2/2003

Eläketurva oikeudenmukaiseksi jamaksujen nousu hallintaan

Pu

he

en

vuo

ro

S U O M E N A M M A T T I L I I T T O J E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö

Helmikuu 2003Lisätietoja:

Kaija Kallinenkaija.kallinen@sak.fipuh. (09) 7721 444

SAK, PL 157FIN-00531 Helsinki

Tilaukset:SAK/postitus

puh. (09) 7721 344

S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3 1

Eläketurva oikeudenmukaiseksi jamaksujen nousu hallintaan

Sisällys

Eläketurva oikeudenmukaiseksi ja maksujen nousu hallintaan 3

Uudistuksen tavoitteet kunnianhimoiset 3Uudistus hyödyttää palkansaajien enemmistöä 3Työnantajilla vastuu ikääntyvien jaksamisesta 4Pitempään työskentelystä palkitaan – eläkeikä joustavaksi 4Työttömyyseläkeoikeuden tilalle työttömyyspäiväraha 5Eläkemaksujen nousu hallintaan 5Ansaitut eläkeoikeudet säilyvät – kyse tulevaisuuden ratkaisusta 6Julkisen sektorin muutoksista säätää uusi eduskunta 6

LIITTEET

Työeläkkeiden indeksiturva 7

Aluksi 7Työeläkkeiden vuosittaiset indeksitarkistukset 7Työeläkkeen alkumäärää laskettaessa käytettävä indeksi 8

Eläkeuudistuksen pitkä marssi – työmarkkinajärjestöjen jahallituksen yhteishanke 9

Eläkeuudistus ja naisten eläketurva 11

Työeläkeuudistuksen vaikutuksia 14

Uudet työeläkeikärajat ja karttumat 16

2 S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3

S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3 3

Eläketurva oikeudenmukaiseksi jamaksujen nousu hallintaan

Viime töinään ennen vaalilomaa eduskunta sai valmiiksi mittavan yksityisen sekto-rin eläkelakeja koskevan uudistuksen eli niin sanotun Puron 4. paketin, jota olitaustatyöryhmissä ja neuvottelupöydässä valmisteltu jo useita vuosia. Voimaansäädetyt lakimuutokset tulevat pääosin vuoden 2005 alusta.

Eläkelakien uudistus perustui kahteen työmarkkinajärjestöjen sopimukseen, joitamyös maan hallitus ilmoitti tukevansa. Periaatelinjat sovittiin marraskuun 2001 so-siaalipaketissa ja syyskuussa 2002 ratkottiin auki jääneet kiistat täydentävällä so-pimuksella. Lopputulos oli kompromissi, jonka pohjalta yksityisen sektorin elä-kelait uudistuvat niin, että työpaikan vaihtajien ja pätkätöissä olevien tarpeet ote-taan entistä paremmin huomioon.

Uudistuksen tavoitteet kunnianhimoisetTyöeläkeuudistuksen keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: lakeja on selkeytettävä,työelämän muutokset on otettava huomioon eläkkeiden laskennassa ja palkan-saajan on saatava oikeudenmukainen eläke, joka perustuu työhistorian aikanaansaittuihin palkkoihin ja niistä maksettuihin vakuutusmaksuihin. Lisäksi erityisestiay-liike piti tärkeänä, että jatkossakin määrätyiltä työnteon katkoksilta kuten esi-merkiksi lakisääteisiltä lastenhoitoajoilta, sairauslomilta ja työttömyys- tai kun-toutusjaksoilta kertyisi työeläketurvaa.

Lipposen 2.hallituksen ohjelmassa annettiin keväällä 1999 vauhtia työeläkeuu-distuksen valmistelulle kirjaamalla tavoitteeksi yksityisen sektorin työeläkelakienselkeyttäminen. Keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisikää ohjelmassa halut-tiin nostaa pitkällä aikavälillä 2-3 vuodella, jotta eläkekustannusten ja –maksujennousu saataisiin paremmin hallintaan. Keinoja hallitusohjelman mukaan hakeapaitsi työelämän kehittämisestä myös työeläke- ja työttömyysturvalakien uudista-misesta.

Uudistus hyödyttää palkansaajien enemmistöäYksityisen sektorin eläkeuudistus on kompromissi, jossa on etsitty tasapainoa la-kien selkeyden, oikeudenmukaisuuden, työelämän muutoksen ja kustannustenhallinnan välille.

SAK pitää erityisen myönteisenä sitä, että eläkkeen karttumisen kynnysikä laskeenykyisestä 23 vuodesta 18 vuoteen. Työeläkemaksut on jo tähän asti voitu periäjopa 14-vuotiaalta, mutta ne eivät ole kerryttäneet eläkettä. Muutos vaikuttaa vuo-den 2005 alusta eli mainittuna vuonna työt 18-vuotiaana aloittavalle alkaa karttuavanhuuseläkettä heti.

Ratkaisu muuttaa TEL:n mukaisten eläkkeiden laskusäännön siten, että työsuh-teiden pituus tai lukumäärä eivät enää vaikuta eläkkeen määrään. Niinpä 1.1.2005lähtien ansaittava eläketurva määräytyy LEL:n tapaan kunakin vuonna ansaittujenpalkkojen ja eläkeprosentin perusteella. Kuitenkin kaikki mainittuun ajankohtaanmennessä ansaittu eläketurva lasketaan nyt voimassa olevien lakien mukaan. En-nen vuotta 2012 eläkkeelle jäävien eläke voidaan kuitenkin laskea myös vanhalla

4 S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3

laskentamallilla, jos työsuhde, josta henkilö jää eläkkeelle on ollut voimassa jo1.1.2005, ja jos se tuottaa henkilölle itselleen edullisemman lopputuloksen.

Nuorten palkansaajien ja pätkätyöläisten kannalta on voitto myös se, että eläkkei-den laskennassa käytettävässä palkkakertoimessa (eli eläkkeiden laskennassakäytettävässä indeksissä) yleisen ansiokehityksen osuus nousee 50 prosentista80 prosenttiin. Tällä tavalla estetään se, ettei nuoruusvuosina ansaittuja eläk-keenosia leikata.

Keskipalkkamalliin siirtyminen ja indeksin parantaminen korjaavat nykyisen elä-kelainsäädännön keskeisen ongelman. Nykyinen tapa laskea eläke työsuhde-kohtaisesti ja heikko indeksi syrjivät työpaikan vaihtajia. Kaksi palkansaajaa voisaada eritasoisen työeläkkeen, vaikka heidän palkkansa olisivat kehittyneet täs-mälleen samalla tavalla ja palkoista olisi maksettu täsmälleen saman verran TEL-maksuja.

Lainmuutoksessa tehtiin myös uudet säännöt siihen, miten muun muassa sairaus-ja työttömyysajoilta kertyy eläkettä ja miten nämä jaksot otetaan huomioon työky-vyttömyyseläkettä laskettaessa. Ratkaisu turvaa nykyistä paremmin pientä lastahoitavien äitien ja isien eläketurvan, koska eläkettä karttuu sopimuksen mukaanjatkossa myös niille palkansaajille, jotka hoitojakson jälkeen menevät uuteen työ-paikkaan. Lisäksi Lipposen hallituksen päätöksellä uudistukseen lisättiin eläkkeenkarttuminen enintään viideltä opiskeluvuodelta, jotka johtavat ammattiin tai tut-kintoon sekä alle kolmevuotiaan lapsen hoitovapaajaksoilta.

Työnantajilla vastuu ikääntyvien jaksamisestaYhteiskunnassa on laajasti hyväksytty hallitusohjelman tavoite myöhentää keski-määräistä eläkesiirtymisikää pitkällä aikavälillä 2-3 vuodella nykyisestä noin 59 –60 vuodesta. Tavoite edellyttää toteutuakseen paljon erityisesti työnantajilta: työ-yhteisöjä ja töiden jakoa on kehitettävä niin, että työssä jaksetaan entistä pitem-pään ja että ikääntyvien osaamiselle löytyy käyttöä.

Jos eläkkeellesiirtymisen myöhentämisessä kahdella kolmella vuodella onnistu-taan, on sillä laajoja myönteisiä vaikutuksia. Työssä jatkaminen tuottaa paremmantoimeentulon ja paremman eläkkeen, turvaa nykyisten eläkkeiden maksua ja tuoyhteiskunnalle lisää verotuloja. Samalla kevenee merkittävästi työeläkemaksunnousupaine. Tämä puolestaan antaa mahdollisuuksia huolehtia paremmin myöstulevasta työllisyyskehityksestä. Näin myös työelämän suuri sukupolvenvaihdoseli sotien jälkeen syntyneiden ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle sujuisi joustavastija helpottaisi myöhemmin syntyneiden pienempien ikäluokkien vastuuta eläke-maksuista.

Pitempään työskentelystä palkitaan – eläkeikä joustavaksiVuodesta 2005 lähtien työeläkelakien vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi jaeläkkeen karttuminen porrastetaan työssä jatkamista palkitsevaksi. Uudistuksenmukainen vanhuuseläkeikä on 63-68 vuotta ja varhennetun vanhuuseläkkeen voiottaa 62-vuotiaana.

Palkansaaja voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuotta täytettyään,mutta se merkitsee enimmillään 7,2 prosentin pysyvää vähennystä työeläkkeenmäärään.

S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3 5

Jos palkansaaja pystyy jatkamaan työssä 63 vuoden ikään asti, hän voi saada sii-hen mennessä ansaitsemansa eläkkeen.

Jos palkansaajalla on mahdollisuus jatkaa työssään vielä täytettyään 63 vuotta,eläkettä karttuu 68 vuoden täyttämiseen asti normaalin 1,5 %:n asemesta 4,5prosenttia vuodessa. Samalla myös nykyisestä eläkkeiden 60 prosentin yhteen-sovitusrajasta eli eläkekatosta luovutaan. Näin ne, joilla on tulevaisuudessa mah-dollisuus jatkaa työntekoa joustavan vanhuuseläkeiän turvin, hyötyvät myös lop-puvuosien paremmista karttumista.

Lisäksi päätettiin laajentaa normaalia paremman eläkekarttuman ikäaluetta siten,että työnteko 53 vuoden täyttämisen jälkeen 63 vuoteen asti antaa 1,5 prosentinvuotuisen karttuman asemesta 1,9 prosenttia. Tämän muutoksen osittaiseksi ra-hoittamiseksi päätettiin 2005 lähtien korottaa yli 53-vuotiaiden palkansaajien TEL-maksuosuutta.

Työttömyyseläkeoikeuden tilalle työttömyyspäivärahaUudistuksen mukaan oikeus työttömyyseläkkeeseen säilyy nykyisin edellytyksinniillä työntekijöillä, jotka ovat syntyneet 1940-luvulla. Heillä siis oikeus työttö-myysturvalain mukaisiin lisäpäivärahoihin voi alkaa aikaisintaan 57-vuotiaana jatyöttömyyseläke aikaisintaan 60-vuotiaana.

Sen sijaan 1950 tai sen jälkeen syntyneillä lisäpäivärahaoikeuden alaikäraja nou-see 59 vuoteen. Täyttäessään 62 vuotta lisäpäivärahan saaja voi jäädä eläkkeelle,jolloin hän saa siihen mennessä karttuneen työeläkkeen ilman varhennusvähen-nyksiä. Näin ollen ikääntyvä pitkäaikaistyötön voi saada ansaitsemansa työeläk-keen vuotta aiemmin kuin suoraan työelämästä siirtyvä. Työttömyysturvalakeihintehtyjen muutoksen mukaan vaihtoehtona on kuitenkin pysyä työnhakijana 62vuoden täyttämisen jälkeenkin, jolloin työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa 65vuoden ikään asti.

Eläkemaksujen nousu hallintaanUudistukseen liittyy SAK:n ajama tavoite vahvistaa työeläketurvan rahoitusta.Niinpä vuosina 2003-2013 lisätään vanhuuseläkkeiden rahastointia, mikä helpot-taa jatkossa työeläkemaksujen nousupainetta. Lisärahastointi tässä vaiheessatoteuttaa sukupolvien välistä solidaarisuutta, koska sen avulla kevennetään nuo-rempien ja pienempien työikäisten ikäluokkien maksunkorotuksia.

Työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen hallintaan haluttiin varata myös uusiavälineitä. Jos suomalaisten keskimääräinen elinaika todellisuudessa piteneeedelleen ennusteiden mukaisesti, päätettiin vuonna 2010 ottaa käyttöön niin sa-nottu elinaikakerroin. Se on sovellutus Ruotsissa jo aiemmin toteutetusta järjeste-lystä. Elinaikakerroin vahvistetaan toteutuneiden tilastojen perusteella .Jos keski-määräistä eliniän nousua koskevat ennusteet toteutuvat, alkavaa vanhuuseläkettäpienennetään elinaikakertoimella. Välttääkseen eläkkeensä leikkauksen ja var-mistaakseen tavoittelemansa tasoisen (esim. 60 %) eläkkeen eliniän pidentyessäpalkansaajan tulee varautua työskentelemään hieman pidempään. Jos taas elin-iän nousu hidastuu tai pysähtyy, elinaikakertoimen eläkettä pienentävä vaikutuslaantuu automaattisesti.

6 S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3

Ansaitut eläkeoikeudet säilyvät –kyse tulevaisuuden ratkaisustaUusi eläkkeiden laskutapa alkaa siis vaikuttaa vuodesta 2005 lähtien. Kuitenkinkaikki tähän lainmuutokseen mennessä ansaittu työeläketurva säilytetään eläke-rekistereissä ”vanhojen” lakien mukaisena. Jos siis työntekijän eläke alkaa vuon-na 2005, koko hänen eläkkeensä lasketaan nyt voimassa olevien sääntöjen mu-kaan. Jos työntekijä jää eläkkeelle seuraavien 10 vuoden kuluessa, hänenkääneläketurvaansa uusi laskutapa ei vielä merkittävästi vaikuta. Sen sijaan tulevai-suuden palkansaajalle, joka aloittaa työuransa vuonna 2005, lasketaan työeläke40-45 vuoden kuluttua kokonaan uusien sääntöjen mukaisesti.

Julkisen sektorin muutoksista säätää uusi eduskuntaNyt säädetyt yksityisen sektorin eläkemuutokset tulevat siis voimaan pääosinvuoden 2005 alusta. Koska monet palkansaajat työskentelevät työuransa aikanasekä yksityisellä että julkisella sektorilla, on järkevää huolehtia siitä, että lakienkeskeinen sisältö voidaan helposti yhteensovittaa. Neuvotteluja kuntien ja valtionpalkansaajien eläkelakien muutoksista samoin kuin merimiesten eläkelain muu-toksista on käyty erikseen. Tavoite on, että julkisen sektorin lakimuutokset anne-taan uudelle eduskunnalle mahdollisimman pian, että ne voidaan saada voimaanyhtä aikaa yksityisen sektorin muutosten kanssa.

S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3 7

Liite 1

Työeläkkeiden indeksiturva

AluksiEduskunta sai viime töinään ennen vaalilomaa valmiiksi mittavan eläkelakipaketin,joka tulee voimaan 1.1.2005. Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimusten pohjaltavalmisteltu lakipaketti on iso kompromissi. Se tuo selkeitä parannuksia ja oikeu-denmukaisuutta yksityisen sektorin työeläketurvaan, mutta myös vanhoja kipu-kohtia jäi. Maksussa olevan työeläkkeen indeksiturva arvelutti eduskuntaa eniten,ja opposition esityksen puolesta äänesti myös hallituspuolueiden kansanedusta-jia.

Tässä muistiossa kerrataan, mikä on indeksiturvan tehtävä, miten indeksiä on ai-emmin muutettu ja mitä siitä eläkelakipaketissa säädettiin.

Työeläkkeiden vuosittaiset indeksitarkistuksetEläkkeellä olevalle on kaikkein tärkeintä, ettei inflaatio syö eläkettä. Jos eläkkeetsidotaan hintojen muutokseen, pystytään säilyttämään eläkkeiden ostoarvo tava-roiden ja palvelujen hintojen noustessa. Kansaneläkkeitä Suomessa tarkistetaan-kin vuosittain kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaan. Monissa EU:n jäsen-maissa myös työnteon perusteella ansaittuja eläkkeitä tarkistetaan vain hintojenmuutoksen mukaan.

Suomessa työeläkkeiden indeksiturva on perinteisesti sisältänyt myös palkkojenkehitystä. Alunperin, vuodesta 1962 lähtien työeläkkeiden tarkistuksissa käytettiinpalkkaindeksiä eli eläkkeet seurasivat yleistä palkkakehitystä. Jo 1977 työelä-keindeksiä muutettiin lähinnä nousevien kustannusten takia: käyttöön tuli niin sa-nottu puoliväli-indeksi, jossa hintojen muutos ja yleinen palkkakehitys vaikuttivatkumpikin 50 prosentin osuudella.

1990-luvulla tajuttiin aikaisempaa selvemmin, että tulevina vuosikymmeninä Suo-messa on eläkeikäisiä naisia ja miehiä entistä enemmän ja että yhä useammatheistä elävät pitempään kuin aikaisemmat sukupolvet. Se merkitsee, että työeläk-keiden maksuun ja myös niiden indeksitarkistuksiin täytyy tulevaisuudessa ollarunsaasti enemmän rahaa kuin oli aiemmin laskettu.

Tämän tulevaisuuden haasteen lisäksi on 1990-luvun lamavuosina oli pakko löy-tää keinoja, jotka välittömästi vähensivät työeläkemenoa ja alensivat työeläke-maksujen nousua. Indeksitarkistuksia vartenhan ei säästetä etukäteen vaan nerahoitetaan kunakin vuotena kerättävillä työeläkemaksuilla. Indeksin rakennettapäätettiin siis muuttaa, koska työeläkemaksujen nousua piti hillitä sekä lyhyelläettä pitkällä aikavälillä.

Niinpä 1996 alusta vanhuuseläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden työeläkettä ontarkistettu indeksillä, jossa hintojen muutos vaikuttaa 80 prosenttia ja yleisienpalkkakehityksen vaikutus on enää 20 prosenttia. Lainmuutos tehtiin silloinkintyömarkkinajärjestöjen sopimuksen pohjalta. Neuvotteluissa oli tuolloin vahvastiesillä vaatimus siitä, että palkkakehityksen vaikutus indeksissä pyyhitään yli koko-

8 S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3

naan ja että maksussa olevia työeläkkeitä jatkossa tarkistettaisiin vain hintojenmuutosten mukaan. Näin pitkälle menneet heikennykset esti SAK.

Nyt säädetyn ja 1.1.2005 voimaan tulevan eläkepaketin mukaan työeläkkeitä tar-kistetaan vuosittain indeksillä, jossa palkkojen kehitys edelleen on indeksissä mu-kana 20 prosentin osuudella. Näin ollen eläkeindeksin rakenteeseen eitehty uusia muutoksia. Näin ollen esimerkiksi jo nyt vanhuuseläkkeellä ole-vien indeksiturva säilyy entisenä: heidän työeläkettään tarkistetaan nyt ja edelleenvuodesta 2005 lähtien indeksillä, jossa palkkojen kehityksen osuus on 20 pro-senttia ja hintojen muutos 80 prosenttia.

Sen sijaan eläkeindeksin soveltamisala laajenee siten, että (eräin poikkeuksin)vuoden 2005 alusta lähtien mainitulla 20 prosenttia palkkakehi-tystä sisältävällä indeksillä tarkistetaan kaikki maksussa olevattyöeläkkeet riippumatta siitä, missä iässä ja minä vuonna eläkeon alkanut. (Vielä vuonna 2004 alle 65 vuotiaille työeläkeläisille indeksitarkistustulee ns. puoliväli-indeksin mukaan.) Lainmuutoksessa haluttiin kuitenkin turvataerityisesti nuorena pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle tai leskeksi joutuvien in-deksiturva. Siksi säädettiin, että näissä tapauksissa eläkkeeseen tehdään tulevaapalkkakehitystä korvaava kertakorotus kuudennen eläkevuoden alussa.

Työeläkkeen alkumäärää laskettaessa käytettävä indeksiIndeksillä on työeläketurvassa myös toinen tärkeä tehtävä. Sitä tarvitaan las-kettaessa työeläkkeen alkumäärä, kun työntekijä on siirtymässä eläkkeelle.

Kun työntekijä hakee eläkettä, eläkerekisteriin merkittyjen palkka- ja työsuhdetie-tojen perusteella lasketaan koko työhistorian aikana ansaittu eläke. Indeksinavulla saadaan myös työuran alkupuolella ansaitut palkat muunnettua eläkkeenalkamisvuoden tasoon. Tässä laskennassa on vuodesta 1977 käytetty indeksiä,jossa hintojen kehitys vaikuttaa 50 prosenttia ja palkkojen kehitys samoin 50 pro-senttia.

Nyt säädetyn eläkepaketin mukaan vuoden 2005 alusta tätä eläkkeen laskemi-sessa käytettävää indeksiä (laissa tästä indeksistä käytetään nimitystä palkkaker-roin) parannetaan, sillä yleisen ansiotason muutoksen osuus nousee 50 prosen-tista 80 prosenttiin ja hintojen muutoksen vaikutus samalla alenee 20 prosenttiin.Tällä tavalla myös nuoruusvuosina ansaittujen palkkojen arvo säilyy vastaisuu-dessa paremmin laskettaessa eläkkeiden alkumäärää. Erityisen tärkeää tämä onnyt, kun koko yksityisellä sektorilla siirrytään vuoden 2005 alusta lähtien laske-maan eläkkeet työuran kaikkina vuosina ansaittujen palkkojen perusteella.

S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3 9

Liite 2

Eläkeuudistuksen pitkä marssi –työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteishanke

Yksityisen sektorin eläkeuudistuksen valmistelua ei voi syyttää hosumisesta. Asi-antuntijaryhmät työskentelivät vuodesta 1998 ja neuvottelupöydässä ratkaisuja et-sittiin yli kaksi vuotta. Neuvottelujen kuluessa Eläketurvakeskus teki poikkeukselli-sen laajan rekisteritutkimuksen, jolla selvitettiin muutosten vaikutuksia. Mittavahallituksen esitys valmisteltiin syksyllä 2002 ja eduskunta sai lakimuutokset val-miiksi helmikuussa 2003.

Uudistuksen valmistelut käynnistyivät työmarkkinajärjestöjen aloitteesta,mutta sen keskeiset tavoitteet kirjattiin Paavo Lipposen toisen halli-tuksen ohjelmaan. Seuraavasta yhteenvedosta ilmenee, että hallitus on myösvauhdittanut uudistuksen toteuttamista.

Helmikuu 1998Toimitusjohtaja Kari Puron vetämässä työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvottelijoi-den seminaarissa tarkastellaan pitkän aikavälin kehittämistarpeita. Pyrkiminen yk-sityisen sektorin eläkelakien lukumäärän vähentämiseen on esillä.

Syyskuu 1998Puron johdolla työmarkkinajärjestöjen neuvotteluryhmä nimeää toimitusjohtajaLauri Koivusalon vetämään selvitystyötä yksityisen sektorin eläkelakien selkeyttä-miseksi sekä työeläkkeen karttumisen ja eläkepalkan määräytymisen yhdenmu-kaistamiseksi.

Helmikuu 1999Lauri Koivusalon kokoama laaja eläkelaitosten asiantuntijaryhmä antaa välirapor-tin ja esittää pyrkimistä työhistorian keskipalkan mukaiseen eläkkeen laskentaansekä eläkelakien lukumäärän vähentämiseen yksityisellä sektorilla.

Huhtikuu 1999Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmaan kirjataan tavoite yksityisen sektorineläkelakien selkeyttämisestä ja keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiännostamisesta pitkällä aikavälillä 2-3 vuodella. Työmarkkinajärjestöt ilmaisevat tu-kensa hallituksen linjalle.

Huhtikuu 2000Lauri Koivusalon työryhmä tekee konkreettisen ehdotuksen yksityisen sektorineläkelakiuudistuksesta. Ehdotuksen lähtökohtana on eläkkeen laskenta työhisto-rian keskiansion perusteella ja yksityisen sektorin eläkelakien yhdistäminen.

Toukokuu 2000SAK päätyy varauksin tukemaan uudistuksen valmistelua ja neuvottelujen aloitta-mista. STTK ja AKAVA ottavat kielteisen kannan keskipalkkamalliin.

10 S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3

Marraskuu 2001Sosiaalipakettiin kuuluva sopimus yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä:keskipalkkamallin käyttöönotto ja siihen liittyvänä parempi indeksi vuoden 2005alusta; tarvittaessa vuosina 2005 – 2010 TEL:ssa keskipalkkamallin rinnalla käy-tössä myös nykyinen laskentamalli.

Lipposen hallitus ilmoittaa, että lakiesitykset valmistellaan annettavaksi eduskun-nalle pikaisesti.

Toukokuu 2002Eläketurvakeskuksen tutkimus eläkesopimuksen vaikutuksista kertoo, että kolmeneljästä palkansaajasta hyötyisi uudistuksesta ja että kaikissa ammattiryhmissäolisi hyötyjiä selvästi enemmän kuin häviäjiä.

Elokuu 2002Kari Puron kompromissiesitys: keskipalkkamalli käyttöön vuoden 2005 alusta,mutta 1.1.2005 voimassa oleviin ja ennen 1.1.2015 päättyviin TEL-työsuhteisiinsovelletaan nykyistä eläkkeen laskentaa, jos se antaa keskimallia paremman lop-putuloksen. Akava ja STTK hylkäävät Puron esityksen.

Valtioneuvosto antaa budjettiriihen yhteydessä työmarkkinajärjestöjen neuvotteli-joille lisäaikaa 5.9.2002 asti löytää sopu Puron 13.8.2002 esityksen pohjalta. Sa-malla hallitus ilmoittaa, että lait joka tapauksessa annetaan eduskunnalle syysis-tuntokaudella.

Syyskuu 2002Täydennetty sopimus yksityisten alojen työeläkelakien uudistamisesta syntyy Pu-ron johtamassa työryhmässä 5.9.2002. Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhojärjestää vielä samana päivänä tiedotustilaisuuden.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 10.9.2002, että hallituksenesitys yksityisen sektorin eläkelakien uudistamiseksi 12.11.2001 ja 5.9.2002 teh-tyjen sopimusten pohjalta annetaan eduskunnalle syksyllä 2002 ja että hallitusantaa ehdotuksen alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtavan opiskelunajalta tulevasta eläketurvasta sekä ehdotukset työeläkeuudistukseen liittyvistäkansaneläkelain ja eräiden muiden lakien muutoksista . Edelleen päätettiin kiireh-tiä julkisen sektorin eläkeuudistuksen valmisteluja.

Marraskuu 2002HE annetaan eduskunnalle 1.11.2002.

Helmikuu 2003Eduskunta hyväksyy yksityisen sektorin eläkelakien muutokset tuleviksi voimaan1.1.2005.

S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3 11

Liite 3

Eläkeuudistus ja naisten eläketurva

AluksiJulkisessa keskustelussa on pohdittu työmarkkinasopimuksiin perustuvan ja1.1.2005 voimaan tulevan eläkeuudistuksen vaikutuksia myös eri sukupuolteneläketurvaan.

Sekä työmarkkinajärjestöjen neuvottelijat että maan hallitus olivat sitoutuneet sii-hen, että lainvalmistelun yhteydessä tehdään arvio muutosten vaikutuksista nais-ten ja miesten eläketurvaan (sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus). Tässämielessä eläkeuudistus oli varsinainen pioneerihanke. Hallituksen esityksen pe-rusteluihin suvaus kirjoitettiinkin sangen laajasti.

Suomalaisten miesten ja naisten eläketurvan erot aiheutuvat pääosin sukupuoltenmukaan jakautuneiden työmarkkinoiden palkkaeroista. Tätä perusongelmaa elä-keuudistus ei tietenkään poista. Toinen eläke-eroja aiheuttava seikka ovat lasten-hoidosta johtuvat työelämään osallistumisen katkot, jotka ovat naisilla yleisiä. Tä-hän asiaan uudistus lupaa parannusta.

Seuraavassa kerrotaan niistä eläkeuudistuksen elementeistä, jotka vaikuttavatkeskeisesti erityisesti naisten lakisääteiseen eläketurvaan.

Lastenhoitoaikojen eläketurva paraneeNykyisen TEL:n (kuten myös KvTEL:n ja VEL:n) mukaan työeläkettä karttuu las-tenhoitoajoilta (naiselle tai miehelle), jos palkaton poissaolo työstä kestää yhden-jaksoisesti enintään vuoden ja jos palkansaaja palaa samaan työsuhteeseen. Sensijaan niille, jotka lastenhoitojakson jälkeen menevät uuteen työsuhteeseen, työ-eläkettä ei kerry yhtään palkattomalta lastenhoitoajalta. Näin ollen kaikki määräai-kaisessa työsuhteessa ennen lapsen syntymää olleille naisille tulee lasten synty-män ja hoidon takia eläkemenetyksiä. LEL:n ja TaEL:n mukaan vakuutetuille eikartu eläkettä lastenhoitoajalta.

Uudistus tasa-arvoistaa lastenhoitoaikojen eläkekarttumisen. Jatkossa eläkettäsaa samalla periaatteella pysyvässä työsuhteessa ja määräaikaisia tai pätkätöitätekevät naiset ja miehet. Työeläkettä karttuu 1.1.2005 lähtien palkattomilta äitiys-,isyys- ja vanhempainrahakausilta päivärahojen laskennan perusteena olevien tu-lojen mukaan. ( Lisäksi eläkkeen karttuminen taataan samantasoisesti vähintäänvuoden palkattomalta lastenhoitoajalta lasta kohti. Näin ollen eläkettä voi karttuapäivärahan perusteena olevien tulojen mukaan työehtosopimuksen palkallisen äi-tiysvapaajakson jälkeen vähintään 12 kuukaudelta.)

Hallituksen tahdon mukaisesti säädettiin lisäksi, että myös ansiotyönestävältä alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta kertyy vastaisuudessa eläkettä. Palkanasemesta otetaan kertymän perusteeksi 500 euroa kuukaudessa. Myös vähim-mäismääräisten äitiys- ja vanhempainrahakausien ajalta kertymän peruste on sa-ma.

12 S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3

Mahdollisuudet eläkkeen ansaintaan lisääntyvätNykyisten työeläkelakien mukaan vanhuuseläkettä karttuu 23 ikävuoden jälkei-sistä ansioista ja yleinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Tavoitetasona on ollut 60prosentin eläke. Tähän tasoon yltäminen on ollut erityisen vaikeaa (vuodesta 1994voimassa olleesta yli 60-vuotiaana tehdystä työstä ansaittavasta 2,5 prosentin su-perkarttumasta huolimatta) naisille, joilla muun muassa lasten hoito tai muu pal-katon kotityö on viivästyttänyt työmarkkinoille tuloa tai aiheuttanut pitkiä katkojatyössäkäyntiin.

Uudistus merkitsee, että työeläkkeen ansainta alkaa 18 ikävuodesta ja voi jatkua68 ikävuoden täyttämiseen asti. Lisäksi eläkkeen karttumisprosentit porrastetaaniän mukaan niin, että 53-62 ikävuosien ansioista karttuu eläkettä 1,9 prosenttia ja63 vuoden täyttämisen jälkeisistä palkoista peräti 4,5 prosenttia.

Ansainta-ajan pidentyminen ja toisaalta varttuneemman iän korkeammat karttu-maprosentit lisäävät myös naisten mahdollisuuksia yltää esimerkiksi 60 prosentineläketasoon.

Määräaikaisia työsuhteita ja pätkätöitä tekevienasema kohentuuNykyisten TEL-vakuutettujen (myös KvTEL ja VEL-vakuutettujen) eläke laske-taan jokaisesta työsuhteesta erikseen. Kokonaiseläkettä määrättäessä aiemminpäättyneistä työsuhteista ansaitut eläkeosat muunnetaan eläkkeen alkamisvuodentasoon indeksillä, jossa yleinen ansiotason kehitys vaikuttaa puoliksi ja hintojenmuutos puoliksi. Tämä merkitsee, että nuorempana ansaittujen eläkkeenosien ar-vo suhteessa palkkojen kehitykseen heikkenee.

Uudistuksessa TEL:ssa luovutaan työsuhdekohtaisesta eläkkeen laskennastaja lisätään palkkakehityksen painoa 50 prosentista 80 prosenttiin indeksissä (elä-kepalkkakerroin), jota käytetään eläkkeen määrää laskettaessa.

Tilastojen mukaan määräaikaiset työsuhteet ja pätkätyöt ovat hyvin yleisiä (kou-lutustasosta riippumatta) nuorilla naisilla. Mikäli näin on myös tulevaisuudessa,työsuhdekohtaisesta eläkkeen laskennasta luopumisen ja kokonaiseläkkeen mää-räämisessä käytettävän indeksin parantamisen voi arvioida olevan erityisestinaisten edun mukaista.

Elinaikakerroin määrätään samaksi naisille ja miehilleVuodesta 2010 lähtien on eläkekustannusten hallinnassa käytössä uusiväline, elinaikakerroin. Sen avulla varaudutaan siihen, että nykyinen ennustekeskimääräisen odotettavissa olevan eliniän nousun jatkumisesta toteutuu ( yksivuosi / vuosikymmen). Jos siis keskimääräinen elinikä edelleen jatkaa nousuaan,elinaikakerroin pienentää alkavaa vanhuuseläkettä ja vanhuuseläkkeeksi muuttu-vaa työkyvyttömyyseläkettä. Jos taas eliniän nousu hidastuu tai pysähtyy, myöselinaikakertoimen leikkausvaikutus heikentyy tai lakkaa. Elinaikakerroin on sovel-lutus Ruotsissa jo käyttöön otetusta menettelystä. Elinaikakertoimen leikkausvai-kutusta voi eliminoida, jos on mahdollisuus jatkaa työntekoa: haluamansa (esi-merkiksi 60 prosentin) eläketason saavuttamiseksi on varauduttava tekemääntyötä hieman ennakoitua pidempään.

S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3 13

Naisten keskimääräinen elinikä on tällä hetkellä noin 8 vuotta korkeampi kuinmiesten. Eron on arveltu pysyvän jatkossakin lähes samana, vaikkakin naisteneliniän odotteen kasvun oletetaan hidastuvan. Naisten pitkäikäisyyden takia ky-seltiin julkisuudessakin, määrätäänkö elinaikakerroin naisille suuremmaksi kuinmiehille, mikä tarkoittaisi naisten vanhuuseläkkeisiin tulisi suurempaa nipistystäkuin miesten eläkkeisiin.

Jo työmarkkinaneuvottelijat päätyivät siihen, että määritellään yksi elinaika-kerroin, joka lasketaan kutakin vuotta varten jälkikäteen keskimääräisen elinikä-kehityksen perusteella. Elinaikakerrointa käytetään kunkin yksilön eläketur-vaan vain yhden kerran eli vanhuuseläkkeen alkaessa tai työkyvyttömyys-eläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Laki on siis säädetty naisten kannaltaedullisesti.

Joustavan vanhuuseläkeiän toteutus kansaneläkkeessäTyöeläke ja kansaneläke muodostavat kokonaisuuden. Jos työeläke jää pieneksiesimerkiksi osa-aikaisen työn tai pitkän kotityöjakson takia, kansaneläke täyden-tää kokonaiseläkettä. Tästä syystä kansaneläke on yhä merkityksellinen erityisestinaisten kokonaiseläketurvan kannalta. Esimerkiksi vuonna 2001 joka toinen työ-eläkkeelle siirtynyt nainen saa myös kansaneläkettä ja kansaneläkkeen osuus ko-konaiseläketurvasta on lähes 30 prosenttia.

Työeläketurvassa siirrytään 1.1.2005 joustavaan vanhuuseläkeikään. Sen mukaanpalkansaaja voi valita eläkkeelle siirtymisen 62 ja 68 ikävuoden väliltä. 63 vuodentäyttämisen jälkeen voi halutessaan saada siihen mennessä ansaitsemansa työ-eläkkeen ilman varhennusvähennystä. Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa eiotettu kantaa siihen, miten joustava eläkeikä toteutetaan kansaneläkkeessä.

Eduskunta sääti joustavan eläkeiän kansaneläkkeessä hallituksen esityksen mu-kaisesti. Myönteistä muutoksessa on, että työeläke ja täysimääräinen kansaneläkeyhteensovitetaan 63 vuoden täyttämiseen mennessä kertyneen työeläkkeen mu-kaisesti. Tämä merkitsee, ettei 63 vuoden täyttämisen jälkeen jatkuvasta työstäkarttuva työeläkkeen osa pienennä kansaneläkeosuutta.

Kansaneläkkeessä päätettiin kuitenkin toisin kuin työeläkelakien puolella säilyttää65 vuoden vanhuuseläkeikä. Se tarkoittaa, että 62 vuoden iässä, mutta myös 63vuoden iän täyttämisen jälkeen alkavaan kansaneläkeosuuteen tehdään pysyvävarhennusvähennys. Tämä ratkaisu pienentää pientä työeläkettä saavien koko-naiseläkettä ja leikkaa useammin naisten kuin miesten eläketurvaa. Tähän viita-taan myös hallituksen esityksen perustelujen suvaus-osassa.

Yksityisen sektorin työeläkkeissä työnteko 53 vuoden täyttämisen jälkeen nostaakarttumisprosenttia 1.1.2005 lähtien. Tulevina vuosikymmeninä entistä useampityöntekijä pystyy kartuttamaan työeläkkeensä sen tasoiseksi, ettei kansaneläkettäenää tule maksettavaksi. Kansaneläkkeeseen säädetty varhennusvähennys kos-kee niitä pienipalkkaisia ikääntyviä naisia, jotka ovat jo lähestymässä joustavaaeläkeikää ja joilla ei siis vuoden 2005 alusta lähtien ole enää mahdollisuutta ker-ryttää työeläkettään paremmilla karttumilla tai saada hyväkseen muita parannuk-sia, mitä uudistus antaa nuoremmille palkansaajasukupolville (esimerkiksi lasten-hoitoaikojen eläkekarttuman parannukset)

14 S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3

Liite 4

Työeläkeuudistuksen vaikutuksia

Eläketurvakeskus teki laajan rekisteritutkimuksen, jolla selvitettiin työmarkkinajär-jestöjen sopiman eläkeuudistuksen vaikutuksia eri alojen palkansaajien eläkkee-seen. Tutkimuksessa käytettiin pohjana vuonna 1998 eläkkeelle siirtyneiden hen-kilöiden työhistoriaa ja siitä kertynyttä työeläkettä vuosilta 1971-98. Samalle hen-kilöjoukolle laskettiin myös uudistuksen mukaan määräytyvä eläketurva.

Rekisteritutkimus osoitti, että uudistus johtaisi keskimäärin noin 10 prosenttia pa-rempaan eläketurvaan kuin nykylainsäädäntö. Erityisesti kolme tekijää kasvattavateläkettä: työuran pidentyminen ja siihen liittyvät paremmat karttumisprosentit, elä-kepalkan laskeminen koko työhistorian ansioiden mukaan ja eläkkeen alkumää-rän laskennassa käytettävän indeksin parantaminen siten, että palkkakehitys vai-kuttaa 80 prosenttia sekä palkattomilta jaksoilta kertyvä eläketurva .

Tutkimuksen mukaan kaikissa selvitykseen kuuluneissa ammattiryhmissä uudis-tuksen myötä parannusta eläkkeeseensä saavien osuus on moninkertainen hei-kennyksiä kokevien osuuteen verrattuna. Yli 5 prosentin suuruiset eläkkeen hei-kennykset olisivat hyvin harvinaisia. (Oheisessa kuviossa mustat pylväät kuvaavatuudistuksesta hyötyjien osuudet ammattiryhmittäin.)

Uudistus tulee voimaan vähitellen, ja edellä mainitut eläkkeen suuruuteen vaikut-tavat tekijät eri tavoin ja eri vaiheissa, joten hyötyjien ja menettäjien joukko voi uu-distuksen voimaantulon vuosina olla erilainen kuin myöhempinä aikoina. Vaiku-tukset vakiintuvat vasta 30 - 40 vuoden kuluttua.

Uudistus vaikuttaa myös työeläkemaksujen kehitykseen. Niinpä uudistuksen an-siosta yksityisen sektorin työeläkemaksujen nousu pienenee peräti 4 - 5 prosent-tiyksikköä nykylain mukaiseen kehitykseen verrattuna. Tämä on merkityksellistäerityisesti työikäisten ikäluokkien pienentyessä vuodesta 2010 lähtien.

Lähteet: Eläketurvakeskuksen työryhmäraportit 39 ja 40 vuodelta 2002

S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3 15

Lähde: Eläketurvakeskus

16 S A K – P U H E E N V U O R O 2 / 2 0 0 3

Liite 5

Uudet työeläkeikärajat ja karttumat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rfHagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi