia siitä, että viranomaisvalvonta on vähäistä ja korruptoitunutta. Viranomaiset myöntävät itse valvonnan puutteen ja sanovat nyt asettavansa väärin toimineet yhtiöt vastuuseen.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että palmuöljyn tuottajien toimia Indonesian sademetsissä olisi helppo valvoa jatkossakaan.

– Hallitus sääti hiljattain lakeja, jotka uhkaavat tuhota Greenpeacen ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen työn. Työskentelyolosuhteet ovat muutenkin erittäin vaikeat. Meitä uhkaillaan puhelimitse ja kirjeillä. Niinkin on käynyt, että yritykset

palkkaavat ihmisiä protestoimaan toimistomme edessä ja esittämään uhkailevia ja virheellisiä väitteitä työstämme.

Liityttyään Greenpeaceen tammikuussa 2009 Yuyun Indradi on ollut mukana monessa erilaisessa toiminnassa sademetsien hakkuiden lopettamiseksi. Etenkin palmuöljyn valmistajia on painostettu muuttamaan tuotantoaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävämmäksi.

Yuyun Indradi on myös kuulunut Greenpeacen tiikeriaktivisteihin ja vieraillut Indonesian sademetsäalueilla. Hän on omin silmin todis

Tiikeriaktivistit paljastavat sademetsien tuhoajat

Vieraileminen näillä alueilla on sydäntä-särkevän surullista.

Greenpeacen tiikeriaktivistit dokumentoivat sademetsien hakkaamista ja suoalueiden kuivausta Borneon Kalimantanilla.

Vaikeat työolot ja erilaiset uhat ovat jokapäiväisiä, kun Greenpeacetutkii ja paljastaa yhteyksiä sademetsätuhon ja palmuöljytuotannonvälillä Indonesiassa. Palmuöljyä käytetään yleisesti sellaisissaarkipäivän tuotteissa kuin shampoo, suklaa ja biopolttoaineet.


Action 2014-1 FI_v3.indd 10 2014-04-25 14:10


Greenpeacen metsäasiantuntija yuyun Indradi esittää todisteita sademetsätuhosta Indonesian metsistä vastaavalle ministerille Zulkifl i Hasanille.

tanut ja dokumentoinut niiden jatkuvan tuhoamisen.

– Vieraileminen näillä alueilla on sydäntäsärkevän surullista, hän sanoo. Valtavat majesteettiset sademetsät ovat muuttuneet loputtomaksi kantojen peittämäksi alastomaksi maaksi. Herää kysymys, minne kaikki metsissä elävät ihmiset ja eläimet menevät.

Siksi onkin sitä parempi, mitä useammat kuluttajat ympäri maailman tulevat tietoisiksi palmuöljytuotannon seurauksista, Yuyun Indradi toteaa.

– Olen äärimmäisen kiitollinen kaikille niille lahjoittajille, jotka

ovat tukeneet työtämme maani sademetsien pelastamiseksi. Nyt toivon vain, että asianomaiset yritykset sitoutuvat muutokseen tosissaan – niin, että metsätaloudestamme tulee kestävää sekä yhteiskunnallisesti että ympäristön kannalta, Yuyun sanoo. Myös Indonesian hallituksen on välttämätöntä kiinnittää enemmän huomiota metsien ja kosteikkojen suojeluun, tarkistaa nykyiset toimiluvat sekä parantaa metsäpolitiikkaansa. Se on ratkaisevaa Indonesian jäljellä olevien sademetsien pelastamiseksi. ●

Tiikeriaktivistit paljastavat sademetsien tuhoajat

Likainen palmuöl-jy uhkaa tiikereitäBiodiversiteetti. Indonesian sademetsät muodostavat maailman kolmanneksi suurimman sademet-säalueen. Sieltä löytyy 10–15 pro-senttia kaikista tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista. Suurta määrää näitä lajeja uhkaa nyt sukupuutto nopean metsäkadon vuoksi. Joka vuosi Indonesiassa tuhotaan neljä kertaa Ahvenanmaan kokoinen alue sademetsää. Sumatrantiikeri on äärimmäisen uhanalainen, ja niitä elää luonnossa enää arviolta 400 yksilöä. Orangit, sumatransar-vikuonot ja useat muut uhanalaiset lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon lähitulevaisuudessa, ellei niiden elinalueiden tuhoamista lopeteta välittömästi. Palmuöljytuotanto on suurin yksittäinen metsätuhon aiheuttaja Indonesiassa.

Lue lisää:Bustar painostaa yrityksiä lopet-tamaan metsä-tuhon

arDiles ran

tes

Makeisia ja meikkejäAinesosa. Palmuöljyä käytetään nykyään monissa erilaisissa kulutus-tuotteissa. Noin 70 prosenttia koko maailman palmuöljytuotannosta päätyy elintarviketeollisuuteen, jossa sitä käytetään esimerkiksi suk-laan, keksien, perunalastujen, jää-telön sekä margariinien valmistuk-seen. Toinen tavallinen käyttökohde ovat kauneus- ja hygieniatuotteet , kuten saippua, meikit, ihovoiteet ja pesuaineet. Viime vuosina palmuöl-jyn kysyntä myös biopolttoaineen raaka-aineeksi on kasvanut, ja esimerkiksi suomalaisesta Neste Oilista on tullut maailman suurimpia palmuöljyn käyttäjiä.

ulet ifan

sasti

ulet ifan

sasti

Viime kesänä Greenpeace paljasti, että palmu-öljyteollisuus oli syypää laajoja sademetsäalueita tuhonneisiin rajuihin metsäpaloihin Indonesiassa.

Tervetuloseremonia. Greenpeace työskentelee yhdessä Indonesian alkuperäiskansojen kanssa ratkaisujen löytämiseksi ja metsien kestävän käytön edistämiseksi.

ulet ifan

sasti

istockph

oto

Neste Oilista on tullut maailman suurimpia palmuöljyn käyttäjiä.

istockph

oto

Action 2014-1 FI_v3.indd 11 2014-04-25 14:10


Palmuöljyä tuotetaan joka vuosi entistä enemmän kansainvälisten elintarvikeyritysten sekä kosmetiikkatuote ja biopolttoainevalmis

tajien kasvaviin tarpeisiin.Valitettavasti suurin osa pal

muöljystä on peräisin tuhotuilta sademetsäalueilta. Sademetsien tuhoaminen vaikuttaa niin eläimiin, ihmisiin kuin ilmastoonkin.

Tämän vuoksi Greenpeace on käynnistänyt maailmanlaajuisen kampanjan, joka pyrkii saamaan kansainväliset kuluttajatuoteyritykset lopettamaan sellaisen palmuöljyn käytön, joka on peräisin tuhottujen sademetsien ja suomaiden tilalle perustetuilta viljelmiltä, kertoo Erika Bjureby, joka johtaa

kampanjaa Pohjoismaissa.– Maksamme tällaisesta tuotan

nosta kohtuuttoman korkean hinnan, Erika Bjureby toteaa. Hän on vieraillut indonesialaisilla palmuöljyviljelmillä useita kertoja.

– Tämä on yksi maailman suurimmista ympäristökatastrofeista. Valtavankokoisia alueita on autioitunut. Järkytyn joka kerta yhtä paljon viljelmillä käydessäni. Paluuta entiseen ei enää ole. Koko ekosysteemi muuttuu, puut poltetaan, eläimiä kuolee, ihmisten koteja tuhotaan. Se on tragedia, jolla on monta ulottuvuutta.

Ensimmäisenä kampanjassa tuotiin Indonesian päättäjien

tietoisuuteen palmuöljytuotannon tuhoisat seuraukset. Seuraavaksi selvitettiin, mitkä tuottajat olivat metsien tuhoamisen takana ja mihin palmuöljy lopulta päätyi. Paljastamalla yhteyden Indonesian tuhottujen metsien ja ympäri maailmaa myytävien tunnettujen tuotteiden välillä Greenpeace pystyi painostamaan suuria kansainvälisiä kuluttajatuotteiden valmistajia.

– Suurilla kansainvälisillä yrityksillä on paljon vaikutusvaltaa, koska ne käyttävät tuotannossaan runsaasti palmuöljyä. Ne voivat siksi vaikuttaa siihen, millä tavoin palmuöljyä tuotetaan. Tämän vuoksi yksi tavoitteistamme onkin taivutella nämä yritykset laatimaan käytäntöjä, jotka takaavat, etteivät ne osta sademetsä tai suomaaalueilla tuotettua palmuöljyä. Yritysten tulee myös todistaa, etteivät

ne suosi alihankkijoita, jotka tuhoavat tiikerien ja orankien

elinympäristöä tai loukkaavat paikallisten yhteisöjen oikeuksia. Kun suurimmat yritykset toimivat

suunnannäyttäjinä, ei muillakaan ole mitään syytä olla

seuraamatta niiden jalanjäljissä, Erika Bjureby sanoo.

– Kuluttajatuoteyritykset ovat erittäin riippuvaisia tuotemerkistään. Kampanjassamme keskeinen rooli on ollut sadoillatuhansilla tukijoillamme, jotka ovat kirjoittaneet kirjeitä ja sähköposteja yrityksille, jakaneet lausuntoja sosiaalisessa mediassa ja tukeneet meitä taloudellisesti. ●

Suuryritykset suunnannäyttäjinä

●1 Kuluttajatuoteyritykset, kuten Unilever, Nestlé,

Colgate, Mars, Kellogg’s ja L’Oréal, ovat lopettaneet palmuöljyn ostamisen sade-metsiä tuhoavilta tuottajilta.

●2 Maailman suurimpiin palmuöljyn tuottajiin lu-

keutuvat Wilmar Internatio-nal ja Golden Agri-Resour-ces ovat luvanneet lopettaa metsien hakkuut.


Jos tiikerit osaisivat puhua, ne kiittäisivät sinua

Ahvenanmaata. Niin iso alue sademetsää tuhotaan joka vuosi Indonesiassa.

Avain menestykseen: kuluttajien painostus on saanut tunnetut suuryritykset, kuten Nestlén, Kellogg’sin, Marsin, Unileverin ja L’Oréalin käyttämään vaikutusvaltaansa, jotta tuhotuilta sademetsäalueilta peräisin olevan palmuöljyn käyttö saataisiin lopetettua.

4

AUTASUMATRAN-TIIKERIÄ!LAHJOITA 10 EUROA LÄHETTÄMÄLLÄ TEKSTI-VIESTI 10E GP+ NIMESI JA OSOITTEESI NUME-ROON 16303.

Jos emme pysäytä metsäkatoa, tulee sumatrantiikeri hyvin pian

häviämään sukuputtoon.

Erika Bjureby

Action 2014-1 FI_v3.indd 12 2014-04-25 14:10


Hän painostaa yrityksiä lopetta-maan metsätuhon

J oulukuussa 2013 maailman suurin palmuöljyn tuottaja Wilmar International julkisti suunnitelmansa sademetsätuhon lopettamiseksi. Wilmarin päätös oli paitsi suuri läpimurto Greenpeacelle Indonesiassa, myös virstanpylväs taistelussa koko maail

man sademetsien puolesta, kertoo kampanjapäällikkö Bustar Maitar.

– Emme osanneet aluksi uskoa sitä todeksi, hän sanoo. Saimme yhden keskeisistä tuottajista tekemään parannuksen ja osoittamaan muulle maailmalle, että palmuöljyä on mahdollista tuottaa myös sademetsiä tuhoamatta.

Läpimurron taustalla on vuosikausien ahkera ja väsymätön, Bustar Maitarin ja hänen kollegojensa vetämä kampanja. He keräsivät ensin todisteita siitä, miten Wilmar tuhosi sademetsää ja suomaita. Sen jälkeen selvitettiin palmuöljyn kulkua viljelmiltä valmiisiin kuluttajatuotteisiin, joiden joukosta paljastuivat muun muassa tunnetut pohjoismaalaiset suklaamerkit Marabou ja Freia.

Wilmarin suunnanmuutoksessa ratkaisevassa osassa olivat Greenpeacen paljastuksia seuranneen negatiivisen julkisuuden lisäksi tuhannet tukijat eri puolilla maailmaa. Sitoumuksellaan Wilmar seuraa suurta indonesialaista palmuöljyn tuottajaa Golden AgriResourcesia, joka lupautui helmikuussa 2011 lopettamaan metsätuhon.

– Tämä on tietysti suuri haaste, joka vaatii tukea yrityksiltä, hallitukselta ja kansalaisilta, Bustar Maitar toteaa. Mutta nyt kun kaksi maailman suurinta palmuöljyn tuottajaa ovat näyttäneet, että palmuöljyä on mahdollista tuottaa tuloksellisesti ilman sademetsien tuhoamista, on otettu askel oikeaan suuntaan. Jatkamme sekä palmuöljytuottajien että suurten kulutustuoteyritysten painostamista sitoutumaan metsätuhon lopettamiseen. ●

Henkilökohtaista Bustar MaitarTyö. Johtaa Indonesian sademetsien suojelutyötä Greenpeacessa.Ikä. 36 vuotta.Asuu. Indonesian pääkaupungissa Jakartassa.Unelmana. Saada aikaan globaali kansanliike ja onnis-tua maailman sademetsien pelastamisessa.

Bustar Maitarin ja hänen kollegoidensa periksi antamaton työ on saanut maailman suurimman palmuöljyn tuottajan Wilmar Internationalin sitoutumaan sademetsätuhon lopettamiseen.

kuva aD

e Dan

hu

r

Action 2014-1 FI_v3.indd 13 2014-04-25 14:10


Testamentti

Vuonna 2013 saimme Pohjois maissa testamenttilahjoituksina 268 000 euroa. Olemme hyvin kiitollisia ja liikuttuneita näistä lahjoista.

Jokainen testamentti lahjoitus on osoitus suuresta luottamuksesta ympäristönsuojelutyötämme kohtaan. Me teemme tietenkin kaikkemme ollaksemme luottamuksen arvoisia.

Olemme hyvin kiitollisia, jos haluat muistaa Greenpeacea testamenttilahjoituksella. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Testamenttilahjoitus ei maksa sinulle mitään nyt, mutta sen kautta osallistut elämän jatkumisen turvaamiseen haavoittuvaisella planeetallamme ja autat sen säilyttämisessä jälkipolville.

Lue lisää testamenttilahjoituksista osoitteessa greenpeace.fi/testamentti tai soita lahjoittajapalveluumme Ullalle, puh.: (09) 698 6317. ●

suomesta

Vapaaehtoiset tiikereinä Tiikereiksi pukeutuneet vapaaehtoisemme jakoivat tietoa palmuöljytuotannon aiheuttamasta metsätuhosta Indonesiassa. Hilseshampoo Head & Shouldersin valmistajan Procter & Gamblen käyttämät palmuöljyn tuottajat hävittävät viimeisiä sumatrantiikereiden elinalueita.

teemu

silván

Tilaa uutiskirje! Saat sähköpostilla tietoa kampanjoistamme ja siitä, miten sinä voit auttaa. www.greenpeace.fi/uutiskirje

He turvasivat elämän jatkumisen

marku

s mau

the

Muistamalla Greenpeacea testamentissasi autat suojelemaan elämää sen kaikissa muodoissa.

Kysy Ullalta Jos sinulla on kysyttävää työstämme tai lahjoituksestasi, voit kirjoittaa Ullalle osoitteeseen [email protected] tai soittaa nume-roon (09) 698 6317.

Hei Ulla Miksi pyydätte minulta lisälahjoituksia, vaikka tuen jo toimintaanne kuukausilahjoituksella?

Terveisin Simo

Kiitos, että uskot ympäris-tötyöhömme ja tuet sitä säännöllisesti. Lahjoi-tuksesi on meille hyvin arvokas. Tarvitsemme kuukausilahjoitusten ohella lisälahjoituksia, jotta pystymme kampanjoi-

maan mah-dollisimman tehokkaasti ympäristö-rikoksia vastaan. Monet lahjoittajamme haluavat vaikuttaa enemmän ja ovat kiinnostuneita samalla ajankohtaisesta kampanjatiedosta. Voit aina kieltäytyä lahjoitus-pyynnöistämme, jos et sillä hetkellä halua tai pysty lahjoittamaan enempää.

Terveisin Ulla

KySy SINÄKIN ULLALTA!(09) 698 6317

Action 2014-1 FI_v3.indd 14 2014-04-25 14:10


GreenpeaceOsoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A, 5 krs.00120 HelsinkiLahjoittajapalvelun puh. (09) 698 6317Puh. (09) 424 50230info.fi [email protected]

Rahankeräysluvat: Poliisihallituksen Green-peace Pohjolalle 15.4.2013 myöntämä rahankeräy-slupa 2020/2013/856 ajalle 15.4.2013-14.4.2015. Ahve-nanmaan maakuntahallitus 2013/7922.

Greenpeace Action# 2 2014

Julkaisija: Irina Heinonen

Toimitus: Kristine Clement, Raisa Heinämäki, Stefan Bruhnja Annika Wickman

Toimituksen sähköposti: [email protected]

Kansikuva: Indonesialaisia tiikeriaktivisteja. Kuva: Ulet Ifansasti.

.greenpeace.fi Muistathan, että verkko-palvelussamme voit: • Antaa ylimääräisen

lahjoituksen• Tilata testamenttiesitteen• Päivittää yhteystietosi• Tilata sähköisen

uutiskirjeen• Allekirjoittaa vetoomuksia• Osallistua kampanjoihimme

Paperi ja ympäristöTämä lehti on painettu Pohjoismaissa 100 % kier-rätyspaperille. Pyrimme lehden tuotannossa mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.

Hae feissariksi! Saat arvokasta työkokemusta ja teet Greenpeacesta vahvemman ympäristön puolustajan. greenpeace.fi /feissari

Kiitos! Sinun lahjoituksesi suojelee herkkää planeettaamme.

NÄIN SINUN LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI LEVITÄ TIETOA FENNOVOIMASTA! KESKIAUKEAMA

Arktis

ARCTIC 30:N SINI SAARELA:

”KIITOS TUESTASI” SIVU 2

#2/2014

Keskiössä

Hävitä hirviöt

vaatekaapistasi! SIVU 6

SINI SAARELA:

vaatekaapistasi!

Tiikeriaktivistit paljastavat likaisen palmuöljyn YRITYSTEN PAINOSTUS AUTTAA PYSÄYTTÄMÄÄN METSÄTUHON INDONESIASSA INDONESIASSA SIVU 8

Lehti Greenpeacen tukijoille Kevät 2014


He turvasivat elämän jatkumisenn

oriko

hayash

i

Jehki Härkönen lähti mukaan ensimmäiseen ydinvoiman

vastaiseen kampanjaan 15vuotiaana. Nykyään hän työskentelee energiavastaavana Greenpeacella ja kampanjoi Pyhäjoelle suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista vastaan.

Mikä Fennovoiman tilanne nyt on?

Tämänhetkinen hanke on aivan erilainen kuin se, jolle eduskunta antoi aikanaan luvan. Luvan saaneessa hankkeessa suunnitelmana oli, että yksityinen saksalainen energiayhtiö yhdessä suo malaisen teollisuuden kanssa rakentaisi ranskalaisen tai japanilaisen reaktorin. Nyt tilanne on se, että puolet alkuperäisistä omistajista on vetäytynyt hankkeesta ja suurimmaksi omistajaksi on tullut Venäjän valtion yksikkö Rosatom.

Miksi Rosatomin mu-kaantulo on ongelma?

Fennovoiman lupakäsittelyssä Suomen eduskunta piti tärkeänä juuri Venäjäriippuvuudesta irtipääsyä. Nyt ministeri Vapaavuori haluaa viedä eteenpäin venäläisomisteisen ydinvoimahankkeen, jonka rakentami

nen ja polttoaine ovat täysin venäläisissä käsissä. Suomalais omistus

on tällä hetkellä epävarmalla

pohjalla, ja virallisesti se on pudonnut alle puoleen.

Onko jotain, mitä ihmiset voivat

tehdä, jotta uutta ydinvoimalaa ei koskaan rakenneta?

Jos lupakäsittely tulee uudelleen eduskunnan äänestettäväksi, olisi erityisen tärkeää että kaikkialta kansalaisyhteiskunnasta tulisi palautetta siitä, että uutta ydinvoimalaa ei haluta. Kansalaisjär jestöt eivät pysty muuttamaan päätöstä yksin. Eli nimenomaan nyt tarvitaan ihmisten omaa

aktiivisuutta.

Olet vieraillut Fukushi-man alueella kahdesti. Millaisia seurauksia ydinvoimalaonnetto-muudella on ollut?

Yli 100 000 ihmistä menetti kotinsa. Monet, kuten maanviljelijät ja kalastajat, menettivät lisäksi elantonsa. Evakuoidut asuvat edelleen puistoihin ja urheilukentille rakennetuissa parakeissa. Näiden ihmisten elämä on mennyt traagisesti sekaisin.

Miltä Fukushiman alueella näyttää nyt kun onnettomuudesta on kulunut reilut kolme vuotta?

Ensisilmäyksellä siellä on todella kaunista. Luonto on vallannut kylissä ja kaupungeissa tilaa no

peasti, sillä Fukushiman alue on hyvin kosteaa. Kylät ovat tyhjillään ihmisistä, mikä on hyvin aavemaista. Voimalasta vuotaa edelleen radioaktiivista vettä mereen. Kukaan ei tiedä, mitkä sen lopulliset seuraukset ovat. ●

Ydinvoimaa

Jehki mittaa säteilytasoja Fukushiman alueella kaksi vuotta ydinvoimala-onnettomuuden jälkeen.

KySy SINÄKIN ULLALTA!(09) 698 6317

Muotokuva

vastustamassa

Henkilökohtaista

Jehki HärkönenIkä: 29Greenpeacella: Ener-giavastaavana neljän vuoden ajan Erityiskoulutus: Hollannissa suoritettu säteilysuojeluasian-tuntijan tason 5B sertifi kaattiPerhe: 2 lasta ja puoliso

Jahki Härkönen

matti snellman

Hyödynnä keskiaukea-malta löytyvää Fennovoima-tietoa!

Action 2014-1 FI_v3.indd 15 2014-04-25 14:10

UUTISIA: JAPANI PERUUTTAA VALAANPYYNNIN ANTARKTIKSELLA SIVU 4

Arktis

Shell odottaa Arktiksella

kuvat: D

aniel m

ueller (ven

ÄJÄ) Jeroen

staats (euro

oppa) ph

il craWfo

rD (u

usi-seelan

ti)

1

6

●1 Shell ei poraa öljyä Arktiksella vuonna 2014. Näin öljyyhtiön toimitusjohtaja Ben van Beurden ilmoitti hiljattain joukolle sijoittajia. Ilmoitus

tapahtui vain viikko sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen tuomioistuin oli hylännyt öljynporaushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin. Päätös osoittaa, että Greenpeacen ponnistelut koko maailman huomion kiinnittämiseksi Arktiksen herkkään ympäristöön on alkanut vaikuttaa Shellin maineeseen. Yli viisi miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa on allekirjoittanut Greenpeacen vetoomuksen Arktiksen suojelemiseksi ja riskialttiin öljynporauksen kieltämiseksi tällä herkälläalueella.

Länsi-Sahara

Ruotsalainen liikakalastus Afrikan vesillä

●2 Valtaosaa ylikapasiteetin

vuoksi ruotsalaisesta kalastuslaivastosta poistetuista troola-reista ei romuteta, vaan ne viedään muualle, osoittaa Greenpeacen selvitys ”Exporting Exploi-tation”. Troolarien vienti kiihdyttää liikakalastusta Länsi-Saharan vesillä, jos-sa kaloja pyydetään jo ennestään liikaa.

Venäjä

Lukoilin päästöistä miljoonasakot

●4 Action on aiemmin kertonut mittavien

öljypäästöjen seurauksista Komin tasavallassa Venäjällä. Nyt paikallinen tuomioistuin on määrännyt alueen suurimman toimijan Lukoilin maksamaan lähes 13 miljoonan euron sakot tuhoista, joita yhtiön päästöt ovat aiheuttaneet.

3

Uusi-Seelanti

Kielto haiden eväpyynnille

● Uusi-Seelanti on vihdoin päättänyt

liittyä niiden satojen maiden joukkoon, jotka ovat kieltäneet haiden eväpyyn-nin. Joka päivä 270 000 hai-ta joutuu uhraamaan henken-sä evien suuren kysynnän vuoksi. Monia hailajeja uhkaa sukupuutto.5

4

Australia

Rakentaminen uhkaa Isoa valliriuttaa

●6 2 500 ympäristönsuojelijaa kokoontui helmikuussa Sydneyyn vastustamaan hallituksen päätöstä rakentaa hiilisatama Abbot

Pointiin. Suunnitelmissa on muun muassa kaataa kolme miljoonaa kuu-tiometriä ruopattua maata maailmanperintökohteeksi luokitellulle Isolle valliriutalle.

2

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2013

Maailmalla

Täällä lahjoituksesi auttaa!

ISO ROOBERTINKATU 20-22 A, 00120 HELSINKI MItella Posti Oy


Eurooppa

Viimeinen käyttöpäivä

● Maaliskuussa 240 Greenpeacen aktivistia järjesti protesteja

ympäri Ruotsia ja viidessä muussa Euroopan maassa kiinnittääk

seen huomion vanhojen ydinreaktoreiden vaaroihin. EUalueella käytössä olevista 151 reaktorista 66 on yli 30

vuotta vanhoja ja seitsemän yli 40 vuotta vanhoja.

Action 2014-1 FI_v3.indd 16 2014-04-25 14:10

Greenpeace Action kevät 2014

Documents

Transcript of Greenpeace Action kevät 2014