Yhteenveto Alueellista ennakointia älykkäästi —työskentelystä keväällä 2015

EDELLYTYKSIÄ ENNAKOIVALLE RAKENNEMUUTOKSELLE

SISÄLTÖ

Johdanto

Rakennemuutos ja ERM

ERM — mitä on vahvistettava?

ERM lisää alueen resilienssiä

ERM tarvitsee

ennakointia

vuoropuhelua ja yhteistyötä

tulevaisuuskestäviä strategioita

kokeilukulttuuria

mahdollistajia

Johtopäätökset

ERM kokonaisuus

seuraavia askeleita

Joustava kestää murroksessa

Resilientillä alueella elinkeinot uudistuvat ja rakennemuutosta hallitaan. Alue varautuu työllisyyden ja aluetalouden muutoksiin ennakoimalla elinkeinorakenteen muutoksia ja aktiivisesti edistämällä toivottavaa kehitystä. Tämä toiminta on ennakoivaa rakennemuutoksen hallintaa (ERM).

Toteutuakseen ERM tarvitsee alueilla ennakointia, vuoropuhelua eri tasoilla, tulevaisuuskestäviä strategioita sekä rohkeaa kokeilukulttuuria. Tuekseen se tarvitsee mahdollistajia keskushallinnossa — muutoksia lainsäädännössä säätelyn keventämiseksi, joustavuutta rahoitusrakenteissa ja siiloutumisen vähentämistä hallinnon eri tasoilta.

TEM:n kirje alueille helmikuu

ennakkokysely alueille ja sen koonti

työpajan ennakkoaineistot alueille

työpajat ELY-keskus alueilla 16 pajaa (Uudellamaalla kaksi)

288 osallistujaa

maaliskuu -toukokuu

työmuistio pajan jälkeen palaute

työpaja-aineistojen koonti

koontityöpaja TEM alueosastolla

kesäkuu

raportti ja ERM-seminaari

elokuu 26.8.2015

EDELLYTYKSIÄ ENNAKOIVALLE RAKENNEMUUTOKSELLE

#ERMalueetTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee uutta ennakoivan rakennemuutoksen toimintatapaa — ERM. Toimintatavalla pyritään uudistavaan rakennemuutokseen ja siten välttämään hallitsemattomat äkillisen rakennemuutoksen tilanteet. Ennakoimalla elinkeinorakenteen muutoksia, aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja yhteistyöllä yritysten kanssa, vähennetään aluetalouden ja työllisyyden muutosten haitallisia vaikutuksia.

Uusi toimintatapa halutaan kehittää yhdessä alueiden kanssa. Sen vuoksi jokaisen ELY-keskuksen alueella järjestettiin työpaja kevään 2015 aikana. Työpajassa avattiin ERM-ajattelua, kuultiin alueella tehtävästä ennakointityöstä ja kerättiin näkemyksiä muutamiin älykkään erikoistumisen kautta esiin nousseisiin teemoihin. Työpajakierrosta edelsi ennakkokysely alueille, jossa heitä pyydettiin tekemään itsearviointi alueen ennakointityön tilasta ja siitä, miten älykäs erikoistuminen ja ennakointi on alueen strategiatyössä huomioitu.

Prosessi käynnistyi odotuksella, että sen kautta syntyy näkemys alueellisen ennakoinnin ja älykkään erikoistumisen nykytilasta sekä kehittämiskohteista. Työskentelyn kuluessa painotus siirtyi enemmän sen selkeyttämiseen, mitä ERM-kokonaisuus käytännössä alueilla tarkoittaa ja miten sitä voidaan ministeriön puolelta tukea. Tärkeää oli myös luoda pohjaa välittömän vuoropuhelun jatkumiselle TEM:n alueosaston ja alueiden välille. Kokeilukulttuurin hengessä lopputulosta ei määritelty ennakkoon, vaan se muotoutui työskentelyn aikana.

Tässä koonnissa on tiivistetty keskeiset havainnot aineistojen ja keskusteluiden pohjalta. Työskentelyä fasilitoivat ja koonnin ovat laatineet Seija Kiiskilä, Futures Garden ja Kati Kiiskilä, Sito Oy. Työpajojen käytännön järjestelyistä ja osallistujien kutsumisesta vastasivat ELY-keskusten strategiapäälliköt ja maakuntaliittojen ennakointivastaavat. Lämmin kiitos heille tästä avusta.

JOHDANTO

RAKENNEMUUTOS JA ERM

Rakennemuutos on ilmiönä muuttunut ja nopeutunut. Se on jatkuvaa ja arkipäiväinen osa elinkeinorakenteen ja yritysten uudistumista. Rakennemuutosta ei voi poistaa tai pysäyttää, sen sijaan sitä kannattaa yrittää ymmärtää ja hallita, jopa edistää.

Hitaaseen rakennemuutokseen voidaan vaikuttaa ja varautua. Äkillisten hallitsemattomien rakennemuutostilanteiden määrää tai ainakin niiden kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää varautumisella ja elinkeinorakenteen aktiivisella uudistamisella.

resilientti alue

ennakointi

varautuminen

uudistuminen

”ERMiä ei voi tehdä yksin

julkishallinnon voimin. Ennakointi onnistunee parhaiten

vuorovaikutuksessa kaikkien toimijoiden kesken

#ermalueet”

ERM edistää rakennemuutoksen hallintaa ja elinkeinojen uudistumista ja sitä kautta parantaa alueen joustavuutta eli resilienssikykyä. Rakennemuutos on aina mahdollisuus.

ERM-ajatteluun kuuluu ennakoivan toimintatavan vahvistaminen ja se on alueen aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Ennakoiva rakennemuutos on jatkuvaan strategiatyöhön ja päätöksentekoon liittyvä asia. Tavoitteena on, että ERM-ajattelu on sisällä olemassa olevissa suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmissä.

ERM — MITÄ ON VAHVISTETTAVA?Sisällöllisesti ja toimintatapana ERM-ajattelu on maakunnissa tuttu, vaikka käsite on uusi. Toimintatapana ERM tarvitsee vahvistusta sekä alueilla että ministeriössä. Keskeisimmät vahvistamista vaativat asiat ovat seuraavia:

Nähdään rakennemuutos myönteisenä asiana Hidas rakennemuutos on mahdollisuus alueen uudistumiselle ja menestymiselle, sen sijaan äkillinen hallitsematon rakennemuutos on riski.

ERM-ajattelu kulkee läpi maakunnallisen suunnittelujärjestelmän maakuntaohjelmasta toteuttamissuunnitelmaan ja se näkyy myös maakuntakaavoituksessa.

Osallistetaan laajasti ja otetaan käyttöön uusia työtapoja Otetaan strategiatyöhön laajasti toimijoita mukaan ja tehdään tavoitteista yhteisiä. Mukaan voi tulla uusia yllättäviä tahoja ja yrityksiä, jolloin osallistumisen tavat voivat vaatia kehittämistä.

Laaditaan vaihtoehtoisia skenaarioita Skenaariotyössä huomioidaan rohkeasti sekä toivottavat että ei-toivottavat tulevaisuudet. Tämä tarkoittaa pitkän aikavälin ennakoinnin merkityksen nostamista lyhyen aikavälin ennakoinnin rinnalle.

Seurataan kehitystä eri skenaarioiden suhteen ja tehdään korjaavia toimenpiteitä kohti toivottavaa tulevaisuutta. Tätä kautta parannetaan joustavuutta ja riskinsietokykyä.

Tehdään joustavampia strategioita ja varaudutaan muutokseen Joustavat, yksinkertaiset ja elävät strategiat mahdollistavat päätösten ja valintojen tekemisen skenaarioiden ja muuttuneiden tilanteiden pohjalta. Hyviä kehityskulkuja voidaan tukea ja varautua sekä menestykseen että haasteisiin.

Rakennetaan kokeilukulttuuria, otetaan riskejä ja opitaan ERM tuo rahoitukseen hallittua riskinottoa ja hankkeisiin kokeilukulttuuria. Epäonnistumisten salliminen, tiedon jakaminen ja kannustaminen kohtaamisiin lisää jatkuvaa oppimista.

ERM osaksi strategiatyötä. #ermalueet

ERM LISÄÄ ALUEEN RESILIENSSIÄ

Resilienssi on dynaamista kykyä tarttua tilaisuuteen. Tänä päivänä

korostuu ketteryys ja joustavuus, nopea reagointikyky.

#ERMalueet

Kunhan vastustuskyky olisi myönteinen ominaisuus eikä käänny vastustamiskyvyksi

#hymiö #ERMalueet.

Alueet ja niiden kehittäminen uusissa haasteissa

Yhteiskunnalliset muutokset ovat muuttaneet alueiden merkitystä ja niiden kehittämistä. Trendinä kiristyvässä kilpailussa on alueiden yhteistyön syveneminen, erikoistuminen ja tuen hakeminen alueen vahvuuksien kehittämiselle entistä kauempaa.

Alueen menestys muodostuu paikallisesta toimintaympäristöstä, asemasta globaaleissa verkostoissa ja kilpailukyvystä. Kilpailukyky on toisaalta ominaisuus, joka mahdollistaa kilpailuun osallistumisen ja toisaalta potentiaali, joka mahdollistaa muita paremman menestymisen.

Olennaista alueen menestykselle onkin löytää vastauksia kysymykseen, miten luodaan kilpailuetua paikallisista lähtökohdista.

Lähde: Markku Sotarauta, Nina Mustikkamäki & Reija Linnamaa. Alueet uusien haasteiden edessä. 2001. (Teoksessa: Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. http://bit.ly/1eIFEr0 Alkuperäislähde Linnamaa 1999)

Resiliensiin kuuluvia käsitteitä

Resilienssin mittaamisesta esimerkiksi: Suomen seutukuntien taloudellinen kilpailukyky ja resilienssi. Karppinen & Vähäsantanen 2015 http://bit.ly/1HJjDnd

Resilienssi tässä yhteydessä kuvaa sitä, kuinka alue kestää muutoksia ja selviytyy niistä. Toisin sanoen, miten alue pystyy säilyttämään tai kehittämään kilpailukykyään jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kilpailutilanteessa. Niin yksilöiden, yhteisöjen kuin alueenkin resilienssi kehittyy oppimisen myötä. ERM-toimintatapa auttaa parantamaan alueen resilienssikykyä mm. ennakoinnin, yritysten ja instituutioiden toimintatapojen, kokeilujen ja niistä oppimisen sekä verkostojen kehittämisen kautta.

Sekä alueet että TEM hyötyisivät yhteisestä resilienssityökalusta, jota alueet voisivat käyttää itsearvioinnin tukena ja pohjana vuoropuhelussa keskushallinnon kanssa. Työkalun tulee sisältää kvantitatiivisten arvojen ohella kvalitatiivisia ja ns. “pehmeitä” käsitteitä, joiden mittaaminen numeerisesti on haastavaa.

Useimmilla alueilla resilienssikykyä pidetään vähintäänkin kohtuullisena ja useissa tapauksissa myös erittäin hyvänä. Alueella koettuun resilienssikykyyn vaikuttaa mm. se, millainen on alueen toimintakulttuuri, kuinka sitä johdetaan ja kuinka tavoitehakuinen alue on.

Ennakointi on asenne

Ennakointi kuuluu kaikilleERM TARVITSEE ENNAKOINTIA

KOKONAISKUVA ALUEELLISESTA ENNAKOINNISTA

Alueellisen ennakoinnin itsearviointi tehtiin käyttäen ReFo-työkalua* ja sen tuloksia pohdittiin akvaariokeskusteluna. ReFo-työkalun kautta tulee arvioitua kattavasti ennakointityön merkitystä, rakenteita ja kehittämistä.

Alue-ennakointi on aina alueensa näköistä: yhtä yhtenäistä toimintatapaa ei voi olla, koska alueen toimintakulttuuri ja yhteistyön tavat vaikuttavat siihen.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että alueissa on ääripäitä:

MIKSI ENNAKOIDAAN aluekehityslain mukainen tehtävä — ennakoidaan itselle/alueen kehittämiseksi

SISÄLTÖ ennakointi painottuu koulutustarve-ennakointiin — ennakointi on monialaista ja moniäänistä

JATKUVUUS ennakointi on hankepohjaista — ennakointi on osa pysyviä toimenkuvia

KETKÄ ennakointi on vain jonkun tai joidenkin toimenkuvassa — alue-ennakointia tehdään laajana verkostoyhteistyönä ja sen koetaan kuuluvan tehtävänä kaikille

RAHOITUS ennakointityön resurssointi on epäselvää — työlle on varattu rahoitus

SYSTEMAATTISUUS ennakoinnin tehtävät ovat satunnaisia — ennakointia tehdään toistuvien tapahtumien vuosikellolla

*http://bit.ly/ReFoarviointi

ennakointi päätöksen- teko

Ennakoinnin ja päätöksenteon välisessä yhteydessäOllakseen vaikuttavaa alueellisen ennakoinnin tulee tukea päätöksentekoa ja olla osa sitä. Käytännössä yhteys maakunnalliseen päätöksentekoon on kuitenkin vaihteleva. Enemmistö alueista nosti tämän myös tärkeäksi kehittämiskohteeksi.

Ennakoinnista tulee osa päätöksentekoa silloin, kun organisaatioiden ja yritysten päättäjät eri tasoilla itse osallistuvat ennakointiin

päättäjille tuotetaan ennakointitietoa siten, että he voivat sitä käyttää

alueellinen ennakointi on osa alueen prosesseja päätöksentekoon käytettävä ennakointitieto on riittävän pitkälle katsovaa ja laaja-alaista, jotta päätöksen vaikutuksia voidaan arvioida

Sellainen ennakointi, jota ei tehdä päätöksenteon tueksi, on turhaa. PKS

#ERMalueet työpajassa.

Alueellisessa ennakoinnissa on kehitettävää erityisesti

Tämä haastaa

ennakointiprosessin - ovatko päättäjät siitä tietoisia ja osallistuvatko he siihen ja millä tavoin?

tiedon tuotannon - tuotetaanko tietoa oikeaaan aikaan ja käyttökelpoisessa muodossa?

päättäjät - puolustetaanko olemassa olevaa vai kyetäänkö irroittautumaan polkuriippuvuudesta?

Ennakointitietoa on olemassa ja sitä tuotetaan paljon. Tiedolla on kuitenkin merkitystä vain silloin, kun sitä käytetään ja se jaetaan. Jotta sitä voidaan käyttää, käsitteiden tulee olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Lisäksi tiedon pitää olla räätälöitävissä käyttötilanteelle relevantiksi.

MITÄ? Tiedon tulee olla monipuolista. Se sisältää sekä määrällistä että laadullista tietoa ja menneisyyttä kuvaavien aineistojen ohella vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Yhä enemmän tarvetta on myös kansainväliselle tiedolle.

MILLOIN? Tietoa olisi tuotettava suhteessa alueen päätöksenteon sykleihin säännöllisesti.

KENELLE JA MILLÄ KIELELLÄ? Kunkin aineiston osalta olisi mietittävä se, kenelle se on suunnattu. Kieli tulee muokata loppukäyttäjän mukaan. Yksinkertainen ja selkeä kieli toimii kaikkien kohdalla.

MITEN? Monipuolinen tieto jalostuu yhteistyössä. Ne, joille tietoa tuotetaan, ovat myös hyviä tietolähteitä (esim. globaalissa markkinassa toimivat yritykset tai päätöksentekijät).

MISSÄ MUODOSSA? Laajojen tieteellisten raporttien ohella tarvitaan lyhyitä visuaalisia tiivistelmiä, infografiikkaa, havainnollistavia karttoja ja tunnuslukuja.

MILLÄ VÄLINEILLÄ? Viestinnässä olisi otettava käyttöön perinteisten kanavien ohella monimuotoisesti sosiaalinen media.

Ennakointitietoa eri näkökulmista

Alueellisessa ennakoinnissa on kehitettävää erityisesti

ENNAKOINTI- TIETO

MENNYT

TULEVA

MÄÄRÄLLINEN

LAADULLINEN

Ennakointitiedon jalostamisessa ja viestinnässä

Ennakointiosaamisen vahvistamisessa ja prosessin johtamisessaAlueellisessa ennakoinnissa on kehitettävää erityisesti

Alueellisen ennakointityön selkeydessä ja sen johtamisessa on suuria eroja. Mikäli kokonaisprosessi on tiedossa, voidaan ennakointityö

linkittää muuhun toimintaan ja poistaa päällekkäisyydet

sitoa ennakointi osaksi alueen päätöksentekoa

nähdä kehittämistarpeet

määrittää roolit ja vastuut, koordinoida toimintaa

sopia tarvittavat resurssit — nähdä mitä jo olemassa

olevien resurssien puitteissa tehdään ja voidaan tehdä

arvioida tuloksia ja muuttaa toimintatapoja arvioinnin

pohjalta

ottaa uusia toimijoita mukaan — mm. yritykset, nuoret

hyödyntää kansallisen ja kansainvälisen ennakointityön

tulokset

Ennakointia on tehty alueilla 1990-luvulta saakka pääasiassa projekteina ja koulutus- ja työvoimatarve-ennakointina. Aluekehityslaki 2010 vauhditti alueellisen ennakoinnin kehittämistä. Osa maakunnista on luonut selkeän toimintatavan, joka on johdettu ja resursoitu. Osa maakunnista toimii edelleen hankkeiden pohjalta ja osassa ennakointi on yksittäisten henkilöiden vastuulla.

Alueilla kaivataan edelleen myös kansallisen ennakointityön selkiyttämistä, jotta oma alueellinen työ voidaan sovittaa sen mukaan ja hyötyä kansallisesta työstä.

ERM TARVITSEE VUOROPUHELUA JA YHTEISTYÖTÄ

Miten #ERMalueet osallistaa ennakointiin

kansalaiset? Erityisesti nuorten osallistuminen esillä #FSightFriday'ssa

#Ennakointi ja vahva #yhteistyö on tärkeää alueen

kehittymisen kannalta.#ERMalueet #Lappi #alueet

#resilienssi

Kuka edustaa yrittäjiä: järjestö vai itse yrittäjät. Ennakointityöhön tarvitaan ”kaksikerroksinen rakenne”.

Yrittäjäjärjestöt ja kauppakamari ovat hyviä edustamaan yrityksiä

”ykköskerroksessa”.

TASO VETOVASTUU ESIMERKKEJÄ NÄKÖKULMISTA

työntekijä /kansalainen

johto & työntekijä /kukin itse

oman ammatillisen toimintaympäristön muutokset ja osaamisen kehittäminen

organisaatio johtouudet liiketoimintamahdollisuudet, teknologian kehitys

kunta/kaupunki johto

kunnan elinkeinorakenteen muutos ja osaamistarpeet, fyysisen infrastruktuurin ja maankäytön muutokset

seudullinen ennakointi

kehittämisyhtiö, seutuyhteistyö

seudun elinkeinorakenteen muutos ja osaamistarpeet

alueellinen ennakointi-

verkosto

maakuntaliitto ja ELY-keskus, koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset

alueen elinkeinorakenteen muutos ja osaamistarpeet

kansallinen ennakointi KEV, TEM alueosasto

globaali kehitys, megatrendit, alueiden elinkeinorakenteen muutos

kansainvälinen ennakointi -yhteistyö

alueet ja KEV globaali kehitys, megatrendit, kansainväliset markkinat

YHTE

ISTYÖ

, TIED

ONVA

IHTO,

TIEDO

NTUL

KINT

A

Ennakointia tulee tehdä eri tasoilla

HAASTE: Kuinka eri tasot keskustelevat luontevasti keskenään ja kuinka ennakointi arkipäiväistetään.

Eri tasojen välinen yhteistyö on nostettu esille mm. Valtioneuvoston kanslian ehdotuksessa kansallisen ennakoinnin toimintatavasksi http://bit.ly/KEVennakointi

Yhteistyötä yritysten kanssa

Julkissektorivetoisessa ennakointityössä yhteistyö yritysten kanssa on tunnistettu tarpeelliseksi, mutta samalla käytännössä haasteelliseksi. ERM-toimintatavan näkökulmasta yhteistyö on kuitenkin keskeistä, joten siihen on löydettävä joustavia toimintatapoja. Jotkut kokevat tilanteen jopa kiusallisena - joko yrityksiä ei haluta vaivata tai toisessa ääripäässä eri toimijat käyvät yrityksissä kysymässä sirpaletietoa turhankin usein, mutta tieto ei välity päätöksentekoon.

Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on kaksisuuntaista. Yritykseltä saadaan arvokasta tietoa tulevaisuudennäkymistä ennen kaikkea lyhyellä aikavälillä. Vastaavasti yritykselle voidaan viedä ennakointitietoa etenkin pitkän aikavälin näkymistä. Molemmissa tapauksissa tiedon on oltava räätälöityä hyödylliseen muotoon. Vuoropuhelu luo yhteistä tietopohjaa ja tukee päätöksentekoa sekä yrityksissä että julkisella sektorilla.

Ennakointi yhteydessä päätöksentekoon/osaksi johtamista

* * * * * * * * * * * * *

Ennakointitiedon jalostaminen ja viestintä

* * * * * * * * * * * *

Ennakointiosaamisen vahvistaminen ja prosessin johtaminen

* * * * * * * * * *

Yritysyhteistyö * * * * * * * * *

Sisältöjen kehittäminen * * * * * * *

Osallistaminen ja verkostot * * * * *

Ennakoiva työote kaikille * * * * *

Alustat ja työvälineet * * * * *

Asenne-rohkeus * * *

Vaikuttavuuden mittaaminen * * *

Maakuntarajat ylittävä yhteistyö

*

Alueiden välistä yhteistyötä ennakoinnin kehittämiseksi

Maakuntien välistä yhteistyötä ennakoinnin osalta ovat pisimpään tehneet Keski-Suomi ja Pirkanmaa vuodesta 2009 lähtien vuosittaisessa tapaamisessaan. Kuusi läntistä maakuntaa tekivät yhteistyötä EMMA-projektissa 2013.

Valtakunnallisesti alueet ovat tavanneet TEMin koolle kutsumassa Alueellisen ennakoinnin seminaarissa, jossa kaikki maakunnat ovat mukana.

Oheisessa taulukossa on esitetty työpajoissa esille tulleet tärkeimmät alueellisen ennakoinnin kehittämiskohteet maakunnittain. Tämän pohjalta voisi synnyttää uutta aluerajat ylittävää yhteistyötä ja jakaa toimintatapoja.

*yhteinen työskentely Etel

ä-Kar

jala

ja

Kym

enla

akso

*

Etel

ä-Po

hjan

maa

Etel

ä-Sav

o

Kai

nuu

Kan

ta-H

äme

Kes

ki-S

uom

i

Lapp

i

Pirk

anm

aa

Pohj

anm

aa ja

Kes

ki-P

ohja

nmaa

*

Pohj

ois-

Kar

jala

Pohj

ois-

Pohj

anm

aa

Pohj

ois-

Sav

o

Päijä

t-H

äme

Sat

akun

ta

Uus

imaa

Vars

inai

s-Suo

mi

ERM TARVITSEE TULEVAISUUSKESTÄVIÄ STRATEGIOITA

Onko mallia siitä, että joku alue olisi valinnut jonkun älykkään

erikoistumisen tien ja onnistunut? Onko tilannetta, jolloin elinkeinorakenteen

yksipuolisuus on hyväkin juttu?

Lähde käsitteelle tulevaisuuskestävä strategia: Elina Hiltunen 2012, Matkaopas tulevaisuuteen.

rullaava strategiatyö

Tulevaisuuskestävä strategia on testattu erilaisissa skenaariovaihtoehdoissa ja siihen liittyy toimintaympäristön seuranta, arviointi ja strategian jatkuva päivittäminen. Riskit on tunnistettu ja niihin varautuminen huomioidaan toiminnassa. Tulevaisuuskestävällä strategialla tuotetaan kilpailuetua paikallisista lähtökohdista ja lisätään resilienssiä. ERM tarvitsee tulevaisuuskestäviä strategioita sekä ketterää ja kokeilevaa toteutusta.

Maakunnissa on monia eri strategioita. Maakuntastrategioiden lisäksi tehdään erillisiä strategioita ja ohjelmia valittuihin teemoihin liittyen.

Osa maakunnista on tehnyt Älykkään erikoistumisen strategian huomioidakseen Eurooppa 2020 -strategian painopisteet alueensa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Suurin osa maakunnissa on sisällyttänyt tarkastelun osaksi maakuntasuunnitelmaa tai -strategiaa.

Tulevaisuuskestävällä strategialla resilienssiä

Älykkäällä erikoistumisella tarkoitetaan alueen omien vahvuuksien ja potentiaalisten kasvualueiden

tunnistamista ja niiden saattamista kehittämällä alueen kilpailueduksi. Ydin on erikoistuminen omiin vahvuuksiin,

erilaisia rajoja ylittävä toiminta ja osaamisalojen ennakkoluuloton yhdistäminen.

Älykkään erikoistumisen painopisteet ovat maakunnan vahvoja

alueita, joilla halutaan profiloitua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Elinkeinoelämää tukeva tutkimus- ja

koulutustoiminta on olennainen lähtökohta uudistuvalle yritys- ja innovaatiotoiminnalle.

vaihtoehtoiset skenaariot

strategian laadinta

skenaarioiden seuranta

strategian toimivuuden arviointi, mittaaminen

korjaavat toimenpiteet

ennakointi

strategiatyö

toteutus

vahvuudet ja mahdollisuudet: toivottavat ja ei-toivottavat globaali näkemys

laaja vuorovaikutus rajojen ylittäminen älykkään erikoistumisen valinnat

hallittu riskinotto toimenpideohjelmat kokeilut hankkeet

Alueellinen strategiatyö on viime vuosina pohjautunut skenaariotyöhön. Strategioiden laadinnan jälkeen skenaarioiden seuranta on usein jäänyt ohueksi. Strategiat ovat myös varsin stabiileja — muutoksia ei tehdä helposti, vaikka toimintaympäristön nähdään muuttuvan. Silloin strategioiden hyödynnettävyys päätöksenteossa vähenee.

Rullaava strategiatyö

ERM TARVITSEE KOKEILUKULTTUURIA

Mietin: missä lymyävät #kokeilukulttuuri'n innovatiiviset

toteuttajat? Yrityksissä? Oppilaitoksissa? #ermalueet

Satakunnan ERM-työpaja: Onko Suomi yhden totuuden maa? #ERMalueet

#elinkeinorakenteenuusiutuminen @TEM_uutiset #satakunta

Halu ja rohkeus kokeilla lähtee yksilöistä. Sitä tukevat mahdollistavat organisaatiot sekä paikat, tilanteet ja alustat kohtaamisille. Niissä syntyy vuorovaikutusta, innovaatioita ja onnekkaita sattumia. Idean muuttuminen kokeiluksi ja onnistuessaan liiketoiminnaksi tai käytännöksi vaatii rahoitusta sekä mahdollistavan lainsäädännön ja sitä joustavasti tulkitsevan hallinnon. Pieni, nopea ja ketterä etenee käytäntöön varmemmin.

Kokeilukulttuuri

• Alueiden erilaisuuden tunnistaminen • Uudet arviointitavat ja mittarit kokeiluille • Osallistava ote: tulosten jakaminen ja

mukaan innostaminen • Synnytetään kohtaamisia ja

vuorovaikutusta (tilat, tapahtumat) • Työskentely (vaihtuvissa) verkostoissa • Jatkuva haku rahoituksiin, nopeat päätökset • Vaiheittaiset toteutukset, korjausliikkeet • Jaetaan ja käytetään osaamista

tehokkaammin • Paljon pieniä kokeiluja • Potentiaalisten tulevaisuuden tähtien

etsiminen ja kasvun tukeminen • Mentorit apuna kansainvälistymisessä ja

ensiaskelissa

Säätely vähenee ja lainsäädäntö kehittyy.

Syntyy kokeilua tukevia rahoitusjärjestelmiä ja -työkaluja sekä uusia toimintamalleja hankkeiden rinnalle.

Projektiriskien arviointi opitaan tekemään koko toteuttajaverkoston kannalta.

Tuettu polku kokeilusta laajempaan toteutukseen ja kaupallistamiseen kehittyy.

muutos kohti kokeilukulttuuria

Opitaan sekä epäonnistumisista että onnistumisista.

Jaetaan sekä hyviä että huonoja tuloksia.

Sallitaan epäonnistumisia.

kokeilu

onnistuu ei-onnistu

asetelma / asenne toteutus - arviointi

ERM TARVITSEE MAHDOLLISTAJIA Mm.

Valtionhallinnon siiloutuminen puhututti

#PohjoisSavo ssa. #ERMalueet

Luotamme siihen että TEMssä ymmärretään että kaikkia alueita

kehitetään niiden omista lähtökohdista #ERMalueet

Puretaan yhteistyötä rajoittavia raja-aitoja ja lainsäädäntöä hallinnon kaikilla tasoilla ja myös tavoissa toimia.

Alueiden odotuksia aluekehittämiseen

Myönnetään alueiden uusiutumiseen tukea joustavasti. Yksinkertaistetaan rahoitusmenettelyjä siten, etteivät ne rajoita yritysten ja alueiden yhteistyötä.

Esimerkiksi Siilot ministeriöiden välillä ja sisällä Ennakoinnin vastuut aluekehityslaissa. Maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteistyö sekä pitkän, keskipitkän että lyhyen tähtäimen ennakoinnissa. Aluerajat alueiden välillä ja sisällä Älykästä erikoistumista koskevien kansallisten linjausten ja maakunnissa tehtyjen linjausten yhteensovitus

Esimerkiksi Kokeilurahasto ja enkelirahoitusta kokeiluihin Riskilainoitusta pk-yrityksille ja pilottien resurssointi Tukien saatavuus myös pienille yrityksille ja hankkeille Tukien oikea ajoitus yritysten kasvun kannalta Liika sirpalemaisuuden välttäminen rahoituksissa Osaavat rahoituksen asiantuntijat alueilla asiakasrajapintaan Jatkuva hakumahdollisuus ja nopeat päätökset Oppi- ja tutkimuslaitosten rooli uuden synnyttämisessä

Luodaan sallivampaa lainsäädäntöä, joka tukee alueiden ja organisaatioiden välistä yhteistyötä ja hyväksyy alueiden erilaisuuden sekä tukee kokeilua. Yksinkertaistetaan rahoituslainsäädäntöä.

Annetaan alueille mahdollisuus kehittää omista lähtökohdistaan ja alueen kilpailuetua parhaiten lisäävällä tavalla. Tuetaan alueiden kansainvälistymistä ja alueiden välistä yhteistyötä, osaamisen jakamista, kokeilukulttuuria ja verkostojen syntymistä.

!!

! !

#LEXkokeilut #LEXaluelähtöisyys

Siilojen purkamista

Joustavia rahoitustapoja

Muutoksia lainsäädäntöön

Tilaa alueiden omalle harkinnalle

JOHTOPÄÄTÖKSET

Hallinnointi ei saisi kangistaa ennakointia. Kaikilla

julkisen puolen toimijoilla peiliin katsomisen paikka.

#ermalueet

"Ennakoinnin arvostus nouse sitä mukaan mitä vaikeammaksi tilanne menee" #ermalueet

Kouvola

Alueelle on eduksi, että asioista ollaan

eri mieltä ja haastetaan sitä, että tehdäänkö oikeita asioita. Meillä

pelätään liikaa konflikteja. Kun menee liian hyvin, tullaan laiskoiksi etsimään

uusia alkuja.

Millaisen kokonaisuuden ERM lopulta muodostaa? Se voidaan kuvata loogisen viitekehyksen kautta, jota tässä havainnollistaa puu-metafora.

Ylimpänä on lehvästö, päämäärä, johon ERM-toimintatavan oletetaan pitkällä aikavälillä johtavan. Päämäärään päästään, kun saavutetaan toiminnan tarkoitus (runko), eli se mitä ERM toimintatavalla tavoitellaan. Tarkoitus syntyy tulosten kautta ja tulokset tehdään toimenpiteillä (juuristo). Lisäksi viitekehyksen ulkopuolella on mahdollistajia, jotka auttavat saavuttamaan seuraavan tason.

ERM kokonaisuus

Viitekehystä voidaan lukea myös alhaalta ylöspäin: tekemällä toimenpiteet saadaan aikaan tulokset ja tulosten kautta saavutetaan toiminnan tarkoitus, joka johtaa haluttuun päämäärään.

Viitekehyksen sisältö on koottu aluekierroksen aineistojen pohjalta. Työpajojen osallistujien tausta ja tehtäväkenttä on vaikuttanut esille tulleisiin toimenpiteisiin ja ne eivät siten kata kokonaisvaltaisesti teemaa, vaan ovat yhteenveto aluekierroksen ja ennakkokyselyiden tuloksista.

Aluetalouden ja työllisyyden muutoksiin ennakoiden varautuva ja aktiivisesti elinkeinorakennettaan uudistava alue

ERM tarkoitus

ELINKEINOJEN UUDISTUMINEN

PÄÄMÄÄRÄ

TULOKSETtoimenpiteet

RESILIENTTI ALUE

RAKENNEMUUTOKSEN HALLINTA

Ennakoiva alue

Uudistuva ja varautuva alue

Tulevaisuuskestävien strategioiden alue

Kokeilukulttuurin aluetoimenpiteet

ERM-puu

Viitekehys kokonaisuutena on Prezi-esityksenä osoitteessa: http://bit.ly/ERMpuu

MAHDOLLISTAJAT

•alueiden erilaisuuden

hyväksyminen

•yhteistyötä tukeva

lainsäädäntö

•yksinkertaistettu

rahoituslainsäädäntö ja

joustavat rahoitustyökalut

•riskirahoitustoimenpiteettoimenpiteet

Ennakoiva alue Uudistuva ja varautuva alue

Tulevaisuuskestävien strategioiden alue

Kokeilukulttuurin alue

arvostan ennakointityötä arvioin ennakointityötä ja sen vaikuttavuutta

varmistan yrityksille luontevan tavan ja paikan osallistua ennakointiin

liitän ennakoinnin osaksi strategiatyötä

kannustan johtajana kokeiluihin

johdan verkostoja

selkiytän toimijoiden roolit alueen ennakointityössä

tuon esille ennakoinnin vaikuttavuuden ja hyödyt

käyn jatkuvaa vuoropuhelua yritysten kanssa

vien paikallisesti tuotetun tiedon osaksi valtakunnantason päätöksentekoa

muutan kulttuuria kokeilujen sallimiseen

parannan verkostojen vuorovaikutusta

johdan ennakointiverkostoja ja fasilitoin työskentelyä

teen maakuntien välistä yhteistyötä

kerron yrityksille mahdollisuuksista ja herättelen erilaisiin tulevaisuuskuviin

tunnistan polkuriippuvuuden haasteet

luotan ja innostan rakennan yhteistyöhön uusia malleja

synnytän ja ylläpidän ennakointikeskustelua

osallistun kansallisen ennakointiverkoston työhön (KEV)

kehitän uusia yrittäjyyden muotoja

en politisoi tulevaisuudennäkymiä

en määritä lopputulosta ennakkoon

luon vuorovaikutustilanteita ja aikaa ajattelulle

kohdennan ennakoinnille resursseja

teen kv-yhteistyötä hyväksyn rakennemuutoksen

pidän yllä paikallisen asiakasrajapinnan

sallin epäonnistumisia luon kokeilualustoja

vahvistan ennakointiosaamista

otan järjestöt mukaan ennakointityöhön

varaudun sekä ÄRMiin että menetykseen

otan mukaan pk-yrityksiä strategiatyöhön

opin epäonnistumisista hankin osaamista yli kaikkien rajojen

otan käyttöön uusia työkaluja

vien ennakoinnin osaksi kehittämisyhtiöiden toimenkuvaa

osallistun poliitikkona ja päättäjänä ennakointityöhön

hyödynnän asiantuntijuutta yli toimialarajojen

luovun vanhasta teen yhteistyötä

juurrutan ennakoivan työotteen kaikille arkityöhön

kerään ennakointitietoa monipuolisesti

käytän ennakointitietoa päätösten perustana

valitsen suunnan, johon haluan mennä

kerron tuloksista, levitän niitä

teen kv-yhteistyötä

jalostan ennakointitietoa olen rohkea luon jatkuvasti päivittyvän strategian

annan palautetta ja palkitsen kokeiluista

esitän ennakointitietoa helposti ymmärrettävässä muodossa

tunnistan ja hyödynnän heikkoja signaaleja

teen korjaavia toimenpiteitä

käsittelen myös ei-toivottuja skenaarioita

parannan reagointiherkkyyttä ja teen valintoja

Työpajoissa esille tulleet toimenpiteet tuloksiin pääsemiseksiERM-puu toimenpiteet

Seuraavia askeleita ERM toimintatavan edistämiseksi

Rakennemuutoksen näkeminen mahdollisuutena ja vahvuutena. Vastuu rakennemuutoksen hallinnasta.

ERM-ajattelun konkretisointi alueen toiminnassa tulevaisuuskestävät strategiat olemassa olevien prosessien ja käytäntöjen muuntaminen palvelemaan ERM-toimintatapaa ERMin linkittäminen päätöksentekoon

Ymmärryksen lisääminen maakunnan resilienssiä synnyttävistä tekijöistä ja niiden tilasta.

Kohtaamisten, vuorovaikutuksen ja kokeilukulttuurin lisääminen alueen sisällä ja alueiden välillä mm.

luomalla kohtaamiselle tilanteita, paikkoja ja alustoja tukemalla ja rohkaisemalla kokeiluun ja uudistumiseen edistämällä uusien työtapojen käyttöönottoa

Alueellisen ennakointikulttuurin vahvistaminen ja yritysten mukaan ottaminen.

Vuorovaikutuksen jatkaminen ja ERM-ajattelun vahvistaminen yhdessä alueiden kanssa.

Valtionhallinnon toimiminen mahdollistajana siten, että alueiden erilaisuus hyväksytään ja tarjotaan alueille vapaampi mahdollisuus toteuttaa ERM-ajattelua.

Valtionhallinnon siiloutumisen madaltaminen.

Resilienssityökalun tuottaminen alueiden itsearviointia varten.

Kokeilukulttuurin lisääminen joustavamman lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmien kautta.

Kansallisen ennakoinnin selkeyttäminen ja erityisesti kansainvälisen ennakointitiedon levittäminen ja kontaktien muodostaminen.

Alueet TEM

Joustava kestää murroksessa

Yhteistyössä:

Kiitämme kaikkia mukana olleita. Kuva Keski-Suomen aluetyöpajasta.