ESIOPETUSRYHMÄ JA PEDAGOGINEN MUUTOSINTERVENTIOMUUTOKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET TVT-PEDAGOGISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

PEKKA MERTALA (KM,LTO)OULUN YLIOPISTO

Millaisia pedagogisen muutoksen mahdollistavia tai muutosta haastavia tekijöitä päiväkotikontekstissa

toteuttavan esiopetuksen piiristä löytyy TVT-pedagogisenkehittämishankkeen näkökulmasta?

ESIOPS 2010: Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi.

ESIOPS-luonnos 2014: TVT-osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden arjessa., ihmisten välisessä

vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Esiopetuksen tehtävä on kotien rinnalla edistää lasten tieto- ja

viestintäteknologista osaamista… …TVT:n avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja

yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja… … Esiopetuksessa

käytetään ja sovelletaan… …TVT:aa tarkoituksenmukaisella tavalla.

KEHITYS

Engeström 1995; Erämtesä 2004

ESIOPETUSRYHMIEN KÄYTÖSSÄ EI OLE TVT:AA

(Hujala ym. 2012)

Orientaatiovaihe Interventiovaihe Seurantavaihe

10/2013–7/2014 8/2014– 7/2015 8/2015– 7/2017

Lähtötilanteen kartoitusLaitteistoinfran luominenOrientoivat koulutukset

Säännölliset situationaaliset, ryhmien tarpeisiin ja toiveisiin

kohdentuvat pedagogiset täydennyskoulutukset

Pedagogisen toimintakulttuurin muutoksen ja intervention

seuraamusten arviointi

Kehittämishanke ja projektioppiminen

Projektioppiminen: suhteellisen pitkäkestoisten, mielekkäiden ongelmien ympärille rakentuva prosessi, jossa sana ”projekti” viittaa opetuksen organisaatiomuotoihin, ei itse oppimisprosessiin

(esim. Blumenfeldt ym. 1991; Eteläpelto & Rausku-Puttonen 1999; Heikkinen 2006; Seppänen-Järvelä 2006)

Toimintatutkimus ei ole vain instituution toimintaa rikastava, vaan myös systeemiä kyseenalaistava

(esim. Carr & Kemmis 1986; Kemmis 2007; Heikkinen & Syrjälä 2006; Kuula 2006; Reunamo 1998)

TVT-integraatio paljon tutkittu kohde, mutta ei varhaiskasvatuksen näkökulmasta

Opettajien asenteet ja uskomuksetTäydennyskoulutus laatu ja määräLaitteiden saatavuus, toimivuus ja soveltuvuusTyöyhteisön tukiRiittävät ajalliset resurssit

(Esim. Ertmer 1999; Ertmer & Ottenbreit-Leftwich 2010; Ertmer ym. 2012: Haydn 2014; Hinostroza, Matamala & Labbe 2013; Howard 2011; 2013; Lim & Chai 2003; Livingstone 2012; Loveless 2012; Mueller ym. 2008; Orlando 2009; 2014;)

ABDUKTIIVINEN LÄHESTYMISTAPA

(esim. Dey 2004; Dunne 2011; Haig 1996)

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että, pedagogiset muutokset varhaiskasvatuksen kentällä tapahtuvat hitaasti: tuorein tutkimustieto ei siirry kasvatuskäytännössä tehdyiksi valinnoiksi ja tuoreet, uransa alussa olevat opettajat vaikuttavat

useammin sosialisoituvan työpaikkansa toimintakulttuuriin kuin uudistavan sitä. Syiksi tähän on osoitettu varhaiskasvatuksen käsityömäistä traditiota, uuden tiedon pinnallista omaksumista, erilaisten koulutusten muodostamia erilaisia ammatti-identiteettejä, kehittämistyön heikkoa suunnittelua, puutteellisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia,

ohjausjärjestelmän toimimattomuutta ja heikkoa johtajuutta.

(esim. Heikka 2014; Hujala ym. 2007; Hujala ym. 2012; Kalliala 2012; Karila ym. 2013; Rouvinen 2007; Senvall, Keskinen & Keskinen 2005; STM 2006; 2007)

Opettajan pedagogista muutosta edellyttää muutos kasvatusyhteisön toimintakulttuurissa ja silloinkin muutos on mahdollista vain pitkän

ajanjakson aikana(esim. Orlando 2009; 2014; Lim & Chai 2003; Hinostroza, Matamala & Labbe 2013)

Muissa kasvatusinstituutioissa tai samankaltaisissa instituutioissa, mutta eri kulttuureissa tehtyjen tutkimusten tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä

henkilöstön koulutustaustan ja kasvattajakoalitioiden erilaisuuden sekä varhaispedagogiikan eheyttävän luonteen vuoksi

(ks. Karila 1997; Rusanen 2007)

Aika Ydinaineisto Täydentävä aineisto

Lokakuu 2013 Teemahaastattelut kasvatushenkilöstölle ja johtajille

• Litteroidut video- ja audiotallenteet (n. 5h)

Tutkijan ja informanttien välinen

sähköpostiliikenne. Tutkimuspäiväkirjaan

kirjatut muistiinpanot ei-taltioiduista

keskusteluista.

Maaliskuu 2014 Mentorointikoulutus kasvatushenkilöstölle

• Videotallenne, (n. 1,5h) osin litteroitu

Huhtikuu 2014 Mentorointitapaaminen kasvatushenkilöstölle

• Audiotallenne (n. 1,5h), osin litteroitu

Monilukutaitokoulutus kasvatushenkilöstölle ja johtajille

• Videotallenne (n. 1h), osin litteroitu

Kesäkuu 2014 Suunnitteluiltapäivä kasvatushenkilöstölle

• Videotallenne (n. 3h), osin litteroitu

Informantit:Päiväkodin johtajat: 5

Tiimivastaavat: 2Lastentarhanopettajat: 11

Lastenhoitajat ja avustajat: 7

AINEISTO

Lukimat- koulutus oli 2009 ja sen perusteella nettiyhteydet ja omat [hallinto] koneet ryhmiin tulivat 2010.

Aika pian sen jälkeen kyselin Annalta [tietotekniikkapalvelun työntekijä] pelien asentamisesta koneelle ja

sain ehdottoman kielteisen vastauksen. Anna lupasi hoitaa asiaa eteenpäin ja yrittää saada lupaa

koneiden käyttöön, mutta asia lienee hautautunut kiireellisempien juttujen varjoon. Muistaakseni kyselin

asiasta ainakin kerran kuukausia myöhemmin. Syksyllä 2012 laitoimme Tainan [silloinen

päiväkodinjohtaja] kanssa Jarmolle [palvelupäällikkö] sähköpostia, että on häpeällistä näin

teknologiakaupunkina, ettei tietotekniikkaa voida käyttää lasten hyväksi. Jarmo vastasi pikimmiten ja

lupasi ruveta hoitamaan asiaa. Kone meille tuli alkuvuodesta 2013 ja nettiyhteys myöhään keväällä huhti-

toukokuussa. Elokuussa todettiin, ettei peli toiminut ja Jaana [tietotekniikkapalvelun työntekijä] on siitä

asti hoitanut asiaa yhdessä tietotekniikkayrityksen kanssa. Tänään saadaan taas kerran kokeilla, olisko

systeemit saatu pyörimään! (LTO 1; sähköposti 10/2013).

ANALYYSI

Ammatillisuus

OrganisaatioInfrastruktuuri

TULOKSET

Meillä oli kans edellisellä työpaikalla kun oli iso eskariryhmä ja vain yks kone käytössä niin hirveän tarkkaan piti tehä vuorot että kenellä, ja sit meillä oli niin, että maanantai, keskiviikko ja perjantai oli vain niitä pelipäivä, että ei voi joka

päivä olla… … ja sit me huomattiin, että kun oli vain se yks kone lapsilla niin äkkiä siinä oli selän takana kymmen lasta ja hirveä häslinki siitä sitten ja kaikki halus tulla kattoon ja kommentoimaan ja kauhee mekkala ja kohta ei ollu enää

kellään kivaa(LTO4 10/2013).

Eli yksi pystyy pelaan kerrallaan tai niinku vuorotellen. Se onnistuu niinkuvuorotellen, mutta ei ne lapset sitä hoksaa, että pitäs vuorotellen käyttää

(LH1 10/2013)

Mää oon sitä mieltä, että sitä hommaa pitää alkaa työstään myös ite eteenpäin, et se ei voi lopahtaa

siihen vaikka hanke loppuukin, et no me ei nyt enää käytetä näitä et vaan silleen et siitä jäis ihan pysyvä

toimintamalli itelle et ei ois vain se kaks vuotta.

(LTO 3; haastattelu 10/2013).

..mua ittiä ainaski harmittaa aivan vietävästi, että ens syksynä en oo sitte ryhmässä , koska mää siitä

puhuin, että eikö hanke kuitenkin sido ihmisiä, että kun on kuitenkin useamman vuoden hanke, niin kun

meiltäkin sitten kaks kolmesta vaihtuu ja ei ollu oma valinta… …et ookko XXXX valmis sitoutuun… …ei

sultakaan juuri kyselty

(LTO 3. mentorointitapaaminen 4/2014)

Niin et meillä saattaa vaikka joka syksy vaihtua ryhmät ja henkilökunta kiertää et on aina se epätietosuus et

mihin pääsee vaikka mekin ollaan näitten isojen kanssa oltu näin pitkään. Mut se oli kiva kun johtaja sano, et

kun tää on tämmöinen pitkä projekti niin saadaan sitten jatkaa ens syksynä tuolla eskarilla, et se on

semmonen jokakeväinen show täällä päiväkodilla niinku varmaan muuallakin

(LTO5 / haastattelu 10:2013).

Työkierrolla, tarkoitetaan kotiryhmän säännönmukaista vaihtamista tietyn, usein kokonaisiin toimintavuosiin sidottujen ajanjaksojen sykleissä. Työkierron

positiivisiksi piirteiksi on tunnistettu uusien toimintatapojen oppiminen uusilta kollegoilta sekä mahdollisuus selvittää henkilökemioiden kohtaamattomuuteen

pohjautuvat tiimien sisäiset konfliktit ilman varsinaista interventiota. Toisaalta osa lastentarhanopettajista kokee työkierron kuormittavana ja epävarmuutta

tuottavana kulttuurina (Rouvinen 2007; Ylitapio-Mäntylä 2009).

Musta sekin on huono juttu, että kun sää oot saanu sen Epson koulutuksen, niin ei sulla oo ollu aikaa perehdyttää meitä

yhtään vielä että…(LH1)

Enhän mäkään saanu muuta koulutusta kuin ne kaks, että tuosta... (LTO4)

Ethän sää oo tuotakaan ehtiny meille sanoa… (LH1)

Uuden opetussuunnitelman toteuttamisen edellyttämät muutokset esiopetushenkilöstön pedagogisessa

osaamisessa eivät ole laajamittaisesti mahdollisia ilman, että kiinnitämme huomiota muutoksen

aktualisoitumiseen kiinteästi liittyvien organisatoristen ja toimintakulttuuristen epäkohtien korjaamiseen.

KIITOS!pekka-oskari.mertala@oulu.fi

https://oulu.academia.edu/PekkaMertalahttp://www.slideshare.net/pmertalahttps://tiesihanke.wordpress.com/