Easier Finland
-
Upload
kulttuuridiili2012 -
Category
Documents
-
view
115 -
download
0
description
Transcript of Easier Finland
Easier Finland
Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,
Aino Saajoranta
Raportti
Matkailun liiketoiminnan
rakenta- minen, BES1RM0017.4.2023
Tiivistelmä
Raportin palautuksen tai esityksen päivämäärä
Koulutusohjelma
Tekijä tai tekijätMilla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi, Aino Saajoranta
Ryhmätunnus tai aloitusvuosiPomo11
Raportin nimiLiiketoimintasuunnitelma: Easier Finland
Sivu- ja liitesivumäärä56+13
Opettajat tai ohjaajatJohanna Heinonen-Salakka
Tämä raportti käsittelee liiketoimintasuunnitelmamme, jonka luomme yrityksellemme Easier Finland. Raportti kertoo monipuolisesti, mitä yrityksen perustaminen pitää sisällään. Kartoitamme muun muassa sisäisiä ja ulkoisia analyyseja, yrityksen perustamiseen liittyviä riskejä ja rahoitusta.
Easier Finland on Internet-sivusto, jossa on reittiopas ja jonka kautta matkailijoiden – niin kotimaisten kuin ulkomaisten – on helppo ottaa selvää Suomen sisäisistä matkoista. Tämä käsittää muun muassa junat, linja-autot ja auto-vuokraamot.
Yhteistyökumppaneitamme ovat VR eli Valtion Rautatiet, Matkahuolto, eri autovuokrausfirmat kuten Hertz ja pyörävuokraamot paikkakunnittain. Easier Finland kannattaa ekologisia arvoja, jonka vuoksi suosimamme matkustusvaihtoehdot ovat slow travelin mukaisia.
Raportissa käsitellään laajasti sisäisiä analyysejä, jossa kerromme esimerkiksi yritysmuodostamme, organisaatiostamme ja rahoituslähteistämme. Ulkoisissa analyyseissä puolestaan keskitytään nimensä mukaisesti yritykseemme vaikuttaviin ulkoisiin tekijöihin, eli kilpailuun, kysyntään, riskeihin, vallitseviin trendeihin ja ostokäyttäytymiseen.
Liikeidea-osuudessa määrittelemme lopullisesti yritysmuotomme ja kohderyhmämme sekä pohdimme tulevaisuuden tavoitteitamme.
Lopuksi pohdimme toimenpiteitä, eli minkälaisia eri ratkaisuja olemme kehittäneet yrityksellemme sopiviksi ja lisäksi liitteenä löytyvät laajat kannattavuuslaskelmat.
Tiivistelmä
Raportin palautuksen tai esityksen päivämäärä
Koulutusohjelma
AsiasanatLiiketoimintasuunnitelma, yritys, reittiopas, ekologisuus, slow travel, kannattavuuus, Click per Cost-menetelmä
Abstract
Date of presentation
Degree programme
Authors
Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi, Aino Saajoranta
Group or year of en-tryPomo11
The title of thesis
BUSINESS PLAN: EASIER FINLAND
Number of pages and appendices56+13
Supervisor(s)
Johanna Heinonen-Salakka
This report is about a business plan we created for our company Easier Finland. Report tells diversely what setting up a business is about. We analyze for example inner and outer analyzes, risks and financial issues.
Easier Finland is an Internet site that combines routes, and from where tourists can easily find tickets inside Finland. It in-cludes buses, trains, car renting places etc.
Our partners are VR, Matkahuolto, car rentals like Hertz and bi-cycle rentals in different towns. We stand for ecological values and that is why we prefer slow travel.
In this report we widely deal with the inner analyzes and we tell for example about our company form, organization and our sources of money. In the outer analyzes on the other hand we concentrate in the outer things that have an impact on our busi-ness, like competition, demand, risks, trends of today and cus-tomers buying habits.
In the business idea part we define conclusively our company form, target group and we also consider our future goals.
In the end we consider our actions, which means we think about different solutions that are suitable for our company and there is also a wide profitability calculation as an attachment.
Key words
Abstract
Date of presentation
Degree programme
Business plan, company, route guide, slow travel, ecological val-ues, profitability
Sisällys
1 Johdanto 1
2 Yritysidea – Easier Finland 2
2.1 Mitä? 2
2.2 Miten? 2
2.3 Kenelle? 2
2.4 Millä imagolla? 3
3 Sisäiset analyysit 4
3.1 Organisaatio 4
3.2 Yritysmuoto 5
3.3 Henkilöiden osaaminen ja tieto-taito 5
3.4 Taloudelliset resurssit ja mahdolliset rahoituslähteet
6
3.5 Olemassa olevat ja tarvittavat koneet ja laitteet 7
3.6 Suunnitellut tuotteet ja niiden erilaistaminen kilpaili-
joista 8
3.7 Mahdolliset markkinointikanavat ja markkinointivi-
estintä 9
3.8 Hinnoitteluperiaatteet 9
3.9 Sidosryhmät ja verkostot 10
4 Ulkoiset analyysit 12
4.1 Mikroympäristö 12
4.1.1 Kilpailut ja kilpailun lajit 12
4.1.2 Kysyntä 13
4.1.3 Ostokäyttäytyminen 15
4.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut 17
4.2 Makroympäristö 18
4.2.1 Yhteiskunnan taloustilanne 19
4.2.2 Lait, asetukset, luvat 20
4.2.3 Kulttuuri ja trendit 21
4.2.4 Teknologia 22
4.2.5 Toimialan tila ja rakenne 23
4.3 Riskianalyysi 25
4.4 SWOT 26
5 Liikeidea – Easier Finland 29
5.1 Mitä? 29
5.2 Miten? 29
5.3 Kenelle? 30
5.4 Lopullinen yritysmuoto 31
5.5 Tulevaisuuden tavoitteet 31
5.5.1 Myynti- ja kannattavuustavoitteet 31
5.5.2 Mielikuvatavoitteet 32
6 Toimenpiteet 33
6.1 Tuote- ja tuotantoratkaisut 33
6.2 Hinnoittelu- ja hintaratkaisut 35
6.3 Saatavuus- ja jakelutieratkaisut 37
6.4 Henkilöstöratkaisut 39
6.5 Viestintäratkaisut 40
7 Kannattavuus ja rahoitus 45
8 Aikataulu yrityksen perustamiselle ja vastuut 47
8.1 Aikataulu 47
8.2 Vastuut ja organisaatio 47
8.3 Toiminnan seuranta 47
9 Pohdinta 49
Lähteet 50
Liitteet 58
1 Johdanto
Tehtävänämme tällä lukukaudella on tehdä
liiketoimintasuunnitelma yritysideallemme.
Liiketoimintasuunnitelmalla tarkoitetaan raporttia, joka käsittelee
muun muassa seuraavia asioita: liikeidea,
markkinointisuunnitelma, liiketoimintamalli ja organisaatio,
toteuttamissuunnitelma, rahoitus ja riskit. (Avanso 2012).
Yritysideamme on luoda kaiken kattava Suomen sisäinen
reittiopas. Reittioppaan tarkoituksena on koota Suomen julkisen
liikenteen reitit, aikataulut ja hinnat samalle Internet-sivustolle.
Reittiopas on tarkoitettu Suomessa matkustaville ulkomaalaisille
sekä kotimaanmatkailijoille.
Päädyimme kyseiseen yritysideaan henkilökohtaisten toiveiden
perusteella. Mielestämme tällainen sivusto olisi erittäin
tarpeellinen niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sivusto
kannustaisi ihmisiä valitsemaan ekologisempia vaihtoehtoja
matkustettaessa. Samalla termi slow travel tulisi tutummaksi
matkailijoiden keskuudessa.
Raportissa analysoidaan yritystä sisältä ja ulkoapäin laajasti.
Tutkimme, mitkä asiat vaikuttavat yrityksemme menestykseen ja
onko tällaiselle yritykselle kysyntää. Toimenpiteissä pohdimme
erilaisia ratkaisuja esimerkiksi henkilöstöä ja viestintäratkaisuja
ajatellen. Riskianalyysi löytyy myös, koska niihinkin on aina
varauduttava.
Liitteenä raportissamme on suunnitelma kevään aikataululle
viikoittain. Tämä helpottaa meidän yhteistyötämme ja etenemistä
projektissamme tasaiseen tahtiin. Lisäksi pohdimme siinä hieman
1
vastuunjakoa. Laajat kannattavuuslaskelmat liitteenä sisältävät
muun muassa tuotteemme hinnat ja mistä saamme rahoitusta.
2
2 Yritysidea – Easier Finland
Yritysidea edeltää liikeideaa ja se kertoo, miksi yritys on tarkoitus
perustaa. Yritysidea kehittyy ja muotoutuu liikeideaksi prosessin
edetessä. Liikeidea kertoo miten yritys käytännössä toteutetaan.
(Tieto- ja viestintätekniikka 2010.) Slow travel-käsitteella
tarkoitetaan hitaampaa matkustustapaa, jossa korostetaan itse
matkustusta eikä vain päämäärää. (Slow Movement 2012).
2.1 Mitä?
Yritysideamme on luoda Internet-sivusto Easier Finland – kaiken
kattava Suomen sisäinen reittiopas. Reittiopas kokoaa lähi- ja
kaukoliikenteen (linja-autot ja junat), autovuokrauspalvelut,
hintavertailun sekä antaa vinkkejä Suomessa matkustaville.
Palvelunkäyttäjät voivat valita budjettinsa mukaisen reitin
hintahaarukka-ominaisuuden avulla.
2.2 Miten?
Sivustomme toimii yhteistyössä suomalaisten liikennepalveluiden
tarjoajien kanssa. Ideoinnin edetessä otamme yhteyttä mm.
seuraaviin yrityksiin: VR, Matkahuolto, Savonlinja Oy, HSL,
Koskilinjat Oy jne. Sivustollamme on tarkoituksena välittää edellä
mainittujen yritysten matkalippuja. Easier Finland toimii
mahdollisesti verkkokauppana, jos saamme yrityksiltä luvat
kyseiseen toimintaan. Jos tämä ei ole mahdollista, yrityksemme
rahoittaa toimintansa ”klikkaus-periaatteella”. Toisin sanoen joka
kerta, kun asiakas klikkaa itsensä yhteistyöyrityksen sivustolle,
saamme siitä välityspalkkion. Lisäksi saamme tuottoa sivuillamme
olevasta mainonnasta. Olemme suunnitelleet sivuille karttaa, joka
helpottaisi hahmottamaan etäisyyksiä ja paikkojen sijaintia
Suomessa.
3
2.3 Kenelle?
Reittiopas on tarkoitettu Suomessa matkustaville ulkomaalaisille
sekä kotimaanmatkailijoille. Sivusto olisi aluksi sekä englanniksi
että suomeksi ja myöhemmin laajentaisimme myös muihin kieliin.
Palvelu on suunnattu kaikille ikäryhmille ja tehty mahdollisimman
helppokäyttöiseksi ja selkeäksi. Sivuston ulkoasu tulee olemaan
trendikäs ja värimaailmaltaan harmoninen.
Easier Finland on keino elvyttää ja edistää Suomen sisäistä
matkailua erityisesti pienemmillä ja vähemmän tunnetuilla
paikkakunnilla. Tällöin matkailijalla olisi matalampi kynnys
tutustua muihinkin alueisiin kuin pääkaupunkiseutuun ja Lappiin.
Sivustolle olisi tarvetta matkailijoiden keskuudessa.
Sivustolla olisi ehdottomasti markkinarakoa Suomessa. Uskomme,
että Easier Finlandille olisi käyttöä. Suomeen matkusti vuonna
2010 6 182 000 ulkomaalaista (MEK 2011). Haluamme helpottaa
heidän reittivalintojaan, kokoamalla monipuolisen reittioppaan,
joka myös tarjoaa hyödyllisiä vinkkejä Suomen sisällä
matkustuksesta.
Suuri kohderyhmämme on myös suomalaiset kotimaanmatkailijat.
Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä
ja usein reittitietoutta Suomen eri osiin ei ole. Tietämättömyys
rajoittaa sujuvaa liikkuvuutta Suomen sisäisesti.
2.4 Millä imagolla?
Yrityksemme seuraa uusia trendejä kannattamalla ekologisuutta
ja slow travelia. Suosimme matkustustapoina junia, linja-autoja
sekä polkupyöräilyä ja kävelemistä. Slow travel keskittyy lähellä
4
oleviin matkakohteisiin, jolloin matkustajan ei tarvitse lähteä
”merta edemmäs kalaan”. Suomessa lentoliikenne on melko
vilkasta, joten haluamme rohkaista ihmisiä ekologisuuteen
valitsemalla muita vaihtoehtoja. Sivustomme kannustaisi ihmisiä
käyttämään enemmän esimerkiksi rautatieliikennettä ja tämä
voisi vaikuttaa päättäjiin, siinä mielessä, että rautatieverkostoa
kehitettäisiin.
5
3 Sisäiset analyysit
Sisäisten analyysien eli yritysanalyysien tarkoituksena on
kartoittaa yrityksemme sisäisiä toimintoja ja näin edesauttaa
yritystoiminnan suunnittelua. Myöhemmin raportissamme
pohdimme yrityksemme ulkoisia analyyseja ja niiden avulla
kartoitamme yrityksemme mahdollisuuksia menestyä. (Heinonen-
Salakka, J. 8.2.2012)
3.1 Organisaatio
Yksi yrityksen tärkeistä resursseista on organisaation ihmiset,
heidän osaaminen ja motivaatio sekä yrityksen suhdeverkostot.
Toimintaa suunniteltaessa on hyvä huomioida, tarvitaanko lisää
henkilökuntaa tai lisää osaamista. Lisäksi on hyvä miettiä,
millaisia suhdeverkostoja yritys voi hyödyntää toiminnassaan.
(Heinonen-Salakka, J. 8.2.2012).
Pohtiessamme oman yrityksemme organisaatiojärjestelyä,
päädyimme työllistämään kaikki yrityksen perustajajäsenet eli
viisi henkilöä. Internetsivujen ylläpitäminen ja päivittäminen
työllistävät jo 1-2 ihmistä ja sen lisäksi pitää huolehtia
markkinoinnista ja yrityksen taloudesta. Yrityksen
kannattavuuden lisääntyessä olisi meillä mahdollisuus
lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
Henkilöstömme (eli ryhmämme) on motivoitunutta, mutta
osaamista ei vielä tarpeeksi (esimerkiksi Internetsivut, rahoitus ja
lakiasiat). Organisaatiomme ei välttämättä tarvitsisi erikseen
johtajaa, vaan voisimme yhdessä päättää asioista. Toisena
vaihtoehtona yrityksellä olisi esimerkiksi sekä toimitusjohtaja että
markkinointijohtaja.
6
Yrityksessä johtamistavalla tarkoitetaan sitä, kuka johtaa
yritystämme ja millä tavoin. Vaihtoehtoina yrityksen johtamiseen
ovat muun muassa osallistuva, autoritaarinen sekä
demokraattinen johtamismenetelmä. (Heinonen-Salakka, J.
9.2.2012.) Autoritaarisessa johtamismenetelmässä yrityksen
johtaja tekee päätökset, kun taas demokraattisessa
johtamismenetelmässä yrityksen toimintaan liittyvistä päätöksistä
keskustellaan ryhmässä. Todennäköisesti meidän yrityksemme
johtamistapa olisi hyvin demokraattinen ja osallistuva eli kaikki
yrityksessä työskentelevät henkilöt vaikuttaisivat yrityksen
toimintaan ja päätöksien tekoon. (Eri johtamistyylien
ominaisuudet 2012.)
Meidän organisaatiossamme on tällä hetkellä viisi henkilöä.
Jokaisella on oma vastuualueensa. Aino Saajoranta ja on meistä
trenditietoisin ja sen vuoksi on vastuussa markkinoinnista. Roosa
Rautiainen pitää huolta asiakaskontakteistamme ja suhteista
yhteistyökumppaneihin. Milla Koppelo erikoistuu kirjanpitoon,
mutta koska hänellä ei ole siitä aikaisempaa kokemusta, suorittaa
hän kirjanpitokurssin ennen yrityksen perustamista. Senni
Poranen huolehtii sivustomme visuaalisesta ilmeestä, sivujen
toimivuudesta ja pitää huolta siitä, että sivut ovat ajan tasalla.
Sivustot teetetään ulkopuolisella taholla, joten siihen emme
tarvitse omaa tekijää. Sonja Riippi on meidän yrityksen
laaduntarkkailija ja käsittelee meille tulevia
asiakastyytyväisyyskyselyjä ja palautetta.
3.2 Yritysmuoto
Yritysmuodon vaihtoehtoja ovat toiminimi eli yksityinen
elinkeinoharjoittaja, henkilöyhtiöt, avoin yhtiö ja
kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Päädyimme
valitsemaan yritysmuodoksemme osakeyhtiön, sillä saatavilla 7
olevista vaihtoehdoista tämä sopii meidän yrityksellemme
parhaiten. Osakeyhtiö on yhden tai useamman henkilön yhtiö,
jossa ei ole riskiä menettää henkilökohtaista omaisuuttaan.
Rekisteröityäkseen osakeyhtiöksi yritys tarvitsee vähintään 2 500
euroa pääomaa ja maksaa 350 euron arvoinen rekisteröintimaksu.
(Heinonen-Salakka, J. 9.2.2012.)
Osakeyhtiö on hyvä vaihtoehto meidän yrityksellemme, sillä se ei
vaadi suurta pääomaa osakasta kohden. Opiskelijoina voisimme
rahoittaa rekisteröitymisen esim. opintolainalla tai säästöillä, joita
on hankittu työskentelemällä opintojen ohessa. Se on
suhteellisen riskitön vaihtoehto, eli jos yritys menee konkurssiin,
emme menetä henkilökohtaista omaisuutta. Ainoastaan
menettäisimme pääomatuloista sen, minkä alussa laitoimme eli
2 500 €.
3.3 Henkilöiden osaaminen ja tieto-taito
Olemme kaikki eri kaupungeista, joten omaamme tietoa eri
kaupunkien/seutujen kuljetusmahdollisuuksista ja reiteistä. Milla
ja Aino ovat Oulusta, joten Oulun sisäinen liikenne ja Pohjois-
Pohjanmaan alue ovat heidän erikoisalaansa. Roosa puolestaan on
Joensuusta, joten hän tuntee Joensuun sisäisen liikenteen sekä
Itä-Suomen alueen. Senni on Tampereelta, joten Tampereen
sisäinen liikenne ja Pirkanmaan alue ovat tuttuja hänelle. Sonja
puolestaan on kotoisin Paimiosta, joten hän tuntee Länsi-
Uudenmaan ja Turun alueen.
Ajatellen yritysmaailman sisäisiä yhteydenottoja, vuorovaikutusta
sekä imagon luomista olemme oppineet jo jonkin verran
ammattimaista käyttäytymistä. Internetin käyttö ja tiedonhaku on
hallussa kaikilla ryhmän jäsenillä, mutta Internetsivujen luominen
8
on alue, josta meillä ei ole vielä kunnon osaamista. Tämän
ongelman ratkaisemme ulkoistamalla nettisivujen ylläpidon.
Ryhmällämme ei ole vielä monia suhteita yritysmaailmaan, koska
olemme alan aloittelijoita. Suhdeverkostomme tulee kuitenkin
kehittymään pikkuhiljaa ja olemme jo ottaneet kontaktia eri
yrityksiin, mm. Matkahuoltoon ja VR:ään. Matkustamme
huhtikuussa Tukholmaan ja tarkoituksenamme on haastatella
ruotsalaista Samtrafiken-yritystä, joka on vastine yrityksellemme.
Tämän kautta voimme luoda kansainvälisiä verkostoja.
Yrityksen tavoitemielikuvan pyrkimyksiä kuvataan seuraavasti:
”Yrityksen tavoitemielikuva kuvaa yrityksen valinnat niistä
asioista, joilla se haluaa erottua kilpailijoista kohderyhmälleen
relevantilla tavalla. Tavoitemielikuvan voi kuulua esimerkiksi
attribuutit laadukas, viihdyttävä, luonnollinen, halpa, kallis,
arvostettu tai kevyt.” (Taloussanomat 2010.) Kuten aiemmin on
mainittu, yrityksemme imagoon kuuluvat vihreät arvot, slow
travel, helppokäyttöisyys, ainutlaatuisuus ja luotettavuus.
Toteutamme vihreitä arvoja työmenetelmissämme ja pyrimme
säästämään energiaa välttämällä koneiden turhaa käynnissä oloa.
Tavoitteenamme on, että myös yhteistyökumppanimme
noudattavat ekologisuutta.
3.4 Taloudelliset resurssit ja mahdolliset
rahoituslähteet
Yritys tarvitsee rahaa toimiakseen. Pohdimme, miten voisimme
rahoittaa yritystämme. Pääomalla tarkoitetaan liikeidean
toteuttamisen hintaa (Heinonen-Salakka 9.2.2012). Suositellaan,
että yrityksellä olisi noin 20–30 % omaa pääomaa, koska se
helpottaa ulkopuolisen rahoituksen saamisessa (Finnvera 2012a).
Yritystä perustettaessa usein myös vieras pääoma on tarpeellinen, 9
tällä useimmiten tarkoitetaan lainarahoitusta. Rahoituslähteitä
ovat mm. pankit ja rahoitusyhtiöt sekä esim. vakuutusyhtiöt. (Edu
oppimateriaalit 2012.)
Jotta pystymme toimimaan yrityksenä, pitää meidän maksaa
yrityksen perustamismaksuja. Koska yritysmuodoksi on valittu
osakeyhtiö, maksaa sen perustaminen ja rekisteröiminen noin 3
000 euroa. Kotisivujen perustus ja palvelinmaksut tulevat
maksamaan 5 000 -10 000 euroa riippuen siitä, kuinka
monimutkainen Internet-sivuston rakenne on. (Taaniel Teiss
11.2.2012.) Tällöin palkkaisimme ulkopuolisen tekemään
sivustomme. Markkinointi vie aluksi suuren summan rahaa, koska
siihen meidän on panostettava. Markkinointiin tällöin kuluu
ainakin useampi tuhat euroa. Milla Koppelon kirjanpitokurssi
tulee maksamaan noin 450 euroa (Etäopisto 2012). Lisäksi
maksuja tulee muun muassa Internetistä ja puhelinlaskuista.
Suomen virallinen vientitakuulaitos Finnvera Oyj on valtion
omistama erityisrahoitusyhtiö, joka myöntää yrityksille lainoja,
takauksia ja vienninrahoituspalveluita. Finnvera on usein
rahoittamassa alkavien yritysten toimintaa, esim.
alkuinvestoinneissa tai käyttöpääomassa. Finnveralla on
tarjottavana myös erityisesti naisyrittäjille suunnattu
naisyrittäjälaina, joka meidän tapauksessamme sopisi paremmin
kuin hyvin Easier Finlandille, jota pyöritetään täysin
naiskokoonpanolla. Vaatimuksena naisyrittäjälainalle on, että
naiset ovat enemmistöosakkaina ja se työllistää enintään viisi
henkilöä. Lainan suuruus on enintään 35 000 euroa. (Finnvera
2012b.) Sponsorilla tarkoitetaan yrityksen rahoittajaa tai
taloudellista tukijaa ja se on tarvittaessa myös lainan takaaja
(Sivistyssanakirja 2012).
10
Rahoitusta haemme useista eri lähteistä. Finnveralta haemme
rahoitusta, tarkemmin sanoen naisyrittäjyyslainaa. Pohdimme
myös, että MEK eli Matkailun edistämiskeskus voisi olla
potentiaalinen rahoittaja tai sponsori. Easier Finland nimittäin
todellakin elvyttäisin Suomen matkailua, joten he voisivat olla
kiinnostuneita yrityksestämme.
3.5 Olemassa olevat ja tarvittavat koneet ja
laitteet
Yrityksen perustamisvaiheessa yritykset tekevät erikokoisia
investointeja. Investoinnilla tarkoitetaan erilaisia hankintoja
pitkäksi aikaväliksi, jotka on tehty taloudellisten resurssien
sijoituksella. Näiden avulla yritys voi saada taloudellista tuloa
usean vuoden ajan. Investoinnit voidaan luokitella aineellisiin ja
aineettomiin, korvausinvestointeihin ja uusinvestointeihin tai
operatiivisiin ja strategisiin investointeihin. Yleensä kannattaa
tarkistaa mahdollisuus laitteiden vuokraukseen eli leasing-
mahdollisuuteen. Tämä on hyvä vaihtoehto aloittavalle yritykselle,
jolla ei ole paljon pääomaa. (Yritys-Suomi 2012.)
Meidän yrityksessämme ei tarvita juurikaan muita laitteita kuin
perus toimistotarvikkeet. Tähän sisältyvät tietokoneet (5
kappaletta). Toki tarvittaessa sitten tulostimia ja muuta
toimistoelektroniikkaa hankitaan. Tämän lisäksi iso hankinta
tietokoneisiin liittyen on erilaiset ohjelmistot, jotka saattavat
maksaa tuhansiakin euroja. Pyrimme kuitenkin löytämään
sellaiset ohjelmistot, joista olisi tarjolla myös opiskelijalisenssit.
Tällöin säästäisimme hieman kustannuksissa. Meidän
toimintamme joka tapauksessa toimii välittämällä muiden
liikenneyritysten lippuja, joten meidän ei tarvitse omistaa
esimerkiksi omia linja-autoja. Valtavia investointeja meidän ei
tarvitse siis tehdä aluksi ainakaan.
11
Jokaisella ryhmänjäsenellä on koululta saadut tietokoneet ja
lisäksi useimmilla meistä on henkilökohtaiset tietokoneet, joten
laitepuoli on valmiina. Jotta saamme kotisivut luotua, meidän
tarvitsee ostaa domain eli verkkotunnus. Lisäksi tarvitsemme
palvelimen eli serverin. Vuokraamme kiinteän serverin
pilvipalvelujen sijaan.
3.6 Suunnitellut tuotteet ja niiden
erilaistaminen kilpailijoista
Kilpailuedulla tarkoitetaan sitä, että yritys on kyvykkäämpi
tuottamaan ja hyödyntämään resursseja kuin heidän kilpailijansa
(LUT 2011). Kilpailuetu on tärkeää siksi, että ilman sitä
yrityksellä ei ole taloudellista perustetta olemassaololleen.
Yrityksen tulisi keskittyä erityisesti kilpailuetuun siksi, että sitä
voi pitää jopa yrityksen tärkeimpänä tehtävänä. (Strategy Train
2009.)
Meidän tuotteemme on sivusto, joka kokoaa Suomen sisäisen
liikenteen samalle sivulle ja se on helposti käytettävissä.
Suomessa on tällä hetkellä sivusto www.matka.fi, josta löytyy
kootusti matkoja. Aiomme erottua heistä sivuston helpolla
käytettävyydellä, ekologisilla ja slow travel -aatteilla sekä
edullisuudella. Lisäksi meidän sivustomme on monipuolisempi.
Tärkeintä meille on asiakkaidemme tyytyväisyys. Muita vastaavia
yrityksiä ovat HSL eli Helsingin seudun liikenne, jossa on muun
muassa reittiopas, mutta tämä sivusto rajoittuu vain
pääkaupunkiseudun liikenteeseen (Liikennevirasto 2011).
Ruotsissa on liikenneharjoittajien yhteenliittymä Samtrafiken ja
yrityksen lippuja myy www.resplus.se sekä reittiopas löytyy
sivulta www.resrobot.se. Se olisi enemmänkin yhteistyökumppani, 12
koska emmehän me vie asiakkaita toisiltamme. Samtrafiken toimii
Ruotsissa ja Easier Finland Suomessa. (Samtrafiken 2008.)
3.7 Mahdolliset markkinointikanavat ja
markkinointiviestintä
Markkinointikanava on erilaisten yritysten muodostama ketju,
jonka kautta palvelu tai tuote myydään markkinoille.
Markkinointikanavan päätehtäviä ovat mm. informaation
hankinta, myynnin tukeminen ja asiakaskontaktiverkoston
luominen. (Joensuu 2012.)
Mahdolliset markkinointikanavat, jotka tavoittavat
kohderyhmämme, ovat muun muassa seuraavat sosiaalisen
median sivustot: Facebook, Twitter, Youtube ja Myspace. Lisäksi
voisimme mainostaa Easier Finlandia radiossa, televisiossa ja
mainosjulisteiden ja flyereiden välityksellä. Myös bannerit eri
sivustoilla ovat mahdollinen mainoskeino yrityksellemme. Kun
pidämme asiakkaat tyytyväisinä, hyvä maine kiirii myös
puskaradion välityksellä. Yhteistyö eri hotellien ja hostellien
kanssa olisi yrityksellemme kullanarvoista, sillä heidän
markkinoinnin kautta ulkomaalaisten matkustajien on helpompi
löytää tiensä Easier Finlandin sivuille. Pyrimme myös
yhteistyöhön MEKin ja Visit Finlandin kanssa, sillä yrityksemme
kehittää Suomen matkailua merkittävästi.
Kilpailijoistamme meidät erottavat helposti lähestyttävät ja
selkeät nettisivut, sivuston hauskat kaupunkikohtaiset vinkit,
nuorekas ja ajaton imago sekä ”hyvä fiilis”. Erotumme
kilpailijoista eduksemme laadukkaalla ja asiakasläheisellä
palvelulla ja sivustojen kätevyydellä.
13
3.8 Hinnoitteluperiaatteet
Myyjä pyrkii hinnoittelulla saavuttamaan kaksi tavoitetta: saada
tuotteen myytyä ja tekemään sillä voittoa. Yksinkertaistettuna
hinnoittelu on ”sen oikean” hinnan etsintää. (Kulmala 2012, 1.)
Yrityksen ansaintamallilla tarkoitetaan toimintatapaa, jolla yritys
saa tuottoja ja joka tekee yrityksen kannattavaksi.
Mainosrahoitteinen ilmaispalvelu olisi Easier Finlandille sopivin
ansaintamalli. Tällöin sivuston ylläpito rahoitetaan mainostilan
myynnillä ja esimerkiksi Cost Per Click -periaatteella ja käyttäjille
palvelu olisi ilmainen. (Bergström & Leppänen 2009, 258.)
Cost Per Click (CPC), eli hinta per mainosklikkaus on
hinnoittelumalli, jota käytetään usein Internet-mainonnassa.
Hinta per klikkaus -termillä tarkoitetaan hintaa, jonka mainostaja
maksaa julkaisijalle (yleensä sivuston ylläpitäjä/omistaja) aina,
kun mainosta klikataan. (Tulos 2012.) On olemassa palveluita,
jotka välittävät mainoksia. Näitä ovat esimerkiksi Google AdSense
ja Tradedoubler. Palvelu hoitaa mainostajat yrityksen puolesta,
joten se on helppokäyttöinen ja myös ilmainen. Maksu yhdestä
klikkauksesta vaihtelee 0,02–4 €. Mitä mielenkiintoisemmat sivut
ja useita ja säännöllisiä päivityksiä, sitä paremman palkkion yritys
saa. Uskomme, että Easier Finland tuottaisi noin 0,05–1,00
euroa/klikkaus. Mainoksen täytyy olla myös kohdistettu sivuston
asiakasryhmälle, jotta se kerää huomiota. (Net Site Story 2012.)
Jos saamme luvan myydä muiden yritysten matkalippuja, voimme
pyytää välityspalkkion, joka on kohtuuhintainen alkuperäiseen
tuotteeseen verrattuna. Haluamme, että hinta on kilpailukykyinen
muiden yritysten kanssa. Jos emme saa myyntilupaa, yrityksemme
toimii luultavastikin klikkausperiaatteella. Voisimme harkita myös
jonkinlaista jäsenyyttä asiakkaillemme ja pyytää heiltä pienen
14
korvauksen palvelun käyttämisestä. Tällöin voisimme jäsenille
tarjota erikoisetuja liittyen palveluihimme.
3.9 Sidosryhmät ja verkostot
Sidosryhmällä viitataan yrityksen omistajiin, rahoittajiin,
yritysjohtoon, työntekijöihin, hankkijoihin, asiakkaisiin ja
viranomaisiin. Kaikkia niitä ryhmittymiä, joilla on
vuorovaikutussuhde yrityksen kanssa, kutsutaan yrityksen
intressenteiksi eli sidosryhmiksi. (Taloussanomat 2012.)
Omistajiin lukeutuvat tällä hetkellä yrityksen perustajat eli Aino
Saajoranta, Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen ja
Sonja Riippi, koska yrityksellä ei ole vielä ulkopuolisia rahoittajia.
Rahoittajat eivät ole välttämättä pakollisia, koska yrityksen
perustaminen ei vaadi suurta pääomaa.
Yritys ei tarvitse monta työntekijää ainakaan alussa, eli muutama
ihminen riittää. Tärkeintä on, että joku päivittää sivustoa
tarpeeksi usein. Työntekijöiden tulee olla myös asiakkaiden
saavutettavissa esimerkiksi sähköpostin tai puhelimen
välityksellä, jos he tarvitsevat apua tai neuvoja mahdollisten
lippujen varaamisessa. Työntekijältä vaaditaan hyvät tietotekniset
taidot.
Yhteistyökumppanit ovat välttämättömiä Easier Finland -
yritykselle. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat VR,
Matkahuolto, HSL, Savonlinja Oy, Pohjolan liikenne ja kaupunkien
lähiliikenneyhtiöt, jos mahdollista. VR eli Valtion Rautatiet kokoaa
yhteen Suomen junaliikenteen. Matkahuolto vastaavasti on
Suomen eri linja-autoyhtiöiden kokoava yritys, jossa on reittejä
maanlaajuisesti. HSL eli Helsingin Seudun Liikenne helpottaa
pääkaupunkiseudulla liikkumista. Savonlinja Oy liikennöi
vakiovuoroliikennettä Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa (Savonlinja 15
Oy 2012). ExpressBus toimii koko maanlaajuisesti ja Pohjolan
liikenne liikennöi Etelä- ja Keski-Suomessa, sekä Pohjois-
Pohjanmaalla ja Kainuussa (ExpressBus 2012; Pohjolan liikenne
2012).
Potentiaalisia asiakasryhmiä ovat ulkomaalaiset Suomessa
matkustavat turistit ja kotimaanmatkailijat. Asiakkaat ovat
lähinnä yksittäisiä kuluttajia, mutta voivat olla myös isompia
ryhmiä kuten yrityksiä tai matkatoimistoja.
16
4 Ulkoiset analyysit
Ulkoisissa analyyseissä mietitään, mitkä ulkoiset tekijät
vaikuttavat yritykseemme ja sen tuottavuuteen. Osiossa
analysoidaan kilpailua, kysyntää, tuotantoympäristöä ja
yhteisötekijöitä. Lopuksi teemme SWOT-analyysin, jossa
analysoimme yrityksemme vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja
mahdollisuuksia. (Heinonen-Salakka, J. 2012).
4.1 Mikroympäristö
Yrityksen mikroympäristön muodostavat kysyntä (kuluttajien halu
ostaa sekä nyt että tulevaisuudessa), verkostot ja kumppanit
(yritykselle työskentelevät toimittajat, alihankkijat,
markkinointikanavan jäsenet ja muut yhteistyökumppanit) sekä
kilpailijat. (Bergström ja Leppänen 2009.)
4.1.1 Kilpailut ja kilpailun lajit
Yrityksen luomisen ja sen toiminnan tehokkuuden tärkeä edellytys
on kilpailijoiden tunteminen. Jos tunnemme kilpailijamme, on
meidän helppo tuntea myös oma yrityksemme ja voimme vertailla
omia sekä kilpailijoidemme vahvuuksia ja heikkouksia. Sitä myötä
onnistumme erottautumaan eduksemme kilpailijoistamme.
Kilpailijoiden ja heidän vertailemisessa on hyvänä tapana käyttää
apuna kilpailija-analyysiä. Sillä tarkoitetaan yrityksen
kilpailijoiden määrittelemistä ja luokittelemista. Yrityksen
tarkoituksena on erottua kilpailijoistaan ja olla valitun
asiakaskuntansa mielestä markkinoiden paras kulutusvaihtoehto.
Näin ollen on tärkeää tietää, keitä ovat yrityksen kilpailijat, mitä
he myyvät ja miten, miksi ihmiset ostavat heidän tuotteitaan sekä
millainen imago ja arvot kilpailevalla yrityksellä on. On myös hyvä
17
osata ennustaa, miten kilpailijat tulevat muuttumaan
tulevaisuudessa. (Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012a.)
Ydinkilpailijoiksi kutsutaan niitä yrityksiä, jotka tarjoavat
palveluiltaan ja vahvuuksiltaan juuri samanlaisia palveluita kuin
oma yrityksemme (Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012b).
Liikenneviraston matka.fi-palvelu on samankaltainen yrityksemme
kanssa, mutta pyrimme erottumaan heistä eduksemme.
Esimerkiksi sivun parempi visuaalinen ilme ja monipuolisemmat
palvelut takaavat yrityksemme menestyvyyden.
Marginaalikilpailijat ovat toimintamenetelmiensä osalta
samanlaisia kuin oma yritys, mutta heidän vahvuutensa eivät ole
samoja (Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012b). Näitä yrityksellemme on
esimerkiksi VR ja Matkahuolto; kaikki mainituista yrityksistä
tarjoavat aikatauluja nettisivuna mutta Easier Finlandin
tarkoituksena on yhdistää sekä juna- että bussiaikataulut sekä
olla verkkokaupaton yritys, toisin kuin VR ja Matkahuolto. Nämä
ovat yrityksiä, joita ja joiden toimintaa meidän tulee seurata ja
ottaa heiltä jollain tavalla mallia, ovathan he kokeneita ja monta
vuotta pystyssä olleita yrityksiä. Tarvekilpailijat taas tarjoavat eri
tuotteita, mutta kuluttajat ovat samoja (Heinonen-Salakka, J.
1.3.2012b). Tarvekilpailijoitamme ovat siis kaikki Suomen sisällä
matkustuspalveluita tarjoavat yritykset. Näitä on siis
yrityksellämme hyvin paljon, ja tärkein pyrkimyksemme on
erottautua eduksemme nuorena ja toimivana yrityksenä.
Potentiaaliset kilpailijat puolestaan ovat yrityksiä, jotka saattavat
tulevaisuudessa olla uhkana yritykselle ja sen tuottavuudelle
(Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012b).
Easier Finlandin kilpailijamarkkinat ovat siis suhteellisen suppeat
varsinkin ydinkilpailijoiden osalta, jolloin voidaan ajatella, että
tuotteelle on myös kysyntää. Ollessamme Internet-sivusto, kilpailu
18
eri sivustojen, varsinkin matkailusivustojen, kesken on suurta ja
näkyvyyden saaminen on hyvin tärkeä askel menestyksen
takaamiseksi. Internet on tulvillaan tietoa ja sivustoja, jolloin
pääsy eri hakukoneiden ensimmäisiksi valintavaihtoehdoiksi on
ensisijaista.
4.1.2 Kysyntä
Kysynnällä voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa, kulutuskysyntää ja
tuotantohyödykkeiden kysyntää. Kulutuskysyntä on sitä kun
kuluttajat tarvitsevat tuotteita. Tuotantohyödykkeiden kysyntä
puolestaan on sitä, kun yksilöt ja yhteisöt hankkivat tavaroita tai
palveluita, jotka myöhemmin vielä jalostetaan kuluttajien
käyttöön. (Markkinointisuunnitelma 2012.) Easier Finlandin
kysyntä on lähinnä kulutuskysyntää, sillä palvelumme on
suunnattu suoraan tuotteen loppukäyttäjille.
Vuonna 2010 Suomessa vieraili yhteensä 6 182 000 ulkomaalaista
ja näistä suurin osa eli 2 561 000 oli venäläisiä matkustajia.
Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsi (712 000), Viro (561 000) ja Saksa
(363 000). Suosituin vierailun pääsyy kyseisenä vuonna oli vapaa-
ajan matkustus (yhteensä 3 168 000 matkustajaa), työmatkalaisia
oli 1 371 000 ja tuttavien ja sukulaisten luona vieraili 768 000
matkustajaa. Matkan pääsyyn mukaan eniten maaliikennettä
käyttivät vapaa-ajan matkustajat (57 %) ja asuinmaan mukaan
taas venäläiset (82 %). (MEK 2011.)
19
Kuvio 1. Suomessa 1.1.–31.12.2010 käyneiden ulkomaisten
matkustajien käyttämät liikennemuodot matkan pääsyyn mukaan
(MEK 2011)
Kuvio 2. Suomessa 1.1.–31.12.2010 käyneiden ulkomaisten
matkustajien käyttämät liikennemuodot asuinmaan mukaan (MEK
2011)
Näiden tietojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että vaikka
venäläiset käyttävät eniten maaliikennettä, he kuitenkin kulkevat
enimmäkseen omalla autolla tai tilauslinja-autoilla. Tällöin ei ole
hirveän todennäköistä, että he olisivat Easier Finlandin tärkein
kohderyhmä. Kun ruotsalaiset, saksalaiset ja virolaiset taas
saapuvat Suomeen meri- tai lentoteitse, he ovat tällöin
20
potentiaalisia julkisen liikenteen käyttäjiä. Myös auto- ja
pyörävuokraamot voisivat kiinnostaa heitä.
4.1.3 Ostokäyttäytyminen
Ostokäyttäytyminen ohjaa kuluttajaa ostopäätöksiä tehdessä ja
vaikuttaa siihen, mitä, mistä ja miten henkilö ostaa ja kuluttaa.
Ostokäyttäytymistä tutkimalla voidaan selvittää tarkemmin
kulutuskysyntää. Tällöin yritys ottaa selvää, miten sen tulee
kehittää tuotteitaan ja palveluitaan, jotta ne vastaisivat
markkinoilla olevia tarpeita. Ostokäyttäytymisen tunteminen
auttaa myös yritystä ryhmittelemään asiakaskuntansa eli
segmentoimaan kohderyhmänsä. (Bergström & Leppänen 2009,
100.)
Ostokäyttäytymistä ohjaavat sekä ulkoiset ärsykkeet ja tekijät että
henkilökohtaiset ominaisuudet. Ulkoisiin ärsykkeisiin luetaan
muun muassa markkinointi, kulttuuri ja taloudellinen tilanne.
Henkilökohtaisia ominaisuuksia taas ovat esimerkiksi ostajan
toiveet, tarpeet ja elämäntyyli. Näiden tekijöiden lisäksi
kuluttajan ostopäätökseen liittyvät ostokyky, -halu ja ostotavat.
(Bergström & Leppänen 2009, 100–101.)
Yksilön elämäntyyli eli lifestyle heijastaa kuluttajan todellisuutta
ja koostuu demografisista, psykologisista ja sosiaalisista
tekijöistä. Demografiset tekijät kertovat faktoja kuluttajasta.
Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, siviilisääty,
asuinpaikka, ammatti, varallisuus, koulutus, uskonto ja rotu.
Psykologiset tekijät puolestaan kertovat yksilön henkilökohtaisista
piirteistä ja tavoista. Niihin kuuluvat, tarpeet, motiivit, arvot ja
asenteet sekä oppiminen ja ostamisen merkitys. Sosiaaliset tekijät
sen sijaan tarkastelevat kuluttajan sosiaalisia ryhmiä ja näiden
vaikutusta ostamiseen ja päätöksentekoon. Viiteryhmällä 21
tarkoitetaan ryhmää, johon yksilö haluaa samastua, esimerkiksi
työporukka tai suomalaiset. Muita ryhmiä ovat jäsen-, ihanne- ja
negatiiviset ryhmät. Myös kulttuuri lukeutuu sosiaalisiin
tekijöihin. Kulttuuri vaikuttaa väistämättä toimintaamme ja
määrittelee yhteisön normit ja arvot. (Bergström & Leppänen
2009, 102–103, 105,117–119.)
Easier Finlandin asiakasryhmiin kuuluvat sekä suomalaiset että
ulkomaalaiset matkustajat, jotka käyttävät julkista liikennettä
Suomessa. He ovat eri-ikäisiä ihmisiä. Vaatimuksena kuitenkin on,
että he osaavat käyttää Internetiä.
Vuonna 2009 julkisen liikenteen matkustajamäärä oli 567
miljoonaa ihmistä. Joukkoliikenteen käyttäjien osuus tästä
lukumäärästä oli 89 %. Julkisen liikenteen matkustajamäärän
osuus oli 14,1 % koko henkilöliikenteen matkustajamäärästä.
Tilastossa julkiseen liikenteeseen on määritelty kuuluvaksi
rautatie-, raitiovaunu-, metro-, linja-auto-, taksi-, lento- ja HKL:n
lauttaliikenne. Linja-autolla matkustettiin selvästi muita julkisia
kulkuneuvoja enemmän, yhteensä peräti 57,6 %. Seuraavista
sijoista kisailivat rautatieliikenne (11,9 %), taksit (10,2 %), metrot
(10,1 %) ja raitiovaunuliikenne (9,7 %). Lentoliikenne jäi listan
hännille 0,4 % osuudellaan. (Liikenne- ja viestintäministeriö
2011.)
Tarkastelimme brittiläisten, ranskalaisten ja saksalaisten
suhtautumista Suomeen matkakohteena ja miten he ovat
hankkineet tietoa matkustettaessa. Kaikista mainituista maista
vähän alle 10 % on vieraillut aikaisemmin Suomessa ja n. 60 %
maan kansalaisista harkitsee käyvänsä joskus Suomessa. 18–50-
vuotiaiden kiinnostus Suomea kohtaan näissä maissa on melko
tasaista. Brittiläiset ja ranskalaiset lapsiperheet antavat
22
suurimman kannatuksen matkakohteelle (40 % ja 49 %), kun taas
saksalaisista myös lapsettomat pariskunnat (32 %) ovat
kiinnostuneita Suomesta lapsiperheiden ohella (31 %). (Visit
Finland 2010.) Tutkimus osoittaa sen, että myös yrityksemme
asiakaskohderyhmä on ikäskaalaltaan laaja.
Mistä ulkomaalaiset sitten saavat matkailuideoita ja keräävät
informaatiota? Brittiläisten, ranskalaisten ja saksalaisten Top 3 -
listalle päätyivät järjestyksessä henkilökohtaiset kokemukset,
Internet ja sukulaisten ja ystävien suositukset ja mielipiteet (Visit
Finland 2010). Tämä tulee ottaa myös Easier Finlandin
toiminnassa huomioon. On hyvin tärkeää, että pidämme asiakkaat
tyytyväisinä alusta loppuun ja myös mainonnan avulla luomme
heille helppokäyttöisen ja trendikkään kuvan nettisivustostamme.
Näin pystymme vaikuttamaan myönteisesti heidän mielikuviinsa
ja kokemuksiinsa. Koska yrityksemme toimii Internetissä, on
Internet myös ensisijainen markkinointikanavamme. Pyrimme
lisäämään asiakkaiden tietoutta myös hakusanamainonnalla.
Sosiaalinen media, kuten Facebook, on tärkeä ystävien ja
sukulaisten läsnäolo huomioidessa.
Kun tarkastellaan Internetin eri osa-alueiden merkitystä
matkakohteen tiedonhaun kannalta tarkemmin, selviää
seuraavanlaisia tuloksia. Hintavertailupalvelut, hakukoneet ja
matkaportaalit ja yhteisöt sekä Internetistä löytyvät kuvat
matkakohteesta ovat tärkeimmät idea- ja tiedonlähteet
Internetissä viimeksi mainituille maille. Erityisesti Iso-
Britanniassa ja Ranskassa matkaportaalien ja yhteisöjen merkitys
korostuu hieman Suomesta kiinnostuneiden keskuudessa.
Saksalaisista 23 % kokee matkaportaalit ja yhteisöt erittäin
tärkeinä ideoiden lähteenä. Sosiaalisen median sivustojen, kuten
Facebookin ja Twitterin käytön erittäin tärkeäksi lähteeksi koki
23
jokaisesta maasta noin 10 %. (Visit Finland 2010.) Luokittelemme
Easier Finlandin matkaportaaliksi ja näin voimme tedeta, että se
on yksi suosituimmista tiedonhakulähteistä Internetissä
ulkomaalaisten keskuudessa. Myös Facebook on hyvä huomioida
erityisesti mainonnan kannalta ja sen käyttö on lisäksi ilmaista.
Omatoimimatkat kasvattavat suosiotaan ja varsinkin yrityksemme
kannalta se on tärkeää, sillä pakettimatkalaiset tuskin tulevat
käyttämään palveluitamme. Vuonna 2010 Suomeen tulleista
ulkomaalaisista 12 % oli pakettimatkalaisia. Ranskalaisista
vierailijoista 20 %, saksalaisista 22 % ja briteistä 24 % valitsivat
pakettimatkan Suomeen matkustaessaan. Ruotsalaiset, virolaiset
ja venäläiset olivat huomattavasti omatoimisempia 10, 9 ja 6 %:n
osuuksillaan. (MEK 2011.) Voimme olettaa, että pakettimatkojen
ulkopuolelle jäävät matkustajat ovat enemmän tai vähemmän
omatoimisia, joten he ovat potentiaaleja asiakkaita
yrityksellemme. 88 % Suomessa vierailevista ulkomaalaisista
matkusti siis ilman pakettimatkaa Suomeen vuonna 2010. Tällöin
suurin osa ulkomaalaisista on matkakäyttäytymisen mukaan
mahdollisia Easier Finlandin asiakkaita.
4.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut
Yrityksen toiminta perustuu ihmisten tarpeisiin, joita halutaan
tyydyttää. Psykologian tohtori Abraham Maslow’n tarvehierarkia
jakaa ihmisten tarpeet viiteen eri osioon. Alimmalla tasolla on
säilymisen tarpeet joihin sisältyy mm. ravinnon ja levon tarve,
seuraavalla tasolla taas turvallisuuden tarpeet. Tarpeet etenevät
tarvehierarkiassa ylöspäin ja periaatteena on, että edellisen tason
tarpeiden tulee olla tyydytettyjä ennen seuraavalle tasolle
siirtymistä. Yrityksen on hyödyllistä tietää tarvehierarkian tasot,
jotta se tietää, mille tasolle sen toiminta kuuluu ja kuinka eri
tuotteet sopivat kuluttajien tavoitteisiin. (Etälukio 2012a.)24
Yrityksemme ei välttämättä sijoitu tarvehierarkiassa tärkeimpien
tarpeiden joukkoon kuten fysiologiset tai turvallisuuden tarpeet,
mutta sen voisi sijoittaa esimerkiksi itsensä toteuttamisen
tarpeisiin.
Easier Finlandilla on kaksi pääkohderyhmää, jolle sivustomme on
osoitettu: kotimaassa matkustavat suomalaiset, ja Suomessa
matkustavat ulkomaalaiset. Kohderyhmiemme tavoite on selkeä;
he haluavat tietää, kuinka matkustaa paikasta A paikkaan B ja
mitkä ovat käytettävissä olevat vaihtoehdot matkan kulkemiseen.
Vaikka asiakkaillamme on yhteinen tavoite, kohderyhmämme
voidaan jakaa myös vielä pienempiin alaryhmiin. Esimerkkinä
nuoret matkustajat, jotka etsivät halvinta mahdollista
matkustusvaihtoehtoa, ja jo kypsempään ikään ehtineet
matkustajat, joille raha ei ole enää ratkaiseva tekijä vaan
matkustamiseen mukavuus ja ehkä ripaus luksusta. On siis
tärkeää että tunnistamme kohderyhmiemme tarpeet, kun
suunnittelemme palvelumme rakennetta ja markkinointia.
Markkinoimme palveluamme myös sen helppouden nimissä.
Kiireinen nykyihminen etsii palvelua, joka antaisi ratkaisun
ongelmaan mahdollisimman nopeasti ja tahdomme tarjota tätä
asiakasryhmällemme yksinkertaisen, nopean ja helppokäyttöisen
palvelun myötä. Pyrimme palvelemaan kohderyhmiämme myös
mahdollisimman monella eri kielellä, jotta ulkomaalaiset
asiakkaamme pystyisivät täyttämään tarpeensa mahdollisimman
helposti.
4.2 Makroympäristö
Yritystoiminnan makroympäristöön kuuluvat poliittinen ja
yhteiskunnallinen ympäristö (lainsäädännölliset sekä 25
yhteiskuntapoliittiset seikat), taloudellinen ympäristö (yrityksen
toimintaympäristön kokonaisostovoima, talouden kehitykselliset
suhdanteet, kulutuksen rakenne sekä inflaatio), teknologinen
ympäristö (mahdollisuudet tuotekehitykseen ja markkinointiin ja
informaatioteknologian luomat mahdollisuudet kuten nettikaupat
ja muu sähköinen toiminta), ekologinen ympäristö (luonto ja sen
hyvinvointi), demogra-finen eli väestöön liittyvä ympäristö
(esimerkkinä väestömäärän kehitys, ikäjakaumat sekä
väestöennusteet), sosiokulttuurinen ympäristö sekä
kansainvälinen ympäristö (toimintaympäristön arvot, uskomukset,
tavat toimia, eettisyys ja kansainvälinen mark-kinointi).
(Bergström ja Leppänen 2009.)
Omaa yritystämme pohtien varsinkin poliittisien ja
yhteiskunnallisten seikkojen tietoisuus on haastava tekijä ja vaatii
meiltä niin sanottua valveutuneisuutta ja muun muassa median
seuraamista. Myös kevään 2012 aikana käymämme juridiikan
opinnot tukevat liiketoimintasuunnitelmamme tekoa ja opettavat
meille lainsäädännöllisiä asioita. Taloudelliseen ympäristöön
kuuluvista talouden suhdanne- sekä inflaatioasioista opimme
myös uutta kevään talousmatematiikan tunneilla. Molemmat
edellä mainituista alueista ovat haastavia ja tärkeitä sekä on
tärkeää, että saamme niihin apua koulusta. Myös muista alueista
opimme koulussa ja pystymme näin soveltamaan tietouttamme
tässä liiketoimintasuunnitelmassa.
4.2.1 Yhteiskunnan taloustilanne
Yhteiskunnan taloustilanneosiossa käsitellään yrityksen
tuottavuuteen vaikuttavia vallitsevia taloustekijöitä, esimerkiksi
alueen tulotasoa, asiakkaiden käytettävissä olevia tuloja, alueen
taloudellista rakennetta, työllisyyttä ja valuuttakursseja. Pohdinta
26
keskittyy sekä nykypäivän että tulevaisuuden tilanteeseen.
(Koskinenconsulting 2012.)
Meidän yritykseemme vaikuttaa eniten matkailun suosio ja siihen
liittyvät muutokset. Jos ihmisillä ei ole hyvä rahatilanne, he
todennäköisemmin käyttävät rahansa ”tärkeämpiin” asioihin kuin
matkustukseen, kuten ruokaan. Suoranaisesti kuitenkin, jos
asiakas on jo päättänyt lähteä matkalle, ei meidän sivusto
vaikeuta hänen päätöstään millään tavalla, koska emme juurikaan
tuota lisäkustannuksia matkan hintaan. Käytännössä vain
helpotamme matkalle lähtöä matkojen helpolla varattavuudella.
Lama tarkoittaa sitä, että taloustilanne on huonossa tilassa eli
silloin tuotanto vähenee huomattavasti ja työttömyys kasvaa (Stat
2009). Tällöin monilla ihmisillä ei välttämättä ole haluja
matkustaa. MTV3:n teettämän kyselyn mukaan kuitenkin käy ilmi,
että lama ei loppupeleissä pelota matkailijoita. Jopa yli 80
prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei lama vaikuta heidän
matkustustottumuksiinsa. Monet olivat sitä mieltä, että juuri
vaikeina aikoina pitäisi matkustaa, jotta saa irtiottoja. Ja jos ei ole
varaa kalliiseen ulkomaanmatkaan, valitaan edullisempi
vaihtoehto, kuten lähiseutu- ja kotimaanmatkailu. (MTV3 2009.)
Työttömyyttä Suomessa on ollut aina melko paljon. Jopa
Yhdysvalloissa ja Japanissa on vähemmän työttömiä kuin meillä.
Erityisesti vuoden 1990 laman jälkeen Suomessa oli valtava
määrä työttömiä. Suomen työmarkkinoilla ei aina vain kysyntä ja
tarjonta kohtaavat. Viime aikoina parannusta kuitenkin on
kuitenkin tehty, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kohdalla.
Vuonna 2009 vapaana olevan työvoiman määräksi laskettiin yli
400 000. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2011.) Työttömyydellä on
27
vähän sama vaikutus kuin lamalla, että vaikeina aikoina ihmiset
eivät välttämättä halua matkustaa niin paljon.
4.2.2 Lait, asetukset, luvat
Nettisivuja perustettaessa ovat erilaiset lakiasiat todella suuressa
roolissa. Tavoitteenamme on luoda ulkoasultaan hienot ja
nuorekkaat, mutta samalla helppokäyttöiset sivut. Kuvat ovat
olennainen osa nettisivuja ja pyrkimyksenämme olisikin ottaa
niitä mahdollisimman paljon itse, jotta välttyisimme
tekijänoikeusmaksuilta, sillä etenkin yrityksen perustamisen
alkuvaiheessa raha on niukassa. Itse otetut kuvat tekisivät Easier
Finland -sivuista myös oman näköisemme. Värikkäät, eri puolelta
Suomea otetut kuvat antaisivat varmasti positiivisen kuvan
Suomesta Easier Finlandin ulkomaalaisille käyttäjille.
Tekijänoikeuskysymykset nousevat esille myös esimerkiksi
junalippujen myymis- ja välitysvaiheessa. Tekijänoikeus suojaa
teoksia ja kokonaisuuksia, joilla on merkittävää yksilöllistä arvoa.
Tekijänoikeuslaki myös takaa sen, että luovan työn tekijöillä on
oikeus tekemäänsä työhön. (Nikkanen, V. 28.2.2012.) Olemmekin
laittaneet VR:lle viestiä kysyen olisiko meidän mahdollista myydä
heidän lippujaan eteenpäin asiakkaille, jolloin sivustomme toimisi
verkkopalveluna. Matkahuollolta kuitenkin saimme kieltävän
vastauksen lippujen välittämisestä, joten tämän perusteella
luovuimme verkkokauppaideasta. Emme siis aio välittää lippuja,
vaan sivuillamme on linkit yrityskumppaneiden palveluihin.
Sähköisen viestinnän tietosuojalain tarkoituksena on turvata
yksityisyyden suojan ja luottamuksellisuuden toteutuminen sekä
edistää sähköisen viestinnän tietoturvaa ja monipuolisten
sähköisen viestinnän palvelujen tasapainoista kehittymistä
(Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 2004). 28
Lailla pyritään selkeyttämään luottamuksellisten
tunnistamistietojen käsittelysääntöjä ja tavoitteena on myös
selkeyttää tietoturvan toteuttamismahdollisuuksia. Laki sisältää
suoramarkkinointisäännöksiä ja säännökset käyttäjän ja poliisin
tiedonsaantioikeuksista. Pääsääntöisesti lakia sovelletaan mm.
yleisissä viestintäverkoissa tarjottaviin verkkopalveluihin,
viestintäpalveluihin ja lisäarvopalveluihin. (Tietosuojavaltuutetun
toimisto 2012.)
On tärkeää, että teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa
sopimuksia muun muassa erinäisistä vastuualueista. Tämä koskee
myös sellaisia tapauksia, joissa linkki ei toimi kunnolla ja asiakas
joutuu sen myötä vaikeuksiin ja menettää luottamuksensa
yritykseen. Haluamme luoda Easier Finlandille hyvän ja
luotettavan verkkosivuston maineen ja pitää sitä yllä kaikin
tavoin. Luultavasti joudumme ulkoistamaan yrityksen teknisen
puolen sen haastavuuden vuoksi, joten on tärkeää tehdä myös
sopimukset yritysidean salassapidosta ulkopuolisen työvoiman
kanssa, jotta yritysideaamme ei varastettaisi. Kun emme toimi
matkalippujen välittäjänä, meillä on vähemmän vastuuta
yrityksestämme. Yksi tärkeimmistä vastuualueistamme on
kuitenkin varmistaa, että linkit yhteistyökumppaneidemme
sivuille toimivat moitteettomasti ja näin vältymme turhilta
harmeilta. Jos ilmoitamme sivuillamme
yhteistyökumppaneidemme tarjoamien palveluiden hintoja, tulee
meidän ottaa huomioon, että ilmoitetut hinnat ovat oikeat,
päivitetyt ja markkinointi on kuluttajasuojalain mukaista
(Kuluttajansuojalaki 1978).
29
4.2.3 Kulttuuri ja trendit
Nettisivuja perustettaessa tulee ottaa huomioon eri kulttuurit,
sillä ulkomaalaiset Suomessa matkustavat ovat yksi
kohderyhmämme. Meidän on hyvä selvittää, mistä maista
Suomeen matkustaa eniten ihmisiä, jotta voisimme perehtyä
heidän kulttuureihinsa tarkemmin, jotta saamme tietoa siitä,
mistä he mieluiten ostavat esimerkiksi junalippunsa.
Tietyt kulttuurit valitsevat mieluummin perinteisen tavan asioida
matkatoimistossa ostaen liput sieltä ja saaden myös informaatiota
kohteesta ja kohdemaasta. Toiset kulttuurit taas toimivat
itsenäisemmin ja hoitavat asiat Internetissä. Teknologian
kehittyminen on tietenkin mahdollistanut lippujen ja matkojen
Internetistä ostamisen, mikä tekee asioinnista sujuvaa. Toisaalta
Internetissä asioinnin lisääntyessä perinteinen esimerkiksi
matkatoimistoissa käytettävä asiakaspalvelu vähenee.
Slow travel on kasvamassa suureksi trendiksi maailmalla ja
matkailijoiden keskuudessa. Sen tarkoituksena on keskittyä
pelkän määränpään sijaan myös itse matkustamiseen. Easier
Finland rohkaisee ihmisiä käyttämään enemmän juna- ja linja-
autoliikennettä ja tämä puolestaan tukee slow travelin
periaatetta.
Ekologisuus on monille kynnyskysymys matkailua ajatellen. Easier
Finland tukee kyseisiä arvoja suosimalla muitakin
matkustustapoja kuin pelkästään lentäminen. Olemme kaavailleet
Internetsivuillemme ominaisuutta, josta asiakas voi tarkastella
omaa hiilijalanjälkeään. Tämä varmasti motivoisi ihmisiä
käyttämään juna- ja linja-autoliikennettä entistä enemmän.
30
Ihmisten on helpompi lähestyä nettisivustoamme, sillä
teknologian kehittyessä Internetiä käytetään esimerkiksi
puhelimissa entistä enemmän. Markkinoidessamme Easier
Finlandia meidän on varmasti helppo päästä asiakkaiden
tietouteen sosiaalisen median suosion kasvun ansiosta.
4.2.4 Teknologia
Yrityksemme toiminta perustuu suurimmilta osin teknologiaan
sillä yrityksemme toimii Internetissä. Nykyään ihmiset käyttävät
Internetiä mahdollisimman paljon asioidensa hoitoon mukaan
lukien matkojen varaaminen sen nopeuden ansiosta. Perinteisiä
matkatoimistoja käytetään matkojen varaamiseen vähemmän ja
Internetissä toimivat matkapalvelut kasvattavat suosiotaan.
Palvelumme tavoittaa siis helposti yhä vain suurenevan
ihmisjoukon.
Nykypuhelimet ovat tehneet Internetin käytöstä yhä helpompaa,
sillä nettiä voi käytännössä käyttää missä vain, milloin vain.
iPhonet ja älypuhelimet sovelluksineen antavat ihmisten käyttöön
mitä hyödyllisempiä ohjelmia ja mahdollisesti myös Easier Finland
voi tulevaisuudessa toimia sovelluksena kyseisissä laitteissa.
Vaikka toimimme Internetissä, haluamme silti näyttäytyä
asiakkaillemme myös inhimillisessä muodossa chat-palvelun
ominaisuuksissa. Olemme suunnitelleet perustavamme
sivustollemme chat-ominaisuuden, jossa asiakkaat voisivat
keskustella reaaliajassa web kameroiden kera jonkun
yrittäjäjäsenemme kanssa, jos hänellä on jotakin kysyttävää.
Online-palvelun ympärivuorokautinen aukioloaika söisi
yrityksemme resursseja liikaa, joten olemme 6 tuntia päivässä
(ma-pe klo 12-18) asiakkaiden tavoitettavissa. Tämän ajan
ulkopuolella meihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse ja lupaamme 31
vastata mahdollisimman pian, kuitenkin saman päivän sisällä.
Koska ilmainen chat-palvelu toimii siis Internetissä, on meihin
helppo ottaa yhteyttä myös maapallon toiselta puolelta. Ainut
ongelma tässä on aikaero. Emme pysty pienien resurssien vuoksi
tarjoamaan ympärivuorokautista palvelua, mutta toivomme, että
tässä tapauksessa asiakas ottaisi meihin yhteyttä sähköpostitse.
Suurin osa asiakkaistamme, siis ulkomailta Suomeen
matkustavista, saapuu maahan Euroopasta ja naapurimaista.
Näissä maissa aikaerot Suomeen ovat pienet ja uskomme
palvelumme olevan hyödyllinen heille.
4.2.5 Toimialan tila ja rakenne
Meidän yrityksemme kuuluu informaation ja viestinnän toimialaan
ja tarkemmin sanottuna 63120 eli verkkoportaalit. Tähän
luokitukseen kuuluu sellaisten Internet-sivujen toiminta, jotka
kehittävät ja ylläpitävät tietokantoja ja tarjoavat helppokäyttöisiä
hakupalveluita. (Tilastokeskus 2008.)
Meidän on tärkeää tietää, miten toimialallamme sujuu, koska se
vaikuttaa suuresti myös meidän tulevaisuutemme. Informaatio- ja
viestintäalan suosio kasvaa kuitenkin koko ajan.
32
Kuvio 1. Suurimmat ulkomaisten yritysten liikevaihdon osuudet
yritystoiminnasta vuonna 2010 (Tilastokeskus 2010)
Tämän kuvion mukaan informaation ja viestinnän toimialan tila on
todella hyvällä mallilla. Sen liikevaihto on suurin kaikista. Tämä
kuvio siis tarkoittaa ulkomaalaisia tytäryhtiöitä Suomessa. Seu-
raava kuvio puolestaan osoittaa, miten yritysten määräysvalta
jakautuu maittain.
33
Kuvio 2. Yritysten määräysvallan jakautuminen informaatio- ja vi-
estinnän toimialalla vuonna 2010 (Tilastokeskus 2010)
Vuonna 2007 informaation ja viestinnän toimialalla
pääkaupunkiseudulla oli toimipaikkoja 3970 ja henkilöstömäärä
taas 44 360. Yhdessä toimipaikassa oli keskimäärin henkilöstöä
11, 2. (Pääkaupunkiseudun yrityskatsaus 2007.)
Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys palvelualalla (Tilastokeskus 2011)
Yllä olevasta kuviosta selviää, että informaatio ja viestintä-alalla
menee suhteellisen hyvin liikevaihdon kannalta. Kaikilla palvelu-
aloilla tapahtui vuonna 2009 pieni notkahdus huonompaan suun-
taan (vähiten kuitenkin informaatio ja viestintä-alalla). Tämä
notkahdus johtui silloisesta lamasta.
Näiden tilastojen valossa on selvää, että toimialallamme menee
hyvin ja tulevaisuus on suhteellisen valoisa. Pitää vain toivoa, et-
tei lama koettele maatamme liian usein.
34
4.3 Riskianalyysi
Riskianalyysissä selvitetään yrityksen perustamiseen liittyvät
mahdolliset uhat, mietitään niiden toteutumisen todennäköisyyttä
ja uhkien aiheuttamien vahinkojen suuruus. Riskianalyysin
tarkoitus on saada jokin pohja päätöksille siitä, mitkä
suojautumismenetelmät ovat taloudellisesti merkittäviä. Aina
riskien poistaminen tai välttäminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
(Riskianalyysi 2009.)
Kartoitamme esimerkiksi seuraavia riskejä yrityksessämme:
ympäristö-, tieto-, tuote-, sopimus-, vastuu-, rikos- ja
henkilöriskejä. Easier Finlandin todennäköisimmät uhat liittyvät
tieto- ja henkilöriskeihin, koska yrityksemme on Internet-sivusto,
jolle tietovuoto on hyvin varteenotettava riski.
Yrityksemme suurin uhka on tietoriskeihin liittyvät asiat. Näistä
yleisin on tietovuoto, joka tarkoittaa sitä, että yrityksemme
tietokannat, esimerkiksi asiakastiedot, joutuvat vääriin käsiin.
Tämä on kohtalaisen todennäköinen riski, joka voi aiheuttaa
meille suurta tappiota menettäessämme asiakkaiden
luottamuksen. Voimme välttyä tältä uhalta tarpeellisella
suojauksella ottamalla hyvin selvää tiedonsuojausmenetelmistä.
(Pk-Rh 2009a.) Suurin pelkomme on, että verkkopalvelu kaatuu ja
tietomme häviävät bittiavaruuteen.
Yrityksemme toimintaan liittyy myös henkilöriskien mahdollisuus.
Tämä koskee ensisijaisesti siis yrityksemme omaa henkilöstöä.
Meillä on hyvä luottamus yrityksen perustajajäsenten kesken,
joten kavalluksen todennäköisyys on pieni. Kaikki pyrkivät
hoitamaan oman työnsä mahdollisimman huolellisesti yrityksen
hyväksi. Yrityksen kasvun tapahtuessa tulemme palkkaamaan
lisää henkilöstöä, jolloin perehdytämme uudet työntekijät
turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn. (Pk-Rh 2009b.)35
Koska käytössämme ei ole virallisia liiketiloja, esimerkiksi
paloriskit tai muut omaisuuteen liittyvät riskit eivät koske meidän
yritystämme. Meillä on käytössämme tietokoneet ja teknologiaan
liittyy aina omat riskinsä, mutta ne eivät kuitenkaan voi kaataa
yritystämme lopullisesti. Verkkopalvelun kaatuminen on kuitenkin
yksi yrityksen suurimmista riskeistä ja siitä koituisi paljon harmia
yrityksellemme. Yritämme estää tämän päivittämällä ajantasaiset
viruksentoimintaohjelmat tietokoneisiimme.
Kun emme itse välitä lippuja asiakkaalle, vaan hän tekee
varauksen yhteistyökumppanimme sivulle, voi tästäkin koitua
joskus harmia yritystoiminnallemme. Esimerkiksi VR:n
lipunvaraus ei toimi yöllä, jolloin tästä voi olla haittaa asiakkaalle,
joka yrittää varata matkaansa esimerkiksi toiselta puolen
maapalloa eri aikavyöhykkeeltä. Toivomme, että palvelu pitää
kuitenkin asiakkaat tyytyväisinä ja aiomme keskustella asiasta
VR:n kanssa.
4.4 SWOT
SWOT-analyysi on menetelmä, joka auttaa kartoittamaan
yrityksen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Sana
SWOT tulee englannin kielen sanoista strenghts, weaknesses,
opportunities, threats. (Pk-Rh 2009c.)
Vahvuudet:
- Ekologisuus
- Trenditietoisuus/
nykyaikaisuus
- Suuri kohderyhmä
- Helppokäyttöisyys
- Houkutteleva ulkoasu
Heikkoudet:
- Markkinoinnin
haasteellisuus
- Tietotaidon puute
- Taloudellisten resurssien
puute
36
- Kielitaito
- Omakohtaiset kokemukset
tukena
Mahdollisuudet:
- Hyvät
laajennusmahdollisuudet
- Kotimaan matkailun
kehittäminen
- Teknologian kehittyminen
- Markkinarako
mainonnassa
Uhat:
- Kilpailijat
- Edukseen erottuminen
- Kannattavuus
- Tekniset ongelmat
Easier Finlandilla on monenlaisia vahvuuksia ja näiden
perusteella uskomme sen menestymiseen. Easier Finlandin arvot
ovat helposti lähestyttävissä. Koska markkinoilla on suuri tarjonta
monenlaisista palveluista, ihmiset kannattavat mielellään
ekologisia arvoja. Kohderyhmämme on laaja, koska kaikki
matkustavat jossain määrin myös julkisilla kulkuvälineillä ja
palvelu on suunnattu kaikenikäisille. Asiakaskuntaamme
lukeutuvat myös ulkomaalaiset matkustajat suomalaisten
kotimaanmatkailijoiden lisäksi. Yrityksemme perustajajäsenillä on
hyvä ja vahva kielitaito, jota hyödynnämme yrityksen toiminnassa
ja markkinoinnissa. Tällöin meidän on myös helpompi tavoittaa
ulkomaalaiset asiakkaat. Markkinoimme Easier Finlandia
erityisesti sen helppokäyttöisyyden ja selkeän ulkoasun vuoksi.
Omakohtaisten kokemusten perusteella havaitsimme yritysidean
37
hyödylliseksi. Koska käytämme paljon julkisia kulkuneuvoja
matkustettaessa, on meidän helpompi samaistua asiakkaisiin ja
toteuttaa heidän tarpeensa.
Yrityksellä on kuitenkin muutamia heikkouksia. Yrityksen
taloudelliset resurssit eivät varsinkaan alkuvaiheessa ole kovin
suuret ja tämä saattaa aiheuttaa haasteellisuutta muun muassa
markkinoinnissa. Kellään perustajista ei ole kokemusta
Internetsivujen luomisesta tai päivittämisestä. Tällöin meidän olisi
parasta ulkoistaa edellä mainitut toiminnot. Tämä tosin aiheuttaa
yritykselle lisäkustannuksia.
Teknologian kehittyminen luo yrityksellemme useita eri
mahdollisuuksia, kuten sovellukset matkapuhelimiin. Sosiaalisen
median suosion myötä myös markkinointimahdollisuudet ovat
paremmat ja monipuolisemmat. Easier Finlandilla on hyvät
mahdollisuudet laajentaa toimintaansa esimerkiksi muihin
Pohjoismaihin asiakaskunnan vakiinnuttua. Sivustomme kehittäisi
Suomen matkailua tehokkaasti, sillä parantaisimme ihmisten
tietoisuutta eri matkustusreiteistä ja paikkakunnista. Toivomme,
että myös yhteistyökumppanimme kehittäisivät palveluitaan
Easier Finlandin myötä.
Yrityksen suurimmat uhat liittyvät kannattavuuteen ja
teknologiaan. Kuluja on suhteellisen paljon verrattuna
liikevaihtoon ainakin alussa. Sivustoa pitää päivittää
säännöllisesti ja on tärkeää, että kaikki tiedot on kerrottu oikein
sivustollamme. Emmehän halua aiheuttaa harmia asiakkaillemme
ja yhteistyökumppaneillemme. Liikenneviraston luoma matka.fi on
hyvin samankaltainen palvelu verrattuna meidän yritykseemme ja
tämä luo tiettyjä paineita erottua kilpailijastamme.
Haasteenamme on saada sivusto niin erottuvaksi, jotta asiakkaat
38
valitsevat mieluummin Easier Finlandin palvelut kuin
kilpailijamme.
39
5 Liikeidea – Easier Finland
Liikeidea on yrityksemme toiminnan perusta ja se on yritysidean
kehittyneempi muoto. Liikeidea ei ole täysin lopullinen, vaan sitä
tulee päivittää ja kehittää yrityksen edetessä. Se vastaa
seuraaviin kysymyksiin: mitä, miten ja kenelle. (Tieto- ja
viestintätekniikka 2010.) Liikeideaamme täsmennämme sisäisten
ja ulkoisten analyysien pohjalta.
5.1 Mitä?
Yrityksemme Easier Finland on Internet-sivusto, josta löytyy
julkisen lähi- ja kaukoliikenteen reitit, aikataulut, hinnat sekä
antaa vinkkejä matkustamiseen Suomessa. Vinkkejä ovat
esimerkiksi pyöränvuokrausmahdollisuudet, autovuokraamot sekä
käytännön esimerkkejä parhaista liikkumismenetelmissä eri
paikkakunnilla. Tästä esimerkkinä Oulu, jossa pyöräily on
suositeltava liikkumistapa lähiliikenteen huonon toimivuuden
vuoksi.
Sivustomme tarkoitus on nimenomaan välittää tietoa ja toimia
hakupalvelimena, sen sijaan että myisimme lippuja. Toimialamme
on verkkoportaalit, joka sisältää muun muassa helppokäyttöiset
hakupalvelut. Easier Finland helpottaa lukuisten matkustajien
liikkumista ja siirtymistä paikasta A paikkaan B, vaikka nämä
pisteet olisivatkin vähemmän tunnettuja Suomessa. Edistämme
täten siis myös Suomen matkailua ja sen kehitystä.
5.2 Miten?
Sivusto on helppokäyttöinen ja ulkoasultaan raikas sekä
ekologisia arvoja edustava. Toimimme Cost per Click (CPC) -
periaatteella sekä saamme tuottoa mainostamalla
40
yhteistyökumppaneitamme. Markkinoimme yritystämme eri
matkatoimistojen Internetsivuilla, sosiaalisen median palveluissa
sekä mahdollisesti matkailualan aikakauslehdissä. Myös radio ja
TV ovat mahdollisia markkinointikanavia, mutta emme pidä niitä
ensisijaisina kustannuksien vuoksi yrityksen toiminnan
alkutaipaleella. Tärkeitä markkinointikanavia ovat myös MEK
(Visit Finland) ja hostellit sekä hotellit.
Yritysideaa luodessa suunnittelimme eri yritysten lippujen
välitystä. Otimme yhteyttä sekä VR:ään sekä Matkahuoltoon: VR
ei vastannut ja Matkahuolto kieltäytyi tarjouksestamme. Näin
ollen päätimme luopua verkkokauppaideasta ja päädyimme CPC-
menetelmään. Koska sekä VR että Matkahuolto ovat jo valmiiksi
lippuja myyviä yrityksiä, tulisi näin ollen liian monta välikättä, jos
meidänkin yrityksemme toimisi myyjänä. Luomme sivuston
sellaiseksi, että asiakkaan on helppo siirtyä kauttamme
palveluntarjoajan sivustolle. Sivun reunassa on siis linkkejä
palveluntarjoajan (esimerkiksi VR:n) sivuille, joita klikkaamalla
asiakas pääsee varaamaan matkalippunsa tai haluamansa
palvelun. Easier Finland tarjoaa asiakkaalleen siis reitit ja
aikataulut matkasta. Sivustomme ollessa helppokäyttöinen, se
mahdollistaa myös yrityksen kasvun sen tullessa yhä
suositummaksi.
5.3 Kenelle?
Ulkoisten analyysien perusteella päädyimme valitsemaan Easier
Finlandin ensisijaiseksi kohderyhmäksi Suomessa matkustavat
ulkomaalaiset, koska tällöin meidän on helpompi segmentoida
asiakkaamme. Sivusto on hyödyllinen myös
kotimaanmatkailijoille. Suomalaiset kuitenkin tuntevat jo VR:n ja
Matkahuollon ja löytävät heidän sivuilleen, mutta ulkomaalaiset
eivät tiedä mistä etsisi tietoa. Oletamme, että asiakkaitamme ovat 41
eritoten ruotsalaiset, virolaiset, saksalaiset, ranskalaiset ja britit
Suomeen matkustavat ihmiset, sillä he saapuvat yleisimmin joko
laivalla tai lentokoneella Suomeen. Näin ollen heillä harvemmin
on käytössään oma auto, jolloin heidän on helpointa liikkua
julkisilla kulkuneuvoilla. He eivät myöskään tunne Suomea ja sen
liikenneverkostoa kovin hyvin, joten sivustomme erottautuu
edukseen liikkumisvinkeillä, joita tarjoamme asiakkaillemme.
Vaikka venäläiset ovat suurin Suomeen matkustava ryhmä, he
eivät ole yrityksemme potentiaalisimpia asiakkaita, sillä
useimmiten he matkustavat naapurimaahan joko omilla autoillaan
tai tilauskyydityksillä.
Muista maista saapuvien turistien lukumäärä ei ole läheskään
yhtä korkea kuin venäläisten turistien. Tästä huolimatta uskomme
sivuston kannattavuuteen ja asiakkaiden riittävyyteen. Tätä
perustelemme esimerkiksi britannialaisten, ranskalaisten ja
saksalaisten Internetkäyttäytymisellä ja heidän kiinnostuksellaan
Suomea kohtaan. Matkaportaali oli kärkisijoilla, kun tarkasteltiin
Internetin tiedonlähteitä matkailuun liittyen. Tämä antaa
yrityksellemme hyvät mahdollisuudet menestyä Internetissä ja
saada näin kansainvälistä näkyvyyttä.
5.4 Lopullinen yritysmuoto
Valitsimme yritysmuodoksemme osakeyhtiön, koska siinä on
vaihtoehdoista vähiten riskejä. Riskejä ovat muun muassa
omaisuuden menettäminen eikä tarvittava pääoma yritystä
perustettaessa ole kovin suuri (perusmaksu 2 500 € ja
rekisteröintimaksu 350 €). Osakeyhtiön perustaminen on hyvä
vaihtoehto opiskelijoille sekä muille vähempivaraisille, jotka
haluavat mukaan yritysmaailmaan.
42
Osakeyhtiötä perustettaessa tulee ensin tehdä perustussopimus,
jonka jälkeen yrityksellä on kolme kuukautta aikaa rekisteröidä
yritys kaupparekisteriin (Patentti- ja rekisterihallitus 2012).
Tämän sopimuksen lisäksi meidän tulee nimetä yrityksemme
yhtiöjärjestys, josta tulee käydä ilmi yrityksen toiminimi,
kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä toimiala. Osakeyhtiötä
hallinnoidaan yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan
avulla. Yhtiökokouksen pitävät osakkeenomistajat eli meidän
tilanteessamme perustajajäsenet. Hallitus vastaa yhtiön
hallinnosta ja yhtiön asianmukaisesta toiminnasta. Olemme
yrityksessämme myös hallitus. Toimitusjohtaja ei ole
osakeyhtiössä pakollinen, jota emme valitse, koska haluamme
kannattaa yrityksessämme yhteistä päätöksentekoa. (Yrittäjät.fi
2012.) Toiminimemme on siis Easier Finland Oy, kotipaikkamme
on Porvoo ja toimialamme on informaatio ja viestintä.
5.5 Tulevaisuuden tavoitteet
Vuoden päästä yrityksen perustamisesta haluamme olla tunnetun
ja kiinnostavan yrityksen maineessa. Viiden vuoden päästä
ideaalitilanne olisi vakiintunut asiakaskunta ja tuotto, joka
mahdollistaisi lisähenkilöstön palkkaamisen ja jopa yrityksen
laajentamisen.
5.5.1 Myynti- ja kannattavuustavoitteet
Myyntitavoitteet ovat niin sanottuja määrällisiä tavoitteita ja niillä
mitataan palvelumme menekkiä (Heinonen-Salakka, J. 14.3.2012).
Vuoden kuluttua tavoitteellinen kävijämäärä sivustollamme
päivittäin on 1000. Myyntituottoa kuukaudessa tekisimme noin 15
000 €, jolloin kykenisimme maksamaan jokaiselle
perustajajäsenelle (5 henkilöä) noin 1 500 € kuukausipalkkaa.
Henkilöstökustannuksien lisäksi muita kuluja ovat muun muassa
43
serverin vuokra, Internetsivujen perustaminen ja markkinointi.
Voittoa kulujen jälkeen jäisi siis noin 1 000 €.
Näkymät viiden vuoden päähän ovat yritystoiminnallemme jo
huomattavasti valoisammat: päivittäinen kävijämäärä olisi noin 2
500–3 000 vierailijaa, olemme vakiinnuttaneet asemamme
Suomen markkinoilla ja saisimme myös suhteellisen suurta
tuottoa mainonnasta (20 000 € kuukaudessa). Tässä vaiheessa
kykenemme jo palkkaamaan 1–2 ulkopuolista työntekijää ja
tarjoamaan heille noin 1 500 € kuukausipalkkaa. Laajentaisimme
myös sivustomme toimintaa muun muassa eri kielivaihtoehdoilla
(espanja, saksa, venäjä) sekä mainostoiminta yltäisi myös Suomen
ulkopuolelle. Lainat on tässä vaiheessa saatu maksettua, joten
kuluja on vähemmän ja voitto on noin 2 000 € kuukaudessa.
Tuottoamme on helppo mitata, koska se lasketaan euroissa.
5.5.2 Mielikuvatavoitteet
Haluamme antaa asiakkaille hyvän ensivaikutelman: sivustomme
on miellyttävän näköinen, ajan tasalla, toimiva sekä
helppokäyttöinen. Asiakas saa täten välittömästi hyvän kuvan
yrityksestämme ja haluaa palata sivuillemme. Näin ollen jo
vuoden kuluttua meillä on mahdollisuus jo pieneen kanta-
asiakaskuntaan. Päämielikuvatavoitteemme on korkea
luotettavuus asiakkaiden silmissä. Toivoisimme tämän mielikuvan
pysyvän asiakkaidemme mielissä ja täten kanta-asiakaskunta
kasvaa vuosi vuodelta. Viiden vuoden kuluttua kanta-asiakkaita
yrityksellämme olisi jo noin 1 000. Viimeistään kymmenen vuoden
kuluttua olemme Suomessa tunnettu brändi.
Mielikuvatavoitteidemme toteutumista seuraamme vuosittain
gallupeilla sekä asiakaskyselyillä, joiden avulla kartoitamme
asiakkaidemme tarpeita ja pystymme kehittymään haluamaamme
suuntaan. 44
45
6 Toimenpiteet
Toimenpiteet osiossa tutkimme, mitä tarkoittaa tuote- ja
tuotantoratkaisut, hinnoitteluratkaisut, saatavuus- ja
jakeluratkaisut, henkilöstöratkaisut ja viestintäratkaisut.
Pohdimme ensin teorian kautta käsitteitä, jonka jälkeen
sovellamme tietoja juuri meidän yritykseemme Easier Finland.
6.1 Tuote- ja tuotantoratkaisut
Tuotekehityksen tulisi olla kokonaisvaltaista ja jatkuvaa ja sen
pitäisi sisältää niin ideointia, asiakkaiden kohtaamista ja
tuotteistamista. Tuotteen kehittäjän on tärkeää tietää, mikä
vetoaa asiakkaaseen ja miten saavuttaa tuotteellaan tärkeä asema
asiakkaan elämässä. Tuotteen olisi hyvä viestittää olevansa hyvin
merkityksellinen asiakkaalle. Lisäksi on hyvä omaksua
ajattelutapa, ettei tuote ole koskaan valmis. Näin sitä kehitetään
jatkuvasti eteenpäin ja saadaan uusia toimintatapoja. Tuotteen on
myös hyvä olla kytköksissä muuhun ympäristöönsä ja hinnoittelun
tulee vastata tuotteen tarinaa (LUC Matkailu 2010.)
Meidän tuote on palvelu, tarkemmin sanottuna verkkoportaali,
jonka kautta asiakkaiden on helppo löytää tietoa Suomen
sisäisestä matkailusta. Jotta pysymme ajan hermolla ja
kehityksessä mukana, on meidän päivitettävä hyvin säännöllisesti
tietokantojamme ja tiedot on oltava ajankohtaisia. Tämä luo
asiakkaille myös luottamusta. Sivustoa olisi hyvä tietyin väliajoin,
kuten kerran vuodessa uudistaa ja raikastaa, ulkonäöllisillä
seikoilla ja sisällöllisillä asioilla, kuten lisäsovelluksilla.
Teknologian kehittyminen auttaa meidän yrityksessä tuotteiden
kehitystä. Jatkuvasti tulee uusia tuotteita, kuten tällä hetkellä
mobiilisovelluksia ja tabletteja (esimerkiksi iPad). Meidän on
46
tarkoitus tarttua näihin uusiin teknologian ihmeisiin ja näin olla
moderneja ja ajankohtaisia. Asiakkaille luo suurta helpotusta
meidän palvelussamme esimerkiksi matkustamiseen, jos hän voi
matkapuhelimellaan tarkistaa sovelluksemme kautta aikatauluja
ja pysäkkejä.
Konkreettisia koneita, laitteita tai ”raaka-aineita” meillä ovat
ainoastaan tietokoneet ja tarvittaessa muut toimistotarvikkeet.
Pidämme huolta, että meillä on tarvittavan tehokkaat laitteet
tehokkaaseen työskentelyyn ja uusimmat ja laadukkaimmat
ohjelmat. Lisäksi, jos emme osaa itse tehdä jotain kotisivuihin
liittyviä asioita, palkkaamme ammattitaitoisia ihmisiä tekemään
ne meille.
Tuote on yritykselle markkinoinnin kilpailukeinona monista syistä,
kuten esimerkiksi siksi, että yrityksen tuoteratkaisut muodostavat
tarjonnan, jolla yritys luo uutta kysyntää ja tyydyttää
asiakkaidensa tarpeet voittoa vastaan. Tuotepäätökset ovat myös
pohja muille kilpailukeinopäätöksille. Tuotteita on monenlaisia,
niin fyysisiä tuotteita, kuten palvelutuotteita. Fyysiseen
tuotteeseen liittyy ydintuote ja mielikuvatuote ja palvelutuot-
teissa itse palvelu taas on markkinoinnin kohteena ja ne toimivat
kilpailukeinona. Kun uusia tuotteita lanseerataan, on siihen
olemassa monia eri keinoja. Näitä ovat muun muassa
nykytoiminnan tehostaminen, markkinalaajennus, tuotelaajennus
ja diversifiointi. (Opinnet 2000.)
Meidän tuotteemme on palvelu ja meidän on sitä kautta
löydettävä keinot kilpailla juuri palvelun kautta ja antaa
asiakkaalle laadukas kuva palvelustamme. Käytämme
markkinoinnissa hyväksi hyvää palvelua ja toimivuutta ja näin
erotumme kilpailijoistamme eduksemme. Pyrimme luomaan
47
sivustostamme helppokäyttöisemmät ja miellyttävämmät kuin
kilpailijoillamme. Tulevaisuudessa voimme kehittää lisäpalveluita
ja sovelluksia yrityksellemme ja näin tehdä tuotelaajennusta.
Pääideana on tehostaa ja kehittää jatkuvasti toimintaa. Haluamme
tyydyttää asiakkaiden tarpeet mahdollisimman tehokkaasti.
Brändillä tarkoitetaan jonkin tavaramerkin ympärille
muodostunutta positiivista mainetta ja kuvaa. Se voi muodostua
nimen tai logon tunnettuudesta, tuotteen laadusta, brändiin
liittyvistä mielikuvista tai merkkiuskollisuudesta. Brändi tekee
tuotteesta houkuttelevamman ja laadukkaan, ainakin median
näkökulmasta. Se tuo tuotteelle merkittävää lisäarvoa.
(Mediaopas 2012.)
Brändimme on olla nuorekas, raikas ja ajanhermolla. Koska
suosimme ekologisia arvoja ja suhteellisen uutta slow travel-
periaatetta, on brändimme samalla ympäristöys-tävällinen, mikä
on myös pinnalla tällä hetkellä. Luomme yrityksellemme logon,
joka jää mieleen ja josta on helppo muistaa yrityksemme. Lisäksi
annamme asiakkaille mielikuvan, että meidän kauttamme on niin
uskomattoman helppo etsiä matkareittejä ja lippuja, etteivät he
enää halua käyttää muita palveluja. Olemme mediassa
houkutteleva palvelu ja käytämme sitä myös markkinoinnissa.
Laatu on oleellinen osa tuotetta, mutta laatu on vaikeasti
määriteltävissä ja sille ei edes vielä löydy yhtä universaalia oikeaa
määritelmää. Laatu on aina suhteellista ja se riippuu käyttäjän
omista intresseistä, arvoista, tarpeista ja uskomuksista. On
kuitenkin hyvin tärkeää tietää, mitä laadulla tarkoitetaan, kun
puhutaan tuotekehityksestä. Laatu-sanalla pyritään luomaan
mielikuva jostain hyvästä ja arvostetusta ja näin ohjaamaan
asiakkaiden valintoja. Toisaalta sitä voidaan käyttää
48
negatiivisessakin mielessä ja nimetä jokin tuote huonolaatuiseksi.
Laatua voidaan kuvata yleismaailmallisesti ja objektiivisesti.
Laatu voi olla hyvin monia asioita, kuten esimerkiksi sitä, mikä
toteuttaa ostajan tarpeet, asiakkaiden arvio (asiakkaiden
odotuksiin nähden oikea) tai vaikkapa sopivuus käyttöön tai
tarkoitukseen. (Oulun yliopisto 2002.)
Palvelun laadukkuus on meille myös tärkeää, ja erityisesti se, että
asiakas kokee palve-lumme laadukkaaksi. Meillä on yksi virallinen
kilpailija Suomessa, matka.fi, ja meille on tärkeää erottautua siitä.
Pyrimme olemaan asiakkaille helpompi ja miellyttävämpi sivusto
käyttää. Laadukkuus meille tarkoittaa lähinnä sitä, että
toteutamme asiakkaidemme tarpeet heitä miellyttävällä tavalla ja
että olemme asiakkaidemme mielestä laadukas. Toteutamme
asiakaskyselyitä ja seuraamme jatkuvasti saamaamme palautetta,
jotta saamme tietää asiakkaiden mielipiteitä ja näin kehittyä
itsekin. Jos jotkut asiakkaat kokevat palvelumme
huonolaatuiseksi, otamme selvää miksi ja näin parannamme
tulevaisuudessa.
6.2 Hinnoittelu- ja hintaratkaisut
Tavaran tai palvelun myyjän näkökulmasta hinnoittelun kaksi
yleisintä tavoitetta ovat: saada tuote myytyä ja tuottaa myyjälle
tuottamisen kustannuksia suurempi rahavirta. (Kulmala, H.
2012).
Hinta on yksi tärkeimmistä elementeistä, joka määrittää yrityksen
kannattavuuden ja markkinaosuuden. Se toimii myös tuotteen
arvon mittarina ja muodostajana sekä tuotteen asemointiin
vaikuttavana tekijänä. (Etälukio 2012b.)
On olemassa erilaisia hintapolitiikkavaihtoehtoja, joita ovat
esimerkiksi kermankuorinta-, penetraatio-, kustannuspohjainen - 49
ja arvopohjainen hinnoittelu. Tämän lisäksi on vielä
hintadifferointi eli hintaporrastus sekä vakiintuneen
markkinahinnan politiikka. Kustannuspohjainen hinnoittelu
voidaan jakaa OKA- hinnoitteluun, katetuottohinnoitteluun ja ROI
– hinnoitteluun. (Heinonen-Salakka, J. 9.4.2012).
Kermankuorintahinnoittelua on hyvä käyttää silloin, kun tuote on
uusi ja erilainen. Näin asiakkaat eivät voi arvioida paljonko sen
tuottaminen maksaa. Penetraatiohinnoittelulla eli
volyymihinnoittelulla tavoitellaan nopeasti suurta
markkinaosuutta ja näin halutaan pitää kilpailijat loitolla.
Katetuottohinnoittelu perustuu kustannuksiin ja sen
perusajatuksena on, että myyntituotot kattavat muuttuvat kulut.
Jäljelle jääneellä katetuotolla on maksetaan yrityksen kiinteät
kulut, kuten palkat. OKA eli omakustannusarvohinnoittelun
lähtökohtana on, että tuotteen tulee maksaa kaikki sen
välittömästi aiheuttamat kustannukset ja tietty osuus yrityksen
kiinteistä kustannuksista. Hintadifferoinnissa peritään erilaisilta
asiakkailta eri hintaa. Vakiintuneen markkinahinnan politiikassa
eli keskihinnoittelussa yritykset seuraavat markkinoilla vallitsevaa
vakiintunutta hintatasoa (Markkinoinnin kilpailukeinot 2012).
Arvopohjaisessa hinnoittelussa puolestaan lähtökohtana ovat
asiakkaan toiveet ja hinta määräytyy asiakkaan kokeman arvon
perusteella. (Ohjelmistotuotteiden hinnoittelu yritysmarkkinoilla
2012.)
Easier Finlandiin voisimme soveltaa muutamaa eri
hintapolitiikkavaihtoehtoa, kuten kermankuorintahinnoittelua,
katetuottohinnoittelua ja hintadifferointia. Sivustommehan
todella on uusi ja erilainen, eikä Suomessa markkinoille ole paljon
vastaavanlaisia yrityksiä, joten tässä mielessä pystyisimme
hyödyntämään kermankuorinta-menetelmää. Olemme varmasti
50
asiakkaiden silmissä uusi yritys, sillä ainut kilpailijamme
Suomessa, Matka.fi, ei varmaankaan ole monien tietoudessa.
Katetuottohinnoittelua puolestaan pystyisimme käyttämään siksi,
sillä perusajatuksena on, että myyntituotot kattavat muuttuvat
kulut. Tähän olisi hyvä pyrkiä, sillä haluamme tuottojen olevan
suurempia, kuin kulujen.
Tavaroita tai palveluja hinnoitellessa tulisi esimerkiksi selvittää
yleiset hintatasot, joilla kauppaa omalla alallasi tehdään.
Yrityksen perustamisvaiheessa meillä on paljon menoa, koska
markkinointiin täytyy alussa laittaa rahaa, jotta saamme
näkyvyyttä. Mitä enemmän näkyvyyttä saadaan, sitä enemmän
saamme asiakkaita ja tulomme kasvavat klikkausten myötä.
Yrityksemme toimii klikkausperiaatteella, joten tulot vaihtelevat
muutamasta sentistä pariin euroon per klikkaus. Vertaisverkon
mukaan klikkauspalkkiot vaihtelevat paljonkin, keskiarvon ollessa
5-30 senttiä/klikkaus (Vertaisverkko 2012). Summa on pieni,
mutta klikkausten lisääntyessä myös tulomme kasvavat. Yhtenä
ansaitsemiskeinona Easier Finland käyttää Google AdSense –
palvelua, joka on maksuton ohjelma ja tarkoitettu
verkkojulkaisijoille tulojen hankkimiseksi (Google AdSense 2012).
Ansaitseminen Google AdSensella riippuu mm.
klikkauspalkkioista, väreistä, mainosten sijoittelusta, muodoista ja
sivulla vierailevien asiakkaiden määrästä (Vertaisverkko 2012).
Easier Finland tarvitsee vakiintuneen asiakaskunnan toimintansa
ylläpitämiseksi. Lisäksi meidän tulisi erikseen määritellä paljonko
haluamme eri yrityksiltä rahaa, jos he haluavat mainostaa omaa
yritystään sivustollamme. Nämä ovat oikeastaan ainoat asiat, joita
yrityksessämme hinnoittelemme. Meidän olisi tarkoitus pitää
jatkuvaa kirjanpitoa yrityksemme tuloista ja menoista, jotta
pysymme jatkuvasti ajan tasalla, emmekä ylitä budjetteja.
51
Asiakkaalle sivustollamme vierailu ja asiointi ovat täysin
maksuttomia, joten hintamme eivät varsinaisesti ole
hintakilpailussa mukana. Se on hyvä asia asiakkaille, sillä se ei
aiheuta asiakkaalle ylimääräisiä kustannuksia ja näin kynnys
hyödyntää sivustoamme on pieni. Meille asia puolestaan on
monimutkaisempi, sillä nyt meidän tulee miettiä muita
ansaintakeinoja.
6.3 Saatavuus- ja jakelutieratkaisut
Palvelualalla puhutaan saatavuudesta silloin kun puhutaan siitä,
kuinka helposti hyödyke on saatavilla. Tehokkaasti hoidettu
saatavuus tarkoittaa sitä, että hyödyke on saatavilla oikeaan
aikaan, oikeassa paikassa, oikean suuruisina erinä, kohtuullisella
hinnalla, sekä mahdollisimman nopeasti ja helposti.
Tavaramarkkinoilla puhutaan enemmänkin jakelusta, ja
palvelualalla juuri saatavuudesta. (Savon ammatti- ja aikuisopisto
2012)
Palveluyrityksen, kuten Easier Finland, tulee kiinnittää huomiota
ulkoiseen ja sisäiseen saatavuuteen. Ulkoiseen saatavuuteen
liittyy niin sijainti, mahdolliset liikenneyhteydet, julkisivu,
aukioloajat, paikoitustilat kuin opasteetkin. Sisäiseen
saatavuuteen taas kuuluu palveluympäristö, valikoimien
monipuolisuus, oikea sijoittelu- ja esillepano, esitteet ja opasteet,
henkilökunnan saavutettavuus ja muiden asiakkaiden määrä.
(Savon ammatti- ja aikuisopisto 2012)
Sisäisen saatavuuden ominaisuuksista voimme kiinnittää
huomiota ainakin henkilökunnan saatavuuteen. Pyrimme olemaan
asiakkaidemme saatavilla mahdollisimman monella eri tavalla,
puhelimitse, sähköpostitse ja suunnittelemamme chat –palvelun
avulla. Koska toimimme Internetissä, meille on haastavaa 52
säilyttää inhimillinen suhde asiakkaisiimme, ettemme olisi vain
kasvottomia toimijoita Internet- sivuston takana.
Ulkoisen saatavuuden ominaisuudet koskevat kuitenkin lähinnä
yritystä jolla on olemassa toimipiste. Tämän hetkisten
suunnitelmien mukaan emme kuitenkaan aio perustaa
yrityksellemme varsinaista konkreettista toimipistettä jonne
asiakas voisi tulla, joten saatavuutemme perustuu Internet-
sivustoomme. Nettisivustomme saatavuus taas liittyy siihen,
kuinka helposti se on löydettävissä esim. Internetin hakukoneiden
avulla. Tässä tapauksessa puhutaan hakukonemarkkinoinnista.
Hakukonemarkkinointi on Internet- markkinointia, jolla
parannetaan Internet-sivustojen löydettävyyttä hakukoneiden,
kuten Google, hakutuloksissa. Hakukonemarkkinointi jakautuu
edelleen hakukoneoptimointiin ja hakukonemainontaan.
Hakukoneoptimoinnilla parannetaan verkkosivun sijoitusta
hakukoneen luonnollisissa hakutuloksissa. Hakukonemainonta
taas tarkoittaa maksettuja sponsorilinkkejä, jotka näkyvät
esimerkiksi hakutulossivun oikeassa laidassa. (Beyond mind
consulting 2012)
Hakukoneoptimointia tehdään niin että sivusto muokataan
vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti hakukoneella tehtäviä
hakuja. Sivuston suosiota pyritään kasvattamaan hankkimalla
sivustolle ulkopuolelta osoittavia linkkejä luotettavista lähteistä.
Easier Finlandin banneri voisi löytyä esim. MEKin tai joidenkin
suomalaisten matkatoimistojen sivustoilta, VR:ää tai
Matkahuoltoa unohtamatta. Sopivien avainsanojen löytämisessä,
joilla ihmiset sivustollemme löytävät, auttaa esimerkiksi Googlen
avainsanatyökalu. On myös hyödyllistä laittaa kuvia ja videoita
esiintymään hakutuloksissa, esim. Easier Finlandin logo Googlen
kuvahaku – palveluun. (Beyond mind consulting 2012.)53
Hakukonemarkkinoinnilla on Easier Finlandin kannalta
merkittävä rooli sen kokonaismarkkinoinnissa, joten on
mahdollista että voisimme myös ulkoistaa sen hoitamisen, mikäli
omat resurssimme eivät siihen riitä.
6.4 Henkilöstöratkaisut
Henkilöstöratkaisuihin kuuluvat muun muassa henkilöstön
suunnittelu, rekrytointi, organisaatio sekä henkilöstön motivointi.
Toimivien henkilöstöratkaisujen saavuttamisen edellytyksiä ovat
hyvien työntekijöiden palkkaaminen ja heidän
motivoituneisuutensa säilyttäminen. (Heinonen-Salakka, J.
28.3.2012.) Easier Finland ei palkkaa työntekijöitä yrityksen
alkumetreillä perustajajäseniä ollessa viisi. Uuden työvoiman
palkkaaminen tulee ajankohtaiseksi kuitenkin todennäköisesti
myöhemmin, jolloin työhyvinvointia tullaan pitämään yllä erilaisin
kannustimin kuten virkistystoiminnan järjestäminen,
yhteishengen ylläpitäminen arjessa sekä riittävät lomat.
Toinen toimiva tapa säilyttää työntekijöiden motivaatio on
yrityksen sisäisen viestinnän toimivuuden takaaminen. Kun
työntekijät ovat ajan tasalla yrityksen toiminnasta, tavoitteista
sekä markkinatilanteesta, ovat he motivoituneempia
työskentelemään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Työntekijöiden hyvinvointi ja motivoituneisuus ovat tärkeitä
seikkoja organisaatiossa, koska toimiva henkilöstö ja sen tarjoama
asiakaspalvelu edustavat yritystä (Heinonen-Salakka, J. 4.4.2012).
Jos henkilöstöratkaisut toteutuvat ihanteellisesti, on yrityksellä
mahdollisuus erottua kilpailijoistaan ja miellyttää asiakaskuntaa
(Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012).
54
Yrityksellä on myös tiettyjä velvollisuuksia työnantajana.
Yrityksen tulee noudattaa työntekijöidensä alan
työehtosopimusta, järjestää työntekijöilleen terveyshuolto sekä
vakuutukset (esimerkiksi tapaturman varalta), työeläke ja
huolehtia verotuksen oikeellisuudesta sekä
sosiaaliturvamaksuista (Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012).
Organisaatiolla tarkoitetaan yrityksen ja varsinkin sen johdon
rakennetta eli kuka on yrityksessä johtava henkilö ja miten hän
yritystä johtaa. Eri organisaatiomalleja useita, esimerkkinä
Burnst & Stalkerin vuonna 1961 julkaisemat määritelmät
mekanistisesta (yrityksessä hierarkkinen järjestys työntekijöiden
ja johtajan välillä, menettelytavat hyvin standardisia ja
älykkyyden käyttö ei tärkeää työskenneltäessä) ja orgaanisesta
(luovuus ja älykkyyden hyödyntäminen tärkeää työskentelyssä,
työtehtävät toisistaan riippuvaisia ja muuttuvia sekä työntekijöillä
työtä kohtaan vahva sitoutuminen) organisaatioista (Heinonen-
Salakka, J. 3.4.2012). Easier Finlandin organisaatiomalliksi sopisi
hyvin orgaaninen johtamistapa, koska työhön tulee olla hyvin
omistautunut, johtajan tulee olla asiantunteva. Myös luovuus
markkinoinnissa ja Internet-sivujen luomisessa ja ylläpitämisessä
on tärkeää. Kuten organisaatiot-diassa (Heinonen-Salakka, J.
3.4.2012) esitetyssä esimerkissä pienyrityksestä, olemme juurikin
hyvä pienyritysten edustaja eli yrityksessämme työskentelevillä
(eli perustajajäsenillä) on läheiset työsuhteet ja yrityksen sisällä
toimii niin kutsuttu suora valvonta jäsenten välillä. Tällöin myös
keskinäisen luottamuksen säilyttäminen on yrityksessämme sen
toiminnan kannalta hyvin tärkeä.
Tällä hetkellä yrityksemme henkilöstön kattaa vain ydin – eli
kantahenkilöstö. Mahdollisuutena olisi tietysti irrottaa meistä
muutama henkilö osa-aikaisiksi työntekijöiksi, jolloin
55
henkilöstökustannukset pienenisivät. Tällöin esimerkiksi 3
henkilöä perustajajäsenistä voisi jakaa keskinäisesti
markkinoinnin, talouden hallinnan sekä Internet-sivuston
päivittämisen ja 2 perustajajäsenistä voisi työskennellä osa-
aikaisesti esimerkiksi kiireisessä tilanteessa, kysynnän noustessa
tai mahdollisten ongelmien yllättäessä. Liitännäishenkilöstöä eli
vuokratyöntekijöitä tai alihankkijoita meillä ei yrityksessämme
vielä tässä vaiheessa tarvita (Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012.)
6.5 Viestintäratkaisut
Markkinointiviestinnän tehtävänä on muun muassa tiedottaa
yrityksestä, tuotteista, hinnoista ja saatavuudesta. Tämän lisäksi
sen on tarkoitus herättää huomiota ja sen avulla pyritään
erottumaan kilpailijoista. Tavoitteena on asiakkaan ostohalun
synnyttäminen ja myönteisten mielikuvien luominen. Asiakasta
pyritään aktivoimaan ja hänen ostopäätöstään vahvistetaan.
Lisäksi erityisen tärkeää on myös asiakassuhteen ylläpito.
(Joensuu 2012.)
Markkinointiviestintä voidaan jakaa kahteen osaan:
vuorovaikutusmarkkinointiin ja myyntitukeen.
Vuorovaikutusmarkkinointiin kuuluvat lähinnä asiakaspalvelu ja
henkilökohtainen myyntityö. Myyntitukeen taas liitetään
mainonta, myynninedistäminen ja suhdetoiminta. Yritykselle
sopivan viestintäkanavan valintaan vaikuttavat tavoitteet, tuote,
kohderyhmä, kilpailutilanne ja -strategia sekä imago ja
taloudelliset resurssit. Tavoitteena on siis välittää viesti
kohderyhmälle halutulla tavalla, tiettynä aikana ja
mahdollisimman edullisesti. Median tulisi olla vähintään yhtä
tehokas kuin kilpailijalla, jotta saavutettaisiin kilpailuetua. Viesti
olisi hyvä välittää yrityksen imagon mukaan eli jos yritys haluaa
56
korostaa sen ekologisia arvoja, tulee se myös ottaa huomioon
markkinoinnissa. (Joensuu 2012.)
Mainonta määritellään tavaroista, palveluista ja aatteista
tiedottamiseksi, joka tapahtuu joukkotiedotusvälineissä tai on
suoraan kohdistettu asiakkaalle. Se on tällöin myös
tunnistettavissa olevan lähettäjän maksamaa toimintaa.
Mainonnan kolme muotoa ovat mediamainonta, suoramainonta ja
muu mainonta. Mediamainontaan lukeutuvat muun muassa lehti-,
televisio-, radio-, ulko- ja liikenne-, mobiili- sekä verkkomainonta.
Lehtimainonta erityisesti sanomalehdissä tavoittaa suuren osan
suomalaisista, mutta tällöin mainosta voi olla vaikea kohdistaa
tietylle kohderyhmälle. TV- mainonta on toiseksi suosituin
mediamainonnan muoto ja myös se tavoittaa suuren osan
kohderyhmästä. Tosin sen tekeminen vie melko paljon aikaa.
Ulko- ja liikennemainonnalla tavoitetaan helposti esimerkiksi
julkisen liikenteen käyttäjät. Mobiilimainonnalla tarkoitetaan
matkapuhelimen kautta tapahtuvaa mainontaa. Sen käyttö on
melko vähäistä ja yrityksellä on aina oltava asiakkaan lupa.
Verkkomainonnan osuus markkinoilla kasvaa koko ajan. Sen hyviä
puolia ovat kohdistettavuus, muunneltavuus ja
vuorovaikutteisuus. Miinuksena mainittakoon, että sitä on
hankala seurata ja tällöin sen tehoa on vaikea verrata muihin
mainospaikkoihin. Suoramainonta on suoraan asiakkaalle
tapahtuvaa markkinointia. Hyvä puoli siinä on asiakasryhmän
tarkka kohdennettavuus. Muuhun mainontaan kuuluu esimerkiksi
yrityksen näkyminen hakemistoissa ja luetteloissa. Tämä keino
sopii varsinkin pienyrityksille. Ambient-medialla tarkoitetaan
kodin ulkopuolella olevaa mainontaa. Näiden lisäksi voidaan
harjoittaa toimipaikkamainontaa ja tehdä mainoskampanjoita.
(Joensuu 2012.)
57
Easier Finlandille sopivimpia mainontakeinoja olisivat verkko- ja
liikennemainonta sekä hakemistoissa näkyminen.
Tarkoituksenamme on tavoittaa ulkomaalaiset matkustajat, jotka
matkustavat Suomeen ja tällöin Internet olisi helpoin ja varmin
tapa tavoittaa heidät. Varsinkaan alkuvaiheessa yrityksellä ei ole
hirveästi varaa mainontaan, joten sosiaalinen media on yksi hyvä
keino saada tällöin näkyvyyttä ilmaiseksi. Mainonta julkisissa
kulkuvälineissä sopisi hyvin Easier Finlandille, sillä palvelu on
suunnattu myös suomalaisille ja matkustajat ovat mitä
potentiaalisempi asiakasryhmä yrityksellemme. Olisi hyvä myös
näkyä erilaisissa hakemistoissa, varsinkin Internetissä. Tämä olisi
myös edullinen tapa markkinoida yritystämme. Koska
pääasiakasryhmä on ulkomaalaiset matkustajat, aiomme
markkinoida yritystämme myös hotellien ja hostellien kautta.
Tällöin asiakkaat saavat meistä helposti tietoa ja tämä on hyvää
näkyvyyttä Easier Finlandille. Toivomme pääsevämme
yhteistyöhön MEKin ja Visit Finlandin kanssa. Easier Finland
kehittää Suomen matkailua ja vastaavasti he voivat sponsoroida
yritystämme.
Tiedotus- ja suhdetoiminta on suunniteltua toimintaa yrityksen ja
sen sidosryhmien välillä. Sen avulla pyritään solmimaan uusia
kontakteja ja kehittämään vanhoja. Tiedotus- ja suhdetoiminta
voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen PR:ään. Ulkoinen
tiedottaminen antaa uutta ja ajankohtaista tietoa yrityksestä sekä
oikaisee virheellisiä tietoja. Sen avulla pyritään myös
rakentamaan luottamusta yritykseen ja sen tuotteisiin. Keinoja
ovat esimerkiksi sponsorointi, ’avoimien ovien’ järjestäminen ja
hyväntekeväisyyteen osallistuminen. Sisäinen tiedottaminen on
vastaavasti sisäistä markkinointia, jossa henkilöstö nähdään
tärkeänä kilpailukeinona. Sisäistä tiedottamista ovat muun
muassa koulutus ja virkistystoiminta. (Joensuu 2012.)
58
Yrityksen viestintää suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kuka on
viestin vastaanottaja, mitä hän haluaa kuulla ja miten hän haluaa
vastaanottaa sen. Toiseksi selvitetään kuka on viestin lähettäjä ja
mikä on hänelle luontevin tapa välittää viesti. Tärkeää on myös
viestin muotoileminen niin, että se tavoittaa kuulijan ja tällöin
tehdään myös selväksi mikä on viestin sisältö. Viestin
välityskanavat tulee määritellä niin, että asiakas on selvästi otettu
huomioon. Riskianalyysi myös viestinnän kannalta on hyvä tehdä.
Ne voivat liittyä esimerkiksi viestin kohdistukseen, ajoitukseen tai
välineisiin. (Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012.)
Easier Finlandin kohderyhmä on Suomeen matkustavat
ulkomaalaiset, lähinnä eurooppalaiset nuoret aikuiset ja
perheelliset. Palvelu on tarkoitettu myös suomalaisille, jota
käyttävät julkista liikennettä kotimaanmatkailussa. Ulkoisten
analyysien ostokäyttäytymisosiossa (luku 4.1.3.) mainitusta
tutkimuksesta käy ilmi, että kohderyhmämme kokee Internetin ja
ystävien mielipiteet omien kokemuksien ohella tärkeimmiksi
menetelmiksi tietoa hakiessaan. Tämän perusteella siis
panostamme mainontaamme Internetissä, erityisesti sosiaalisen
median sivustoilla. Pyrimme mainostamaan yritystämme myös eri
matkatoimistojen Internet-sivustoilla. Tavoitteenamme olisi myös
tehdä yhteistyötä eri majoitusvaihtoehtojen kanssa, tällöin asiakas
saisi informaatiota Easier Finlandin palveluista majoittuessaan
tiettyyn paikkaan. Tällöin me voisimme vastaavasti mainostaa
myös heidän palveluitaan sivustollamme. Ajoitamme mainonnan
huiput erityisesti ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden
lomakausiin, kuten syys-, joulu-, hiihto-, pääsiäis- ja kesälomiin.
Pyrimme silti mainostamaan yritystämme tasaisesti ympäri
vuoden.
59
Viestin lähettäjänä toimii Easier Finland ja luontevin tapa
yrityksellemme on kommunikoida asiakkaan kanssa Internetin
välityksellä. Vaihtoehtoja tähän ovat Internet-sivustomme,
sähköposti ja chat-palvelu. Haluamme viestittää asiakkaillemme
palvelumme olevan julkisen liikenteen reittiopas, joka antaa
samalla hyödyllisiä vinkkejä matkustukseen ja noudattaa
ekologisia arvoja. Koska asiakkaamme ei välttämättä ole
aikaisemmin vieraillut Suomessa, haluamme kertoa hänelle, että
yrityksemme kautta hän löytää julkisen liikenteen reitit ja
aikataulut helpoiten. Korostamme myös sitä, että reittivalinnassa
on mahdollista yhdistää sekä juna- että linja-autoyhteyksiä. Koska
asiakasryhmäämme kuuluu myös lapsiperheitä, jotka matkustavat
Suomeen ilman omaa autoa, on tärkeää, että heidän
matkustaminen sujuu vaivatta ja mukavasti. Heille haluamme
korostaa, että reittien valitseminen sujuu helposti ja nopeasti.
Lisäksi aikataulut on suunniteltu niin, että odotusaika
mahdollisten vaihtojen välillä olisi mahdollisimman lyhyt.
Mahdolliset riskit yrityksemme viestinnässä liittyvät teknisiin
ongelmiin. On mahdollista, että Internet-sivustomme saattaa
jostain syystä kaatua. Tämä voi myös tapahtua
yhteistyökumppanillemme, jonka sivuilla itse matkan varaamisen
tulisi tapahtua. Tämä vaikeuttaisi suuresti asiakkaan asiointia ja
toisi huonoa mainetta yrityksellemme. Yritämme välttyä tältä
päivittämällä sivustoamme tarpeeksi usein ja seuraamalla sen
käyttäjämääriä, jotta ylikuormitukselta vältyttäisiin.
Viestinnän määrällisiin tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi
yrityksen myynti ja asiakasmäärä. Laadullisiin tavoitteisiin taas
luokitellaan imago, asenne ja mielikuvat. (Heinonen-Salakka, J.
28.3.2012.) Koska Easier Finland on ilmainen palvelu sen
käyttäjille ja se on suunnattu isolle kohderyhmälle,
60
tavoitteenamme on saada suuri asiakasmäärä vierailemaan
sivustollamme. Yrityksemme laatutavoitteena on viestittää
asiakkaalle palvelumme ja sivustomme helppous, nuorekkuus ja
ekologisuus sekä slow travel -aate.
Jotta mainontaa pystytään kehittämään, on sen seuranta erittäin
tärkeää. Emme välttämättä pysty lähettämään asiakkaalle
henkilökohtaista palautelomaketta, sillä asiakkaan ei tarvitse
luovuttaa niitä Easier Finlandille palvelua käyttäessään. Tällöin
paras tapa luultavasti olisi julkaista palautekysely Easier
Finlandin Internet-sivustolla. Kysely voisi sisältää aluksi vain
muutaman helpon kysymyksen, jotta ihmiset jaksaisivat vastata
siihen samalla, kun he käyttävät palvelua. Esimerkiksi miten he
ovat kuulleet Easier Finlandista ja kuinka usein he käyttävät
palvelua.
61
7 Kannattavuus ja rahoitus
Kannattavuuslaskelman avulla yritys pystyy hahmottomaan,
millaiseen liikevaihtoon sen tulisi pyrkiä (Espoon Seudun
Uusyrityskeskus ry 2012). Yrityksemme kannattavuuslaskelmat
löytyvät tämän raportin lopusta (liite 2). Easier Finlandin
investoinnit ovat suhteellisen pienet ja liittyvät pääosin
laitteistoon ja markkinointiin. Investoinnit ovat yhteensä 17 050
euroa. Kiinteät kulut ovat kuukausittaisia kuluja, jotka eivät riipu
yrityksen laskutuksen suuruudesta. Ne ovat joka kuukausi melko
samansuuruisia. (Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry 2012).
Kiinteistä kuluista suurimman osan vie serverivuokra ja
henkilöstökustannukset. Serverin ostaminen omaksi tulisi liian
kalliiksi meidän kaltaiselle aloittavalle yritykselle, joten
päädyimme vuokraamaan sen Harri Karin suosituksesta.
Tarvitsemme suhteellisen suuren serverin ja arvioimme sen
maksavan noin 1 200 euroa kuukaudessa. Ulkoistamme
kirjanpidon, ja tähän menee kuukaudessa noin 400 euroa. Kiinteät
kulut kuukaudessa ovat yhteensä noin 15 000 euroa.
Yrityksemme henkilöstö koostuu viidestä työntekijästä, joille
maksetaan kuukausipalkkaa 1500 euroa. Yhteensä
yrityksellämme menee palkkoihin sivukuluineen kuukaudessa
noin 11 000 euroa.
Yrityksemme myy klikkauksia ja yhden klikkauksen hinta on 0,05
euroa. Jotta yrityksemme olisi kannattava, tulee meidän vuodessa
myydä 1 000 000 klikkausta. Tämä tarkoittaa 2 739 klikkausta
päivässä ja 114 klikkausta tunnissa. Koska Internet on tärkeä
väline matkojen suunnitteluvaiheessa ympäri maailman, ei 114
klikkausta tunnissa ole lainkaan mahdoton tavoite. Uskomme
62
pystyvämme tähän ja luomaan yrityksestämme kannattavan ja
tunnetun.
Toimiakseen yrityksemme tarvitsee pääomaa, ja
suunnitelmanamme on hakea Finnveralta 30 000 euroa
naisyrittäjyyslainaa auttamaan yrityksemme alkutaipaletta. Itse
investoimme 7 500 euroa, joka pitää sisällään 2 500 euron
osakeyhtiömaksun sekä omat tietokoneemme, joiden arvo on
5 000 euroa. Tase on yhteenveto yrityksen omaisuuden ja
velkojen arvosta tiettynä ajankohtana. Tase kertoo
yksinkertaisesti mihin yrityksellä menee rahaa ja mistä se saa
rahaa. Tulojen ja menojen tulee aina mennä tasan. (E-Conomic
2012) Yrityksessämme tase investointien ja rahanlähteiden välillä
menee tasan. Tulosvertailun mukaan jäämme 12 % voitolle eli
liikevaihtomme vuodessa on 200 000 euroa kun taas myyntitarve
on 175 260 euroa. Tämän laskutoimituksen perusteella
yrityksemme tuottaa 24 740 euroa. Parannamme tuottoamme
vuosittain noin 5 %.
63
8 Aikataulu yrityksen perustamiselle ja vastuut
Yrityksen perustaminen on hyvällä pohjalla ja voi ottaa nyt hyvin
tuulta jalkojensa alle, kun virallinen liiketoimintasuunnitelma on
valmis. On aika ottaa yhteyttä rahoittajiin ja hakea ainakin
Finnveralta naisyrittäjyyslainaa. Pyrkimyksenä olisi saada 30 000
euroa.
Teemme sopimukset yhteistyökumppaneidemme kanssa ja
alamme markkinoida sivustoamme mahdollisimman pian, ainakin
sosiaalisessa mediassa.
8.1 Aikataulu
Palkkaamme asiantuntijoita tekemään sivustomme valmiiksi.
Sivustojen oletetaan valmistuvan ja olevan käyttökunnossa
vuoden 2012 loppuun mennessä. Lokakuun aikoihin voimme
todenteolla alkaa markkinoida sivustoamme myös muissa
markkinointikanavissa, kuten radiossa ja lehdissä. Osakeyhtiön
perustamissopimus tehdään toukokuun aikana ja
kaupparekisteriin on aikaa tehdä ilmoitus kolme kuukautta
perustamissopimuksen kirjoittamisesta. Tämä tehdään kuitenkin
viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Kirjanpitäjä palkataan
syyskuussa, kun rahoja aletaan pyörittää toden teolla.
8.2 Vastuut ja organisaatio
Yrityksen perustamisvaiheessa yritämme mahdollisimman
tehokkaasti yhdessä saada yritystoiminta käyntiin. Kaksi osakasta
huolehtii markkinoinnista ja on yhteydessä
yhteistyökumppaneihin tiiviisti. Nämä kaksi ylläpitävät Facebook-
sivujamme ja käyvät messuilla. Loput kolme osakasta hakevat
lainaa ja pitävät huolen sivustojen luomisesta tai tarkemmin
sanottuna ovat yhteydessä asiantuntijoihin, jotka sivujamme
64
tekevät. Kaikki olemme yhdessä luomassa sivustojen ilmettä ja
käytämme omaa valokuvausmateriaaliamme sivuilla.
8.3 Toiminnan seuranta
Tavoitteenamme on heti sivustojen perustamisesta alkaen antaa
asiakkaillemme hyvä ja raikas kuva yrityksestämme ja haluamme,
että olemme heidän silmissään luotettavia.
Kannattavuuslaskelmien mukaan hyvin todennäköisesti meidän
sivuillamme tulee vierailemaan enemmän asiakkaita kuin alun
perin asetettiin tavoitteeksi. Seuraamme jatkuvasti sivujemme
kävijämäärää ja näin pysymme ajan tasalla, miten olemme
tavoitteissamme onnistuneet. Teemme säännöllisesti heti alusta
alkaen asiakastyytyväisyyskyselyjä, jotta tiedämme mitä asiakkaat
ovat mieltä yrityksestämme.
Toimintaa seurataan jatkuvasti kannattavuuslaskelmien avulla ja
pidämme huolta, että taloutemme pysyy tasapainossa.
Laadunvalvontaa on tehtävä ja sivustojamme jatkuvasti
kehitettävä. Lisäämme kielivaihtoehtoja, jotta yhä useampi
matkailija voisi käyttää sivustojamme.
65
9 Pohdinta
Yrityksen perustaminen on haastavaa, kun siihen sisältyy niin
monia eri tekijöitä. Yksi haastavimmista asioista on kattavan
liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen, haetaanhan sillä
kuitenkin muun muassa rahoitusta. Liiketoimintasuunnitelma
myös varmistaa, että kaikkia asioita on mietitty joka kantilta.
Yritystä ei tule lähteä perustamaan umpimähkään.
Itse ainakin koimme tämän kevään aikana yrityksenperustamisen
ja liiketoimintasuunnitelman kirjoittamisen todella haastavana,
mutta opettavaisena prosessina. Liiketoimintasuunnitelmaan
liittyy niin paljon asioita, joista ei ollut mitään ennakkokäsitystä.
Useasti piti ensin ottaa selvää aiheista, ennen kuin niitä millään
tasolla kykeni pohtimaan itse. Tuntui melko vieraalta tehdä
tällainen liiketoimintasuunnitelma, kun opiskelemme matkailua.
Mielestämme tämä olisi voinut olla suppeampi kurssi, eikä koko
kevään kestävä projekti. Ryhmätyöskentelyä opimme kaikki lisää
ja sen, että se ei ole aina helppoa. Aikataulut ovat useasti hyvin
päällekkäiset ja niiden kanssa saimme todella tehdä työtä.
Olemme kuitenkin koko kevään ajan olleet innoissamme
yritysideastamme ja olemme uskoneet yrityksen toimivuuteen.
Tämä on auttanut jaksamaan eteenpäin.
Meidän mielestämme tällaiselle yritykselle olisi tarvetta
Suomessa, koska kilpailijoita on vain yksi. Meidän sivustostamme
tulee laajempi ja houkuttelevampi. Hyvällä markkinoinnilla
saamme tarpeeksi päivittäisiä kävijöitä ja näin olemme
kannattava yritys. Sivuja pitää muistaa kehittää ja päivittää.
Lisäksi on pidettävä huolta, että sivustot toimivat ja asiakkaat
pysyvät tyytyväisinä. Perustamisvaiheessa jokaisen osakkaan
tulee saada säästettyä rahaa, osakeyhtiömaksuun ja kaikki ovat
66
mukana suunnittelussa. Tämä tulee onnistumaan hyvin, kun
ryhmähenki pidetään korkealla ja paineet alhaisina. ”Why make
things too difficult if you can make them Easier!”
Lähteet
Alanko, E. 9.4.2012. Ohjelmistotuotteiden hinnoittelu
yritysmarkkinoilla. Luettavissa:
http://users.tkk.fi/~ealanko/Kandidaatintyo_TKK_Ohjelmistotuotte
iden_hinnoittelu_yritysmarkkinoilla_Elias_Alanko.pdf. Luettu:
9.4.2012.
Avanso 2012. Liiketoimintasuunnitelman sisältö. Luettavissa:
http://www.avanso.fi/index.php?
option=com_content&view=article&id=31&Itemid=24&lang=fi.
Luettu 31.1.2012.
Bergström ja Leppänen 2009. Toimintaympäristö
(markkinointiympäristö). PowerPoint-esitys. Johanna Heinonen-
Salakka. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Porvoo.
Bergström, S. & Leppänen, A. 2009. Yrityksen
asiakasmarkkinointi. 13. uudistettu painos. Edita Publishing Oy.
Helsinki.
Beyond mind consulting 2012. Mitä on hakukonemarkkinointi.
Luettavissa: http://hakukonemarkkinointi.org/. Luettu: 8.4.2012.
67
E-Conomic 2012. Tase. Luettavissa:
http://www.e-conomic.fi/kirjanpito-ohjelma/sanakirja/tase. Luettu:
3.5.2012.
Edu oppimateriaalit 2012. Lainarahoitus yritystoiminnassa.
Artikkeli. Luettavissa:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/lainarahoitus/lainarahoitus.ht
ml. Luettu: 8.2.2012.
Elinkeinoelämän keskusliitto 2011. Työttömyys. Luettavissa:
http://www.ek.fi/ek/fi/suhdanteet_ym/perustietoja_suomen_taloud
esta/tyottomyys.php. Luettu: 28.2.2012.
Etälukio 2012a. Tarvelähtöisyys. Luettavissa:
http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=295. Luettu: 29.2.2012.
Etälukio 2012b. Hinta. Luettavissa:
http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=301. Luettu: 9.4.2912.
Etäopisto 2012. Kirjanpidon jatkokurssi. Luettavissa:
http://www.etaopisto.fi/yritys_ja_yhdistys/kirjanpidon_jatkokurssi.
htm. Luettu: 14.2.2012.
Eri johtamistyylien ominaisuudet 2012. Eri johtamistyylien
ominaisuudet. Luettavissa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vol-
jos-2004/lisakalvo.pdf. Luettu: 1.2.2012
Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry 2012. Kannattavuuslaskelma.
Word-tiedosto. Luet-tavissa:
http://www.espoonuusyrityskeskus.fi/index.php?id=5. Luettu:
3.5.2012.
68
ExpressBus 2012. Reitit ja pysäkkikartat. Luettavissa:
http://www.expressbus.fi/linja-auto-reitit-ja-pysakkikartat. Luettu
12.2.2012.
Finnvera 2012a. Rahoituksen osat. Artikkeli. Luettavissa:
http://finnvera.fi/Liiketoiminnan-aloitus/Hae-rahoitusta/Tee-
rahoitussuunnitelma/Rahoituksen-osat. Luettu:8.2.2012.
Finnvera 2012b. Naisyrittäjälaina. Artikkeli. Luettavissa:
http://www.finnvera.fi/Lainat/Naisyrittaejaelaina. Luettu:
8.2.2012.
Google AdSense 2012. AdSense. Luettavissa:
https://accounts.google.com/ServiceLogin?
service=adsense&rm=hide&nui=15&alwf=true<mpl=adsense
&passive=true&continue=https://www.google.com/adsense/
gaiaa-uth2?hl%3Dfi&followup=https://www.google.com/adsense/
gaiaauth2?hl%3Dfi&hl=fi. Luettu: 11.4.2012
Heinonen-Salakka, J. 8.2.2012. Aloittavan yrityksen toiminnan
suunnittelu. Luettavissa:
http://elearn.haagahelia.fi/moodle/file.php/7289/Jonnan_matskut/T
austamateriaaliin/Aloittavan_yrityksen_talouden_suunnittelu.pdf.
Luettu: 8.2.2012.
Heinonen-Salakka, J. 9.2.2012. Liiketoimintasuunnitelma-Sisäiset
analyysit. PowerPoint-esitys. Johanna Heinonen-Salakka. HAAGA-
HELIA ammattikorkeakoulu. Por-
voo.
Heinonen-Salakka, J. 14.03.2012. Liiketoimintasuunnitelma-
tavoitteet ja strategiat. PowerPoint-esitys. Johanna Heinonen-
Salakka. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Porvoo.
69
Heinonen-Salakka, J. 28.3.2012. Toimenpiteet. Luettavissa:
http://elearn.haaga-helia.fi/moodle/file.php/7289/Jonnan_matskut/
toimenpiteet.pdf. Luettu: 28.3.2012.
Heinonen-Salakka, J. 3.4.2012. Organisaatio ja organisaation
muodostamisen perusteita. Pdf-esitys. Johanna Heinonen-Salakka.
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Porvoo.
Heinonen-Salakka, J. 4.4.2012. Yritysimago ja asiakaspalvelu. Pdf-
esitys. Johanna Hei-nonen-Salakka. HAAGA-HELIA
ammattikorkeakoulu. Porvoo.
Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012a. Liikeidea,
liiketoimintasuunnitelma ja strategiset ratkaisut. Pdf-esitys.
Johanna Heinonen-Salakka. HAAGA-HELIA ammattkorkeakoulu.
Porvoo.
Heinonen-Salakka, J. 1.3.2012b. Liiketoimintasuunnitelma –
Ulkoiset analyysit. PowerPoint-esitys. Johanna Heinonen-Salakka.
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Porvoo.
Joensuu 2012. Markkinointi ja sen toimintaympäristö. Luettavissa:
http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin
ointi/kul4main.htm. Luettu:5.2.2012.
Koskinenconsulting 2012. Ulkoiset analyysit. Luettavissa:
http://www.koskinenconsulting.com/index.php?p=1_5_Ulkoiset-
analyysit. Luettu 13.2.2012.
Kulmala, H. 2012. Hinnoittelu – mitä se on käytännössä?
Luettavissa:
70
http://www.vtt.fi/proj/leanver/files/hinnoittelu_stateoftheart.pdf.
Luettu: 7.2.2012.
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38. Finlex 1978. Luettavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038. Luettu:
5.3.2012.
Liikenne- ja viestintäministeriö 2011. Julkisen liikenteen
suoritetilasto 2009. Luettavissa:
http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?
folderId=1551284&name=DLFE-11818.pdf&title=Julkaisuja
%2013-2011. Luettu: 16.2.2012.
Liikennevirasto 2011. Matka.fi. Luettavissa: http://www.matka.fi/.
Luettu 1.3.2012.
LUC Matkailu 2010. Tuotekehitys arjessa. Luettavissa:
http://matkailu.luc.fi/Tuotekehitys/Tuotekehitys_arjessa/Tuote.iw3
. Luettu 2.4.2012.
LUT 2011. Väitös: Kilpailuetu syntyy kyvystä tuottaa ja hyödyntää
resursseja. Luettavissa:
http://www.lut.fi/fi/lut/news/2011/sivut/20110117_vaitoskortelaine
n.aspx.
Luettu 2.2.2012.
Markkinointisuunnitelma 2012. Kysyntä, kilpailu ja segmentointi.
Luettavissa:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pag
es/kysynta_segmentointi.htm. Luettu 27.2.2012.
71
Mediaopas 2012. Brändi. Luettavissa:
http://www.mediaopas.com/sanasto/br%E4ndi/. Luettu 2.4.2012.
MEK 2011. Rajahaastattelututkimus – ulkomaiset matkailijat
Suomessa vuonna 2010. Luettavissa:
http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678
b004e73ed/e5e8ca881428badec22578b0001d200a/$FILE/
A171%20Rajahaastattelututkimus%202010.pdf. Luettu: 28.2.2012
Net Site Story 2012. Ansaitse itse sivuillasi. Luettavissa:
http://www.netsitestory.com/SEO/ansaitse_sivuilla.html. Luettu:
7.2.2012.
MTV3 2009. Kysely: Lama ei pelota matkailijoita. Luettavissa:
http://www.mtv3.fi/matkailu/ulkomaat/artikkeli.shtml/829523/mtv
3fi-kysely-lama-ei-pelota-matkailijoita. Luettu 26.2.2012.
Nikkanen, V. 28.2.2012. Tekijänoikeudet ja velvollisuudet.
Luettavissa: http://www.selko-e.fi/tekijanoikeus/tekijanoikeus.pdf .
Luettu: 28.2.2012.
Opinnet 2000. Tuote (tavara/palvelu). Luettavissa:
http://www.aedu.sakky.fi/opinnet/markkinointi/1tuote.htm. Luettu
31.3.2012.
Oulun yliopisto 2002. Laadun käsite ja tutkimusparadigmat.
Luettavissa:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514268741/html/c202.html. Luettu
2.4.2012.
Patentti- ja rekisterihallitus 2012. Osakeyhtiön
perustamisilmoitus. Luettavissa:
72
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/perustaminen.htm
l. Luettu 14.3.2012.
Pk-Rh 2009a. Tietoriskit. Luettavissa:
http://www.pk-rh.fi/riskilajit/tietoriskit/tietoriskit.html. Luettu
27.2.2012.
Pk-Rh 2009b. Henkilöriskit. Luettavissa:
http://www.pk-rh.fi/riskilajit/henkiloriskit/henkiloriskit.html.
Luettu: 27.2.2012.
Pk-Rh 2009c. Liiketoiminnan nelikenttäanalyysi SWOT.
Luettavissa: http://www.pk-rh.fi/riskilajit/liikeriskit/liiketoiminnan-
nelikenttaanalyysi-swot.html. Luettu: 27.2.2012.
Pohjolan liikenne 2012. Reittikartat. Luettavissa:
http://www.pohjolanliikenne.fi/fi/index/reittikartat.html. Luettu:
12.2.2012.
Pääkaupunkiseudun yrityskatsaus 2007. Toimipaikat 2007.
Luettavissa:
http://www.hsy.fi/seututieto/Documents/Yritystoiminta/Paakaupun
kiseudun_yrityskatsaus.pdf. Luettu 28.2.2012.
Riskianalyysi 2009. Luettavissa:
http://sec.cs.tut.fi/maso/materiaali.php?id=121. Luettu:
27.2.2012.
Samtrafiken 2008. Luettavissa:
http://www.samtrafiken.se/Samtrafiken/. Luettu 1.3.2012.
Savon ammatti- ja aikuisopisto 2012. Jakelu- ja
saatavuuspäätökset. Luettavissa:
73
http://www.aedu.sakky.fi/opinnet/markkinointi/1jakelu.htm.
Luettu: 4.4.2012.
Savonlinja Oy 2012. Vakiovuoroliikenne. Luettavissa:
http://www.savonlinja.fi/linjaliikenne/vakiovuoroliikenne.html.
Luettu: 12.2.2012.
Sivistyssanakirja 2012. Sponsori. Luettavissa:
http://suomisanakirja.fi/sponsori. Luettu 14.2.2012.
Strategy Train 2009. Strategy-Train -koulutusohjelman osat.
Luettavissa: http://www.strategytrain.eu/index.php?id=38&L=2.
Luettu 4.2.2012.
Slow movement 2012. What is slow travel. Luettavissa:
http://www.slowmovement.com/slow_travel.php. Luettu
31.1.2012.
Stat 2009. Luettavissa:
http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-27_001.html?s=7.
Luettu 26.2.2012.
Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 16.6.2004/516. Finlex 2004.
Luettavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040516 .
Luettu: 29.2.2012.
Teiss, T. 11.2.2012. Valkoinen Nenä Oy. Yrityksen osakas.
Haastattelu. Tampere.
Taloussanomat 2010. Hyvä, arvostettu, luotettava vai tunnettu
brändi? Luettavissa:
74
http://blogit.taloussanomat.fi/brandijohtaminen/?p=49. Luettu:
1.2.2012.
Taloussanomat 2012. Taloussanakirja. Luettavissa:
http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/sidosryhm
%E4/0. Luettu: 4.2.2012.
Tieto- ja viestintätekniikka 2010. Yritys ja liikeidea - Mitä, kenelle,
miten? Luettavissa:
https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?
pageId=8653281. Luettu 31.1.2012.
Tietosuojavaltuutetun toimisto 2012. Sähköisen viestinnän
tietosuojalaki. Luettavissa: http://www.tietosuoja.fi/2001.htm.
Luettu: 28.2.2012.
Tilastokeskus 2008. Toimialaluokitus 2008. Luettavissa:
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/63120.html.
Luettu 28.2.2012.
Tilastokeskus 2010. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa.
Luettavissa: http://www.stat.fi/til/ulkoy/2010/ulkoy_2010_2011-
11-25_kat_002_fi.html. Luettu 28.2.2012.
Tilastokeskus 2011. Palvelualojen toimialakatsaus 2011.
Luettavissa: http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-
22_004.html?s=2. Luettu 28.2.2012.
Tulos 2012. Digitaalisen markkinoinnin sanasto. Luettavissa:
http://www.tulos.fi/sanasto/. Luettu: 5.2.2012.
75
Vertaisverkko 2012. Google AdSense. Luettavissa:
http://www.vertaisverkko.com/googleadsense.php. Luettu:
11.4.2012.
Yrittäjät.fi 2012. Osakeyhtiön perustamistoimet ja yhtiömuodon
sääntely. Luettavissa:
http://www.yrittajat.fi/minustakoyrittaja/perustamistoimet/osakey
htio/. Luettu: 14.3.2012.
Yritys-Suomi 2012. Investoinnit. Luettavissa:
http://www.yrityssuomi.fi/web/guest/investoinnit. Luettu 2.2.2012.
76
Liitteet
Liite 1. Kevään aikataulutus
Vastuualueet vaihtelevat ryhmän sisällä. Sihteerivuoro vaihtuu
joka tapaamiskerta. Lisäksi joka esittelykerraksi arvotaan 2-3
puhujaa, jotka vaihtuvat. Tavoitteena on, että tekisimme
mahdollisimman paljon yhdessä asioita, mutta tiukan paikan
tullessa jaamme tehtävät tasapuolisesti.
Viikko 4
Liikeidean keksiminen, ryhmän kokoaminen, ensimmäisen
raportin palautus, myyntipuheen teko
Viikko 5
Sisäiset analyysit
Viikko 6
Yritysesseitten tekoa, Sisäisten analyysien esittämisen harjoittelu
Viikko 7
Liiketoimintasuunnitelman tekoa, yhteydenottoja yrityksiin,
ulkoisten vierihoitojen aloitus
Viikko 8
Loma
Viikko 9
Ulkoiset vierihoidot
Viikko 10
Liiketoimintasuunnitelman tekoa, lakiasioita, ulkoisten
vierihoitojen esityksen valmistelu
Viikko 11
Täsmennetyn liikeidean esityksen harjoittelu
Viikko 12
Intensiiviviikko77
Viikko 13
Yritysessee 2:n tekoa
Viikko 14
Vierihoito toimenpiteistä
Viikko 15
Perustyöstöä, HARJOTTELUA RUOTSIN KIELEN ESITYSTÄ
VARTEN
Viikko 16
Ruotsin matka
Viikko 17
Ruotsinkielinen esitys
Viikko 18
Kannattavuus
Viikko 19
Perustyöstöä, raportti pian valmis!!
Viikko 20
Lehdistötilaisuus, Lopulliset esitykset!
78
Liite 2. Kannattavuuslaskelmat
Asiakaskortti
AsiakasNimi Easier Finland OyOsoite Milla Koppelo, Senni Poranen,Puhelin Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,Sähköposti Aino Saajoranta Käyttö-
kieli:Konsultti suomiNimi Harri KariPuhelin 0207569543Sähköposti [email protected]
Päivämäärä 23.4.2012
Yhtiömuoto OsakeyhtiöPrh-maksu 350 €
Päätoimiala Nimike
Käynnit
© Uudenmaan TE-keskus 2005
Programming: Jussi Aikala, TE-keskus/Uusimaa
79
Käytössä olevat muuttujat:as.nimias.osoite
as.puhelinas.sähköposti
konsulttinimipuhelinsähköpostipäivämäärä
23.4.2012Easier Finland OyMilla Koppelo, Senni Poranen,Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,Aino Saajoranta
LIIKETOIMINTASUUNNITELMAAN
LIITTYVÄT LASKELMAT
80
23.4.2012 Easier Finland OyHarri Kari Milla Koppelo, Senni Poranen,0207569543 Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,
ALOITTAVA TASERAHAN TARVE (INVESTOINNIT) RAHAN LÄHTEET Korko Laina-aika (v)
0. Kiinteistöt ja maa-alueet 01. Vuokratakuu 0 Pankkilaina 0 5,0 % 5
2. Remontti 0 Finnvera 30000 5,0 % 5
3. Puh,fax,kopio 1 500 Muu laina 0 5,0 % 5
4. Atk koneet&ohj. 5 000 VIERAS PO YHT. 30 0005. Tuotantokon&lait 200 Osakepo rahana 2 5006. Kalusteet 0 Osakepo apporttina 5 0007. Tarvikkeet 0 Muu oma po rahana 08. Auto 0 Muu oma po app:na 09. Mallit, protot ym 0 Yritystuet 010.Markkin. invest. 10 350 OMA PO YHT. 7 50011.Kaupparek.mak. 35012.Muut yhteensä 013.Alkuvarasto 014.Kassareservi 5 01815.Käyt.pääoma yht. 15 08316.YHTEENSÄ 37 500 YHTEENSÄ 37 500
KUSTANNUSRAKENNE / MYYNTITARVE ("Tuloslaskelma")KUUKAUSITILIKAUSI 12
17.Oma nettopalkka(tarve) 0 018.+ Lainojen lyhennys 0 018a.- Poistot -140 -1 675 19.= Tulot verojen jälkeen 140 1 67520.+ Verot 24,50 % 0 021.= Bruttotulo(tarve) 140 1 67522.+ Lainojen korot 125 1 50023.= Käyttökate(tarve) 265 3 17524.Kiinteät kulut (alv 0%) 0 025. +Palkat ja palkkiot 6 875 82 50026. +Henkilösivukulut 4 263 51 15027. +Muut henkilöstösivukulut (Yrittäjän YEL) 0 028. +Kiinteistökulut 0 029. +Kone-,laite-, ja kalustokulut 1 138 13 65930. +Kuljetus- ja huolintakulut 0 031. +Ajoneuvokulut 0 032. +Matkakulut 400 4 80033. +Myynti ja markkinointikulut 488 5 85434. +Edustuskulut 81 97635. +Tutkimus- ja kehittämiskulut 81 97636. +Asiantuntijakulut 325 3 90237. +Vakuutukset 120 1 44038. +Hallintokulut 528 6 34139. +Muut liiketoiminnan kulut 41 48840.Kiinteät (25-39) yhteensä (alv 0%) 14 340 172 08541.=Myyntikate(tarve) (23+40) 14 605 175 26042.+Aineet&tarvikkeet (-ALV) 0 044.=LIIKEVAIHTO(TARVE) 14 605 175 26045.+ALV edelliseen 0,00 % 0 046.KOKONAISMYYNTI(TARVE) 14 605 175 260
kk viikko päivä tuntiMYYNTITARVE EUROA PER 14605 3357 671 84Aikamäärittelyt 1v = 12 kk 1vko = 5 pv
1kk = 4,35 vko 1pv = 8 h
81
23.4.2012 23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi, 0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen,
INVESTOINNIT = RAHAN TARVE
Nimike UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO Koneet & kal. erittelyKiinteistö 0 Nimi Uusi ApporttiMaa 0
00. KIINTEISTÖT JA MAA-ALUEET 0 0 0 7 % 0
Remonttitarpeet 0* työ 0Muuta 02. REMONTTI YHTEENSÄ 0 0 0 0
Puhelin&gsm 500 5000
Monitoimikone 1000 1000muuta 03. PUHELIN...YHTEENSÄ 1500 0 1500 1500
atk koneet 5000 50000
muuta 04. ATK YHTEENSÄ 0 5000 5000 5000 Yhteensä 0 0
Koje 0
Kone 0 Kalusteet erittelyLaitteet 0 Nimi Uusi ApporttiAsennus 200 200Muuta 0Koneet & kal. erittely 0 05. TUOTANTOKON & LAITT. YHTEENSÄ200 0 200 200
kalusteet Kalusteet erittely 0 06. Kalusteet yht 0 0 0 0
7. Tarvikkeet 0 0
8. Auto 0 0
9. Mallit, protot ym 0 0
Yhteensä 0 0
Käyntikortit 50Esitteet 200Kotisivujen perustaminen domain 10000KyltitMessustandi 100SuorapostitusMuutaMARKKINOINTI-INVEST. YHT. 10350 10350
12.Muut yhteensä 0 0
13.Alkuvarasto 0
KAIKKI INVEST. YHTEENSÄ 12050 5000 17050 6700 -1 675
UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO 25 %
-->
82
23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,
KIINTEÄT KUSTANNUKSET
1
Tilikauden pituus -> 12 kk kk VUOSI KTÖPO kk 12
Palkat vieraille 6 875 Valitse ALV:n 82 500 6 875 1 0palkan sivukulut 4 263 alhaalta osuus 51 150 4 263 1 0Työntekijöiden kiinteät palkat 11 138 oikea osto- 133 650 11 138 1
Oma nettopalkkatarve ALV- hin- 0 0 1 0Oma vero 24,00 % 0 kanta nasta 0 0 1 0Yrittäjäeläkkeen perusteena oleva palkkasumma 1
YEL-vakuutus -> 22,50 % 0,0 0 0 1 0
Vuokrat m2*€ 0 0% 0 0 0 1 0Sähkö/lämpö 23% 0 0 0 1 0Jätehuolto 23% 0 0 0 1 0Siivous 23% 0 0 0 1 0KIINTEISTÖKULUT 0 0 0 0
Korjaukset, huollot, ohj.päivitykset 100 23% 19 1 200 100 1 0Serverivuokra 1 200 23% 224 14 400 1 200 1 0Ohjelmistojen täydennys 23% 0 0 0 1 0Huollot ym 100 23% 19 1 200 100 1 0KONE-,LAITE JA KALUSTOKULUT 1 400 262 16 800 1 400
Kuljetukset 23% 0 0 0 1 0Huolinta 23% 0 0 0 1 0KULJETUS JA HUOLINTA 0 0 0 0
Matkakulut 400 0% 0 4 800 400 1 0Matkaliput 9% 0 0 0 1 0Majoitus 9% 0 0 0 1 0Muut 9% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 400 0 4 800 400
Myynti ja markkinointi 23% 0 0 0 1 0Mainonta 500 23% 93 6 000 500 1 0Messut 100 23% 19 1 200 100 1 0Myynnin edistäminen 23% 0 0 0 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 600 112 7 200 600
Edustus 100 23% 19 1 200 100 1 0Amm.lehdet,-kirjall. 9% 0 0 0 1 0Koulutus 100 23% 19 1 200 100 1 0Muuta 23% 0 0 0 1 0TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKULUT 100 19 1 200 100
ASIANTUNTIJAKULUT mm kirjanpito 400 23% 75 4 800 400 1 0Vahinko- ym. vakuutukset 120 0% 0 1 440 120 1 0Tapaturmavakuutukset 0% 0 0 0 1 0Vastuuvakuutukset 0% 0 0 0 1 0Muut vakuutukset 0% 0 0 0 1 0VAKUUTUKSET YHTEENSÄ 120 0 1 440 120
Puhelin 250 23% 47 3 000 250 1 0Tietoliikenne 300 23% 56 3 600 300 1 0Toimistokulut 100 23% 19 1 200 100 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0HALLINTOKULUT YHTEENSÄ 650 122 7 800 650
Auton vakuutukset 0% 0 0 0 1 0Auton käyttökulut 23% 0 0 0 1 0AJONEUVOKULUT 0 0 0 0
Muut kiinteät kulut 23% 0 0 0 1 0Pakkaustarvikkeet 23% 0 0 0 1 0Posti- ja pankkikulut 50 23% 9 600 50 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0MUUT KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ 50 9 600 50
YHTEENSÄ 14 958 617 179 490 14 958
83
TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT
€/kk 1 1 kk/V Vuosi- Sivukulut SivukulutHlö Nimike €/t t/pv p/vko vko/V palkka % vuodessa1 Senni Poranen 1500 1 1 11 16500 62 % 102302 Sonja Riippi 1500 1 1 11 16500 62 % 102303 Aino Saajoranta 1500 1 1 11 16500 62 % 102304 Milla Koppelo 1500 1 1 11 16500 62 % 102305 Roosa Rautiainen 1500 1 1 11 16500 62 % 102306 0 62 % 07 0 62 % 08 0 62 % 09 0 62 % 010 0 62 % 0
YHT 82500 51150
kk 12 vuosi tilikausiPALKAT 6875 82500 82500SIV.KUL 4263 51150 51150
YHTEENSÄ 11138 133650 133650
84
23.4.2012 Milla Koppelo, Senni Poranen,Harri Kari 0207569543 Easier Finland Oy Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,
MYYNTIBUDJETTI 1 Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6 Tuote 7 Tuote 8 Yhteensä HUOMAUTUKSIA(Vuosimyynti) klikkaus 0 0 0 0 0 0 0
My-määrä, yksikköä 1000000 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 0 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 200000 0 0 0 0 0 0 0 200000 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 200000 0 0 0 0 0 0 0 200000 Ostot/yksikkö sis alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Netto-ostot (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 0Myyntikate € 200000,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 200000 40 t/vkoMyyntikate % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100 % 47 vkoaProsenttiosuus myk:sta 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1880 tuntia/vMyyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit/yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 1880Valmistustunnit yht. 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235
Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16 Yhteensä HUOMAUTUKSIA(Vuosimyynti) 0 0 0 0 0 0 0 0
My-määrä, yksikköä 0 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 0 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 0 0 0 0 0 0 0 0 200000 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 200000 Ostot/yksikkö sis alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0Netto-ostot (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 0Myyntikate € 0 0 0 0 0 0 0 0 200000Myyntikate % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100 %Prosenttiosuus myk:sta 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %Myyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit / yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0 1880Valmistustunnit yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235
Desimaalien määräVaraston kiertoaika (kk) 0
23.4.2012 Milla Koppelo, Senni Poranen,Harri Kari 0207569543 Easier Finland Oy Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,MYYNTIBUDJETTI 1(Vuosimyynti)
Tuotenimi Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6 Tuote 7 Tuote 8 Alv yhtTuotenimi klikkaus
My-määrä, yksikköä 1000000Yksikköhinta , sis.alv € 0,05 Valitse alv-kanta -> 0% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ostot/yksikkö sis alv € Valitse alv-kanta -> 0% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Valmistustunnit/yksikkö
Tuotenimi Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16Tuotenimi
My-määrä, yksikköäYksikköhinta , sis.alv € Valitse alv-kanta -> 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ostot/yksikkö sis alv € Valitse alv-kanta -> 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Valmistustunnit/yksikkö
Kommentit:Klikkauksen hinta on 0,05Klikkauksia tulee tehdä vuodessa 1 000 000
Työtunteja viikossa 40 2739 klikkausta päivässäViikkoja vuodessa 47 114 klikkausta tunnissa
Alv-kanta // string Var. KPO23% 013% 0,259% 0,50% 0,75
11,5
23457
1012
0 1 2
85
23.4.2012
Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,
ALOITTAVA TASE
RAHAN TARVE (INVESTOINNIT) kk RAHAN LÄHTEET Korko Aika (v)
0.Kiinteistöt ja maa-alueet 0 Pankkilaina 5,0 % 5
1. Vuokratakuu 0 0 Finnvera 30 000 5,0 % 5
2. Remontti 0 Muu laina 5,0 % 5
3. Puh,fax,kopio 1 500 VIERAS PO YHT. 30 0004. Atk koneet&ohj. 5 000 Osakepo rahana 2 5005. Tuotantokon&lait 200 Osakepo apporttina 5 0006. Kalusteet 0 Muu oma po rahana7. Tarvikkeet 0 Muu oma po app:na 08. Auto 0 Yritystuet9. Mallit, protot ym 0 OMA PO YHT. 7 50010.Markkin. invest. 10 35011.Kaupparek.mak. 350 Käyttöpääoman korjaus12.Muut yhteensä 0 17 400 013.Alkuvarasto 0 Kassareservi/rahoitustarve14.Kassareservi 5 018 015.Käyt.pääoma yht. 15 08316.YHTEENSÄ 37 500 YHTEENSÄ 37 500 Täytyy mennä tasan
23.4.2012 Easier Finland OyHarri Kari Milla Koppelo, Senni Poranen,0207569543 Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,
TULOSVERTAILU JA KRIITTINEN PISTE
HERKKYYSANALYYSI KRP100 % 95 % 90 % 80 % 70 %
MYYNTITARVE(alv 0%) 175 260 175 260 175 260 175 260 175 260 88 %LIIKEVAIHTO (alv 0%) 200 000 190 000 180 000 160 000 140 000EROTUS 24 740 14 740 4 740 -15 260 -35 260
Tasevertailu
Käyttöpääoma yhteensä 15 083Käyttöpääoman korjaus
Kassareservi 5 018
Investoinnit yhteensä = rahoitustarve 37 500Rahoitus yhteensä 37 500Kassareservi/lisärahoitustarve 0
86
23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen,
Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,3v TULOSENNUSTE
Muutos prosenttia edelliseen vuoteen 5 % 5 %
1 vuosi >->> 2 vuosi >->> 3 vuosiMyyntituotot 200 000 210 000 220 500Myynnin oikaisuerät 0 0 0Liikevaihto 200 000 210 000 220 500Varastomuutos 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0Tuotot yhteensä 200 000 210 000 220 500Materiaalit ja palvelut 0 0 0Ostot tilikauden aikana 0 0 0Ostojen oikaisuerät 0 0 0Varastomuutos 0 0 0Ulkopuoliset palvelut 0 0 0Henkilöstökulut 0 0 0Palkat ja palkkiot -82 500 -86 625 -90 956 Henkilösivukulut -51 150 -53 708 -56 393 Muut henkilöstösivukulut 0 0 0Poistot -1 675 -1 675 -1 675 Liiketoiminnan muut kulut 0 0 0Vapaaehtoiset henkilöstökulut 0 0 0Toimitila- ja kiinteistökulut 0 0 0Kone-, laite-, ja kalustokulut -13 659 -14 341 -15 059 Kuljetus-ja huolintakulut 0 0 0Ajoneuvokulut 0 0 0Matkakulut -4 800 -5 040 -5 292 Myynti- ja markkinointikulut -16 204 -6 146 -6 454 Edustuskulut -976 -1 024 -1 076 Tutkimus- ja kehittämiskulut -976 -1 024 -1 076 Asiantuntijakulut -3 902 -4 098 -4 302 Vakuutuskulut -1 440 -1 512 -1 588 Hallintokulut -6 341 -6 659 -6 991 Muut liiketoiminnan kulut -488 -512 -538 Liikevoitto -tappio 15 890 27 636 29 101Rahoitustuotot ja -kulut -1 500 -1 313 -938 Voitto (tappio) ennen sat. eriä 14 390 26 323 28 164Satunnaiset erät 0 0 0Satunnaiset tuotot 0 0 0Satunnaiset kulut 0 0 0Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 14 390 26 323 28 164Tilinpäätössiirrot 0 0 0Tuloverot -3 526 -6 449 -6 900 Muut välittömät verot 0 0 0Tilikauden voitto (tappio) 10 864 19 874 21 264
Alkukassa 20 100 32 639 46 688Tilikauden voitto (tappio) 10 864 19 874 21 264Poistot 1 675 1 675 1 675Lainojen lyhennys 0 -7 500 -7 500 Loppukassa 32 639 46 688 62 127
Huom! Voit pudotusvalikoiden lisäksi korjata lukuja suoraan 2. ja 3. vuoden kohdalle taulukkoon!
87
23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy
0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,LIITE LOMAKKEESEEN TM 3.25 (starttiraha)
Suunniteltu Pääoman tarve
rahoitus Investoinnit (rakennukset, koneet, kalusteet) 17 400Käyttöpääoma (1-2 kk:n kulut + käteisvarat) 15 083Kustannusylitysvaraus (sisältyy käteisvaroihin) 5 018
Yhteensä 37 500
Rahoitus
Oma rahoitus 7 500Muiden sijoitukset yritykseenLainat 30 000Avustukset ja tuet 0
Yhteensä 37 500
U
Kannattavuus Tavoitetulos (Yrittäjän oma nettopalkka 1. Vuonna) 0 Verot + lainojen lyhennys 1 675 RAHOITUSTARVE 1 675
Korot, muut rahoituskulut 1 500 KÄYTTÖKATETARVE 3 175
+ kiinteät kulut
+Palkat ja palkkiot 82 500+Henkilösivukulut 51 150
+Muut henkilöstösivukulut 0+Kiinteistökulut 0
+Kone-,laite-, ja kalustokulut 13 659+Kuljetus- ja huolintakulut 0
+Ajoneuvokulut 0+Matkakulut 4 800
+Myynti ja markkinointikulut 5 854+Edustuskulut 976
+Tutkimus- ja kehittämiskulut 976+Asiantuntijakulut 3 902
+Vakuutukset 1 440+Hallintokulut 6 341
+Muut liiketoiminnan kulut 488172 085
= MYYNTIKATETARVE 175 260+aineet ja tarvikkeet 0+työntekijöiden muuttuvat palkat sivukuluineen+muut muuttuvat
V
Liikevaihto =LIIKEVAIHTO[tarve] 175 260
88
23.4.2012Harri Kari Easier Finland Oy0207569543 Milla Koppelo, Senni Poranen, Roosa Rautiainen, Sonja Riippi,
FINNVERA:N LAINA
Suunniteltu rahoitusPääoman tarve € Rahoitus €Rakennukset ja maa-alueet 0 Finnvera Oyj:n laina 35 000Koneet ja kalusto 6 700 Muut pitkäaikaiset lainat 0Käyttöpääoma 20 100 MEK sponsori 10 000Yrityksen kehittäminen 10 700 Oma rahoitus 5 000
Yhteensä 37 500 Yhteensä 50 000
Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3Myyntituotot 200 000 210 000 220 500 alv 0 0 0Liikevaihto 200 000 210 000 220 500Aineet ja tarvikkeet 0 0 0Henkilöstökulut -133 650 -140 333 -147 349 Vuokrat 0 0 0Liiketoim. muut kulut -48 785 -40 357 -42 375 Käyttökate 17 565 29 311 30 776Rahoituskulut -1 500 -1 313 -938 Verot 25 % -3 526 -6 449 -6 900 Rahoitustulos 12 539 21 549 22 939Poistot -1 675 -1 675 -1 675 Nettotulos 10 864 19 874 21 264Muut tuotot/kulut 0 0 0Kokonaistulos 10 864 19 874 21 264
Alkukassa 20 100 32 639 46 688Tilikauden voitto (tappio) 10 864 19 874 21 264Poistot 1 675 1 675 1 675Lainojen lyhennys 0 -7 500 -7 500 Loppukassa 32 639 46 688 62 127
89
Prh-maksuYksityinen elinkeinonharjoittaja 75 €Avoin yhtiö 180 €Kommandiittiyhtiö 180 €Osakeyhtiö 350 €Osuuskunta 350 €
Yhteisöverokanta 24,50 %
alv 23,00 %13,00 %9,00 %0,00 %
YEL 22,50 %
Pudotusvalikot -> Kasvu % KPO-var. KPO-kor. Tilikausi0,0 % 1 -3 183,0 % 2 -2 125,0 % 3 -1 6
10,0 % 4 0 720,0 % 5 1 830,0 % 6 2 950,0 % 3 1075,0 % 11
100,0 % 13150,0 % 14200,0 % 15300,0 % 16500,0 % 17
Km-korvaus 0,45 €
Protect Unprotect
90