ENEMMÄN KUORMAA

– VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ JA KUSTANNUKSIA

Metsähallitus on aktiivisesti mukana toiminnassa, jonka tavoitteena on saada käyttöön hyötykuormaltaan suurempia ajoneuvoyhdistelmiä puutavaran kuljetuksiin.

SUOMI TIENNÄYTTÄJÄKSI

Suurin sallittu puutavara-autojen kokonaispaino oli

Suomessa pitkään 60 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmän

massoja korotettiin lokakuussa 2013 ja suurin sallittu

massa on nykyisin 76 tonnia.

Massojen korotuksen yhteydessä sovittiin käynnistettä-

väksi käyttökokeiluja ajoneuvoyhdistelmille, jotka ovat

pidempiä kuin 25 metriä ja/tai kokonaispaino suurem-

pi kuin 76 tonnia. Näistä kokeiluista käytetään yleisni-

mitystä HCT–käyttökokeilut (High Capacity Transports).

Jätti 104tn – iso, mutta hyvätapainen.

Pikkujätti 84tn – pieni kooltaan, iso ominaisuuksiltaan.

2

PAINOJEN KEHITYKSEN HISTORIAA

Suurinta sallittua kokonaispainoa on viimeisen 50 vuoden aikana nostet-

tu useampaan kertaan. Vuoden 1990 alussa käyttöön tuli 56 tonnia ja

myöhemmin 60 tonnia. Ympärivuotiseen 60-tonnisen käyttöön siirryttiin

vuonna 1993.

Ruotsissa em. kokonaispainojen muutokset tehtiin samanaikaisesti. Liitty-

essään Euroopan Unioniin Ruotsi ja Suomi saivat luvan käyttää kansalli-

sessa liikenteessä EU-säädöksistä poikkeavia suurempia kokonaispainoja

kuin muissa EU-maissa.

LUKUISIA SELVITYKSIÄ

Vuonna 2007 Metsähallituksessa selvitettiin suurempien kokonaispaino-

jen käyttömahdollisuuksia puutavaran autokuljetuksissa. Selvityksessä ar-

vioitiin kokonaispainojen nostamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia kulje-

tuskustannuksiin sekä tehtiin mallikonsepteja suuremmat hyötykuormat

omaaviksi ajoneuvoyhdistelmiksi.

Esiselvityksen perusteella Metsähallituksen kuljetuksissa Pohjois-Suomessa

olisi mahdollista saavuttaa jopa viiden miljoonan euron vuotuinen kus-

tannussäästö, jos 60 tonnin ajoneuvoyhdistelmän sijasta käytettäisiin 69

tonnin ajoneuvoyhdistelmää.

Myös Ruotsissa on selvitetty suuremmilla hyötykuormilla varustettujen au-

tojen käyttömahdollisuuksia. Projektissa suuren hyötykuorman ajoneuvo-

yhdistelmiä kokeillaan tiettyjen reittien lisäksi myös puutavaran kuljetuk-

sissa suoraan metsästä teollisuudelle.

TUNNUSTELUJA JA ESITYKSIÄ

Metsähallitus keskusteli jo vuonna 2008 liikenneministeriön edustajien

kanssa käyttökokeiluista, joiden tavoitteena on saada hyötykuormal-

taan suurempia ajoneuvoyhdistelmiä puutavaran kuljetuksiin.

Yhdistelmä- ajoneuvojen kokonaispainon kehitys Suomes-sa. Vuoden 1990 alusta sallittiin 56 tonnin painot ympärivuotisesti ja talviaikana 60 tonnia. Metsäteho

3

0

20

40

60

80

100

120

Tonnia

4-akselinen Mercedes 1960-luvulta. Kuva: Lusto/Metsähallituksen Kehittämis-jaoston kokoelma.

5-akselinen Sisu 1970-luvulta. Kuva: Lusto/Metsäteollisuus ry:n kokoelma.

6-akselinen Volvo 1980-luvul- ta. Kuva: Teuvo Kumpare/ Lusto/Metsähallituksen Kehit-tämisjaoston kokoelma.

Metsäteollisuus ry teki kokonaispainojen nostamisesta esityksen minis-

teriölle vuonna 2010. Metsähallitus puolestaan teki vuonna 2011 yksi-

löidyn esityksen suurten autojen käyttökokeiluksi pitkän matkan kulje-

tuksissa Inarista Rovaniemelle. Lupaa ei silloin saatu, mutta vastukses-

saan ministeriö totesi että tutkimusluontoisen käyttökokeilun käynnistä-

minen voisi hyvinkin olla Pohjois-Suomen haastavia kuljetusolosuhteita

palveleva alueellinen kokeilu.

PUUNKULJETUSTA EUROOPAN SUURIMMILLA REKOILLA

EU:n yleisestä käytännöstä poikkeavat mitat ja massat mahdollistava

komission tyyppihyväksyntäasetus annettiin joulukuussa 2012. Asetuk-

sella sallitaan kansallisten mittojen ja massojen käyttö kotimaassa pien-

sarjojen valmistuksessa ja yksittäishyväksynnässä.

Lokakuun alussa 2013 toteutettu ajoneuvoyhdistelmien massojen

korotus vahvistaa Suomen kilpailukykyä, vähentää ympäristöpäästöjä

sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Hiilidioksidipäästöjen vähentämis-

tavoitteet, kuljettajapula, liikenneturvallisuuden paraneminen ja mo-

net muut tekijät painoivat vaakakupissa kun massojen korotuksesta

päätettiin.

MIKSI NYT HCT?

Polttoainekustannukset ja työvoimakustannukset muodostavat yhteen-

sä kaksi kolmasosaa puutavaran kuljetusten kustannuksista. Molempiin

näihin voidaan vaikuttaa käyttämällä suurempia yhdistelmiä.

Tehty ajoneuvojen käyttöasetuksen muutos oli ajoneuvoyhdistelmien

suurimpien sallittujen massojen muutos, sillä ajoneuvoyhdistelmien mi-

toitusta muutettiin vain sallimalla 0,2 m aiempaa korkeammat yhdistel-

mät. Puutavaran kuljetuksissa perinteisten kolmen nipunyhdistelmien

kuormatila tulee täysimääräisesti hyödynnettyä tehdyn massamuu-

toksen jälkeen. Seuraava askel suurempia hyötykuormia tavoiteltaessa

merkitsee sitä että ajoneuvoyhdistelmiin on saatava neljä nippua puu-

tavaraa. Tämä puolestaan tarkoittaa täysin uudentyyppisiä ajoneuvo-

ratkaisuja, joita on myös käytännössä testattava.

Liikenne- ja viestintäministeriön mitta- ja massastrategian lisäksi ”maan-

tiejunien” käyttökokeilun käynnistäminen on otettu myös yhdeksi metsä-

alan strategisen ohjelman tavoitteeksi. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

on myöntänyt marraskuuhun 2015 mennessä käyttökokeilulupia kaikki-

aan seitsemälle yritykselle.

Ensimmäinen HCT-luvan vuonna 2014 saanut puutavarayhdistel-mä Suomessa on Orpen 12-ak-selinen, 94-tonninen ja 31 metriä pitkä yhdistelmä. Kuva: Orpe Kuljetus Oy.

4

Metsähallituksen kuljetusesimies Reima Hedemäki tutustuu kul-jettaja Johanna Funckin opas-tamana ruotsalaisen 90-tonni-sen ETT-yhdistelmän ohjaamoon vuonna 2009.

”HCT käyttökokeiluista saadaan ainutlaatuista tutkimustietoa tulevai-

suuden maantiekuljetusten kehittämiseen. Kyseessä ei ole kilpailu siitä

kenellä on pisin tai raskain rekka, vaan menossa on rohkeita kokeiluja

siitä, miten saadaan mahdollisimman paljon hyötykuormaa suhteessa

energian kulutukseen ja tiekuormituksiin liikenneturvallisuudesta

tinkimättä”, toteaa ryhmäpäällikkö Otto Lahti Trafista.

JÄTTI 104 TN – ISO, MUTTA HYVÄTAPAINEN

– Kuljetuksia euroja ja luontoa säästäen –

Metsäalan kuljetuksenantajat ovat Metsäteollisuus ry:n johdolla valmis-

telleet esityksiä kokeiltaviksi reiteiksi ja kalustoksi. Lapin 104-tonninen ja

13-akselinen Jätti on järjestyksessään toinen puutavaran kuljetuksiin

luvan saanut yhdistelmä. Se on järein rekka Euroopassa kun ei oteta

huomioon erikoiskuljetuksia.

Ketosen Kuljetus Oy on saanut luvan reitille Inari – Rovaniemi – Kemi.

Jätti kuljettaa Pohjois-Lapin alueelta Metsähallituksen, Stora Enson ja

Metsä Groupin raakapuuta. Puutavara-ajoneuvoyhdistelmän hyöty-

kuorma on kaksinkertainen 60 tonnin puutavara-autoihin verrattuna.

Yhdistelmä on aloittanut kuljetukset syyskuussa 2015.

Jätti koostuu

• 4-akselisesta trippelitelillä varustetusta 8x4 vetoautosta

• 4-akselisesta puoliperävaunusta

• 5-akselisesta varsinaisesta perävaunusta.

Puoliperävaunun taaimmainen akseli on itseohjautuva. Puoliperä-

vaunun pituus on 13 metriä ja varsinaisen perävaunun 12,6 metriä.

Yhdistelmän kokonaispituus on noin 33 metriä ja kokonaispaino

kuormattuna 104 tonnia.

Valitun yhdistelmän ominaisuuksia selvitettiin hakemusvaiheessa simu-

loinnein. Simulointien perusteella yhdistelmän stabiliteetti ei ole huo-

nompi kuin nykyisin käytettävissä yhdistelmissä ja kääntyvyysominai-

suudet sekä mäennousukyky ovat riittäviä suunnitellulle reitille. Ennen

kuin yhdistelmä aloitti kuljetukset, sillä tehtiin myös käytännössä kaistan-

vaihtokokeita kuorman kanssa.

5

”Tehokkuutta pitää nostaa, jos meinataan pysyä leivän syrjässä kiinni.” Risto Ketonen, Ketosen Kuljetus Oy, Kemijärvi

Jätti Ivalon pohjoisimmassa kiertoliittymässä.

6

Toimintatapa on suunniteltu siten, että metsäpäässä toimiva hyvin va-

rusteltu tavanomainen täysperävaunuyhdistelmä jättää kuormatun pe-

rävaunun ja täyttää puoliperävaunun kuorman vaihtopaikoilla. Jätti tuo

tyhjät perävaunut kuorman vaihtopaikalle ja ottaa mukaansa täydet.

Trafi on myöntänyt luvan vain yhdelle yhdistelmälle. Tarkoituksena kui-

tenkin on, että myöhemmin niitä olisi kaksi. Näin varmistetaan, että met-

säpään yhdistelmät ovat täystyöllistettyjä.

Käyttökokeilussa odotettavia hyötyjä ovat mm. kuljetuskustannusten

aleneminen, liikenneturvallisuuden paraneminen, päästöjen ja tierasi-

tuksen vähentyminen. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu laskennallises-

ti kotimaassa tehdyissä selvityksissä ja muun muassa Ruotsissa tehdyissä

pitkäkestoisissa käyttökokeissa. Kokeilun aikana tutkimuksiin osallistuvat

muun muassa Metsäteho Oy, Oulun yliopisto, Aalto yliopisto, Tampereen

teknillinen yliopisto ja Nokian Tyres.

Kaksoiskaistanvaihtoa harjoittelemassa.

Vaihtopaikalla metsäpään auto on jättänyt kuormatun varsinaisen perävaunun ja kuormaa puoliperävaunua.

LIIKENNETURVALLISUUS

Ajoneuvoyhdistelmien suurempi hyötykuorma vähentää ajokertojen

määrää ja tiellä liikkuvan kaluston määrää. Käytettäessä 104 tonnin au-

toja kuljetuskertojen määrä puolittuu. Suurempien ajoneuvoyhdistelmien

käyttö ei lisää onnettomuusriskiä, vaan päinvastoin voi jopa pienentää

sitä. Ajoneuvoyhdistelmissä käytetään uusinta ajoneuvotekniikkaa, jolla

liikenneturvallisuutta voidaan edelleen parantaa.

Ajokertojen vähenemisen lisäksi onnettomuusriskiä voi pienentää se, et-

tä isoilla ajoneuvoilla ajetaan etukäteen valittuja ajoreittejä pitkin. Jätin

hyötykuorma on kaksinkertainen verrattuna 60 tonnin yhdistelmiin. Tämä

vähentää ajokertoja ja kuormituskertoja vuositasolla enimmillään 1400

kertaa välillä Ivalo-Rovaniemen rautatieterminaali. Jätin reitillä liikenne-

tiheys on suhteellisen pieni. Myös ohituskertojen määrä vähenee merkit-

tävästi kun käytetään suuren hyötykuorman yhdistelmiä.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Jätissä on mm. EBS -jarrut, hiekoi-

tuslaitteet, On Spot -ketjulaitteet, alkolukot ja peruutuskamera. Ajetta-

essa liukkaalla tienpinnalla voidaan vetoautossa käyttää akselinosto-

laitetta, jotta vetäville akseleille saadaan kohdistettua suurempi massa.

Ääriolosuhteissa voidaan lisäksi käyttää kettinkejä. Yhdistelmä ei liiken-

nöi ilmatieteen laitoksen määrittämän erittäin huonon ajokelin aikana.

7

MONIA HYÖTYJÄ

Puutavara-autojen kuljetuskapasiteetin nostamisesta

on monia hyötyjä.

-60 -50 -40 -30 -20 -10 0

Kuormia liikenteessä

Yksikkökustannukset

Tierasitus

Polttoaineen kulutus/Päästöt Muutos, %

104 tonnin puutavara-auton arvioidut hyödyt verrattuna 60 tonnin autoon

104 tonnin puutavara-auton arvioidut hyödyt verrattuna 60 ton-nin autoon.

8

KULJETUSKUSTANNUKSET ALENEVAT

Hakemuksen mukaisissa vetoauton, puoliperävaunun ja varsinaisen

perävaunun ajoneuvoyhdistelmässä voidaan kuljettaa kerralla kaksinker-

tainen määrä puutavaraa verrattuna nyt käytössä oleviin 7-akselisiin yh-

distelmiin. Sen kyydissä on enemmän kuormaa kuin 9-akselisten 76-tonnis-

ten kokonaispaino on.

POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT VÄHENEVÄT

Ruotsalaisen seurantatutkimusten mukaan 90 tonnin ETT-yhdistelmän polt-

toaineen kulutus oli kuljetettuja tonneja kohden 21 prosenttia pienempi

kuin 60 tonnisilla.

Kun polttoainekulutus on pienempi kuljetettavaa yksikköä kohti, myös

päästöjen määrä vähenee. Metsätehon laskelmien mukaan hiilidioksidi-

ja muut päästöt vähenevät 13 - 16 prosenttia käytettäessä 74 - 80 tonnin

painoisia ajoneuvoyhdistelmiä. Suuren hyötykuorman ajoneuvoyhdistel-

mien vähäisemmästä määrästä johtuen myös melu- ja muut liikennehai-

tat esimerkiksi taajamissa vähenevät.

TIERASITUS

Ruotsin malmikuljetusten kehittämisselvityksessä tehdyn analyysin mukaan

90-tonnisella ja 11-akselisella pitkällä yhdistelmällä pohjamaan painuma

on pienempi kuin 72-tonnisella 9-akselisella lyhyemmällä yhdistelmällä.

Metsätehon laskelmien mukaan 100 tonnin paino ei lisää teiden kulumis-

ta, sillä paino on jakautunut useammalle akselille ja pidemmälle matkalle.

Tiehen kohdistuvien kuormituskertojen määrä myös puolittuu. Suhteellinen

tierasitus on 79 kun 60 tonnin yhdistelmän tierasitus on 100.

”Lapissa on puoli vuotta kes-

tävä talvi jolloin tierakenteet

ovat jäässä ja kestävät pa-

remmin raskasta liikennet-

tä. Tierakenteen kestävyys ja

urautuminen ovat kuitenkin

asioita joita käyttökokeilussa

on selvitettävä”, pohtii Ari Kil-

ponen Lapin Ely-keskuksen lii-

kenne- ja infrastruktuuriyksi-

köstä.

”Tekemässämme kaksoiskais-

tanvaihtosimuloinnissa 13-ak-

selinen yhdistelmä osoittautui

jopa vakaammaksi kuin 7-ak-

seliset yhdistelmät. Yhdistel-

mä käyttäytyi myös odotus-

ten mukaisesti, kun kuljettajat

harjoittelivat kaistanvaihtoa

kuljetuksia aloitettaessa. Käyt-

tökokeilun aikana tehdään lii-

kenneturvallisuuteen ja sta-

biliteettiin liittyviä seurantoja

tiestöllä sekä ajokäyttäytymis-

ja jarrutuskokeita suljetulla

alueella.” Professori Mauri

Haataja, Oulun yliopisto.

ORGANISAATIO

Metsäteho

Oulun yliopisto

Aalto-yliopisto

Tampereen Teknillinen yliopisto

Nokian Tyres

TUTKIMUSTEEMA

• Kuljetustehokkuus

• Ajostabiliteetti

• Tie- ja siltarasitus

• Ajoneuvon rakenteet

• Liikenteen sujuvuus

• Tierasitus

• Rengastestit

Metsäpään yhdistelmissä, jotka kuormaavat pitkän yhdistelmän perä-

vaunut niin sanotuilla kuormanvaihtopaikoilla, on käytössään kuormain-

vaa’at. Tämän lisäksi yhdistelmän perävaunuissa on akselipainomittarit

joilla akselikohtaisia painoja voidaan tarkkailla. Ohjaamon mittaritaulussa

on myös näkyvissä akselipainot, kuorman painot ja kokonaispainot erik-

seen perävaunulle ja autolle. Monella tapaa voidaan varmistaa että ko-

keiluyhdistelmässä kuorma on jakautunut tasapainoisesti ja akseleiden

kantavuuden mukaisesti. Tällä on merkitystä sekä ajoneuvon stabiliteettiin

että tierasitukseen.

PARIPYÖRÄT VÄHENTÄVÄT TIERASITUSTA

Käyttökokeiluun suunnitellussa yhdistelmässä on perävaunuissa paripyö-

rät lukuun ottamatta puoliperävaunun ohjautuvaa akselia. Tämän vuok-

si, sekä edellä mainittujen tutkimusten perusteella, voidaan olettaa, että

tieverkoston rasitus ei käyttökokeiluun suunnitellulla yhdistelmällä lisäänny

verrattuna uuden käyttöasetuksen mukaisiin 76 tonnin yhdistelmiin.

SILLAT KESTÄVÄT

Pitkien, koko ajoneuvoyhdistelmän painon kerralla kantavien siltojen kuor-

mitus kasvaa. Sodankylän kuntakeskuksen eteläpuolella Jeesiöjoen sillalle

Jättiä varten on asennettu liikennevalo-ohjaus. Valojen ohjaus tapahtuu

kauko-ohjattuna rekasta. Yhdistelmän ajaessa kuormattuna etelään py-

säytetään muu liikenne sillalla. Näin kuormattu yhdistelmä saa ylittää sil-

lan keskellä siltaa ajaen. Rekan ylitettyä sillan liikennevalot palaavat lepo-

tilaan.

9

Paripyörät vähentävät tierasitusta.

Jeesiöjoen sillan jälkeen rekka palaamassa omalle kaistalleen.

10

KÄÄNTYVYYSOMINAISUUDET RIITTÄVÄT

Jätin reitin kierto- ja muut liittymät mitattiin tarkkuus GPS:llä ja yhdistel-

män käyttäytymistä niissä simuloitiin tietokoneella hakemusvaihees-

sa. Sekä simuloinnit että käyttökokemukset osoittavat, että yhdistelmän

kääntymisominaisuudet ovat riittävät ko. reitille.

MÄENNOUSUKYKYÄ

Suunnitellulla reitillä on yksi pitkä ja vaativa mäki, ns. Magneettimäki Saa-

riselän pohjoispuolella. Tehdyn simuloinnin perusteella nopeus laskee 80

km/h nopeudesta noin 400 metrin matkalla tien jyrkimmässä kohdassa

alhaisimmillaan 20-30 kilometriin tunnissa. Yhdistelmä käyttäytyy (nopeu-

tensa puolesta) magneettimäessä samalla tavoin kuin nykyisin käytös-

sä olevat heikkotehoisemmat puutavara-autot. Talven jäisiä olosuhteita

varten vetoauto on varustettu hiekoituslaitteella, On Spot -ketjunheitto-

laitteilla ja telin painon siirrolla. Näin varmistetaan mäennousukyky huo-

noissakin olosuhteissa.

Ajojärjestelyin voidaan myös vaikuttaa kuljetusten sujuvuuteen. Suunni-

telluista kuorman vaihtopaikoista eteläisin sijaitsee siten, että käytettäes-

sä sitä, ei reitillä ole merkittäviä mäkiä.

MUUT HYÖDYT

Metsäpään autojen kuljettajat kuormaavat perävaunut niin sanotuilla

kuormanvaihtopaikoilla ja puretaan rautatieterminaalissa materiaalinkä-

sittelykoneilla. Kuljettajilta ei vaadita nosturin käytön erityisosaamista, mi-

kä helpottaa työvoiman saantia. Lisäksi rahtiautojen ajojärjestely ja tau-

ottaminen työaikadirektiivin mukaisesti on helpompaa ja tehostaa siten

osaltaan kuljetuksia.

TUTKIMALLA LISÄTIETOA

Käyttökokeiluihin liittyy mittava tutkimuspanostus, jolla pyritään muun

muassa selvittämään, pitävätkö edellä mainitut odotetut hyödyt paik-

kansa.

Liikenteen sujuvuutta tutkitaan sijainnin ja nopeuden tallentavilla videokameroilla, jotka kuvaavat edestä sivulta ja takaa. Kamerat on asennettu sekä Jättiin että 76 tonnin verrokkiin.

Sekä jättiin että pikkujättiin

kuormataan puutavaran

pituudesta riippuen 4-6

nippua.

P&A Trans Oy ja Kuljetusliike O. Malinen

ovat jättäneet joulukuussa 2014 Trafille

käyttökokeilulupahakemuksen 10 akse-

listen ja 84 tonnisten yhdistelmien käyttö-

kokeiluun. Käyttökokeilun taustaorgani-

saatioina ovat QTeam Systems Oy ja

Metsähallitus. Lupahakemuksen käsittely

on vielä kesken.

KOKEILUPROJEKTIN TAVOITE

Kokeiluprojektissa selvitetään, voidaanko 84 tonnin ajoneuvoyhdistelmillä

hoitaa puutavaran kuljetukset entistä tehokkaammin ja säästää samalla

sekä ympäristöä, kustannuksia ja energiaa. Käyttökokeilussa ”Pikkujättiä”

vertaillaan sekä 76 tonnin yhdistelmiin että 104-tonniseen.

Käyttökokeilun tuloksena voidaan päättää, soveltuuko ko. ratkaisu laa-

jemminkin tieliikenteeseen hyväksyttäväksi.

KÄYTTÖKOKEILUN YHDISTELMÄT JA REITIT

Käyttökokeilussa tutkitaan kahden 84 tonnia painavan 10-akselisen puuta-

vara-ajoneuvoyhdistelmän hyödyntämistä Metsähallituksen puutavaran

kuljetuksissa. Yhdistelmät on suunniteltu siten, että nykyisen ajoneuvojen

käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaiset vaatimukset täyttyisivät mah-

dollisimman hyvin. Ajoneuvoyhdistelmän mitoitus on nykyisen asetuksen

mukainen (mm. pituus, korkeus, kääntyvyys, telimassat, siltasääntömassat,

yhdistelmän tehovaatimus ja rengasvaatimukset).

Pikkujätin ominaisuuksia:

• Suuri kuormatila, joka mahdollistaa neljän 4-5 m pitkän puutavaranipun

kuljettamisen.

• Tasainen painojakauma perävaunun ja vetoauton välillä (42 + 42 tn).

• Metsäajokelpoinen (varustettu irroitettavalla kuormaimella).

• Pieni tierasitus, 10 akselia ja vetoauton kolmesta ohjaavasta akselista

kaksi taimmaista on 385 mm leveitä.

Pikkujätin pitkä kuormatila mahdollistaa eri pituisten puutavaralajien kuljet-

tamisen siten, että yhdistelmän kantavuus tulee täysimääräisesti hyödyn-

nettyä. Kahden pitkän rankanipun kuormaamisen mahdollistavat nosturin

pitkä aisa ja perävaunun jatkoaisa.

Muista käyttökokeiluista poiketen käyttökokeilua esitetään laajemmal-

le tieverkolle, jotta puut voidaan noutaa metsäautoteiden varsilta ilman

siirtokuljetuksia. Käyttökokeilun tiestöt sijaitsevat Kainuussa ja Lapissa, mis-

sä molemmissa kokeilua suoritetaan yhdellä poikkeuslupaa vaativalla ajo-

neuvoyhdistelmällä. Yhdistelmät koostuvat 5-akselisesta vetoautosta ja

5-akselisesta perävaunusta.

Lapin yhdistelmä on kuljettanut puuta 9-akselisena jo vuoden ja osoitta-

nut toimivuutensa. Auto on ensimmäinen 5-akselinen täyspitkä (12 metriä)

puuauto Suomessa. Käyttökokeilussa 4-akselinen perävaunu vain vaihde-

taan 5-akseliseksi. Lapin pikkujätti voi aloittaa kuljetukset välittömästi luvan

myöntämisestä ja Kainuun noin 3 kuukauden kuluttua.

11

Kun perävaunun jatkoaisa

on käytössä niin nosturia voi-

daan siirtää taaksepäin kuor-

mausvaiheessa.

”Itselläkin oli epäilyksiä, miten

10-akselinen pikkujätti toimii

eri tilanteissa. Yhdistelmä on

kuitenkin osoittautunut va-

kaaksi ja turvalliseksi. Se toimii

kuin mikä tahansa puuauto,

sillä erotuksella, että siihen

saa aina kantavuuden mukai-

set kuormat.” Kuljetusyrittäjä

Pentti Karvonen, P&A Trans.

”Tavoitteena on löytää toimi-via ratkaisuja ja näin parantaa kilpailukykyä puutavaralogis-tiikassa.” Pasi Korhonen, toimi-tusjohtaja, QTeam.

PIKKUJÄTTI 84TN – PIENI KOOLTAAN, MUTTA SUURI OMINAISUUKSILTAAN

”Puutavaran autokuljetuksen satavuotinen historia osoittaa että kuormien koko on kasvanut tasaisesti. Ajoneuvoyhdistelmät ovat pidempiä ja akse-leiden määrä niissä on lisääntynyt. Polttoaineen kulutus kuljetettua yksikköä kohtia on myös tasaisesti pienentynyt.

Ajoneuvoyhdistelmien suurimpien sallittujen massojen korotus 60 tonnista 76 tonniin on yksi askel tässä ketjussa. HCT-käyttökokeiluilla katse suunna-taan tulevaisuuteen. Me Metsähallituksessa uskomme että 10-akselinen neljän nipun 84-tonninen pikkujätti on tulevaisuuden vetojuhta puutavaran kuljetuksissa metsästä jalostukseen. Jätin kaltaisten100-tonnisten maantieju-nien oletamme puolestaan yleistyvän pitkien matkojen runkokuljetuksissa.

Käyttökokeilumme toteutetaan alueilla, missä on pisimmät kuitupuun kulje-tusmatkat eikä rautatiekuljetusmahdollisuutta. Kustannustehokkaampienpuutavaran kuljetusmenetelmien ja -kaluston kehittämisellä voidaan mer-kittävästi parantaa metsätalouden kannattavuutta varsinkin siellä, missäautokuljetusmatkat ovat pitkiä ja junakuljetusmahdollisuutta ei ole.”

Projektipäällikkö Ari Siekkinen HCT-yhdistelmien käyttökokeilut

ESITTELYVIDEOT:

Puulle kyytiä (Pikkujätti):

https://www.youtube.com/watch?v=eBH8dOLpG2g

Jätin matkassa:

https://www.youtube.com/watch?v=tlFcKTN1ZvI

Hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi

Metsähallitus