Easier Finland

121
Easier Finland Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi, Aino Saajoranta

description

Final version!

Transcript of Easier Finland

Page 1: Easier Finland

Easier Finland

Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,

Aino Saajoranta

Raportti

Page 2: Easier Finland

Matkailun liiketoiminnan

rakenta- minen, BES1RM0017.4.2023

Page 3: Easier Finland

Tiivistelmä

Raportin palautuksen tai esityksen päivämäärä

Koulutusohjelma

Tekijä tai tekijätMilla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi, Aino Saajoranta

Ryhmätunnus tai aloitusvuosiPomo11

Raportin nimiLiiketoimintasuunnitelma: Easier Finland

Sivu- ja liitesivumäärä56+13

Opettajat tai ohjaajatJohanna Heinonen-Salakka

Tämä raportti käsittelee liiketoimintasuunnitelmamme, jonka luomme yrityksellemme Easier Finland. Raportti kertoo monipuolisesti, mitä yrityksen perustaminen pitää sisällään. Kartoitamme muun muassa sisäisiä ja ulkoisia analyyseja, yrityksen perustamiseen liittyviä riskejä ja rahoitusta.

Easier Finland on Internet-sivusto, jossa on reittiopas ja jonka kautta matkailijoiden – niin kotimaisten kuin ulkomaisten – on helppo ottaa selvää Suomen sisäisistä matkoista. Tämä käsittää muun muassa junat, linja-autot ja auto-vuokraamot.

Yhteistyökumppaneitamme ovat VR eli Valtion Rautatiet, Matkahuolto, eri autovuokrausfirmat kuten Hertz ja pyörävuokraamot paikkakunnittain. Easier Finland kannattaa ekologisia arvoja, jonka vuoksi suosimamme matkustusvaihtoehdot ovat slow travelin mukaisia.

Raportissa käsitellään laajasti sisäisiä analyysejä, jossa kerromme esimerkiksi yritysmuodostamme, organisaatiostamme ja rahoituslähteistämme. Ulkoisissa analyyseissä puolestaan keskitytään nimensä mukaisesti yritykseemme vaikuttaviin ulkoisiin tekijöihin, eli kilpailuun, kysyntään, riskeihin, vallitseviin trendeihin ja ostokäyttäytymiseen.

Liikeidea-osuudessa määrittelemme lopullisesti yritysmuotomme ja kohderyhmämme sekä pohdimme tulevaisuuden tavoitteitamme.

Lopuksi pohdimme toimenpiteitä, eli minkälaisia eri ratkaisuja olemme kehittäneet yrityksellemme sopiviksi ja lisäksi liitteenä löytyvät laajat kannattavuuslaskelmat.

Page 4: Easier Finland

Tiivistelmä

Raportin palautuksen tai esityksen päivämäärä

Koulutusohjelma

AsiasanatLiiketoimintasuunnitelma, yritys, reittiopas, ekologisuus, slow travel, kannattavuuus, Click per Cost-menetelmä

Page 5: Easier Finland

Abstract

Date of presentation

Degree programme

Authors

Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi, Aino Saajoranta

Group or year of en-tryPomo11

The title of thesis

BUSINESS PLAN: EASIER FINLAND

Number of pages and appendices56+13

Supervisor(s)

Johanna Heinonen-Salakka

This report is about a business plan we created for our company Easier Finland. Report tells diversely what setting up a business is about. We analyze for example inner and outer analyzes, risks and financial issues.

Easier Finland is an Internet site that combines routes, and from where tourists can easily find tickets inside Finland. It in-cludes buses, trains, car renting places etc.

Our partners are VR, Matkahuolto, car rentals like Hertz and bi-cycle rentals in different towns. We stand for ecological values and that is why we prefer slow travel.

In this report we widely deal with the inner analyzes and we tell for example about our company form, organization and our sources of money. In the outer analyzes on the other hand we concentrate in the outer things that have an impact on our busi-ness, like competition, demand, risks, trends of today and cus-tomers buying habits.

In the business idea part we define conclusively our company form, target group and we also consider our future goals.

In the end we consider our actions, which means we think about different solutions that are suitable for our company and there is also a wide profitability calculation as an attachment.

Key words

Page 6: Easier Finland

Abstract

Date of presentation

Degree programme

Business plan, company, route guide, slow travel, ecological val-ues, profitability

Page 7: Easier Finland

Sisällys

1 Johdanto 1

2 Yritysidea – Easier Finland 2

2.1 Mitä? 2

2.2 Miten? 2

2.3 Kenelle? 2

2.4 Millä imagolla? 3

3 Sisäiset analyysit 4

3.1 Organisaatio 4

3.2 Yritysmuoto 5

3.3 Henkilöiden osaaminen ja tieto-taito 5

3.4 Taloudelliset resurssit ja mahdolliset rahoituslähteet

6

3.5 Olemassa olevat ja tarvittavat koneet ja laitteet 7

3.6 Suunnitellut tuotteet ja niiden erilaistaminen kilpaili-

joista 8

3.7 Mahdolliset markkinointikanavat ja markkinointivi-

estintä 9

3.8 Hinnoitteluperiaatteet 9

3.9 Sidosryhmät ja verkostot 10

4 Ulkoiset analyysit 12

4.1 Mikroympäristö 12

4.1.1 Kilpailut ja kilpailun lajit 12

4.1.2 Kysyntä 13

4.1.3 Ostokäyttäytyminen 15

4.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut 17

4.2 Makroympäristö 18

4.2.1 Yhteiskunnan taloustilanne 19

4.2.2 Lait, asetukset, luvat 20

4.2.3 Kulttuuri ja trendit 21

Page 8: Easier Finland

4.2.4 Teknologia 22

4.2.5 Toimialan tila ja rakenne 23

4.3 Riskianalyysi 25

4.4 SWOT 26

5 Liikeidea – Easier Finland 29

5.1 Mitä? 29

5.2 Miten? 29

5.3 Kenelle? 30

5.4 Lopullinen yritysmuoto 31

5.5 Tulevaisuuden tavoitteet 31

5.5.1 Myynti- ja kannattavuustavoitteet 31

5.5.2 Mielikuvatavoitteet 32

6 Toimenpiteet 33

6.1 Tuote- ja tuotantoratkaisut 33

6.2 Hinnoittelu- ja hintaratkaisut 35

6.3 Saatavuus- ja jakelutieratkaisut 37

6.4 Henkilöstöratkaisut 39

6.5 Viestintäratkaisut 40

7 Kannattavuus ja rahoitus 45

8 Aikataulu yrityksen perustamiselle ja vastuut 47

8.1 Aikataulu 47

8.2 Vastuut ja organisaatio 47

8.3 Toiminnan seuranta 47

9 Pohdinta 49

Lähteet 50

Liitteet 58

Page 9: Easier Finland

1 Johdanto

Tehtävänämme tällä lukukaudella on tehdä

liiketoimintasuunnitelma yritysideallemme.

Liiketoimintasuunnitelmalla tarkoitetaan raporttia, joka käsittelee

muun muassa seuraavia asioita: liikeidea,

markkinointisuunnitelma, liiketoimintamalli ja organisaatio,

toteuttamissuunnitelma, rahoitus ja riskit. (Avanso 2012).

Yritysideamme on luoda kaiken kattava Suomen sisäinen

reittiopas. Reittioppaan tarkoituksena on koota Suomen julkisen

liikenteen reitit, aikataulut ja hinnat samalle Internet-sivustolle.

Reittiopas on tarkoitettu Suomessa matkustaville ulkomaalaisille

sekä kotimaanmatkailijoille.

Päädyimme kyseiseen yritysideaan henkilökohtaisten toiveiden

perusteella. Mielestämme tällainen sivusto olisi erittäin

tarpeellinen niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sivusto

kannustaisi ihmisiä valitsemaan ekologisempia vaihtoehtoja

matkustettaessa. Samalla termi slow travel tulisi tutummaksi

matkailijoiden keskuudessa.

Raportissa analysoidaan yritystä sisältä ja ulkoapäin laajasti.

Tutkimme, mitkä asiat vaikuttavat yrityksemme menestykseen ja

onko tällaiselle yritykselle kysyntää. Toimenpiteissä pohdimme

erilaisia ratkaisuja esimerkiksi henkilöstöä ja viestintäratkaisuja

ajatellen. Riskianalyysi löytyy myös, koska niihinkin on aina

varauduttava.

Liitteenä raportissamme on suunnitelma kevään aikataululle

viikoittain. Tämä helpottaa meidän yhteistyötämme ja etenemistä

projektissamme tasaiseen tahtiin. Lisäksi pohdimme siinä hieman

1

Page 10: Easier Finland

vastuunjakoa. Laajat kannattavuuslaskelmat liitteenä sisältävät

muun muassa tuotteemme hinnat ja mistä saamme rahoitusta.

2

Page 11: Easier Finland

2 Yritysidea – Easier Finland

Yritysidea edeltää liikeideaa ja se kertoo, miksi yritys on tarkoitus

perustaa. Yritysidea kehittyy ja muotoutuu liikeideaksi prosessin

edetessä. Liikeidea kertoo miten yritys käytännössä toteutetaan.

(Tieto- ja viestintätekniikka 2010.) Slow travel-käsitteella

tarkoitetaan hitaampaa matkustustapaa, jossa korostetaan itse

matkustusta eikä vain päämäärää. (Slow Movement 2012).

2.1 Mitä?

Yritysideamme on luoda Internet-sivusto Easier Finland – kaiken

kattava Suomen sisäinen reittiopas. Reittiopas kokoaa lähi- ja

kaukoliikenteen (linja-autot ja junat), autovuokrauspalvelut,

hintavertailun sekä antaa vinkkejä Suomessa matkustaville.

Palvelunkäyttäjät voivat valita budjettinsa mukaisen reitin

hintahaarukka-ominaisuuden avulla.

2.2 Miten?

Sivustomme toimii yhteistyössä suomalaisten liikennepalveluiden

tarjoajien kanssa. Ideoinnin edetessä otamme yhteyttä mm.

seuraaviin yrityksiin: VR, Matkahuolto, Savonlinja Oy, HSL,

Koskilinjat Oy jne. Sivustollamme on tarkoituksena välittää edellä

mainittujen yritysten matkalippuja. Easier Finland toimii

mahdollisesti verkkokauppana, jos saamme yrityksiltä luvat

kyseiseen toimintaan. Jos tämä ei ole mahdollista, yrityksemme

rahoittaa toimintansa ”klikkaus-periaatteella”. Toisin sanoen joka

kerta, kun asiakas klikkaa itsensä yhteistyöyrityksen sivustolle,

saamme siitä välityspalkkion. Lisäksi saamme tuottoa sivuillamme

olevasta mainonnasta. Olemme suunnitelleet sivuille karttaa, joka

helpottaisi hahmottamaan etäisyyksiä ja paikkojen sijaintia

Suomessa.

3

Page 12: Easier Finland

2.3 Kenelle?

Reittiopas on tarkoitettu Suomessa matkustaville ulkomaalaisille

sekä kotimaanmatkailijoille. Sivusto olisi aluksi sekä englanniksi

että suomeksi ja myöhemmin laajentaisimme myös muihin kieliin.

Palvelu on suunnattu kaikille ikäryhmille ja tehty mahdollisimman

helppokäyttöiseksi ja selkeäksi. Sivuston ulkoasu tulee olemaan

trendikäs ja värimaailmaltaan harmoninen.

Easier Finland on keino elvyttää ja edistää Suomen sisäistä

matkailua erityisesti pienemmillä ja vähemmän tunnetuilla

paikkakunnilla. Tällöin matkailijalla olisi matalampi kynnys

tutustua muihinkin alueisiin kuin pääkaupunkiseutuun ja Lappiin.

Sivustolle olisi tarvetta matkailijoiden keskuudessa.

Sivustolla olisi ehdottomasti markkinarakoa Suomessa. Uskomme,

että Easier Finlandille olisi käyttöä. Suomeen matkusti vuonna

2010 6 182 000 ulkomaalaista (MEK 2011). Haluamme helpottaa

heidän reittivalintojaan, kokoamalla monipuolisen reittioppaan,

joka myös tarjoaa hyödyllisiä vinkkejä Suomen sisällä

matkustuksesta.

Suuri kohderyhmämme on myös suomalaiset kotimaanmatkailijat.

Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä

ja usein reittitietoutta Suomen eri osiin ei ole. Tietämättömyys

rajoittaa sujuvaa liikkuvuutta Suomen sisäisesti.

2.4 Millä imagolla?

Yrityksemme seuraa uusia trendejä kannattamalla ekologisuutta

ja slow travelia. Suosimme matkustustapoina junia, linja-autoja

sekä polkupyöräilyä ja kävelemistä. Slow travel keskittyy lähellä

4

Page 13: Easier Finland

oleviin matkakohteisiin, jolloin matkustajan ei tarvitse lähteä

”merta edemmäs kalaan”. Suomessa lentoliikenne on melko

vilkasta, joten haluamme rohkaista ihmisiä ekologisuuteen

valitsemalla muita vaihtoehtoja. Sivustomme kannustaisi ihmisiä

käyttämään enemmän esimerkiksi rautatieliikennettä ja tämä

voisi vaikuttaa päättäjiin, siinä mielessä, että rautatieverkostoa

kehitettäisiin.

5

Page 14: Easier Finland

3 Sisäiset analyysit

Sisäisten analyysien eli yritysanalyysien tarkoituksena on

kartoittaa yrityksemme sisäisiä toimintoja ja näin edesauttaa

yritystoiminnan suunnittelua. Myöhemmin raportissamme

pohdimme yrityksemme ulkoisia analyyseja ja niiden avulla

kartoitamme yrityksemme mahdollisuuksia menestyä. (Heinonen-

Salakka, J. 8.2.2012)

3.1 Organisaatio

Yksi yrityksen tärkeistä resursseista on organisaation ihmiset,

heidän osaaminen ja motivaatio sekä yrityksen suhdeverkostot.

Toimintaa suunniteltaessa on hyvä huomioida, tarvitaanko lisää

henkilökuntaa tai lisää osaamista. Lisäksi on hyvä miettiä,

millaisia suhdeverkostoja yritys voi hyödyntää toiminnassaan.

(Heinonen-Salakka, J. 8.2.2012).

Pohtiessamme oman yrityksemme organisaatiojärjestelyä,

päädyimme työllistämään kaikki yrityksen perustajajäsenet eli

viisi henkilöä. Internetsivujen ylläpitäminen ja päivittäminen

työllistävät jo 1-2 ihmistä ja sen lisäksi pitää huolehtia

markkinoinnista ja yrityksen taloudesta. Yrityksen

kannattavuuden lisääntyessä olisi meillä mahdollisuus

lisähenkilökunnan palkkaamiseen.

Henkilöstömme (eli ryhmämme) on motivoitunutta, mutta

osaamista ei vielä tarpeeksi (esimerkiksi Internetsivut, rahoitus ja

lakiasiat). Organisaatiomme ei välttämättä tarvitsisi erikseen

johtajaa, vaan voisimme yhdessä päättää asioista. Toisena

vaihtoehtona yrityksellä olisi esimerkiksi sekä toimitusjohtaja että

markkinointijohtaja.

6

Page 15: Easier Finland

Yrityksessä johtamistavalla tarkoitetaan sitä, kuka johtaa

yritystämme ja millä tavoin. Vaihtoehtoina yrityksen johtamiseen

ovat muun muassa osallistuva, autoritaarinen sekä

demokraattinen johtamismenetelmä. (Heinonen-Salakka, J.

9.2.2012.) Autoritaarisessa johtamismenetelmässä yrityksen

johtaja tekee päätökset, kun taas demokraattisessa

johtamismenetelmässä yrityksen toimintaan liittyvistä päätöksistä

keskustellaan ryhmässä. Todennäköisesti meidän yrityksemme

johtamistapa olisi hyvin demokraattinen ja osallistuva eli kaikki

yrityksessä työskentelevät henkilöt vaikuttaisivat yrityksen

toimintaan ja päätöksien tekoon. (Eri johtamistyylien

ominaisuudet 2012.)

Meidän organisaatiossamme on tällä hetkellä viisi henkilöä.

Jokaisella on oma vastuualueensa. Aino Saajoranta ja on meistä

trenditietoisin ja sen vuoksi on vastuussa markkinoinnista. Roosa

Rautiainen pitää huolta asiakaskontakteistamme ja suhteista

yhteistyökumppaneihin. Milla Koppelo erikoistuu kirjanpitoon,

mutta koska hänellä ei ole siitä aikaisempaa kokemusta, suorittaa

hän kirjanpitokurssin ennen yrityksen perustamista. Senni

Poranen huolehtii sivustomme visuaalisesta ilmeestä, sivujen

toimivuudesta ja pitää huolta siitä, että sivut ovat ajan tasalla.

Sivustot teetetään ulkopuolisella taholla, joten siihen emme

tarvitse omaa tekijää. Sonja Riippi on meidän yrityksen

laaduntarkkailija ja käsittelee meille tulevia

asiakastyytyväisyyskyselyjä ja palautetta.

3.2 Yritysmuoto

Yritysmuodon vaihtoehtoja ovat toiminimi eli yksityinen

elinkeinoharjoittaja, henkilöyhtiöt, avoin yhtiö ja

kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Päädyimme

valitsemaan yritysmuodoksemme osakeyhtiön, sillä saatavilla 7

Page 16: Easier Finland

olevista vaihtoehdoista tämä sopii meidän yrityksellemme

parhaiten. Osakeyhtiö on yhden tai useamman henkilön yhtiö,

jossa ei ole riskiä menettää henkilökohtaista omaisuuttaan.

Rekisteröityäkseen osakeyhtiöksi yritys tarvitsee vähintään 2 500

euroa pääomaa ja maksaa 350 euron arvoinen rekisteröintimaksu.

(Heinonen-Salakka, J. 9.2.2012.)

Osakeyhtiö on hyvä vaihtoehto meidän yrityksellemme, sillä se ei

vaadi suurta pääomaa osakasta kohden. Opiskelijoina voisimme

rahoittaa rekisteröitymisen esim. opintolainalla tai säästöillä, joita

on hankittu työskentelemällä opintojen ohessa. Se on

suhteellisen riskitön vaihtoehto, eli jos yritys menee konkurssiin,

emme menetä henkilökohtaista omaisuutta. Ainoastaan

menettäisimme pääomatuloista sen, minkä alussa laitoimme eli

2 500 €.

3.3 Henkilöiden osaaminen ja tieto-taito

Olemme kaikki eri kaupungeista, joten omaamme tietoa eri

kaupunkien/seutujen kuljetusmahdollisuuksista ja reiteistä. Milla

ja Aino ovat Oulusta, joten Oulun sisäinen liikenne ja Pohjois-

Pohjanmaan alue ovat heidän erikoisalaansa. Roosa puolestaan on

Joensuusta, joten hän tuntee Joensuun sisäisen liikenteen sekä

Itä-Suomen alueen. Senni on Tampereelta, joten Tampereen

sisäinen liikenne ja Pirkanmaan alue ovat tuttuja hänelle. Sonja

puolestaan on kotoisin Paimiosta, joten hän tuntee Länsi-

Uudenmaan ja Turun alueen.

Ajatellen yritysmaailman sisäisiä yhteydenottoja, vuorovaikutusta

sekä imagon luomista olemme oppineet jo jonkin verran

ammattimaista käyttäytymistä. Internetin käyttö ja tiedonhaku on

hallussa kaikilla ryhmän jäsenillä, mutta Internetsivujen luominen

8

Page 17: Easier Finland

on alue, josta meillä ei ole vielä kunnon osaamista. Tämän

ongelman ratkaisemme ulkoistamalla nettisivujen ylläpidon.

Ryhmällämme ei ole vielä monia suhteita yritysmaailmaan, koska

olemme alan aloittelijoita. Suhdeverkostomme tulee kuitenkin

kehittymään pikkuhiljaa ja olemme jo ottaneet kontaktia eri

yrityksiin, mm. Matkahuoltoon ja VR:ään. Matkustamme

huhtikuussa Tukholmaan ja tarkoituksenamme on haastatella

ruotsalaista Samtrafiken-yritystä, joka on vastine yrityksellemme.

Tämän kautta voimme luoda kansainvälisiä verkostoja.

Yrityksen tavoitemielikuvan pyrkimyksiä kuvataan seuraavasti:

”Yrityksen tavoitemielikuva kuvaa yrityksen valinnat niistä

asioista, joilla se haluaa erottua kilpailijoista kohderyhmälleen

relevantilla tavalla. Tavoitemielikuvan voi kuulua esimerkiksi

attribuutit laadukas, viihdyttävä, luonnollinen, halpa, kallis,

arvostettu tai kevyt.” (Taloussanomat 2010.) Kuten aiemmin on

mainittu, yrityksemme imagoon kuuluvat vihreät arvot, slow

travel, helppokäyttöisyys, ainutlaatuisuus ja luotettavuus.

Toteutamme vihreitä arvoja työmenetelmissämme ja pyrimme

säästämään energiaa välttämällä koneiden turhaa käynnissä oloa.

Tavoitteenamme on, että myös yhteistyökumppanimme

noudattavat ekologisuutta.

3.4 Taloudelliset resurssit ja mahdolliset

rahoituslähteet

Yritys tarvitsee rahaa toimiakseen. Pohdimme, miten voisimme

rahoittaa yritystämme. Pääomalla tarkoitetaan liikeidean

toteuttamisen hintaa (Heinonen-Salakka 9.2.2012). Suositellaan,

että yrityksellä olisi noin 20–30 % omaa pääomaa, koska se

helpottaa ulkopuolisen rahoituksen saamisessa (Finnvera 2012a).

Yritystä perustettaessa usein myös vieras pääoma on tarpeellinen, 9

Page 18: Easier Finland

tällä useimmiten tarkoitetaan lainarahoitusta. Rahoituslähteitä

ovat mm. pankit ja rahoitusyhtiöt sekä esim. vakuutusyhtiöt. (Edu

oppimateriaalit 2012.)

Jotta pystymme toimimaan yrityksenä, pitää meidän maksaa

yrityksen perustamismaksuja. Koska yritysmuodoksi on valittu

osakeyhtiö, maksaa sen perustaminen ja rekisteröiminen noin 3

000 euroa. Kotisivujen perustus ja palvelinmaksut tulevat

maksamaan 5 000 -10 000 euroa riippuen siitä, kuinka

monimutkainen Internet-sivuston rakenne on. (Taaniel Teiss

11.2.2012.) Tällöin palkkaisimme ulkopuolisen tekemään

sivustomme. Markkinointi vie aluksi suuren summan rahaa, koska

siihen meidän on panostettava. Markkinointiin tällöin kuluu

ainakin useampi tuhat euroa. Milla Koppelon kirjanpitokurssi

tulee maksamaan noin 450 euroa (Etäopisto 2012). Lisäksi

maksuja tulee muun muassa Internetistä ja puhelinlaskuista.

Suomen virallinen vientitakuulaitos Finnvera Oyj on valtion

omistama erityisrahoitusyhtiö, joka myöntää yrityksille lainoja,

takauksia ja vienninrahoituspalveluita. Finnvera on usein

rahoittamassa alkavien yritysten toimintaa, esim.

alkuinvestoinneissa tai käyttöpääomassa. Finnveralla on

tarjottavana myös erityisesti naisyrittäjille suunnattu

naisyrittäjälaina, joka meidän tapauksessamme sopisi paremmin

kuin hyvin Easier Finlandille, jota pyöritetään täysin

naiskokoonpanolla. Vaatimuksena naisyrittäjälainalle on, että

naiset ovat enemmistöosakkaina ja se työllistää enintään viisi

henkilöä. Lainan suuruus on enintään 35 000 euroa. (Finnvera

2012b.) Sponsorilla tarkoitetaan yrityksen rahoittajaa tai

taloudellista tukijaa ja se on tarvittaessa myös lainan takaaja

(Sivistyssanakirja 2012).

10

Page 19: Easier Finland

Rahoitusta haemme useista eri lähteistä. Finnveralta haemme

rahoitusta, tarkemmin sanoen naisyrittäjyyslainaa. Pohdimme

myös, että MEK eli Matkailun edistämiskeskus voisi olla

potentiaalinen rahoittaja tai sponsori. Easier Finland nimittäin

todellakin elvyttäisin Suomen matkailua, joten he voisivat olla

kiinnostuneita yrityksestämme.

3.5 Olemassa olevat ja tarvittavat koneet ja

laitteet

Yrityksen perustamisvaiheessa yritykset tekevät erikokoisia

investointeja. Investoinnilla tarkoitetaan erilaisia hankintoja

pitkäksi aikaväliksi, jotka on tehty taloudellisten resurssien

sijoituksella. Näiden avulla yritys voi saada taloudellista tuloa

usean vuoden ajan. Investoinnit voidaan luokitella aineellisiin ja

aineettomiin, korvausinvestointeihin ja uusinvestointeihin tai

operatiivisiin ja strategisiin investointeihin. Yleensä kannattaa

tarkistaa mahdollisuus laitteiden vuokraukseen eli leasing-

mahdollisuuteen. Tämä on hyvä vaihtoehto aloittavalle yritykselle,

jolla ei ole paljon pääomaa. (Yritys-Suomi 2012.)

Meidän yrityksessämme ei tarvita juurikaan muita laitteita kuin

perus toimistotarvikkeet. Tähän sisältyvät tietokoneet (5

kappaletta). Toki tarvittaessa sitten tulostimia ja muuta

toimistoelektroniikkaa hankitaan. Tämän lisäksi iso hankinta

tietokoneisiin liittyen on erilaiset ohjelmistot, jotka saattavat

maksaa tuhansiakin euroja. Pyrimme kuitenkin löytämään

sellaiset ohjelmistot, joista olisi tarjolla myös opiskelijalisenssit.

Tällöin säästäisimme hieman kustannuksissa. Meidän

toimintamme joka tapauksessa toimii välittämällä muiden

liikenneyritysten lippuja, joten meidän ei tarvitse omistaa

esimerkiksi omia linja-autoja. Valtavia investointeja meidän ei

tarvitse siis tehdä aluksi ainakaan.

11

Page 20: Easier Finland

Jokaisella ryhmänjäsenellä on koululta saadut tietokoneet ja

lisäksi useimmilla meistä on henkilökohtaiset tietokoneet, joten

laitepuoli on valmiina. Jotta saamme kotisivut luotua, meidän

tarvitsee ostaa domain eli verkkotunnus. Lisäksi tarvitsemme

palvelimen eli serverin. Vuokraamme kiinteän serverin

pilvipalvelujen sijaan.

3.6 Suunnitellut tuotteet ja niiden

erilaistaminen kilpailijoista

Kilpailuedulla tarkoitetaan sitä, että yritys on kyvykkäämpi

tuottamaan ja hyödyntämään resursseja kuin heidän kilpailijansa

(LUT 2011). Kilpailuetu on tärkeää siksi, että ilman sitä

yrityksellä ei ole taloudellista perustetta olemassaololleen.

Yrityksen tulisi keskittyä erityisesti kilpailuetuun siksi, että sitä

voi pitää jopa yrityksen tärkeimpänä tehtävänä. (Strategy Train

2009.)

Meidän tuotteemme on sivusto, joka kokoaa Suomen sisäisen

liikenteen samalle sivulle ja se on helposti käytettävissä.

Suomessa on tällä hetkellä sivusto www.matka.fi, josta löytyy

kootusti matkoja. Aiomme erottua heistä sivuston helpolla

käytettävyydellä, ekologisilla ja slow travel -aatteilla sekä

edullisuudella. Lisäksi meidän sivustomme on monipuolisempi.

Tärkeintä meille on asiakkaidemme tyytyväisyys. Muita vastaavia

yrityksiä ovat HSL eli Helsingin seudun liikenne, jossa on muun

muassa reittiopas, mutta tämä sivusto rajoittuu vain

pääkaupunkiseudun liikenteeseen (Liikennevirasto 2011).

Ruotsissa on liikenneharjoittajien yhteenliittymä Samtrafiken ja

yrityksen lippuja myy www.resplus.se sekä reittiopas löytyy

sivulta www.resrobot.se. Se olisi enemmänkin yhteistyökumppani, 12

Page 21: Easier Finland

koska emmehän me vie asiakkaita toisiltamme. Samtrafiken toimii

Ruotsissa ja Easier Finland Suomessa. (Samtrafiken 2008.)

3.7 Mahdolliset markkinointikanavat ja

markkinointiviestintä

Markkinointikanava on erilaisten yritysten muodostama ketju,

jonka kautta palvelu tai tuote myydään markkinoille.

Markkinointikanavan päätehtäviä ovat mm. informaation

hankinta, myynnin tukeminen ja asiakaskontaktiverkoston

luominen. (Joensuu 2012.)

Mahdolliset markkinointikanavat, jotka tavoittavat

kohderyhmämme, ovat muun muassa seuraavat sosiaalisen

median sivustot: Facebook, Twitter, Youtube ja Myspace. Lisäksi

voisimme mainostaa Easier Finlandia radiossa, televisiossa ja

mainosjulisteiden ja flyereiden välityksellä. Myös bannerit eri

sivustoilla ovat mahdollinen mainoskeino yrityksellemme. Kun

pidämme asiakkaat tyytyväisinä, hyvä maine kiirii myös

puskaradion välityksellä. Yhteistyö eri hotellien ja hostellien

kanssa olisi yrityksellemme kullanarvoista, sillä heidän

markkinoinnin kautta ulkomaalaisten matkustajien on helpompi

löytää tiensä Easier Finlandin sivuille. Pyrimme myös

yhteistyöhön MEKin ja Visit Finlandin kanssa, sillä yrityksemme

kehittää Suomen matkailua merkittävästi.

Kilpailijoistamme meidät erottavat helposti lähestyttävät ja

selkeät nettisivut, sivuston hauskat kaupunkikohtaiset vinkit,

nuorekas ja ajaton imago sekä ”hyvä fiilis”. Erotumme

kilpailijoista eduksemme laadukkaalla ja asiakasläheisellä

palvelulla ja sivustojen kätevyydellä.

13

Page 22: Easier Finland

3.8 Hinnoitteluperiaatteet

Myyjä pyrkii hinnoittelulla saavuttamaan kaksi tavoitetta: saada

tuotteen myytyä ja tekemään sillä voittoa. Yksinkertaistettuna

hinnoittelu on ”sen oikean” hinnan etsintää. (Kulmala 2012, 1.)

Yrityksen ansaintamallilla tarkoitetaan toimintatapaa, jolla yritys

saa tuottoja ja joka tekee yrityksen kannattavaksi.

Mainosrahoitteinen ilmaispalvelu olisi Easier Finlandille sopivin

ansaintamalli. Tällöin sivuston ylläpito rahoitetaan mainostilan

myynnillä ja esimerkiksi Cost Per Click -periaatteella ja käyttäjille

palvelu olisi ilmainen. (Bergström & Leppänen 2009, 258.)

Cost Per Click (CPC), eli hinta per mainosklikkaus on

hinnoittelumalli, jota käytetään usein Internet-mainonnassa.

Hinta per klikkaus -termillä tarkoitetaan hintaa, jonka mainostaja

maksaa julkaisijalle (yleensä sivuston ylläpitäjä/omistaja) aina,

kun mainosta klikataan. (Tulos 2012.) On olemassa palveluita,

jotka välittävät mainoksia. Näitä ovat esimerkiksi Google AdSense

ja Tradedoubler. Palvelu hoitaa mainostajat yrityksen puolesta,

joten se on helppokäyttöinen ja myös ilmainen. Maksu yhdestä

klikkauksesta vaihtelee 0,02–4 €. Mitä mielenkiintoisemmat sivut

ja useita ja säännöllisiä päivityksiä, sitä paremman palkkion yritys

saa. Uskomme, että Easier Finland tuottaisi noin 0,05–1,00

euroa/klikkaus. Mainoksen täytyy olla myös kohdistettu sivuston

asiakasryhmälle, jotta se kerää huomiota. (Net Site Story 2012.)

Jos saamme luvan myydä muiden yritysten matkalippuja, voimme

pyytää välityspalkkion, joka on kohtuuhintainen alkuperäiseen

tuotteeseen verrattuna. Haluamme, että hinta on kilpailukykyinen

muiden yritysten kanssa. Jos emme saa myyntilupaa, yrityksemme

toimii luultavastikin klikkausperiaatteella. Voisimme harkita myös

jonkinlaista jäsenyyttä asiakkaillemme ja pyytää heiltä pienen

14

Page 23: Easier Finland

korvauksen palvelun käyttämisestä. Tällöin voisimme jäsenille

tarjota erikoisetuja liittyen palveluihimme.

3.9 Sidosryhmät ja verkostot

Sidosryhmällä viitataan yrityksen omistajiin, rahoittajiin,

yritysjohtoon, työntekijöihin, hankkijoihin, asiakkaisiin ja

viranomaisiin. Kaikkia niitä ryhmittymiä, joilla on

vuorovaikutussuhde yrityksen kanssa, kutsutaan yrityksen

intressenteiksi eli sidosryhmiksi. (Taloussanomat 2012.)

Omistajiin lukeutuvat tällä hetkellä yrityksen perustajat eli Aino

Saajoranta, Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen ja

Sonja Riippi, koska yrityksellä ei ole vielä ulkopuolisia rahoittajia.

Rahoittajat eivät ole välttämättä pakollisia, koska yrityksen

perustaminen ei vaadi suurta pääomaa.

Yritys ei tarvitse monta työntekijää ainakaan alussa, eli muutama

ihminen riittää. Tärkeintä on, että joku päivittää sivustoa

tarpeeksi usein. Työntekijöiden tulee olla myös asiakkaiden

saavutettavissa esimerkiksi sähköpostin tai puhelimen

välityksellä, jos he tarvitsevat apua tai neuvoja mahdollisten

lippujen varaamisessa. Työntekijältä vaaditaan hyvät tietotekniset

taidot.

Yhteistyökumppanit ovat välttämättömiä Easier Finland -

yritykselle. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat VR,

Matkahuolto, HSL, Savonlinja Oy, Pohjolan liikenne ja kaupunkien

lähiliikenneyhtiöt, jos mahdollista. VR eli Valtion Rautatiet kokoaa

yhteen Suomen junaliikenteen. Matkahuolto vastaavasti on

Suomen eri linja-autoyhtiöiden kokoava yritys, jossa on reittejä

maanlaajuisesti. HSL eli Helsingin Seudun Liikenne helpottaa

pääkaupunkiseudulla liikkumista. Savonlinja Oy liikennöi

vakiovuoroliikennettä Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa (Savonlinja 15

Page 24: Easier Finland

Oy 2012). ExpressBus toimii koko maanlaajuisesti ja Pohjolan

liikenne liikennöi Etelä- ja Keski-Suomessa, sekä Pohjois-

Pohjanmaalla ja Kainuussa (ExpressBus 2012; Pohjolan liikenne

2012).

Potentiaalisia asiakasryhmiä ovat ulkomaalaiset Suomessa

matkustavat turistit ja kotimaanmatkailijat. Asiakkaat ovat

lähinnä yksittäisiä kuluttajia, mutta voivat olla myös isompia

ryhmiä kuten yrityksiä tai matkatoimistoja.

16

Page 25: Easier Finland

4 Ulkoiset analyysit

Ulkoisissa analyyseissä mietitään, mitkä ulkoiset tekijät

vaikuttavat yritykseemme ja sen tuottavuuteen. Osiossa

analysoidaan kilpailua, kysyntää, tuotantoympäristöä ja

yhteisötekijöitä. Lopuksi teemme SWOT-analyysin, jossa

analysoimme yrityksemme vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja

mahdollisuuksia. (Heinonen-Salakka, J. 2012).

4.1 Mikroympäristö

Yrityksen mikroympäristön muodostavat kysyntä (kuluttajien halu

ostaa sekä nyt että tulevaisuudessa), verkostot ja kumppanit

(yritykselle työskentelevät toimittajat, alihankkijat,

markkinointikanavan jäsenet ja muut yhteistyökumppanit) sekä

kilpailijat. (Bergström ja Leppänen 2009.)

4.1.1 Kilpailut ja kilpailun lajit

Yrityksen luomisen ja sen toiminnan tehokkuuden tärkeä edellytys

on kilpailijoiden tunteminen. Jos tunnemme kilpailijamme, on

meidän helppo tuntea myös oma yrityksemme ja voimme vertailla

omia sekä kilpailijoidemme vahvuuksia ja heikkouksia. Sitä myötä

onnistumme erottautumaan eduksemme kilpailijoistamme.

Kilpailijoiden ja heidän vertailemisessa on hyvänä tapana käyttää

apuna kilpailija-analyysiä. Sillä tarkoitetaan yrityksen

kilpailijoiden määrittelemistä ja luokittelemista. Yrityksen

tarkoituksena on erottua kilpailijoistaan ja olla valitun

asiakaskuntansa mielestä markkinoiden paras kulutusvaihtoehto.

Näin ollen on tärkeää tietää, keitä ovat yrityksen kilpailijat, mitä

he myyvät ja miten, miksi ihmiset ostavat heidän tuotteitaan sekä

millainen imago ja arvot kilpailevalla yrityksellä on. On myös hyvä

17

Page 26: Easier Finland

osata ennustaa, miten kilpailijat tulevat muuttumaan

tulevaisuudessa. (Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012a.)

Ydinkilpailijoiksi kutsutaan niitä yrityksiä, jotka tarjoavat

palveluiltaan ja vahvuuksiltaan juuri samanlaisia palveluita kuin

oma yrityksemme (Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012b).

Liikenneviraston matka.fi-palvelu on samankaltainen yrityksemme

kanssa, mutta pyrimme erottumaan heistä eduksemme.

Esimerkiksi sivun parempi visuaalinen ilme ja monipuolisemmat

palvelut takaavat yrityksemme menestyvyyden.

Marginaalikilpailijat ovat toimintamenetelmiensä osalta

samanlaisia kuin oma yritys, mutta heidän vahvuutensa eivät ole

samoja (Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012b). Näitä yrityksellemme on

esimerkiksi VR ja Matkahuolto; kaikki mainituista yrityksistä

tarjoavat aikatauluja nettisivuna mutta Easier Finlandin

tarkoituksena on yhdistää sekä juna- että bussiaikataulut sekä

olla verkkokaupaton yritys, toisin kuin VR ja Matkahuolto. Nämä

ovat yrityksiä, joita ja joiden toimintaa meidän tulee seurata ja

ottaa heiltä jollain tavalla mallia, ovathan he kokeneita ja monta

vuotta pystyssä olleita yrityksiä. Tarvekilpailijat taas tarjoavat eri

tuotteita, mutta kuluttajat ovat samoja (Heinonen-Salakka, J.

1.3.2012b). Tarvekilpailijoitamme ovat siis kaikki Suomen sisällä

matkustuspalveluita tarjoavat yritykset. Näitä on siis

yrityksellämme hyvin paljon, ja tärkein pyrkimyksemme on

erottautua eduksemme nuorena ja toimivana yrityksenä.

Potentiaaliset kilpailijat puolestaan ovat yrityksiä, jotka saattavat

tulevaisuudessa olla uhkana yritykselle ja sen tuottavuudelle

(Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012b).

Easier Finlandin kilpailijamarkkinat ovat siis suhteellisen suppeat

varsinkin ydinkilpailijoiden osalta, jolloin voidaan ajatella, että

tuotteelle on myös kysyntää. Ollessamme Internet-sivusto, kilpailu

18

Page 27: Easier Finland

eri sivustojen, varsinkin matkailusivustojen, kesken on suurta ja

näkyvyyden saaminen on hyvin tärkeä askel menestyksen

takaamiseksi. Internet on tulvillaan tietoa ja sivustoja, jolloin

pääsy eri hakukoneiden ensimmäisiksi valintavaihtoehdoiksi on

ensisijaista.

4.1.2 Kysyntä

Kysynnällä voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa, kulutuskysyntää ja

tuotantohyödykkeiden kysyntää. Kulutuskysyntä on sitä kun

kuluttajat tarvitsevat tuotteita. Tuotantohyödykkeiden kysyntä

puolestaan on sitä, kun yksilöt ja yhteisöt hankkivat tavaroita tai

palveluita, jotka myöhemmin vielä jalostetaan kuluttajien

käyttöön. (Markkinointisuunnitelma 2012.) Easier Finlandin

kysyntä on lähinnä kulutuskysyntää, sillä palvelumme on

suunnattu suoraan tuotteen loppukäyttäjille.

Vuonna 2010 Suomessa vieraili yhteensä 6 182 000 ulkomaalaista

ja näistä suurin osa eli 2 561 000 oli venäläisiä matkustajia.

Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsi (712 000), Viro (561 000) ja Saksa

(363 000). Suosituin vierailun pääsyy kyseisenä vuonna oli vapaa-

ajan matkustus (yhteensä 3 168 000 matkustajaa), työmatkalaisia

oli 1 371 000 ja tuttavien ja sukulaisten luona vieraili 768 000

matkustajaa. Matkan pääsyyn mukaan eniten maaliikennettä

käyttivät vapaa-ajan matkustajat (57 %) ja asuinmaan mukaan

taas venäläiset (82 %). (MEK 2011.)

19

Page 28: Easier Finland

Kuvio 1. Suomessa 1.1.–31.12.2010 käyneiden ulkomaisten

matkustajien käyttämät liikennemuodot matkan pääsyyn mukaan

(MEK 2011)

Kuvio 2. Suomessa 1.1.–31.12.2010 käyneiden ulkomaisten

matkustajien käyttämät liikennemuodot asuinmaan mukaan (MEK

2011)

Näiden tietojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että vaikka

venäläiset käyttävät eniten maaliikennettä, he kuitenkin kulkevat

enimmäkseen omalla autolla tai tilauslinja-autoilla. Tällöin ei ole

hirveän todennäköistä, että he olisivat Easier Finlandin tärkein

kohderyhmä. Kun ruotsalaiset, saksalaiset ja virolaiset taas

saapuvat Suomeen meri- tai lentoteitse, he ovat tällöin

20

Page 29: Easier Finland

potentiaalisia julkisen liikenteen käyttäjiä. Myös auto- ja

pyörävuokraamot voisivat kiinnostaa heitä.

4.1.3 Ostokäyttäytyminen

Ostokäyttäytyminen ohjaa kuluttajaa ostopäätöksiä tehdessä ja

vaikuttaa siihen, mitä, mistä ja miten henkilö ostaa ja kuluttaa.

Ostokäyttäytymistä tutkimalla voidaan selvittää tarkemmin

kulutuskysyntää. Tällöin yritys ottaa selvää, miten sen tulee

kehittää tuotteitaan ja palveluitaan, jotta ne vastaisivat

markkinoilla olevia tarpeita. Ostokäyttäytymisen tunteminen

auttaa myös yritystä ryhmittelemään asiakaskuntansa eli

segmentoimaan kohderyhmänsä. (Bergström & Leppänen 2009,

100.)

Ostokäyttäytymistä ohjaavat sekä ulkoiset ärsykkeet ja tekijät että

henkilökohtaiset ominaisuudet. Ulkoisiin ärsykkeisiin luetaan

muun muassa markkinointi, kulttuuri ja taloudellinen tilanne.

Henkilökohtaisia ominaisuuksia taas ovat esimerkiksi ostajan

toiveet, tarpeet ja elämäntyyli. Näiden tekijöiden lisäksi

kuluttajan ostopäätökseen liittyvät ostokyky, -halu ja ostotavat.

(Bergström & Leppänen 2009, 100–101.)

Yksilön elämäntyyli eli lifestyle heijastaa kuluttajan todellisuutta

ja koostuu demografisista, psykologisista ja sosiaalisista

tekijöistä. Demografiset tekijät kertovat faktoja kuluttajasta.

Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, siviilisääty,

asuinpaikka, ammatti, varallisuus, koulutus, uskonto ja rotu.

Psykologiset tekijät puolestaan kertovat yksilön henkilökohtaisista

piirteistä ja tavoista. Niihin kuuluvat, tarpeet, motiivit, arvot ja

asenteet sekä oppiminen ja ostamisen merkitys. Sosiaaliset tekijät

sen sijaan tarkastelevat kuluttajan sosiaalisia ryhmiä ja näiden

vaikutusta ostamiseen ja päätöksentekoon. Viiteryhmällä 21

Page 30: Easier Finland

tarkoitetaan ryhmää, johon yksilö haluaa samastua, esimerkiksi

työporukka tai suomalaiset. Muita ryhmiä ovat jäsen-, ihanne- ja

negatiiviset ryhmät. Myös kulttuuri lukeutuu sosiaalisiin

tekijöihin. Kulttuuri vaikuttaa väistämättä toimintaamme ja

määrittelee yhteisön normit ja arvot. (Bergström & Leppänen

2009, 102–103, 105,117–119.)

Easier Finlandin asiakasryhmiin kuuluvat sekä suomalaiset että

ulkomaalaiset matkustajat, jotka käyttävät julkista liikennettä

Suomessa. He ovat eri-ikäisiä ihmisiä. Vaatimuksena kuitenkin on,

että he osaavat käyttää Internetiä.

Vuonna 2009 julkisen liikenteen matkustajamäärä oli 567

miljoonaa ihmistä. Joukkoliikenteen käyttäjien osuus tästä

lukumäärästä oli 89 %. Julkisen liikenteen matkustajamäärän

osuus oli 14,1 % koko henkilöliikenteen matkustajamäärästä.

Tilastossa julkiseen liikenteeseen on määritelty kuuluvaksi

rautatie-, raitiovaunu-, metro-, linja-auto-, taksi-, lento- ja HKL:n

lauttaliikenne. Linja-autolla matkustettiin selvästi muita julkisia

kulkuneuvoja enemmän, yhteensä peräti 57,6 %. Seuraavista

sijoista kisailivat rautatieliikenne (11,9 %), taksit (10,2 %), metrot

(10,1 %) ja raitiovaunuliikenne (9,7 %). Lentoliikenne jäi listan

hännille 0,4 % osuudellaan. (Liikenne- ja viestintäministeriö

2011.)

Tarkastelimme brittiläisten, ranskalaisten ja saksalaisten

suhtautumista Suomeen matkakohteena ja miten he ovat

hankkineet tietoa matkustettaessa. Kaikista mainituista maista

vähän alle 10 % on vieraillut aikaisemmin Suomessa ja n. 60 %

maan kansalaisista harkitsee käyvänsä joskus Suomessa. 18–50-

vuotiaiden kiinnostus Suomea kohtaan näissä maissa on melko

tasaista. Brittiläiset ja ranskalaiset lapsiperheet antavat

22

Page 31: Easier Finland

suurimman kannatuksen matkakohteelle (40 % ja 49 %), kun taas

saksalaisista myös lapsettomat pariskunnat (32 %) ovat

kiinnostuneita Suomesta lapsiperheiden ohella (31 %). (Visit

Finland 2010.) Tutkimus osoittaa sen, että myös yrityksemme

asiakaskohderyhmä on ikäskaalaltaan laaja.

Mistä ulkomaalaiset sitten saavat matkailuideoita ja keräävät

informaatiota? Brittiläisten, ranskalaisten ja saksalaisten Top 3 -

listalle päätyivät järjestyksessä henkilökohtaiset kokemukset,

Internet ja sukulaisten ja ystävien suositukset ja mielipiteet (Visit

Finland 2010). Tämä tulee ottaa myös Easier Finlandin

toiminnassa huomioon. On hyvin tärkeää, että pidämme asiakkaat

tyytyväisinä alusta loppuun ja myös mainonnan avulla luomme

heille helppokäyttöisen ja trendikkään kuvan nettisivustostamme.

Näin pystymme vaikuttamaan myönteisesti heidän mielikuviinsa

ja kokemuksiinsa. Koska yrityksemme toimii Internetissä, on

Internet myös ensisijainen markkinointikanavamme. Pyrimme

lisäämään asiakkaiden tietoutta myös hakusanamainonnalla.

Sosiaalinen media, kuten Facebook, on tärkeä ystävien ja

sukulaisten läsnäolo huomioidessa.

Kun tarkastellaan Internetin eri osa-alueiden merkitystä

matkakohteen tiedonhaun kannalta tarkemmin, selviää

seuraavanlaisia tuloksia. Hintavertailupalvelut, hakukoneet ja

matkaportaalit ja yhteisöt sekä Internetistä löytyvät kuvat

matkakohteesta ovat tärkeimmät idea- ja tiedonlähteet

Internetissä viimeksi mainituille maille. Erityisesti Iso-

Britanniassa ja Ranskassa matkaportaalien ja yhteisöjen merkitys

korostuu hieman Suomesta kiinnostuneiden keskuudessa.

Saksalaisista 23 % kokee matkaportaalit ja yhteisöt erittäin

tärkeinä ideoiden lähteenä. Sosiaalisen median sivustojen, kuten

Facebookin ja Twitterin käytön erittäin tärkeäksi lähteeksi koki

23

Page 32: Easier Finland

jokaisesta maasta noin 10 %. (Visit Finland 2010.) Luokittelemme

Easier Finlandin matkaportaaliksi ja näin voimme tedeta, että se

on yksi suosituimmista tiedonhakulähteistä Internetissä

ulkomaalaisten keskuudessa. Myös Facebook on hyvä huomioida

erityisesti mainonnan kannalta ja sen käyttö on lisäksi ilmaista.

Omatoimimatkat kasvattavat suosiotaan ja varsinkin yrityksemme

kannalta se on tärkeää, sillä pakettimatkalaiset tuskin tulevat

käyttämään palveluitamme. Vuonna 2010 Suomeen tulleista

ulkomaalaisista 12 % oli pakettimatkalaisia. Ranskalaisista

vierailijoista 20 %, saksalaisista 22 % ja briteistä 24 % valitsivat

pakettimatkan Suomeen matkustaessaan. Ruotsalaiset, virolaiset

ja venäläiset olivat huomattavasti omatoimisempia 10, 9 ja 6 %:n

osuuksillaan. (MEK 2011.) Voimme olettaa, että pakettimatkojen

ulkopuolelle jäävät matkustajat ovat enemmän tai vähemmän

omatoimisia, joten he ovat potentiaaleja asiakkaita

yrityksellemme. 88 % Suomessa vierailevista ulkomaalaisista

matkusti siis ilman pakettimatkaa Suomeen vuonna 2010. Tällöin

suurin osa ulkomaalaisista on matkakäyttäytymisen mukaan

mahdollisia Easier Finlandin asiakkaita.

4.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut

Yrityksen toiminta perustuu ihmisten tarpeisiin, joita halutaan

tyydyttää. Psykologian tohtori Abraham Maslow’n tarvehierarkia

jakaa ihmisten tarpeet viiteen eri osioon. Alimmalla tasolla on

säilymisen tarpeet joihin sisältyy mm. ravinnon ja levon tarve,

seuraavalla tasolla taas turvallisuuden tarpeet. Tarpeet etenevät

tarvehierarkiassa ylöspäin ja periaatteena on, että edellisen tason

tarpeiden tulee olla tyydytettyjä ennen seuraavalle tasolle

siirtymistä. Yrityksen on hyödyllistä tietää tarvehierarkian tasot,

jotta se tietää, mille tasolle sen toiminta kuuluu ja kuinka eri

tuotteet sopivat kuluttajien tavoitteisiin. (Etälukio 2012a.)24

Page 33: Easier Finland

Yrityksemme ei välttämättä sijoitu tarvehierarkiassa tärkeimpien

tarpeiden joukkoon kuten fysiologiset tai turvallisuuden tarpeet,

mutta sen voisi sijoittaa esimerkiksi itsensä toteuttamisen

tarpeisiin.

Easier Finlandilla on kaksi pääkohderyhmää, jolle sivustomme on

osoitettu: kotimaassa matkustavat suomalaiset, ja Suomessa

matkustavat ulkomaalaiset. Kohderyhmiemme tavoite on selkeä;

he haluavat tietää, kuinka matkustaa paikasta A paikkaan B ja

mitkä ovat käytettävissä olevat vaihtoehdot matkan kulkemiseen.

Vaikka asiakkaillamme on yhteinen tavoite, kohderyhmämme

voidaan jakaa myös vielä pienempiin alaryhmiin. Esimerkkinä

nuoret matkustajat, jotka etsivät halvinta mahdollista

matkustusvaihtoehtoa, ja jo kypsempään ikään ehtineet

matkustajat, joille raha ei ole enää ratkaiseva tekijä vaan

matkustamiseen mukavuus ja ehkä ripaus luksusta. On siis

tärkeää että tunnistamme kohderyhmiemme tarpeet, kun

suunnittelemme palvelumme rakennetta ja markkinointia.

Markkinoimme palveluamme myös sen helppouden nimissä.

Kiireinen nykyihminen etsii palvelua, joka antaisi ratkaisun

ongelmaan mahdollisimman nopeasti ja tahdomme tarjota tätä

asiakasryhmällemme yksinkertaisen, nopean ja helppokäyttöisen

palvelun myötä. Pyrimme palvelemaan kohderyhmiämme myös

mahdollisimman monella eri kielellä, jotta ulkomaalaiset

asiakkaamme pystyisivät täyttämään tarpeensa mahdollisimman

helposti.

4.2 Makroympäristö

Yritystoiminnan makroympäristöön kuuluvat poliittinen ja

yhteiskunnallinen ympäristö (lainsäädännölliset sekä 25

Page 34: Easier Finland

yhteiskuntapoliittiset seikat), taloudellinen ympäristö (yrityksen

toimintaympäristön kokonaisostovoima, talouden kehitykselliset

suhdanteet, kulutuksen rakenne sekä inflaatio), teknologinen

ympäristö (mahdollisuudet tuotekehitykseen ja markkinointiin ja

informaatioteknologian luomat mahdollisuudet kuten nettikaupat

ja muu sähköinen toiminta), ekologinen ympäristö (luonto ja sen

hyvinvointi), demogra-finen eli väestöön liittyvä ympäristö

(esimerkkinä väestömäärän kehitys, ikäjakaumat sekä

väestöennusteet), sosiokulttuurinen ympäristö sekä

kansainvälinen ympäristö (toimintaympäristön arvot, uskomukset,

tavat toimia, eettisyys ja kansainvälinen mark-kinointi).

(Bergström ja Leppänen 2009.)

Omaa yritystämme pohtien varsinkin poliittisien ja

yhteiskunnallisten seikkojen tietoisuus on haastava tekijä ja vaatii

meiltä niin sanottua valveutuneisuutta ja muun muassa median

seuraamista. Myös kevään 2012 aikana käymämme juridiikan

opinnot tukevat liiketoimintasuunnitelmamme tekoa ja opettavat

meille lainsäädännöllisiä asioita. Taloudelliseen ympäristöön

kuuluvista talouden suhdanne- sekä inflaatioasioista opimme

myös uutta kevään talousmatematiikan tunneilla. Molemmat

edellä mainituista alueista ovat haastavia ja tärkeitä sekä on

tärkeää, että saamme niihin apua koulusta. Myös muista alueista

opimme koulussa ja pystymme näin soveltamaan tietouttamme

tässä liiketoimintasuunnitelmassa.

4.2.1 Yhteiskunnan taloustilanne

Yhteiskunnan taloustilanneosiossa käsitellään yrityksen

tuottavuuteen vaikuttavia vallitsevia taloustekijöitä, esimerkiksi

alueen tulotasoa, asiakkaiden käytettävissä olevia tuloja, alueen

taloudellista rakennetta, työllisyyttä ja valuuttakursseja. Pohdinta

26

Page 35: Easier Finland

keskittyy sekä nykypäivän että tulevaisuuden tilanteeseen.

(Koskinenconsulting 2012.)

Meidän yritykseemme vaikuttaa eniten matkailun suosio ja siihen

liittyvät muutokset. Jos ihmisillä ei ole hyvä rahatilanne, he

todennäköisemmin käyttävät rahansa ”tärkeämpiin” asioihin kuin

matkustukseen, kuten ruokaan. Suoranaisesti kuitenkin, jos

asiakas on jo päättänyt lähteä matkalle, ei meidän sivusto

vaikeuta hänen päätöstään millään tavalla, koska emme juurikaan

tuota lisäkustannuksia matkan hintaan. Käytännössä vain

helpotamme matkalle lähtöä matkojen helpolla varattavuudella.

Lama tarkoittaa sitä, että taloustilanne on huonossa tilassa eli

silloin tuotanto vähenee huomattavasti ja työttömyys kasvaa (Stat

2009). Tällöin monilla ihmisillä ei välttämättä ole haluja

matkustaa. MTV3:n teettämän kyselyn mukaan kuitenkin käy ilmi,

että lama ei loppupeleissä pelota matkailijoita. Jopa yli 80

prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei lama vaikuta heidän

matkustustottumuksiinsa. Monet olivat sitä mieltä, että juuri

vaikeina aikoina pitäisi matkustaa, jotta saa irtiottoja. Ja jos ei ole

varaa kalliiseen ulkomaanmatkaan, valitaan edullisempi

vaihtoehto, kuten lähiseutu- ja kotimaanmatkailu. (MTV3 2009.)

Työttömyyttä Suomessa on ollut aina melko paljon. Jopa

Yhdysvalloissa ja Japanissa on vähemmän työttömiä kuin meillä.

Erityisesti vuoden 1990 laman jälkeen Suomessa oli valtava

määrä työttömiä. Suomen työmarkkinoilla ei aina vain kysyntä ja

tarjonta kohtaavat. Viime aikoina parannusta kuitenkin on

kuitenkin tehty, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kohdalla.

Vuonna 2009 vapaana olevan työvoiman määräksi laskettiin yli

400 000. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2011.) Työttömyydellä on

27

Page 36: Easier Finland

vähän sama vaikutus kuin lamalla, että vaikeina aikoina ihmiset

eivät välttämättä halua matkustaa niin paljon.

4.2.2 Lait, asetukset, luvat

Nettisivuja perustettaessa ovat erilaiset lakiasiat todella suuressa

roolissa. Tavoitteenamme on luoda ulkoasultaan hienot ja

nuorekkaat, mutta samalla helppokäyttöiset sivut. Kuvat ovat

olennainen osa nettisivuja ja pyrkimyksenämme olisikin ottaa

niitä mahdollisimman paljon itse, jotta välttyisimme

tekijänoikeusmaksuilta, sillä etenkin yrityksen perustamisen

alkuvaiheessa raha on niukassa. Itse otetut kuvat tekisivät Easier

Finland -sivuista myös oman näköisemme. Värikkäät, eri puolelta

Suomea otetut kuvat antaisivat varmasti positiivisen kuvan

Suomesta Easier Finlandin ulkomaalaisille käyttäjille.

Tekijänoikeuskysymykset nousevat esille myös esimerkiksi

junalippujen myymis- ja välitysvaiheessa. Tekijänoikeus suojaa

teoksia ja kokonaisuuksia, joilla on merkittävää yksilöllistä arvoa.

Tekijänoikeuslaki myös takaa sen, että luovan työn tekijöillä on

oikeus tekemäänsä työhön. (Nikkanen, V. 28.2.2012.) Olemmekin

laittaneet VR:lle viestiä kysyen olisiko meidän mahdollista myydä

heidän lippujaan eteenpäin asiakkaille, jolloin sivustomme toimisi

verkkopalveluna. Matkahuollolta kuitenkin saimme kieltävän

vastauksen lippujen välittämisestä, joten tämän perusteella

luovuimme verkkokauppaideasta. Emme siis aio välittää lippuja,

vaan sivuillamme on linkit yrityskumppaneiden palveluihin.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain tarkoituksena on turvata

yksityisyyden suojan ja luottamuksellisuuden toteutuminen sekä

edistää sähköisen viestinnän tietoturvaa ja monipuolisten

sähköisen viestinnän palvelujen tasapainoista kehittymistä

(Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 2004). 28

Page 37: Easier Finland

Lailla pyritään selkeyttämään luottamuksellisten

tunnistamistietojen käsittelysääntöjä ja tavoitteena on myös

selkeyttää tietoturvan toteuttamismahdollisuuksia. Laki sisältää

suoramarkkinointisäännöksiä ja säännökset käyttäjän ja poliisin

tiedonsaantioikeuksista. Pääsääntöisesti lakia sovelletaan mm.

yleisissä viestintäverkoissa tarjottaviin verkkopalveluihin,

viestintäpalveluihin ja lisäarvopalveluihin. (Tietosuojavaltuutetun

toimisto 2012.)

On tärkeää, että teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa

sopimuksia muun muassa erinäisistä vastuualueista. Tämä koskee

myös sellaisia tapauksia, joissa linkki ei toimi kunnolla ja asiakas

joutuu sen myötä vaikeuksiin ja menettää luottamuksensa

yritykseen. Haluamme luoda Easier Finlandille hyvän ja

luotettavan verkkosivuston maineen ja pitää sitä yllä kaikin

tavoin. Luultavasti joudumme ulkoistamaan yrityksen teknisen

puolen sen haastavuuden vuoksi, joten on tärkeää tehdä myös

sopimukset yritysidean salassapidosta ulkopuolisen työvoiman

kanssa, jotta yritysideaamme ei varastettaisi. Kun emme toimi

matkalippujen välittäjänä, meillä on vähemmän vastuuta

yrityksestämme. Yksi tärkeimmistä vastuualueistamme on

kuitenkin varmistaa, että linkit yhteistyökumppaneidemme

sivuille toimivat moitteettomasti ja näin vältymme turhilta

harmeilta. Jos ilmoitamme sivuillamme

yhteistyökumppaneidemme tarjoamien palveluiden hintoja, tulee

meidän ottaa huomioon, että ilmoitetut hinnat ovat oikeat,

päivitetyt ja markkinointi on kuluttajasuojalain mukaista

(Kuluttajansuojalaki 1978).

29

Page 38: Easier Finland

4.2.3 Kulttuuri ja trendit

Nettisivuja perustettaessa tulee ottaa huomioon eri kulttuurit,

sillä ulkomaalaiset Suomessa matkustavat ovat yksi

kohderyhmämme. Meidän on hyvä selvittää, mistä maista

Suomeen matkustaa eniten ihmisiä, jotta voisimme perehtyä

heidän kulttuureihinsa tarkemmin, jotta saamme tietoa siitä,

mistä he mieluiten ostavat esimerkiksi junalippunsa.

Tietyt kulttuurit valitsevat mieluummin perinteisen tavan asioida

matkatoimistossa ostaen liput sieltä ja saaden myös informaatiota

kohteesta ja kohdemaasta. Toiset kulttuurit taas toimivat

itsenäisemmin ja hoitavat asiat Internetissä. Teknologian

kehittyminen on tietenkin mahdollistanut lippujen ja matkojen

Internetistä ostamisen, mikä tekee asioinnista sujuvaa. Toisaalta

Internetissä asioinnin lisääntyessä perinteinen esimerkiksi

matkatoimistoissa käytettävä asiakaspalvelu vähenee.

Slow travel on kasvamassa suureksi trendiksi maailmalla ja

matkailijoiden keskuudessa. Sen tarkoituksena on keskittyä

pelkän määränpään sijaan myös itse matkustamiseen. Easier

Finland rohkaisee ihmisiä käyttämään enemmän juna- ja linja-

autoliikennettä ja tämä puolestaan tukee slow travelin

periaatetta.

Ekologisuus on monille kynnyskysymys matkailua ajatellen. Easier

Finland tukee kyseisiä arvoja suosimalla muitakin

matkustustapoja kuin pelkästään lentäminen. Olemme kaavailleet

Internetsivuillemme ominaisuutta, josta asiakas voi tarkastella

omaa hiilijalanjälkeään. Tämä varmasti motivoisi ihmisiä

käyttämään juna- ja linja-autoliikennettä entistä enemmän.

30

Page 39: Easier Finland

Ihmisten on helpompi lähestyä nettisivustoamme, sillä

teknologian kehittyessä Internetiä käytetään esimerkiksi

puhelimissa entistä enemmän. Markkinoidessamme Easier

Finlandia meidän on varmasti helppo päästä asiakkaiden

tietouteen sosiaalisen median suosion kasvun ansiosta.

4.2.4 Teknologia

Yrityksemme toiminta perustuu suurimmilta osin teknologiaan

sillä yrityksemme toimii Internetissä. Nykyään ihmiset käyttävät

Internetiä mahdollisimman paljon asioidensa hoitoon mukaan

lukien matkojen varaaminen sen nopeuden ansiosta. Perinteisiä

matkatoimistoja käytetään matkojen varaamiseen vähemmän ja

Internetissä toimivat matkapalvelut kasvattavat suosiotaan.

Palvelumme tavoittaa siis helposti yhä vain suurenevan

ihmisjoukon.

Nykypuhelimet ovat tehneet Internetin käytöstä yhä helpompaa,

sillä nettiä voi käytännössä käyttää missä vain, milloin vain.

iPhonet ja älypuhelimet sovelluksineen antavat ihmisten käyttöön

mitä hyödyllisempiä ohjelmia ja mahdollisesti myös Easier Finland

voi tulevaisuudessa toimia sovelluksena kyseisissä laitteissa.

Vaikka toimimme Internetissä, haluamme silti näyttäytyä

asiakkaillemme myös inhimillisessä muodossa chat-palvelun

ominaisuuksissa. Olemme suunnitelleet perustavamme

sivustollemme chat-ominaisuuden, jossa asiakkaat voisivat

keskustella reaaliajassa web kameroiden kera jonkun

yrittäjäjäsenemme kanssa, jos hänellä on jotakin kysyttävää.

Online-palvelun ympärivuorokautinen aukioloaika söisi

yrityksemme resursseja liikaa, joten olemme 6 tuntia päivässä

(ma-pe klo 12-18) asiakkaiden tavoitettavissa. Tämän ajan

ulkopuolella meihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse ja lupaamme 31

Page 40: Easier Finland

vastata mahdollisimman pian, kuitenkin saman päivän sisällä.

Koska ilmainen chat-palvelu toimii siis Internetissä, on meihin

helppo ottaa yhteyttä myös maapallon toiselta puolelta. Ainut

ongelma tässä on aikaero. Emme pysty pienien resurssien vuoksi

tarjoamaan ympärivuorokautista palvelua, mutta toivomme, että

tässä tapauksessa asiakas ottaisi meihin yhteyttä sähköpostitse.

Suurin osa asiakkaistamme, siis ulkomailta Suomeen

matkustavista, saapuu maahan Euroopasta ja naapurimaista.

Näissä maissa aikaerot Suomeen ovat pienet ja uskomme

palvelumme olevan hyödyllinen heille.

4.2.5 Toimialan tila ja rakenne

Meidän yrityksemme kuuluu informaation ja viestinnän toimialaan

ja tarkemmin sanottuna 63120 eli verkkoportaalit. Tähän

luokitukseen kuuluu sellaisten Internet-sivujen toiminta, jotka

kehittävät ja ylläpitävät tietokantoja ja tarjoavat helppokäyttöisiä

hakupalveluita. (Tilastokeskus 2008.)

Meidän on tärkeää tietää, miten toimialallamme sujuu, koska se

vaikuttaa suuresti myös meidän tulevaisuutemme. Informaatio- ja

viestintäalan suosio kasvaa kuitenkin koko ajan.

32

Page 41: Easier Finland

Kuvio 1. Suurimmat ulkomaisten yritysten liikevaihdon osuudet

yritystoiminnasta vuonna 2010 (Tilastokeskus 2010)

Tämän kuvion mukaan informaation ja viestinnän toimialan tila on

todella hyvällä mallilla. Sen liikevaihto on suurin kaikista. Tämä

kuvio siis tarkoittaa ulkomaalaisia tytäryhtiöitä Suomessa. Seu-

raava kuvio puolestaan osoittaa, miten yritysten määräysvalta

jakautuu maittain.

33

Page 42: Easier Finland

Kuvio 2. Yritysten määräysvallan jakautuminen informaatio- ja vi-

estinnän toimialalla vuonna 2010 (Tilastokeskus 2010)

Vuonna 2007 informaation ja viestinnän toimialalla

pääkaupunkiseudulla oli toimipaikkoja 3970 ja henkilöstömäärä

taas 44 360. Yhdessä toimipaikassa oli keskimäärin henkilöstöä

11, 2. (Pääkaupunkiseudun yrityskatsaus 2007.)

Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys palvelualalla (Tilastokeskus 2011)

Yllä olevasta kuviosta selviää, että informaatio ja viestintä-alalla

menee suhteellisen hyvin liikevaihdon kannalta. Kaikilla palvelu-

aloilla tapahtui vuonna 2009 pieni notkahdus huonompaan suun-

taan (vähiten kuitenkin informaatio ja viestintä-alalla). Tämä

notkahdus johtui silloisesta lamasta.

Näiden tilastojen valossa on selvää, että toimialallamme menee

hyvin ja tulevaisuus on suhteellisen valoisa. Pitää vain toivoa, et-

tei lama koettele maatamme liian usein.

34

Page 43: Easier Finland

4.3 Riskianalyysi

Riskianalyysissä selvitetään yrityksen perustamiseen liittyvät

mahdolliset uhat, mietitään niiden toteutumisen todennäköisyyttä

ja uhkien aiheuttamien vahinkojen suuruus. Riskianalyysin

tarkoitus on saada jokin pohja päätöksille siitä, mitkä

suojautumismenetelmät ovat taloudellisesti merkittäviä. Aina

riskien poistaminen tai välttäminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

(Riskianalyysi 2009.)

Kartoitamme esimerkiksi seuraavia riskejä yrityksessämme:

ympäristö-, tieto-, tuote-, sopimus-, vastuu-, rikos- ja

henkilöriskejä. Easier Finlandin todennäköisimmät uhat liittyvät

tieto- ja henkilöriskeihin, koska yrityksemme on Internet-sivusto,

jolle tietovuoto on hyvin varteenotettava riski.

Yrityksemme suurin uhka on tietoriskeihin liittyvät asiat. Näistä

yleisin on tietovuoto, joka tarkoittaa sitä, että yrityksemme

tietokannat, esimerkiksi asiakastiedot, joutuvat vääriin käsiin.

Tämä on kohtalaisen todennäköinen riski, joka voi aiheuttaa

meille suurta tappiota menettäessämme asiakkaiden

luottamuksen. Voimme välttyä tältä uhalta tarpeellisella

suojauksella ottamalla hyvin selvää tiedonsuojausmenetelmistä.

(Pk-Rh 2009a.) Suurin pelkomme on, että verkkopalvelu kaatuu ja

tietomme häviävät bittiavaruuteen.

Yrityksemme toimintaan liittyy myös henkilöriskien mahdollisuus.

Tämä koskee ensisijaisesti siis yrityksemme omaa henkilöstöä.

Meillä on hyvä luottamus yrityksen perustajajäsenten kesken,

joten kavalluksen todennäköisyys on pieni. Kaikki pyrkivät

hoitamaan oman työnsä mahdollisimman huolellisesti yrityksen

hyväksi. Yrityksen kasvun tapahtuessa tulemme palkkaamaan

lisää henkilöstöä, jolloin perehdytämme uudet työntekijät

turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn. (Pk-Rh 2009b.)35

Page 44: Easier Finland

Koska käytössämme ei ole virallisia liiketiloja, esimerkiksi

paloriskit tai muut omaisuuteen liittyvät riskit eivät koske meidän

yritystämme. Meillä on käytössämme tietokoneet ja teknologiaan

liittyy aina omat riskinsä, mutta ne eivät kuitenkaan voi kaataa

yritystämme lopullisesti. Verkkopalvelun kaatuminen on kuitenkin

yksi yrityksen suurimmista riskeistä ja siitä koituisi paljon harmia

yrityksellemme. Yritämme estää tämän päivittämällä ajantasaiset

viruksentoimintaohjelmat tietokoneisiimme.

Kun emme itse välitä lippuja asiakkaalle, vaan hän tekee

varauksen yhteistyökumppanimme sivulle, voi tästäkin koitua

joskus harmia yritystoiminnallemme. Esimerkiksi VR:n

lipunvaraus ei toimi yöllä, jolloin tästä voi olla haittaa asiakkaalle,

joka yrittää varata matkaansa esimerkiksi toiselta puolen

maapalloa eri aikavyöhykkeeltä. Toivomme, että palvelu pitää

kuitenkin asiakkaat tyytyväisinä ja aiomme keskustella asiasta

VR:n kanssa.

4.4 SWOT

SWOT-analyysi on menetelmä, joka auttaa kartoittamaan

yrityksen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Sana

SWOT tulee englannin kielen sanoista strenghts, weaknesses,

opportunities, threats. (Pk-Rh 2009c.)

Vahvuudet:

- Ekologisuus

- Trenditietoisuus/

nykyaikaisuus

- Suuri kohderyhmä

- Helppokäyttöisyys

- Houkutteleva ulkoasu

Heikkoudet:

- Markkinoinnin

haasteellisuus

- Tietotaidon puute

- Taloudellisten resurssien

puute

36

Page 45: Easier Finland

- Kielitaito

- Omakohtaiset kokemukset

tukena

Mahdollisuudet:

- Hyvät

laajennusmahdollisuudet

- Kotimaan matkailun

kehittäminen

- Teknologian kehittyminen

- Markkinarako

mainonnassa

Uhat:

- Kilpailijat

- Edukseen erottuminen

- Kannattavuus

- Tekniset ongelmat

Easier Finlandilla on monenlaisia vahvuuksia ja näiden

perusteella uskomme sen menestymiseen. Easier Finlandin arvot

ovat helposti lähestyttävissä. Koska markkinoilla on suuri tarjonta

monenlaisista palveluista, ihmiset kannattavat mielellään

ekologisia arvoja. Kohderyhmämme on laaja, koska kaikki

matkustavat jossain määrin myös julkisilla kulkuvälineillä ja

palvelu on suunnattu kaikenikäisille. Asiakaskuntaamme

lukeutuvat myös ulkomaalaiset matkustajat suomalaisten

kotimaanmatkailijoiden lisäksi. Yrityksemme perustajajäsenillä on

hyvä ja vahva kielitaito, jota hyödynnämme yrityksen toiminnassa

ja markkinoinnissa. Tällöin meidän on myös helpompi tavoittaa

ulkomaalaiset asiakkaat. Markkinoimme Easier Finlandia

erityisesti sen helppokäyttöisyyden ja selkeän ulkoasun vuoksi.

Omakohtaisten kokemusten perusteella havaitsimme yritysidean

37

Page 46: Easier Finland

hyödylliseksi. Koska käytämme paljon julkisia kulkuneuvoja

matkustettaessa, on meidän helpompi samaistua asiakkaisiin ja

toteuttaa heidän tarpeensa.

Yrityksellä on kuitenkin muutamia heikkouksia. Yrityksen

taloudelliset resurssit eivät varsinkaan alkuvaiheessa ole kovin

suuret ja tämä saattaa aiheuttaa haasteellisuutta muun muassa

markkinoinnissa. Kellään perustajista ei ole kokemusta

Internetsivujen luomisesta tai päivittämisestä. Tällöin meidän olisi

parasta ulkoistaa edellä mainitut toiminnot. Tämä tosin aiheuttaa

yritykselle lisäkustannuksia.

Teknologian kehittyminen luo yrityksellemme useita eri

mahdollisuuksia, kuten sovellukset matkapuhelimiin. Sosiaalisen

median suosion myötä myös markkinointimahdollisuudet ovat

paremmat ja monipuolisemmat. Easier Finlandilla on hyvät

mahdollisuudet laajentaa toimintaansa esimerkiksi muihin

Pohjoismaihin asiakaskunnan vakiinnuttua. Sivustomme kehittäisi

Suomen matkailua tehokkaasti, sillä parantaisimme ihmisten

tietoisuutta eri matkustusreiteistä ja paikkakunnista. Toivomme,

että myös yhteistyökumppanimme kehittäisivät palveluitaan

Easier Finlandin myötä.

Yrityksen suurimmat uhat liittyvät kannattavuuteen ja

teknologiaan. Kuluja on suhteellisen paljon verrattuna

liikevaihtoon ainakin alussa. Sivustoa pitää päivittää

säännöllisesti ja on tärkeää, että kaikki tiedot on kerrottu oikein

sivustollamme. Emmehän halua aiheuttaa harmia asiakkaillemme

ja yhteistyökumppaneillemme. Liikenneviraston luoma matka.fi on

hyvin samankaltainen palvelu verrattuna meidän yritykseemme ja

tämä luo tiettyjä paineita erottua kilpailijastamme.

Haasteenamme on saada sivusto niin erottuvaksi, jotta asiakkaat

38

Page 47: Easier Finland

valitsevat mieluummin Easier Finlandin palvelut kuin

kilpailijamme.

39

Page 48: Easier Finland

5 Liikeidea – Easier Finland

Liikeidea on yrityksemme toiminnan perusta ja se on yritysidean

kehittyneempi muoto. Liikeidea ei ole täysin lopullinen, vaan sitä

tulee päivittää ja kehittää yrityksen edetessä. Se vastaa

seuraaviin kysymyksiin: mitä, miten ja kenelle. (Tieto- ja

viestintätekniikka 2010.) Liikeideaamme täsmennämme sisäisten

ja ulkoisten analyysien pohjalta.

5.1 Mitä?

Yrityksemme Easier Finland on Internet-sivusto, josta löytyy

julkisen lähi- ja kaukoliikenteen reitit, aikataulut, hinnat sekä

antaa vinkkejä matkustamiseen Suomessa. Vinkkejä ovat

esimerkiksi pyöränvuokrausmahdollisuudet, autovuokraamot sekä

käytännön esimerkkejä parhaista liikkumismenetelmissä eri

paikkakunnilla. Tästä esimerkkinä Oulu, jossa pyöräily on

suositeltava liikkumistapa lähiliikenteen huonon toimivuuden

vuoksi.

Sivustomme tarkoitus on nimenomaan välittää tietoa ja toimia

hakupalvelimena, sen sijaan että myisimme lippuja. Toimialamme

on verkkoportaalit, joka sisältää muun muassa helppokäyttöiset

hakupalvelut. Easier Finland helpottaa lukuisten matkustajien

liikkumista ja siirtymistä paikasta A paikkaan B, vaikka nämä

pisteet olisivatkin vähemmän tunnettuja Suomessa. Edistämme

täten siis myös Suomen matkailua ja sen kehitystä.

5.2 Miten?

Sivusto on helppokäyttöinen ja ulkoasultaan raikas sekä

ekologisia arvoja edustava. Toimimme Cost per Click (CPC) -

periaatteella sekä saamme tuottoa mainostamalla

40

Page 49: Easier Finland

yhteistyökumppaneitamme. Markkinoimme yritystämme eri

matkatoimistojen Internetsivuilla, sosiaalisen median palveluissa

sekä mahdollisesti matkailualan aikakauslehdissä. Myös radio ja

TV ovat mahdollisia markkinointikanavia, mutta emme pidä niitä

ensisijaisina kustannuksien vuoksi yrityksen toiminnan

alkutaipaleella. Tärkeitä markkinointikanavia ovat myös MEK

(Visit Finland) ja hostellit sekä hotellit.

Yritysideaa luodessa suunnittelimme eri yritysten lippujen

välitystä. Otimme yhteyttä sekä VR:ään sekä Matkahuoltoon: VR

ei vastannut ja Matkahuolto kieltäytyi tarjouksestamme. Näin

ollen päätimme luopua verkkokauppaideasta ja päädyimme CPC-

menetelmään. Koska sekä VR että Matkahuolto ovat jo valmiiksi

lippuja myyviä yrityksiä, tulisi näin ollen liian monta välikättä, jos

meidänkin yrityksemme toimisi myyjänä. Luomme sivuston

sellaiseksi, että asiakkaan on helppo siirtyä kauttamme

palveluntarjoajan sivustolle. Sivun reunassa on siis linkkejä

palveluntarjoajan (esimerkiksi VR:n) sivuille, joita klikkaamalla

asiakas pääsee varaamaan matkalippunsa tai haluamansa

palvelun. Easier Finland tarjoaa asiakkaalleen siis reitit ja

aikataulut matkasta. Sivustomme ollessa helppokäyttöinen, se

mahdollistaa myös yrityksen kasvun sen tullessa yhä

suositummaksi.

5.3 Kenelle?

Ulkoisten analyysien perusteella päädyimme valitsemaan Easier

Finlandin ensisijaiseksi kohderyhmäksi Suomessa matkustavat

ulkomaalaiset, koska tällöin meidän on helpompi segmentoida

asiakkaamme. Sivusto on hyödyllinen myös

kotimaanmatkailijoille. Suomalaiset kuitenkin tuntevat jo VR:n ja

Matkahuollon ja löytävät heidän sivuilleen, mutta ulkomaalaiset

eivät tiedä mistä etsisi tietoa. Oletamme, että asiakkaitamme ovat 41

Page 50: Easier Finland

eritoten ruotsalaiset, virolaiset, saksalaiset, ranskalaiset ja britit

Suomeen matkustavat ihmiset, sillä he saapuvat yleisimmin joko

laivalla tai lentokoneella Suomeen. Näin ollen heillä harvemmin

on käytössään oma auto, jolloin heidän on helpointa liikkua

julkisilla kulkuneuvoilla. He eivät myöskään tunne Suomea ja sen

liikenneverkostoa kovin hyvin, joten sivustomme erottautuu

edukseen liikkumisvinkeillä, joita tarjoamme asiakkaillemme.

Vaikka venäläiset ovat suurin Suomeen matkustava ryhmä, he

eivät ole yrityksemme potentiaalisimpia asiakkaita, sillä

useimmiten he matkustavat naapurimaahan joko omilla autoillaan

tai tilauskyydityksillä.

Muista maista saapuvien turistien lukumäärä ei ole läheskään

yhtä korkea kuin venäläisten turistien. Tästä huolimatta uskomme

sivuston kannattavuuteen ja asiakkaiden riittävyyteen. Tätä

perustelemme esimerkiksi britannialaisten, ranskalaisten ja

saksalaisten Internetkäyttäytymisellä ja heidän kiinnostuksellaan

Suomea kohtaan. Matkaportaali oli kärkisijoilla, kun tarkasteltiin

Internetin tiedonlähteitä matkailuun liittyen. Tämä antaa

yrityksellemme hyvät mahdollisuudet menestyä Internetissä ja

saada näin kansainvälistä näkyvyyttä.

5.4 Lopullinen yritysmuoto

Valitsimme yritysmuodoksemme osakeyhtiön, koska siinä on

vaihtoehdoista vähiten riskejä. Riskejä ovat muun muassa

omaisuuden menettäminen eikä tarvittava pääoma yritystä

perustettaessa ole kovin suuri (perusmaksu 2 500 € ja

rekisteröintimaksu 350 €). Osakeyhtiön perustaminen on hyvä

vaihtoehto opiskelijoille sekä muille vähempivaraisille, jotka

haluavat mukaan yritysmaailmaan.

42

Page 51: Easier Finland

Osakeyhtiötä perustettaessa tulee ensin tehdä perustussopimus,

jonka jälkeen yrityksellä on kolme kuukautta aikaa rekisteröidä

yritys kaupparekisteriin (Patentti- ja rekisterihallitus 2012).

Tämän sopimuksen lisäksi meidän tulee nimetä yrityksemme

yhtiöjärjestys, josta tulee käydä ilmi yrityksen toiminimi,

kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä toimiala. Osakeyhtiötä

hallinnoidaan yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan

avulla. Yhtiökokouksen pitävät osakkeenomistajat eli meidän

tilanteessamme perustajajäsenet. Hallitus vastaa yhtiön

hallinnosta ja yhtiön asianmukaisesta toiminnasta. Olemme

yrityksessämme myös hallitus. Toimitusjohtaja ei ole

osakeyhtiössä pakollinen, jota emme valitse, koska haluamme

kannattaa yrityksessämme yhteistä päätöksentekoa. (Yrittäjät.fi

2012.) Toiminimemme on siis Easier Finland Oy, kotipaikkamme

on Porvoo ja toimialamme on informaatio ja viestintä.

5.5 Tulevaisuuden tavoitteet

Vuoden päästä yrityksen perustamisesta haluamme olla tunnetun

ja kiinnostavan yrityksen maineessa. Viiden vuoden päästä

ideaalitilanne olisi vakiintunut asiakaskunta ja tuotto, joka

mahdollistaisi lisähenkilöstön palkkaamisen ja jopa yrityksen

laajentamisen.

5.5.1 Myynti- ja kannattavuustavoitteet

Myyntitavoitteet ovat niin sanottuja määrällisiä tavoitteita ja niillä

mitataan palvelumme menekkiä (Heinonen-Salakka, J. 14.3.2012).

Vuoden kuluttua tavoitteellinen kävijämäärä sivustollamme

päivittäin on 1000. Myyntituottoa kuukaudessa tekisimme noin 15

000 €, jolloin kykenisimme maksamaan jokaiselle

perustajajäsenelle (5 henkilöä) noin 1 500 € kuukausipalkkaa.

Henkilöstökustannuksien lisäksi muita kuluja ovat muun muassa

43

Page 52: Easier Finland

serverin vuokra, Internetsivujen perustaminen ja markkinointi.

Voittoa kulujen jälkeen jäisi siis noin 1 000 €.

Näkymät viiden vuoden päähän ovat yritystoiminnallemme jo

huomattavasti valoisammat: päivittäinen kävijämäärä olisi noin 2

500–3 000 vierailijaa, olemme vakiinnuttaneet asemamme

Suomen markkinoilla ja saisimme myös suhteellisen suurta

tuottoa mainonnasta (20 000 € kuukaudessa). Tässä vaiheessa

kykenemme jo palkkaamaan 1–2 ulkopuolista työntekijää ja

tarjoamaan heille noin 1 500 € kuukausipalkkaa. Laajentaisimme

myös sivustomme toimintaa muun muassa eri kielivaihtoehdoilla

(espanja, saksa, venäjä) sekä mainostoiminta yltäisi myös Suomen

ulkopuolelle. Lainat on tässä vaiheessa saatu maksettua, joten

kuluja on vähemmän ja voitto on noin 2 000 € kuukaudessa.

Tuottoamme on helppo mitata, koska se lasketaan euroissa.

5.5.2 Mielikuvatavoitteet

Haluamme antaa asiakkaille hyvän ensivaikutelman: sivustomme

on miellyttävän näköinen, ajan tasalla, toimiva sekä

helppokäyttöinen. Asiakas saa täten välittömästi hyvän kuvan

yrityksestämme ja haluaa palata sivuillemme. Näin ollen jo

vuoden kuluttua meillä on mahdollisuus jo pieneen kanta-

asiakaskuntaan. Päämielikuvatavoitteemme on korkea

luotettavuus asiakkaiden silmissä. Toivoisimme tämän mielikuvan

pysyvän asiakkaidemme mielissä ja täten kanta-asiakaskunta

kasvaa vuosi vuodelta. Viiden vuoden kuluttua kanta-asiakkaita

yrityksellämme olisi jo noin 1 000. Viimeistään kymmenen vuoden

kuluttua olemme Suomessa tunnettu brändi.

Mielikuvatavoitteidemme toteutumista seuraamme vuosittain

gallupeilla sekä asiakaskyselyillä, joiden avulla kartoitamme

asiakkaidemme tarpeita ja pystymme kehittymään haluamaamme

suuntaan. 44

Page 53: Easier Finland

45

Page 54: Easier Finland

6 Toimenpiteet

Toimenpiteet osiossa tutkimme, mitä tarkoittaa tuote- ja

tuotantoratkaisut, hinnoitteluratkaisut, saatavuus- ja

jakeluratkaisut, henkilöstöratkaisut ja viestintäratkaisut.

Pohdimme ensin teorian kautta käsitteitä, jonka jälkeen

sovellamme tietoja juuri meidän yritykseemme Easier Finland.

6.1 Tuote- ja tuotantoratkaisut

Tuotekehityksen tulisi olla kokonaisvaltaista ja jatkuvaa ja sen

pitäisi sisältää niin ideointia, asiakkaiden kohtaamista ja

tuotteistamista. Tuotteen kehittäjän on tärkeää tietää, mikä

vetoaa asiakkaaseen ja miten saavuttaa tuotteellaan tärkeä asema

asiakkaan elämässä. Tuotteen olisi hyvä viestittää olevansa hyvin

merkityksellinen asiakkaalle. Lisäksi on hyvä omaksua

ajattelutapa, ettei tuote ole koskaan valmis. Näin sitä kehitetään

jatkuvasti eteenpäin ja saadaan uusia toimintatapoja. Tuotteen on

myös hyvä olla kytköksissä muuhun ympäristöönsä ja hinnoittelun

tulee vastata tuotteen tarinaa (LUC Matkailu 2010.)

Meidän tuote on palvelu, tarkemmin sanottuna verkkoportaali,

jonka kautta asiakkaiden on helppo löytää tietoa Suomen

sisäisestä matkailusta. Jotta pysymme ajan hermolla ja

kehityksessä mukana, on meidän päivitettävä hyvin säännöllisesti

tietokantojamme ja tiedot on oltava ajankohtaisia. Tämä luo

asiakkaille myös luottamusta. Sivustoa olisi hyvä tietyin väliajoin,

kuten kerran vuodessa uudistaa ja raikastaa, ulkonäöllisillä

seikoilla ja sisällöllisillä asioilla, kuten lisäsovelluksilla.

Teknologian kehittyminen auttaa meidän yrityksessä tuotteiden

kehitystä. Jatkuvasti tulee uusia tuotteita, kuten tällä hetkellä

mobiilisovelluksia ja tabletteja (esimerkiksi iPad). Meidän on

46

Page 55: Easier Finland

tarkoitus tarttua näihin uusiin teknologian ihmeisiin ja näin olla

moderneja ja ajankohtaisia. Asiakkaille luo suurta helpotusta

meidän palvelussamme esimerkiksi matkustamiseen, jos hän voi

matkapuhelimellaan tarkistaa sovelluksemme kautta aikatauluja

ja pysäkkejä.

Konkreettisia koneita, laitteita tai ”raaka-aineita” meillä ovat

ainoastaan tietokoneet ja tarvittaessa muut toimistotarvikkeet.

Pidämme huolta, että meillä on tarvittavan tehokkaat laitteet

tehokkaaseen työskentelyyn ja uusimmat ja laadukkaimmat

ohjelmat. Lisäksi, jos emme osaa itse tehdä jotain kotisivuihin

liittyviä asioita, palkkaamme ammattitaitoisia ihmisiä tekemään

ne meille.

Tuote on yritykselle markkinoinnin kilpailukeinona monista syistä,

kuten esimerkiksi siksi, että yrityksen tuoteratkaisut muodostavat

tarjonnan, jolla yritys luo uutta kysyntää ja tyydyttää

asiakkaidensa tarpeet voittoa vastaan. Tuotepäätökset ovat myös

pohja muille kilpailukeinopäätöksille. Tuotteita on monenlaisia,

niin fyysisiä tuotteita, kuten palvelutuotteita. Fyysiseen

tuotteeseen liittyy ydintuote ja mielikuvatuote ja palvelutuot-

teissa itse palvelu taas on markkinoinnin kohteena ja ne toimivat

kilpailukeinona. Kun uusia tuotteita lanseerataan, on siihen

olemassa monia eri keinoja. Näitä ovat muun muassa

nykytoiminnan tehostaminen, markkinalaajennus, tuotelaajennus

ja diversifiointi. (Opinnet 2000.)

Meidän tuotteemme on palvelu ja meidän on sitä kautta

löydettävä keinot kilpailla juuri palvelun kautta ja antaa

asiakkaalle laadukas kuva palvelustamme. Käytämme

markkinoinnissa hyväksi hyvää palvelua ja toimivuutta ja näin

erotumme kilpailijoistamme eduksemme. Pyrimme luomaan

47

Page 56: Easier Finland

sivustostamme helppokäyttöisemmät ja miellyttävämmät kuin

kilpailijoillamme. Tulevaisuudessa voimme kehittää lisäpalveluita

ja sovelluksia yrityksellemme ja näin tehdä tuotelaajennusta.

Pääideana on tehostaa ja kehittää jatkuvasti toimintaa. Haluamme

tyydyttää asiakkaiden tarpeet mahdollisimman tehokkaasti.

Brändillä tarkoitetaan jonkin tavaramerkin ympärille

muodostunutta positiivista mainetta ja kuvaa. Se voi muodostua

nimen tai logon tunnettuudesta, tuotteen laadusta, brändiin

liittyvistä mielikuvista tai merkkiuskollisuudesta. Brändi tekee

tuotteesta houkuttelevamman ja laadukkaan, ainakin median

näkökulmasta. Se tuo tuotteelle merkittävää lisäarvoa.

(Mediaopas 2012.)

Brändimme on olla nuorekas, raikas ja ajanhermolla. Koska

suosimme ekologisia arvoja ja suhteellisen uutta slow travel-

periaatetta, on brändimme samalla ympäristöys-tävällinen, mikä

on myös pinnalla tällä hetkellä. Luomme yrityksellemme logon,

joka jää mieleen ja josta on helppo muistaa yrityksemme. Lisäksi

annamme asiakkaille mielikuvan, että meidän kauttamme on niin

uskomattoman helppo etsiä matkareittejä ja lippuja, etteivät he

enää halua käyttää muita palveluja. Olemme mediassa

houkutteleva palvelu ja käytämme sitä myös markkinoinnissa.

Laatu on oleellinen osa tuotetta, mutta laatu on vaikeasti

määriteltävissä ja sille ei edes vielä löydy yhtä universaalia oikeaa

määritelmää. Laatu on aina suhteellista ja se riippuu käyttäjän

omista intresseistä, arvoista, tarpeista ja uskomuksista. On

kuitenkin hyvin tärkeää tietää, mitä laadulla tarkoitetaan, kun

puhutaan tuotekehityksestä. Laatu-sanalla pyritään luomaan

mielikuva jostain hyvästä ja arvostetusta ja näin ohjaamaan

asiakkaiden valintoja. Toisaalta sitä voidaan käyttää

48

Page 57: Easier Finland

negatiivisessakin mielessä ja nimetä jokin tuote huonolaatuiseksi.

Laatua voidaan kuvata yleismaailmallisesti ja objektiivisesti.

Laatu voi olla hyvin monia asioita, kuten esimerkiksi sitä, mikä

toteuttaa ostajan tarpeet, asiakkaiden arvio (asiakkaiden

odotuksiin nähden oikea) tai vaikkapa sopivuus käyttöön tai

tarkoitukseen. (Oulun yliopisto 2002.)

Palvelun laadukkuus on meille myös tärkeää, ja erityisesti se, että

asiakas kokee palve-lumme laadukkaaksi. Meillä on yksi virallinen

kilpailija Suomessa, matka.fi, ja meille on tärkeää erottautua siitä.

Pyrimme olemaan asiakkaille helpompi ja miellyttävämpi sivusto

käyttää. Laadukkuus meille tarkoittaa lähinnä sitä, että

toteutamme asiakkaidemme tarpeet heitä miellyttävällä tavalla ja

että olemme asiakkaidemme mielestä laadukas. Toteutamme

asiakaskyselyitä ja seuraamme jatkuvasti saamaamme palautetta,

jotta saamme tietää asiakkaiden mielipiteitä ja näin kehittyä

itsekin. Jos jotkut asiakkaat kokevat palvelumme

huonolaatuiseksi, otamme selvää miksi ja näin parannamme

tulevaisuudessa.

6.2 Hinnoittelu- ja hintaratkaisut

Tavaran tai palvelun myyjän näkökulmasta hinnoittelun kaksi

yleisintä tavoitetta ovat: saada tuote myytyä ja tuottaa myyjälle

tuottamisen kustannuksia suurempi rahavirta. (Kulmala, H.

2012).

Hinta on yksi tärkeimmistä elementeistä, joka määrittää yrityksen

kannattavuuden ja markkinaosuuden. Se toimii myös tuotteen

arvon mittarina ja muodostajana sekä tuotteen asemointiin

vaikuttavana tekijänä. (Etälukio 2012b.)

On olemassa erilaisia hintapolitiikkavaihtoehtoja, joita ovat

esimerkiksi kermankuorinta-, penetraatio-, kustannuspohjainen - 49

Page 58: Easier Finland

ja arvopohjainen hinnoittelu. Tämän lisäksi on vielä

hintadifferointi eli hintaporrastus sekä vakiintuneen

markkinahinnan politiikka. Kustannuspohjainen hinnoittelu

voidaan jakaa OKA- hinnoitteluun, katetuottohinnoitteluun ja ROI

– hinnoitteluun. (Heinonen-Salakka, J. 9.4.2012).

Kermankuorintahinnoittelua on hyvä käyttää silloin, kun tuote on

uusi ja erilainen. Näin asiakkaat eivät voi arvioida paljonko sen

tuottaminen maksaa. Penetraatiohinnoittelulla eli

volyymihinnoittelulla tavoitellaan nopeasti suurta

markkinaosuutta ja näin halutaan pitää kilpailijat loitolla.

Katetuottohinnoittelu perustuu kustannuksiin ja sen

perusajatuksena on, että myyntituotot kattavat muuttuvat kulut.

Jäljelle jääneellä katetuotolla on maksetaan yrityksen kiinteät

kulut, kuten palkat. OKA eli omakustannusarvohinnoittelun

lähtökohtana on, että tuotteen tulee maksaa kaikki sen

välittömästi aiheuttamat kustannukset ja tietty osuus yrityksen

kiinteistä kustannuksista. Hintadifferoinnissa peritään erilaisilta

asiakkailta eri hintaa. Vakiintuneen markkinahinnan politiikassa

eli keskihinnoittelussa yritykset seuraavat markkinoilla vallitsevaa

vakiintunutta hintatasoa (Markkinoinnin kilpailukeinot 2012).

Arvopohjaisessa hinnoittelussa puolestaan lähtökohtana ovat

asiakkaan toiveet ja hinta määräytyy asiakkaan kokeman arvon

perusteella. (Ohjelmistotuotteiden hinnoittelu yritysmarkkinoilla

2012.)

Easier Finlandiin voisimme soveltaa muutamaa eri

hintapolitiikkavaihtoehtoa, kuten kermankuorintahinnoittelua,

katetuottohinnoittelua ja hintadifferointia. Sivustommehan

todella on uusi ja erilainen, eikä Suomessa markkinoille ole paljon

vastaavanlaisia yrityksiä, joten tässä mielessä pystyisimme

hyödyntämään kermankuorinta-menetelmää. Olemme varmasti

50

Page 59: Easier Finland

asiakkaiden silmissä uusi yritys, sillä ainut kilpailijamme

Suomessa, Matka.fi, ei varmaankaan ole monien tietoudessa.

Katetuottohinnoittelua puolestaan pystyisimme käyttämään siksi,

sillä perusajatuksena on, että myyntituotot kattavat muuttuvat

kulut. Tähän olisi hyvä pyrkiä, sillä haluamme tuottojen olevan

suurempia, kuin kulujen.

Tavaroita tai palveluja hinnoitellessa tulisi esimerkiksi selvittää

yleiset hintatasot, joilla kauppaa omalla alallasi tehdään.

Yrityksen perustamisvaiheessa meillä on paljon menoa, koska

markkinointiin täytyy alussa laittaa rahaa, jotta saamme

näkyvyyttä. Mitä enemmän näkyvyyttä saadaan, sitä enemmän

saamme asiakkaita ja tulomme kasvavat klikkausten myötä.

Yrityksemme toimii klikkausperiaatteella, joten tulot vaihtelevat

muutamasta sentistä pariin euroon per klikkaus. Vertaisverkon

mukaan klikkauspalkkiot vaihtelevat paljonkin, keskiarvon ollessa

5-30 senttiä/klikkaus (Vertaisverkko 2012). Summa on pieni,

mutta klikkausten lisääntyessä myös tulomme kasvavat. Yhtenä

ansaitsemiskeinona Easier Finland käyttää Google AdSense –

palvelua, joka on maksuton ohjelma ja tarkoitettu

verkkojulkaisijoille tulojen hankkimiseksi (Google AdSense 2012).

Ansaitseminen Google AdSensella riippuu mm.

klikkauspalkkioista, väreistä, mainosten sijoittelusta, muodoista ja

sivulla vierailevien asiakkaiden määrästä (Vertaisverkko 2012).

Easier Finland tarvitsee vakiintuneen asiakaskunnan toimintansa

ylläpitämiseksi. Lisäksi meidän tulisi erikseen määritellä paljonko

haluamme eri yrityksiltä rahaa, jos he haluavat mainostaa omaa

yritystään sivustollamme. Nämä ovat oikeastaan ainoat asiat, joita

yrityksessämme hinnoittelemme. Meidän olisi tarkoitus pitää

jatkuvaa kirjanpitoa yrityksemme tuloista ja menoista, jotta

pysymme jatkuvasti ajan tasalla, emmekä ylitä budjetteja.

51

Page 60: Easier Finland

Asiakkaalle sivustollamme vierailu ja asiointi ovat täysin

maksuttomia, joten hintamme eivät varsinaisesti ole

hintakilpailussa mukana. Se on hyvä asia asiakkaille, sillä se ei

aiheuta asiakkaalle ylimääräisiä kustannuksia ja näin kynnys

hyödyntää sivustoamme on pieni. Meille asia puolestaan on

monimutkaisempi, sillä nyt meidän tulee miettiä muita

ansaintakeinoja.

6.3 Saatavuus- ja jakelutieratkaisut

Palvelualalla puhutaan saatavuudesta silloin kun puhutaan siitä,

kuinka helposti hyödyke on saatavilla. Tehokkaasti hoidettu

saatavuus tarkoittaa sitä, että hyödyke on saatavilla oikeaan

aikaan, oikeassa paikassa, oikean suuruisina erinä, kohtuullisella

hinnalla, sekä mahdollisimman nopeasti ja helposti.

Tavaramarkkinoilla puhutaan enemmänkin jakelusta, ja

palvelualalla juuri saatavuudesta. (Savon ammatti- ja aikuisopisto

2012)

Palveluyrityksen, kuten Easier Finland, tulee kiinnittää huomiota

ulkoiseen ja sisäiseen saatavuuteen. Ulkoiseen saatavuuteen

liittyy niin sijainti, mahdolliset liikenneyhteydet, julkisivu,

aukioloajat, paikoitustilat kuin opasteetkin. Sisäiseen

saatavuuteen taas kuuluu palveluympäristö, valikoimien

monipuolisuus, oikea sijoittelu- ja esillepano, esitteet ja opasteet,

henkilökunnan saavutettavuus ja muiden asiakkaiden määrä.

(Savon ammatti- ja aikuisopisto 2012)

Sisäisen saatavuuden ominaisuuksista voimme kiinnittää

huomiota ainakin henkilökunnan saatavuuteen. Pyrimme olemaan

asiakkaidemme saatavilla mahdollisimman monella eri tavalla,

puhelimitse, sähköpostitse ja suunnittelemamme chat –palvelun

avulla. Koska toimimme Internetissä, meille on haastavaa 52

Page 61: Easier Finland

säilyttää inhimillinen suhde asiakkaisiimme, ettemme olisi vain

kasvottomia toimijoita Internet- sivuston takana.

Ulkoisen saatavuuden ominaisuudet koskevat kuitenkin lähinnä

yritystä jolla on olemassa toimipiste. Tämän hetkisten

suunnitelmien mukaan emme kuitenkaan aio perustaa

yrityksellemme varsinaista konkreettista toimipistettä jonne

asiakas voisi tulla, joten saatavuutemme perustuu Internet-

sivustoomme. Nettisivustomme saatavuus taas liittyy siihen,

kuinka helposti se on löydettävissä esim. Internetin hakukoneiden

avulla. Tässä tapauksessa puhutaan hakukonemarkkinoinnista.

Hakukonemarkkinointi on Internet- markkinointia, jolla

parannetaan Internet-sivustojen löydettävyyttä hakukoneiden,

kuten Google, hakutuloksissa. Hakukonemarkkinointi jakautuu

edelleen hakukoneoptimointiin ja hakukonemainontaan.

Hakukoneoptimoinnilla parannetaan verkkosivun sijoitusta

hakukoneen luonnollisissa hakutuloksissa. Hakukonemainonta

taas tarkoittaa maksettuja sponsorilinkkejä, jotka näkyvät

esimerkiksi hakutulossivun oikeassa laidassa. (Beyond mind

consulting 2012)

Hakukoneoptimointia tehdään niin että sivusto muokataan

vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti hakukoneella tehtäviä

hakuja. Sivuston suosiota pyritään kasvattamaan hankkimalla

sivustolle ulkopuolelta osoittavia linkkejä luotettavista lähteistä.

Easier Finlandin banneri voisi löytyä esim. MEKin tai joidenkin

suomalaisten matkatoimistojen sivustoilta, VR:ää tai

Matkahuoltoa unohtamatta. Sopivien avainsanojen löytämisessä,

joilla ihmiset sivustollemme löytävät, auttaa esimerkiksi Googlen

avainsanatyökalu. On myös hyödyllistä laittaa kuvia ja videoita

esiintymään hakutuloksissa, esim. Easier Finlandin logo Googlen

kuvahaku – palveluun. (Beyond mind consulting 2012.)53

Page 62: Easier Finland

Hakukonemarkkinoinnilla on Easier Finlandin kannalta

merkittävä rooli sen kokonaismarkkinoinnissa, joten on

mahdollista että voisimme myös ulkoistaa sen hoitamisen, mikäli

omat resurssimme eivät siihen riitä.

6.4 Henkilöstöratkaisut

Henkilöstöratkaisuihin kuuluvat muun muassa henkilöstön

suunnittelu, rekrytointi, organisaatio sekä henkilöstön motivointi.

Toimivien henkilöstöratkaisujen saavuttamisen edellytyksiä ovat

hyvien työntekijöiden palkkaaminen ja heidän

motivoituneisuutensa säilyttäminen. (Heinonen-Salakka, J.

28.3.2012.) Easier Finland ei palkkaa työntekijöitä yrityksen

alkumetreillä perustajajäseniä ollessa viisi. Uuden työvoiman

palkkaaminen tulee ajankohtaiseksi kuitenkin todennäköisesti

myöhemmin, jolloin työhyvinvointia tullaan pitämään yllä erilaisin

kannustimin kuten virkistystoiminnan järjestäminen,

yhteishengen ylläpitäminen arjessa sekä riittävät lomat.

Toinen toimiva tapa säilyttää työntekijöiden motivaatio on

yrityksen sisäisen viestinnän toimivuuden takaaminen. Kun

työntekijät ovat ajan tasalla yrityksen toiminnasta, tavoitteista

sekä markkinatilanteesta, ovat he motivoituneempia

työskentelemään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Työntekijöiden hyvinvointi ja motivoituneisuus ovat tärkeitä

seikkoja organisaatiossa, koska toimiva henkilöstö ja sen tarjoama

asiakaspalvelu edustavat yritystä (Heinonen-Salakka, J. 4.4.2012).

Jos henkilöstöratkaisut toteutuvat ihanteellisesti, on yrityksellä

mahdollisuus erottua kilpailijoistaan ja miellyttää asiakaskuntaa

(Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012).

54

Page 63: Easier Finland

Yrityksellä on myös tiettyjä velvollisuuksia työnantajana.

Yrityksen tulee noudattaa työntekijöidensä alan

työehtosopimusta, järjestää työntekijöilleen terveyshuolto sekä

vakuutukset (esimerkiksi tapaturman varalta), työeläke ja

huolehtia verotuksen oikeellisuudesta sekä

sosiaaliturvamaksuista (Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012).

Organisaatiolla tarkoitetaan yrityksen ja varsinkin sen johdon

rakennetta eli kuka on yrityksessä johtava henkilö ja miten hän

yritystä johtaa. Eri organisaatiomalleja useita, esimerkkinä

Burnst & Stalkerin vuonna 1961 julkaisemat määritelmät

mekanistisesta (yrityksessä hierarkkinen järjestys työntekijöiden

ja johtajan välillä, menettelytavat hyvin standardisia ja

älykkyyden käyttö ei tärkeää työskenneltäessä) ja orgaanisesta

(luovuus ja älykkyyden hyödyntäminen tärkeää työskentelyssä,

työtehtävät toisistaan riippuvaisia ja muuttuvia sekä työntekijöillä

työtä kohtaan vahva sitoutuminen) organisaatioista (Heinonen-

Salakka, J. 3.4.2012). Easier Finlandin organisaatiomalliksi sopisi

hyvin orgaaninen johtamistapa, koska työhön tulee olla hyvin

omistautunut, johtajan tulee olla asiantunteva. Myös luovuus

markkinoinnissa ja Internet-sivujen luomisessa ja ylläpitämisessä

on tärkeää. Kuten organisaatiot-diassa (Heinonen-Salakka, J.

3.4.2012) esitetyssä esimerkissä pienyrityksestä, olemme juurikin

hyvä pienyritysten edustaja eli yrityksessämme työskentelevillä

(eli perustajajäsenillä) on läheiset työsuhteet ja yrityksen sisällä

toimii niin kutsuttu suora valvonta jäsenten välillä. Tällöin myös

keskinäisen luottamuksen säilyttäminen on yrityksessämme sen

toiminnan kannalta hyvin tärkeä.

Tällä hetkellä yrityksemme henkilöstön kattaa vain ydin – eli

kantahenkilöstö. Mahdollisuutena olisi tietysti irrottaa meistä

muutama henkilö osa-aikaisiksi työntekijöiksi, jolloin

55

Page 64: Easier Finland

henkilöstökustannukset pienenisivät. Tällöin esimerkiksi 3

henkilöä perustajajäsenistä voisi jakaa keskinäisesti

markkinoinnin, talouden hallinnan sekä Internet-sivuston

päivittämisen ja 2 perustajajäsenistä voisi työskennellä osa-

aikaisesti esimerkiksi kiireisessä tilanteessa, kysynnän noustessa

tai mahdollisten ongelmien yllättäessä. Liitännäishenkilöstöä eli

vuokratyöntekijöitä tai alihankkijoita meillä ei yrityksessämme

vielä tässä vaiheessa tarvita (Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012.)

6.5 Viestintäratkaisut

Markkinointiviestinnän tehtävänä on muun muassa tiedottaa

yrityksestä, tuotteista, hinnoista ja saatavuudesta. Tämän lisäksi

sen on tarkoitus herättää huomiota ja sen avulla pyritään

erottumaan kilpailijoista. Tavoitteena on asiakkaan ostohalun

synnyttäminen ja myönteisten mielikuvien luominen. Asiakasta

pyritään aktivoimaan ja hänen ostopäätöstään vahvistetaan.

Lisäksi erityisen tärkeää on myös asiakassuhteen ylläpito.

(Joensuu 2012.)

Markkinointiviestintä voidaan jakaa kahteen osaan:

vuorovaikutusmarkkinointiin ja myyntitukeen.

Vuorovaikutusmarkkinointiin kuuluvat lähinnä asiakaspalvelu ja

henkilökohtainen myyntityö. Myyntitukeen taas liitetään

mainonta, myynninedistäminen ja suhdetoiminta. Yritykselle

sopivan viestintäkanavan valintaan vaikuttavat tavoitteet, tuote,

kohderyhmä, kilpailutilanne ja -strategia sekä imago ja

taloudelliset resurssit. Tavoitteena on siis välittää viesti

kohderyhmälle halutulla tavalla, tiettynä aikana ja

mahdollisimman edullisesti. Median tulisi olla vähintään yhtä

tehokas kuin kilpailijalla, jotta saavutettaisiin kilpailuetua. Viesti

olisi hyvä välittää yrityksen imagon mukaan eli jos yritys haluaa

56

Page 65: Easier Finland

korostaa sen ekologisia arvoja, tulee se myös ottaa huomioon

markkinoinnissa. (Joensuu 2012.)

Mainonta määritellään tavaroista, palveluista ja aatteista

tiedottamiseksi, joka tapahtuu joukkotiedotusvälineissä tai on

suoraan kohdistettu asiakkaalle. Se on tällöin myös

tunnistettavissa olevan lähettäjän maksamaa toimintaa.

Mainonnan kolme muotoa ovat mediamainonta, suoramainonta ja

muu mainonta. Mediamainontaan lukeutuvat muun muassa lehti-,

televisio-, radio-, ulko- ja liikenne-, mobiili- sekä verkkomainonta.

Lehtimainonta erityisesti sanomalehdissä tavoittaa suuren osan

suomalaisista, mutta tällöin mainosta voi olla vaikea kohdistaa

tietylle kohderyhmälle. TV- mainonta on toiseksi suosituin

mediamainonnan muoto ja myös se tavoittaa suuren osan

kohderyhmästä. Tosin sen tekeminen vie melko paljon aikaa.

Ulko- ja liikennemainonnalla tavoitetaan helposti esimerkiksi

julkisen liikenteen käyttäjät. Mobiilimainonnalla tarkoitetaan

matkapuhelimen kautta tapahtuvaa mainontaa. Sen käyttö on

melko vähäistä ja yrityksellä on aina oltava asiakkaan lupa.

Verkkomainonnan osuus markkinoilla kasvaa koko ajan. Sen hyviä

puolia ovat kohdistettavuus, muunneltavuus ja

vuorovaikutteisuus. Miinuksena mainittakoon, että sitä on

hankala seurata ja tällöin sen tehoa on vaikea verrata muihin

mainospaikkoihin. Suoramainonta on suoraan asiakkaalle

tapahtuvaa markkinointia. Hyvä puoli siinä on asiakasryhmän

tarkka kohdennettavuus. Muuhun mainontaan kuuluu esimerkiksi

yrityksen näkyminen hakemistoissa ja luetteloissa. Tämä keino

sopii varsinkin pienyrityksille. Ambient-medialla tarkoitetaan

kodin ulkopuolella olevaa mainontaa. Näiden lisäksi voidaan

harjoittaa toimipaikkamainontaa ja tehdä mainoskampanjoita.

(Joensuu 2012.)

57

Page 66: Easier Finland

Easier Finlandille sopivimpia mainontakeinoja olisivat verkko- ja

liikennemainonta sekä hakemistoissa näkyminen.

Tarkoituksenamme on tavoittaa ulkomaalaiset matkustajat, jotka

matkustavat Suomeen ja tällöin Internet olisi helpoin ja varmin

tapa tavoittaa heidät. Varsinkaan alkuvaiheessa yrityksellä ei ole

hirveästi varaa mainontaan, joten sosiaalinen media on yksi hyvä

keino saada tällöin näkyvyyttä ilmaiseksi. Mainonta julkisissa

kulkuvälineissä sopisi hyvin Easier Finlandille, sillä palvelu on

suunnattu myös suomalaisille ja matkustajat ovat mitä

potentiaalisempi asiakasryhmä yrityksellemme. Olisi hyvä myös

näkyä erilaisissa hakemistoissa, varsinkin Internetissä. Tämä olisi

myös edullinen tapa markkinoida yritystämme. Koska

pääasiakasryhmä on ulkomaalaiset matkustajat, aiomme

markkinoida yritystämme myös hotellien ja hostellien kautta.

Tällöin asiakkaat saavat meistä helposti tietoa ja tämä on hyvää

näkyvyyttä Easier Finlandille. Toivomme pääsevämme

yhteistyöhön MEKin ja Visit Finlandin kanssa. Easier Finland

kehittää Suomen matkailua ja vastaavasti he voivat sponsoroida

yritystämme.

Tiedotus- ja suhdetoiminta on suunniteltua toimintaa yrityksen ja

sen sidosryhmien välillä. Sen avulla pyritään solmimaan uusia

kontakteja ja kehittämään vanhoja. Tiedotus- ja suhdetoiminta

voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen PR:ään. Ulkoinen

tiedottaminen antaa uutta ja ajankohtaista tietoa yrityksestä sekä

oikaisee virheellisiä tietoja. Sen avulla pyritään myös

rakentamaan luottamusta yritykseen ja sen tuotteisiin. Keinoja

ovat esimerkiksi sponsorointi, ’avoimien ovien’ järjestäminen ja

hyväntekeväisyyteen osallistuminen. Sisäinen tiedottaminen on

vastaavasti sisäistä markkinointia, jossa henkilöstö nähdään

tärkeänä kilpailukeinona. Sisäistä tiedottamista ovat muun

muassa koulutus ja virkistystoiminta. (Joensuu 2012.)

58

Page 67: Easier Finland

Yrityksen viestintää suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kuka on

viestin vastaanottaja, mitä hän haluaa kuulla ja miten hän haluaa

vastaanottaa sen. Toiseksi selvitetään kuka on viestin lähettäjä ja

mikä on hänelle luontevin tapa välittää viesti. Tärkeää on myös

viestin muotoileminen niin, että se tavoittaa kuulijan ja tällöin

tehdään myös selväksi mikä on viestin sisältö. Viestin

välityskanavat tulee määritellä niin, että asiakas on selvästi otettu

huomioon. Riskianalyysi myös viestinnän kannalta on hyvä tehdä.

Ne voivat liittyä esimerkiksi viestin kohdistukseen, ajoitukseen tai

välineisiin. (Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012.)

Easier Finlandin kohderyhmä on Suomeen matkustavat

ulkomaalaiset, lähinnä eurooppalaiset nuoret aikuiset ja

perheelliset. Palvelu on tarkoitettu myös suomalaisille, jota

käyttävät julkista liikennettä kotimaanmatkailussa. Ulkoisten

analyysien ostokäyttäytymisosiossa (luku 4.1.3.) mainitusta

tutkimuksesta käy ilmi, että kohderyhmämme kokee Internetin ja

ystävien mielipiteet omien kokemuksien ohella tärkeimmiksi

menetelmiksi tietoa hakiessaan. Tämän perusteella siis

panostamme mainontaamme Internetissä, erityisesti sosiaalisen

median sivustoilla. Pyrimme mainostamaan yritystämme myös eri

matkatoimistojen Internet-sivustoilla. Tavoitteenamme olisi myös

tehdä yhteistyötä eri majoitusvaihtoehtojen kanssa, tällöin asiakas

saisi informaatiota Easier Finlandin palveluista majoittuessaan

tiettyyn paikkaan. Tällöin me voisimme vastaavasti mainostaa

myös heidän palveluitaan sivustollamme. Ajoitamme mainonnan

huiput erityisesti ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden

lomakausiin, kuten syys-, joulu-, hiihto-, pääsiäis- ja kesälomiin.

Pyrimme silti mainostamaan yritystämme tasaisesti ympäri

vuoden.

59

Page 68: Easier Finland

Viestin lähettäjänä toimii Easier Finland ja luontevin tapa

yrityksellemme on kommunikoida asiakkaan kanssa Internetin

välityksellä. Vaihtoehtoja tähän ovat Internet-sivustomme,

sähköposti ja chat-palvelu. Haluamme viestittää asiakkaillemme

palvelumme olevan julkisen liikenteen reittiopas, joka antaa

samalla hyödyllisiä vinkkejä matkustukseen ja noudattaa

ekologisia arvoja. Koska asiakkaamme ei välttämättä ole

aikaisemmin vieraillut Suomessa, haluamme kertoa hänelle, että

yrityksemme kautta hän löytää julkisen liikenteen reitit ja

aikataulut helpoiten. Korostamme myös sitä, että reittivalinnassa

on mahdollista yhdistää sekä juna- että linja-autoyhteyksiä. Koska

asiakasryhmäämme kuuluu myös lapsiperheitä, jotka matkustavat

Suomeen ilman omaa autoa, on tärkeää, että heidän

matkustaminen sujuu vaivatta ja mukavasti. Heille haluamme

korostaa, että reittien valitseminen sujuu helposti ja nopeasti.

Lisäksi aikataulut on suunniteltu niin, että odotusaika

mahdollisten vaihtojen välillä olisi mahdollisimman lyhyt.

Mahdolliset riskit yrityksemme viestinnässä liittyvät teknisiin

ongelmiin. On mahdollista, että Internet-sivustomme saattaa

jostain syystä kaatua. Tämä voi myös tapahtua

yhteistyökumppanillemme, jonka sivuilla itse matkan varaamisen

tulisi tapahtua. Tämä vaikeuttaisi suuresti asiakkaan asiointia ja

toisi huonoa mainetta yrityksellemme. Yritämme välttyä tältä

päivittämällä sivustoamme tarpeeksi usein ja seuraamalla sen

käyttäjämääriä, jotta ylikuormitukselta vältyttäisiin.

Viestinnän määrällisiin tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi

yrityksen myynti ja asiakasmäärä. Laadullisiin tavoitteisiin taas

luokitellaan imago, asenne ja mielikuvat. (Heinonen-Salakka, J.

28.3.2012.) Koska Easier Finland on ilmainen palvelu sen

käyttäjille ja se on suunnattu isolle kohderyhmälle,

60

Page 69: Easier Finland

tavoitteenamme on saada suuri asiakasmäärä vierailemaan

sivustollamme. Yrityksemme laatutavoitteena on viestittää

asiakkaalle palvelumme ja sivustomme helppous, nuorekkuus ja

ekologisuus sekä slow travel -aate.

Jotta mainontaa pystytään kehittämään, on sen seuranta erittäin

tärkeää. Emme välttämättä pysty lähettämään asiakkaalle

henkilökohtaista palautelomaketta, sillä asiakkaan ei tarvitse

luovuttaa niitä Easier Finlandille palvelua käyttäessään. Tällöin

paras tapa luultavasti olisi julkaista palautekysely Easier

Finlandin Internet-sivustolla. Kysely voisi sisältää aluksi vain

muutaman helpon kysymyksen, jotta ihmiset jaksaisivat vastata

siihen samalla, kun he käyttävät palvelua. Esimerkiksi miten he

ovat kuulleet Easier Finlandista ja kuinka usein he käyttävät

palvelua.

61

Page 70: Easier Finland

7 Kannattavuus ja rahoitus

Kannattavuuslaskelman avulla yritys pystyy hahmottomaan,

millaiseen liikevaihtoon sen tulisi pyrkiä (Espoon Seudun

Uusyrityskeskus ry 2012). Yrityksemme kannattavuuslaskelmat

löytyvät tämän raportin lopusta (liite 2). Easier Finlandin

investoinnit ovat suhteellisen pienet ja liittyvät pääosin

laitteistoon ja markkinointiin. Investoinnit ovat yhteensä 17 050

euroa. Kiinteät kulut ovat kuukausittaisia kuluja, jotka eivät riipu

yrityksen laskutuksen suuruudesta. Ne ovat joka kuukausi melko

samansuuruisia. (Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry 2012).

Kiinteistä kuluista suurimman osan vie serverivuokra ja

henkilöstökustannukset. Serverin ostaminen omaksi tulisi liian

kalliiksi meidän kaltaiselle aloittavalle yritykselle, joten

päädyimme vuokraamaan sen Harri Karin suosituksesta.

Tarvitsemme suhteellisen suuren serverin ja arvioimme sen

maksavan noin 1 200 euroa kuukaudessa. Ulkoistamme

kirjanpidon, ja tähän menee kuukaudessa noin 400 euroa. Kiinteät

kulut kuukaudessa ovat yhteensä noin 15 000 euroa.

Yrityksemme henkilöstö koostuu viidestä työntekijästä, joille

maksetaan kuukausipalkkaa 1500 euroa. Yhteensä

yrityksellämme menee palkkoihin sivukuluineen kuukaudessa

noin 11 000 euroa.

Yrityksemme myy klikkauksia ja yhden klikkauksen hinta on 0,05

euroa. Jotta yrityksemme olisi kannattava, tulee meidän vuodessa

myydä 1 000 000 klikkausta. Tämä tarkoittaa 2 739 klikkausta

päivässä ja 114 klikkausta tunnissa. Koska Internet on tärkeä

väline matkojen suunnitteluvaiheessa ympäri maailman, ei 114

klikkausta tunnissa ole lainkaan mahdoton tavoite. Uskomme

62

Page 71: Easier Finland

pystyvämme tähän ja luomaan yrityksestämme kannattavan ja

tunnetun.

Toimiakseen yrityksemme tarvitsee pääomaa, ja

suunnitelmanamme on hakea Finnveralta 30 000 euroa

naisyrittäjyyslainaa auttamaan yrityksemme alkutaipaletta. Itse

investoimme 7 500 euroa, joka pitää sisällään 2 500 euron

osakeyhtiömaksun sekä omat tietokoneemme, joiden arvo on

5 000 euroa. Tase on yhteenveto yrityksen omaisuuden ja

velkojen arvosta tiettynä ajankohtana. Tase kertoo

yksinkertaisesti mihin yrityksellä menee rahaa ja mistä se saa

rahaa. Tulojen ja menojen tulee aina mennä tasan. (E-Conomic

2012) Yrityksessämme tase investointien ja rahanlähteiden välillä

menee tasan. Tulosvertailun mukaan jäämme 12 % voitolle eli

liikevaihtomme vuodessa on 200 000 euroa kun taas myyntitarve

on 175 260 euroa. Tämän laskutoimituksen perusteella

yrityksemme tuottaa 24 740 euroa. Parannamme tuottoamme

vuosittain noin 5 %.

63

Page 72: Easier Finland

8 Aikataulu yrityksen perustamiselle ja vastuut

Yrityksen perustaminen on hyvällä pohjalla ja voi ottaa nyt hyvin

tuulta jalkojensa alle, kun virallinen liiketoimintasuunnitelma on

valmis. On aika ottaa yhteyttä rahoittajiin ja hakea ainakin

Finnveralta naisyrittäjyyslainaa. Pyrkimyksenä olisi saada 30 000

euroa.

Teemme sopimukset yhteistyökumppaneidemme kanssa ja

alamme markkinoida sivustoamme mahdollisimman pian, ainakin

sosiaalisessa mediassa.

8.1 Aikataulu

Palkkaamme asiantuntijoita tekemään sivustomme valmiiksi.

Sivustojen oletetaan valmistuvan ja olevan käyttökunnossa

vuoden 2012 loppuun mennessä. Lokakuun aikoihin voimme

todenteolla alkaa markkinoida sivustoamme myös muissa

markkinointikanavissa, kuten radiossa ja lehdissä. Osakeyhtiön

perustamissopimus tehdään toukokuun aikana ja

kaupparekisteriin on aikaa tehdä ilmoitus kolme kuukautta

perustamissopimuksen kirjoittamisesta. Tämä tehdään kuitenkin

viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kirjanpitäjä palkataan

syyskuussa, kun rahoja aletaan pyörittää toden teolla.

8.2 Vastuut ja organisaatio

Yrityksen perustamisvaiheessa yritämme mahdollisimman

tehokkaasti yhdessä saada yritystoiminta käyntiin. Kaksi osakasta

huolehtii markkinoinnista ja on yhteydessä

yhteistyökumppaneihin tiiviisti. Nämä kaksi ylläpitävät Facebook-

sivujamme ja käyvät messuilla. Loput kolme osakasta hakevat

lainaa ja pitävät huolen sivustojen luomisesta tai tarkemmin

sanottuna ovat yhteydessä asiantuntijoihin, jotka sivujamme

64

Page 73: Easier Finland

tekevät. Kaikki olemme yhdessä luomassa sivustojen ilmettä ja

käytämme omaa valokuvausmateriaaliamme sivuilla.

8.3 Toiminnan seuranta

Tavoitteenamme on heti sivustojen perustamisesta alkaen antaa

asiakkaillemme hyvä ja raikas kuva yrityksestämme ja haluamme,

että olemme heidän silmissään luotettavia.

Kannattavuuslaskelmien mukaan hyvin todennäköisesti meidän

sivuillamme tulee vierailemaan enemmän asiakkaita kuin alun

perin asetettiin tavoitteeksi. Seuraamme jatkuvasti sivujemme

kävijämäärää ja näin pysymme ajan tasalla, miten olemme

tavoitteissamme onnistuneet. Teemme säännöllisesti heti alusta

alkaen asiakastyytyväisyyskyselyjä, jotta tiedämme mitä asiakkaat

ovat mieltä yrityksestämme.

Toimintaa seurataan jatkuvasti kannattavuuslaskelmien avulla ja

pidämme huolta, että taloutemme pysyy tasapainossa.

Laadunvalvontaa on tehtävä ja sivustojamme jatkuvasti

kehitettävä. Lisäämme kielivaihtoehtoja, jotta yhä useampi

matkailija voisi käyttää sivustojamme.

65

Page 74: Easier Finland

9 Pohdinta

Yrityksen perustaminen on haastavaa, kun siihen sisältyy niin

monia eri tekijöitä. Yksi haastavimmista asioista on kattavan

liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen, haetaanhan sillä

kuitenkin muun muassa rahoitusta. Liiketoimintasuunnitelma

myös varmistaa, että kaikkia asioita on mietitty joka kantilta.

Yritystä ei tule lähteä perustamaan umpimähkään.

Itse ainakin koimme tämän kevään aikana yrityksenperustamisen

ja liiketoimintasuunnitelman kirjoittamisen todella haastavana,

mutta opettavaisena prosessina. Liiketoimintasuunnitelmaan

liittyy niin paljon asioita, joista ei ollut mitään ennakkokäsitystä.

Useasti piti ensin ottaa selvää aiheista, ennen kuin niitä millään

tasolla kykeni pohtimaan itse. Tuntui melko vieraalta tehdä

tällainen liiketoimintasuunnitelma, kun opiskelemme matkailua.

Mielestämme tämä olisi voinut olla suppeampi kurssi, eikä koko

kevään kestävä projekti. Ryhmätyöskentelyä opimme kaikki lisää

ja sen, että se ei ole aina helppoa. Aikataulut ovat useasti hyvin

päällekkäiset ja niiden kanssa saimme todella tehdä työtä.

Olemme kuitenkin koko kevään ajan olleet innoissamme

yritysideastamme ja olemme uskoneet yrityksen toimivuuteen.

Tämä on auttanut jaksamaan eteenpäin.

Meidän mielestämme tällaiselle yritykselle olisi tarvetta

Suomessa, koska kilpailijoita on vain yksi. Meidän sivustostamme

tulee laajempi ja houkuttelevampi. Hyvällä markkinoinnilla

saamme tarpeeksi päivittäisiä kävijöitä ja näin olemme

kannattava yritys. Sivuja pitää muistaa kehittää ja päivittää.

Lisäksi on pidettävä huolta, että sivustot toimivat ja asiakkaat

pysyvät tyytyväisinä. Perustamisvaiheessa jokaisen osakkaan

tulee saada säästettyä rahaa, osakeyhtiömaksuun ja kaikki ovat

66

Page 75: Easier Finland

mukana suunnittelussa. Tämä tulee onnistumaan hyvin, kun

ryhmähenki pidetään korkealla ja paineet alhaisina. ”Why make

things too difficult if you can make them Easier!”

Lähteet

Alanko, E. 9.4.2012. Ohjelmistotuotteiden hinnoittelu

yritysmarkkinoilla. Luettavissa:

http://users.tkk.fi/~ealanko/Kandidaatintyo_TKK_Ohjelmistotuotte

iden_hinnoittelu_yritysmarkkinoilla_Elias_Alanko.pdf. Luettu:

9.4.2012.

Avanso 2012. Liiketoimintasuunnitelman sisältö. Luettavissa:

http://www.avanso.fi/index.php?

option=com_content&view=article&id=31&Itemid=24&lang=fi.

Luettu 31.1.2012.

Bergström ja Leppänen 2009. Toimintaympäristö

(markkinointiympäristö). PowerPoint-esitys. Johanna Heinonen-

Salakka. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Porvoo.

Bergström, S. & Leppänen, A. 2009. Yrityksen

asiakasmarkkinointi. 13. uudistettu painos. Edita Publishing Oy.

Helsinki.

Beyond mind consulting 2012. Mitä on hakukonemarkkinointi.

Luettavissa: http://hakukonemarkkinointi.org/. Luettu: 8.4.2012.

67

Page 76: Easier Finland

E-Conomic 2012. Tase. Luettavissa:

http://www.e-conomic.fi/kirjanpito-ohjelma/sanakirja/tase. Luettu:

3.5.2012.

Edu oppimateriaalit 2012. Lainarahoitus yritystoiminnassa.

Artikkeli. Luettavissa:

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/lainarahoitus/lainarahoitus.ht

ml. Luettu: 8.2.2012.

Elinkeinoelämän keskusliitto 2011. Työttömyys. Luettavissa:

http://www.ek.fi/ek/fi/suhdanteet_ym/perustietoja_suomen_taloud

esta/tyottomyys.php. Luettu: 28.2.2012.

Etälukio 2012a. Tarvelähtöisyys. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=295. Luettu: 29.2.2012.

Etälukio 2012b. Hinta. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=301. Luettu: 9.4.2912.

Etäopisto 2012. Kirjanpidon jatkokurssi. Luettavissa:

http://www.etaopisto.fi/yritys_ja_yhdistys/kirjanpidon_jatkokurssi.

htm. Luettu: 14.2.2012.

Eri johtamistyylien ominaisuudet 2012. Eri johtamistyylien

ominaisuudet. Luettavissa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vol-

jos-2004/lisakalvo.pdf. Luettu: 1.2.2012

Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry 2012. Kannattavuuslaskelma.

Word-tiedosto. Luet-tavissa:

http://www.espoonuusyrityskeskus.fi/index.php?id=5. Luettu:

3.5.2012.

68

Page 77: Easier Finland

ExpressBus 2012. Reitit ja pysäkkikartat. Luettavissa:

http://www.expressbus.fi/linja-auto-reitit-ja-pysakkikartat. Luettu

12.2.2012.

Finnvera 2012a. Rahoituksen osat. Artikkeli. Luettavissa:

http://finnvera.fi/Liiketoiminnan-aloitus/Hae-rahoitusta/Tee-

rahoitussuunnitelma/Rahoituksen-osat. Luettu:8.2.2012.

Finnvera 2012b. Naisyrittäjälaina. Artikkeli. Luettavissa:

http://www.finnvera.fi/Lainat/Naisyrittaejaelaina. Luettu:

8.2.2012.

Google AdSense 2012. AdSense. Luettavissa:

https://accounts.google.com/ServiceLogin?

service=adsense&rm=hide&nui=15&alwf=true&ltmpl=adsense

&passive=true&continue=https://www.google.com/adsense/

gaiaa-uth2?hl%3Dfi&followup=https://www.google.com/adsense/

gaiaauth2?hl%3Dfi&hl=fi. Luettu: 11.4.2012

Heinonen-Salakka, J. 8.2.2012. Aloittavan yrityksen toiminnan

suunnittelu. Luettavissa:

http://elearn.haagahelia.fi/moodle/file.php/7289/Jonnan_matskut/T

austamateriaaliin/Aloittavan_yrityksen_talouden_suunnittelu.pdf.

Luettu: 8.2.2012.

Heinonen-Salakka, J. 9.2.2012. Liiketoimintasuunnitelma-Sisäiset

analyysit. PowerPoint-esitys. Johanna Heinonen-Salakka. HAAGA-

HELIA ammattikorkeakoulu. Por-

voo.

Heinonen-Salakka, J. 14.03.2012. Liiketoimintasuunnitelma-

tavoitteet ja strategiat. PowerPoint-esitys. Johanna Heinonen-

Salakka. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Porvoo.

69

Page 78: Easier Finland

Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012. Toimenpiteet. Luettavissa:

http://elearn.haaga-helia.fi/moodle/file.php/7289/Jonnan_matskut/

toimenpiteet.pdf. Luettu: 28.3.2012.

Heinonen-Salakka, J. 3.4.2012. Organisaatio ja organisaation

muodostamisen perusteita. Pdf-esitys. Johanna Heinonen-Salakka.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Porvoo.

Heinonen-Salakka, J. 4.4.2012. Yritysimago ja asiakaspalvelu. Pdf-

esitys. Johanna Hei-nonen-Salakka. HAAGA-HELIA

ammattikorkeakoulu. Porvoo.

Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012a. Liikeidea,

liiketoimintasuunnitelma ja strategiset ratkaisut. Pdf-esitys.

Johanna Heinonen-Salakka. HAAGA-HELIA ammattkorkeakoulu.

Porvoo.

Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012b. Liiketoimintasuunnitelma –

Ulkoiset analyysit. PowerPoint-esitys. Johanna Heinonen-Salakka.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Porvoo.

Joensuu 2012. Markkinointi ja sen toimintaympäristö. Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul4main.htm. Luettu:5.2.2012.

Koskinenconsulting 2012. Ulkoiset analyysit. Luettavissa:

http://www.koskinenconsulting.com/index.php?p=1_5_Ulkoiset-

analyysit. Luettu 13.2.2012.

Kulmala, H. 2012. Hinnoittelu – mitä se on käytännössä?

Luettavissa:

70

Page 79: Easier Finland

http://www.vtt.fi/proj/leanver/files/hinnoittelu_stateoftheart.pdf.

Luettu: 7.2.2012.

Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38. Finlex 1978. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038. Luettu:

5.3.2012.

Liikenne- ja viestintäministeriö 2011. Julkisen liikenteen

suoritetilasto 2009. Luettavissa:

http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?

folderId=1551284&name=DLFE-11818.pdf&title=Julkaisuja

%2013-2011. Luettu: 16.2.2012.

Liikennevirasto 2011. Matka.fi. Luettavissa: http://www.matka.fi/.

Luettu 1.3.2012.

LUC Matkailu 2010. Tuotekehitys arjessa. Luettavissa:

http://matkailu.luc.fi/Tuotekehitys/Tuotekehitys_arjessa/Tuote.iw3

. Luettu 2.4.2012.

LUT 2011. Väitös: Kilpailuetu syntyy kyvystä tuottaa ja hyödyntää

resursseja. Luettavissa:

http://www.lut.fi/fi/lut/news/2011/sivut/20110117_vaitoskortelaine

n.aspx.

Luettu 2.2.2012.

Markkinointisuunnitelma 2012. Kysyntä, kilpailu ja segmentointi.

Luettavissa:

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pag

es/kysynta_segmentointi.htm. Luettu 27.2.2012.

71

Page 80: Easier Finland

Mediaopas 2012. Brändi. Luettavissa:

http://www.mediaopas.com/sanasto/br%E4ndi/. Luettu 2.4.2012.

MEK 2011. Rajahaastattelututkimus – ulkomaiset matkailijat

Suomessa vuonna 2010. Luettavissa:

http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678

b004e73ed/e5e8ca881428badec22578b0001d200a/$FILE/

A171%20Rajahaastattelututkimus%202010.pdf. Luettu: 28.2.2012

Net Site Story 2012. Ansaitse itse sivuillasi. Luettavissa:

http://www.netsitestory.com/SEO/ansaitse_sivuilla.html. Luettu:

7.2.2012.

MTV3 2009. Kysely: Lama ei pelota matkailijoita. Luettavissa:

http://www.mtv3.fi/matkailu/ulkomaat/artikkeli.shtml/829523/mtv

3fi-kysely-lama-ei-pelota-matkailijoita. Luettu 26.2.2012.

Nikkanen, V. 28.2.2012. Tekijänoikeudet ja velvollisuudet.

Luettavissa: http://www.selko-e.fi/tekijanoikeus/tekijanoikeus.pdf .

Luettu: 28.2.2012.

Opinnet 2000. Tuote (tavara/palvelu). Luettavissa:

http://www.aedu.sakky.fi/opinnet/markkinointi/1tuote.htm. Luettu

31.3.2012.

Oulun yliopisto 2002. Laadun käsite ja tutkimusparadigmat.

Luettavissa:

http://herkules.oulu.fi/isbn9514268741/html/c202.html. Luettu

2.4.2012.

Patentti- ja rekisterihallitus 2012. Osakeyhtiön

perustamisilmoitus. Luettavissa:

72

Page 81: Easier Finland

http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/perustaminen.htm

l. Luettu 14.3.2012.

Pk-Rh 2009a. Tietoriskit. Luettavissa:

http://www.pk-rh.fi/riskilajit/tietoriskit/tietoriskit.html. Luettu

27.2.2012.

Pk-Rh 2009b. Henkilöriskit. Luettavissa:

http://www.pk-rh.fi/riskilajit/henkiloriskit/henkiloriskit.html.

Luettu: 27.2.2012.

Pk-Rh 2009c. Liiketoiminnan nelikenttäanalyysi SWOT.

Luettavissa: http://www.pk-rh.fi/riskilajit/liikeriskit/liiketoiminnan-

nelikenttaanalyysi-swot.html. Luettu: 27.2.2012.

Pohjolan liikenne 2012. Reittikartat. Luettavissa:

http://www.pohjolanliikenne.fi/fi/index/reittikartat.html. Luettu:

12.2.2012.

Pääkaupunkiseudun yrityskatsaus 2007. Toimipaikat 2007.

Luettavissa:

http://www.hsy.fi/seututieto/Documents/Yritystoiminta/Paakaupun

kiseudun_yrityskatsaus.pdf. Luettu 28.2.2012.

Riskianalyysi 2009. Luettavissa:

http://sec.cs.tut.fi/maso/materiaali.php?id=121. Luettu:

27.2.2012.

Samtrafiken 2008. Luettavissa:

http://www.samtrafiken.se/Samtrafiken/. Luettu 1.3.2012.

Savon ammatti- ja aikuisopisto 2012. Jakelu- ja

saatavuuspäätökset. Luettavissa:

73

Page 82: Easier Finland

http://www.aedu.sakky.fi/opinnet/markkinointi/1jakelu.htm.

Luettu: 4.4.2012.

Savonlinja Oy 2012. Vakiovuoroliikenne. Luettavissa:

http://www.savonlinja.fi/linjaliikenne/vakiovuoroliikenne.html.

Luettu: 12.2.2012.

Sivistyssanakirja 2012. Sponsori. Luettavissa:

http://suomisanakirja.fi/sponsori. Luettu 14.2.2012.

Strategy Train 2009. Strategy-Train -koulutusohjelman osat.

Luettavissa: http://www.strategytrain.eu/index.php?id=38&L=2.

Luettu 4.2.2012.

Slow movement 2012. What is slow travel. Luettavissa:

http://www.slowmovement.com/slow_travel.php. Luettu

31.1.2012.

Stat 2009. Luettavissa:

http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-27_001.html?s=7.

Luettu 26.2.2012.

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 16.6.2004/516. Finlex 2004.

Luettavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040516 .

Luettu: 29.2.2012.

Teiss, T. 11.2.2012. Valkoinen Nenä Oy. Yrityksen osakas.

Haastattelu. Tampere.

Taloussanomat 2010. Hyvä, arvostettu, luotettava vai tunnettu

brändi? Luettavissa:

74

Page 83: Easier Finland

http://blogit.taloussanomat.fi/brandijohtaminen/?p=49. Luettu:

1.2.2012.

Taloussanomat 2012. Taloussanakirja. Luettavissa:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/sidosryhm

%E4/0. Luettu: 4.2.2012.

Tieto- ja viestintätekniikka 2010. Yritys ja liikeidea - Mitä, kenelle,

miten? Luettavissa:

https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?

pageId=8653281. Luettu 31.1.2012.

Tietosuojavaltuutetun toimisto 2012. Sähköisen viestinnän

tietosuojalaki. Luettavissa: http://www.tietosuoja.fi/2001.htm.

Luettu: 28.2.2012.

Tilastokeskus 2008. Toimialaluokitus 2008. Luettavissa:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/63120.html.

Luettu 28.2.2012.

Tilastokeskus 2010. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa.

Luettavissa: http://www.stat.fi/til/ulkoy/2010/ulkoy_2010_2011-

11-25_kat_002_fi.html. Luettu 28.2.2012.

Tilastokeskus 2011. Palvelualojen toimialakatsaus 2011.

Luettavissa: http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-

22_004.html?s=2. Luettu 28.2.2012.

Tulos 2012. Digitaalisen markkinoinnin sanasto. Luettavissa:

http://www.tulos.fi/sanasto/. Luettu: 5.2.2012.

75

Page 84: Easier Finland

Vertaisverkko 2012. Google AdSense. Luettavissa:

http://www.vertaisverkko.com/googleadsense.php. Luettu:

11.4.2012.

Yrittäjät.fi 2012. Osakeyhtiön perustamistoimet ja yhtiömuodon

sääntely. Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/minustakoyrittaja/perustamistoimet/osakey

htio/. Luettu: 14.3.2012.

Yritys-Suomi 2012. Investoinnit. Luettavissa:

http://www.yrityssuomi.fi/web/guest/investoinnit. Luettu 2.2.2012.

76

Page 85: Easier Finland

Liitteet

Liite 1. Kevään aikataulutus

Vastuualueet vaihtelevat ryhmän sisällä. Sihteerivuoro vaihtuu

joka tapaamiskerta. Lisäksi joka esittelykerraksi arvotaan 2-3

puhujaa, jotka vaihtuvat. Tavoitteena on, että tekisimme

mahdollisimman paljon yhdessä asioita, mutta tiukan paikan

tullessa jaamme tehtävät tasapuolisesti.

Viikko 4

Liikeidean keksiminen, ryhmän kokoaminen, ensimmäisen

raportin palautus, myyntipuheen teko

Viikko 5

Sisäiset analyysit

Viikko 6

Yritysesseitten tekoa, Sisäisten analyysien esittämisen harjoittelu

Viikko 7

Liiketoimintasuunnitelman tekoa, yhteydenottoja yrityksiin,

ulkoisten vierihoitojen aloitus

Viikko 8

Loma

Viikko 9

Ulkoiset vierihoidot

Viikko 10

Liiketoimintasuunnitelman tekoa, lakiasioita, ulkoisten

vierihoitojen esityksen valmistelu

Viikko 11

Täsmennetyn liikeidean esityksen harjoittelu

Viikko 12

Intensiiviviikko77

Page 86: Easier Finland

Viikko 13

Yritysessee 2:n tekoa

Viikko 14

Vierihoito toimenpiteistä

Viikko 15

Perustyöstöä, HARJOTTELUA RUOTSIN KIELEN ESITYSTÄ

VARTEN

Viikko 16

Ruotsin matka

Viikko 17

Ruotsinkielinen esitys

Viikko 18

Kannattavuus

Viikko 19

Perustyöstöä, raportti pian valmis!!

Viikko 20

Lehdistötilaisuus, Lopulliset esitykset!

78

Page 87: Easier Finland

Liite 2. Kannattavuuslaskelmat

Asiakaskortti

AsiakasNimi Easier Finland OyOsoite Milla Koppelo, Senni Poranen,Puhelin Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,Sähköposti Aino Saajoranta Käyttö-

kieli:Konsultti suomiNimi Harri KariPuhelin 0207569543Sähköposti [email protected]

Päivämäärä 23.4.2012

Yhtiömuoto OsakeyhtiöPrh-maksu 350 €

Päätoimiala Nimike

Käynnit

© Uudenmaan TE-keskus 2005

Programming: Jussi Aikala, TE-keskus/Uusimaa

79

Page 88: Easier Finland

Käytössä olevat muuttujat:as.nimias.osoite

as.puhelinas.sähköposti

konsulttinimipuhelinsähköpostipäivämäärä

23.4.2012Easier Finland OyMilla Koppelo, Senni Poranen,Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,Aino Saajoranta

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAAN

LIITTYVÄT LASKELMAT

80

Page 89: Easier Finland

23.4.2012 Easier Finland OyHarri Kari Milla Koppelo, Senni Poranen,0207569543 Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,

ALOITTAVA TASERAHAN TARVE (INVESTOINNIT) RAHAN LÄHTEET Korko Laina-aika (v)

0. Kiinteistöt ja maa-alueet 01. Vuokratakuu 0 Pankkilaina 0 5,0 % 5

2. Remontti 0 Finnvera 30000 5,0 % 5

3. Puh,fax,kopio 1 500 Muu laina 0 5,0 % 5

4. Atk koneet&ohj. 5 000 VIERAS PO YHT. 30 0005. Tuotantokon&lait 200 Osakepo rahana 2 5006. Kalusteet 0 Osakepo apporttina 5 0007. Tarvikkeet 0 Muu oma po rahana 08. Auto 0 Muu oma po app:na 09. Mallit, protot ym 0 Yritystuet 010.Markkin. invest. 10 350 OMA PO YHT. 7 50011.Kaupparek.mak. 35012.Muut yhteensä 013.Alkuvarasto 014.Kassareservi 5 01815.Käyt.pääoma yht. 15 08316.YHTEENSÄ 37 500 YHTEENSÄ 37 500

KUSTANNUSRAKENNE / MYYNTITARVE ("Tuloslaskelma")KUUKAUSITILIKAUSI 12

17.Oma nettopalkka(tarve) 0 018.+ Lainojen lyhennys 0 018a.- Poistot -140 -1 675 19.= Tulot verojen jälkeen 140 1 67520.+ Verot 24,50 % 0 021.= Bruttotulo(tarve) 140 1 67522.+ Lainojen korot 125 1 50023.= Käyttökate(tarve) 265 3 17524.Kiinteät kulut (alv 0%) 0 025. +Palkat ja palkkiot 6 875 82 50026. +Henkilösivukulut 4 263 51 15027. +Muut henkilöstösivukulut (Yrittäjän YEL) 0 028. +Kiinteistökulut 0 029. +Kone-,laite-, ja kalustokulut 1 138 13 65930. +Kuljetus- ja huolintakulut 0 031. +Ajoneuvokulut 0 032. +Matkakulut 400 4 80033. +Myynti ja markkinointikulut 488 5 85434. +Edustuskulut 81 97635. +Tutkimus- ja kehittämiskulut 81 97636. +Asiantuntijakulut 325 3 90237. +Vakuutukset 120 1 44038. +Hallintokulut 528 6 34139. +Muut liiketoiminnan kulut 41 48840.Kiinteät (25-39) yhteensä (alv 0%) 14 340 172 08541.=Myyntikate(tarve) (23+40) 14 605 175 26042.+Aineet&tarvikkeet (-ALV) 0 044.=LIIKEVAIHTO(TARVE) 14 605 175 26045.+ALV edelliseen 0,00 % 0 046.KOKONAISMYYNTI(TARVE) 14 605 175 260

kk viikko päivä tuntiMYYNTITARVE EUROA PER 14605 3357 671 84Aikamäärittelyt 1v = 12 kk 1vko = 5 pv

1kk = 4,35 vko 1pv = 8 h

81

Page 90: Easier Finland

23.4.2012 23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi, 0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen,

INVESTOINNIT = RAHAN TARVE

Nimike UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO Koneet & kal. erittelyKiinteistö 0 Nimi Uusi ApporttiMaa 0

00. KIINTEISTÖT JA MAA-ALUEET 0 0 0 7 % 0

Remonttitarpeet 0* työ 0Muuta 02. REMONTTI YHTEENSÄ 0 0 0 0

Puhelin&gsm 500 5000

Monitoimikone 1000 1000muuta 03. PUHELIN...YHTEENSÄ 1500 0 1500 1500

atk koneet 5000 50000

muuta 04. ATK YHTEENSÄ 0 5000 5000 5000 Yhteensä 0 0

Koje 0

Kone 0 Kalusteet erittelyLaitteet 0 Nimi Uusi ApporttiAsennus 200 200Muuta 0Koneet & kal. erittely 0 05. TUOTANTOKON & LAITT. YHTEENSÄ200 0 200 200

kalusteet Kalusteet erittely 0 06. Kalusteet yht 0 0 0 0

7. Tarvikkeet 0 0

8. Auto 0 0

9. Mallit, protot ym 0 0

Yhteensä 0 0

Käyntikortit 50Esitteet 200Kotisivujen perustaminen domain 10000KyltitMessustandi 100SuorapostitusMuutaMARKKINOINTI-INVEST. YHT. 10350 10350

12.Muut yhteensä 0 0

13.Alkuvarasto 0

KAIKKI INVEST. YHTEENSÄ 12050 5000 17050 6700 -1 675

UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO 25 %

-->

82

Page 91: Easier Finland

23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,

KIINTEÄT KUSTANNUKSET

1

Tilikauden pituus -> 12 kk kk VUOSI KTÖPO kk 12

Palkat vieraille 6 875 Valitse ALV:n 82 500 6 875 1 0palkan sivukulut 4 263 alhaalta osuus 51 150 4 263 1 0Työntekijöiden kiinteät palkat 11 138 oikea osto- 133 650 11 138 1

Oma nettopalkkatarve ALV- hin- 0 0 1 0Oma vero 24,00 % 0 kanta nasta 0 0 1 0Yrittäjäeläkkeen perusteena oleva palkkasumma 1

YEL-vakuutus -> 22,50 % 0,0 0 0 1 0

Vuokrat m2*€ 0 0% 0 0 0 1 0Sähkö/lämpö 23% 0 0 0 1 0Jätehuolto 23% 0 0 0 1 0Siivous 23% 0 0 0 1 0KIINTEISTÖKULUT 0 0 0 0

Korjaukset, huollot, ohj.päivitykset 100 23% 19 1 200 100 1 0Serverivuokra 1 200 23% 224 14 400 1 200 1 0Ohjelmistojen täydennys 23% 0 0 0 1 0Huollot ym 100 23% 19 1 200 100 1 0KONE-,LAITE JA KALUSTOKULUT 1 400 262 16 800 1 400

Kuljetukset 23% 0 0 0 1 0Huolinta 23% 0 0 0 1 0KULJETUS JA HUOLINTA 0 0 0 0

Matkakulut 400 0% 0 4 800 400 1 0Matkaliput 9% 0 0 0 1 0Majoitus 9% 0 0 0 1 0Muut 9% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 400 0 4 800 400

Myynti ja markkinointi 23% 0 0 0 1 0Mainonta 500 23% 93 6 000 500 1 0Messut 100 23% 19 1 200 100 1 0Myynnin edistäminen 23% 0 0 0 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 600 112 7 200 600

Edustus 100 23% 19 1 200 100 1 0Amm.lehdet,-kirjall. 9% 0 0 0 1 0Koulutus 100 23% 19 1 200 100 1 0Muuta 23% 0 0 0 1 0TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKULUT 100 19 1 200 100

ASIANTUNTIJAKULUT mm kirjanpito 400 23% 75 4 800 400 1 0Vahinko- ym. vakuutukset 120 0% 0 1 440 120 1 0Tapaturmavakuutukset 0% 0 0 0 1 0Vastuuvakuutukset 0% 0 0 0 1 0Muut vakuutukset 0% 0 0 0 1 0VAKUUTUKSET YHTEENSÄ 120 0 1 440 120

Puhelin 250 23% 47 3 000 250 1 0Tietoliikenne 300 23% 56 3 600 300 1 0Toimistokulut 100 23% 19 1 200 100 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0HALLINTOKULUT YHTEENSÄ 650 122 7 800 650

Auton vakuutukset 0% 0 0 0 1 0Auton käyttökulut 23% 0 0 0 1 0AJONEUVOKULUT 0 0 0 0

Muut kiinteät kulut 23% 0 0 0 1 0Pakkaustarvikkeet 23% 0 0 0 1 0Posti- ja pankkikulut 50 23% 9 600 50 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0MUUT KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ 50 9 600 50

YHTEENSÄ 14 958 617 179 490 14 958

83

Page 92: Easier Finland

TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT

€/kk 1 1 kk/V Vuosi- Sivukulut SivukulutHlö Nimike €/t t/pv p/vko vko/V palkka % vuodessa1 Senni Poranen 1500 1 1 11 16500 62 % 102302 Sonja Riippi 1500 1 1 11 16500 62 % 102303 Aino Saajoranta 1500 1 1 11 16500 62 % 102304 Milla Koppelo 1500 1 1 11 16500 62 % 102305 Roosa Rautiainen 1500 1 1 11 16500 62 % 102306 0 62 % 07 0 62 % 08 0 62 % 09 0 62 % 010 0 62 % 0

YHT 82500 51150

kk 12 vuosi tilikausiPALKAT 6875 82500 82500SIV.KUL 4263 51150 51150

YHTEENSÄ 11138 133650 133650

84

Page 93: Easier Finland

23.4.2012 Milla Koppelo, Senni Poranen,Harri Kari 0207569543 Easier Finland Oy Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,

MYYNTIBUDJETTI 1 Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6 Tuote 7 Tuote 8 Yhteensä HUOMAUTUKSIA(Vuosimyynti) klikkaus 0 0 0 0 0 0 0

My-määrä, yksikköä 1000000 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 0 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 200000 0 0 0 0 0 0 0 200000 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 200000 0 0 0 0 0 0 0 200000 Ostot/yksikkö sis alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Netto-ostot (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 0Myyntikate € 200000,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 200000 40 t/vkoMyyntikate % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100 % 47 vkoaProsenttiosuus myk:sta 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1880 tuntia/vMyyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit/yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 1880Valmistustunnit yht. 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235

Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16 Yhteensä HUOMAUTUKSIA(Vuosimyynti) 0 0 0 0 0 0 0 0

My-määrä, yksikköä 0 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 0 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 0 0 0 0 0 0 0 0 200000 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 200000 Ostot/yksikkö sis alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0Netto-ostot (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 0Myyntikate € 0 0 0 0 0 0 0 0 200000Myyntikate % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100 %Prosenttiosuus myk:sta 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %Myyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit / yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0 1880Valmistustunnit yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235

Desimaalien määräVaraston kiertoaika (kk) 0

23.4.2012 Milla Koppelo, Senni Poranen,Harri Kari 0207569543 Easier Finland Oy Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,MYYNTIBUDJETTI 1(Vuosimyynti)

Tuotenimi Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6 Tuote 7 Tuote 8 Alv yhtTuotenimi klikkaus

My-määrä, yksikköä 1000000Yksikköhinta , sis.alv € 0,05 Valitse alv-kanta -> 0% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ostot/yksikkö sis alv € Valitse alv-kanta -> 0% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Valmistustunnit/yksikkö

Tuotenimi Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16Tuotenimi

My-määrä, yksikköäYksikköhinta , sis.alv € Valitse alv-kanta -> 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ostot/yksikkö sis alv € Valitse alv-kanta -> 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Valmistustunnit/yksikkö

Kommentit:Klikkauksen hinta on 0,05Klikkauksia tulee tehdä vuodessa 1 000 000

Työtunteja viikossa 40 2739 klikkausta päivässäViikkoja vuodessa 47 114 klikkausta tunnissa

Alv-kanta // string Var. KPO23% 013% 0,259% 0,50% 0,75

11,5

23457

1012

0 1 2

85

Page 94: Easier Finland

23.4.2012

Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,

ALOITTAVA TASE

RAHAN TARVE (INVESTOINNIT) kk RAHAN LÄHTEET Korko Aika (v)

0.Kiinteistöt ja maa-alueet 0 Pankkilaina 5,0 % 5

1. Vuokratakuu 0 0 Finnvera 30 000 5,0 % 5

2. Remontti 0 Muu laina 5,0 % 5

3. Puh,fax,kopio 1 500 VIERAS PO YHT. 30 0004. Atk koneet&ohj. 5 000 Osakepo rahana 2 5005. Tuotantokon&lait 200 Osakepo apporttina 5 0006. Kalusteet 0 Muu oma po rahana7. Tarvikkeet 0 Muu oma po app:na 08. Auto 0 Yritystuet9. Mallit, protot ym 0 OMA PO YHT. 7 50010.Markkin. invest. 10 35011.Kaupparek.mak. 350 Käyttöpääoman korjaus12.Muut yhteensä 0 17 400 013.Alkuvarasto 0 Kassareservi/rahoitustarve14.Kassareservi 5 018 015.Käyt.pääoma yht. 15 08316.YHTEENSÄ 37 500 YHTEENSÄ 37 500 Täytyy mennä tasan

23.4.2012 Easier Finland OyHarri Kari Milla Koppelo, Senni Poranen,0207569543 Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,

TULOSVERTAILU JA KRIITTINEN PISTE

HERKKYYSANALYYSI KRP100 % 95 % 90 % 80 % 70 %

MYYNTITARVE(alv 0%) 175 260 175 260 175 260 175 260 175 260 88 %LIIKEVAIHTO (alv 0%) 200 000 190 000 180 000 160 000 140 000EROTUS 24 740 14 740 4 740 -15 260 -35 260

Tasevertailu

Käyttöpääoma yhteensä 15 083Käyttöpääoman korjaus

Kassareservi 5 018

Investoinnit yhteensä = rahoitustarve 37 500Rahoitus yhteensä 37 500Kassareservi/lisärahoitustarve 0

86

Page 95: Easier Finland

23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen,

Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,3v TULOSENNUSTE

Muutos prosenttia edelliseen vuoteen 5 % 5 %

1 vuosi >->> 2 vuosi >->> 3 vuosiMyyntituotot 200 000 210 000 220 500Myynnin oikaisuerät 0 0 0Liikevaihto 200 000 210 000 220 500Varastomuutos 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0Tuotot yhteensä 200 000 210 000 220 500Materiaalit ja palvelut 0 0 0Ostot tilikauden aikana 0 0 0Ostojen oikaisuerät 0 0 0Varastomuutos 0 0 0Ulkopuoliset palvelut 0 0 0Henkilöstökulut 0 0 0Palkat ja palkkiot -82 500 -86 625 -90 956 Henkilösivukulut -51 150 -53 708 -56 393 Muut henkilöstösivukulut 0 0 0Poistot -1 675 -1 675 -1 675 Liiketoiminnan muut kulut 0 0 0Vapaaehtoiset henkilöstökulut 0 0 0Toimitila- ja kiinteistökulut 0 0 0Kone-, laite-, ja kalustokulut -13 659 -14 341 -15 059 Kuljetus-ja huolintakulut 0 0 0Ajoneuvokulut 0 0 0Matkakulut -4 800 -5 040 -5 292 Myynti- ja markkinointikulut -16 204 -6 146 -6 454 Edustuskulut -976 -1 024 -1 076 Tutkimus- ja kehittämiskulut -976 -1 024 -1 076 Asiantuntijakulut -3 902 -4 098 -4 302 Vakuutuskulut -1 440 -1 512 -1 588 Hallintokulut -6 341 -6 659 -6 991 Muut liiketoiminnan kulut -488 -512 -538 Liikevoitto -tappio 15 890 27 636 29 101Rahoitustuotot ja -kulut -1 500 -1 313 -938 Voitto (tappio) ennen sat. eriä 14 390 26 323 28 164Satunnaiset erät 0 0 0Satunnaiset tuotot 0 0 0Satunnaiset kulut 0 0 0Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 14 390 26 323 28 164Tilinpäätössiirrot 0 0 0Tuloverot -3 526 -6 449 -6 900 Muut välittömät verot 0 0 0Tilikauden voitto (tappio) 10 864 19 874 21 264

Alkukassa 20 100 32 639 46 688Tilikauden voitto (tappio) 10 864 19 874 21 264Poistot 1 675 1 675 1 675Lainojen lyhennys 0 -7 500 -7 500 Loppukassa 32 639 46 688 62 127

Huom! Voit pudotusvalikoiden lisäksi korjata lukuja suoraan 2. ja 3. vuoden kohdalle taulukkoon!

87

Page 96: Easier Finland

23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy

0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,LIITE LOMAKKEESEEN TM 3.25 (starttiraha)

Suunniteltu Pääoman tarve

rahoitus Investoinnit (rakennukset, koneet, kalusteet) 17 400Käyttöpääoma (1-2 kk:n kulut + käteisvarat) 15 083Kustannusylitysvaraus (sisältyy käteisvaroihin) 5 018

Yhteensä 37 500

Rahoitus

Oma rahoitus 7 500Muiden sijoitukset yritykseenLainat 30 000Avustukset ja tuet 0

Yhteensä 37 500

U

Kannattavuus Tavoitetulos (Yrittäjän oma nettopalkka 1. Vuonna) 0 Verot + lainojen lyhennys 1 675 RAHOITUSTARVE 1 675

Korot, muut rahoituskulut 1 500 KÄYTTÖKATETARVE 3 175

+ kiinteät kulut

+Palkat ja palkkiot 82 500+Henkilösivukulut 51 150

+Muut henkilöstösivukulut 0+Kiinteistökulut 0

+Kone-,laite-, ja kalustokulut 13 659+Kuljetus- ja huolintakulut 0

+Ajoneuvokulut 0+Matkakulut 4 800

+Myynti ja markkinointikulut 5 854+Edustuskulut 976

+Tutkimus- ja kehittämiskulut 976+Asiantuntijakulut 3 902

+Vakuutukset 1 440+Hallintokulut 6 341

+Muut liiketoiminnan kulut 488172 085

= MYYNTIKATETARVE 175 260+aineet ja tarvikkeet 0+työntekijöiden muuttuvat palkat sivukuluineen+muut muuttuvat

V

Liikevaihto =LIIKEVAIHTO[tarve] 175 260

88

Page 97: Easier Finland

23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,

FINNVERA:N LAINA

Suunniteltu rahoitusPääoman tarve € Rahoitus €Rakennukset ja maa-alueet 0 Finnvera Oyj:n laina 35 000Koneet ja kalusto 6 700 Muut pitkäaikaiset lainat 0Käyttöpääoma 20 100 MEK sponsori 10 000Yrityksen kehittäminen 10 700 Oma rahoitus 5 000

Yhteensä 37 500 Yhteensä 50 000

Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3Myyntituotot 200 000 210 000 220 500 alv 0 0 0Liikevaihto 200 000 210 000 220 500Aineet ja tarvikkeet 0 0 0Henkilöstökulut -133 650 -140 333 -147 349 Vuokrat 0 0 0Liiketoim. muut kulut -48 785 -40 357 -42 375 Käyttökate 17 565 29 311 30 776Rahoituskulut -1 500 -1 313 -938 Verot 25 % -3 526 -6 449 -6 900 Rahoitustulos 12 539 21 549 22 939Poistot -1 675 -1 675 -1 675 Nettotulos 10 864 19 874 21 264Muut tuotot/kulut 0 0 0Kokonaistulos 10 864 19 874 21 264

Alkukassa 20 100 32 639 46 688Tilikauden voitto (tappio) 10 864 19 874 21 264Poistot 1 675 1 675 1 675Lainojen lyhennys 0 -7 500 -7 500 Loppukassa 32 639 46 688 62 127

89

Page 98: Easier Finland

Prh-maksuYksityinen elinkeinonharjoittaja 75 €Avoin yhtiö 180 €Kommandiittiyhtiö 180 €Osakeyhtiö 350 €Osuuskunta 350 €

Yhteisöverokanta 24,50 %

alv 23,00 %13,00 %9,00 %0,00 %

YEL 22,50 %

Pudotusvalikot -> Kasvu % KPO-var. KPO-kor. Tilikausi0,0 % 1 -3 183,0 % 2 -2 125,0 % 3 -1 6

10,0 % 4 0 720,0 % 5 1 830,0 % 6 2 950,0 % 3 1075,0 % 11

100,0 % 13150,0 % 14200,0 % 15300,0 % 16500,0 % 17

Km-korvaus 0,45 €

Protect Unprotect

90