PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI

Havainnointia tukevia kysymyksiä

Pedagoginen dokumentointi Pedagoginen dokumentointi on havainnointiin perustuva menetelmä, jota käytetään varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä. Se on jatkuva, vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden tulkinta tekevät näkyväksi varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. Lasten toiminnan pedagoginen dokumentointi on työtapa, joka saa aikaan reflektiivistä, vuorovaikutteista ja lapsia osallistavaa pedagogiikkaa. Pedagogisen dokumentoinnin avulla kerätään tietoa lasten kasvusta, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta ja oppimisesta. Samoin sen avulla saadaan tietoa lapsiryhmän toiminnasta ja lasten välisistä suhteista. Ilman dokumentteja ja niiden pohjalta tapahtuvaa keskustelua ja suunnittelua kasvatus ja opetus perustuvat vain henkilöstön tuntumaan lasten tarpeista. Pedagogisen dokumentoinnin välineinä voidaan käyttää esimerkiksi valokuvia, lasten haastatteluja ja piirustuksia sekä henkilöstön keräämiä havaintoja. Dokumenttien avulla lapsi voi oman kehitystasonsa mukaisesti käydä ryhmän opettajan / hoitajan kanssa läpi oppimiaan asioita ja havainnoida mm. niitä asioita, menetelmiä ja toimintatapoja, jotka ovat olleet hänelle itselleen merkityksellisiä. Pedagogisesta dokumentoinnista saadut tiedot ovat pohjana vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä, mietittäessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä arvioitaessa lapsen mahdollista kehityksen ja oppimisen tuen tarvetta moniammatillisessa yhteistyössä. Pedagoginen dokumentointi eroaa ns. raportoivasta taltioinnista (valokuvien julkaiseminen, lasten piirustusten tekstittäminen jne.) siten, että pedagogisessa dokumentoinnissa saatuja materiaaleja eli dokumentteja tutkitaan vuorovaikutuksessa lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa reflektiivinen näkökulma muistaen. Pelkkä toiminnasta raportoiminen ei tee dokumentoinnista pedagogista, vaan palvellakseen lapsiryhmän toimintaa täytyy vuorovaikutuksen ja prosessinomaisuuden olla avaintekijöinä. Pedagoginen dokumentointi on siis prosessi, jota toteutetaan varhaiskasvatuksen arjessa samalla kun työskennellään lasten kanssa. Pedagogisen dokumentoinnin pohjalta henkilöstö suunnittelee pedagogisia ratkaisujaan ja käytäntöjään ja muuttaa omaa toimintaansa paremmin lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi. Pidemmältä aikaväliltä kootut pedagogiset dokumentit ovat tärkeä osa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan arviointia sekä henkilöstön toiminnan itsearviointia. Pedagogisen dokumentoinnin käytännöt kirjataan ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan.

Havainnointi on osa pedagogista dokumentointia

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee ymmärtää havainnoinnin merkitys ja kehittää havainnoivaa työotettaan. Henkilöstö sopii yhdessä tavoitteet havainnoinnille, antaa sille riittävästi aikaa sekä kehittää monipuolisia havainnointitaitoja. Havainnoinnissa tulee pyrkiä objektiivisuuteen - havainnot dokumentoidaan sellaisinaan vailla havainnoitsijan omia asenteita tai tulkintoja nähdystä tai kuullusta. Havainnointi on osa perustehtävää ja tapahtuu varhaiskasvatuksen arjessa. Lasta

havainnoidaan hänen toimiessaan yksin, pienryhmässä, suuressa ryhmässä, ohjatuissa ja

vapaavalintaisessa toiminnassa.. Havainnointi voi olla suunniteltua, jolloin havainnoitsija

keskittyy pelkästään havaintojen tekoon ja niiden dokumentointiin eikä osallistu tai ohjaa

samanaikaisesti toimintaan. Lasta havainnoidaan suhteessa hänen omaan kehitykseensä.

Havainnointia tukevia kysymyksiä Havainnointia tukevien kysymysten tavoitteena on innostaa henkilöstöä tarkastelemaan

työtään uudella tavalla. Kysymysten ei ole tarkoitus lähestyä toimintaa ongelmalähtöisesti,

vaan tukea henkilöstöä pedagogisen toiminnan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa.

Havainnointia tukevat kysymykset on jaoteltu seuraavien kokonaisuuksien alle:

minäkäsitys ja itseluottamus

sosiaaliset suhteet

oppimisen taidot

arjen sujuvuus

leikki

oppimisympäristö

lapsen kaksikielisyyden suunnitelma

Minäkäsitys ja itseluottamus (lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden)

Kysymyksiä henkilöstölle: Kuinka varmistan, että lasta kohdellaan ymmärtäväisesti ja hänen temperamentilleen sopivalla

tavalla?

Erotanko havainnoissani lapsen temperamenttiin liittyvät tekijät ja lapsen kehitykselliset

vaikeudet toisistaan?

Saako lapsi syliä ja läheisyyttä sitä tarvitessaan?

Kuinka tuen ja kannustan lasta selviytymään haastavista tilanteista?

Miten kasvattajana kohtaan erilaisuutta?

Miten tietoinen olen omista tunteistani ja ennakkoasenteistani havainnoidessani lapsia?

Miten tuen lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta?

Miten kasvattajana tuen lasta, jolla on vaikeaa erota vanhemmistaan? Esim. valokuva, turvaa

tuova asia/esine.

Miten kasvattajana vahvistan/tuen lapsen:

Itseluottamusta Pettymyksen sietämistä Tunteiden tunnistamista/ilmaisua Empatiakykyä Itsesäätelyä ja oman toiminnan ohjausta Toivottua käytöstä Selviytymistä ristiriitatilanteissa

Havainnoitavia asioita lapsen toiminnassa: Lapsen temperamentti esim. myönteinen, hitaasti lämpenevä, nopeasti innostuva…

Tunteiden ilmaisu: Miten lapsi ilmaisee/säätelee tunteitaan? Miten lapsi osoittaa tunteita toisia kohtaan? Onko lapsella myötäelämisen kykyä (esim. lohduttaako toisia)? Kaipaako lapsi toisten lasten seuraa? Miten lapsi käyttäytyy erotessaan huoltajistaan?

Minäkäsitys ja itseluottamus: Luottaako lapsi itseensä? Kokeeko lapsi olonsa turvalliseksi? Miten lapsi suhtautuu itseensä ja omiin suorituksiinsa? Miten lapsi sietää epäonnistumista? Miten lapsi suhtautuu toisiin lapsiin esim. arvostaen, vältellen, vähätellen tms.?

Sosiaaliset suhteet (lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden)

Kysymyksiä henkilöstölle: Miten varmistamme, että ryhmässä on positiivinen ilmapiiri ja vuorovaikutus?

Mitä tämä ryhmä tarvitsee ryhmäytymisen edistämiseksi?

Miten palkitsemme/huomioimme lasta ja ryhmää, kun asiat sujuvat?

Miten ryhmässämme ohjataan lapsia pari- ja ryhmätyöskentelyyn?

Miten ryhmässämme on huomioitu lasten erilaiset tavat olla sosiaalisissa suhteissa?

Miten ryhmässämme saa turvallisesti ilmaista kielteisiä tunteita?

Ovatko kasvattajat miettineet, mihin tässä ryhmässä tarvitaan sääntöjä?

Miten ryhmän säännöt on laadittu, ovatko ne näkyvillä?

Mistä kasvattajana tiedän, että lapset ovat ymmärtäneet sääntöjen/sopimusten merkityksen?

Miten kasvattajana autan lasta noudattamaan yhteisesti sovittuja asioita?

Mitä seurauksia on sääntöjen rikkomisesta?

Toimivatko kasvattajat johdonmukaisesti tilanteissa, joissa sääntöjä rikotaan?

Miten lapset saavat vaikuttaa toimintaan sekä sen suunnitteluun ja arviointiin?

Mitä lapset saavat valita?

Mihin kaikkeen toimintaan lapsella on mahdollisuus osallistua?

Pidetäänkö lastenkokouksia ja miten on on järjestetty?

Miten käytännössä kaikkien lasten osallisuutta edistetään?

Havainnoitavia asioita lapsen toiminnasta: Tiedostaako/noudattaako lapsi ryhmän sääntöjä/sopimuksia?

Osaako lapsi vuorotella, neuvotella ja jakaa?

Miten lapsi työskentelee parin kanssa ja pienessä ryhmässä?

Osaako lapsi selviytyä ristiriitatilanteista ikänsä edellyttämällä tavalla?

Kuinka motivoitunut lapsi on yhteiseen toimintaan ja miten siihen osallistuu?

Ottaako lapsi vastuuta ryhmän toiminnasta?

Tekeekö lapsi kysymyksiä?

Oppimisen taidot (lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden)

Kysymyksiä henkilöstölle: Lapsen käsitys itsestään oppijana: Mitä aikuiset ovat kertoneet minun osaavan?

Keskittyminen/tarkkaavaisuus: Miten kasvattajana rauhoitan lasta, lapsiryhmää? Miten autan

suuntaamaan tarkkaavaisuutta?

Motivoituminen/innostuminen/kiinnostuminen: Miten kasvattajana autan ja kannustan? Miten

kasvattajana laajennan lapsen osaamista?

Ohjattavana oleminen: Olenko kasvattajana antanut riittävän selkeät ohjeet? Tietääkö lapsi mitä

häneltä odotetaan?

Sinnikkyys, ponnisteleminen, pitkäjänteisyys: Miten kasvattajana kannustan lasta ottamaan

haasteita? Miten kasvattajana autan lasta haastavassa tehtävässä?

Oman toiminnan ohjaus: Annanko lapselle aikaa suunnitella, toteuttaa ja saattaa loppuun omat

toimintansa? Onko ryhmässä käytössä oman toiminnan ohjaamista tukevia välineitä esim. kuvat?

Avun pyytäminen: Miten kasvattajana luon sellaisen ilmapiirin, jossa yrittäminen ja

epäonnistuminen on sallittua?

Odottaminen: Osaanko kasvattajana arvioida, mikä on kohtuullinen aika odottaa, missä

tilanteessa? Osaanko kasvattajana joustaa suunnitelmistani, huomioinko lasten yksilöllisyyden?

Miten opetan tätä taitoa lapsille?

Havainnoitavia asioita lapsen toiminnasta: Lapsen käsitys itsestään oppijana: Mitä minä osaan? Missä olen hyvä? Mitä haluan oppia?

Keskittyminen/tarkkaavaisuus: pysähtyminen, oleminen, levollisuus, tekemisen kannalta

ulkopuolisiin ärsykkeisiin reagoiminen

Motivoituminen / innostuminen/ kiinnostuminen: Uskaltaako lapsi yrittää uutta, totutusta

poikkeavaa?

Ohjattavana oleminen: ohjeen mukaan toimiminen, hyväksyy annetut tehtävät, ryhmän

pelisääntöjen noudattaminen

Sinnikkyys, ponnisteleminen, pitkäjänteisyys: Ottaako lapsi haasteita vastaan? Luovuttaako

helposti? Tekeekö lapsi tehtävää vaikka se tuntuu vaikealta?

Oman toiminnan ohjaus: suunnitteleminen, aloittaminen, loppuunsaattaminen, joustavuus,

omatoimisuus, yleisohjeen noudattaminen

Avun pyytäminen/vastaanottaminen: Osaako ja uskaltaako lapsi pyytää apua? Ottaako lapsi

apua vastaan?

Odottaminen, malttaminen, vuorottelu: Malttaako lapsi pyytää ja odottaa omaa

puheenvuoroaan? Jaksaako lapsi odottaa vuoroaan esim. lautapelissä?

Arjen sujuvuus (lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden)

Kysymyksiä henkilöstölle: Miten ryhmässä on järjestetty ruokailu-, eteis-, wc- tilanteet?

Onko oppimisympäristö rakennettu siten, että se mahdollistaa lapsen omatoimisuuden

perushoitotilanteissa?

Onko pakko syödä/maistaa? Saako ruokailutilanteessa jutella?

Miten siirtymätilanteet on ryhmässä järjestetty (esim. porrastus, riittävä aika, henkilökunnan paikat)?

Mitä ryhmässä on sovittu lasten auttamisesta? Millaista omatoimisuutta vaaditaan?

Onko lepohetkellä turvallinen ilmapiiri? Tiedostetaanko lasten yksilöllinen levon tarve? Onko pakko

nukkua/olla sängyssä?

Onko mahdollisuus hiljaisiin leikkeihin, jos uni ei tule?

Onko ulkoilua riittävästi?

Mikä on aikuisen rooli ulkoilutilanteissa?

Havainnoitavia asioita lapsen toiminnasta: Miten lapsi selviytyy riisumisesta ja pukeutumisesta?

Miten lapsi selviytyy ruokailutilanteista?

Miten lapsi huolehtii omista tavaroistaan ja vaatteistaan?

Tarvitseeko lapsi apua wc-käynneillä?

Miten lapsi rauhoittuu lepohetkelle?

Leikki (lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden)

Kysymyksiä henkilöstölle: Miten leikkiympäristö on luotu? Saako leikkivälineitä ”sekoittaa” (mm. ottaa eläimet legoleikkiin)?

Miten lapset ovat saaneet vaikuttaa leikkiympäristön rakentumiseen?

Onko leikki-/toimintataulu käytössä? Miten sitä käytetään?

Milloin ja missä lapset saavat leikkiä?

Milloin lapsilla on mahdollisuus yhtäjaksoiseen/pitkäkestoiseen leikkiin?

Mitä ryhmässämme on sovittu leikin jatkamisesta, voiko sama leikki vielä jatkua?

Miten muodostamme leikkiryhmät?

Millaisia tehtäviä henkilöstöllä on sisä- ja ulkoleikissä (ohjaan, osallistun, havainnoin, seuraan,

monipuolistan, keskeytän)?

Miten henkilöstö tukee lapsen vertais- ja ystävyyssuhteiden kehitystä ja ristiriitojen

ratkaisutaitojen oppimista leikissä?

Millaiset leikit hyväksytään, onko ryhmässämme mahdollisuus kaikenlaisiin leikkeihin esim.

pyssy-, liikunta- ja peuhuleikkeihin? Moralisoinko lasten leikkirooleja ja tapahtumia leikissä?

Havainnoitavia asioita lapsen toiminnasta: Leikin aloitus ja kontaktien luonti.

Miten leikki saa alkunsa? Miten lapsi kiinnostuu toisista lapsista? Kuka tekee aloitteen?

Miten lapsi lähestyy toista lasta, millaisella asenteella, millaisin elein?

Millaisesta tilanteesta leikkiin siirrytään?

Millainen on henkilöstön rooli kontaktien luomisessa?

Miten roolit jaetaan? Ajautuuko lapsi aina samaan rooliin? Mikä olisi jos saisi valita?

Leikitäänkö rinnakkain, yhdessä, yksin?

Seuraako lapsi muiden toimintaa, jäljitteleekö?

Miten lapsi saa toisten huomion?

Miten lapsi reagoi toisten käyttäytymiseen?

Leikin vuorovaikutustilanteet

Saako lapsi esitettyä ehdotuksiaan, ideoita, toiveitaan leikissä?

Miten lapsi pystyy huomioimaan toisia ja toisten ideoita? Millaisin asentein kohtaa toisia?

Millaisia konflikteja syntyy, millaisissa tilanteissa?

Miten riidat ratkaistaan, miten lapsi käsittelee niitä?

Miten paljon apua tarvitaan, keneltä sitä pyydetään?

Millaisia tunteita leikissä näkyy, millaisia tunteita syntyy toisia kohtaan?

Millainen on leikin yleistunnelma?

Miten lapsi käyttää kieltä, mikä on kielen osuus leikissä?

Miten syntyvät leikin säännöt? Miten leikin juoni syntyy ja miten se kestää muutoksia?

Leikin sisältö

Mitä ja missä leikitään? Mitkä ovat tavallisimmat leikkiteemat?

Mistä leikki kumpuaa, erottaako lapsi todellisen ja mielikuvan, symbolileikki/esineleikki?

Uppoutuuko lapsi leikkiin, nauttiiko leikkimisestä?

Miten ja millaisia leikkivälineitä käytetään?

Miten lapsi toimii roolissaan? Mitä toiset tekevät ja sanovat?

Mikä määrittää leikin kulkua ja juonta?

Oppimisympäristö (lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden) Oppimisympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, emotionaalisesta ja kognitiivisesta ympäristöstä. Tässä alla on lisäkysymyksiä henkilöstölle oppimisympäristön arvioinnin ja suunnittelun tueksi. Kysymyksiä henkilöstölle: Millaista ilmapiiriä luon kasvatusyhteisössäni – kuuntelenko lasten ja vanhempien toiveita; kerronko arjen kuulumisten lisäksi lasten kehittymistä ja oppimista kuvaavia tapahtumia? Miten henkilöstö luo oppimisympäristön, jossa mahdollistuu innostus, yhteinen tekeminen ja oppimisen ilo? Onko oppimisympäristö rakennettu siten, että se mahdollistaa lapsen omatoimisuuden perushoitotilanteissa? Millaisia arjen tilanteita/asioita lapsi voi ratkaista itse? Ovatko siirtymätilanteet – ja henkilöstön paikat ja vastuut – mietitty pedagogisesti? Jaetaanko lapsiyhmää joustavasti ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti? Onko lapsilla mahdollisuus osallistua koko päivän ajan pedagogisesti ohjattuun toimintaan? Näkeekö henkilöstö kaikki arjen tilanteet pedagogisesti yhtä arvokkaina? Miten lapsiryhmän päiväjärjestys, aikataulut ja henkilöstön työvuorot tukevat päivittäistä pedagogista toimintaa? Onko fyysinen ja kognitiivinen oppimisympäristö rakennettu siten, että opetuksessa käytetty välineistö on koko ajan esillä ja otettavissa lasten käyttöön? Onko lapsella mahdollisuus harjoitella ja toistaa riittävästi oppimisen kohteena olevia asioita? Muuntuuko oppimisympäristö ryhmän lasten erilaisiin tarpeisiin (esim. majaleikki, peuhuleikki, rauhoittuminen, jne.) Onko lapsilla mahdollisuus muokata ryhmän tiloja? Onko lapsilla mahdollisuus osallistua arjen askareisiin? Miten henkilöstö sitouttaa ja osallistaa ryhmän lapset toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin? Miten lähiluontoa hyödynnetään leikki- ja oppimisympäristönä? Miten lasten toiveet (esim. metsäretki) huomioidaan? Tuetaanko ryhmässä yhdenvertaisuutta ja sukupuolisensitiivisyyttä, vai vahvistetaanko sukupuolistereotypioita? (esim. pojat saavat käyttäytyä riehakkaammin kuin tytöt)

Lapsen kaksikielisyyden suunnitelma Lahden varhaiskasvatuksessa jokaiselle kolme vuotta täyttäneelle monikieliselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa Lapsen kaksikielisyyden suunnitelma, joka sisältyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapselle äidinkieli on tunne- ja ajattelukieli. Usein se on myös perheen yhteinen kommunikointikieli. Äidinkielen säilyminen on siis edellytys lasten ja vanhempien vuorovaikutukselle. Äidinkielen johdonmukainen tukeminen kotona on lapsen kielelliselle kehitykselle välttämätöntä. Vanhempia tulisi kannustaa tarjoamaan mahdollisimman monipuolista äidinkielen mallia. Oman äidinkielen vahva osaaminen luo perustan kielelliselle ajattelulle ja oppimiselle. Kun hallitsee oman kielensä rakenteita ja sanastoa, on helpompi omaksua niitä myös vieraasta kielestä. Lapsen kaksikielisyyden suunnitelmaa laadittaessa kasvatushenkilöstön tulee keskustella huoltajien kanssa perheen kielellisestä ympäristöstä, kielivalinnoista sekä monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumisesta. Huoltajien kanssa käyty keskustelu antaa kasvattajille arvokasta ja tärkeää tietoa lapsen äidinkielen/-kielten kehityksen vaiheista ja taidoista. Lapsen kaksikielisyyden suunnitelmaan kirjataan, mitä kieliä perheessä puhutaan, mitä kieliä lapsi käyttää ja mikä kielistä on lapselle vahvin. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen kaksi- tai monikielisyyden tukemiseksi vanhempien näkemys lapsen äidinkielen/-kielien kehittymisestä ja taidosta sekä, kuinka vanhemmat vahvistavat lapsen äidinkielen/-kielten kehittymistä. Vastuu lapsen äidinkielen/-kielten ylläpitämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla. Kasvatushenkilöstö kirjaa kaksikielisyyden suunnitelmaan lapsen suomen kielen oppimisen tavoitteet, pedagogiset ratkaisut ja järjestelyt. Lapsen suomen kielen taidon edistymistä arvioidaan havainnoimalla ja dokumentoimalla säännöllisesti lapsen toimintaa, ryhmässä toimimista ja kielellistä vuorovaikutusta sekä sovittujen pedagogisten ratkaisujen ja järjestelyjen toteutumista.

Seuraavat kysymykset on tarkoitettu kasvattajan tueksi keskusteltaessa huoltajien kanssa lapsen äidinkielen/-kielten kehittymisestä.

Ymmärtämisen taidot

Ymmärtääkö lapsi omaa äidinkieltä?

Ymmärtääkö lapsi kuulemaansa puhetta?

Ymmärtääkö lapsi annettuja ohjeita?

Ymmärtääkö lapsi tarinoita ja satuja?

Puheen tuottamisen taidot

Minkä ikäisenä lapsi sanoi ensimmäiset sanat ja lauseet?

Miten lapsi osaa oman äidinkielensä äänteet? Onko puhe selkeää? Onko lapsen puhetta helppo ymmärtää?

Käyttääkö lapsi paljon eleitä ja ilmeitä puheensa tukena?

Käyttääkö lapsi puheessaan asioista ja tapahtumista täsmällisiä ilmauksia (sanasto)?

Käyttääkö lapsi puhuessaan kokonaisia lauseita?

Puhuuko lapsi vähän vai paljon tuttujen/vieraiden ihmisten kanssa?

Kielen käyttötaidot

Miten lapsi on mukana arjen vuorovaikutustilanteissa?

Leikkiessään yksin jutteleeko lapsi itsekseen, - ja jos niin käyttääkö omaa äidinkieltään?

Mitä kieltä lapsi käyttää muiden lasten kanssa?

Kertooko lapsi päivän tapahtumista?

Onko lapsi kiinnostunut saduista tai tarinoista kuuntelijana/kertojana?

Mitä muuta huomiota olette tehneet lapsenne äidinkielen käytöstä?

Monikieliseksi kasvaminen

Onko vanhemmilla tai sisaruksilla ollut kielen kehityksessä ongelmia?

Haluatteko te, että lapsestanne kasvaa kaksi-/monikielinen?

Miten tuette lapsenne kasvua monikieliseksi?

Työryhmä: Tuulevi Annala, Kirsi Hokkanen, Hanna Holi, Sinikka Kinnunen, Anne Kosonen, Merja Lundgren, Eija Mönttinen, Hannele Olkinuora, Tarja Pölkki, Leena Valmela Lapsen kaksikielisyyden osio: Anne Himilä ja Katja Rinne

Lähteitä: Halme, K. & Vataja, A. (2011) Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus

Havainnointi ja pedagoginen tuki 3-5 –vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa (2008), Helsingin

kaupunki

Kieliverkoston verkkolehti (5/2016)

Koivunen, P-L (2009) Hyvä päivähoito - Työkaluja sujuvaan arkeen

Koivunen, P-L & Lehtinen T. (2015) Kasvu kiikarissa – Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille

Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017

Rakkolainen-Sossa, S. Kasvatuskumppanuuden hengessä – Kansainväliset perheet ja

varhaiskasvatus monikielisten lasten kehitystä tukemassa kirjoituksessa Suomi toisena kielenä -

opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanotto (Vaty 2016).

Raski-Pitkänen, Johanna ja Virkki, Sanna (2016) Dokumentoinnista pedagogiseen

dokumentointiin. Artikkeli lehdestä Kasvu nro 2

Rintakorpi, K. (2010) Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa

Viittala, K. (2009) Havainnointi erityislastentarhanopettajan asiantuntijuuden ytimessä

Ammattikirjallisuutta

Tunne-elämä

Cacciatore, Raisa: KIUKKUKIRJA Aggressiokasvattajan käsikirja – vauvasta kouluikään (2008)

Cacciatore, Raisa: Aggression portaat (2010)

Haapsalo, Tiina: Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi (2013)

Huikko, Eeva, Isoniemi Eliisa: Miltä Sipukaisesta tuntuu? (2006)

Jalovaara, Esko: Tunnetaidot tiedon rinnalle kasvatuksessa (2005)

Juusola, Mervi: Tunteiden aakkoset (2015)

Kanninen, Katri: Tunne minut! : turva ja tunteet lapsen silmin (2012)

Keltikangas-Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto (2010)

Lajunen, Kaija: Tunne- ja turvataitoja lapsille : tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali

(2015)

Litja, Tiia: Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia (2000)

Peltonen, Anne: Tunnemuksu : tunnetaitoja perheille ja kasvattajille (2005)

Peltonen, Anne: Apua ajoissa : tunnista lapsen hätä (2004)

Schulman, Marja: Vauvahavainnointi – oppia observoimalla (2004)

Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen/ Jari Sinkkonen & Mirjam Kalland (toim.)

(2011)

Kieli

Hakamo, Maija-Leena: Puhekuplia : lapsen puheen ja kielellisen tietoisuuden kehittäminen (2011)

Harju-Luukkainen, Heidi: Iltapäivä leikkien : kieltä rikastuttavia leikkejä iltapäivään (2010)

Joko se puhuu? : kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa/ Tiina Siiskonen, Tuija Aro, Timo

Ahonen, Ritva Ketonen (toim.) (2014)

Lapset kieltä käyttämässä : pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt/ Soile Loukusa ja Leila

Paavola (toim.) (2011)

Lapsi ja kieli : kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa/ Marja Nurmilaakso & Anna-Leena

Välimäki (toim.) (2011)

Varhaiskasvatuksen kehittäminen : kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja/ Jyrki Reunamo (toim.)

(2014)

Woolfson, Richard C.: Pienten puhetta (2003)

Aistitoiminnot

Huttu, Tiina: Pää edellä : näin tuet lapsesi aivojen kehitystä (2017)

Saarinen, Sanna Leena: Aistiseikkailu : elämyksiä ja toimintaa koko vuodeksi (2014)

+ Aistiseikkailu 2 (2016) ja Aistiseikkailu 3 (2016)

Söderena, Maarit: Tunne, aisti, toimi : tuntoaistia tukevia harjoituksia arkeen (2013)

Motoriikka

Dennison, Paul E. sekä Dennison, Gail E.: Aivojumppa

Autio, Tuire: Liiku ja leiki : motorisia perusharjoitteita lapsille (2007)

Jaakkola, Timo: Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! : perusliikuntataitojen opettaminen lapsille ja

nuorille (2016)

Jaakkola, Timo: Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa motoristen taitojen kehittämiseksi

(2014)

Karvonen, Pirkko: Hyppää pois! : lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen (2000)

Kullström, Minna: Lasten liikuntakirja (2014)

Latva, Tarja, Taipale, Sirpa, ym: MOPA motoriikka paremmaksi (1997)

Liiku ja opi : liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin/ Pauli Rintala (toim.) (2005)

Mäki, Maiju: Kadonnut avain : aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu (2009)

Salpa, Pirjo: Lapsen liikkumisen kehitys : ensimmäinen ikävuosi (2007)

Sääkslahti, Arja: Liikunta varhaiskasvatuksessa (2015)

Leikki ja leikkitaidot

Helenius, Aili: Leikin käsikirja (2013)

Karlsson, Liisa: Sadutus : avain osallisuuden toimintakulttuuriin (2014)

Karvonen, Pirkko: Pienten leikit (2011)

Martinez-Abarca, Terhi: Loikaten leikkiin, rohkeasti rooliin! : draamakasvatusta 1-7-vuotiaille (2015)

Pulli, Elina: Temppuja taaperoille : liikuntaleikkejä 1-3 –vuotiaille (2007)

Salo, Saara, Tuomi Kirsi: Hoivaa ja leiki (2008)

Reftel, Johan: Poriseva puuro : ryhmätoimintaa pienille ja isoille (2013)

Täpinää tassuihin: materiaalia alle kouluikäisten tanssi- ja leikkikasvatukseen (2014)

Vehkalahti, Reetta: Leikki on totta! : näkökulmia vapaan leikin tukemiseen (2013)

Wegloop, Mette Vainer: Leikitä vauvaa : liikuntaleikkejä 0-12 kuukauden ikäisille (2008)

Itsesäätely, Oman toiminnan ohjaus

Tompuri, Merja: Tenavat tasapainoon : näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta (2016)

Taaperosta taitavaksi toimijaksi : itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen: Tuija Aro, Marja-Leena

Laakso (toim.) (2011)

Moraine, Paula: Tarkkaavaisuus haltuun! : toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen (2015)

Sosiaaliset taidot

Haapsalo, Tiina: Mun ja sun juttu! : lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen kiusaamisen

ehkäisyssä (2016)

Liuska, Kirsi: Häijyherneitä ja lempeyslientä : opas lasten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn (2015)

Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus (2012)

Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010)

Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä : sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys (2002)

Vuorovaikutus

Ahonen, Liisa: Haastavat kasvatustilanteet : lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja (2017)

Määttä, Paula: Tavallisen erityinen lapsi : onnistuneen yhteistyön arvoitusta ratkomassa (2016)

Järvinen, Kirsi: Oletko sä meidän kaa? : näkökulmia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

varhaiskasvatuksessa (2015)

Lundán, Arja: Konstit vähissä? : ratkaisuja haastaviin kasvatustilanteisiin (2012)

Mattila, Kati-Pupita: Lapsen vahvistava kohtaaminen (2011)

Cantell, Hannele: Ratkaiseva vuorovaikutus : kasvatuksellisia kohtaamisia lasten kanssa (2010)

Muuta

Linnilä, Marja-Liisa: Kumpi on valmis – lapsi vai koulu (2011) – hyviä harjoituksia kaikenikäisille