ETÄMETSÄNOMISTAJA · joista mielläni kirjoitan tuleviin leh-tiin, jos juttuja tarvitaan....

Etämetsänomistajien Liiton jäsentiedote 1/2019

ETÄMETSÄNOMISTAJA

Pääkirjoitus

Jaakko Temmes

Eteenpäin askel askeleeltaOlen ollut Liittomme toiminnas-

sa mukana kymmenkunta vuotta. Siitä viimeisen vuoden puheenjoh-tajana. Nyt siirryn takariviin keskit-tyen enemmän oman metsätaloute-ni pyörittämiseen ja parin yrityksen hallitustehtäviin. Vaikka on minul-la edelleenkin monia jutun aiheita, joista mielläni kirjoitan tuleviin leh-tiin, jos juttuja tarvitaan.

Kymmeneen vuoteen mahtuu paljon muutoksia. Liiton säännöt on uudistettu toimivammiksi, ni-mi on vaihtunut paremmaksi, ra-hoitusta on laajennettu ottamalla

käyttöön jäsenmaksu, lehti on uu-distettu pariinkin otteeseen, netti-sivut on uusittu, on lähdetty mu-kaan sähköiseen tiedottamiseen ja someen, myös yhdistysten määrä on noussut ja hallintoa on tehty toimivammaksi paremmalla työja-olla. Myös sisällöllinen työ – eri-tyisesti metsäpoliittinen vaikutta-minen – on laajentunut ja saanut vakiintuneita muotoja.

Muutoksia listatessani koin kyllä pienoista ylpeyttä siitä, että olen saanut olla mukana joukku-eessa näitä toteuttamassa. Komea

parannusten lista ei tarkoita sitä, että Liittomme olisi valmis – kau-kana siitä. Eteenpäin on joka vuo-si mentävä. Seuraavina parannuk-sina listalla olisi monta asiaa - esi-merkiksi parannuksia siihen, mi-ten Liittomme auttaa ja tukee jä-senyhdistyksiä.

Uusiutuminen tarkoittaa myös henkilöitä. Liittomme ei saa olla yhden tai kahden henkilön oma jut-tu eikä elinkautinen komennus, jo-ka polttaa tekijänsä loppuun. Oma luopumiseni on osa tätä uudistu-mista. Sopiva ja hallittu vaihtuvuus

Etelä-Pohjanmaan Mettällisten puheenjohtaja Pertti Rinta-Nikkola (keskellä) ja Etämetsänomistajien Liiton väistyvä puheenjohtaja Jaakko Temmes luovuttivat Paula Risikolle suomalaisen metsän tuotteina kaksi hienoa haapalautasta ja pullollisen maukasta havujuomaa.

on hyväksi sekä Liitollemme että meille mukana oleville. Siitä mei-dän on huolehdittava.

Eteenpäin askel askeleelta. Mi-nä, sinä ja me. Niin jatkossakin.

2 ETÄMETSÄNOMISTAJA Etämetsänomistajien Liiton jäsenlehti 1/2019

Teksti ja kuvat: RAUNO NUMMINEN

Etämetsänomistajat kokoontuivat Seinäjoella

Etämetsänomistajien Liiton vuosikokouksen Seinäjoella avasi Eduskunnan puhemies Paula Risikko. Hän totesi metsän merkityksen sekä työn että tu-lon tuojana Suomelle ja suomalaisille erittäin merkittäväksi. Hän myös kiinnit-ti huomiota metsän ja metsässä liikkumisen terveysvaikutuksiin. Tässä sekto-rilla on vielä paljon mahdollisuuksia.

Etämetsänomistajien Liiton 21. vuosikokous pidettiin Seinäjoel-la. Vuosikokoukseen osallistui 25 metsätilanomistajayhdistysten jä-sentä. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin nyt ensimmäistä ker-taa seminaari, jossa Etämetsänomistajien Liiton yhteistyökumppanit pääsivät esittelemään toimintaansa ja tuotteitaan. Seminaari onnistui hyvin ja siihen osallistui noin 70 henkilöä.

HenkilövalinnatEtämetsänomistajien Liiton puheenjohtajaksi valittiin

Rauno Numminen Satakunnan Metsänomistajista. Uusik-si hallituksen jäseniksi valittiin Matti Ilveskoski Tampereen Seudun Metsänomistajista ( varajäsen Heikki Mäkelä Turun Seudun Metsänomistajista ) ja Jari Kemppainen Kajaanin Metsänomistajista ( varajäsen Raili Raittinen Oulun Seu-dun Metsänomistajista ). Hallituksen jäsenenä jatkaa Irma Welling Saimaan Metsänomistajista. Koska Pääkaupunki-seudun Metsänomistajien puheenjohtaja Pekka Keloneva il-moitti eroavansa Etämetsänomistajien Liiton hallituksen jä-senyydestä, hänen tilalleen hallitukseen tulee Pekka Kelone-van varajäsen Liisa Korpela Päijät-Hämeen Metsänomistajis-ta. Pekka Kelonevan tilalle ei voitu vuosikokouksessa valita uutta hallituksen jäsentä, koska Pekka Kelonevan eroilmoi-tus saatiin vasta vuosikokouksen jälkeen.

Etämetsänomistajien Liiton tärkeänä tehtävänä on etä-metsänomistajien edunvalvonta. Tässä tehtävässä keskeisessä roolissa ovat lausuntojen anto ja erilaisiin työryhmiin osal-listuminen. Etämetsänomistajien Liittoon kuuluu tällä het-kellä 19 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistysten toiminnan tuke-minen on osa Etämetsänomistajien Liiton toimintaa. Ta-voitteena on saada Etämetsänomistajien Liittoon myös uusia yhdistyksiä. Etämetsänomistajien Liiton asioista kerrotaan sekä jäsenille että yhteistyökumppaneille neljä kertaa vuo-dessa ilmestyvässä Etämetsänomistaja –lehdessä. Lehden li-säksi julkaistaan tarpeen mukaan sähköisiä tiedotteita. Etä-metsänomistajien Liitto järjestää jäsenilleen myös metsäai-heisia retkiä. Tänä vuonna kohteina ovat Saarenmaa ( mat-kaohjelma tässä lehdessä ) sekä Länsi-Lappiin.

Arvoisat metsänomistajat ja yhteistyökumppanit. Teh-dään tästä eduskuntavaalivuodesta yhdessä myös erinomai-nen metsävuosi !

Etämetsänomistajien Liiton hallitus• RAUNO NUMMINEN, puheenjohtaja

• MATTI ILVESKOSKI, varapuheenjohtaja

• IRMA WELLING, kokoussihteeri

• RAILI RAITTINEN, laskujen käsittelijä

• JAAKKO TEMMES, hallituksen ulkopuolinen asiantuntija

Etämetsänomistajien Liiton osoite:Itsenäisyydenkatu 37, 28100 PORIverkkosivut: www.etamol.fipuhelin: 0500 328 333

Metsäseminaarissa esiintyivät seuraavat yhteistyökumppaneiden edustajat:

- Piiripäällikkö TOMI SAINE, MetsäGroup- Toimitusjohtaja AKU MÄKELÄ, Suomen Puukauppa Oy- Markkinointipäällikkö KAI KORTE, Suomen Pakuri Oy- Metsäpalvelupäällikkö PETRI KORTEJÄRVI, OP- Mela-asiamies JANNE NIEMI, MELA- Asiantuntija MARKO ÄMMÄLÄ, Suomen Metsäkeskus- Puurakentamisen edistämisen koordinaattori TIMO NYYSSÖLÄ,

Suomen Metsäkeskus

3ETÄMETSÄNOMISTAJA Etämetsänomistajien Liiton jäsenlehti 1/2019

Metsä Groupin omistajajäsenten kesäharvennuksiin ilmainen 70 %:n ennakkoPuun käytön lisääntyessä on tärkeää hoitaa met-siä hyvin ja pitää ne elin-voimaisina. Metsä Grou-pin omistajajäsenet saavat 8.2.–30.4.2019 tehdyissä puukaupoissa kesäkorjuu-kelpoisille harvennuksille 70 prosentin ennakkorahoi-tuksen ilman kuluja.

”Puuston kehityksen kannal-ta on tärkeää teettää harvennukset oikeaan aikaan. Näin saadaan kas-vatettua merkittävästi metsään si-toutuneen pääoman tuottoa. Ha-luamme k annustaa omistajajäse-niämme aktiiviseen ja hyvään met-sänhoitoon”, puukaupan ja metsä-palveluiden johtaja Juha Jumppa-nen kertoo.

Kampanjan aikana maksetta-va 70 prosentin veloitukseton en-nakko kesäharvennuksille on tilillä noin kuukauden kuluessa kaupan-teosta. Ennakkorahoituskampanja koskee sekä sähköisesti että perin-teisesti paperilla tehtäviä kauppoja.

Sähköisen puukaupan osuus Metsä Groupilla on puusta 35 prosenttia.

”Ennakkorahoituksessa on ky-se rahanarvoisesta edusta – var-sinkin, jos omistajajäsen sijoittaa rahat A-lisäosuuksiin kasvamaan korkoa. Koko kampanjaennakon, ennakonpidätyksellä vähennetty-nä, voi sijoittaa A-lisäosuuksiin” Jumppanen sanoo.

Esimerkiksi vuodelta 2017 A-li-säosuuksille maksettiin korkoa 6,5 prosenttia. Vuodelta 2018 Metsä-liitto Osuuskunnan hallitus on esittänyt A-lisäosuuksille makset-tavaksi 7,0 prosentin koron. Edus-tajisto päättää lopullisesta korosta huhtikuun kokouksessaan.

Jumppanen muistuttaa, että har-vennuksen yhteydessä on syytä har-kita lannoituksen tilaamista koh-teelle. ”Lannoitus on yksi kannat-tavimmista sijoituksista, joita met-sään voi tehdä. Se kirittää metsän kasvua ja lisää samalla puustoon sitoutuvan hiilen määrää. Lannoi-tuksen tilaaminen jo puukaupan yhteydessä on turvallista, koska käytämme indeksihinnoittelua. Jos lannoitteen hinta laskee palve-lun osto- ja toteutushetken välillä, tippuu lannoituksen hinta lannoit-teen osalta samassa suhteessa. Vas-taavasti jos lannoitteen hinta nou-see, nousee lannoituksen hinta lan-noitteen osalta.”

Kesäharvennuksilla tarkoite-taan käytännössä sulan maan ai-kana tehtävää harvennusta. Usein ajatellaan, että metsää voi harven-taa vain maan ollessa jäässä. Kuusi-koiden kesäaikaiset harvennushak-kuut mielletään edelleen yleisesti talviolosuhteita vaativiksi, vaikka korjuu onnistuu usein jopa parem-min sulan maan aikaan, kun havu-tus tehdään huolellisesti.

Metsä Groupilla puunkorjuus-ta ja -kuljetuksesta huolehtivat so-pimusyrittäjät. Heidän toimintan-sa kannalta on olennaista, että he

voivat työllistää työntekijänsä ja konekalustonsa mahdollisimman täysipainoisesti kaikkina vuoden-aikoina.

Lisääntyneet korjuumäärät ovat antaneet työtä uusille kuljettajille. ”Kun töitä on tarjolla ympäri vuo-den, niitä tekevät osaavat metsä-ammattilaiset, jotka saavat aikaan laadukasta työnjälkeä. Haluamme säilyttää metsänomistajien luotta-muksen hyvään korjuujälkeem-me”, tuotantopäällikkö Pasi Ark-ko sanoo. ”Ammattilaiset osaavat ottaa huomioon muun muassa ar-vokkaat elinympäristöt, vesiensuo-jelun, metsien monikäytön ja työ-turvallisuuden

Arkko muistuttaa, että Metsä Groupilla havupuiden kantokä-sittely kuuluu riskialueilla puu-kauppaan kesäaikaisissa korjuis-sa, oli kampanjaa tai ei. Käsittely tehdään sekä kivennäis- että tur-vemailla.

Kesäaikaan tuore puu sinistyy ja menee pilalle nopeasti. Siksi puuta pitää korjata myös keväällä ja kesäl-lä. Lisäksi pyrimme minimoidaan kesäkuun alussa tienvarsivarastoissa olevan kaadetun puun määrää, jot-ta hyönteistuhoriski pienentyy. Lin-tujen pesintäaika kestää huhtikuus-ta heinäkuuhun. ”Pyrimme suuntaa-maan puunkorjuuta kiivaimpaan pe-simäaikaan touko–kesäkuussa kui-vahkoille ja kuiville kankaille sekä välttämään hakkuita 15.4.–31.7. vä-lisenä aikana lehtipuuvaltaisissa met-sissä, korvissa, rantametsissä ja tärkei-den lintukosteikkojen läheisyydessä”, Arkko sanoo.

Niin puunkorjuun kuin mui-denkin metsätöiden aikana havai-tut pesät säästetään ja tarvittaessa myös merkataan, jotta ne säästy-vät myös seuraavassa toimenpitees-sä. ”Kaikissa hakkuissa kannattaa teettää tekopökkelöitä. Se helppo ja edullinen tapa auttaa kotipuuta etsivää kolopesijää”, Arkko sanoo.

Teksti: KRISTA KIMMO | Kuva: SAMI KARPPINEN

Yhteistyökumppanin artikkeli


ETÄMETSÄNOMISTAJAEtämetsänomistajien Liiton jäsentiedote. Lehti painetaan kotimaiselle Lumiforte 100g paperille. Tehdään Oulussa Stora Enson tehtaalla. Paperi on 90% PEFC sertifioitu.www.etametsanomistaja.fiwww.etamol.fi

PÄÄTOIMITTAJARauno NumminenPuh. 0500 328 [email protected]

LEHTITYÖRYHMÄJaakko Temmes

ILMOITUSAINEISTOMuoto PDFVäri CMYKResoluutio 300 dpiAineiston toimitus [email protected] asiat [email protected]

TAITTO JA PAINOSavion Kirjapaino Oy, KeravaPainos: 5000 kpl.

ILMOITUSKOOT JA HINNATKoko mm* (lev. x kork.) Hinta € (alv0%)1/8 90 x 60 250,001/4 90 x 125 400,001/2 190 x 125 700,001/1 190 x 255 1200,00* Koko ilman leikkausvaroja

ILMESTYMISAJAT 2019Etämetsänomistaja ilmestyy neljä kertaa vuonna 2019Materiaalin jättö ja ilmestyminen1/2019 12.8. Vko 132/2019 18.11. Vko 233/2019 12.8. Vko 364/2019 18.11. Vko 51

Teksti ja kuvat: JAAKKO TEMMES

Metsäliiton vaalit 2019Metsäliitto osuuskunnan edustajiston vaalit pidetään tänä kevää-

nä. Äänioikeus on Metsäliiton jäsenillä.Äänestä ehdokkaita, jotka tuntevat kaupunkilaisen ja etäällä met-

sästään asuvan metsänomistajan arjen ja tarpeet.

Alla on lista ehdokkaista, jotka ovat Liittomme jäseniä. Kun äänes-tysaika on käsillä, löydät listan tuoreimman version Liiton nettisivulta.

Ethän jätä äänestämättä.

VAALIPIIRI NIMI YHDISTYS

Häme Hilkka Kemppi Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry

Häme Liisa Korpela Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry

Kemi Pentti Matila Meri-Lapin etämetsänomistajat ry

Lohja Lauri Kivistö Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry

Lohja Heikki Liimatainen Riihimäen - Hyvinkään Seudun Metsänomistajat ry

Mikkeli Jukka Kovanen Pieksamäen Metsänomistajat ry

Oulu Timo Pietilä Oulun Seudun Metsätilanomistajat ry

Oulu Atso Sipola Oulun Seudun Metsätilanomistajat ry

Pääkaupunkiseutu Kirsi Uotila Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry

Pääkaupunkiseutu Ilta-Kanerva Kankaanrinta Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry

Pääkaupunkiseutu Herkko Lehdonvirta Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry

Pääkaupunkiseutu Minna Raijas Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry

Pääkaupunkiseutu Seppo Airaksinen Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry

Rauma Rauno Numminen Satakunnan Metsänomistajat ry

Seinäjoki Juha Kamppila Etelä-Pohjanmaan Mettälliset ry

Tampere Mauri Inha Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

Tampere Kirsi-Marja Myllymäki Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

Tampere Tommi Takala Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

Tampere Antti Härkönen Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

Tampere Kari Ylinen Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

Tampere Janne Lähteenmäki Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

Tampere Mikko Toikkonen Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

Tampere Jyrki Jaakkola Tampereen Seudun Metsänomistajat ry

Turku Matti Wendelin Turun Seudun Metsänomistajat ry


Luonnonarvokaupasta on tullut luonteva osa metsätaloutta

Teksti: JAAKKO TEMMES

METSO metsien suo-jeluohjelma täytti viime vuonna 10 vuotta. Se on

vakiintunut ja kaikkien osapuolien hyväksi kokema suojelujärjestelmä. Kaukana ovat ne ajat, jolloin suo-jelu oli ylhäältä tapahtuvaa pakot-tamista korvauksetta ja suojelu oli kirosana niin metsänomistajille kuin teollisuudelle. Syviä haavoja aiheuttaneista natura-ajoista ovat kaikki ottaneet opikseen.

Nyt toimintatapana on vapaa-ehtoisuus ja kattavat korvaukset. Kyllä tahtoa suojeluun meiltä met-sänomistajilta löytyy kunhan ede-tään yhteisymmärryksessä ja luot-tamuksen ilmapiirissä.

Jos asia ei ole tuttu, kannattaa tutustua luonnonarvokauppaan

metsänomistaja-esimerkkien kaut-ta. Niistä selviää minkälaisia aja-tuksia muilla on asiasta ollut ja mi-tä suojelu on tarkoittanut. Näitä metsänomistajien tarinoita löytyy mm. METSO:n netti- ja facebook- ja yotube sivuilta. Omia ajatuksi-aan itselle tärkeiden alueiden suo-jelusta voi peilata näihin muiden metsänomistajien kokemuksiin.

Tartu tilaisuuteen ja tarjoa omaa hienoa aluettasi suojeluohjelmaan. Kyseessä on normaali kahden vä-linen tasaveroinen kaupan hieron-ta. Onnistuminen ei ole varmaa - alueesi voi olla sellainen, ettet saa siitä suojelutarjousta tai sinä voi pi-tää tarjousta ehdoiltaan niin huo-nona, että sopimusta ei synny.

Vaikka METSO-sopimusta ei syntyisi voit toki pitää alueen edel-leen omalla päätökselläsi erityis-alueena, jota hoidat luonnon- tai

maisemaarvoja kunnioittaen. Näi-tä harmaan suojelun kohtia taitaa meillä jokaisella olla runsaasti ja nii-den merkitys luontoarvojen säilyt-tämisessä on suuri – vaikkakin epä-virallinen.

Esimerkistä käyvät omat suoje-lualueeni. Metsistäni on virallises-ti suojeltuna noin 6% ja harmaas-sa suojelussa noin 10%.

Virallinen suojeluni tarkoittaa Kemera-varoilla toteutettua mää-räaikaista suojelukohdetta (metsä-lakikohde ympäristöineen) ja MET-SO-sopimuksella pysyvästi suojel-tua aluetta (laaja vanhan kangasmet-sän alue). Molemmista olen saanut mielestäni käyvän korvauksen.

Harmaalla suojelulla tarkoi-tan muita aktiivisen metsätalou-den ulkopuolella olevia alueita-ni. Esimerkkejä niistä ovat maise-manhoitoalueet, rantavyöhykkeet,

koneiden kannalta liian vaikeat alueet, soiset vesistöjen varret, van-hojen puiden ryhmät, pienialaiset runsaslahopuustoiset kohdat yms. Niistä en saa erillistä korvausta, mutta pidän niitä muuten tärkeänä.

Missä ovat sinulle tärkeät paikat metsässäsi?http://metsonpolku.fi/fi-FI

https://www.facebook.com/1001tapaatykatametsasta/


KIM

MO

SY

RJÄ

NE

N

Kirjaudu Metsään.fi-palveluun ja tarkista, onko metsäsi ”Mahdollisesti METSO-ohjelmaan soveltuva kohde”Merkintä tarkoittaa, että metsän luontoarvot voivat olla merkittävät ja metsä voi soveltua METSO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi. Maanomistaja tai metsäalan toimija saa sen avulla tiedon, että kyseisen metsän suojeluvaihtoehdon selvittä-minen voisi kannattaa. Merkinnällä ei ole oikeusvaikutuksia.

Mikä on METSO-ohjelma?METSO-ohjelma on Suomessa metsän-omistajille suunnattu, täysin vapaa-ehtoisuuteen perustuva metsiensuojelu-ohjelma. Kriteerit täyttävän kohteen suojeluvaihtoehdot ovat pysyvä suojelu tai määräaikainen suojelu (10 tai 20 vuodeksi). Maanomistaja saa metsänsä suojelusta korvauksen, jonka suuruus riippuu suojelun keinosta, pinta-alasta sekä puutuotannon menetyksistä.

METSO-ohjelman tuella voidaan toteuttaa myös luonnonhoitotöitä: lisätä luontoarvoja tai palauttaa niitä esimerkiksi hoitamalla lehtometsiä tai ennallistamalla ojitettuja soita. Luonnon-hoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsän-

Miten toimin?Jos omistamasi metsän tiedoissa on merkintä ”Mahdollisesti METSO-ohjelmaan soveltuva kohde”, voit selvittää mahdollisuudet vapaa-ehtoiseen suojeluun.

Ota yhteyttä Suomen metsä-keskuksen asiakasneuvojaan (www.metsakeskus.fi/yhteystiedot). Häneltä saat lisätietoja kohteen suojelumahdollisuuksista ja eri vaihtoehdoista.

Lisätietoa METSO-ohjelmasta: www.metsonpolku.fi

omistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu luonnonhoidosta kuluja.

Mistä ”Mahdollisesti METSO-ohjelmaan soveltuva kohde” -merkintä on tullut?Erilaisten paikkatietoaineistojen perusteella on laskettu Zonation-ohjelmistolla metsien monimuotoisuutta kuvaava arvo jokaiselle metsikölle Suomessa. Erityisesti on haettu kohteita, joissa on lahopuustoa, vanhoja järeitä puita ja arvokasta lajistoa sekä joiden metsänkäsittelystä on kulunut pitkä aika. Kokonaisuuden laajuus ja kytkeyty-neisyys muihin luontoarvoiltaan merkittä-viin metsiköihin lisäsi kohteen arvoa.

Merkintä annettiin suojelemattomille uudistuskypsille metsiköille, joiden moni-muotoisuutta kuvaava arvo oli Suomen parhaimmistoa. ”Mahdollisesti METSO-ohjelmaan soveltuva kohde” -merkintä ei takaa kohteen soveltuvan METSO-suoje-luun. Laskennassa mer kin nän on voinut saada myös vanha, järeäpuustoinen metsikkö, josta on korjattu lahopuustoa tai jonka luonnontila on heikentynyt aiempien metsän käsittelyjen myötä.

Tiedätkö metsäsi suojelumahdollisuudet?


Metsähoidon suosituksiin lisät-tiin suositukset metsän eri-ikäis-rakenteiseen kasvatukseen vuon-na 2014, kun metsälaki uudistui. Uusien tutkimustulosten ja käy-tännön kokemusten myötä tarve suosituksen tarkistamiselle on tul-lut ajankohtaiseksi.

Tapion viime vuonna käynnis-tyneessä suositusten tarkistustyös-sä on kuultu laajasti tutkijoita ja käytännön toimijoita. Uusi suosi-tus hyväksyttiin suositusten johto-ryhmässä maaliskuun 2019 alussa

Tulossa uudet metsänhoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen

Teksti: KALLE O. VANHATALO, ARTO KOISTINEN Tapio Oy

ja julkaistaan myöhemmin kevään aikana osana Metsänhoidon suo-situsta.

Uudessa suosituksessa korostuu ajattelutapa, jossa metsänkasvatus-ta tarkastellaan enemmänkin met-sänomistajan päämäärän ja tavoit-teen kuin käytettävän metsänkäsit-telymenetelmän mukaan. Jatkuva kasvatus tarjoaa vaihtoehtoja erityi-sesti niihin tilanteisiin, joissa ha-lutaan painottaa maiseman peittei-syyttä tai tinkiä metsänkasvatuksen investoinneista.

Koulutusta keväällä ammattilaisille

Tapio ja Suomen metsäkeskus järjestävät keväällä metsäammat-tilaisille koulutuspäiviä Metsän-hoidon suosituksista. Koulutuk-sissa aiheina ovat uusimmat met-sänhoidon suositukset jatkuvas-ta kasvatuksesta ja ilmastonmuu-tokseen sopeutumisen suositelta-vat keinot metsätaloudessa. Lisäk-si koulutuksissa käsitellään met-sänhoidon suositusten hyödyntä-mistä metsäneuvonnassa ja met-sänomistajien asiakastyössä.

Koulutukset järjestään 26.3.-9.5.2019 Kuopiossa, Tampereel-la, Oulussa ja Mikkelissä. Lisäk-si on ruotsinkielinen tilaisuus Pedersöressä. Lisätietoa koulu-tuksista saa Tapion verkkosivuil-ta sekä Suomen metsäkeskuksen

koulutuskalenterista, josta löytyy myös ilmoittautuminen.

Metsänhoidon suositukset ohjaavat hyvään metsänhoitoon

Metsänhoidon suositusten tar-koituksena on tarjota metsänomis-tajalle vaihtoehtoja hyvän metsän-hoidon toteutukseen metsänomis-tajan tavoitteiden ja arvostusten mukaisesti. Suosituksiin on koot-tu paras asiantuntemus uusimmis-ta tutkimuksista käytännön toteu-tukseen.

Metsänhoidon suositusten laa-dinnasta vastaa Tapio yhteistyös-sä metsä-, energia- ja ympäristö-alan toimijoiden kanssa. Suosituk-set on maa- ja metsätalousministe-riön rahoittama palvelu suomalai-selle metsätaloudelle.

Metsänkasvatustavat suhteessa muihin metsänkasvatuksen käsitteisiin Metsänhoidon suositusten mukaan. Siemenpuu- suojuspuu- ja kaistalehakkuu kuu-luvat sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen hakkuuvaihtoehtoihin. Kaksijaksoinen metsä voi olla lähtökohtana kummallekin kasvatustavalle.

Tutustu metsänhoidon suosituksiinwww.metsanhoitosuositukset.fi

www.facebook.com/metsanhoitosuositukset/

Metsänhoidon suositukset jatkuvaan kasvatukseen ovat uudistumassa kevään aikana. Uudet suositukset tulevat täsmentämään käytettäviä menetelmiä, termejä sekä vaihtoehtojen perusteluja.



Teksti: LIISA KORPELA | Kuvat: SEPPO SAMULI

Päijät-Hämeen Metsänomistajat tapaamassa ministeri Jari Leppää 15.12.2018. Vasemmalta: Hannele Airola, Matti Mäkiaho, Riitta Ojala, Liisa Korpela, Pekka Niemelä ja ministeri Jari Leppä.

Lehdistä on luettavissa näinä päi-vinä toinen toistaan villeimpiä ot-sikoita artikkeleissa, jotka koskevat myös metsiä. Keskustelu metsistä ja niiden merkityksestä esimerkiksi ilmaston muutoksen hillitsemises-sä käy todella kuumana. Etelä-Suo-men Sanomien ”Lukijalta”-palstal-la oli sunnuntaina 3.3.2019 mie-lestäni melko oikeaan osunut ot-sake lukijan mielipidekirjoitukses-sa koskien ilmastonmuutosta ja sii-hen vaikuttavia eri tekijöitä: ”Eko-kiimassa on irtaannuttu arkitodel-lisuudesta”.

Syyt ja seuraukset ja eri asioiden mittasuhteet saattavat mennä hel-posti sekaisin.

Metsäkeskustelu menossa metsään?

On hämmentävää, kun jo-pa metsäalan vaikuttajat kiiste-levät keskenään siitä, mikä mer-kitys metsillä on hiilinieluina ja siitä, miten paljon metsissämme on hakkuumahdollisuuksia. Mi-ten tavallinen maallikko osaisi erottaa totuuden, seuloa uutisis-ta ”jyvät akanoista” kun ”asian-tuntijoillakin” vaikuttaisi olevan puurot ja vellit sekaisin. Henkilö-kohtaisesti uskon LUKE:n (Luon-nonvarakeskus) laskelmiin. Jo syk-syllä 2017 julkinen keskustelu oli

Metsänomistajan asialla – Kuulumisia Päijät-Hämeestä

mielestäni menossa pahasti hako-teille, kun keskusteltiin Suomen metsien hakkuumahdollisuuksis-ta. Tuolloin oli esillä EU:n met-säpolitiikan käänteisiin liittynyt-tä lulucf-uutisointia: julkisuudes-sa puhuttiin jatkuvasti hakkuiden lisäämisestä. Todellisuudessa ky-se oli tuolloin hakkuumäärien pa-luusta lamaa edeltävälle tasolle.

Vasta viime aikoina hakkuut ovat palanneet sille tasolle, jolla ne olivat ennen vuotta 2008. Suomen met-sien vuotuinen kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä. Jos lulucf olisi mennyt läpi sellaisenaan, kas-vusta olisi ollut lupa hakata vain 60 %. Samalla Ruotsi olisi saanut vas-taavasti hyödyntää metsiensä kas-vusta 80 %. Olisihan se täysin koh-tuutonta ja eriarvoista!

Uskon vakaasti siihen, että met-sien hyvä hoito takaa sen, että met-sät toimivat pitkässä juoksussa pi-kemminkin hiilinieluina kuin päästölähteinä. Kasvava metsä si-too hiiltä tehokkaasti. Hakkaama-ton metsä sitoo tietenkin enemmän hiiltä juuri sillä hetkellä, mutta saa-vuttaa ikääntyessään taitekohdan, jolloin suunta kääntyy päinvastai-seksi. Metsien hyvä hoito ja hyö-dyntäminen takaavat niiden elin-voimaisuuden ja mahdollisuuden toimia hiilinieluina.

Suomessa metsien rooli on ihan erilainen kuin Keski-Euroopassa. Täällä metsätalous tuo runsaasti työpaikkoja ja tuloja, Keski-Eu-roopassa virkistyskäyttö on kes-keisemmässä roolissa.

Suomen metsät ovat aikain saa-tossa kokeneet monenlaisia vaihei-ta. Tervanpoltto oli aikanaan tär-keä tulonlähde Suomelle, mutta rokotti metsiämme. Kaskenpoltto ja peltojen raivaus söi metsäheh-taareja. Nykyään metsiämme na-kertavat toisenlaiset ”syömäham-paat”. Metsätaloudellinen hyö-dyntäminen ei ole ainoa kasvavaa metsää vähentävä toimenpide. He-rää kysymys, miten paljon met-siä voitaisiinkaan säästää toisenlai-sella ja järkiperäisemmällä kaavoi-tuksella? Tuhansittain hehtaareja jää vuosittain erilaisten rakennus-toimenpiteiden alle kun uutta asu-tusta, teollisuutta ja tiestöä raken-netaan. Jouto- ja kitumaat tulisi kartoittaa perusteellisemmin, en-nenkuin linjauksia tehdään tuot-tavalle metsämaalle.

Rakentamisessa tulisi selkeästi lisätä vielä nykyisestäänkin puura-kentamista. Nykytekniikalla voi-daan rakentaa turvallisesti puuker-rostalojakin paloturvallisesti. Eikä puun polttokaan todella saastuta, kun uunit ja polttotekniikka ovat kohdallaan. Voi noita taannoisia vuosikymmeniä, kun uunilämmi-tyksiä purettiin maaseudulta ja ti-lalle asennettiin öljylämmitysjär-jestelmiä. Eikä mustasta energias-ta olla luovuttu lämmityksessä vie-läkään kokonaan. ”Vihreä” Helsin-kikin hyödyntää hiilivoimaa.

Perinteisten alojen ohella metsä-teollisuudella riittää mahdollisuuk-sia uusien innovaatioidenkin kans-sa. Fleece valittiin runsas vuosi sitten vuoden turhakkeeksi. Öljypohjai-sia keinokuitukankaita tulisi entistä enemmän korvata puukuiduilla. Pe-rinteiselle puusta saatavalle viskoo-sille on kehitetty entistä ympäris-töystävällisempiä vaihtoehtojakin. Liukosellu on nykyään kova juttu.

Virheiltäkään metsätaloudes-sa ei olla vältytty. Yksi ekologises-ti kyseenalainen kummajainen oli julistaa viisi- kuusivuosikymmen-tä sitten, että ”koivu on Suomen metsien valkoinen valhe”. Monta tuottavaa koivikkoa tuhottiin ja monta selkeää sekametsää muut-tui yhden puulajin metsiköksi. Il-mastonmuutos on tuonut tulles-saan myrskytuhoja ja hyönteistu-hot ovat lisääntyneet kesien läm-metessä. Lämpimät kesät ja lau-hat talvet ovat mahdollistaneet jo-pa useamman sukupolven synnyn kirjanpainajille saman kesän aika-na. On mietityttänyt, miten pal-jon esimerkiksi meillä Päijät-Hä-meessä olisi säästytty vähemmillä kirjanpainajatuhoilla, jos metsissä kuusikoiden seassa olisi ollut riittä-västi lehtipuita takaamassa kaarna-kuoriaisten loispistiäisille parem-mat elinmahdollisuudet.

Virheenä pidän myös sitä, et-tä pahimmassa soiden ojitushuu-massa mentiin boniteetiltaan liian heikoille suokohteille. Soiden ojit-taminen oli perusteltua otollisilla kohteilla. Metsätaloudeltaan heik-kojen ja korjuuolosuhteiltaan huo-nojen suokohteiden tulisi antaa ennallistua itsekseen. Näillä koh-teilla ei pitäisi suorittaa uudisoji-tuksia vaan antaa luonnon hoitaa tehtävänsä. Rajut ”ennallistamis-toimenpiteet” kaivinkonein ojia tukkimalla ovat mielestäni yliam-puvia ja ekologisestikin kestämät-tömiä. Turhaa vesistöjen kuormi-tustakin syntyy.

Näennäismetsänhoitoa? Onko sitä? Kyseinen termi vilahtelee sil-loin tällöin artikkeleissa ja kolum-neissa. Ryteikköjä en siedä. Met-sät tulee hoitaa. Suojelualueet ovat erikseen. Niitäkin tarvitaan arvok-kailla luontokohteilla ja metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Sen sijaan näennäismetsänhoi-toa ei ole se, jos metsistä ei vält-tämättä myydä puuta tai sieltä ei ole säännöllistä tuloa. Metsänomis-tajia on ammattikunnaltaan hyvin


PHMO:n puheenjohtja Liisa Korpela ja sihteeri Riitta Ojala osastollaan runsaasti yleisöä koonneilla Polvelta polvelle -messuilla Lahden Sibeliustalolla.

monenlaisia ja omistettavien met-sälöiden puustollinen tila vaihtelee huomattavasti. Lainsäädännöllä tai millään muullakaan toimenpiteel-lä ei pitäisi lähteä rajoittamaan esi-merkiksi metsänomistajien oikeut-ta tukiin, jos pinta- alat ovat pienet. Pitkät kiertoajat puiden kasvussa eivät edes mahdollista sitä, että jo-kainen sukupolvi pääsee merkittä-viin hakkuisiin, jos pinta-alat ovat pienet. Eli tappiollinenkin metsä-talous on luonnollinen tilanne tie-tyissä oloissa, ei mielestäni näen-näismetsätaloutta.

Metsänomistajien tasa-arvoi-nen kohtelu on aivan sydämen asia meillekin täällä Päijät-Hä-meen Metsänomistajissa. Omisti-pa metsää kolme, kolmekymmen-tä tai kolmesataa hehtaaria, niin kaikki ovat jäseniksi tervetulleita! Samoin pidämme tärkeinä metsä-tilanomistajien tietoja taitotasoa metsäasioissa sekä hyvää yhteistyö-tä sidosryhmien kanssa. Tuottoisat metsät ja myös niiden tuoton hyö-dyntäminen on tärkeää.

Nokioita tulee ja menee, mutta metsäteollisuus on Suomen kivijal-ka. Tässä mottoni. Tämän kevään eduskuntavaaliehdokkailta on ky-selty mielipiteitä muun muassa väit-tämällä: ” Metsien hakkuita Suo-messa pitää vähentää välittömästi il-mastonmuutoksen hillitsemiseksi.”

Vastaushaitarin mielipidekir-jo on laaja Uutissuomalaisen ky-symyksiin Mediatalo Keskisuo-malaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen vaalikoneissa Helsin-gin, Uudenmaan, Varsianais-Suo-men, Hämeen, Pirkanmaan, Kaa-kois-Suomen, Savo-Karjalan, Vaa-san ja Keski-Suomen vaalipiireis-sä. Vaalikoneet ovat melko ”petol-lisia” eivätkä välttämättä yksiselit-teisiä. Vastaajat eivät välttämättä edes tiedä, paljonko puuta talou-metsistä hyödynnetään tällä het-kellä. - Selvää kuitenkin on, että ”värillä on väliä” poliittisessa ken-tässä, miten metsätalouteen elin-keinona Suomessa suhtaudutaan. Metsäteollisuudelle on myös vä-liä sillä, hakataanko metsien vuo-tuisesta kasvusta esimerkiksi 50 % vaiko 80 %.

Päijät-Hämeen Metsänomista-jilla on takanaan aktiivinen toimin-nan vuosi ja uusi on alkanut yhtä työntäyteisenä. Vuoteen 2018 mah-tuivat perinteiset Evon metsätaitoki-sat. Kesäretki suuntautui Orimatti-laan, Elimäelle ja Iittiin. Kohteina olivat Urho Kekkosen arkista, Elimä-en arboretum sekä Finprofilen pyl-väsveistämö. Anianpellon markkinat Asikkalan Vääksyssä kokosivat run-saasti väkeä osastollemme. Kävyn-heittokisa innosti niin lapsia kuin varttuneenpaakin väkeä.

Syksyn retki Äänekoskelle uu-teen Metsä Groupin biotuoteteh-taaseen toteutui yhdessä Hämeen-linnan ja Hyvinkää-Riihimäki- yh-distysten kanssa. Retki oli kaikin puolin antoisa.

Valtakunnallista metsästrate-giaa valmisteltiin viime vuoden elo- ja syyskuussa Helsingissä pa-rin päivän seminaarityöskentelys-sä yhteenvedon jäädessä virkamies-työksi. Osallistujia oli muun muas-sa maa- ja metsätalousministeriös-tä, LUKE:sta, MTK:sta, VTT:stä, Metsäkeskuksesta, Suomen ympä-ristökeskuksesta, Tapiosta, yliopis-tojen metsälaitoksilta ja eri metsä- ja puualan yrityksistä. Etämetsän-omistajien Liittoa edusti Päijät-Hä-meen Metsänomistajien puheen-johtaja ja liiton hallituksen vara-jäsen Liisa Korpela eli allekirjoit-tanut. Työ oli intensiivistä sekä he-delmällistä ja pyrki ottamaan huo-mioon eri osapuolten näkökantoja.

Itselleni ja edustamalleni taholle oli tärkeää tuoda esille puuntuottaji-en ja metsänomistajien näkökanto-ja sekä korostaa niitä seikkoja, jot-ka turvaavat puun järkevän käytön mahdollisuudet jatkossakin.

On välttämätöntä, että muun muassa metsien asemasta hiilinie-luna tuodaan oikea tutkittua tietoa eikä vain ”mutu”-tuntuman näke-myksiä. Metsillä ja niiden riittäväl-lä hyödyntämisellä niin metsäteol-lisuuden kuin muihinkin tarpeisiin jatkossakin on suuri merkitys koko Suomen kansantaloudelle.

Vastuuta ilmastonmuutoksen uhkakuvista ja hiilinieluista ei tu-le sysätä yksinomaan metsäsekto-rin harteille. On tärkeää kiinnittää huomiota uusiutuviin energialäh-teisiin ja liikenteen mahdollisim-man vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Entä lentomatkat etelän lämpöön? Onko oikein ja loogista, että samat ihmiset, jotka ovat valmiita met-sänhakkuiden huomattaviinkin ra-joituksiin, katsovat oikeudekseen lentää joka vuosi – tai useammin-kin – surutta koko perheen voimin kauas kaukomaille?

Vierailu eduskuntaan Helsin-kiin ja maa- ja metsätalousministe-ri Jari Lepän tapaaminen oli yhdis-tyksemme delegaation ohjelmas-sa joulukuussa. Ministerin kans-sa käydyissä keskusteluissa nousi-vat esille muun muassa huoli met-säteollisuuteen kohdistuvista pai-neista entisestäänkin tiukentuvissa

ilmastopoliittisissa kysymyksis-sä. Delegaatiomme viestitti myös useita näkökohtia, jotka tulisi jat-kossakin huomioida muun muas-sa Kemera-tukien kohdalla. Koko Kemera-ohjelman jatkuvuus tuli-si turvata. Painonpisteen olisi jat-kossakin tärkeää olla taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa, jot-ta metsän kasvun jatkuvuus olisi turvattu.

Polvelta toiselle- metsätilan sukupolvenvaihdosmessut olivat meillä Päijät-Hämeessä Metsäkes-kuksen organisoimana Sibeliusta-lossa lauantaina 26.1.2019. Mes-suilla oli jaossa paljon ajankohtais-ta tietoa metsänomistuksen suku-polven- ja omistajanvaihdosasiois-ta. Päivän aluksi maa- ja metsäta-lousministeri Jari Leppä piti pu-heenvuoron.

Olimme mukana Päijät-Hämeen Metsänomistajien omalla osastol-la kertomassa yhdistyksemme toi-minnasta ja jakamassa omalta osal-tamme metsäalan tietoutta. Onnis-tunut sukupolvenvaihdos on tär-keää niin luopujille kuin jatkajil-lekin. Metsänomistajien keski-ikä Suomessa on melko korkea. Tär-keää on myös löytää ne keinot, joilla nuorempi sukupolvi innos-tuu metsäasioista.

Liisa Korpela, metsänhoitajaPäijät-Hämeen Metsänomistajat ry,

puheenjohtaja


Teksti: RAUNO NUMMINEN

Metsäteollisuus ry 100 vuottaMetsäteollisuus ry:n 100-vuo-

tisjuhlassa Finlandia-talolla juhla-puheen piti tasavallan president-ti Sauli Niinistö. Hän totesi, et-tä me suomalaiset olemme edel-leen metsäkansaa ja elämme vah-vasti metsästä, mutta myös siihen liittyvästä osaamisesta, tekniikas-ta ja innovaatioista. Metsäsektori tarjoaa työtä noin 140000 ihmi-selle ja sen osuus vientituloistam-me on 20 prosenttia. Metsäteolli-suus on taloutemme etulinjassa ja

menestyksemme tekijä. Siitä on pi-dettävä hyvää huolta.

”Metsä on kuin talletus, se tuot-taa korkoa korolle, vaikkei sitä käyttäisikään”, totesi president-ti Sauli Niinistö. Hyvällä metsän hoidolla puun käyttöä voidaan kui-tenkin vielä lisätä ja kehittää uu-sia innovaatioita. Metsät, metsän-omistajat ja metsäteollisuus vaikut-tavat koko suomen kansan tulevai-suuteen. ”Vaikka metsäklusterilla meneekin nyt hyvin, niin aina on

parantamisen varaa”, arvioi presi-dentti Sauli Niinistö.

Metsäteollisuus ry:n puheenjoh-taja Ilkka Hämälä totesi puhees-saan, että sisällissodan päättyessä 100 vuotta sitten muutamat metsä-patruunat päättivät perustaa oman yhdistyksen edistämään metsäteol-lisuusyritysten yhteistyötä. Näin syntyi Metsäteol lisuus ry. Metsäte-ollisuus katsoo tulevaisuuteen luot-tavaisin mielin ja se haluaa käydä vuoropuhelua eri tahojen kanssa

metsiin ja niiden käyttöön liitty-vistä asioista. ”Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että olisimme kaikista asioista samaa mieltä”, arvioi Ilkka Hämälä. Metsätalous on kansanta-loutemme moottori nyt ja tulevai-suudessa. Merkittävä osa sekä vien-ti- että tuontitulosta tulee metsä-teollisuuden tuotteista. ”Suomi on monessa mielessä maailman paras maa”, totesi Ilkka Hämälä lopuksi.

Teksti ja kuvat: JAAKKO TEMMES

Oletko mukana PEFC- ryhmäsertifioinnissa?

Kun metsänhoitomaksu ja met-sänomistajien liitot hävisivät, muu-tettiin järjestelyjä, joilla metsätilat voivat olla mukana PEFC-ryhmä-sertifioinnissa. Silloin perustettiin Kestävän Metsätalouden Yhdis-tys ry (KMY) hoitamaan alueelli-sia ryhmäsertifiointeja, joita aiem-min olivat hoitaneet metsänomis-tajien liitot. Näiden muutosten jäl-keen ei ole enään yhtä itsestään sel-vää, että tilasi on mukana PEFC -sertifioinnissa.

Jos haluat tarkistaa tilasi PEFC -sertifioinnin tilanteen, voit tehdä itse kyselyn KMY:n sivuilla. Sieltä selviää, oletko mukana ryhmäser-tifioinnissa ja millä alueella. Sieltä voit myös tulostaa todisteen kuulu-misestasi ryhmäsertifiointiin.

Mukana sertifioinnissa voit olla esimerkiksi metsänhoitoyhdistys-ten tai suurien puun ostajien kaut-ta. Ryhmäsertifiointiin pääsee mu-kaan myös ilmoittautumalla suo-raan Kestävän Metsätalouden Yh-distykselle - pientä maksua vastaan.

Kestävän Metsätalouden Yhdis-tys ry on alueellisten PEFC-ryh-mäsertifikaattien haltija Suo-messa.http://kestavametsa.fi/

Esimerkki todistuksesta, jolla vah-vistetaan, että tila on mukana PEFC-ryhmäsertifioinnissa.

PEFC-kyselyn voit tehdä nettiosoitteessa:https://www.kmyrekisteri.fi/#/kysely

Kyselyyn tarvitaan tilan rekisterinumero.

Tuhkaraelannoite tutuksi

Teksti ja kuvat: KAISA POST

Napapiirin metsänomistajat ry vieraili Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n kutsumana Suosiolan voimalaitok-sella Rovaniemellä torstaina 24.1.2019. Tilaisuudessa päästiin tutustumaan tuhkarakeen valmistusprosessiin ja kuultiin tuotteen käyttömahdollisuuksista metsän-hoidossa ja kasvun edistämisessä. Asiantuntijoina pai-kalla olivat ympäristöasiantuntija Anne Strandman Neveltä ja myyntipäällikkö Heikki Suvanto Ecolan Oy:stä. Tilaisuuden lopuksi halukkaat pääsivät vielä kurkistamaan tuhkarakeistamon tiloihin.

Tuhkalannoitteet valmistetaan bioenergian tuotannossa syntyvistä puuvaltaisista ja puhtais-ta tuhkista. Jalostettaessa tuhkaa rakeiseksi lannoitteeksi tuhkan kemiallista ja teknistä laa-tua sekä sopivuutta lannoitustoimintaan parannetaan ja tasataan teollisella käsittelyllä.


Siskokset Heidi Törnvall ja Riikka Vuorenmaa

Teksti: ASTA KIEMA, Suomen Puukauppa Oy

Kuutio helpottaa etämetsänomistajan elämääSiskokset Heidi Törnvall ja

Riikka Vuorenmaa saivat joitain vuosia sitten perintönä metsäpals-tan Sysmästä. Sysmä on ollut aina heille läheinen paikka mummola-na ja kesänviettopaikkana, vaik-ka molemmat nykyään asuvatkin Helsingissä. Vanhemmat asuvat

Sysmässä edelleen, mutta metsän-hoito on siirtynyt lapsille.

– Saamme edelleen vanhem-milta apua metsänhoitoon liitty-vissä asioissa, mutta käytännössä puukaupat ovat nyt Riikan ja mi-nun vastuullani. Harvennus oli ajankohtainen, joten päätimme

kokeilla Kuutiota tarjouspyynnön tekemiseen, Heidi Törnvall kertoo.

Metsä on Heidille ja Riikalle lä-heinen lapsuusajoista. He käyttävät metsäpalstaansa ennen kaikkea vir-kistäytymiseen, siellä sienestetään ja marjastetaan. Samalla he ymmär-tävät metsänsä taloudellisen arvon

Vielä ehdit osallistua Kuution ja Etämetsänomistajien Liiton kampanjaan!Kuutioon pääsiäiseen mennessä rekisteröityneiden Etämetsänomistajien Liiton jäsenten kesken arvotaan yhteensä 12 kpl 50 euronlahjakortteja Metsäkustannuksen Metsäkirjakauppaan. Lahjakortteja arvotaan kuukausittain, eli kannattaa rekisteröityä heti!

ja sen, että hyvin hoidettu metsä tuottaa sekä rahaa että ylläpitää vir-kistys- ja tunnearvoja.

– Vanhempamme ovat hoitaneet metsiä aktiivisesti. Sieltä kiinnostus ja tietotaito meille periytyy, Riik-ka Vuorenmaa pohtii.

”Kaupat hoituivat Kuu-tion kautta helposti ja nopeasti.”

Äidin kannustamana siskot jätti-vät tarjouspyynnön harvennushak-kuusta Kuutioon syksyllä 2018. He saivat nopeasti kaksi tarjousta. Kol-mas ostaja oli käynyt arvioimas-sa hakkuukohteen paikan päällä, mutta etäisyys kohteelle oli sen ver-ran pitkä, että varsinainen tarjous jäi tekemättä. Heidi ja Riikka ver-tailivat saamansa tarjoukset yhdes-sä, ja valitsivat parhaan.

– Kaupat hoituivat Kuution kautta todella nopeasti ja helpos-ti, ja hakkuut toteutuivat hyvin lyhyellä aikataululla, Heidi kuvaa kaupantekoa.

– Kuutiossa on parasta sen help-pous ja käyttäjäystävällisyys. Mo-derni ulkoasu on tätä päivää. Siel-lä on helppo ja kiva tutkia ja klik-kailla ympäriinsä, Riikka luettelee Kuution hyviä ominaisuuksia, jot-ka sopivat varsinkin kaupungistu-neille etämetsänomistajille.

Tammikuun arvonnan voittajat

- Matti Salonen, Turun seudun Metsänomistajat ry- Kaisa Post, Napapiirin Metsänomistajat ry- Elviira Krebber, Tampereen seudun Metsänomistajat ry

Helmikuun arvonnan voittajat

- Pirjo Jalkanen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry- Raili Raittinen, Oulun seudun Metsätilanomistajat ry- Juha Kamppila, Etelä-Pohjanmaan Mettälliset ry

Onnea voittajille!Lisäksi pääsiäiseen (18.4.2019) mennessä Kuutiossa tarjous- tai yhteydenottopyynnön tehneiden jäsenten kesken arvotaan 3 kpl Makitan akkuketjusahaa (arvo 599 euroa / kpl, sis. kaksi akkua ja laturia).

Osallistu kilpailuun maksutta osoitteessa: Kuutio.fi



Puutuotteiden kysyntä maail-malla tulee kasvamaan, sillä ne tar-joavat ilmastonmuutoksen torjun-nan kannalta paremman vaihtoeh-don kuin fossiilista alkuperää olevat tuotteet. Suomalainen puu ja puu-tuotteet ovat osa tätä maailman-laajuista muutosta. Puun käytön rajoittaminen Suomessa on kuin ampuisi omaan jalkaansa niin Suo-men kuin ilmastonmuutoksen tor-junnan kannalta.

Poliittinen keskustelu Suomen hakkuiden sopivasta tasosta on vail-la mieltä jos mukaan ei oteta puun käytön kaikkia vaikutuksia. Muis-tutamme keskustelijoita siitä, että esimerkiksi 10 miljoonan kuution

Metsien viisas käyttö on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa

hakkuumäärä vastaa noin kahden miljardin euron kansan-taloudel-lista vaikutusta joka painottuu haja-asutusalueille. Lisäksi hak-kuiden pienentäminen Suomessa kasvattaa hakkuita muualla.

Toteamme myös, että vaikka vanhat metsät ovat tärkeitä moni-muotoisuuden ja hiilen varastoin-nin kannalta, ne toimivat huonosti hiilikompensaationa. Liian pienet hakkuumäärät nostavat vääjäämät-tä metsiemme puuston keski-ikää johtaen pienenevään hiilinieluun ja suurenevaan tuhoriskiin. Lisään-tyvät hyönteis- ja tuulituhot sekä metsäpalot vain kiihdyttäisivät il-mastonmuutosta.

Käyttämällä ja hoitamalla met-siä viisaasti Suomi voi osallistua il-mastonmuutoksen maailmanlaa-juiseen torjuntaan vähentämällä

puutuotteilla fossiilisia hiilipäästö-jä ja samalla pitäen Suomen metsis-sä tapahtuvaa hiilen sidontaa kor-kealla tasolla.

Etämetsänomistajien Liitto ryYhteistyötä, ammattitaitoa ja edunvalvontaa

metsänomistajille.Liiton tarkoituksena on edistää metsätilallisten harjoittaman

metsätalouden edellytyksiä, kannattavuutta ja metsänhoitoa.

Liittoon kuuluu 19 metsänomistajayhdistystä eri puolilta Suo-mea. Yhdistyksiä löytyy mm. kaikista suurimmista kaupun-

geista. Liiton 21. vuosikokous pidettiin 16.3.2019 Seinäjoella.

http://www.etamol.fi

Puukerrostalossa kantavaa puue-lementtiä saa olla näkyvissä palo-turvallisuussyistä enintään 20 pro-senttia. Etämetsänomistajien Liiton varapuheenjohtaja Matti Ilveskoski Tampereen Seudun Metsänomista-jista on ” löytänyt ” makuuhuoneen seinästä hienoa hirsipaneelia.

Etämetsänomistajien Liiton vuosikokous pidettiin upeissa tiloissa Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa.

Kaikissa Tuohen asunnoissa on au-tomaattinen sammutusjärjestelmä, kuten Oulun Seudun Metsänomista-jien edustaja Erkki Nykänen osoittaa.

Tuohi-nimisessä kerrostalossa on 44 huoneistoa. Talon rakentamisessa on käytetty puuta yhteensä noin 1000 kiintokuutiota.

Puurakentaminen on silmiin pis-tävää Seinäjoella. Maisemassa nä-kyy paitsi puisia pientaloja niin myös kerrostaloja. Merkittävä puu-kerrostalojen rakentaja Seinäjoella on Lakea Oy, jonka osakkaina on 15 pohjalaista kuntaa. Etämetsän-omistajien Liiton vuosikokouksen

Kannanotto

Seinäjoki rakentaa puustaosallistujilla oli mahdollisuus tu-tustua muutamamaan puuraken-tamisen kohteeseen Seinäjoen kes-kustassa. Kiitos kohteiden järjestä-misestä Etelä-Pohjanmaan Mettäl-liset yhdistykselle ja sen puheenjoh-taja Pertti Rinta-Nikkolalle.


Etämetsänomistajien metsäretki Saarenmaalle 25.–28.4.2019MATKAOHJELMA25.4. torstai | matkapäivä Kokoontuminen Helsingissä Katajanokan terminaalissa kello 09.15. Bussi odottaa bussiparkissa, jossa matkanjohtaja jakaa maihinnousu-kortit ja matkatavarat voi jättää bussiin laivamatkan ajaksi. Bussissa kyltti Etämetsänomistajat Saarenmaa. Viking XPRS Tallinnaan kel-lo 10.30 – 13.00. Saapuminen Tallinnaan, josta siirtyminen ryhmän omalla bussilla Pärnuun. Matkalla tietoa Suomen ja Viron metsätaloudesta sekä nii-den vertailua. Saapuminen Pärnuun, jossa tapaamme paikallisen met-säasiantuntijan. Päivän aikana yhteinen lounas. Vierailun jälkeen matka jatkuu kohti Saarenmaata, jonne saavutaan noin kello 20.00. Majoittuminen Meri Spa hotelliin ja yhteinen illal-linen viereisessä Hotel Rüütlissa.

26.4. perjantai | Metsäkohteita Saarenmaalla Aamiaisen jälkeen lähdemme tutustumaan Saarenmaan metsäkoh-teisiin. Tutustumme Sörven niemimaahan ja vierailemme myös Leedrin kylässä tilalla jossa valmistetaan katajasiirappia. Nautim-me päivän aikana yhteisen kevyen lounaan. Iltapäivällä tutustumme metsäkohteisiin. Palaamme hotellille alkuillasta. Yhteinen illallinen paikallisessa ravintolassa.

27.4. lauantai | Kaalin Kraateri Aamiainen jälkeen omaa aikaa esim ostoksille Kuressaaressa. Puo-len päivän aikaan lähdemme tutustumaan Kaalin kraateriin. Kaalin kraaterikenttä on Viron harvinaisin luontonähtävyys ja samalla ko-ko Euraasian vaikuttavin kraaterikenttä. Päivän aikana yhteinen lounas. Palaamme hotellille myöhään iltapäivällä. Ilta vapaata aikaa.

28.4. sunnuntai | Kotimatka Aamiaisen jälkeen huoneiden luovutus ja lähdemme kohti Tallin-naa. Saapuminen Tallinnaan jossa vapaa-aikaa ostoksiin. Eckerö Li-ne M/S Finlandia Helsinkiin kello 18.30 - 21.00. Mukavaa matkaa!

Hinnat perustuvat 12.3.2019 voimassa oleviin valuutta- ja verotietoihin. Matkan toteutu-minen edellyttää ryhmän minimikokoa 40.

Ryhmämatkasta poikkeavien yksittäisten matkustajien laiva- tai majoitusvarauksien ym. palveluiden muutoksista veloitamme 100 € muutoskulut / muutos ja lisäksi palveluntarjo-ajien perimät kulut.

Pidätämme oikeudet mahdollisiin hinta-, aikataulu- ja ohjelmamuutoksiin. Pidätämme myös oikeuden Kon-Tiki Toursista riippumattomista syistä tehtävään hinnantarkastukseen esim. polttoaine-, viranomais- tai lentoverokustannusten noustessa.

Suosittelemme, että kaikilla osanottajilla on koko matkan keston voimassa oleva henkilö-kohtainen matkavakuutus sisältäen peruutusturvan.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd, joka kuuluu Kilpai-lu- ja kuluttajaviraston ylläpitämään matkanjärjestäjärekisteriin (1929/00/Mj Mv) noudat-taen kaikkia matkailualan yleisiä valmismatkaehtoja. Matkojemme erityisluonteen, kulje-tusmuotoa koskevien poikkeuksellisten määräysten (mm. reittilentojen varaus- ja myyn-tiehdot), poikkeuksellisten majoitusehtojen sekä matkakohteen erityisolojen vuoksi sovel-lamme lisäksi erityisehtoja, joista asiakas saa tiedot matkan laskun liitteenä. Erityisehdot myös verkkosivuillamme www.kontiki.fi/hyva-tietaa/kon-tiki-toursin-erityisehdot/

Laivat Torstai 25.4.2019 Helsinki – Tallinna Viking XPRS kello 10.30 – 13.00. Sunnuntai 28.4.2019 Tallinna – Helsinki Eckerö Line M/S Finlan-dia kello 18.30 – 21.00.

MAJOITUSSpa Hotel Meri Saaremaa Spa Hotell Meri sijaitsee kauniin rantakadun varrella, ve-nesataman ja Kuressaaren linnanpuiston välittömässä läheisyydessä. Modernit superior-huoneet ovat Kuressaaren puutarhakaupunkinä-kymällä. Kaikissa huoneissa on ranskalainen parveke. Huoneissa te-levisio, puhelin, suihku, hiustenkuivaaja ja langaton nettiyhteys. Matkakohde Saarenmaa, metsämatka Matkan ajankohta 25. – 28.4.2019, torstai – sunnuntai Matkan kokonaishinta 555 € / hlö, kun ryhmässä on minimi 40 lähtijää Matkan hintaan sisältyy

• edestakaiset laivamatkat Helsinki – Tallinna – Helsinki, Viking XPRS ja Eckerö Li-ne M/S Finlandia laivalla

• majoitus jaetussa 2 hengen huoneessa Spa Hotel Meri • hotelliaamiaiset • ohjelman mukaiset tilausajokuljetukset alkaen / päättyen Hel-

sinki • ohjelman mukaiset ruokailut; 2 x illallinen, 3 x lounas • ohjelman mukaiset vierailukohteet • suomenkielinen matkanjohtaja alkaen / päättyen Helsinki

Lisämaksusta • yhden hengen huone lisämaksu, 75 € / hlö. Ilman huonekave-

ria matkustavan tulee varata yhden hengen huone • ruokajuomat • muut palvelut

Käytämme kokonaishinnoittelua, jolloin matkan hintaan sisältyy kaikki oleellinen. Hintaan ei lisätä toimitus- tai palvelumaksuja. Hinnat sisältävät verot.Ilmoittautumiset Sähköpostitse [email protected] 09-466 300

Vielä muutama paikka vapaana, VARAA PAIKKASI PIKAISESTI!


Oikealla: Käkkyrämänty, Lemi. Kuvaaja Pertti Kangaskolkka, Sai-

maan Metsänomistajat ry. Kuvassa näkyy Raija Tuuliainen.

Jättiläisen sormus, Joutsa. Kuvaaja Taimi Manninen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry.

Kuvaa erikoinen puu - Etämetsänomistajien Liiton ku-vakilpailu 1.1.-31.12.2019. Oletko bongannut erikoisen puun ja napannut siitä kuvan? Tai jos kohtaat sellaisen vuoden 2019 aikana!

Julkaisemme erikoisien puiden kuvia Etämetsänomistaja --lehdessä vuoden 2019 aikana. Voittajalle olemme varan-neet metsäaiheisen kirjan!

Suositeltava kuvaformaatti on jpg. Hyvällä kännykkäka-meralla otettu kuva riittää. Älä pienennä kuvaa, vaan käy-tä alkuperäistä tarkkuutta.

Otsikoi kuva, kerro missä kuva on otettu ja kuka on ku-van ottaja. Jos kuvassa näkyy ihmisiä, kysy lupaa julkaise-miseen. Lisää yhteystietosi. Lähettämällä kuvan kilpailuun annat oikeuden käyttää sitä Liiton julkaisuissa.

Lähetä kuva osoitteeseen: [email protected]

Tässä pari maistiaista kuvista. Kuvakilpailun idean antoi Kari Monto Saimaan Metsänomistajista.

Teksti: JAAKKO TEMMES & IRMA WELLING

Kuvakilpailu 2019


Kevättä ilmassa! Nyt kannattaa tarkkailla luontoa, joka herää kevääseen sekä metsässä että vesien äärellä. Kuvassa sinisorsat parin valinnassa.

Perikunnat ja yhtymät ovat ilman johtajaa?- johtajaa ei ole, ei valtaa eikä vastuuta- tilojen pirstoutuminen rehottaa- vähemmistö päättää mitä enemmistö tekee (päätös pitää olla yksimielinen)

Tarvitaan uusi laki: Metsäosakeyhtiö ”Puistola” Oy.Metsäosakeyhtiölakia ”sorvattaessa” voidaan ottaa mallia osakeyhtiölaista ja asun-to-osakeyhtiölaista:- johtajavaje loppuu- pirstoutuminen loppuu- enemmistöpäätös vahvistuu- kemera säilyy- metsävähennys säilyy- muutos yhtymästä Oy:ksi apporttina ilman varainsiirtoveroa

Uusi metsäosakeyhtiölaki tuo paljon parannuksia yksityismetsätalouden, johtamisen, pirstoutumisen ja päätöksen tekoon.

Terveisin Ari Taisto KorhonenKajaanin Seudun Metsänomistajista

Käteviä muovitettuja taskukokoisia ohjekortteja perkaukseen ja taimikonhoitoon on saatavilla. Nii-tä voi kysellä Ari Toivaselta, puhelin 08 626 444. Korttien omakustannushinta on euron kappale.

Kortit laatinut Ari Korhonen.

Perkauksen ja taimikonhoidon ohjekortit

Metsän omistuslakiin tarvitaan muutosta!

OP Metsäarvio on nopein ja edullisin tapa hankkia arvio-kirja metsästäsi.

• Perunkirjoitus• Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu• Vakuusarvon määritys

www.op-metsa.fi/metsaarvio

Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsäJalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana.

Tapion siemenkeskus palveleesinua kun tarvitset siemeniämetsäkylvöön ja taimitarhalle

Siemenkeskus / puh. 0294 32 [email protected]

VOIT T ILATA SIEMENIÄ SUORAAN TAPION K AUPASTA: WWW.TAPIO.FI

Kylvähyvää!

T U T U S T U N E T T I S I V U I H I M M E W W W . T A P I O . F I

Etämetsänomistajien Liiton SM-metsätai-tokilpailut järjestetään perinteisesti Evolla lauantaina 18.5.2019 kello 11.00 alkaen.

Kilpailusarjoina joukkuekilpailu (4 osal-listujaa, joista 3 parhaan tulos lasketaan) sekä miesten ja naisten sarja.

Laita nyt jo allakkaan!!!Kysy lisätietoja metsätilanomistajayhdistyk-sesi puheenjohtajalta. Samasta yhdistykses-tä voi olla useampi edustaja.

Hyvät palkinnot!

VOITA SM-MITALI – osallistu Evon kisoihin

Harvennuksella metsä kasvuun, saat 70 prosenttia rahoista heti!

Metsä Groupin omistajajäsenenä saat kesä- harvennuksiin veloituksetta 70 % ennakko- rahoituksen, kun teet puukaupat 30.4.2019 mennessä. Tilaa samalla lannoitus, niin puut järeytyvät nopeammin ja hiili sitoutuu tehok-kaammin. Hae metsäasiantuntijan yhteystiedot osoitteessa www.metsaforest.com ja tee puukauppa kanssamme.

eur349,-EA3600F35B

Moottorisaha

Kevyt ja tehokas yleissaha. 14”/35cm / 1,7kW / 35cm3. Modernin ilmahuuhtelumoottorin ansiosta pieni polttoaineen kulutus. Helppo ja kevyt käynnistää, terän kiristys sivulta. Paino vain 4,2 kg.

Katso jälleenmyyjät www.makita.fi

Hyödynnä jäsenetusi!

Ota FSC-metsäsertifiointi haltuun uudella verkkokurssilla: Sertiseriffi FSC Toteuttaja

Muista myös kätevät TAPIO Metsänhoitokortisto ja TAPIO Maastotaulukot! Katso jäsenetukoodisi www.etamol.fi -sivulta Tapion logon takaa – saat 20 % alennuksen.

Käy verkkokaupassa

www.tapionkauppa.fi

www.usewood.fi, puh 040-1830366

Kombikone kiinnostaa metsänomistajaa.

Katso video nettisivultamme.

PAREMPAATUOTTOAMETSÄSTÄPAKURINVILJELYLLÄ

Ota yhteyttäMikkelintie 568, 45370 ValkealaPuh. 0400 317 969www.suomenpakuri.�

Pakuria käytetään luonnonlääkintään Aasiassa ja Venäjällä. Keski-Euroopassa ja Amerikassa pakurilla arvioidaan olevan suuri tulevaisuus.

Pakurinviljelyllä saat metsän tuoton uusiin ulottuvuuksiin. Tarjoamme metsänomistajille avaimet käteen -palvelun pakurin viljelyyn.

Koivikko pakuriviljelmäksi

Valitaan koivikko ja tehdään sopimus pakuriymppäyksestä

Suomen Pakuri hoitaa istutuk-sen koivikkoosi

Seurataan kasvua(n. kolme vuotta ymppäyksestä)

Kerätään pakuri(5–6 vuotta istutuksesta)

Jäät odottamaan uutta satoa tai hakkaat puut polttopuiksi

Pakuri tuottaa enemmän kuin klapikauppa ja nopeammin kuin tukkipuu

Tunnetko metsäsi mahdollisuudet?Minkä arvoinen metsäsi on nyt? Entä miten tuotto kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana? OP Metsä kertoo metsäomaisuutesi arvon ja auttaa sinua tekemään varallisuuttasi koskevia päätöksiä.

Kokeile palveluamme osoitteessa op-metsa.fi

Tunnetko metsäsi mahdollisuudet?Minkä arvoinen metsäsi on nyt? Entä miten tuotto kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana? OP Metsä kertoo metsäomaisuutesi arvon ja auttaa sinua tekemään varallisuuttasi koskevia päätöksiä.

Kokeile palveluamme osoitteessa op-metsa.fi

Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.).

Varaa viihdettä rockista iskelmään Punaisilta laivoilta.

Metsäsäätiön maksulla annat lapsille ja nuorille mahdollisuuden

innostua metsäelinkeinosta koulussa ja vapaa-ajalla.

Metsäelinkeino – lupa kukoistaa metsasaatio.fi

Metsänomistaja, kiitos kun osallistut metsäsäätiömaksuun puukaupan yhteydessä. Puhut metsänomistajien ja koko metsäalan tulevaisuuden puolesta.

HELPOINTAPA

MYYDÄ PUUTA

Kuutio on metsänomistajalle maksuton, kaikille avoin digitaalinen puumarkkinapaikka. Kuutiossa metsänomistaja voi nykyaikaisesti ja luotettavasti kilpailuttaa sekä pysty- että hankintakaupat joko asiantuntijan avustamana tai lähettämällä puukaupan tarjouspyynnön suoraan itse.

Rekisteröidy ja voita mahtavia palkintoja!

Kuutioon pääsiäiseen mennessä rekisteröityneiden Etä metsänomistajien Liiton jäsenten kesken arvotaan 12 kpl 50 € lahjakortteja Metsäkustannuksen Metsäkir-jakauppaan. Lahjakortteja arvotaan kuukausittain, joten rekisteröidy heti. Lisäksi 18.4.2019 mennessä Kuutiossa tarjous- tai yhteydenottopyynnön tehneiden jäsenten kes-ken arvotaan 3 kpl Makitan akkuketjusahaa (arvo 599 €), sis. kaksi akkua ja laturia.

Osallistu: Kuutio.fi

ETÄMETSÄNOMISTAJA · joista mielläni kirjoitan tuleviin leh-tiin, jos juttuja tarvitaan....

Documents

Transcript of ETÄMETSÄNOMISTAJA · joista mielläni kirjoitan tuleviin leh-tiin, jos juttuja tarvitaan....