ESIOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA HYÖDYNTÄVÄN

PEDAGOGISEN TOIMINNAN KEHITTYMISEDELLYTYKSISTÄ

Pekka Mertala (KM, LTO)

Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekuntapekka-oskari.mertala@oulu.fi

https://oulu.academia.edu/PekkaMertala

https://www.researchgate.net/profile/Pekka_Mertala

http://www.slideshare.net/pmertala

Varhaiskasvatuksen

tutkijaseminaari:

Jyväskylä 12.5.2015

Tutkimuksen tausta

Artikkeli 1:

”Mä oon ollu ehkä vähän liikaa kiinni siinä Ekapelissä, et ei oo

hoksannu tehä sillä mitään muuta” – Esiopetushenkilöstön näkemyksiä

tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesta tehtävästä

Aihio:

Kun tahto kohtaa todellisuuden – tieto- ja viestintätekniikan

käytön varhaispedagogisen kulttuurin kehittämisen haasteet

yhden opettajan kertomuksena

TUTKIMUKSEN TAUSTA

OPH:n kehittämishanke 2013–2015

5 esiopetusryhmää

Tutkimuksellinen intressi:

pedagogisen muutoksen

edellytykset tilanteessa, jossa

integroitava elementti on:

Haastava sovittaa varhaispedagogisiin

käytänteisiin ja arvoihin (Laffey 2004; Lindahl & Folkkeson

2012; Plowman & McPake 2013; Rouvinen 2007; Yelland 2011)

Äkillinen muutosvaade, ei lineaarinen

kehitysjatkumo (Engeström 1995; Hujala ym. 2012; Kankaanranta &

Kangassalo 2003; Karila ym. 2013; Reunamo, Söderqvist & Tanner 2014)

Merkittävässä, mutta toiminnallisesti

erilaisessa roolissa lasten informaaleissa

kasvuympäristöissä (Suoninen 2014)

”MÄ OON OLLU EHKÄ VÄHÄN LIIKAA KIINNI SIINÄ EKAPELISSÄ, ET EI OO HOKSANNUTEHÄ SILLÄ MITÄÄN MUUTA” – ESIOPETUSHENKILÖSTÖN NÄKEMYKSIÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGISESTA TEHTÄVÄSTÄ

Esiopetuksen tehtävä sosiaalisten taitojen harjoittaminen

Menetelmät: leikki, toiminnallisuus

TVT:n rooli olla akateemisten taitojen harjoittaja

Menetelminä oppimispelit ja opetusohjelmat

Näkemyksissä viitataan toistuvasti perusopetuksesta havainnoituihin käytänteisiin, niitä ei

muodosteta niinkään yleisten varhaispedagogisten näkemysten perusteella

23 informanttia: 5pkj; 2tv; 10lto; 5lh; 1ra

Yleistä• Sukupuoli

• Ikä ja työura

• Ei TVT-koulutusta

• ”TVT akateemisten taitojen harjoittaja”

Erityistä• Ainut, joka kysyy pedagogisista

teemoista ja antaa spontaania palautetta tutkijalle

• Ollut mukana koko hankkeen ajan

• Ajatuksia TVT:n hyödyntämisestä lasten kriittisen mediasuhteen kehittymisen tukemisessa

Yhden hengen otos on perusteltu jos tutkittava henkilö on

valittu tarkoituksenmukaisesti – avainasemassa on niiden

informanttien tunnistaminen, jolta tutkija voi oppia eniten.

Heidän tunnistamisensa edellytys on, että tutkijalla on

käsitys tutkimansa ilmiön luonteesta ja sen sisäisestä

variaatiosta.(Patton 1990, 169-172; ks. Howard 2013; Orlando 2014)

Kun tahto kohtaa todellisuuden

Marja

Yhden opettajan kertomukseen keskittymisen arvo on siinä, että se antaa

mahdollisuuden tutkita niitä monimuotoisia tekijöitä, joihin yksittäisen opettajan

ammatillinen kehittyminen on kytköksissä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset

sidosryhmät, tutkittavan opettajan ja sidosryhmien välinen interaktio sekä erilaiset

kontekstit, joissa opettajan teknologiaa hyödyntävät käytännöt tapahtuvat(Orlando 2014)

Toisin sanoen tutkimuskohteena on vain nimellisesti yksi opettaja, sillä hänen

kertomustensa kautta pystytään rekonstruoimaan kuvaa siitä, miten opettaja kokee

ja tulkitsee muiden toimijoiden, sidosryhmien ja rakenteiden merkityksen omassa

ammatillisen kehittymisen prosessissaan.

Lukimat- koulutus oli 2009 ja sen perusteella nettiyhteydet ja omat [hallinto] koneet ryhmiin tulivat 2010.

Aika pian sen jälkeen kyselin Annalta [tietotekniikkapalvelun työntekijä] pelien asentamisesta koneelle ja

sain ehdottoman kielteisen vastauksen. Anna lupasi hoitaa asiaa eteenpäin ja yrittää saada lupaa

koneiden käyttöön, mutta asia lienee hautautunut kiireellisempien juttujen varjoon. Muistaakseni kyselin

asiasta ainakin kerran kuukausia myöhemmin. Syksyllä 2012 laitoimme Tainan [silloinen

päiväkodinjohtaja] kanssa Jarmolle [palvelupäällikkö] sähköpostia, että on häpeällistä näin

teknologiakaupunkina, ettei tietotekniikkaa voida käyttää lasten hyväksi. Jarmo vastasi pikimmiten ja

lupasi ruveta hoitamaan asiaa. Kone meille tuli alkuvuodesta 2013 ja nettiyhteys myöhään keväällä huhti-

toukokuussa. Elokuussa todettiin, ettei peli toiminut ja Jaana [tietotekniikkapalvelun työntekijä] on siitä

asti hoitanut asiaa yhdessä tietotekniikkayrityksen kanssa. Tänään saadaan taas kerran kokeilla, olisko

systeemit saatu pyörimään! (Marja; sähköposti 10/2013).

Kutsumus

Opettajien identiteetin moraalinen

ääni(Estola, Erkkilä & Syrjälä 2003)

Opettaminen elämäntehtävänä

joka kumpuaa rakkaudesta

opettamiseen ja rakkaudesta

lapsiin(Troman & Raggl 2008)

Kun opettamisen kutsumuksekseen kokeva

ihminen kutsuu itseään opettajaksi, hän

kertoo enemmän kuin, että hän tekee

opettajan työtä. Hänelle opettajuus on

merkityksellisen elämän elämistä.(Bullough & Hall-Kenyon 2011)

Organisatoriset rakenteet ym., jotka eivät tue opettajien pyrkimyksiä pedagogisen toiminnan

kehittämiseen

Toiminta, joka ylittää ”hyvän opettajuuden”

Opetussuunnitelmauudistus – havaitut lapsilähtöiset kehittämistarpeet

LUKIMAT-koulutus 2009

Kehittämishanke

Kehittämishankkeen päätös

Subjektiivinen

muutos Sisäiset haasteet

Tutkija ja kollegat

ystävinä ja vihollisina

”Kaikkitietävä opettaja”

Rajoittuneet tekniset taidot

Rajoittuneet pedagogiset

näkemykset

Resurssien puute (aika)

Organisatoriset ongelmatUlkoiset haasteet

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/Heroesjourney

.svg (muokattu)

Aubrey & Dahl 2014; Campbell 1949; Goldstein 2005; Ertmer 1999

Muutos toisten

silmin

TVT-noviisista

TVT-osaajaksi

TVT-noviisista

TVT-osaajaksi

• Aubrey, C., & Dahl, S. (2014). The confidence and competence in information and communication technologies of practitioners, parents and young children in the early years foundation stage. Early Years: Journal of International Research & Development, 34 (1), 94–108.

• Bullough & Hall-Kenyon. (2011). The call to teach and teacher hopefulness. Teacher Development: An international journal of teacher’s professional development 15: 2. 127–140.

• Campbell, J. (2004 [1949]). The Hero With a Thousand Faces. New Jersey, Princeton University Press.

• Ertmer, P. 1999. Addressing first– and second–order barriers to change: Strategies for technology integration. Educational Technology Research and Development 47 (4), 47–61.

• Estola, E., Erkkilä, R. & Syrjälä, L. (2003). A moral voice of vocation teacher’s narratives. Teachers and Teaching: theory and practice 9: 3. 239–256.

• Goldstein, L. (2005). Becoming a teacher as a hero’s journey: Using metaphor in pre-service teacher education. Teacher Education Quarterly, 7–24.

• Howard, S. (2013). Risk–aversion: understanding teachers’ resistance to technology integration. Technology, Pedagogy and Education 22: 3, 357–372.

• Hujala, E; Backlund-Smulter, T; Koivisto, P; Parkkinen, H; Sarakorpi, H; Suortti, O; Niemelä, T; Kuronen, I; Knubb-Manninen, G; Smeds-Nylund, A-S; Hietala, R. & Korkeakoski, E. (2012). Esiopetuksen laatu. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

• Kankaanranta, M., & Kangassalo, M. (2003). Information and Communication Technologies in Finnish Early Childhood Environments. Childhood Education, 79 (5), 287–292.

• Karila, K; Harju-Luukkainen, H; Juntunen, A; Kainulainen, S; Kaulio-Kuikka, K; Mattila, V; Rantala, K; Ropponen, M;Rouhiainen-Valo, T; Sirén-Aura, M; Goman, J; Mustonen, K & Smeds-Nylund, A-S. (2013). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013. Saatavilla: http://www.kka.fi/files/1960/KKA_0713.pdf [7.1.2015].

• Lindahl, M.G. & Folkesson, A-M. (2012). Can we let computers change practice? Educators’ interpretations of preschool tradition. Computers in Human Behavior 28 (5), 1728–1737. Opetushallitus (2010). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010. Saatvillahttp://www.oph.fi/download/131115_Esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2010.pdf. [7.1.2015].

• Opetushallitus (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. [7.1.2015].

• Orlando, J. (2014a). Veteran teachers and technology: change fatigue and knowledge insecurity influence practice. Teachers and Teaching: theory and practice, 20: 4. 427–439.

• Patton, M. (1990). Qualitative Evaluation and Research Methods. Beverly Hills, CA: Sage

• Reunamo, J., Söderqvist, H., & Tanner, K. (2014). Tietotekniikka ja varhaiskasvatus. Teoksessa J. Reunamo (toim.) Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja. Juva: Bookwell Oy. 162–182.

• Rouvinen, R. (2007). “Tässä työssä yhdistyy kaikki”: Lastentarhanopettajat toimijoina päiväkodissa. University of Joensuu Publications in Education N:o 119. Joensuu, Joensuu University Press.

• Troman, G. & Raggl, A. (2008). Primary teacher commitment and the attractions of teaching. Pedagogy, Culture and Society, 16: 1. 85–99.

K

I

I

T

O

S