1

1/2014 HELMIKUU

Juhlavuosityön merkeissä

Menestystäopinnoissa

4

20

EduvalvontaaMaavoimissa

2

1/2014 HELMIKUU

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti,Member of the European Military

Press Association

Taitto: Simo Nummi 040 532 5815simo.nummi@mainosnummi.inet.fi

Painotalo Painorauma Oy

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Ari PakarinenPuh. 050 355 7289ari.pakarinen@paallystoliitto.fi

TOIMITUSSIHTEERI:Samuli VahteristoPuh. 050 561 1455samuli.vahteristo@pp1.inet.fi

VAKITUISET AVUSTAJAT:Antti Kymäläinen040 828 2758antti.kymalainen@kolubus.fiPuh.Jukka MäkinenPuh. 050 594 4614jukka.makinen@paallystoliitto.fiArto PenttinenPuh. 050 443 1409arto.penttinen@paallystoliitto.fiJuha SusiPuh. 050 545 0269juha.susi@paallystoliitto.fiMatti VihurilaPuh. 040 518 6672matti.vihurila@hotmail.fi

OSOITTEENMUUTOKSET:04030-19290toimisto@paallystoliitto.fi

SUOMEN ALIUPSEERIVUOSINA 1930-44,ASEMIES V.1945,SAULI VV.1946-53,ALIUPSEERI VV.1954-74,TOIMIUPSEERI VV. 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA84. vuosikertailmestyy 6 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

Seuraavaan numeroon tarkoi-tetut jutut tulee olla toimituk-sessa viimeistään 4.4. Lehti on lukijoilla 23.4.

EUROMIL

SIS

ÄLT

ÖV A K I O PA L S T A T

S

AN

AN

SÄ

ILÄ

PÄ

ÄLU

OTT

AM

US

MIE

HE

T

R

AJA

JÄ

RJE

STÖ

PÄÄ

LLIK

KÖ

PÄÄT

OIM

ITTJ

ALT

A

E

SIL

LÄ

LI

IKU

NTA

E

VP

PÄ

ÄLL

YS

TÖN

NA

ISE

T

S

VE

NS

K R

ES

UM

É

PÄ

ÄLL

YS

TÖ B

RIE

FLY

7 8 11 12 13 15 32 38 40 42 43

4101416202426323436

Komentaja kävi kylässä s 5

Juhlavuosi työn merkeissä

Eläkelaskuri

Puolustusvoimauudistuksen 4. vaihe käynnistyy

Maavoimalaisia toimijoita esillä

Opistoupseerit ovat menestyneet opinnoissaan

Jäsenten tuntoja maakunnista

Pioneeriaselaji on isojen muutosten kynnyksellä

Mika Räisänen aloitti urheilujohtajana

Tattoo-tapahtuma rakentuu opistoupseerivoimin

Vuoden kuvaajaksi valittiin Jaakko Ala-Hiiro

Kansikuva: Pekka Kustulan ottaman kansikuva osoittaa, mitä sotilaat saavat ko-kea työssään. Yöammuntoihin sisältyy lähes aina elämyksiä täynnä oleva ääni- ja valomaailma, mutta toisaalta pimeys aiheuttaa varohenkilöstölle paljon työtä, että vaaratilanteet vältetään.

PÄÄLLYSTÖ BRIEFLY

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • toimisto@paallystoliitto.fi • Vaihde 04030-19290 • Faksi 09-726 2299 Toimisto avoinna 8.30–11.30, 12.00-16.00, kesä–elokuu klo 15.30:een • s-posti: etunimi.sukunimi@paallystoliitto.fi

Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa 04030-19291, 0299 500 783. Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 04030-19292, 050 443 1409. Järjestösihteeri (lomat ja osoitteenmuutokset, ma-pe) Anja Mustajoki 04030-19290, Järjestösihteeri Sanna Karell 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Marko Jalkanen 04030-19295, 0299 500 798, Juha Susi 040301 9294, 0299 500 787, Jukka Mäkinen 040301 9296, 050 5944 614. HUOM! Tekstiviestit eivät toimi 04030-alkuisissa numeroissa.

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 e-mail: aatsto@lindell.inet.fi. (Ota yhteys liiton toimistoon ennenoikeusavun pyytämistä.)

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on esittänyt vakavan huolestumisensa vuoden 2015 jälkei-sistä puolustusmäärärahoista ja etenkin niiden riittämät-tömyydestä. Jo päätettyjen leikkausten johdosta toiminta,

henkilöstö ja materiaalihankinnat on supistettu tasolle, joka antaa aihetta kysyä, voidaanko jatkossa puhua uskottavasta, koko maan kattavasta itsenäisestä puolustuskyvystä. Mikäli määrärahoihin ei saada komentajan esittämiä korotuksia, ovat uhkana uudet leik-kaukset kaikkiin kolmeen osatekijään, joilla puolustuskykyä yllä-pidetään. Puolustusvoimauudistus lienee valtionhallinnon kehittämishank-keista ainoa, missä tultaneen saavuttamaan asetetut säästöt ja muut tavoitteet. Näin ollen maan hallituksen on kohdennettava puolustusvoimille ne resurssit, joita on luvattu tavoitetilan mukai-sen toiminnan turvaamiseksi. Lisäleikkaukset eivät voi tulla ky-symykseen enää missään muodossa. Rahoitus on mitoitettava tulevissa ratkaisuissa siten, että henkilön määrä turvataan tavoi-tetason eli 12 300 henkilön mukaisesti, toiminta voidaan palaut-taa vähintään ennen uudistusta vallinneelle tasolle ja materiaalinen valmius palautetaan rauhan ajan ja poikkeusolojen edellyttämälle tasolle.Koko maan kattava uskottava ja itsenäinen puolustus ei ole mis-sään tapauksessa vain sitä, mitä tehdään syvän rauhan tilassa, vaan ennen kaikkea sitä, minkälaisella poikkeusolojen organisaa-tiolla uhkiin pyritään vastaamaan. Itsenäinen ja uskottava puolus-tus perustuu laajaan asiantuntija-arvioon mahdollisista uhista, joi-hin on kyettävä vastaamaan, ja tämän perusteella on määritetty poikkeusolojen organisaatioiden kokonaistarve. Teknistyvän ja liik-kuvuuteen perustuvan toimintatavan myötä poikkeusolojen orga-nisaatioita on leikattu asiantuntijoiden mielestä äärirajoille. Uudet

Rahoitus on uskottavan kansallisen puolustuksen perusta

asejärjestelmät ja uusi taistelutapa edellyttävät osaltaan myös uuden-laista osaamista poikkeusolojen organisaatioihin sijoitetulta henkilös-töltä. Ammattisotilaiden määrä ei nykyiselläänkään riitä täyttämään niitä tarpeita, joita poikkeusolojen organisaatioiden toiminnalle ja joh-tajien osaamiselle on asetettu. Kantahenkilökunnan osaamiseen ja määrään perustuvan johtajareservin tuottaminen on keskeisin poikke-usolojen organisaatioiden toiminnan turvaava järjestelmä. Tätä omi-naisuutta tulee puolustaa kaikissa tilanteissa turvaamalla vähintään nykytasoinen ammattisotilaiden osaaminen ja määrä rauhan ajan or-ganisaatioissa nyt ja tulevaisuudessa.Puolustusvoimauudistuksen 4. vaihe on käynnissä, ja tavoitteena tu-lee olla henkilöstösuunnitelman valmistuminen 30.6.2014 mennessä. Viimeistään nyt on se hetki, kun jokaisen toimijan tulee edistää tavoit-teen saavuttamista erityisesti lisäämällä avoimuutta ja osaamistaan sekä perustella tehtyjä ja tehtäviä ratkaisuja. Tavoitteen saavuttami-nen on erityisen tärkeää yksittäisten virkamiesten osalta, sillä myös heillä on oikeus ryhtyä tekemään itseään ja läheisiään koskevia ki-peitäkin ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Meillä ei ole varaa hukata enää yhtään osaajaa syistä, jotka mahdollisesti johtuvat epävarmuu-desta tai huonosti perusteltavissa olevista ratkaisuista. Kaikki ke-sälomien jälkeiseen aikaan siirtyvät ratkaisut saattavat heikentää suunnittelun perusteiden uskottavuutta ja siten myös heijastua ne-gatiivisesti varsin positiiviseen työnantajakuvaan.

Sakari Vuorenmaa puheenjohtaja

Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa on ryhtynyt luotsaamaan uuden hallituksen kanssa Päällystöliittoa seuraavan neljän vuoden toimikau-

delle. Päällystöliiton edustajakokous on lin-jannut toiminnan suuntalinjat ja tavoitteet, joita vuosittain puheenjohtajapäivillä ja edustajakokouksissa tarkennetaan. Vuorenmaan mielestä on pyrittävä kaikin tavoin edistämään niitä tavoitteita, joita jäsenistömme aseman turvaaminen ja ke-hittäminen edellyttävät. Kehys on siis kun-nossa.- Alkaneen vaalikauden keskeisimmät edun-valvonnalliset tavoitteet liittyvät Puolustus-voimauudistuksen ja Rajavartiolaitoksen sopeuttamisohjelman toteuttamiseen ja nii-hin vaikuttamiseen. Painopistealueita ovat opistoupseerien aseman turvaaminen muu-toksessa, vaikuttaminen sotilaseläkejär-jestelmän turvaamiseen ja vaikuttaminen tulevaisuuden osalta erityisesti opistoup-seerien koulutuksen kehittämistarpeiden edistämiseen, Vuorenmaa sanoo. Liiton sisäisessä toiminnassa keskitytään turvaamaan edunvalvonnan taso ja pyri-tään vähentämään turhaa byrokratiaa sekä tekemään liiton toiminta läpinäkyväksi kai-killa tavoilla. - Liiton on myös valmistauduttava niukke-nevien resurssien puitteissa toimimiseen ja laadittava tulevien vuosien taloussuunnitel-

Juhlavuosi työn merkeissä Teksti ja kuva: Ari Pakarinen

mat sellaiseksi, että turvaamme edunval-vonnan jatkuvuuden, Vuorenmaa korostaa.

Sopimustoiminnassa jatkuvanneuvottelun periaatteellaSopimusten osalta on toteutettu työllisyys- ja kasvusopimuksen edellyttämät toimet voimassaolevien sopimusten uudistami-seksi sopimuskaudelle 2014 – 2017. Neu-votteluissa jatketaan niin sanotun jatkuvan neuvottelun periaatteiden mukaisesti vi-rastotason sopimusten kehittämistä. Täs-sä työssä jatketaan neuvotteluja edellisen sopimuskauden neuvottelutulosten toteut-tamiseksi ja edistetään tulevan kauden ta-voitteita.- Edustajakokouksen päätökset ovat neu-vottelijoiden toimintaa ohjaavia. Todellisen haasteen asettaa se, että vuosille 2014 ja 2015 ei ole käytössä virastoeriä, joilla muutoksia voitaisiin saada aikaiseksi lyhy-ellä tähtäimellä. Kustannusneutraalien ke-hittämistoimien osalta olen varsin toivei-kas, että saavutamme positiivista kehitystä puolustusministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa, Vuorenmaa sanoo.

Hänen mukaansa nykyisen sopimuskauden osalta on jo olemassa hallinnon päätökset siitä, että osallistumme mahdolliseen eri-tyiskorvauksen kehittämiseen ja perheen-tapaamismatkojen määrään lisäämiseen tarvittaessa ns. ”vekseliratkaisulla”. - Näin tapahtuu, jos JSA-sopimusalalla päästään asiassa ratkaisuun ja työnantajan laskelmat saadaan tarkennettua lähemmäs todellisia erillään asuvien henkilöiden mää-riä.

Aktiivinen hallitus ja toimivahallinto vaikuttamisen taeHallituksen työskentely on alkanut varsin hektisenä, ja puheenjohtajalla on varsin myönteinen kuva siitä, että ainakin sitoutu-mista omiin rooleihin löytyy. Sen varaan on hyvä rakentaa alkaneen kauden työskente-lyä. - Jokainen hallituksen jäsen näyttää ymmär-tävän roolinsa jäsenistön eikä vain jonkin tietyn intressiryhmän edustajana ja päätök-sentekijänä, Vuorenmaa sanoo. Puolustushaarojen varapuheenjohtajat oh-jaavat oman piirinsä edustajia ja kartoitta-vat taustoja siitä, mihin suuntaan päätök-sentekoa on vietävä. Vaalikauden alussa on keskitytty siihen, että liiton hallinnossa saadaan perusasiat ja vastuut selkeytettyä eri toimijoiden välillä. Kukaan ei voi mis-sään tapauksessa kantaa yksin koko taak-kaa siitä, minkä jäsenistömme asian edis-täminen meiltä vaatii.Kokonaisuutena Päällystöliitolla on osaa-vat toimijat eri toimielimissä, mutta kaikilta

4

Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa tapasi puolustusvoimain komentajan kenraali Ari Puheloisen tammikuun

alkupäivinä. Tilaisuudessa olivat mukana myös henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa ja pääluottamusmies Juha Susi.Keskeisimpänä teemana tapaamisessa oli Puolustusvoimauudistus ja opistoupseeri-en asema siihen liittyen. Komentaja toi esille, kuinka hän näkee tä-hän mennessä tapahtuneet ja mitä vielä on odotettavissa. Hän korosti uudistuksen olevan yksi valtiohallinnon kärkihankkeista, joka on edennyt suunnittelun mukaisesti. Komentajaa kiinnosti myös, kuinka Päällys-

Komentaja vieraanammeTeksti: Juha Susi

osin tehtävänjako ei ole täysin selkeä, ja tästä syystä ajoittain tehdään turhaan pääl-lekkäistä työtä eri toimijoiden kesken. - Liiton resursseilla ei ole varaa haaskata osaamista, vaan on keskityttävä siihen, että jokainen tietää tehtävänsä ja toimival-tansa rajat. Heille varmistetaan toimintaan riittävät resurssit ja välineet, Vuorenmaa painottaa.

Kentältä haetaanpalautettaPuheenjohtaja on aloittanut vierailut jou-koissa. Pääosin liiton toiminta saa tapaa-misten perusteella jäsenistön tuen. - Tiedossa on, että Puolustusvoimauudis-tuksen kaikkia epäkohtia ei saada korjattua heti 1.1.2015 tilanteessa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että uusia selviytymispol-kuja löytyy, kunhan perustyö on saatu lop-puun, Vuorenmaa sanoo.Jokaisen jäsenen oma aktiivisuus on tärkeä haettaessa selviytymispolkuja, ja toisaalta paikallisen edunvalvonnan on kyettävä var-mistamaan vaativimpien opistoupseeriteh-tävien säilyminen opistoupseereilla ura- ja tehtäväkehityksen turvaamiseksi. - Suurena huolena ja kritiikin kohteena on ollut lähes poikkeuksetta työnantajan nih-keä suhtautuminen henkilöstösuunnitte-lussa sijoitetun henkilön hakeutumiseen muihin avoinna oleviin tehtäviin. Kielteiset irrotettavuuslausunnot eivät useinkaan pe-rustu aitoon tarkasteluun yksilön tarpeiden tai osaamisen kohdentamiseksi optimaali-sesti. Osin on havaittavissa vanhakantaista ajattelua siitä, että ”mitä päätin, se myös pysyy”, Vuorenmaa sanoo. Liiton tehtävä on Vuorenmaan mukaan sel-

vittää taustat ja etsiä vaihtoehtoisia ratkai-suja. Missään tapauksessa ei saa luoda pe-rusteettomia odotuksia, joita ei sitten voida kuitenkaan lunastaa. Avoin vuorovaikutus henkilöstösuunnittelusta vastaavien taho-jen suuntaan toiminnassamme on jatkuvaa ja se jatkuu myös tulevaisuudessa.

Uudistuksissa täysillä jaaidosti mukanaMeneillään olevien uudistusten osalta teh-dään päivittäin työtä jäsenistön eteen, mut-ta suuria haasteita on vielä edessäpäin. Ongelmat ja haasteet pitää tuoda liiton tietoon etupainotteisesti aina, kun asia on akuutti.- Olemme korostaneet jäsenten tapaami-sissamme sitä, että nyt on kaikilla tasoil-la tehostettava yhteistyötä työnantajan ja liiton edustajien välillä Puolustusvoimauu-distuksen henkilöstösuunnittelun saattami-seksi tavoitetilaan viimeistään 30.6.2014 mennessä. Tehtävänmääräykset ja niiden yt-menettelyt on käytävä välittömästi, kun henkilön asema muutoksessa varmistuu, jotta henkilö voi ryhtyä suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja pääsee mahdollisten so-pimuksilla sovittujen etuuksien piiriin. Hen-kilöt voivat tehdä myös muita ratkaisuja tu-levaisuutensa ja perheensä suhteen.

Juhlavuosi uutteranedunvalvonnan merkeissäPäällystöliitto viettää tänä vuonna 85-vuo-tisen toimintansa juhlavuotta lähinnä työn merkeissä - tekemällä tinkimätöntä edun-valvontatyötä jäsentensä hyväksi. - Liitolla onollut ja tulee olemaan keskeinen merkitys jäsenkuntamme edunvalvonnan

hoitamisessa. Varsinaisena edunvalvon-ta- ja sopimustoimintaan osallistuneena organisaationa toimimiseen liittyvä liiton historia on selkeästi lyhyempi kuin se osa menneisyyttämme, jolloin luotiin yhtenäi-nen järjestelmä silloisten ja nykyisten jä-sentemme identiteetin rakentamiseksi, Vuorenmaa toteaa.Hänen mukaansa nykyinen yhteiskunta ja yhteiskuntarakenne eivät enää tue vastaa-van identiteetin kehittymistä.- Ammatillisesti voimme edelleen olla yl-peitä siitä, mitä olemme ja mitä teemme maanpuolustuksen turvaamiseksi. Liittom-me, jäsenistömme ja identiteettimme on aika ajoin kyseenalaistettu monilla eri toi-menpiteillä ja useiden eri toimijoiden toi-mesta, mutta olemme pitäneet pintamme ja pidämme myös jatkossa. Opistoupseeriston koulutus on päättynyt, mutta jokaisen on syytä muistaa se, että viimeiset opistoupseerit ovat palveluksel-la vielä 2030-luvulle saakka – missään ta-pauksessa ammattikuntaamme tai edeltä-jiemme saavutuksia tai tulevaisuutta ei tule ryhtyä kyseenalaistamaan. Puolustusvoimien henkilöstöstrategiatyön vuosille 2015 – 2030 alkaessa paikkam-me tullaan määrittelemään tulevaisuuden henkilöstörakenteessa. - Juhlistamme juhlavuotta hillitysti eri tilai-suuksissa ja lehdessä. Varsinainen juh-latilaisuus tullaan järjestämään edustaja-kokoukseen liittyen 10.11. Säätytalolla järjestettävän juhlaillallisen muodossa. Juh-laan kutsutaan yhdistystemme ja keskeis-ten yhteistyötahojen edustajia sekä toimin-taamme merkittävällä tavalla edistäneitä toimijoitamme, Vuorenmaa summaa.

töliitto näkee uudistuksen tämänhetkisen vaiheen ja kuinka jäsenistö on ottanut vas-taan heille suunnitellut tehtävät mahdollisi-ne siirtoineen. Puheenjohtaja Vuorenmaa toi vastauksis-saan esille kipeimmät kohteet, mitä on teh-ty ja mitä vielä on tehtävä.Tuleva henkilöstöstrategia (HESTRA) pu-hutti molempia osapuolia. Kuinka opistoup-seerien asema ja erityisesti mahdolliset täydennyskoulutukset on ajateltu toteutet-tavan? Päällystöliitolla on tähän selkeä kan-ta. Loppupalvelusuralle tulee tarjota teh-tävää tukevaa ja osaamista täydentävää koulutusta.Keskusteluissa nousi esille perusyksikön

vääpelin asema palkkauksineen sekä va-rapäällikön tehtävät. Samassa yhteydessä esille nousivat ylennykset sekä opistoup-seerien opintojen arvottaminen ja rinnasta-minen muihin yhteiskunnan tarjoamiin kou-lutuksiin.Keskustelua käytiin myös eläkeuudistuk-sesta ja työurien pidentämisestä. Kuinka mahdolliset uudistukset heijastuvat Puo-lustusvoimiin ja millä aikataululla, ovat vie-lä vahvistamatta. Yhteisesti todettiin, että nykyisen järjestelmän säilyttäminen, johta-jareservin tuottamisineen, on tärkeä osa kokonaismaanpuolustusta.

5

6

Hakemukseen:

- hakijan suku- ja etunimet- syntymäaika ja paikka, osoite ja allekirjoitus- liitteeksi kopio sotilaspassista, nimi- kirjasta tai kantakortista, josta selviää palvelus puolustusvoimissa tai raja- vartiolaitoksessa, ellei tietoja ole mainittu liiton matrikkeleissa. Hinnat/muuta tietoa:

- mitali 60 euroa- pienoismitali 55 euroa- yhteistilauksena mitali ja pienoismitali 110 euroa- hintaan lisätään postituskulut ja

Hanki ali-, toimi- ja opisto-upseerien perinne- tai pienoismitali

lähetykset postiennakolla- tilaukseen maininta minkä vaihtoehdon mitaleista haluaa- saatuja tietoja ei luovuteta ulkopuolisille

Hakemus osoitetaan:

Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien Perinneyhdistys ry, Lauri Sund, Tapaninkuja 4, 27710 KÖYLIÖ

Lisätietoja:

keijo.t.koivisto(at)kolumbus.fi, puh 014 377 1582 tai 040 719 2308

7

Puheenjohtaja avaa pääkirjoituk-sessaan napakasti puolustus-voimien talousahdinkoa. Viime viikkoina on käyty myös julki-suudessa keskustelua puolus-

tusvoimien määrärahojen riittävyydestä. Keskusteluun ovat osallistuneet puolustus-voimien johto, tutkijat ja puolueiden edus-kuntaryhmien puheenjohtajat. Hieman huolestuttaa tuo Upseeriliiton jäsenillään teettämä tutkimus. Upseeristossa ei usko taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ole kovin korkealla. On myös meneillään kansalaisaloite ase-velvollisuuden lopettamiseksi. Perustee-na mm. yleisen asevelvollisuuden korke-at kustannukset koko kansantaloudelle. Tämä perustuu monen korkeasti oppineen tutkijan yleisen asevelvollisuuden kriitti-seen tarkasteluun. Kansalaiskeskustelu käy aiheesta myös vilkkaana keskustelu-palstoilla. Hyvä, koska siellä asiamme saa tukea. Ylen A-studio kysyi kaikilta puolueilta helmikuun alus-sa, pitäisikö puolus-tusvoimien rahoitus-ta kasvattaa vuoden 2015 jälkeen.

Vastauksissaan valtaosa puolueista oli val-mis viemään puolustusvoimien esillä pitä-män tavoitteen seuraavaan hallitusohjel-maan.Puolustushallinnossa laaditun ja tuon esil-lä pidetyn arvion mukaan puolustusvoimat tarvitsee vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa lisää rahoitusta ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulisivat indeksikorotukset.Puolustusvoimien komentaja Ari Puhe-loinen totesi A-studiolle, että selvitysten perusteella puolustuspoliittisessa selonte-ossa esitetty korotustarve on vähimmäis-vaatimus.Ilkka Kanervan johtama selvitystyöryh-mä on tutkinut sopivaa rahoitustasoa vii-me syksystä lähtien. Työryhmässä istuvat kaikkien puolueiden edustajat ja heillä on ollut käytössään puolustushallinnon laskel-

mat, joissa on arvioitu, miten leikkaukset vaikuttaisivat puolustusvoimien toiminta-kykyyn. Uskon, että puolustushallinnossa löytyy kohtuullisesti asiantuntemusta las-kelmien tekemiseen, eivätkä ne ole mitään toiveiden tynnyrien aikaansaannoksia.Puolustusvoimien määrärahojen korotus vuoden 2015 jälkeen näyttää saavan tu-kea erityisesti suurimmilta puolueilta. Näin hallitus- ja oppositiopuolueissa. Vain Va-semmistoliitto ja Vihreät vastustavat ko-rotuksia. Vastustajilta löytyy valikossa vaihtoehtoja säästökohteiksi, kuten palve-lusajan lyhentämistä, palveluksen laadullis-ta kehittämistä ja varuskuntien karsimista. Asevelvollisuuslain perusteella varusmies-palvelustaan nuoriso varmaan hyppii ilos-ta pitempien lomamatkojen vuoksi. Va-rusmiehiä kouluttava henkilökunta ei hypi riemusta lisääntyvän reppurielämän olles-sa näköpiirissä, eikä siinä paineessa, joita haasteelliset koulutussuunnitelmat vaativat jo nykyisillä palvelusajoilla. Yhtälöt tuntuvat toimimattomilta. Vasemmistoliiton Annika Lapintie asetti puolustusvoimien osaamisen kyseenalai-seksi. Lapintie katsoi lausunnossaan, että puolustusvoimat on ohjannut koko puolus-tusmäärärahoista käytävää keskustelua. Hänen mukaansa selvitysryhmä on nojan-nut työssään lähinnä puolustusvoimien te-kemiin laskelmiin.  Niin, entä sitten? Mitä hyötyä olisi saavutettu laajemmalla valmis-telutyöryhmällä? Puolustusvoimilla on lakisääteiset tehtävät, joiden suunnitteluun ja suorittamiseen us-kon juuri puolustusvoimilla olevan parhaat valmiudet. Ei tavallisen veronmaksajan ta-juntaan uppoa se, millainen rooli esimerkik-si ulkoministeriöllä olisi ollut valmistelussa. Jos lisärahoituksen tarve ja sitä kautta puo-lustusvoimien tehtävätkin perustuvat johon-kin toivomuslistaan niin ollaan metsässä ja pahasti.Normaalissa palveluksessa eivät Päällys-töliiton jäsenet varmaankaan mieti syväl-lisesti koko maan puolustuksen syvimpiä perusteita päivittäin. Isänmaan viisailta päättäjiltä toivotaan kuitenkin hieman us-koa isänmaan nöyriin palvelijoihin ja tukea maanpuolustuksen asialle - resurssienkin muodossa!

Lisää tukea maanpuolustuksen asialle

Jos lisärahoituksen tarve ja sitä kautta

puolustusvoimien tehtävätkin perus-

tuvat johonkin toivomuslistaan

niin ollaan metsäs-sä ja pahasti.

SAN

AN S

ÄILÄ

Kuva

: Sim

o N

aum

anen

, Puo

lust

usvo

imat

8

Tehtävän vaativuusluokan määrittä-minen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvauk-

seen. Monet ovat unohtaneet sen, että al-lekirjoitettu tehtävänkuvaus on syytä pitää ajan tasalla. Kuvauksen paikkansapitävyy-den vastuu ei ole jakamaton, vaan se on jaettu sekä esimiehelle että tehtävänhoita-jalle.Opistoupseeritehtävien vaativuutta Puolus-tusvoimissa arvioidaan OTV-järjestelmällä. Järjestelmä on analyyttinen eli tutkiva ja erittelevä arviointimenetelmä, jossa vaa-tivuuden arviointi perustuu välittömään luokitteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmässä ei ole nimikesidonnaisia lin-jauksia, vaan jokainen tehtävä arvioidaan erikseen. Esimerkiksi perusyksikön vääpe-lin tehtävät sijoittuvat tällä hetkellä viiteen eri palkkaluokkaan OTV5:n ja OTV6B:n vä-lille. Toisin sanoen: vain tehtävän sisällöllä on merkitystä.

Pidä tehtävänkuvauksesi ajan tasallaTeksti: Pääluottamusmies Marko Jalkanen Kuva: Juha Susi

Työpisteen työjärjestys määrittelee sen, millaisia tehtäviä organisaatiossa työsken-televiltä edellytetään, ja tehtävänkuvauk-sissa nämä tehtävät pilkotaan yksittäisten työntekijöiden työjärjestyksiksi. Työpis-teen tehtävänkuvaukset muodostavat ko-konaisuuden, josta selviää se, kenen vas-tuulle mitkäkin yksittäiset työtehtävät on määrätty. On myös huomioitavaa, että yk-sittäinen työntekijä saattaa tuoda omaan tehtävään oman erityisosaamisensa kaut-ta jotain sellaista, mikä ei liity välittömästi oman lähityöpisteen työjärjestykseen, mut-ta mikä muutoin on työntekijälle käsketty hoidettavaksi. Monet opistoupseerit ovat oman alansa huippuosaajia ja mukana monissa hyvin merkittävissä valtakunnallisissa projekteis-sa. Tältä osin voimme olla ylpeitä omasta ammattikunnastamme ja siitä, miten koulu-tuksen ja pitkän kokemuksen kautta kerry-tettyä osaamista hyödynnetään puolustus-voimissa. On kuitenkin huolestuttavaa, että

monet projekteihin osallistuvista eivät ole kirjanneet niitä omiin tehtävänkuvauksiin-sa. Tällaiset projekteihin liittyvät erikoisasi-antuntijatehtävät tulee ehdottomasti kirjata omaksi osuudeksi kuvaukseen.Eräs jäsen kertoi, että tehdessään aloit-teen tehtävänkuvauksensa päivittämises-tä hänen esimiehensä oli samalla alkanut spekuloimaan vaativuusluokan muutoksia. Esimiehen eikä myöskään tehtävänhoita-jan tehtävänä ole ottaa kantaa tehtävän vaativuusluokkaan - se on arviointiryhmän työtä. Tehtävänhoitajan ja esimiehen tulee vain viipymättä päivittää ja allekirjoittaa teh-tävänkuvaus, kun työtehtäviä on ryhdytty hoitamaan. Tarvittaessa Päällystöliiton kou-lutetut luottamusmiehet avustavat, puuttu-matta itse työjärjestykseen, kuinka työteh-tävät on syytä kuvaukseen kirjata, jotta ne tulevat OTV-arviointijärjestelmässä oikealla tavalla huomioiduiksi.Kuka vastaa?Joissakin Puolustusvoimien palkkausjärjes-telmissä vastaa-verbin käyttöä on kehotet-tu välttämään tehtävänkuvauksissa, koska se ei riittävällä tarkkuudella avaa toiminnal-lista näkökulmaa tehtävän sisällössä. OTV-järjestelmässä asia on toisin. Opistoupsee-ritehtävien vaativuudenarviointi tehdään erikseen määriteltyjen vaativuustekijöiden avulla, joista ”vastuu” muodostaa yhden kolmesta päätekijästä. Tästä johtuen tehtä-vänkuvauksesta tulee nimenomaan ilmetä, millaisia vastuita tehtävänhoitajalta edelly-tetään työtehtäviensä hoitamisessa.

Laadukkaat tehtä-vänkuvaukset ovat osa organisaation ja sen töiden kehittä-mistä. Tällöin kaikille on selvää, mikä työ-tehtävä tai työnvaihe on kenenkin vastuul-la.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

9

Luottamusmies-organisaatiossa henkilöstömuutoksiaTeksti: Marko Jalkanen

Päällystöliiton hallitus valitsi pääluot-tamusmies Marko Jalkasen liiton neuvottelevan pääluottamusmiehen

tehtävään, kun edellinen pääluottamus-mies Sakari Vuorenmaa valittiin edus-tajakokouksessa liiton puheenjohtajaksi alkaneelle nelivuotiskaudelle. Aiemmin kou-luttavan pääluottamusmiehen tehtävässä toiminut Jalkanen johtaa jatkossa Päällys-töliiton luottamusmiestoimintaa ja vastaa luottamusmiespalveluista, virkaehtosopi-musten noudattamisen valvonnasta sekä pääsopimuksen mukaisista neuvotteluista Päällystöliiton johtosäännön mukaisesti. Jalkanen toimii myös keskustason OTV- ar-viointiryhmän jäsenenä sekä osallistuu kes-kustason yhteistoimintaan.Samassa yhteydessä liiton toiseksi päätoi-miseksi pääluottamusmieheksi valittiin Kar-jalan prikaatissa palvellut kapteeni Juha Susi, joka toimi aiemmin liiton osa-aikai-sena pääluottamusmiehenä maavoimissa. Susi vastaa jatkossa ennen kaikkea Pääl-lystöliiton virastokohtaisesta edunvalvonta-koulutuksesta, mutta hän osallistuu myös sopimus- ja neuvottelutoimintaan. Myös puolustushaarojen pääluottamus-miehissä tapahtui henkilövaihdoksia. Maa-voimien pääluottamusmiehen tehtävään valittiin kapteeni Ilkka Huttula Tykistöp-rikaatista ja merivoimien pääluottamus-mieheksi luutnantti Mikko Holvitie Saa-ristomeren meripuolustusalueelta. Heistä molemmat olivat jo aiemmin toimineet puo-lustushaaransa varapääluottamusmiehinä. Huttulan varamieheksi valittiin yliluutnantti Mikko Nevala Lapin Ilmatorjuntarykmen-tistä, ja Holvitien varamiehenä aloitti kap-teeni Jaakko Levä Merisotakoulusta.

Haastava, mutta mieleinen tehtäväMaavoimien uusi pääluottamusmies, kap-teeni Ilkka Huttula, 45, toivoo pystyvänsä osaltaan tukemaan jatkossa paikallisia luot-tamusmiehiä. Huttula ehti toimia Niinisalos-sa vuodesta 2000 lukien monissa paikallis-yhdistystason edunvalvontatehtävissä niin luottamusmiehenä kuin puheenjohtajana-kin. Hän tietää, että nyt, jos koskaan, luot-tamusmiesten tukiverkoston on toimittava Puolustusvoimauudistuksen tuomien haas-

teiden edessä. Huttulan laajempi esittely on sivulla 15.

Pitkän linjan edunvalvojaMerivoimien uusi pääluottamusmies, Mik-ko Holvitie, 52, on pitkän linjan edunvalvo-ja. Hän kertoo kokevansa, että sai nyt uran ehtoopuolella hyvin haasteellisen tehtävän.- Olen toiminut erilaisissa henkilöstöedus-tajan tehtävissä jo 80-luvun lopusta lähtien ja viimeiset vuosikymmenet paikallisena luottamusmiehenä. Nyt koin velvollisuudek-seni seurata Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon loppuun ja olla osaltani vai-kuttamassa siihen, että opistoupseereille löytyisi siedettävät selviytymispolut. Holvitie työskentelee Saaristomeren me-ripuolustusalueen pelastusupseerina Pan-siossa. Hän tuli valituksi tehtävään, kun merivoimien pääluottamusmiehenä yhtä-jaksoisesti peräti 16 vuotta toiminut kap-teeniluutnantti Jorma Nieminen ilmoitti vii-me vuoden syksyllä luopuvansa tehtävistä. Holvitie kertoo kokevansa, että Jorman jät-tämät saappaat ovat isot, mutta onneksi niitä ei tarvitse yksin liikutella, koska tuke-naan hänellä on päällystöliittolaisten luotta-musmiesten vertaisorganisaatiosta saata-va tuki.

Luontokuvausta intohimoisesti harrasta-va Mikko Holvitie asuu Paraisilla ja hänen perheeseen kuuluu vaimo ja 24-vuotiaat kolmospojat, jotka ovat lähteneet jo maa-ilmalle.

Joidenkin hallintoyksiköiden työjärjes-tyksissä on esiintynyt rajoitteita, joiden mukaan vastuu olisi vain virkaan tai or-ganisaatioon liittyvä verbimäärite eikä sanaa ”vastaa” saisi tästä johtuen käyt-tää tehtävänkuvauksissa. Tämän toi-minnan torppaan heti alas. Olemme tar-kentavin virkaehtosopimuksen sopineet vaativuu denarviointijärjestelmästä, jossa ”vastuu”muodostaa yhden kolmesta pää-tekijästä. Vastuussa olevalta edellytetään johtamista, ohjaamista sekä koordinointia. Mikäli sanalla ”vastaa” kuvataan parhaiten sitä, millaisen asiakokonaisuuden tai toi-menpiteen toteuttamisesta tehtävänhoita-ja on vastuussa, tulee se näin myös kirjata kuvaukseen. Toisekseen oikeuskäytäntö ei miltään osin tue näkemystä siitä, että vain yksi henki-lö olisi työpisteellä vastuussa muiden vir-kamiesten tekemisistä. Sillä, että sanaa ”vastaa” käytetään tehtävänkuvauksissa, ei ole tarkoitus ”riistää” esimiesten virka-asemaan liittyviä vastuita. Valtion virka-ehtosopimuslain nojalla tämä ei ole edes mahdollista. Toisin sanoen viranomaisen virkavastuuta ei tule sotkea tehtävänhoi-dolliseen vastuuseen. Lisäksi täytyy vielä ihmetellä tällaista esimiestyötä, kun jo or-ganisaation ja sen työntekijöiden kehitty-misenkin kannalta olisi tärkeämpää kan-nustaa työntekijöiden vastuunottoa eikä vähätellä sitä. On selvä ero sillä, mikä on virkavastuu ja vastuu siitä, kuinka työnte-kijät sen itse kokevat. Tuleekin ymmärtää, että laadukkaasti tehdyt tehtävänkuvauk-set ovat osa organisaation ja sen töiden kehittämistä: tällöin kaikille on selvää, mikä työtehtävä tai työnvaihe on kenenkin vas-tuulla.

Kaikki opistoupseeritehtävät arvioidaan OTV-järjestelmällä, jossa tehtävien vaati-vuudenarviointi tehdään erikseen määritel-tyjen vaativuustekijöiden avulla:

Ammattitaito:1. Koulutus2. Kokemus3. Ongelmien ratkaisu4. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaito

Vastuu:5. Itsenäisyys ja toimintavapaus6. Tulosvaikuttaminen7. Henkilöstön johtaminen

Kuormitus ja olosuhdehaitat8. Henkinen rasitus9. Fyysinen rasitus10. Työolosuhteet ja työympäristö

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Sopimustoiminnan seuranta-ryhmässä saavutettiin 21. tammikuuta neuvottelutulos koskien Sataman rajatar-kastusyksikön rajatarkas-tuspalkkiota sekä työajan

jaksottamista. Lisäksi allekirjoitettiin totea-mispöytäkirja, jonka liitteenä ovat keskus-tason sopimuksen mukaiset korotukset.Neuvottelutulos tarkentavaksi virkaehto-sopimukseksi liittyy yhtenä osana RVLE:n ja Rajaturvallisuusunioni ry:n (RTU) välillä 13.12.2013 saavutettuun neuvottelutulok-seen, jolla käytännössä RTU sitoutui liitty-mään takaisin keskusjärjestöön ja näin ol-len työrauhan alaiseksi. Neuvottelutulos tarkoittaa sitä, että palkkausjärjestelmä-sopimuksen lisäpalkkioliitteen 6 kohdassa sovittua 110 €:n määräisenä kuukausipalk-kiona maksettavaa rajatarkastuspalkkiota maksetaan myös Helsingin Länsisataman rajatarkastusasemalla Sataman rajatar-kastusyksikössä sekä työaikasopimuksen 6 §:n kohdassa 6.2.7. tarkoitettu työvuo-rojen jaksottaminen on mahdollista myös

Puolustusministeri Carl Hag-lund hyväksyi viime vuoden lopulla Kriisinhallintahenkilös-tön yhteistoimintaryhmässä käsitellyn esityksen operaa-tiokohtaisista päivärahoista ja

muista erityisistä palvelussuhteen ehdoista vuodelle 2014. Kriisinhallintapäivärahoi-hin, joilla korvataan poikkeuksellisia palve-lusolosuhteita ja joiden suuruus perustuu operaatiokohtaisen uhka-arvion ja olosuh-dearvion perusteella muodostettavaan ris-kitasoon, tuli edelliseen vuoteen nähden vain hyvin pieniä muutoksia. Loppuvuodesta niiden UNTSO-operaatios-sa palvelevien sotilastarkkailijoiden, jotka joutuvat tarkkailijatehtävissään työskente-lemään Syyrian alueella, kriisinhallintapäi-värahaa korotettiin 25 eurosta 50 euroon. Malin ja Somalian maa-alueen operaatiois-sa maksetaan 25 euroa vuorokaudessa erityistä operaatiokohtaista päivärahaa kriisinhallintapäivärahan lisäksi. Lisäksi UNMOGIP-operaatiossa Kashmirissa mak-setaan vaativien olosuhteiden vuoksi ko-rotettua kriisinhallintapäivärahaa. Näitä, kuten muitakin operaatiokohtaisia palve-lussuhteen ehtoja, tarkastellaan uudelleen 30.6.2014 mennessä.Afganistanissa suomalaisen kriisinhallin-tajoukon henkilöstöön kuuluvan peruspal-kassa ollut 15 prosentin tai vähintään 500

Mitä tarkoittavat elinaika- ja palk-kakertoimet, entä työeläkeva-kuutusmaksu? Termeissä ja ker-toimissa menee äkkiä sekaisin.

Eläkkeen määrittäminen on periaatteessa helppoa. Laskentavuosien ansiot muunne-taan eläkkeellejäämisvuoden ansiotasoon palkkakertoimien avulla. Lisäksi huomi-oidaan työeläkevakuutusmaksu. Lasken-tavuosien ansiot summataan yhteen ja kerrotaan karttumaprosentilla. Lopuksi huomioidaan elinaikakerroin, joka on vuon-na 2014 otsikon mukainen 0,97552.Laskelmien helpottamiseksi Päällystöliiton jäsenillä on käytössään eläkelaskuri, jonka avulla jäsen voi ennakoida oman eläkkeen-sä. Laskurin löydät Päällystöliiton nettisivujen jäsenosiosta, jossa on aina uusin versio ladattavissa. Mikäli olet saanut käyttöösi edellisvuosien version, ei sitä kannata käyt-tää. Kullekin vuodelle on vahvistettu omat kertoimensa, ja uusimmassa laskurissa ne ovat vahvistettuja aina kuluvalle vuodelle. Tämän johdosta vanhojen laskureiden anta-mat arviot eivät ole vertailukelpoisia uusim-man tietoihin. Samoin uusimpaan laskuriin on lisätty toiminnallisuuksia, joilla pyritään helpottamaan käyttöä. Esimerkiksi korke-ampi työeläkevakuutusmaksu 53 vuotta täyttäneillä huomioidaan automaattisesti.

Laskurin käyttöön apua saa luottamusmieheltäLaskurissa on myös arviot tulevien vuosi-en kertoimista, mikäli haluat arvioida eläk-keesi suuruutta etukäteen. Tällä hetkellä arvioita voidaan laskea jopa vuosina 2015 - 2020 eläköityville. Tulevien vuosien arviot kertoimista perustuvat Excelin laatimaan ennusteeseen jo toteutuneiden tietojen pe-rusteella. Nämä ennusteet ja arviot tulevasta eläk-keestä antavat vain suuntaviivoja. Vain kuluvan vuoden tiedoilla saadaan tarkko-ja laskelmia. Laskuria käyttäneiltä saadun

palautteen perus-teella laskuri an-taa hyvinkin tarkat arviot, jopa muu-taman kymmenen sentin tarkkuudel-la. Erot Kevan an-tamaan viralliseen päätökseen joh-tuvat laskutavas-ta. Eläkelaskuri laskee kuukauden tarkkuudella ja Keva päivän tark-kuudella.Laskurin käyttö al-kaa syntymäajan ja aiotun viimei-sen palveluspäi-vän ilmoittamisel-la. Lisäksi tulee merkitä tieto siitä, oletko tullut palve-lukseen täytettyä-

si 23 vuotta. Laskentavuosien ansiot syö-tetään kohdalleen ja tuloksena on arvioitu kuukausieläke. Helppoa, eikö totta?Laskurin viimeiselle välilehdelle on lisätty kuvakaappauksia siitä, miten laskuria voi-daan hyödyntää eri tavoilla, esimerkiksi mahdollisen vuosilomakorvauksen huomi-ointi. Samoin löydät viimeisimmät palkka-taulukot sekä tietoa siitä, miten eläkettä verotetaan. Huomattava osa laskurin ohei-saineistosta on lisätty käyttäjien antaman palautteen perusteella. Uusia ideoita ote-taan vastaan.Lopullinen eläkepäätös tulee tehdä aina Kevan antaman laskelman perusteella, minkä johdosta laskuriin on lisätty huomau-tus ”käyttö sitoumuksetta”. Laskuri kun ei huomaa mahdollisia näppäilyvirheitä. Elä-kelaskurin käyttö kuuluu liiton alkuvuoden koulutuskurssien ohjelmaan. Apua laskurin käyttöön saat siis lähimmältä luottamus-mieheltäsi.

Kuinka eläkkeeni määräytyy? Teksti: Juha Susi

0,97

552

10

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen

neuvottelutulos rajalleTeksti: Jukka Mäkinen

Suomenlahden merivartioston rikostorjun-tayksikön valvontaryhmässä ja Sataman rajatarkastusyksikössä.Tammikuun neuvottelun yhteydessä allekir-joitettiin toteamispöytäkirja, jonka liitteenä ovat keskustason sopimuksen mukaiset korotukset. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukoita korotetaan 1.8.2014 alkaen ko-rotettuna yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 €/ kk ja 1.8.2015 alkaen korotet-tuna yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,30 %. Lisäksi lentolisän perusosaa koro-tetaan 0,73 % 1.8.2014 lukien ja 0,30 % 1.8.2015 lukien.

Joustavat työaikamuodot tarkasteluunViime vuoden puolella on käyty lukuisia keskusteluja ja tarkasteluja valmiusjärjes-telyjen kehittämisestä sekä siirto- ja muut-tokustannusten korvaamista koskevas-ta sopimuksesta ja sen muutostarpeista. Seuraavaan sopimustoiminnan seuranta-ryhmään työnantaja tuonee ”paketoidun” kokonaisuuden, jossa lienee edellä mainit-tujen kohtien lisäksi kirjauksia joustavista työaikamuodoista. Nykyinen sopimuskir-jaus päättää joustavien työaikamuotojen käytön 31.3.2014. JUKO pitää joustavien

työaikamuotojen sisällyttämistä työaikaso-pimukseen äärimmäisen tärkeänä myös seuraavaa sopimuskautta silmällä pitäen. Joustavat työaikamuodot tuovat lisäarvoa myös työnantajalle mm. motivoituneiden työntekijöiden ja kustannussäästöjen muo-dossa, joten tämän pitäisi olla sekä työnan-tajan että järjestöjen yhteinen tavoite. Neu-vottelut jatkuvat helmikuussa.Työnantaja toimittaa uudet palkkataulukot ennen niiden voimaantuloa Kompassiin kohtaan: Toimintamme - Henkilöstöjohtami-nen - Virkaehtosopimukset ja niihin liittyvät määräykset.

Kriisinhallintapäivärahat vuonna 2014Afganistan (ISAF) 81,95 €/vrkLibanon (UNIFIL) 50,00 €/vrk

Bosnia-Hertsegovina (EUFOR ALTHEA) 32,00 €/vrkKosovo (KFOR) 32,00 €/vrk

Liberia (UNMIL) 54,60 €/vrkMali (EUTM ja MINUSMA) 54,60 €/vrk + 25 €/vrk

Somalia (EUTM) 54,60 €/vrk + 25 €/vrk

Somalian merialue (EUNAFOR) 54,60 €/vrk taialuspalvelulisän kanssa 44,10 €/vrk

Uganda (EUTM)54,60 €/vrk + 25,00 €/vrk niiltä

palveluspäiviltä, joina henkilö palvelee Somaliassa

Syyria (OPCW) 44,10 €/vrk + 121,31 €/vrk aluspalveluslisä

Kashmir (UNMOGIP) 25 € + vrk + 15 €/vrk

Lähi-itä (UNTSO) 25,00 €/vrk tai OGG HQ:ssa, OGG-D:ssa ja OGG-T:ssä palveleva henkilöstö 50 €/vrk

Kriisinhallinnan palvelussuhteen ehtoihin pieniä muutoksiaTeksti: Marko Jalkanen

euron korotusosa säilyi entisen kaltaisena.  Lisäksi niille ISAF-operaatiossa palvelevil-le, jotka toimivat sotilas- ja poliisineuvon-antajatehtävissä sekä kouluttajatehtävis-sä, maksetaan MAT PAT- neuvonantaja- ja kouluttajalisää. Lisän suuruus on enintään vaativuusluokan ja sitä seuraavan ylemmän vaativuusluokan palkkauksen erotus kak-sinkertaisena, kuitenkin vähintään 800 eu-roa kuukaudessa.Mediassa on käsitelty viime aikoina suo-malaisten sotilaiden lähettämistä Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioon Keski-Af-rikkaan. Päätöstä osallistumisesta tai pal-velussuhteen ehdoista ei ole vielä tehty. Sii-nä tilanteessa, että suomalaisia lähetetään Keski-Afrikkaan, on oletettavaa, että ope-raatiokohtainen päiväraha ja muut erityiset palvelussuhteen ehdot asettunevat lähelle muiden Afrikan maaperällä käynnissä ole-vien operaatioiden palvelussuhteen ehtoja.

RAJ

A

11

12

JÄR

JEST

ÖPÄ

ÄLLI

KÖ

N P

ALST

A

Kaikille liiton jäsenille on viime vuo-den Päällystölehden viimeisen nu-meron yhteydessä lähetetty Pääl-lystökalenteri ja tammi-helmikuun

taitteessa kirjeellä uusi jäsenkortti. Muo-vista jäsenkorttia ei ole lähetetty niille jä-senille, jotka ovat tilanneet mobiilijäsenkor-tin. Mobiilijäsenkortteja voi edelleen tilata. Lähetä jäsen- ja puhelinnumerosi sähkö-postilla allekirjoittaneelle arto.penttinen@paallystoliitto.fi. Ennen kuin saat ilmoituk-sen tekstiviestillä mobiilikortin noutamises-ta puhelimeesi, voit ladata ”älykännykkää-si” ilmaisen Cardu-sovelluksen, jolloin liiton jäsenkortti on heti ilmoituksen tulessa erit-täin helppoa ladata puhelimeen. Jos et ole saanut vuoden 2014 Päällystökalenteria tai uutta jäsenkorttia, ole yhteydessä liiton toimistoon.Markovillan, Kolin ja Vierumäen lomakohtei-den käyttövuorot tulevalle kesälle on jaet-tu, ja jäsensivuilta voi varata ylitse jääneitä lomaviikkoja periaatteella nopein käsi voit-taa. Jäsensivuilla voi tehdä varausesityksiä 1.9. - 31.12.2014 väliselle ajalle, ja 15.5. on viimeinen varausesitysten jättöaika, jonka jälkeen vuorot jaetaan loppuvuoden osalta.

Päällystöliitto 85 vuottaTulevana juhannuksena tulee kuluneeksi jo 85 vuotta siitä, kun Viipurin linnassa pe-rustettiin Päällystöliiton edeltä eli Suomen

Tähtäimessä juhlavuosi

6. Valitulle henkilölle myönnetään stipendin lisäksi viikon mittainen käyttöoikeus valin-tansa mukaiseen liiton lomakohteeseen. Yhdistyksiltä pyydetään esityksiä Vuoden toimihenkilöksi. Hallitukselle tehtävät esi-tykset tulee lähettää allekirjoittaneelle liiton toimistoon kirjallisesti ja mielellään myös sähköpostilla 10.4. mennessä (arto.pentti-nen@paallystoliitto.fi). Liiton hallitus tekee valinnan Vuoden toimihenkilöstä ja valinta julkistetaan liiton puheenjohtajapäivillä.

Vuoden urheilutekoUrheilujohtajan palstalla pyydetään lisäksi tekemään esityksiä Vuoden urheiluteosta 10.4. mennessä. Yhdistysten vastuunkan-tajien on syytä merkitä allakkaan myös päivämäärä 31.8., koska siihen mennes-sä tulee tehdä esitykset liiton ansiomerkil-lä tai –mitalilla palkittavista, Vuoden opis-toupseerista sekä edustajakokoukselle tehtävistä esityksistä. Palautuspäivämää-räkäytäntöä on yksinkertaistettu, joten nyt tulee muistaa vain päivämäärä 31.8. edel-lä mainittujen esitysten tekemiseksi. Vielä yksi tärkeä päivämäärä allakoihin. Liiton puheenjohtajapäivät pidetään tänä vuonna 6. - 8.5., ja niille ilmoittaudutaan liiton jä-sensivuilla (välilehti ”Koulutus/Puheenjoh-tajapäivät”). Ilmoittautuminen päiville tulee tehdä 6.4. mennessä.

Aliupseeriliitto. Liiton hallitus on päättänyt, että juhlavuotta juhlistetaan edustajakoko-uksen yhteydessä. Maanantaina 10.11. nautitaan juhlaillallinen Helsingissä Sääty-talolla. Illalliselle ovat tervetulleita yhdis-tysten edustajakokousedustajat. Varsinai-nen edustajakokous pidettään seuraavana päivänä eli 11.11. Yhdistyksille lähetetään osallistumisesta ja majoitustarpeista ky-sely hyvissä ajoin, mutta merkitkää päivä-määrät jo nyt allakkaan.

Vuoden toimihenkilöLiiton yhtenä huomionosoituksena on muu-taman vuoden ajan ollut Vuoden toimihen-kilön valitseminen. Perusteet Vuoden toimi-henkilön valitsemiseksi ovat seuraavat:1. Valittavan henkilön tulee olla liiton jäsen tai sen työntekijä.2. Valinnan suorittaa liiton hallitus yhdistys-ten tai hallituksen jäsenten esitysten poh-jalta.3. Valinta julkistetaan keväisin puheenjohta-japäivillä tai muussa vastaavan tyyppisessä tilaisuudessa tai tapahtumassa. 4. Valinta Vuoden toimihenkilöstä pyritään ensisijaisesti kohdistamaan toimijaan, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla vai-kuttanut liiton jäsenistön edunvalvontaan, asemaan tai hyvinvointiin.5. Liiton toimisto päättää vuosittain valinta-esitysten jättämisajankohdan.

Kuva: Veera Penttinen

LAKIASIAINNEUVONTA Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 aatsto@lindell.inet.fi. Ota yhteys liiton toimistoon ennenoikeusavun pyytämistä.

13

Päällystölehden keskeisenä tee-mana v. 2014 ovat Puolustus-voimauudistuksen valmistelut, toimeenpano ja uudistuksen vai-kutukset liiton jäsenistölle sekä

Rajavartiolaitoksen sopeuttamisohjelman vastaavat aiheet.Vuosi 2014 on Päällystöliiton 85-vuotisjuh-lavuosi, ja teema näkyy lehden ulkoasus-sa sekä sisällössä toimintavuoden aikana. Liiton ja sen edunvalvonnan pitkä historia huippusaavutuksineen ei jää huomiotta.Päällystöliiton puheenjohtajapäivillä ja edustajakokouksessa käsiteltävät keskei-set asiat sekä näiden yhteydessä tehtävät linjaukset ja päätökset raportoidaan leh-dessä.Jokaiseen numeroon pyritään saamaan haastattelu Puolustusvoimien, Rajavartio-laitoksen tai liiton toimintaan muuten vai-kuttavalta merkittävältä toimijalta. Liiton varapuheenjohtajista ja pääluotta-musmiehistä tehdään edunvalvontaa ja lii-ton kehittämistä luotaavat haastattelut. Hallituksen jäseniä kannustetaan kirjoitta-maan edunvalvontaa, erityiskysymyksiä tai järjestötoimintaa käsitteleviä artikkelei-ta lehteen. Toimitusneuvosto järjestää kir-joittajakurssin hallituksessa ja keskeisissä luottamustehtävissä toimiville.Lisäksi pyritään etsimään liiton jäsenkun-nasta asiantuntijoita ja saamaan heiltä artikkeleita jäsenistöä palvelevista asia-kokonaisuuksista kuten esimerkiksi hen-kilöstökoulutuksesta, palvelusturvallisuu-desta, työterveyshuollosta, oikeusasioista, kriisinhallintatehtäviin valmistautumisesta ja palvelukseen liittyvistä muista kysymyk-sistä.Vuoden aikana julkaistaan tietoiskuja palve-lussuhteen ehtoihin ja henkilöstöalan vuo-sittaisiin toimiin liittyvistä keskeisistä sopi-musmääräyksistä ja pelisäännöistä kuten vuosilomasuunnittelusta, kehityskeskus-teluista, suoritusarvioinneista ja tehtävän-kuvauksien tarkastamisesta. Puolustus-voimauudistukseen liittyvinä tietoiskuina kerrataan muutto- ja siirtokustannusten korvausmääräyksiä, joustavien työaika-muotojen käyttömahdollisuuksia sekä hen-kilökohtaisen yhteistoimintaneuvottelun pe-lisääntöjä.

Lehden toimitusneuvostokehittäjän roolissaLehden sisällöllisestä kehittämisestä vas-taa järjestöpäällikkö Arto Penttisen joh-tama toimitusneuvosto. Toimitusneuvosto muodostaa myös kirjoittavan avustajakun-nan. Toimitusneuvostoon kuuluvat Penttisen li-säksi päätoimittaja Ari Pakarinen, toimi-tussihteeri Samuli Vahteristo sekä avus-tajat Antti Kymäläinen, Jukka Mäkinen, Juha Susi ja Matti Vihurila. Liiton puheenjohtaja vastaa pääkirjoituk-sesta, ja omat palstansa ovat myös liiton pääluottamusmiehillä ja järjestöpäälliköllä.Kirjoittajakoulutus toteutetaan syksyllä 2014 toimitusneuvoston toimesta. Kou-lutukseen rekrytoidaan aloittelevia kirjoit-tajialiiton hallituksesta ja luottamusorgani-saatiosta.

Päällystölehti - ajassa mukana

Lehden luettavuutta pyritään kuluvana vuonna kehittämään aikaisempien linjauk-sen mukaisesti tekstejä tiivistämällä, pi-tempiä juttuja pienemmiksi jakamalla sekä käyttämällä kaavioita ja tietolaatikoita.Vakituinen avustajakunta ei kuitenkaan estä ketään jäsentä tai aktiivia tarttumasta ky-nään ja tarjoamaan kirjoituksiaan Päällys-tölehdellä. Lehden toimitusneuvosto kan-nustaa kirjoittamiseen ja tarjoaa palstatilaa niin asiantuntija- kuin mielipidekirjoittajille. Tarvittaessa opastetaan kirjoittamiseen ja valokuvaamiseen liittyvissä asioissa.

Lehden mediakortti, josta löytyvät kirjoitus-ten eräpäivät, löytyy liiton kotisivuilla.

PÄÄT

OIM

ITTA

JAN

PAL

STA

Kuva

: Sim

o Na

uman

en, P

uolu

stus

voim

at

14

Eversti Timo Mustaniemi siirtyi maavoimien henkilöstöpäällikön tehtävään vuoden 2014 alus-sa. Edellisessä tehtävässään Pääesikunnassa hän on ollut

keskeinen toimija puolustusvoimien hen-kilöstösuunnittelussa vuoden 2015 uusiin kokoonpanoihin. Tästä näkökulmasta maa-voimissa on henkilöstöpäällikön tehtävässä varmistettu jatko-osaaminen, kun Puolus-tusvoimauudistuksen 4. vaihe käynnistyy. Aivan kuten aiemminkin, uudistuksen aika-taulu on tiukka ja vaatii asioiden eteenpäin viemistä suunnitelmallisesti ja määrätietoi-sesti. Päällystöliittoa kiinnostaa henkilöstö-suunnittelun toteuttaminen muuttuvissa ti-lanteissa. Onko näköpiirissä joitain erityisiä uhkia nimenomaan henkilöstön sijoittami-sessa tehtäviin ja henkilöstöryhmämuutos-ten toteuttamisessa?Eversti Mustaniemen mukaan kevään aika-na tarkentuvat vielä ylimpien tehtävien si-

Määrätietoisella henkilöstösuunnittelulla tavoitellaan hyvää lopputulosta Teksti: Ari Pakarinen Kuva: Lauri Paju, Puolustusvoimat

joitukset, jotka aiheuttavat välillisesti pieniä tarkennuksia henkilöstösuunnitelmiin. Asia on ollut tiedossa koko suunnitteluvaiheen ajan ja näin se on myös ohjeistettu. Mikä-li annettuja ohjeita ja määräaikoja nouda-tetaan, asetetut tavoitteet saavutetaan. Tämä edellyttää kuitenkin kaikilla hallintota-soilla huolellista ja tarkkaa työtä. Suurten määrien käsittelyssä on huomioitava myös yksilö ja hoidettava hänen asiansa huolelli-sesti ja asiallisesti.- Henkilöstötilanne elää koko ajan ja teh-täviä vapautuu säännöllisesti. Henkilöstön uudelleenkohdentuminen muutoksen ede-tessä on jatkuvaa ja asettaa oman haas-teensa, mutta tuo useasti yksilölle helpo-tusta lähtökohtatilanteeseen verrattuna, Mustaniemi toteaa.Päällystöliitto on peräänkuuluttanut jatku-vaa, aitoa ja osallistuvaa yhteistoimintame-nettelyä suuresta muutoksesta huolimatta. Mustaniemi toteaa, että tehtävät on arvioi-

tu ja sijoituspaikka on selvillä. - En näe esteitä sille, että asetettuun tavoit-teeseen ei päästäisi ja että pääosaa teh-tävänmääräyksistä ei kyettäisi antamaan 1.7.2014 mennessä. Viimeiset tehtävän-määräykset annetaan 1.10.2014 mennes-sä. Joukkoja opastetaan ja ohjataan koko ajan, ja tilannetta myös valvotaan. Toimi-vaan järjestelmään kyetään liittämään toi-miva yhteistoimintamenettely maavoimissa kaikilla tasoilla.

Opistoupseereiden osaamisensiirtäminen varmistetaanMustaniemi esikuntineen on todennut, että opistoupseeripoistuma on suhteellisen hy-vin ennakoitavissa. On jo nähtävissä, että

Maavoimien henkilöstöpäällikkö Timo Mustaniemi on keskeinen yhteistyökumppani maavoimalai-sessa edunvalvonnassa ja yhteis-toimintaelimessä.

EduvalvontaaMaavoimissa

15

Tykistöprikaatissa palveleva Ilkka Huttula on Päällystöliiton luottamus-miesorganisaation uusi maavoimien

pääluottamusmies. Ilkalla on pitkä koke-mus eri tason luottamusmiestehtävistä, ja hän on toiminut aiemmin Juha Suden varamiehenä maavoimissa. Ilkka ja varapu-heenjohtaja Jyrki Lukkarinen muodosta-vat maavoimien edunvalvonnan nyrkin. Yh-teydet Maavoimien esikuntaan on luotu ja ne ovat kunnossa. - Sain toimia vajaat kaksi vuotta puolus-tushaaran varapääluottamusmiehenä, jo-ten kontakteja on jo kertynyt tuolta ajalta. Mikkelin päässä työparinani toimii kapteeni Ilpo Reinikainen, joka toimii henkilöstö-osastolla opistoupseereiden nipunhoitaja-na. Yhteistyö toimii näkemykseni mukaan erittäin hyvin. Taustatyötä tehdään jo soti-lasilmailun ja OTV-arviointityön kysymysten osalta. Uutta henkilöstöpäällikköä eversti Timo Mustaniemeä en vielä tätä haastat-telua tehtäessä ole tavannut, mutta tapaa-minen on kuitenkin jo sovittu maaliskuulle, kertoo Huttula.

Taustatuet ja yhteydethyvässä asennossaEK:n päätokset ja toimintasuunnitelman lin-jaukset tukevat henkilöstöedustajien tarpei-ta ja antavat vahvan tuen meneillään ole-vassa muutoksessa. Osaava organisaatio varmistaa yksittäisen jäsenen edunvalvon-nan toteutumisen erityisesti muutokses-sa. On hienoa huomata, että Päällystöliiton omaa koulutusta arvostetaan, ja sitä aio-taan jatkaa aktiivisesti tulevaisuudessa.- Ilman tukea ei kukaan pärjää. Päällystö-liiton tuki yhdistyksille on tärkeää ja luot-tamusmiehille se on elinehto. Yhtä tärkeää on tiedon kulku eri toimijoiden ja jäsenten välillä. Yhdistysten suuntaan olen yhteydes-sä luottamusmiesten kautta. Tiedotan kent-tää puolustusvoimien järjestelmien kautta, ja minuun otetaan yhteyttä maakunnista useasti erilaisten tapausten merkeissä, Huttula kertoo.

Ilkka Huttulasta uusi maavoimalainen pääluottamusmiesTeksti: Ari Pakarinen Kuva: Hanni-Mari Huhtamaa, Puolustusvoimat

Yksittäisiltä jäseniltä tosin tulee Huttulan mukaan palautetta vähän. Luottamusmie-hiltä tullut palaute liiton toiminnasta on ollut positiivista. Ennakoiva koulutus osattiin ra-kentaa vastaamaan Puolustusvoimauudis-tuksen tarpeisiin. Henkilöstön tuntemukset vaihtelevat sen mukaan, miten uudistus vai-kuttaa yksilötasolla.- Näin juhlavuonna on paikallaan todeta, että Päällystöliiton ja sen edeltäjien pit-kä historia on varmasti osaltaan liittom-me kantava voima. On kunniakasta kuulua joukkoon, jonka historia ulottuu 85 vuoden taakse. Osaaminen myös edunvalvonnassa ollut historiassa onnistunutta ja sitä perin-nettä pitää jatkaa, Huttula kiteyttää.

alempiin OTV -tehtäviin ei ole enää tarjol-la opistoupseereita hakumenettelyjenkään jälkeen. Näissä tapauksissa tehdään hen-kilöstöryhmämuutoksia ohjeistuksen mu-kaisesti. - Tehtävät korvataan pääsääntöisesti joko sotatieteen kandidaateilla tai kokeneem-milla aliupseereilla tehtävästä riippuen. Osaamisen ja koulutuksen on tuettava muutosta. Maavoimien osalta en näe siis lähivuosien aikana merkittäviä haasteita tä-män osalta, Mustaniemi kertoo.Työssä oppiminen, mentorointi ja ennakoi-va koulutussuunnittelu ovat keskeisiä kei-noja osaamisen siirtämisessä. Tämä ko-rostuu erityisesti eri toimialojen ja huollon laajaa kokemusta ja osaamista vaativissa erityistehtävissä. Maavoimissa toimii myös mentoreina ja ohjaajina lähes 40 opistoup-seeria, jotka siirtävät tietoa joukon sisällä. Avautuvia opistoupseereiden tehtäviä koh-dennetaan aiemmin esitettyjen periaattei-den mukaisesti. Mustaniemen mukaan lähtökohtana voi-daan pitää sitä, että vaativimmat opistoup-seeritehtävät täytetään opistoupseereilla niin kauan kuin osaamista ja halukkuutta avautuviin tehtäviin riittää. Tämä tarkentuu käynnistetyn Puolustusvoimien henkilöstö-strategiatyön kautta.

Reppurien määrähallinnassaPäällystöliiton jäsenistössä epävarmuut-ta ovat herättäneet kysymykset reppurien asemasta ja määrästä. Ilmiö ei ole ollut opistoupseerien osalta tyypillinen. Ensim-mäiset tarkentuneet laskelmat siirroista, jotka edellyttävät paikkakunnan vaihtoa, ovat valmistuneet maavoimissa. Siirrettä-viä voi olla maksimissaan noin 700, jois-ta opistoupseereita on tällä hetkellä noin 140. Normaalisti maavoimissa opistoupseerei-ta on vaihtanut uudelle palveluspaikkakun-nalle vuosittain noin 20 henkilöä, ja aloite on tullut pääasiassa henkilöltä itseltään. Esimerkiksi v. 2013 maavoimissa siirtyi 48 opistoupseeria, ja muutoksen aikana seuraavina kahtena vuotena siirtynee 40 - 50 opistoupseeria/v. Tämä kertonee osal-taan, mistä volyymistä on kysymys. - Kuinka moni heistä sitten tosiasiallisesti aloittaa ”reppurina”, selviää vasta vuoden 2015 aikana. Osa henkilöistä on itse ha-keutunut uudelle paikkakunnalle omista lähtökohdistaan ja osa joutuu siirtymään esimerkiksi joukon lakkauttamisen seu-rauksena, Mustaniemi toteaa.

.

ES

ILL

Ä

Maasotakoulussa palveleva Jyr-ki Lukkarinen valittiin viime edustajakokouksessa varapu-heenjohtajaksi vastuualueena

maavoimat. Lukkarinen sai mahdollisuu-den perehtyä tehtävään jo vuonna 2013 toimiessaan vt. varapuheenjohtajana. Hän uskoo vahvasti hyvään yhteistyöhön Maa-voimien esikunnan kanssa edunvalvonta-asioissa. Saumaton yhteistyö esikunnan kanssa on hänelle ja myös puolustushaa-ran pääluottamusmiehelle Ilkka Huttulal-le erittäin tärkeää. Lukkarinen ja Huttula muodostavat maavoimalaisen edunvalvon-nan nyrkin. Taustatukea toimintaan maavoi-missa saadaan myös kuluvan kauden toi-mintasuunnitelmasta.

Maavoimalainen varapuheenjohtajauskoo ja luottaa

jatkuvaan yhteistoimintaan Teksti: Ari Pakarinen Kuva: Heta Toiskallio, Puolustusvoimat

Varapuheenjohtaja Jyrki Lukkarinen oli tii-viisti mukana valmistelemassa Päällystölii-ton vuosien 2014 - 2017 toimintasuunni-telmaa. - Valmistelussa käytettiin viime vaalikaudel-la uutta toimintatapaa. Puheenjohtajapäivil-lä käsiteltiin toimintasuunnitelman asioita vaikuttamistorin kautta, jolloin jäsenyhdis-tysten mielipiteet ja esitykset saatiin jo val-misteluvaiheessa huomioitua. Tämä antoi mielestäni laaja-alaisemman pohjan halli-tukselle valmistella myöhemmin meneillään olevia asioita edustajakokoukselle päätet-täväksi. - Toimintasuunnitelma linjaa asioita koko jä-senistöä koskien, ja myös maavoimalainen kenttä voi olla siihen hyvin tyytyväinen. Is-

tuva hallitus lähtee ja on jo osin lähtenyt-kin toteuttamaan toimintasuunnitelman lin-jauksia kuten esimerkiksi urheilutoiminnan muutokset, Lukkarinen summaa. Myös maavoimien tavoitteet asetettiin edustajakokouksessaViime hallituskauden lopulla jäsenyhdistyk-siä kannustettiin aiempaa voimakkaammin tekemään esityksiä edustajakokoukselle aivan konkreettisten esimerkkien avulla ja sitä kautta tuomaan kentän mielipiteitä kehitettävistä asioista päätöksentekoon. Tämä tuotti tulosta, ja viime edustajako-kouksella oli käsiteltävänä huomattavan paljon yhdistyksien esityksiä. - Näen tämän kehityksen hyvin positiivise-

EduvalvontaaMaavoimissa

16

na, sillä esitykset hallitukselle ja edustaja-kokoukselle ovat yhdistyksille juuri se kana-va saada paikalliset ajatukset ja kipupisteet päätöksenteon tietoisuuteen. Tällä tavalla yksittäisenkin jäsenen aloitteet voivat kan-taa hedelmää koko jäsenistön hyväksi, Luk-karinen toteaa.Hänen mielestään maavoimalaisesta näkö-kulmasta katsottuna yhdistyksien tekemät esitykset neuvottelutavoitteiksi ovat toteut-tamiskelpoisia ja palvelevat koko jäsenis-töä huolimatta siitä, mikä on kunkin puolus-tushaara. Osa esityksistä etenee jatkuvan neuvottelun periaatteella ja osa työryhmien kautta. Osaan esityksistä voidaan vaikuttaa paikallistasolla aidon tehtävien sisällöllisen kehittämisen ja tehtävänkuvausten kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi aluetoimistojen ja yksikön vääpelien tehtävät.

Jatkuvaa yhteydenpitoahyvällä asenteella maavoimissaMaavoimalaisittain voimme olla tyytyväisiä, että maavoimien henkilöstöpäälliköksi siir-tyi eversti Timo Mustaniemi, jolla aiem-man tehtävänsä kautta on erittäin hyvä tun-tuma henkilöstöasioiden hoitoon erityisesti Puolustusvoimauudistuksen osalta. - Tämä käsitys vahvistui minulle, kun ta-pasimme maavoimien yt-elimen kokouk-sessa tammikuussa. Uskon, että hyvä keskustelu- ja neuvotteluyhteys, jonka koin henkilöstöasioissa syntyneen jo edellisen henkilöstöpäällikön eversti Mauri Koske-lan kanssa, jatkuu. Tarkemmin pääsemme pureutumaan ajan kanssa maavoimalaisen kentän murheisiin maaliskuun alussa suun-nitellun Maavoimien esikunnan johdon ta-paamiseen liittyen.Lukkarinen kokee maavoimien yt-elimen toiminnan ja jatkuvan yhteistoiminnan erit-täin tärkeänä kanavana hoitaa henkilöstö-ryhmien asioita kaikilla tasoilla niin alueelli-sesti kuin paikallisestikin. - Liittona ja maavoimien yt-elimessä olem-me olleet mielestäni aktiivisia vaikuttajia sekä hyödyntäneet rakentavassa henges-sä tätä vaikuttamiskanavaa. Olen huoman-nut tämän toiminnan tuottavan tulosta jäse-nistömme eduksi.

Maavoimalainen edunvalvontanopeasti työkykyiseksiKahdella viimeisimmällä hallituskaudella lii-ton hallitus on uusiutunut voimakkaasti, ja nytkin puolet hallituksen jäsenistä on uusia, ja lisäksi koko varapuheenjohtajaketju vaih-tui. Uuden kauden alussa menee aina aikaa uusien hallituksen jäsenten sisäänajoon.- Nyt olemme hallitus- sekä työvaliokun-tatyöskentelyssä käyttäneet aikaa pereh-dyttämiseen ja käyneet asioita lävitse pi-

demmän taustoituksen avulla, jotta uusilla hallitusjäsenillä olisi paremmat edellytykset tehtäviensä hoitoon ja päätöksentekoon, kuvailee Lukkarinen työskentelyn aloitta-mista.Maavoimalaisten hallituksen jäsenten osal-ta maantieteellinen jakauma on koko maan kattava, ja tammikuussa vahvistettiin tiedo-tus- ja yhteydenpitovastuut luontevasti pai-kallistuntemus huomioiden.

vahingossa tyhjän päälle ja ilman liiton jä-senyyttä.- Vastaanottavien yhdistyksien tulee aktii-visesti varmistua vastuualueelleen siirtyvi-en henkilöiden jäsenyydestä. Pidän hyvä-nä tapana järjestää siirtyneille esimerkiksi tervetulotilaisuuksia, joissa heille kerrotaan paikallisen yhdistyksen toiminnoista ja toi-mijoista sekä toivotetaan tervetulleiksi mu-kaan toimintaan. Tämä tulee nähdä myös vastaanottaville yhdistyksille voimavarana, sillä siirtyvissä jäsenissä on myös joukossa aktiivisia toi-mijoita. Aktiivitoimijoita tuskin missään yh-distyksessä on liikaa. - Itse olen säännöllisen epäsäännöllisesti yhteydessä maavoimalaisten yhdistysten puheenjohtajiin. Jatkuvasta ajankohtaistie-dottamisesta ja yhteydenpidosta vastaa-vat hallituksen jäsenet tiedotusvastuidensa mukaisesti. Toivon myös yhdistyksiltä ak-tiivista yhteydenpitoa ja vuoropuhelua niin itseni kuin maavoimalaisten hallituksen jä-senten kanssa.

Puolustusvoimauudistus isohaaste maavoimissa Puolustusvoimauudistus on ollut päällim-mäisenä asiana edunvalvonnan saralla jo muutaman vuoden. Edunvalvontatyö tulee uudistuksen osalta jatkumaan vielä jonkun aikaa 1.1.2015 jälkeenkin, ennen kuin ti-lanne normalisoituu. Yhden yön ihmettä ei tapahdu. Liitto on aktiivisesti pyrkinyt vai-kuttamaan ja vaikuttanut henkilöstön ase-maan muutoksessa, ja tästä on tullut posi-tiivista palautetta. - Maavoimissa, aivan kuten muissakin puo-lustushaaroissa, on lähtökohdat huomi-oiden kohtuullisen hyvä tilanne. Maakun-takierroksilla olen pistänyt merkille, että jäsenistö on suhtautunut vallitsevaan muu-tokseen jopa yllättävän hyvin. Korviini on kantautunut ajoittain myös onnellisia selviy-tymispolkutarinoita tämän raskaan muutok-sen keskellä, Lukkarinen kuvailee.Maavoimien edunvalvontavuosi 2014 näyt-täytyy kovin kiireisenä jo nyt. Liitolla on pit-kät ja kunniakkaat perinteet edunvalvonnan saralla vuodesta 1929, ja siitä kiitos kuuluu kaikille jäsenille, jäsenyhdistyksille ja aiem-mille ammattiyhdistysaktiiveille heidän te-kemästään työstä jäsenistön edunvalvon-nan eteen. Maavoimissa Päällystöliittoa juhlitaan tekemällä jatkuvaa ja tinkimätön-tä edunvalvontatyötä. Kuitenkin koko ajan muistaen, että on hienoa kuulua tällaiseen joukkoon ja että jokainen meistä voi tehdä jäsenistön edunvalvontaa osallistumalla jä-senyhdistyksien toimintaan ja sitä kautta olla osa edunvalvontakonetta.

Korviini on kantau-tunut ajoittain myös onnellisia selviytymis-polkutarinoita tämän raskaan muutoksen keskellä.

- Olemme lisäksi tarkentaneet puolustus-haarojen toimintoja ja yhteydenpitoa va-rapuheenjohtajien sekä hallituksen jäsen-ten välillä. Muistan omalta osaltani, että sisäänajo vie aikansa, mutta jo tässä vai-heessa minulla on vakaa usko siihen, että niin vanhat kuin uudet hallituksen jäsenet ovat sitoutuneet tehtäviinsä. Edunvalvonta-kone toimii jäsenistön eteen hyvin jo nyt ja parantaa toimintaansa ajan kuluessa, Luk-karinen sanoo.

Edunvalvonnan työparilla selvä työnjakoToimivan puolustushaaran edunvalvonnan taistelijaparin muodostaa varapuheenjoh-taja ja pääluottamusmies, joiden tiivis kes-kinäinen tiedonvaihto ja hyvä keskustelu-yhteys edesauttavat asioiden hoitoa niin luottamusmies- kuin yt-edustajan piiriin kuu-luvissa asioissa. - Ilkka Huttulan siirryttyä maavoimien pää-luottamusmieheksi ja Mikko Nevalan hä-nen varamiehekseen uskon ja tiedän, että jo aiemmin hyväksi muodostuneet maa-voimalaiset käytänteet asioiden hoidossa jatkuvat. Täydentämällä toistemme tietoja kykenemme parhaiten ajamaan jäsenistön etua tulevaisuudessakin. Toivon, että pai-kallistasollakin otettaisiin mallia tästä tais-telijapari-ajattelusta, sillä aluetasolla meillä on siitä erittäin hyviä kokemuksia, Lukkari-nen sanoo.

Yhdistykset on pidettävä lähelläYhdistyskentän pienentyessä ja tiivistyes-sä Lukkarisen mielestä on erityisen tärke-ää huomioida jäsenyhdistyksissä, ettei ku-kaan lakkautettavan yhdistyksen jäsen jää

17

18

Kapteeni Mika Avelin toimii sekto-rijohtajana Panssariprikaatin esi-kunnan koulutusosaston palkatun

henkilöstön koulutus- ja liikuntakoulutus-sektorilla. - Sektorin tehtävänä on hallinnoida, suunni-tella, organisoida ja johtaa prikaatin palka-tun henkilöstön täydennyskoulutusta, työs-säoppimista, oppimisympäristöä, fyysistä työkykyä sekä varusmiesten liikuntakoulu-tusta. Keskeisin tehtäväni liittyy palkatun henkilöstön koulutuksen kokonaishallin-taan. Avelin aloitti luottamustehtävissä 1990-lu-vun alussa toimien kahden vuoden ajan

Päällystöliiton hallituksen jäsenet esillä

Monissa liemissä keitetty joukkuepelaaja

hallituksen jäsenenä Parolan Päällystöyh-distyksessä. Panssariprikaatin luottamus-miehenä hän on ollut vuodesta 2008 al-kaen ja Wanajan Päällystöyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja yhteistoimintaeli-men varajäsenenä vuodesta 2011 alkaen. - Pitkä tauko luottamustehtävissä johtui lähinnä työn, perhe-elämän ja jääkiekko-erotuomaritoiminnan viedessä mukanaan. Erotuomarikokemus yli 1 000 jääkiekko-ottelusta, pienemmistä junioreista aina SM-liigaa myöten, on ollut valtavan hyödyllinen luottamustoiminnan kannaltakin. Niin ero-tuomari- kuin luottamustehtävien hoidos-sa avainasemassa on kritiikin oikeanlainen

sietäminen. Toisaalta omien virheidenkin myöntäminen on ainoa oikea tie parhaa-seen lopputulokseen pääsemisessä. Ilman hyvää erotuomaritoimintaa ei ole kunnon pelejä - samasta asiasta on kyse luotta-mustoiminnassa. Liiton toimiva edunvalvontakoneisto on Avelinin mielestä paras tae jäsenten autta-miseksi, jos he sitä tarvitsevat. - Haluan olla osa tätä koneistoa, koska pää-sen itse vaikuttamaan niin yksittäisen jäse-nen kuin koko ammattikuntamme oikeu-denmukaiseen kohteluun. Avelin kokee olevansa linkki liiton hallituk-sen ja paikallisyhdistyksen välillä. Hänen mielestään toiminnan tulee olla joka tasolla avointa joukkuepelaamista. - Yksittäisiin sooloiluihin ei ole varaa. Puo-lustusvoimauudistuksen hallittu loppuun-saattaminen on mielestäni edunvalvonnan tärkein asia lähivuosina, sillä uudistus ei todellakaan lopu varuskuntien lakkauttami-siin ja yhdistämisiin. Paljon työtä on kaikilla edunvalvojilla edessään tulevaisuudessa-kin.Avelin näkee paikallistason yhteistyömah-dollisuudet muiden henkilöstöryhmien edustajien ja työnantajan kanssa hyviksi.- Olen joukko-osastoni yhteistoimintaeli-messä, jossa toiminta on ollut kaikkien kanssa saumatonta.Avelin aikoo aktiivisesti tuoda esille tiedo-tusvastuussa olevien jäsenyhdistysten asi-oita hallituksen käsittelyyn ja päinvastoin.- Odotan, että myös yhdistykset tuovat esiin omia ajatuksia siitä, mihin suuntaan asioita on vietävä. Mielestäni Päällystöleh-ti on erinomainen tiedotuskanava jäsenis-tölle ja toivoisin, että tulevaisuudessa olisi enemmän juttuja paikallisista jäsenyhdis-tyksistä.

Mika Avelin Kapteeni, 47 vHämeenlinna- PO I, Pioneerilinja, 1989- PO II, Yleinen huolto- Luutnanttikurssi, korvaavana koulutukse- na Johtamisen erikoisammattitutkinto- Vaimo ja kaksi lasta- Lenkkeily, kuntosuunnistus ja lasten harrastusten tukeminen

ES

ILL

Ä

Kapteeni Reijo Miettinen toimii Ty-kistöprikaatissa Sääosaston johtaja. Hän johtaa maavoimien ja merivoi-

mien ballistista sääpalvelua alaisuudessaan kolme aliupseeria ja sääaliupseerikurssin johtaja. - Päätyöni on varusmiesten kouluttaminen, mutta samalla johdan sääalan kehitystyötä.Miettinen aloitti edunvalvontatyön varaluot-tamusmiehenä 2000-luvun alkupuolella. - Alkuun olin varaluottamusmiehenä , myö-hemmin varsinaisena luottamusmiehenä. Neljä vuotta toimin Niinisalon Päällystöyh-distyksen puheenjohtaja ja yhdistykseni edustajakokousedustajana 6 - 7 vuotta. Toi-

Yhteen hiileen puhaltaen

kouluttajan tehtävissä, missä siirretään osaamistaa ja annetaan käytännön neuvoja nuoremmille sotilaille. Miettinen on kokenut, että hyvä yhteistyö eri henkilöstöryhmien välillä toimii ainakin Tykistöprikaatissa ja siitä on kaikille hyö-tyä.- Olen toiminut yhteistyössä mm. oman varuskuntakerhon isännistössä. Meneillään olevan Puolustusvoimauudistuksen myö-tä kaikkien ammattiryhmien on toimittava kitkattomasti samaan hiileen puhaltaen ja pyrittävä vähentämään henkilöstöön koh-distuvia haittavaikutuksia.Miettinen on yhdistyksensä tiedottaja. Hän seuraa aktiivisesti liiton keskustelupalstoja, lukee Ppäällystölehden jo nettiversiona ja aikoo omalta osaltaan tiedottaa ajankohtai-set asioista tiedotusvastuunsa piirissä ole-ville jäsenille. - Odotan mielenkiinnolla liiton nettisivujen tulevaa uudistusta. Liiton hallituksen koko-usten jälkeen aion tehdä lyhyehkön yhteen-vedon ajankohtaisista aiheista jäsenistölle.

min Tykistöprikaatin yt-elimen varajäsenä ja työsuojeluvaravaltuutettuna.Miettinen näkee, että liiton edunvalvonnan ykkösasioita jäsenkentän kannalta on opis-toupseerien kärkitehtävien säilymisen am-mattikunnalla Puolustusvoimauudistuksen luomassa muutostilassa.- Opistoupseerien pitkä kokemustausta ja osaamisen siirtäminen ovat asioita, joita puolustusvoimien kannattaa hyödyntää niin kauan kuin näitä osaajia riittää. Tätä voi-mavaraa ei työnantajankaan kannata hu-kata. Opistoupseerin pitkää kokemusta kanttaa hyödyntää myös perusyksiköissä varapäällikön ja vanhimman, kokeneimman

Reijo MiettinenKapteeni,  49 vKankaanpää- PO I 47, Rannikkotykistölinja, 1989- PO II 13, Rannikkotykistölinja, 1992- LTNK, Rannikkotykistölinja, 1997- Vaimo Heidi, kaksi lasta 1991, 1993- Harrastuksena juoksu, maratonien keräily (46 kpl)

ES

ILL

Ä

19

Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimien ylintä sotilas-opetusta antava opinahjo, jonka kautta osa opistoupseereistakin

on suunnannut urallaan eteenpäin. Päällys-tölehti haastatteli Maanpuolustuskorkea-koulun rehtoria, lippueamiraali Veijo Tai-palusta, opistoupseerien opiskelusta ja korkeakoulun mahdollisuuksista tukea am-mattikunnan jatko- ja täydennyskoulutusta. Samalla oli tilaisuus kartoittaa nykyisten ja tulevien palvelustovereiden koulutusjärjes-telyjä ja sitä, miten nuorempi polvi sitoutuu uraansa puolustusvoimissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 85 opistoupseeria on suorittanut Maanpuolus-tuskorkeakoulussa sotatieteen kandidaatin ja -maisterin tutkinnon. Opistoupseeritaustaiset opiskelijat ovat menestyneet opinnoissaan pääosin keski-määräistä paremmin. Työelämän tuntemus ja aikaisempi osaaminen sekä motivaatio ovat näkyneet opiskelun aikana.- Opistoupseereina toimineilla on ollut har-joitusten läpiviennistä käytännön kokemus-ta ja niin sanottua hiljaista tietoa, mitä he ovat jakaneet opetuskeskusteluissa muille opiskelijoille, sanoo lippueamiraali Veijo Tai-palus.Aikaisempien sotilasopintojen hyväksilu-kemiskäytännöt ovat vaihdelleet vuosin saatossa upseerikoulutuksen järjestelyjen mukaan. Toimiupseerikoulutetut suoritti-vat aikanaan kadettikurssin viikko-ohjelmi-en mukaan sellaisenaan, kuten Taipalus it-sekin. Hän valmistui vuoden 1981 alussa Päällystöopiston PO I kenttätykistölinjalta ja hakeutui sen jälkeen vajaan 10 kurssito-verinsa tavoin kadettikouluun. - Kadettikoulun oppilasharjoitusten pitämi-

nen oli tietysti helpompaa, kun oli jo har-jaantunut sulkeisten, asekoulutuksen ja muiden tällaisten järjestämiseen, muiste-lee Taipalus kouluttajakokemuksen ja Pääl-lystöopiston kurssin opiskeluun tuomaa li-säarvoa. Päällystön koulutusuudistuksen yhteydes-sä 2000-luvun alussa opistoupseereille luotiin mahdollisuus täydentää aikaisem-mat opintonsa upseerin tutkinnoksi. Täy-dentäjille luettiin aikaisemmin suoritettuja opintoja hyväksi ja lisäopinnoista laadittiin henkilökohtainen opetussuunnitelma, jonka mukaisesti opinnot toteutettiin monimuoto-opiskeluna.Nykyisiin sotatieteen kandidaatin ja -mais-terin opintoihin opistoupseerit hakeutuvat normaalin yliopistojen yhteishaun kautta ja opinnot suoritetaan tutkintovaatimus-ten mukaisesti ilman aikaisempien opinto-jen hyväksilukemista. Ikärakenteen vuoksi opistoupseerihakijat ovat harventuneet. Tutkintojen suorittajiksi voidaan hyväksyä opistoupseeri, joilla palvelusaikaa eroma-misikään on vähintään 15 vuotta. Meneil-lään olevalla 100. Kadettikurssilla opiske-lee ainoastaan yksi opistoupseeri.

Täydennyskoulutusvastuut tarkentuvatViimeiset opistoupseerien oman koulutus-järjestelmän jatkokurssit päättyivät viime vuonna. Opistoupseereita palvelee puo-lustusvoimissa aina 2030-luvulle saakka, minkä vuoksi tarve opistoupseerien jat-ko- ja täydennyskoulutukselle on ilmeinen. Osaamista on päivitettävä ja valmiuksia on luotava muuttuviin tehtäviin. Sotatieteiden perustutkintomahdollisuuksilla ei voi korva-ta opistoupseerien omia koulutustarpeita –

siitäkään syystä, että ne ikärajoitteen vuok-si pian sulkeutuvat.Lippueamiraali Taipalus ei suoraan lupaa oppilaitoksensa apua opistoupseerien jat-ko- ja täydennyskoulutukseen.- Maanpuolustuskorkeakoulu keskittyy yli-opistolliseen täydennyskoulutukseen. Par-haillaan valmisteltavan vastuunjaon mu-kaan meille on suunniteltu tämän tason operatiivisen alan sekä suunnittelu-, koulu-tus- ja henkilöstöalojen opetus. Taipalus ei kuitenkaan sulje pois mahdolli-suutta, että joitakin täydennyskoulutuksen yksittäisiä opintojaksoja avattaisiin muulle-kin henkilöstölle.

Upseerikoulutus jatkuvassa muutoksessaViime vuosikymmeninä upseerikoulutus-ta on veivattu suuntaan jos toiseen. On kokeiltu pitempää tai eri tavoin pätkittyä tutkintorakennetta. Aikaisemmin erillisiä yleisesikuntaupseeri- ja esiupseerikursse-ja järjestettiin jonkin aikaa yhdistettynä ja nyt ne taas erotetaan omiksi kursseikseen. Joitakin vuosia koulutettiin upseerin perus-opinnot suorittaneita määräaikaisia reser-viupseereita. Taipalus ei suostu arvostelmaan menneitä ratkaisuja.- Toisinaan on hyvä tehdä erilaisia kokeilu-ja, sillä aina ei päästä päämäärään sormia napsauttamalla. Kokonaisuutena meillä on upseerikoulutuksen osalta tehty hyviä pää-töksiä. Nykyinen järjestelmämme on täysin yhteismitallinen siviiliyliopistoihin verrattu-na.Sotatieteiden kandidaatin tutkintoa kehite-tään parhaillaan yksinkertaisempaan kuo-siin. Oppiainepohjaisesta mallista tullaan

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori:

Opistoupseerit ovat menestyneet opinnoissaanTeksti ja kuvat: Antti Kymäläinen

20

siirtymään osaamisperusteiseen järjeste-lyyn ja kadettien sukkulointia Santahami-nan kampuksen ja aselajikoulujen välillä järkeistetään. Samassa yhteydessä amma-tilliset ja akateemiset opinnot yhdistetään ja kaikkien opintojen laajuus määritellään opintopisteinä.Aikaisempaa noin vuoden pituista kaptee-nikurssia ei voi Taipaluksen mukaan ver-rata nykyiseen sotatieteiden maisterin tutkintoon. Kahden vuoden pituiset maiste-riopinnot ovat paljon syvemmät ja niistä on mahdollisuus jatkaa suoraan sotatieteiden tohtoriopintoihin. Esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseeri-kurssin erottaminen omiksi kursseikseen liittyy Bolognan prosessin loppuunsaatta-miseen upseerikoulutuksen osalta, perus-telee Taipalus.Taipalus on ylpeä oppilaitoksensa tutkin-tojärjestelmästä. Hän mukaansa Suomen upseerikoulutusjärjestelmä herättää ihailua myös muiden maiden piirissä. Sopivaa ainesta saadaan koulutukseenPari vuotta sitten Aalto-yliopistossa tohto-riksi väitellyt Mika Aalto todisteli, että up-seerin uralle hakeutuu liian heikkotasoista ainesta. Taipalus ei väitettä niele.- Upseerikoulutukseen hakeneiden määrä on viime vuosikymmenen puolivälistä lähti-en vuosittain kasvanut ja olemme voineet valita meille sopivia henkilöitä suuremmas-ta joukosta.Hyviä osaajia Maanpuolustuskorkeakoulu on kouluttanutkin – tutkinnon suorittaneil-la on ollut kysyntää siviilimarkkinoillakin. Tutkintojen jälkeisillä 2 – 3 vuoden sitou-

Veijo TaipalusLippueamiraali - Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori - 55-vuotias - Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä - Harrastaa mökkeilyä ja mökin remontointia, pelaa golfia ja hiihtää - Ohjenuora: ”Rauhallisesti maltilla eteenpäin”

Lippueamiraali Veijo Taipalus on ylpeä oppilaitoksensa tutkin-tojärjestelmästä, joka herättää ihailua ulkomaita myöten.

21

22

Monet opistoupseerit ovat osoittaneet, että päämäärätietoinen ja sitkeä voi opiskel-la työn ohella. Tästä esimerkkinä on Lapin ilmatorjuntarykmen-

tissä palveleva yliluutnantti Jyrki Kuusi-rati, jonka aate- ja oppihistorian pro gra-du -tutkielma Transnistrian kansakunnan rakentamisen hanke vuosina 2006–2008 hyväksyttiin Oulun yliopistossa viime syys-kuussa. Tutkielman lausunnossa todetaan aihepiirin valinnasta seuraavaa: ”Aihepiiri on Suomessa erittäin huonosti tunnettu, ja tämän työn lukemisesta voisi ajatella olevan todellista hyötyä monille, niin poliitikoille, toimittajille kuin ulkoasiain-ministeriön virkamiehillekin.”Musiikkipedagogi ja nyt myös filosofian maisteri  Kuusirati perustelee, että aate- ja oppihistorian kannalta ja näkökulmasta kansakunta ja kansakunnan rakentaminen olivat tärkeitä tutkimusaiheita. - Transnistria oli tarpeeksi erikoinen, eris-kummallinen aihe. Yhtenä syynä olivat poi-kavuosien kiinnostukset yhtäältä Tintti-sar-jakuvien Syldaviaan ja Borduriaan sekä ihan oikeisiin, mutta hieman erikoisiin valtioihin, kääpiövaltioihin ynnä muihin sellaisiin. Pelkästään sarjakuvat eivät sytyttäneet Kuusiratia.- Jossain vaiheessa yliopisto-opintojani löysin verkkosivustot Tiraspol Times ja pridnestrovie.net, joita ei enää ole. Muis-tin Neuvostoliiton hajoamisprosessin ja Transnistrian sodan. Tunnustamattomat valtiot ja kiistanalaiset alueet alkoivat kiin-nostaa. Vasta tutkimukseni ollessa jo hy-vässä vauhdissa tajusin, että esimerkiksi jäätyneet konfliktit Abhasia, Etelä-Ossetia, Transnistria ja Vuoristo-Karabah kiinnosta-vat sotilaitakin. Varsinkin, kun Transnistria on niistä ihan Euroopan unionin naapurissa. Kuusirati uskoo, että kansainvälisissä teh-tävissä palvelleita saattaa kiinnostaa myös se, että Transnistrian itsenäistymishanke kytkettiin Kosovon itsenäistymiseen, var-sinkin Venäjällä.

muksilla ennenaikaista poistumaa on voitu jarrutella, mutta kokonaan sitä ei voida py-säyttää. - Neljän – viiden vuoden aikana meiltä läh-tee melkein yhden kadettikurssin verran upseereita muualle. Nuoret eivät enää si-toudu yhden työnantajan palvelukseen lop-puiäkseen, kuten me vanhemmat. Tämä on yleinen kehityssuunta yhteiskunnassa ja se meidän on vain hyväksyttävä, toteaa Tai-palus.Upseerin ura vaatii malttia, sillä herrahis-sissä on monta pysähdystä ja haasteelli-simmat parhaiten palkatut tehtävät saavu-tetaan vasta uran loppupuolella. Alku-ura pitää rämpiä Vuosangan hangessa. Kaikki eivät malta odottaa vuosien päässä siintä-viä hedelmiä. Siviilissä nuori uraohjus voi heti päästä merkittävään asemaan. Keskeyttämiset kasvaneetNuorten erilainen ajattelutapa näkyy jo opintojen aikana. Opintojen keskeyttämiset ovat lisääntyneet.- Jotkut keskeyttävät kurssin määräajaksi mennäkseen muualle töihin tai opiskele-maan taikka kriisinhallintatehtäviin. Koko-naan opinnot päättävien määrä vaihtelee kursseittain, keskimäärin poistuma on va-jaat 10 prosenttia aloittaneista.Maanpuolustuskorkeakoulu mainostaa itse-ään Suomen ryhdikkäimpänä yliopistona. Muualla yhteiskunnassa vallitseva vapaa-muotoisuus heijastuu pakosta myös Santa-haminan kampukselle. Taipalus on joutunut korostamaan Yleisen palvelusohjesäännön noudattamista päivittäisessä käyttäytymi-sessä.

- Olemme oppiva organisaatio myös siinä mielessä, että huonoille tavoille opitaan no-peasti – poisoppiminen onkin sitten vaike-ampaa. Korjausliike lähtee siitä, että van-hemmat sotilaat näyttävät nuoremmilleen esimerkkiä.

Sotaväki pysyy SantahaminassaPuolustusvoimauudistus ei ohita Maanpuo-lustuskorkeakouluakaan. Henkilöstöko-koonpano putoaa 380:stä 250:een. Osa toiminnoista on jo siirtynyt perustettuun Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen ja osa menee ensi vuoden alusta käynnisty-vään Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Korkeakoulun ainelaitosten määrä putoaa kuudesta kolmeen. Puolustusvoimien kan-sainvälinen keskus liitetään osaksi Maan-puolustuskorkeakoulua.Tavan takaa keskusteluun nousee tavoi-te, että sotaväki olisi häädettävä Santaha-minasta ja alue saatava asumiskäyttöön. Melustakin valitetaan. Taipalus suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti – Maanpuolus-tuskorkeakoulu, sen enempää kuin Kaar-tin jääkärirykmenttikään, ei ole siirtymässä saarelta minnekään. Päinvastoin korkea-koulun toimintoja keskitetään Santahami-naan ja tilojakin rakennetaan lisää.

Nuoremmat sotilaat eivät sitoudu loppuiäkseen puolustusvoimien palvelukseen. Kadettikurssin aikana tapahtuvat keskeytykset ja valmis-tumisen jälkeen tapahtuneet virasta eroamiset ovat lisääntyneet.

Kansakunnan rakentaminen kiinnosti työn ohella opiskelevaa Teksti: Samuli Vahteristo Kuva: Maija Myllylä

- Lännessä Kosovon itsenäistymistä pidet-tiin yksittäistapauksena, mutta idässä en-nakkotapauksena. Ennakkotapauksen pe-lossa myöskään muun muassa Espanja ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.

Yleissivistyksen kasvattaminen opiskelun lähtökohtanaKuusirati aloitti yliopisto-opinnot työn ohella avoimessa yliopistossa, missä hän suoritti yleisen teologian perus- ja aineopinnot ja jonkin verran filosofian perusopintoja. Suu-reksi osaksi se onnistui kirjatentein ja verk-kokurssein. - Avoimessa yliopistossa ei ollut mitään muuta vikaa, mutta kirjoittauduttuani si-sälle tiedekuntaan ei tarvinnut enää mak-saa kurssimaksuja. Muuten opiskelin työn ohessa. Hiljaa hyvä tulee. Illalla ja yöllä on aikaa.

Yksi syy Kuusiratilla opintojen aloittami-seen oli tarve pitää sapattivuosi ja hetki hengähtää. - Opintovapaa vai vuorotteluvapaa - sitä mietin. Ensin minulla oli pelkkä halu kehit-tää itseäni ja saada yleissivistystä. Opinto-jen edetessä ruokahalu kuitenkin kasvoi. Keväällä 2002 hain ja pääsin humanisti-seen tiedekuntaan. Ensimmäisenä luku-vuonna 2002–2003 olin kahdessa lyhyes-sä jaksossa opintovapaalla. - Ensin ajattelin, että humanististen tietei-den kandidaatin tutkinto saisi riittää, mut-ta eihän se riittänyt. Ensin huvi, sitten hyö-ty – kuten sanotaan. Sitten hoksasin, että huvin vuoksi opiskellessa saisi samalla pa-perin. Toisekseen, tutkinnon suorittaminen kartuttaa eläkettä. Hyötynäkökohdat eivät kuitenkaan olleet ainakaan opiskelun alku-vaiheessa mielessä.

Jyrki Kuusirati syntynyt 1966 Raahessa

- opistoupseerin peruskurssi  51, opis- toupseerin jatkokurssi 4, sotilasmusiik- kilinja - tiedottamisen perustutkinto Markkinoin- ti-instituutissa 2006, musiikkipedagogi (AMK) Oulun seudun ammattikorkeakou- lusta 2007, humanististen tieteiden kan- didaatti 2008, filosofian maisteri 2013 - palvellut Savon sotilassoittokunnassa, Pohjan sotilassoittokunnassa, jossa myös tiedottajana ja vuoden 2014 alusta Lapin sotilassoittokunnassa soittaja- upseerin tehtävässä - naimisissa, kaksi aikuista lasta ensim mäisestä avioliitosta

Jatkosuunnitelmia Kuusiratilla ei juuri nyt ole, sillä reppumiehen elämään tottuminen ottaa oman aikansa. - Nyt on aika huoahtaa. Menen sinne, minne nenä näyttää. Mutta ehkä olisi syytä pereh-tyä ilmatorjunnan alkeisiin edes jonkin ver-ran, koska nyt palvelen Lapin ilmatorjunta-rykmentissä.

Jyrki Kuusiratin pro gradu -tutkielma Transnistrian kansakunnan rakentamisen hanke vuosina 2006–2008 löytyy osoit-teesta http://jultika.oulu.fi/Record/nbn-fioulu-201309261738

Jyrki Kuusirati Transnistrian pää-kaupungin Tiraspolin liikenne-aseman edessä kesällä 2009. Kaupungin asukasluku on 132 105 (vuonna 2012). Tiraspol si-jaitsee Dnestr-joen itärannalla.

23

24

Päällystöliiton hallinnossa tapah-tuneet henkilömuutokset, hen-kilöstösuunnittelun tilanne ja sopimuskauden ajankohtaiset asiat. Siinä muutamia tärkeim-

piä kohtia, jotka nousivat esille Päällystö-liiton vierailuilla eri puolustushaaroissa ja hallintoyksiköissä. Tilaisuuksien yhteydes-sä tavattiin puolustushaarojen komentajia, henkilösuunnittelusta vastaavia sekä tieten-kin jäsenistöä.

Turku ja MerivoimatMerivoimien komentajan kontra-amiraali Kari Takasen tapaamisessa keskuste-luissa nousi esille merivoimien organisaa-tiomuutokset, opistoupseerien tehtävät aluksilla ja henkilöstösuunnittelu, joka ko-mentajan kertoman mukaan etenee Pää-esikunnan ohjeistuksen mukaisesti. Opistoupseerien tehtävät aluksilla puhutti-vat tapaamisessa. Kaluston poistuminen tulevaisuudessa ja aluskannan mahdolliset korotetut pätevyysvaatimukset aiheuttavat

Tilannepäivitystä maakunnissaTeksti ja kuvat: Juha Susi

vaativimpien tehtävien poistumista. Opis-toupseereilla on ollut mahdollisuus toimia aluksissa vaativimmissa merenkulku- ja ko-nealan tehtävissä. Tämän edellytetään jat-kuvan myös lähitulevaisuudessa. Opistoupseerien tehtäviä on avoinna use-ammassa vaativuusluokassa. Avoinna ole-vista tehtävistä osa soveltuu myös muiden puolustushaarojen henkilöstölle. Merivoi-mien johto kannustaakin kaikkia opistoup-seereita hakeutumaan rohkeasti tarjolla oleviin tehtäviin.Saaristomeren meripuolustusalueen ko-mentajan kommodori Timo Hirvosen ta-paamisessa keskusteltiin osaamisesta ja sen siirtämisestä. Komentaja näkee opis-toupseerien aseman olevan ratkaiseva osaamisen siirtämisessä nuoremmille so-tilashenkilöille. Jäseninfo herätti suuren mielenkiinnon, sillä paikalle oli saapunut noin 50 jäsentä kuule-maan puheenjohtaja Sakari Vuorenmaan ajankohtaiskatsausta. Jäsenistölle esiteltiin Päällystöliitossa tapahtuneet henkilövaih-

dokset sekä liiton tämän hetkinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät. Pääluottamusmies Marko Jalkanen avasi työllisyys- ja kas-vusopimuksen vaikutuksia palkkaukseen sekä tarkennettuihin virkaehtosopimuksiin.Tilaisuuteen osallistui myös yliluutnantti Sami Teikari. Häntä askarrutti suorituspe-räisten lisäpalkkioiden määräytyminen. Tei-kari toivoi jatkossa harkittavan myös taiste-luammuntojen sisältyvän vaararahan piiriin.- Todennäköisesti taisteluammunnoissa ta-pahtuu läheltä piti -tilanteita useammin kuin esimerkiksi raivaamisharjoituksissa, perus-telee Teikari esitystään. Taisteluammunnan johtaja ja ammuntojen toimihenkilöstö tekevät riskialtista työtä, hän täydentää.

Tikkakoski ja IlmavoimatTikkakoskella Päällystöliitto tapasi Ilma-voimien komentajan kenraalimajuri Lauri Purasen sekä henkilösuunnittelusta vas-taavat henkilöt. Keskustelut painottuivat käynnissä oleviin organisaatiouudistuksiin

25

ja niihin liittyviin henkilösuunnitteluihin. Ken-raali Puranen painotti yhteistyön tärkeyttä kaikkien suunnitteluun osallistuvien kesken. - Kyseessä on yhteinen ponnistus, painotti kenraali Puranen.Osaamisen kohdentaminen oikein on avain-asemassa henkilösuunnittelussa. - Osaaminen ratkaisee. Uusia joukkoja pe-rustettaessa paikat on täytettävä henkilöi-den osaamiseen perustuen, komentaja tar-kentaa.Jäseninfo keräsi myös Tikkakoskella laajan yleisön. Paikalla oli noin 40 jäsentä kuu-lemassa puheenjohtajan ajankohtaiskat-sausta. Ilmavoimien soittokunnan apuka-pellimestari, kapteeni Raimo Ovaska oli kiinnostunut tulevista soittotoiminta-alueis-ta sekä sotilassoittajien työaikalaskentape-rusteista niihin liittyen.

Jyväskylä - KeuruuTikkakosken vierailun yhteyteen soviteltiin myös tapaaminen Johtamisjärjestelmäkes-kuksen henkilösuunnittelusta vastaavien henkilöiden kanssa. Tapaamisessa kes-kusteltiin suunnittelun tämän hetkisestä vaiheesta sekä mahdollisista haasteista. Avoimiin kysymyksiin saatiin tarkennuksia puolin ja toisin.Vierailu Keski-Suomessa päättyi Keuruulle, missä Pioneerirykmentti lakkautetaan vuo-den 2014 lopussa. Tällä hetkellä kaikille opistoupseereille löytyy tehtävä, mutta se edellyttää siirtoa toiselle palveluspaikka-kunnalle. - Osa perheistä muuttaa, mutta joukosta löytyy myös reppurin elämän valinneita, selvittää yhdistyksen puheenjohtaja, kap-

teeni Harri Jokihaara. Samaan hengenvetoon hän toivoo, että vastaanottavissa joukoissa henkilöt sijoit-tuisivat lopullisesti osaamisensa mukaises-ti, ei pelkän aikanaan saadun peruskoulu-tuksen mukaisesti.

KauhavaLentosotakoulun johtajan eversti Jukka Ahlbergin kanssa keskusteltiin mm. teh-tävänmääräyksistä ja niihin liittyvistä yt-menettelyistä. Kaikkien yhteinen toive oli saada tehtävänmääräykset siirtyville hen-kilöille aikaisessa vaiheessa. Laki Puolus-tusvoimista määrittää, että siirtomääräys on annettava vähintään 3 kk ennen siirtoa, mikäli se aiheuttaa palveluspaikkakunnan muutoksen. Keskusteluun osallistuneiden osapuolten mielestä aika on käytännössä liian lyhyt. On epärealistista, että pystyy kolmessa kuukaudessa etsimään uuden asunnon, puolisolle työpaikan, hoitamaan lapsien kouluun tutustumiset, harrastus-mahdollisuudet ja monet muut muuttoon liittyvät asiat.

Eversti Ahlberg yhtyi Päällystöliiton näke-mykseen reppurien perhe- ja työelämän yh-teensovittamisen helpottamisesta.- Joustavia työaikamuotoja on hyödynnettä-vä sopimuksien mahdollistamissa laajuuk-sissa, luottamuksen arvoisesti.Jäsenistön tapaamisessa kapteeni Juhani Alkiota kiinnostivat uuden asunnon hallin-takulut ja perheentapaamismatkat. - Tarkoituksena on hankkia etukäteen asun-to uudelta virkapaikkakunnalta, Alkio sel-ventää.Asiantuntija tehtävässä palveleva kaptee-ni Juha Liinamaa siirtyy joukko-osaston lakkauttamisen yhteydessä Tikkakoskelle. Hän toimii edellisessä Päällystölehdessä mainitun rivitaloprojektin puuhamiehenä. - Tarkoitus on päästä muuttamaan joulu-kuussa uuteen asuntoon. Jyväskylän seu-dun asuntojen vuokrataso, asuntojen saa-tavuus ja nykyisen oman talon arvon lasku olivat hyvät syyt projektin käynnistämiselle, Liinamaa perustelee.

Rivitaloprojekti ja siirtoon liittyvät valmistelut pitävät kapteeni Juha Liinamaan kiireisenä.

Kapteeni Raimo Ovaskaa kiin-nosti miten työaikalakenta-

perusteita sovelletaan uusiin soittotoiminta-alueiseen.

Merivoimissa toimivien jäsenten ilmeet olivat paljon puhuvat.

Pioneeriaselaji on isojen muutosten

kynnykselläTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

Pioneeriaselajin osaaminen ja ke-hittäminen ovat olleet pääosin Pioneerirykmentin harteilla. Ryk-mentti lakkautetaan Puolustus-

voimauudistukseen liittyen 31.12.2014. Pioneeriaselajin osaaminen aiotaan siirtää hallitusti Maavoimien valmiusyhtymiin ja Maasotakoululle. Pioneerirykmentin ko-mentaja, everstiluutnantti Jukka Kentala selvitti Päällystöliiton johdolle rykmentin alasajoa, henkilöstön osaamisen siirtämi-seen liittyviä toimia ja henkilöstön sijoittu-mista PV 2015 -organisaatioon. Kentala uskoo muutosvaiheesta selvittä-vän vähäisellä pioneerikoulutuksen notkah-duksella. - Pioneeriaselajin osaamisen kehittämi-nen jatkuu Maavoimien esikunnasta käsin Pioneeri- ja suojelutarkastajan sekä pio-neeriaselajin kehittämisryhmän toimesta. Pioneeri- ja suojelutarkastaja on valmius-

yhtymien tukena ohjaamassa koulutusta ja toimintaa.Osaamisen siirrot ja johtosuhteiden muu-tokset on aikataulutettu. Pioneerirykmentin henkilöstöstä 129 henkeä on sijoitettuna vuoden 2015 henkilöstövahvuuteen, mut-ta 27 on edelleen muutoksen kohteena tai irtisanomisuhan alaisena. Opistoupseereis-ta kaikille on löytynyt tuleva sijoituspaikka. Kentalan mukaan siirtomääräykset kaikki-en osalta vahvistetaan allekirjoituksin vii-meistään kesäkuun alkuun mennessä.- Lähtökohtana henkilöstön sijoittamisessa on ollut osaamisen kohdentaminen. Suun-nitelmia laadittaessa kaikkia yksityiskoh-tia ei ole voitu huomioida ja tilanne elää. Työtä henkilöstöratkaisujen eteen tehdään koko ajan. On ollut kuitenkin nähtävissä, ettei kaikissa valmiusyhtymissä ole vielä sisäistetty joukko-osastoihin tulevien osaa-miskeskusten työn laajuutta ja esimerkiksi

heille siirtyvän puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutuksen mukanaan tuomia vaateita.Kentalan sanomaa vahvistaa opistoupsee-rien keskuudessa tehty haastattelu. Pää-osa on sijoittunut osaamista vastaavaan tehtävään. Poikkeuksiakin on, sillä esimer-kiksi yksi huoltoalan kärkiosaaja on sijoi-tettu valmiusyhtymässä yksikön vääpelin tehtävään. Kyseisen henkilön oma toive ja tavoite on pysyä huollon esikuntatehtävis-sä.- Henkilöstöä vastaanottavien joukkojen tu-lisi sisäistää uusi roolinsa. Pioneerirykmen-tin alasajolla ei paikata joukko-osastoissa olevia henkilöstöaukkoja. Pioneeriaselajin kärkiosaajille pitää löytyä tehtävät, missä he voivat siirtää osaamisensa uuteen jouk-ko-osastoonsa eikä tarjota tehtäviä, joissa osaamisen kohdentamiseen liittyvät vaati-mukset eivät täyty, totesi puheenjohtaja

Pioneerirykmentin komentaja Jukka Kentala selvitti Päällystöliiton puheen-johtajalle ja pääluottamusmiehille, miten koko ajan tehdään työtä selviytymispol-kujen löytämiseksi henkilöstölle.

26

FAKTAAPioneeriaselajin osaamisen siirto• Kainuun prikaatiin perustetaan Sulutta-misen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskus• Karjalan prikaatiin perustetaan Raivaamisen osaamiskeskus• Porin prikaatiin perustetaan Suojelun osaamiskeskus• Pioneeri- ja Suojelukoulu siirtyy Maasotakouluun

Sakari Vuorenmaa keskustelun aikana. Esille nousi myös se tosiseikka, että osaa-misen siirtämiseen pitäisi panostaa suunni-teltua enemmän.- Ei ole realistista, että Kainuun prikaatiin liikkeen edistämistä kouluttamaan on mää-rätty vain yksi opistoupseeri ja aliupseeri. Opistoupseerin kontolle tulee henkilökun-nan kurssit ja aliupseerin ammattitaidon lisäämisen tähtäävä koulutus, Vuorenmaa totesiResursseja olisi Vuorenmaan mukaan saa-tava ehdottomasti lisää. - Uusi outo koulutusympäristö ja asiointi-verkostojen puute sekä perheestä erillään asuminen tuovat lisähaasteita. Jatkuva pai-kallaolon ja sitoutumisen tarve vähäisen henkilöstöresurssin vuoksi ei anna mahdol-lisuuksia joustavien työaikamahdollisuuksin käyttöön, mikä auttaisi jaksottamaan rep-purin työn ja perhe-elämän tasapainoa.

Yhteistyö on avain henkilöstön auttamiseksiPääosa Pioneerirykmentin henkilöstöstä siirtyy Porin prikaatiin (28), Kainuun prikaa-tiin (9), Karjalan prikaatiin (29) ja Maasota-koulun (35). Noin 25 henkilölle on löytynyt osaamistaan lähellä olevaa työtä muualta puolustusvoimista. Kentala kertoo, että koko ajan tehdään työtä 27 irtisanomisuhan alaisen hyväksi.

Ylivahvuuteen on hyväksytty 4 henkilöä ja 9 henkilöä on muiden tukitoimien piirissä, mutta ilman selviytymispolkua on vielä 19 henkilöä. Eläkeratkaisu vuoden loppuun mennessä tuo helpotuksen henkilökohtai-seen elämäntilanteeseen 8 henkilölle. Mää-räaikaisia virkasuhteita on 33, heistä soti-laita on 19.- Monet määräaikaisista ovat jo tehtävää vastaanottaessaan tienneet sen päättymi-sestä. Harmillista on, että sotilasuraa ko-keilemaan tulleille määräaikaisille aliupsee-reille ei löydetä sijoituspaikkaa ainakaan tässä vaiheessa. Monet heistä ovat tehneet innolla työtään ja kasvattaneet ammattitai-toaan sekä ovat selvästi lahjakkaita. Voin vakuuttaa, että olisin valmis palkkaamaan heidät vakituiseen virkaan, jos siihen olisi mahdollisuus. Toivottavasti he jatkavat ak-tiivisesti hakeutumista palvelukseen muual-le puolustusvoimiin, Kentala sanoo.Henkilöstön apuna muutostilanteen kohtaa-misessa ovat koulutetut tukihenkilöt, joiden puoleen voi kääntyä mieltä askarruttavissa asioissa. Keskustelun kuluessa yhteises-ti todetaan, että uudistus on iso kokonai-suus, missä kaikki ei mene kuin elokuvis-sa. Kaikki tiedostavat myös, miten raskas muutostilanne on henkilöstölle. Vuorenmaa totesi, että Päällystöliitto tukee henkilöstöä ja etsii toimia henkilöstön muu-tostilanteen haittavaikutusten pienentämi-

seksi sekä tukee työnantajan toimia pon-nisteluissa hyvien ratkaisujen löytymiseksi.Kentala puolestaan korosti avointa ja rehtiä asennetta sekä toimimista Pioneerirykmen-tin arvojen mukaan.- Puolustusvoimauudistus, jos mikä, aset-taa meidät arvojemme eteen. Me tulemme osoittamaan tässäkin asiassa ansaitse-vamme luottamuksen ja jaksavamme kat-soa eteenpäin kehitysmyönteisesti. Samal-la annamme arvoa yhteistyölle ja yksilön kunnioittamiselle.

27

28

Päällystöliiton johto halusi käyn-tinsä yhteydessä kuulla Pio-neerirykmentin opistoupseeri-en tuntoja ja toisaalta valottaa kokonaistilannetta niin Puolus-tusvoimauudistuksen kuin lii-

ton toiminnan osalta.Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa rau-hoitteli, että koko ajan selviytymispolkuja löytyy, kun Puolustusvoimauudistus ete-nee. Samalla hän toi esiin, että liitto neu-vottelee puolustusvoimien johdon ja mui-den tahojen kanssa tilannetta helpottavien ratkaisujen löytymiseksi. Vuorenmaa ko-rosti kuitenkin jokaisen omaa aktiivisuutta sekä esimerkiksi osaamisen kehittämistä työn rinnalla tulevaisuuden turvaamiseksi.Keskustelun aikana kävi ilmi, että liitto seu-raa muutoksen aikana tehtäväkuvauksia ja pyrkii vaikuttamaan sellaisissa tilanteissa, joissa henkilön osaaminen ja osoitettu työ eivät kohtaa.- Tällaisia tapauksia, jossa huippuosaajal-le on tarjottu hyvin vaatimatonta työtehtä-vää ja vieläpä useiden satojen kilometrien päässä lakkautettavasta joukko-osastosta, on ollut aivan liikaa. Näitä tilanteita on on-neksi saatu korjailtua yhteistyössä työnan-tajan kanssa, Vuorenmaa totesi.

Joustavalla työaikasuunnittelulla helpotusta reppurien elämään Teksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Siirtyvien ja erityisesti reppureina palvelus-taan jatkavien matkustustaakkaa voidaan ainakin osin keventää, jos puolustusvoi-missa päästään pinttyneestä asenteesta, että vain ahtaassa ja häiriötilanteita täynnä olevassa kouluttajien huoneessa tai esikun-nan toimistossa, puolustusvoimien yhteyk-sien äärellä olisi mahdollisuus tehdä työtä.- Jatkossa on luotettava nykyistä enemmän alaisten työmoraaliin. Virkaehtosopimuk-sessa työjakson pituudeksi on määrätty 114 tuntia 45 minuuttia, mutta se antaa täydet mahdollisuudet siihen, että puolus-tusvoimissa voidaan jatkossa ottaa entistä laajemmin käyttöön joustavien työaikamuo-tojen tuomat vaihtoehdot. Joustavien työ-aikamuotojen käyttö on sallittava myös pe-rusyksikössä. Hyvällä työaikasuunnittelulla reppurina toimivan olisi mahdollista tehdä tietyin ehdoin ainakin ajoittain jopa nelipäi-väistä työviikkoa, Vuorenmaa totesi.

Jäsenistö hakeutuu uusiin yhdistyksiinKeuruun Opistoupseerit ry:n toiminta pur-kautuu vuodenvaihteessa, ja eri puolelle Suomea päätyvät jäsenet aikovat hakeutua

tulevien palveluspaikkakuntiensa päällystö-liittolaisiin yhdistyksiin välittömästi siirrytty-ään. Jäseniä yhdistyksessä on 1.1.2014 yhteensä 27 henkilöä (25 OU, 1 SM, 1 SIV).Puheenjohtaja Harri Jokihaara toivoo, että vastaanottavat yhdistykset ottaisivat uudet jäsenet suojiinsa ja antaisivat ver-taistukea ”orvoille”.- Toiveemme on, että vastaanottavat yhdis-tykset järjestäisivät kädenojennuksena ti-laisuuden, missä tulijat saisivat opastusta paikkakunnan mahdollisuuksiin aina vapaa-ajan viettoa myöten. Olisi hieno, jos tulijat saisivat uuden yhdistyksensä edellisen vuo-den toimintakertomuksen ja toimintasuun-nitelman. Anomuksesta myös Päällystöliit-to voi mahdollisesti osallistua tilaisuuden kustannuksiin, Jokihaara kertoo. Keuruun Opistoupseerit ry:n purkautumi-sesta on päätetty jo viime vuonna ylimää-räisessä vuosikokouksessa, missä on päätetty myös yhdistyksen vähäisen omai-suuden käytöstä ja perinne-esineiden säily-tyksestä. 

29

Pioneeri- ja Suojelukoululla tie- ja sillanrakentamistekniikkaa opet-tavan kapteeni Jari Pirttimaan perhe kokee ison muutoksen, kun kolmihenkisen perheen isäs-

tä tulee ”reppuri”. Uusi työpaikka on Kajaa-nissa Kainuun prikaatissa, missä Pirttimaa sijoittuu suluttamisen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskukseen.- Aloitan reppurina 1.7. alkaen Kainuun prikaatissa, mutta sitä ennen olen jo pari viikkoa pitämässä pilottikurssia ponttonika-luston käytöstä varusmiehille ja henkilökun-nalle. Toivoisin, että jo komennuksen ajak-si saisin työsuhdeasunnon, ettei tarvitsisi hotellissa asua ja voisin jo aloittaa muuton valmistelun. Perhe jää kuitenkin pysyvästi Keuruulle, koska eläköidyn vuoden 2017 loppupuolella.Kapteeni Pirttimaa kertoo, että Pioneeri-rykmentin lakkauttamisuutinen oli aikanaan tyrmistyttävä pommi, josta seurasi ensin raivo, sitten vähitellen alkoi tyyntyminen

Tulevaisuus on toivoa ja odotuksia täynnäTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

ja nyt ollaan jo eteenpäin katsomisen vai-heessa.- Perheen kesken puhuttiin asiat halki ja oli aika katsoa tulevaisuuteen. Luonnollista oli-si ollut, että olisin hakeutunut mahdollisim-man lähelle Keuruuta töihin, mutta pidän työstäni, olen siinä ammattilainen, joten päätös Kainuun prikaatiin siirtymisestä oli helppo. Katsotaan sitten pitemmällä aika-välillä, mikäli reissaaminen alkaa väsyttää. Tällä hetkellä olen menossa Kajaaniin erit-täin innokkaasti.Ensimmäinen tuntuma uuteen työpaikkaan on otettu ja tehtäväkuvausta on tutkittu ja muutenkin tulevaa työsarkaa on tutkittu pioneerialan kärkiosaajan silmin - kaikki ei ole kuitenkaan ihan kohdallaan.- Aika vähän henkilöstöresursseja on suun-niteltu palkatun henkilöstön kouluttamiseen Kajaanissa. Tehtävänkuvauksesta päätel-len pitäisi tehdä usean miehen työt, missä samanaikaisesti pitää siirtää osaamistaan, ohjeistaa muuta henkilökuntaa ja vastata

aliupseerien sekä kadettien koulutuksesta. Näyttää siltä, ettei suunnitellulla henkilöstö-määrällä ole mahdollista ainakaan joustavi-en työaikojen käyttöön, mikä olisi perheen ja työn yhteensovittamisen kannalta tärkeä asia, Pirttimaa toteaa.Kainuun prikaatissa ei ole tarjota kurssilai-sille koulutuksen vaatimukset täyttäviä ma-joitustiloja.- Hotelli on aika huono ratkaisu ja varus-miestyyppinen majoitustupa syö motivaa-tiopohjaa eikä anna tarvittavaa iltaopiske-lumahdollisuutta. Toivottavasti näitä asioita saadaan pikaisella aikataululla kuntoon, jotta kaikki pääsevät keskittymään itse asi-aan, ammentamaan pioneerioppeja, Pirtti-maa sanoo.Hän näkee muutoksen myös mahdollisuu-tena uuden oppimiseen.- Joskus on hyvä käydä läpi omia elämänar-vojaan ja luutuneita työtapoja sekä oivaltaa uutta. Sitä kai kutsutaan kehitykseksi, Pirt-timaa tuumii.

Pelastusupseerin tehtävässä toimi-va yliluutnantti Jyri Hämäläinen on kokenut siirron tuomat edut ja haitat jo aikaisemmin, sillä hän siir-

tyi kolme vuotta sitten Upinniemestä Pio-neerirykmenttiin.- Tavoitteeni oli hankkia lisää ammattitaitoa ja yrittää saada siirto Oulun seudulle, mis-sä puoliso asuu. Toisin käy, sillä siirryn Po-rin prikaatiin Säkylään. Työpaikan ja kodin väliä on jatkossa 560 km.Hämäläisen uusi työpaikka löytyy Suoje-lun osaamiskeskuksen Suojelukomppani-asta, missä tehtäväkenttään kuuluu mm. kadettien, aliupseerien sekä palkatun hen-kilöstön koulutus. Aivan ”orvoksi” oloaan Hämäläinen ei tule tuntemaan, sillä Säky-lään siirtyy suojelukomppanian henkilökun-ta sekä muutama suojeluosaaja Pioneeri- ja Suojelukoululta. Hämäläisen mielestä osaamista olisi voitu siirtää myös puolustushaarojen välillä. - Nyt jokainen puolustushaara teki omat päätöksensä, minkä vuoksi on tapauksia, joissa toteutuvat siirrot ja osaaminen sekä työntekijän toiveet eivät kohtaa.Hämäläinen siirtyy odottavin ja avoimin mielin uuteen työpaikkaan.- Haluan viedä Säkylään erityisesti omaa vahvaa pelastusalan osaamistani. Pitkä-matkalaisena reppurina odotan, että myös perusyksikössä olisi mahdollisuus jousta-vien työaikojen käyttöön ainakin ajoittain. Varsinkin, kun meidän nelihenkinen perhe on lähitulevaisuudessa saamassa uuden perheenjäsenen, Hämäläinen sanoo.

Suuntana Säkylä

30

31

Yhteistyöpäivässä esimiehet, työterveyden edustajat ja kurssilaiset tapaavat ASLAK-kuntoutuksen merkeissäTeksti ja kuva: Ari Pakarinen

den parantamiseksi. Lisäksi motivaatio ja kiinnostus terveellisen ruokavalion noudat-tamiseen on kasvanut. - Suosittelen lämpimästi kurssia työkave-reilleni. Kuitenkin oma motivaatio ja innos-tus on erittäin tärkeä kurssille hakeutujille. Hakijan tulee olla riittävän ”vanha”, mutta kuitenkin vielä työvuosia edessä, jolloin kuntoutuksesta on hyötyä itselle ja myös työnantajalle, Kumpu summaa.

Ammattijärjestö käyttää kaikkia mahdollisia keinoja jäsentukeenPäällystöliiton motiiveja kurssien hakijana esitteli Ari Pakarinen. Liiton näkökulmasta suurin nimittäjä on jatkuva ja aika ajoi stres-saavakin muutos. Ammattikunnan raken-teellinen, työelämän ja puolustusvoimissa

Antti Kumpu ja Teijo Oksanen saivat ryhmätyövaiheessa aikaa keskenään syventyä kurssin antiin.

Härmän Kuntokeskuksessa Ylihär-mässä on meneillään maavoima-laisille suunnattu ASLAK-kurssi. Kurssin yhteistyöpäivä järjestet-

tiin joulukuussa. Päivän aikana kuultiin mm. kurssin vetäjän työfysioterapeutti Jenni Laakson ja työelämävalmentaja Maarit Karan havaintoja kurssin tavoitteiden saa-vuttamisesta ja kurssilaisten palautteesta. Kurssilaiset esittivät yhteistyöpäivässä ku-vaelman, joka vaati jokaisen kurssilaisen heittäytymistä estradilla.Nimensä mukaisesti yhteistyöpäivä koko-aa yhteen kuntoutujan työyhteisössä hyvin-vointiin vaikuttavat osaset: työterveyshuol-lon edustajat, esimiehet ja Päällystöliiton kurssin hakijan ominaisuudessa. Kurssilai-set olivat antaneet palautetta kurssin sisäl-löstä ja toteutuksesta. Puheenvuoroissa annettiin ymmärtää, että kurssilaiset ovat olleet sitoutuneita, ja joukko on myös hoi-tanut hyvin annettuja tehtäviä kurssien lä-hijaksojen välillä omatoimisesti joukoissa.

Esimiehille hyvääinformaatiotaEsimiesten osallistuminen yhteistyöpäi-vään on erittäin tärkeää. Paikalla Härmäs-sä oli mm. Lapin ilmatorjuntarykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Teijo Oksanen. Oksasen saapuminen paikalle toi uskoa siihen, että rykmentin johtoa kun-toutustoiminta ja työntekijöiden hyvinvointi kiinnostaa.- Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta, kun osallistuin yhteistoimintapäivään. Kutsu-ja on tullut muutamia aikaisemmin. Paras anti oli nähdä osallistujien innokas asenne itsensä kehittämiseen. Esikuntapäällikkönä en ehdi perehtyä tarkasti kaikkien henkilös-töä koskettavien tapahtumien sisältöön, mutta kurssin vetäjien pitämä info yhteis-työpäivänä oli erittäin antoisa, Oksanen to-tesi.Oksasen mukaan ilmatorjuntarykmentin henkilöstö osallistuu monentyyppiseen täy-dennyskoulutukseen.- Tämäkin on nähdäkseni sitä tukevaa toi-mintaa. Parempi laittaa henkilöstöä halli-tusti ja ennalta ehkäisevästi kuntoutukseen kuin hallitsemattomasti sairaslomalle.Rovaniemellä ilmatorjuntarykmentissä pal-veleva Antti Kumpu oli myös tyytyväinen siihen, että esimies oli nähnyt vaivaa ja osallistui yhteistyöpäivään.- Minulle kimmoke hakeutumiseen tuli kurs-sin käyneiltä työkavereilta. Kurssista on ol-lut erittäin paljon hyötyä. Kuntoutusjaksot katkaisevat hyvin normaalit työrutiinit ja vuoden mittaisena se antaa riittävän pitkän seurantajakson asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kurssi on kasvattanut motivaatiotani oman kunnon ja liikkuvuu-

meneillään oleva muutos aiheuttaa jäsenis-tölle tarvetta saada tukea varhaisesta kun-toutuksesta. Ammattikuntamme keski-ikä nousee koko ajan, ja työtehtävien kuormit-tavuus sekä työelämän vaatimukset eivät vähene. Tilannetietoja ja kuntoutuksen tar-peesta on saatu varmuus työterveyshoitaji-en kanssa käydyissä keskusteluissa.Uusia Päällystöliiton kursseja ei ala vuon-na 2014, mutta kuluvan helmikuun aikana liitto tekee KELAlle hakemukset vuodelle 2015. Tarve on olemassa - pidetään peuk-kuja sille, että määrärahaa myönnetään ja kursseja saadaan.

32

Kuka? Mika Räisänen, 44 v, neljä lasta, joista kolme asustaa vielä kotona isän ruokit-tavana ja vaatettavana. Peruskurssin 49 kranaatinheitinlinjan itsenäinen ja -päinen ajattelija. Jatkokurssi 2:n jalkaväkilinja esi-miesten tahdosta. Liikunnan ammattitutkin-to sivistävänä opintoina. Nyttemmin koulun penkillä liikuntalääketieteen perusopintojen parissa vakaana aikomuksenaan hankkia oikea tutkinto eläketapahtuman jälkeen, toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin.

Mitä?Harrastaa terapeuttista lenkkeilyä kilpakun-toilutasolla pitääkseen itsensä hyvässä fyy-sisessä ja henkisessä kunnossa. Takana 17 enemmän tai vähemmän onnistunutta maratontapahtumaa, pääosin kotimaas-sa. Lumitilanteen ollessa suotuisa hiihtää omaksi ja lasten iloksi tuhatkunta kilomet-riä kaudessa. Osti kaksi settiä golfvälineitä liiton vt. puheenjohtajalta, joilla nyt pelailee kanssapelaajien ja itsensä harmiksi.

Etsii älyllistä stimulaatiota erilaisista luotta-mustehtävistä sekä vapaaehtoiskentästä. Näkyvimpänä toimiminen liiton keskushal-lintotasolla kolmatta nelivuotiskautta, jois-ta ensimmäinen kausi edustajakokouksen puheenjohtajana, toinen ja kuluva kolmas kausi liiton hallituksessa.

Missä? Asustelee pankin omistamassa omakoti-talossa Kontiolahden kirkonkylällä lähellä Joensuuta. Työskentelee Pohjois-Karjalan aluetoimistossa perin vaatimattomassa tehtävässä osastoupseerina. Ennen Puolus-tusvoimauudistusta työskenteli Pohjois-Kar-jalan prikaatin liikuntakasvatusupseerina yli seitsemän vuoden ajan joukko-osaston lak-kauttamiseen saakka.

Miksi?Herätti aikanaan syvää pahennusta ja ehkä halveksuntaakin ajattelemalla itsenäises-ti valtavirtaa vastaan. Sittemmin huomasi parhaaksi vaikuttamiskeinoksi osallistumi-sen päätöksentekoon ensin paikallistasolla ja myöhemmin keskushallintotasolla. Muu-taman päivän vaihtaisi pois, mutta pääosin toiminta ”liiton miehenä” on ollut antoisaa ja palkitsevaa.

Päätyi ”vapaaehtoisena” urheilujohtajaksi edeltäjän irtaannuttua hallitustyöskentelys-tä. Liiton hallituksen tahtotila oli, että ur-heilujohtaja löytyy hallinnon ytimestä. To-teuttaa työrukkasena edustajakokouksen tahtotilaa luotsaamalla liiton urheilutoimin-taa monipuolisen kuntoliikunnan pariin.

Mika Räisänen aloitti urheilujohtajana

LIIK

UN

TA

33

Aslak-nimellä tunnettu kuntoutuksen muoto käynnistyi 1980-luvun alku-puolella, aluksi metsurien ja siivoo-jien laitoskuntoutuksena laajentuen

siitä sitten nopeasti kaikkiin ammattiryh-miin. Aslak-kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työssä käyvät henkilöt, joiden työssä suoriutumiseen liittyvät haitat ja oireet ei-vät vielä ole kehittyneet niin pitkälle, että lakisääteinen ammatillinen kuntoutus työ-kyvyttömyyden välttämiseksi olisi tarpeen.Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintaky-vyn säilyttäminen ja parantaminen silloin, kun työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa.Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kun-non, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, ter-veiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen

ASLAK - pelastus jo ennen romahdusta

Teksti: Ari Pakarinen

omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työ-olosuhteiden kehittämisprosessien käyn-nistyminen.ASLAK-kuntoutus on luonteeltaan ennal-taehkäisevää, ja työkyky pyritään säilyttä-mään varhaisen kuntoutusintervention avul-la. Lisäksi tavoitellaan - oikeiden työmenetelmien ja –tapojen sekä elpymisliikunnan omaksumista osaksi työ-rutiinia,- aktiivista yleisen terveydentilan ja suori-tuskyvyn ylläpitämistä terveysneuvonnalli-sista lähtökohdista ja- vaikuttamista työyhteisöön.ASLAK-kurssit ovat aina ryhmämuotoista kuntoutusta, ja ne toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. Kursseja järjestetään joko lyhyt- tai pitkäkestoisena. Laitos- ja avo-

muotoisen kurssin yhdistelmän toteutusta-pa sovitaan hakijatahon, palveluntuottajan ja Kelan kanssa suunnittelupalaverissa.Kuntoutujat voivat olla samasta työpaikas-ta tai eri työpaikoista tai samalta ammat-tialalta. Kurssi voi olla siten työpaikka- ja/tai ammattialakohtainen. ASLAK-kuntoutuk-seen liittyy olennaisesti työpaikan, työter-veyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö. Näin tuetaan kurssille osallistujan yksilöllistä kuntoutumisproses-sia.Kurssin rakenne muodostuu alkujaksosta, kurssijaksoista, yhteistyöpäivästä ja loppu-jaksosta sekä mahdollisesta yhdestä työ-paikkakäynnistä. Yhteistyöpäivä toteute-taan yhdellä kurssijaksolla.

Päällystöliiton mestaruuskilpailut 2014Viralliset:Hiihto 11. - 14.3. KAIPR (sotilaiden SM-kilpailujen yhteydessä)Ammunta 9. - 11.9. PORPR (sotilaiden SM-kilpailujen yhteydessä)Suunnistus 16. - 19.9. PSPR (sotilaiden SM-kilpailujen yhteydessä)

Epäviralliset:Golf 14.6. Lappeenrannan Päällystöyhdistys ryBiljardi 6. - 7.9. Huovinrinteen Päällystöyhdistys ry

Kilpailuissa noudatetaan liiton hallituksen kokouksessa 31.1.2014 hyväksyttyjä sääntöjä. Kilpailukutsut julkaistaan Päällys-töliiton internet-sivuilla Urheilutoiminta -osi-ossa.

• kunniakirjat ja kiertopalkinnot jaetaan• kilpailujen järjestäjien työn helpottaminen (viralliset kilpailut)• tulokset jälkikäteen virallisista tuloksista• ei erillistä PL:n palkintojenjakoa

Kilpailutoiminnan päivitetyt säännöt löyty-vät liiton nettisivujen jäsenosiosta jäsensivut >>arkisto>>pysyväisasiakirjat

Vuoden 2013 urheilutekoPäällystöliiton jäsenyhdistyksiä pyydetään tekemään esityksiä Vuoden 2013 urheilu-teoksi. Esitykset tulee lähettää (mieluiten pdf-tiedostona) perusteluineen urheilujohta-jalle 10.4. mennessä sähköpostitse (mika.raisanen@paallystoliitto.fi). Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai yh-teisölle. Palkitsemisen perusteena on vuo-den 2013 aikana tehty liikuntaan aktivoiva toiminta tai hyvä urheilusuoritus. Palkitse-minen tapahtuu kevään puheenjohtajapäi-villä ja valinnan päättää liiton hallitus. Vuo-den urheiluteko palkitaan stipendillä sekä kunniakirjalla.

Kilpailutoiminnan säännöt uudistuivatLiiton hallitus on kokouksessaan 31.1.2014 päivittänyt kilpailutoiminnan sääntöjä. Sääntöpäivitys astui voimaan 1.2.2014 alkaen. Päivitys perustui edus-tajakokouksen tahtotilaan, jossa kilpailu-toiminta lakkautetaan asteittain ja paino-pistettä siirretään jäsenten monipuolisen kuntoliikunnan tukemiseen.

Oleellisimmat muutokset ja tarkennukset• lajien vähentäminen • mestaruuskilpailut virallisissa ja epävirallisissa lajeissa• viralliset lajit kilpaillaan sotilaiden SM-kilpailujen yhteydessä (hiihto, ammunta, suunnistus)• epäviralliset lajit (biljardi ja golf) kilpaillaan jäsenyhdistyksen hakemusten perus- teella• osallistumisoikeuden rajoittaminen/ tarkentaminen• palveluksessa olevat liiton jäsenyhdistyk- sen jäsenet sekä evp-yhdistyksen jäsenet kunniapalkinnoista ja järjestämispalkki- oista luopuminen

34

Järjestyksessään 13. Hamina Tat-too –tapahtuma 29.7. – 2.8. tuo tällä kertaa korkeatasoisen soti-lasmusiikin lisäksi esille myös Itä-meren suojelun teemalla ”Itämeri –

hieno menneisyys – parempi tulevaisuus”. Konserttivieraat voivat niin halutessaan lisätä pääsylipun hintaan vapaaehtoisen summan John Nurmisen säätiön Puhdas Meri –rahastoon ja tutustua kaupunginmu-seossa esillä olevaan merenkulkua esittele-vään näyttelyyn. Uutta ovat myös Tattoo-ka-tu, ja toriteltta on palannut osaksi Haminan yöelämää, nimellä Tattoo-klubi. Lisäksi ylei-söllä on mahdollisuus tutustua 12:een Ha-minan vanhan linnoituskaupungin pihaan ja puutarhaan. Tattoon suojelijana toimii tasa-vallan presidentti Sauli Niinistö.Tattoon johto on kahden opistoupseerin harteilla. RUK:ssa palvellut kapteeni evp. Hannu Kaukiainen hyörii toiminnanjoh-tajana, ja Kaartin soittokunnan apulaiska-pellimestari, kapteeni Lassi Ikäheimo toimii tapahtuman taiteellisena johtajana.

Hamina Tattoo syntyy opistoupseerien johdolla

”Tattoossa ollaan koko päivä”

Ohjelmiston suunnittelun myötä Ikäheimo on tutustunut muualla pidettäviin vastaa-vanlaisiin tapahtumiin mm. Edinburgissa, Berliinissä ja Ystadissa Ruotsissa. Kaikkien kuuden suomalaisen sotilassoittokunnan li-säksi festivaalilla esiintyy kuusi ulkomaista soittokuntaa, mm. norjalainen His Majesty The King’s Guard ja saksalainen Heeresmu-sikkorps 300. Viimeisimpänä mukaantulon-sa on varmistanut Japanin Itsepuolustus-voimien Keskussotilassoittokunta. - Hamina Tattoolla on maailmalla varsin kova maine, mikä on helpottanut korkea-tasoisten esiintyjien saamista paikalle. Itse näen festivaalilla myös suuren merkityksen valtioiden välisen keskustelun jatkeena mu-siikin siivittämänä. Tämänvuotinen tapah-tuma on samalla näyteikkuna Puolustus-voimauudistuksen myötä varsin mittavia uudistuksia kokeneelle suomalaiselle soti-lasmusiikille, Ikäheimo kertoo. Oheistapahtumia ja palveluja lisäämällä jär-jestäjät ovat pyrkineet luomaan kokonai-suuden siten, että ”tattoossa viihdytään

koko päivä”. Aamupäivisin kuullaan ilmai-nen puistokonsertti, ja pihat avautuvat klo 12. ”A Taste of America –avajaiskonser-tissa tiistaina 29.7. klo 19 Haminan Bas-tionissa esiintyy Kaartin soittokunta johta-janaan mies suoraan Valkoisesta talosta, USA:nmerijalkaväen soittokunnan eli “The President’s Own” päällikkö, eversti Micha-el J. Colburn. Tattoon päätapahtumat eli marssishow’t järjestetään perjantaina ja lauantaina 1. – 2.8. klo 14 ja klo 20/21. Myös torstain 31.7. kutsuvierasnäytök-seen on tarjolla VIP-lippuja. Tattoo-klubin 700 hengen teltassa Kauppatorilla järjes-tetään joka ilta klo 20 jamit, joissa esiin-tyvät suomalaiset soittokunnat solisteinaan mm. Mikael Konttinen ja Paula Koivu-niemi. Puolustusvoimien tapahtumakenttä on avoinna Reserviupseerikoululla torstais-ta lauantaihin.

Lisätietoja löytyy osoitteesta www.hamina-tattoo.fi

Teksti: Matti Vihurila Kuvat: Hamina Tattoo/Petri Hiironen

35

Hamina Tattoo tarjoaa puolustusvoimien henkilökunnalle lippuja Marssishow-esityk-siin (pe 1.8. klo 14 ja 20, la 2.8. klo 14 ja 21) erikoishintaan 38 euroa+ toimitusmak-su 2,50 euroa (norm. hinta 48,50 €, por-tilta 53 €). Liput (max 2 kpl) voi lunastaa Lippupalvelun toimipisteistä maaliskuun loppuun mennessä, varaudu esittämään pv:n henkilökortti.

Hanki liputedullisesti

Tattoon historiaTattoo-termi juontaa juurensa 1600-luvul-le, 30-vuotiseen sotaan. Alankomaiden ar-meijan varuskunnissa palveli tuolloin paljon brittiläisiä, saksalaisia ja sveitsiläisiä palk-kasotilaita. Varuskuntien rumpalit lähetet-tiin illalla klo 21.30 kaupunkien kaduille soittamaan ja hätyyttelemään kapakoissa olevat sotilaat takaisin kasarmeille. Tapah-tuma tunnettiin nimellä ”doe den tap toe” (hollanninkielinen ilmaus, joka merkitsi ka-pakanpitäjille, että on aika lopettaa tarjoi-lu, ”sulkea hanat”, ja lähettää sotilaat pois). Rumpalit jatkoivat soittoaan klo 22:een, jolloin ulkonaliikkumiskielto astui voimaan. Vähitellen tästä arkisesta tavasta kehit-tyi nykyinen näytösmäinen sotilasmusiikin muoto, tattoo (aiemmin myös tap-too ja taptoo).Lähde: Wikipedia

Kaartin soittokunnan apulaiskapellimesta-ri, kapteeni Lassi Ikäheimo toimii Tattoo-tapahtuman taiteellisena johtajana.

Maailman parhaiden sotilassoittokuntien lisäksi Hamina Tattoo 2014 tuo esiin uutisia Itämereltä, kerää rahaa Itämeren luonnon puolusta-miseen, esittelee Itämeriaiheista maalaustaidetta ja historiallisia me-rikarttoja sekä soittaa Itämeren innoittamaa musiikkia.

Päällystöliiton kuvakilpailu tuoma-risto valitsi Vuoden kuvaajaksi Jaakko Ala-Hiiron, joka on vie-nyt nimiinsä kolme Kuukauden ku-

vaaja -palkintoa. Hänen otoksistaan pidet-tiin parhaana lehdessä numero 5 julkaistua “Uralla”-kuvaa, mutta myös lehdessä nu-mero 4 oleva “Osuma”-kuva sai tuomareil-ta paljon ääniä.Vuoden kuvaaja Jaakko Ala-Hiiro on “puo-liammattilainen”, sillä hän on ollut yhtenä mukana käsikirjoittamassa Puolustusvoi-mien Varusmies-elokuvaa. Se voitti viime vuonna sotilaselokuvien sarjassa ensim-mäisen palkinnon Puolan Varsovassa jär-jestetyillä filmifestivaaleilla. Festivaalin oh-jelmisto koostui historia- ja sotilasaiheisista dokumenteista sekä näytelmäelokuvista. Ala-Hiiron leipätyö opetusvideoiden parissa on haastavaa, monipuolista ja antoisaa.- Teen työtä varusmieskoulutukseen liittyvi-en opetuselokuvien parissa. Kuvaan työk-

seni videokameralla, joten sommittelu, ra-jaus ja muut kuvaukseen liittyvät asiat ovat tuttuja. Pitkään mietin, voinko osallistua kil-pailuun, mutta kun säännöissä ei ollut raja-usta, niin päätin osallistua.Voitto kuvakisassa lämmittää mieltä, mutta hän tietää, että opistoupseereissa on ka-merataitureita. Työkuvien vähäisyyteen kil-pailussa Ala-Hiiro löytää syynsä.- Työssä on keskityttävä omaan tehtävään, ja se ei anna sijaa kuvien ottoon. Esimer-kiksi ammunnoissa tulitoiminnan valvojat saisivat hienoja tilannekuvia, mutta vastuu turvallisuudesta pakottaa jättämään kuva-usajatukset sivuun. Haluan kiittää kollego-jani luottamuksesta, joustavuudesta sekä positiivisesta suhtautumisesta kuvaami-seen työskennellessäni videokameroideni kanssa tuliasemissa. Ala-Hiiro harrastaa sukellusta ja kuvaa myös veden alla, mikä on vaativaa. Onnit-telut voittajalle.

Kuukauden kuvaksi seuloutui pitkän punta-roinnin jälkeen Kari Sunin kuva “Saunan-lämmitystä”. - Kuvassa ollaan työkaverin mökillä Saa-ristomerellä. Tunnelma on odottava. Työ-porukka on tulossa saunaan. Lämmitysvai-he on menossa ja vettä kannetaan pataan. Ehkä yksi “näkäräinenkin” on otettu, Suni kuvaa tapahtumaa.Päällystön Naisten Liitosta kisaan osallis-tui vain Heidi Muhonen omaperäisesti to-teutetulla otoksellaan “Puumainen”, ja hän saa palkinnoksi Päällystön Naisten Liitto ry:n maksuttoman osallistumisen Naisten liiton kesäpäiville. Kaikkien kuvaajien kes-

Vuoden kuvaaja Jaakko Ala-Hiiro:

”Opistoupseereissa on monia hyviä kamerataitureita”Teksti: Samuli Vahteristo Kuva: Lisa Hentunen

Jaakko Ala-Hiiron erityslaatuinen työ osoittaa, miten monipuolisissa tehtävissä opistoupseerit palvel-evat. Kuvassa Ala-Hiiro on valmist-autumassa ilmakuvaukseen meri-alueella.

36

37

ken arvottiin maksuton viikko Päällystölii-ton lomakohteessa. Onnetar suosi Pekka Kustulaa.Kilpailun viimeiseen osioon tuli jo useita kuvia. Kuvien tekninen taso oli selvästi pa-rempi ja muutamassa kuvassa tunnelma oli tosi puhuttava. Kilpailun päätuomarin am-mattivalokuvaaja Jaakko Ojalan mieles-tä Jukka Gyllingin “Kirjosieppo”-kuva on ollut vaikein teknisesti toteuttaa ja se an-saitsee kunniamaininnan. Pekka Kustulan “Yöammunta”-kuvassa kuvassa on monta elementtiä, joita opistoupseerit ovat saa-neet kokea työssään. Kuva valittiin lehden kansikuvaksi.

1. ”Saunanlämmitystä”Kari Suni, kuukauden kuvaaja

2. PuumainenHeidi Muhonen, Naistensarjan ykkönen

4. ”Yöammunta”Pekka Kustula

13

4

3. ”Kirjosieppo”Jukka Gylling, kunniamaininta

2

38

Evp-yhdistys sekä Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien Perinneyhdistys (ATOP) ovat yhteistuumin päättä-neet herättää horroksestaan am-

mattikunnallemme tärkeän päivän, Vöyrin päivän, uudelleen henkiin. Perinne alkoi, kun tasavallan presidentti määräsi Vapaus-sodan aikaisen Vöyrin Sotakoulun perinteet 26.1.1956 silloisen Kanta-aliupseerikoulun vaalittavaksi. Siihen asti perinnepäivä oli ol-lut 17.10., mikä oli aikoinaan Viipurin Mar-kovillaan perustetun Jalkaväen Aliupseeri-koulun ensimmäisen kurssin alkamispäivä.Maanpuolustusopiston muututtua Maasota-kouluksi se sai uuden, lokakuulle sijoittuvan vuosipäivän, jolloin Vöyrin Sotakoulun perin-nepäivän vietto vähitellen hiipui. Nimenvaih-don yhteydessä pidetyssä juhlapuheessa luvattiin Maasotakoulun vaalivan Maanpuo-lustusopiston perinteitä jatkossakin. Näistä lähtökohdista molempien yhdistysten halli-tukset kokoontuivat Maasotakoululle Lap-peenrantaan vuosikokousasioita valmiste-lemaan ja samalla muistelemaan menneitä

Perinteet kunniaan Teksti: Pertti Heikkilä ja Keijo Koivisto Kuva: Perinneyhdistyksen arkisto

Vöyrin päivän merkeissä. Tapasimme myös Maasotakoulun johtajan - luonnollisesti pe-rinnehuoneessa. Pitämässämme keskus-telutilaisuuden avauksessa ATOPin taholta esitettiin perusteluja ja näkökulmia Vöyrin Sotakoulun perinteiden vaalimiseksi nimen-omaan Lappeenrannassa.Ammattikuntamme koulutuksen saaneiden kannalta päivä on merkittävä. Vuodesta 1953 alkaen lähes kaikki ammattikuntam-me edustajat ovat saaneet koulutuksensa yleissotilaallisen jakson tiedot ja taidot Lap-peenrannan kursseilla. Samalla yhteinen koulutus on lähentänyt eri puolustushaa-rojen ja aselajien opiskelijoita. Ali-, toimi ja opistoupseerikoulutus on tuonut sijaintinsa ja toimintansa kautta näkyvyyttä itse kou-lulle ja koko Lappeenrannalle valtakunnalli-sestikin ajatellen. Olisiko koko Lappeenran-nan varuskuntaa enää olemassakaan ilman ammattikuntamme koulutuksen pitkää his-toriaa?Tapaamisessamme koulun johtaja selvitti perinteiden muodostumista joukko-osas-

toissa ja yksityiskohtaisemmin Maasota-koulun osalta. Yleensä joukko-osastoja yhdistettäessä myös vuosipäivät joutuvat tarkasteltaviksi. Nykyisin Maasotakoulu viettää vuosipäiväänsä lokakuussa ja muis-taa siinä yhteydessä kaikkia sen edeltäjiä, joiden perinteitä se on velvoitettu ylläpi-tämään. Joukko-osastot ovat lähettäneet Pääesikuntaan esityksensä perinteiden hoidosta ja vuosipäivien vietosta. Asia on kokonaisuudessaan selvittelyssä, ja uusi käsky tullaan antamaan siitä, miten joukot huolehtivat perinteistään vuodesta 2015 alkaen.On kuitenkin mahdollista, että maanpuo-lustusta lähellä olevat yhdistykset ja asela-jikillat järjestävät itselleen tärkeinä päivinä omia juhlatilaisuuksiaan nykyiseen tapaan. Maasotakoulun osalta nykyisen käytännön mukaan tullaan suhtautumaan myönteisesti nyt esillä olevan päivän viettämiseen. Edel-lytyksenä on hyvissä ajoin koululle lähetetty tukipyyntö. Vöyrin päivän vieton yhteydes-sä voisivat myös eri kurssit kokoontua.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli ensimmäinen puolustusvoimien ylipäällik-kö, joka vieraili Kanta-aliupseerikoululla Lappeenrannassa.

EV

P

39

Akavanseniori-verkosto Teksti: Pertti Heikkilä

Yhteistyö opiskelijoiden ja seniorien välillä jatkuu. Pyrimme saamaan yhteiset näke-myksemme selkeästi esille Akavan kaut-ta yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa. Tämän vuoden keskusteluissa, joissa luo-daan pohjaa vuoden 2017 eläkeuudistuk-selle, tulee nostaa esille vahvasti työuraky-symykset. Toisin sanoen työmarkkinoiden tulee joustaa eri elämäntilanteissa, työky-vyn ehkäisyn painopiste tulee siirtää työ-paikoille ja seniorivaiheen työntekoon tulee löytää uusia joustavia ratkaisuja, jotta ole-massa olevaa kokemusta ja työpanosta ei hukattaisi. Eläkejärjestelmän tulee kohdella kaikkia sukupolvia yhdenvertaisesti. Halli-tusohjelmaan 2015 tulee nostaa kirjaus sii-tä, että sosiaaliturvan on oltava yksinkertai-nen, yhdenvertainen eikä se saa aiheuttaa kannustinloukkuja. Se ei saa myöskään nöyryyttää vaan kannustaa aktiivisuuteen.Verkosto pyrkii selvittämään ja tuomaan nykyistä paremmin esille sen, että eläke-läiset eivät ole yhteiskunnalle pelkästään menoerä. On huomattava määrä palveluita ja tuotteita, joiden menekki ilman ostovoi-maisia eläkeläisiä olisi heikkoa eli meidän toimemme ovat selkeästi valtiontaloutta tukevia. Akavan kautta pyrimme vaikutta-maan edelleen siihen, että eläkeläisten ve-rotus saataisiin tasapainoon palkansaajien kanssa. Edelleen maksamme eläketulosta enemmän veroa kuin palkansaaja vastaa-vasta palkkatulosta, ja se ei mielestämme ole oikein. Humalahakuisuus on lehtikirjoi-tusten mukaan lisääntymässä eläkeläisten juomatavoissa. Tämä on sen luonteinen asia, että siihen pitää saada jollakin tavoin muutos. Viisastenkiven löytäminen asian hoitoon ei kuitenkaan ole helppoa. Var-maankin henkilön itse pitäisi katsoa peiliin ja tehdä sitä kautta omat ratkaisunsa, sillä ympäristö tiedostaa asian useimmiten liian myöhään. Kohtuukäyttökin voi ajanoloon johtaa liikakäyttöön.

Tervetuloa perinnepäiville Parolannummelle ja Hämeenlinnaan

Evp-yhdistyksen ja Atop:n yhteiset perin-nepäivät pidetään Panssariprikaatissa. Il-moittautuminen 22.3. klo 9 - 11. Lounaan jälkeen klo 12.30 kokoonnumme piha-alueelle seppeleenlaskuun. Prikaati esitte-lee toimintaansa iltapäivän aikana, ja sen päätyttyä on mahdollisuus käydä sotilasko-dissa kahvilla klo 15 – 16. Saunominenkin ennen veljesillallista on mahdollista. Läh-demme yhteisellä kuljetuksella majoituksen edestä klo17.30 Museo Militariaan ja sieltä jatkamme suoraan veljesillalliselle Kerhora-vintola Seiskaan, missä illallinen alkaa klo 19.30.Sunnuntaina 23.3. tarjoillaan aamiainen klo 8.30 Kerhoravintola Seiskassa, ja vuo-sikokoukset alkavat klo 9.30 Atop:n ko-kouksella samassa paikassa. Kokousten välillä juodaan kokouskahvit. Tarkemmat ohjelmatiedot löytyvät evp-yhdistyksen ko-tisivuilta www.evp-yhdistys.fi.Osallistumismaksu 60 euroa sisältää lounaan, museon sisäänpääsyn, veljesillal-lisen, sunnuntain aamiaisen ja majoittumi-sen. Mikäli osallistuu vain veljesillalliselle, hinta on 40 euroa. Pitkämatkalaisten on mahdollista yöpyä prikaatissa jo pe-la väli-nen yö ja lauantain aamiaisen saa 3 euron hintaan. Kuljetusapua Hämeenlinnan rauta-tieasemalta on mahdollista saada.Sitovat ilmoittautumiset Ilkka Vahtoka-rille 3. maaliskuuta mennessä, ilkka.vah-tokari@pp.armas.fi tai tekstiviestillä puh. 044 0105 016. Eritysruokavaliot mukaan. Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamal-la osallistumismaksu evp-yhdistyksen tilil-le FI50 1131 3000 108393, 28.2.2014 mennessä.

Evp-yhdistyksen kesäpäiviä viete-tään merellisissä tunnelmissa

Päällystöliiton Evp-yhdistyksen kesäpäivät pidetään 16.- 17. elokuuta Turussa ja Vi-king Grace -aluksella risteillen Turku-Tukhol-ma-Turku-reitillä. Paketin hinta on 90 euroa (ilman museokäyntiä 75 euroa), sisältäen tulokahvit, museokäynnin Forum Marinu-

missa ja risteilyn jäljempänä mainittuine palveluineen. Parkkipaikkoja on museolla ja satamassa, ja pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset osallistujat hoitavat erikseen. Sataman paikat maksavat. Ohjelmassa mm. katsaus Merivoimiin ja sen toimintaan Turun alueella, opastettu kierros Forum Marinum -museossa. Klo 20 kokoontuminen lähtöselvitykseen Viking Li-nen terminaaliin, klo 20.55 Viking Grace lähtee, majoittuminen seaside 4 -luokassa 2 henkilöä hytissä (sisältyy hintaan, esitä kenen kanssa majoitut samaan hyttiin ja sovi etukäteen) ja ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä. Hintaan sisältyy meriaamiai-nen, Evp-yhdistyksen ohjelmaa kokousti-lassa, kahvi/tee ja hedelmiä. Buffet Aurora -päivällinen klo 15. Laiva saapuu takaisin Turkuun su 17.8. klo 19.50. Risteilyyn liit-tyvät ajat ovat Suomen aikoja.Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisajat il-moitetaan myöhemmin Päällystölehdessä ja Evp-yhdistyksen kotisivuilla.

Peruskurssilla 33 opiskelleet kokoontuvat

Peruskurssista on ensi vuonna kulunut 40 vuotta - tule mukaan kurssilaisten (avec) ta-paamiseen 11. - 13.7.2014. Majoitus Maa-sotakoululla (maksuton). Ohjelmaan kuuluu Maasotakoulun esittely (luento) ja tutustu-minen nykyisiin tiloihin sekä koulutukseen. Suunnitteilla on vielä Saimaan risteily. Tu-tustumme tietysti myös nykyiseen Lap-peenrannan kaupunkiin.Ruokailut (illallinen + aamiainen, la - su) Rakuunaruokalassa (Leon Catering). Ruo-kailuista ja risteilystä aiheutuu kuluja, joten ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan 50 euron etumaksu osanottajien sitoutta-miseksi.Maksu tilille: Hannu Paakkanen, Nordea, FI5310915000469616.Ilmoittautumiset voi tehdä seuraaville hen-kilöille: Hannu Paakkanen, 040 848 4835, hannupaakkanen@hotmail.com, Markku Nakari, +358 50588 1949, markku.nak-kari@gmail.com, Ismo Kärmeniemi, +358 50352 22850, ismo.karmeniemi@gmail-com, Eino Kaljunen, +358 5054 36946,eino.kaljunen@gmail.com

EV

P

40

Päällystön Naisten Liitto ry:n ja Päällystöliiton jäsenten perheillä on mahdollisuus hakea tuettua lomaa. Loma järjestetään Kylpy-

lähotelli Summassaaressa Saarijärvellä 27.7. – 1.8. Lomatukea voidaan myöntää korkeintaan 2 vuoden välein. Perustelkaa lomatuen tarve huolellisesti. Lomat ovat täysihoitolomia. Lomalle hyväksytyt per-heet saavat noin 2,5 kk ennen lomaa kut-sun, josta näkee mitä kaikkea lomalla on mahdollisuus tehdä. Perhelomalla pääs-tään viettämään yhteistä aikaa perheen kanssa, tavataan mahdollisesti vanhoja tuttuja sekä tutustutaan uusiin perheisiin. Hinta aikuisilta 20 €/vrk/hlö, lapset alle 17 v ilmaiseksi.Paikkoja 10 perheelleHakuaika päättyy 27.4.Lisätiedot Pirkko Lokinperä, 050 557 1717 tai pirkko.lokinpera@kolumbus.fiHakulomake löytyy Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kotisivuilta www.mtlh.fi. Ne voi täyttää siellä, kopioida ja lähettää Pirkko Lokinperälle tai hakemuksen täytön yhteydessä saamasi tunnistenumeron. Nyt joukolla lomailemaan Summasaareen.

Päällystön Naisten Liitto ry:n liittokokous pidetään 22.3. Viking Grace -laivalla.Valtakirjojen tarkistus alkaa 22.3. klo 15 ja varsinainen liittokokous klo 15.30. Liiton sääntöjen mukaan kaikkien edustajien on oltava henkilökohtaisesti paikalla kokouk-sessa.Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 13 §:ssä määräämät asiat. Liiton sääntö-jen 11 §:n mukaan jäsenyhdistys on oikeu-tettu lähettämään liittokokoukseen kaksi (2) äänivaltaista edustajaa. Yhdistyksen jäsenmäärän ollessa 50 – 99, kolme (3)

edustajaa. Yhdistykset, joiden jäsenmää-rä on 100 tai yli, ovat oikeutetut lähettä-mään liittokokoukseen neljä (4) edustajaa, joilla tulee olla yhdistyksen antama valtakir-ja. Jokaisella äänivaltaisella edustajalla on yksi ääni. Edustajan tulee olla liiton jäsen-yhdistyksen varsinainen jäsen.Edustajien määrää verrataan 31.12.2013 liitolle tilitettyjen jäsenmaksujen pohjalta tehtyyn jäsenluetteloon.

Tervetuloa!Päällystön Naisten Liitto ry:n hallitus

Päällystön Naisten Liiton liittokokous

Perheloma Kylpylähotelli Summassaaressa

PÄÄL

LYST

ÖN

NAI

SET

41

Ristikon AVAINSANAT ratkaisseiden kesken arvomme kolme kappaletta Päällystöliiton pr-esineitä.Lähetä vastaukset ja yhteystietosi 30.3. mennessä s-postiosoitteella: arto.penttinen@paallystoliitto.fi tai kirjekuoressa os. Päällystöliitto ry. Arto Penttinen, Laivastokatu 1 B ,00160 HELSINKI. Kuoreen tunnus ”Ristikko”.Joulukuun lehden ristikon arvonnassa pr-esineen voittivat: Kari Seppälä, Pentti Tirri, Jyrki Lukkarinen

Försvarsmaktens kommendör, general Ari Puheloinen har framfört sin allvar-liga oro över försvarsanslagen och

speciellt deras otillräcklighet efter 2015. De redan fattade besluten om nedskär-ningar har lett till att verksamheten, perso-nalen och materialanskaffningarna har re-ducerats till en nivå som ger anledning att fråga om man i fortsättningen kan tala om en trovärdig, självständig försvarsförmåga som inkluderar hela landet. Ifall man inte får de förhöjda försvarsanslag som kom-mendören föreslagit, hotas alla de tre fak-torer som upprätthåller försvarsförmågan av nya nedskärningar.Försvarsreformen torde vara det enda ut-vecklingsprojektet inom statsförvaltningen där man kommer att uppnå de givna spar-kraven och övriga målsättningar. Således måste landets regering rikta de utlovade resurserna till försvarsmakten för att säker-ställa verksamheten enligt givna målsätt-ningar - ytterligare nedskärningar kan un-der inga omständigheter komma på fråga. Finansieringen i kommande lösningar bör dimensioneras så, att personalmängden garanteras till 12 300 i enlighet med mål-sättningarna, verksamheten kan återställas till minst den nivå som rådde före reformen och den materiella beredskapen kan åter-

Finansieringen utgör grunden för ett trovärdigt nationellt försvar

ställas till den nivå som fredstida och un-dantagsförhållanden förutsätter.Ett trovärdigt försvar som inkluderar hela landet innebär inte endast verksamhet som pågår under djupt fredstillstånd utan fram-för allt med en hurudan organisation man försöker svara mot olika hot. Det självstän-diga och trovärdiga försvaret grundar sig på en omfattande expertbedömning av de möjliga hot som man bör kunna svara mot. Man har enligt denna bedömning de-finierat helhetsbehovet av organisationer för undantagsförhållanden. I takt med att den alltmer tekniska funktionsmodellen som bygger på mobilitet har tagits i bruk har de organisationer som är avsedda för undantagsförhållanden, enligt experterna, skurits ned till sin yttersta gräns. De nya vapensystemen och det nya stridssättet förutsätter också nytt kunnande av de per-soner som placerats i organisationer för undantagsförhållanden. Antalet yrkesmili-tärer räcker i dagens läge inte heller till för att fylla de krav som har ställts på verk-samheten inom organisationer för undan-tagsförhållanden eller kunskapskraven på cheferna i dessa organisationer. Produk-tionen av en chefsreserv som bygger på stampersonalens kunnande och ett tillräck-ligt antal yrkesmilitärer är det viktigaste

sättet att trygga verksamheten i de organi-sationer som är avsedda för undantagsför-hållanden. Denna egenskap bör försvaras I alla lägen genom att man tryggar åtmins-tone den nuvarande nivån I fråga om yrkes-militärernas kunnande och antal I fredstida organisationer nu och i framtiden. Försvarsreformens 4:e skede pågår för närvarande. Målsättningen bör vara att personalplanen färdigställs senast 30.6.2014. Senast nu är stunden inne då var och en som aktör bör främja upp-nåendet av målsättningen genom att öka öppenheten och sitt kunnande samt moti-vera redan fattade beslut och kommande beslut. Det är ytterst viktigt att nå mål-sättningarna åtminstone för de enskilda tjänsteinnehavarnas del. Även de har rätt att börja fatta beslut som berör dem själ-va och sina nära. Dessa beslut som gäller framtiden kan vara svåra. Vi har inte råd att förlora en enda sakkunnig militär p.g.a. osäkerhet eller illa motiverade lösningar. Alla beslut som skjuts upp till efter semes-tern kan försvaga planeringsgrundernas trovärdighet och således även återspeglas negativt på den tämligen positiva arbets-givarbilden.

Sakari VuorenmaaOrdförande

Mar

ko N

iem

inen

SV

EN

SK

RE

SU

MÉ

Minor Changes in Crisis Management Service TermsBy: Marko Jalkanen

Minister of Defence Carl Haglund ap-proved late last year a proposal by the Crisis Management Staff Co-

operation Group concerning per diem al-lowances specific to each operation and other particular terms of service in 2014. The crisis management per diem allow-ance is a compensation for unusual serv-ice conditions. The amount is based on the risk level of each operation, in turn based on a threat assessment and environment assessment. Adjustments to the previous figures were minor.

After the turn of the year, the crisis man-agement allowance of UNTSO military ob-servers tasked to serve in the territory of Syria, was raised from 25 to 50 euros. In the operations in Mali and continental So-malia, a special 25 euro daily allowance is paid in addition to the crisis management per diem. Also in the UNMOGIP operation in Kashmir an increased allowance is paid due to difficult conditions. These and other operation specific terms of service will be reviewed again by 30 June 2014.The salary increase of 15 % and no less

than 500 euros remains unchanged for the Finnish crisis management force person-nel in Afghanistan. Those serving in ISAF as advisors to the military and the police or as instructors, will receive a MAT PAT ad-ditional compensation. The addition is dou-ble the difference between the person’s duty requirement class salary and the next higher class salary, however no less than 800 euros per month

43

The National Defence University is the Defence Forces’ highest institute of military learning, through which also

some institute officers seek to further their careers. Over the last ten years, 85 insti-tute officers have graduated from the Na-tional Defence University as Bachelors and Masters of Military Science.Students with a background as institute officers have shown higher than average success in their studies. Knowledge and earlier experience of practical work and motivation have been evident.- Institute officers have had practical expe-rience of conducting exercises as well as knowledge that you can’t learn in books. This they have shared with other students in class, says the University’s Rector, Com-modore Veijo Taipalus.

When the command staff education was reorganized in the early 2000’s, institute officers were given the opportunity to up-grade their earlier degrees to officer’s de-grees. Such students were credited for their earlier studies and received person-ally tailored study programs that they com-pleted both in class and as distance learn-ing.Nowadays, institute officers apply for Bachelor’s and Master’s studies in a regu-lar university application procedures. Stud-ies are completed according to the stand-ard curriculum without credits for earlier studies. Due to institute officers’ age distri-bution, applicants have become scarce. An institute officer with no less than 15 years of service remaining is eligible for studies.

Institute Officers Are Successful StudentsBy: Antti Kymäläinen

PÄ

ÄL

LYS

TÖ

BR

IEF

LY

Commander of the Defence Forc-es, General Ari Puheloinen, has ex-pressed his serious concern for de-

fence funding beyond 2015 and especially for how inadequate it is. Due to the cuts that have already been decided, functions, staff and materiel procurement have been downsized to a level that makes one doubt if we can still talk about a credible, nation-wide defence capability. Unless the fund-ing is increased as the Commander has proposed, further cuts loom over all three main components required to uphold this capability.The defence restructuring can well be the only government development program that may actually reach its goals, includ-ing savings. Therefore the national gov-ernment is obliged to provide the Defence Forces with the resources that have been promised to uphold its functions when the end state is reached. Further cuts of any shape or form are out of the question. Fu-ture funding solutions must be able to se-cure the targeted level of 12 300 employ-ees, to restore functions at least to the scale preceding the restructuring and to

Funding is the Basis for Credible National Defence

restore materiel levels to those required in both peacetime and wartime.A nationwide, credible and independent defence does definitely not mean just the work in a stable peacetime environment. It means, first and foremost, the organiza-tion that would respond to a crisis. An in-dependent and credible defence is based on a broad expert assessment of poten-tial threats requiring response, thus setting the requirements for a wartime organiza-tion. The experts find that an increasingly technical and mobile doctrine has led to wartime organizations being cut to their utmost limit. New weapon systems and combat doctrine require totally new capa-bilities of the personnel serving in these or-ganizations. Even the present number of professional soldiers is not enough to ful-fil the tasks and leadership requirements of a crisis organization. The formation of a reserve of leaders, solidly based on the knowhow and numbers of our professional staff, is the crucial system that will secure the functionality of a crisis organization. This system must be always be defended by securing at least the present level of

knowhow and numbers of professional sol-diers in a peacetime organization, both to-day and tomorrow.The fourth phase of the defence restructur-ing is underway, and the goal must be to complete the personnel plan by the end of June 2014. Now at least is the time when everyone must further this goal, especially by increasing openness and personal kno-whow and stating why each decision has been and will be made. Reaching this goal is especially important for individual em-ployees, because they are also entitled to make decisions, sometimes painful deci-sions, concerning both their own and their families’ future. We can no longer afford to lose a single professional due to uncertain-ty or unfounded decisions. All decisions that are postponed beyond the summer may undermine the credibility of the plan-ning process and have a negative impact on the employer’s quite positive image.

Sakari VuorenmaaChairman

Kai L

aine

Nauti talven lomastasi

Saariselkä (Markovilla)- viikko 240 €, sesonki 300 € - viikonloppu 120 €, vrk 60 € (sesonkiviikot 1,8 – 17,36 – 38,52)Koli (Hiisiranta)- viikko 240 €, sesonki 300 € - viikonloppu 120 €, vrk 60 € (sesonkiviikot 1, 8 – 12, 52)Vierumäki (Rauhalinna)- viikko 305 €, sesonki 355 € - viikonloppu 150 €, vrk 75 € (sesonkiviikot 23 – 32)

Upseeriliiton mökitVierumäki Upseeriliiton mökit ovat käytettä-vissä myös ns. äkkilähtöperiaat-teella. (Varaus 4 vko ennen) Mökkien varaukset Päivi Schroderus,puh. (09) 6689 4014 tai schroderus (at) upseeriliitto.fi www.upseeriliitto.fi

Helsingin asunnot Runeberginkatu 65 (yksiö) 35 €/vrk Runeberginkatu 48 (kaksio) 60 €/vrkLiiton ulkopuolisilta vuokraajilta vuok-raushinnat peritään kaksinkertaisina pl. Upseeriliiton jäsenet.

Varaukset: Netissä jäsensivujen kautta.Anja Mustajoki 040 301 9290 tai Sanna Karell 040 301 9297tai sähköpostilla toimisto@paallystoliitto.fiwww.paallystoliitto.fi

liiton lomakohteissa

Kuva: Lapin matkailu