Etruskien uskonto 3:Disciplina Etrusca

Helsingin yliopisto 2010

Jorma Kaimio

Tages

• Cicero De divinatione 2.50-53: Tages quidam dicitur in agro Tarquiniensi, cum terra araretur et sulcus altius esset impressus, extitisse repente et eum adfatus esset, qui arabat. Is autem Tages, ut in libris est Etruscorum, puerili specie est visus, sed senili fuisse prudentia. Eius adspectu cum obstipuisset bubulcus clamoremque maiorem cum admiratione edidisset, concursum esse factum, totamque brevi tempore in eum locum Etruriam convenisse; tum illum plura locutum multis audientibus, qui omnia verba eius exceperint litterisque mandarint; omnem autem orationem fuisse eam, qua haruspicinae disciplina contineretur; eam postea crevisse rebus cognoscendis et ad eadem principia referendis. Haec accepimus ab ipsis, haec scripta conservant, hunc fontem habent disciplinae.

Tages ja Tarchon

• Johannes Lydus De ostentiis 2.6: ”Siten Tarchon sanoo teoksessaan, jonka jotkut lukevat Tagekselle, koska siinä dialogin muodossa Tarchon kysyy ja Tages vastaa ikään kuin uhritoimituk-sissa, että kerran maata kyntäessään hänelle sattui ihmeellinen asia, jollaisesta kukaan ei koskaan ollut kuullut: vaosta nousi lapsi, joka näytti vastasyntyneeltä, mutta jolla oli hampaat ja muut kypsän iän merkit. Tämä lapsi siis oli Tages, kreikkalaisten mukaan manalainen Hermes, kuten Proclus Diadokhos kerran mainitsee. … Siten Tarchon Vanhempi nosti lapsen ja vei hänet pyhälle alueelle uskoen oppivansa häneltä salattua tietoa. Tämän saatuaan hän kirjoitti kerrotusta kirjan, jossa Tarchon kysyy italisella kielellä ja Tages vastaa muinaisilla kirjaimilla, jotka ovat meille sangen hämäriä.”

Tageksen kirjat

• Lisäksi Verrius Flaccus (Festus, De significatione verborum 359.14) kutsuu Tagesta Geniuksen pojaksi ja Juppiterin pojanpojaksi ja mainitsee, että hän antoi haruspicinan Etrurian 12 kansalle

• Haruspicinan lisäksi Tagekselle eri lähteissä luetaan opit salamista, kaupunkien perustamisesta, maanjäristyksistä, jumalten asumalohkoista ja maanviljelyriiteistä

• Joskus kirjoja kutsutaan Libri Tagetici, joka jakautuu kahtia, Libri haruspicini ja Libri Acheruntici (Manalan kirjat)

Tages ja Tarquinia

• Tages liitetään sangen yksimielisesti Tarquiniaan, myös Tarchonin kautta, joka Tarquinian eponyyminen perustaja (vaikka Aeneiksen Tarchon tulee Caerestä)

• Tarquinian Area sacran (Pian di Civita) tuoreissa kaivauksissa vanhimman beta-rakennuksen läheltä löytyi 800-luvun lopulla ruumishaudattu 7-8-vuotias poika; luut osoittavat epilepsiaa

• Sekä hautaustapa että –paikka poikkeuksellisia• Vieressä uhrikuoppa, jolle johti alttarilta kanaali (verta tai

juomauhreja varten), myös vauvojen luita, lähellä kaksi aikuisen luurankoa, kallovammaan kuollut mies ja nainen

• Rakennuksen johonkin perustamisvaiheeseen liittyy votiivikuoppa, jossa pronssiset kirves, kilpi, ja huolella kolmeen osaan taitettu lituus-torvi

Pavatarkhies

• Tagesta (*tace/takhe) ei löydy etr. Piirtokirjoituksista

• Lähinnä ehkä Tuscanian peili, jossa nuorukainen pava (= poika?) Tarkhies tutkii maksaa

• Vieressä miettiväinen pappi avl tarkhunus = Aulus Tarkhon

• Oikealla Veltune, vasemmalla Rathlth

• Kielellisesti Tarkhies ei helposti Tagekseen yhdisty (ellei Tarkhunin tai Tarquinian analogiasta)

Vegoia

• Toisena Disciplina Etruscan päälähteenä mainitaan lat. kirjallisuudessa nymfi Begoe/Vegoia

• Tärkein fragmentti gromaattisessa kirjallisuudessa: ”Idem Vegoiae Arrunti Veltymno: Scias mare ex aethera remotum. Cum autem Iuppiter terram Aetruriae sibi vindicavit, constituit iussitque metiri campos signarique agros. Quos quandoque quis ob avaritiam prope novissimi octavi saeculi data sibi homines malodolo violabunt contingentque atque movebunt. …”

• Vegoia yhdistetään usein Clusiumiin, osin Arrunsin myötä; Juppiter voi kytkeytyä Veltymnukseen; muistuttaa myös Numa Pompiliuksen suhdetta nymfi Egeriaan

• Augustus sijoitti kopion Vegoian kirjoista Apollon temppeliin, jossa ne Sibyllan kirjojen vieressä

• Tämä katkelma siis säätää rajojen pyhyyden; kosmologia, saeculum-oppi lienevät Vegoian aluetta

Vegoia kuvissa

• Esiintyy nimettynä kahdessa peilissä ja yhdessä kultasormuksessa

• ”lasa Vecu(via)”• Kerran salamaa pitelevän Tinian,

kerran Minervan kanssa, kädessä pikku salama tai kasvi

• Sormuksessa alaston nymfi pitää kädessään peiliä (aihe suosittu peileissä); voi viitata katoptromantiaan (peilistä ennustamiseen; vrt. kristallipallo)

Muut profeetat

• Cacu esiintyy peilissä lyyraa soittavana profeettana, jonka julistuksia Atile kirjoittaa ylös; aseistetut Vibenna-veljekset kummallakin puolella antavat vaikutelman kiinniotetusta oraakkelista

• Nuorukainen ei juuri tuo mieleen Liviuksen ja Vergiliuksen kuvaamaa latinalaista Cacus-hirviötä

• Sama kohtaus toistuu neljässä uurnareliefissä, ilman nimiä• Orfeuksella profeetan tai oraakkelin rooli peilissä, jossa Aliunea

(Albunea?) kirjaa tauluun Urphen vedestä tai maasta nousevan pään lausumat Adoniksen ja Euterpen kuunnellessa

Libri rituales

• Festus 285: ”Rituales nominantur Etruscorum libri, in quibus perscribtum est, qu ritu condantur urbes, arae, aedes sacrentur, qua sanctitate muri, quo iure portae, quomodo tribus, curiae, centuriae distribuantur, exercitus constituant[ur], ordinentur, ceteraque eiusmodi ad bellum ac pacem pertinentia.”

Pyhien kirjojen kokonaisuus

• Tiedon sirpaleet viittaavat siihen, että DE:n kirjat ja sitä kautta salattu tieto ja keskeiset pappisvirat olivat johtavien sukujen hallussa

• Nämä epäilemättä uusivat kirjoja ja kirjoittivat uusia (laris pulena) ja lopulta jopa käänsivät latinaksi joitain versioita

• Kirjoista erilaisia jakoja; Libri Tagetici ja Libri Vegoici• Cicero De div. 1.33: libri haruspicini, libri fulgurales ja libri rituales,

joihin taas kuuluivat libri Acheruntici, ostentaria ja libri fatales• Pääpaino siis ennustamisessa, josta seuraava luento• Tämän lisäksi varmasti kosmologia, aika- ja tilakäsitykset, juridista

aineistoa (rajojen pyhyys), jumalten valta, ihmeiden sovittaminen, rituaalit ja kuolemantakaiset asiat

Etruskien kosmologia

• Tarkin esitys niin myöhäinen kuin bysanttilainen Sudan Lexikon• Sen mukaan maailman kesto on 12 vuosituhatta (vastaten

eläinradan 12 merkkiä); luojajumaluus käytti kuusi vuosituhatta luomistyöhön: 1. taivas ja maa, 2. näkyvä fundamentti = taivas, 3. meret ja vedet maan päällä, 4. aurinko, kuu, tähdet, 5. linnut, matelijat, nelijalkaiset, kalat, ja 6. ihminen

• Yhtäläisyydet VT.n Genesikseen ilmeisiä; osa voidaan ehkä lukea Sudalle, osa yhteiselle sumerilais-babylonilaiselle perustalle

• Kuusi seuraavaa vuosituhatta varattu ihmisen maailmalle; sen jälkeen aika loppuu

Saeculum-oppi

• Censorinus De die natali 17.5-6: ”In una quaque civitate quae sunt naturalia saecula, rituales Etruscorum libri videntur docere, in quis scriptum esse fertur initia sic poni saeculorum: quo die urbs atque civitates constituerentur, de iis, qui eo die nati essent, qui diutissime vixisset, die mortis suae primi saeculi modulum finire, eoque die qui essent reliqui in civitate, de his rursum eius mortem, qui longissimam egisset aetatem, finem esse saeculi secundi. Sic deinceps tempus reliquorum terminari. Sed ea quod ignorarent homines, portenta mitti divinitus, quibus admonerentur unum quodque saeculum esse finitum. Haec portenta Etrusci pro haruspicii diciplinaeque suae peritia diligenter observata in libros rettulerunt. Quare Tuscis historiis, quae octavo eorum saeculo scriptae sunt, ut Varro testatur, et quot saecula ei genti data sint, et transactorum singula quanta fuerint quibusve ostentis eorum exitus designati sint, continetur. Itaque scriptum est quattuor prima saecula annorum fuisse centenum, quintum centum viginti trium, sextum undeviginti et centum, septimum totidem, octavum tum demum agi, nonum et decimum superesse, quibus transactis finem fore nominis etrusci.”

Saeculum-oppi 2

• Plutarkhos Sulla 7.3-6: ”(Vuonna 88 eKr.) kaikkein merkittävin seikka oli, että pilvettömältä ja kirkkaalta taivaalta kuului trumpetin pitkä, terävä ja valittava ääni, niin että kaikki hämmästyivät ja pelästyivät se kovuutta. Etruskioppineet ilmoittivat ihmeen ennustavan olosuhteiden muutosta ja uuden ajan alkua. Sillä yhteensä on kahdeksan aikakautta, jotka ihmisten elämät ja tavat erottavat toisistaan ja joille jumala on määritellyt keston suuren vuoden täyttymiseen. Ja kun kierto on täyttynyt ja uusi alkaa, lähetetään joku ihmeellinen merkki maasta tai taivaasta, niin että heti on ilmeistä niille, jotka ovat näitä asioita tutkineet ja niistä perillä, että uudenlaiset ihmiset ja elintavat ovat tulleet maailmaan huolehtien jumalista joko enemmän tai vähemmän kuin edeltäjänsä.”

• Plutarkhos jatkaa, että vuosisadan vaihdos muuttaa myös ennustamisen luotettavuutta, kun jumalten lähettämät luotettavat merkit vaihtelevat

Saeculum-oppi 3

• Servius ad Buc. 9.46: ”(vuonna 44 eKr.) Baebius Macer kertoo että kahdeksannella tunnilla nousi valtava tähti, jonka nauhamaiset säteet kruunasivat. … Haruspex Vulcanius sanoi kansakokouksessa, että se on komeetta joka osoittaa 9. vuosisadan loppua ja 10. alkua. Kun hän kuitenkin paljasti vastoin jumalten tahtoa salaisia asioita, pitää hänen paikalla kuoleman. Tuskin hän oli lopettanut puheensa, kun hän lyyhistyi kasaan kokouksessa. Tämän on myös Augustus muistelmiensa 2.kirjassa huomannut.”

• Näiden kahden tiedon perusteella 9. saeculum jää liian lyhyeksi (44 vuotta)

• Jos 8. saeculum (119 vuotta?) päättyi 88 eKr. ja Censorinuksen kestot pitäisivät paikkansa, etruskikansan alku olisi 968 eKr.

• Varron ja Baebius Macerin ajoitusten ristiriitaisuus voi perustua siihen, että ilmeisesti kaupungeilla on ollut omat, ”kansan” vuosisadoista poikkeavat saeculuminsa perustamisestaan alkaen

• Myös eri tietoja, oliko saeculumeja 8 vai 10

Ihmisen ikä

• Censorinus siteeraa osin turmeltuneessa kohdassa Varroa (de die nat. 14.15): ”Varro kertoo, että myös etruskien libri fatales ihmisen iän 12 viikoksi” (”viikko” on 7 vuotta; aiemmin Censorinus on kertonut elämän jakautuvan seitsenluvun mukaan, kuten jo Solon opetti, samoin juutalaiset ja etruskien libri rituales)

• Turmeltuneessa jatkossa Varron kerrotaan sanoneen, että etruskien mukaan ihminen voi sovitusriittien kautta elää ja vaikuttaa 10x7 vuotta; hän voi saada kaksi uutta 7 vuoden jaksoa, joiden aikana ei voi enää vaatia tai saada jumalilta mitään; 84 vuotta täytettyään ihminen on ”henkisesti” kuollut; jumalten merkit eivät enää koske häntä

Etruskien tilakäsitys

• Samoin kuin ajan myös tilan jako tuntuu olleen etruskeille keskeistä• Frontinus siteeraa jälleen Varroa, joka toteaa että rajat kuuluivat

Disciplina Etruscan alaan• Saman käsityksen saa mainitusta Vegoia-sitaatista: Iuppiter on

asettanut rajat, käskenyt mitata ja merkitä ne; Iuppiterin asettamina ne ovat muuttamattomia ja pyhiä, vaikka ihmisten ahneus pyrkii muuhun

• Etruskien maanmittaustaidot samoin kuin maan rakentaminen (kanavat, viemärit, tiet, sillat) yleisesti tunnustettuja

• Jumalallisiin rajoihin viittaa myös ”rajaa” tarkoittava etruskin sana tul(ar), joka esiintyy jumalnimenä Placentian maksassa

• Rajojen jumalaksi mainitaan myös Selvans Tularia

Rajat maan päällä

• Kaupunkivaltioiden rajoista melko vähän tietoa; Thiessenin polygo-naalimalli (16 kenttää!)

• Rajat kaupunkien, vainajien kaupungin ja pyhien alueiden välillä selvempiä

• Parhaiden tunnetaan kaupunkien perustamisriitti: raja (pomerium) kynnetään, cardon ja decumanuksen risteyskohtaan mundus (parhaiten Plutarkhos Romulus 10-11)

Varro kaupunkien perustamisesta

• Varro De lingua Latina 5.143: ”Oppida condebant in Latio Etrusco ritu multi, id est iunctis bobus, tauro et vacca interiore aratro circumagebant sulcum. Hoc faciebant religionis causa die auspicato, ut fossa et muro essent muniti. Terram unde exsculpserant fossam vocabant et introrsus jactam murum. Post ea qui fiebat orbis urbis principium; qui quod erat post murum, postmoerium dictum eiusque auspicia urbana finiuntur. … Cippi pomeri stant et circum Ariciam et circum Romam.”

Templum

• Absoluuttisen tilan jaon lisäksi etruskeilla oli tarkkailijasta riippuvainen tilanjako

• Tarkkailija templumissa katsoo etelään; taivas jakautuu 16 lohkoon (kreikkalaisilla ja roomalaisilla vain neljään)

• Taivaan sektorit heijastuvat sellaisinaan myös maan päälle• Sama jako toistuu sitten uhrieläimen maksassa• Keskeinen ennustamisessa; siksi tarkastellaan lähemmin seur.

luennolla