DIAGNOOSIEN TULKINTAA

Jokihelmen opisto, Haapavesi 26.8.2013

Ulla Pakanen-Wallin, psykologi

Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti

Koulu, oppilaat, henkilökunta Samanlaista vai erilaista kuin ennen?

Yhteiskunnan muutos lienee kiistämätön, missä se näkyy ja tuntuu?

Onko opetustyö palveluammatti? Jos on, niin miten palvelu, kasvatus ja opetus kuuluvat yhteen?

Kansankynttilä, koko yhteisön tukipylväs ja sivistäjä Opettaja Kasvattaja Verkostotyöntekijä Diplomaatti Tulkki Leipätyön tekijä Välimuoto vai jotain muuta?

Mitä kieltä käytämme? (aika, paikka, tilanne) Kuinka monta kieltä hallitsemme?

• perheen kieli

• ystävien kieli

• jokaisen oma, yksilöllinen kieli

• työn/ammatillisuuden kieli

• diagnoosien kieli

• yhdistystoiminnan kieli

• harrastusten kieli

• ym. Miten pääsisimme puhumaan yhteistä kieltä?

Joskus tarvitaan tulkkia – monikulttuurisuus lisääntyy

Kannattaa muistaa: ”Kieli on pieni kappale, mutta sillä saa paljon aikaan.” Kivennapa

Mihin diagnoosia tarvitaan?

… vai onko se turha…

haitallinen?

Diagnoosi on parhaimmillaan ohje, kuinka eletään!

ADHD

• keskeisiä oireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja

impulsiivisuus. Eri ikävaiheissa oireet voivat ilmetä eri

tavoin, usein samanaikaisesti myös muita häiriöitä.

• todetaan vähintään kuusi tarkkaamattomuusoiretta sekä

vähintään kolme yliaktiivisuus- ja kolme

impulsiivisuusoiretta, jotka ovat kestäneet ainakin kuusi

kuukautta.

• Oireita tulee ilmetä useammassa kuin yhdessä tilanteessa,

esimerkiksi kotona ja koulussa.

• Oireiden voimakkuus ja vaikeus voivat vaihdella eri

tilanteissa, mutta oireista on selkeästi haittaa

toimintakyvylle.

Impulsiivisuus. Vähintään kolme seuraavista oireista on

kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat

haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia:

• 1) Henkilö vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat

valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä

kysymyksiä.

• 2) Henkilö ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa

vuoroaan peleissä tai ryhmissä.

• 3) Henkilö keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva

(esimerkiksi tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin).

• 4) Henkilö puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon

tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä.

Hyperaktiivisuus. Vähintään kolme seuraavista oireista

on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat

haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia:

• 1) Henkilö liikuttelee usein levottomasti käsiään tai

jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan.

• 2) Henkilö lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla

tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä.

• 3) Henkilö juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä

se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä

pelkkänä levottomuuden tunteena).

• 4) Henkilö on usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei

onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin.

• 5) Henkilö on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä

aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön

mukaan tai ulkoisista vaatimuksista.

Keskittymiskyvyttömyys. Vähintään kuusi seuraavista

oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet

ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden

poikkeavia:

• 1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin

epäonnistuu usein tai Henkilö tekee

huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa

tehtävissä.

• 2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein.

• 3) Usein Henkilö ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle

puhutaan.

• 4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien

valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu

uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää

ohjeita).

Jatkuu…

• 5) Kyky järjestää tehtäviä ja toimintoja on usein

huonontunut.

• 6) Usein Henkilö välttää tai kokee voimakkaan

vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat psyykkisen

ponnistelun ylläpitämistä, kuten esimerkiksi läksyt.

• 7) Henkilö kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä

tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita,

kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja.

• 8) Henkilö häiriintyy usein helposti ulkopuolisista

ärsykkeistä.

• 9) Henkilö on usein muistamaton päivittäisissä

toiminnoissa.

Käytöshäiriö

• Lasten ja nuorten käytöshäiriölle on ominaista toistuva ja

itsepintainen muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja

rikkova käytös.

• Käytökselle on ominaista aggressiivisuus, toisten

omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen

rikkominen.

• Lievemmät käytöshäiriöt voivat korjaantua ilman hoitoa

etenkin, jos käytöshäiriö on reaktio perheen tai ympäristön

tilapäiseen stressiin.

• Vakavammat käytöshäiriöt ovat usein itsepäisiä, vuosia

kestäviä ja asteittain pahentuvia.

Käytöshäiriöt, ICD 10- F63

• Toistuvat raivokohtaukset

• Näpistelyhimo eli kleptomania

• Tuhopoltto eli pyromania

• Pelihimo

• Karvojennyppimishäiriö eli trikotillomania

• Tarkemmin määrittelemätön käytös- ja hillitsemishäiriö

Autismin kirjosta Neurobiologinen tausta

Psykologiset teoriat

Mielen teoria - Theory of Mind Osien ja kokonaisuuksien hahmottuminen - Koherenssiteoria Toiminnan ohjauksen pulmat - Eksekutiivisuus

Autistiset käyttäytymispiirteet - opitut toimintamallit Diagnosoidaan käyttäytymisen perusteella Kasvatuksellinen opetus ja kuntoutus tuloksellista Lääkinnälliset vaikutukset erittäin yksilöllisiä

Laaja-alaiset kehityshäiriöt ICD 10, F84 • Lapsuusiän autismi • Epätyypillinen autismi Alkamisiältään oireiltaan Sekä alkamisiästään että oireiltaan • Rettin oireyhtymä • Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava

(disintegratiivinen) kehityshäiriö • Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja

kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä hyperaktiivisuuden häiriö

• Aspergerin oireyhtymä • Muu määritetty laaja-alainen kehityshäiriö • Määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö

Intohimoinen asialleen omistautuja…

ryhmätyöt eivät vahvoja puolia…

jumiutuu helposti.. ei näytä kuuntelevan opetusta ---- puuhaa omiaan

…. on kuitenkin kuullut kaiken!

kiinnostunut aikuisista

…ei viihdy lasten kanssa..

visualisti… analysoija, luokittelija, järjestäjä IHAN TAVALLINEN TYYPPI

puhuu loputtomasti omasta mieliaiheestaan…. omaperäinen ajattelija

tunteen paloa … pömpeleitä ja raivokohtauksia

HÄIRIINTYY HELPOSTI joutuu helposti kiusatuksi..

ehkä kiusaa itsekin?

äänet, hajut, valot häiritsevät - aistiherkkyyttä

unohtuu omiin ajatuksiin..

joko-tai-tyyppi…

Taipumusta musta-valko-ajatteluun

TÄYDELLISYYS TAVOITTEENA

Sanalliset ohjeet eivät aina saavuta häntä…

Tehtävien aloittaminen ja lopettaminen

pulmallista… KERÄILIJÄ

Totuuden torvi

Ruokalassa ongelmia?

Pomottamisen taipumuksia

Kietoo aikuisen pikkusormensa

ympärille…

Välituntien hiippari

ja yksinolija… pihan

kaukaisimmat nurkat

kiinnostavat…

ARJEN TAIDOT

HUKASSA…KENGÄNNAUHAT

JA PERUNAN KUORIMINEN?

Puhetta ja touhua riittää…

häiritsee muiden

työskentelyä…

Aspergerin oireyhtymä - Pulmia seuraavilla alueilla (Gillberg & Gillbergia 1991 mukaillen) 1. Sosiaalinen vuorovaikutus •kontaktit samanikäisiin vähäisiä •sosiaalisen vuorovaikutuksen ”koodit” vaikeita ymmärtää •tilanteeseen sopimatonta käyttäytymistä, suorapuheisuutta 2. Kiinnostuksen kohteet usein ”yhden asian miehiä ja naisia” oma kapea-alainen kiinnostuksen kohde syrjäyttää kaikki muut puuhat kohteet voivat vaihdella, mutta intensiteetti ja paneutuminen säilyä

3. Rutiineihin ja harrastuksiin juuttuminen pakonomainen tarve luoda rutiineja ne voivat hallita sekä henkilön itsensä että ympäristön ihmisten olemassaoloa

4. Puheen ja kielen kehitys myöhäinen puheen kehitys puhe jo pienenä huoliteltua, pikkuvanhaa ja virheetöntä, muodollista ja pikkutarkkaa äänenkäyttö ja puhemelodia omaperäinen; esim. konemaisuus, kimeys sisällön ymmärtämisessä ongelmia, kuvaannolliset ilmaisut tuottavat usein väärinkäsityksiä…. taipumusta ymmärtää asiat konkreettisesti 5. Ei-sanallinen kommunikaatio niukka eleiden ja ilmeiden käyttö kömpelö kehonkieli hankaluuksia ymmärtää ja tulkita sanattomia viestejä ilmeitä ja eleitä ”väärissä” asiayhteyksissä omalaatuinen, tuijottava katse

6. Motorinen kömpelyys joko hieno- tai karkeamotoriikassa… tulee ilmi neurologisissa tutkimuksissa

Erityisiä voimavaroja Muisti - monilla erittäin hyvä - ”valokuvamuisti” - tapahtuma- ja tilannemuisti…. asioita mielessä kuin videonauhalla - paikkaan, karttaan orientoituminen loistava… toisilla hyvin suppea Paneutuminen omiin kiinnostuksen kohteisiin - ”tiedemiespsyyke” … aikaansaanut monta merkittävää löytöä ja keksintöä - valtava energisyys ja kärsivällisyys motivoivia asioita kohtaan -huolellisuus ja täsmällisyys Omaperäinen sanallinen ilmaisu ja näkemys ympäristöstä Tulevia muusikoita, maalareita, kirjailijoita ym. taiteilijoita ? Tietotekniikan osaajia Aistien erilaisuus… herkkyyksiä eri alueilla kuten kuulo, näkö, haju, maku, tunto… Rehellisyys Sääntöjen noudattaminen

Kyseessä aina kommunikoinnin ongelma oppilaan sujuva puhe voi hämätä puhe ei välttämättä mene perille Näistä on ollut apua selkeä puhe – vältä rönsyilyä ja runsaita kielikuvia selkeät ohjeet ja niiden näkyväksi tekeminen visualisointi – sosiaaliset tarinat strukturointi, asioiden aikatauluttaminen näkyväksi kellot ja kalenterit tärkeitä

Lasten ja nuorten masennus ja

mielialahäiriöt

• Kouluikäisen masennus (6–12 v) ilmenee usein

alakuloisena mielialana, ilmeinä ja eleinä.

• Leikkien aiheisiin liittyvät hylkäämiset, menetykset,

moitteet, vahingoittaminen, myös kuolema ja itsemurha

voivat olla esillä.

• Usein masennus voi ilmetä

– väsymyksenä,

– keskittymiskyvyttömyytenä,

– erilaisina somaattisina oireina

– aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina

Masennus

• Nuoren (12–18 v) masennus voi muistuttaa kouluikäisten

masennusta.

• Varhaisnuorilla (12–14 v) masennus ilmenee usein joko

ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä.

• Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin ja

oirekuva alkaa vastata lisääntyvässä määrin aikuisten

masennustiloja ja masentuneisuutta.

• Masennuksen ydinoireet nuorilla ovat aikuisten tavoin

masentunut mieliala, mielihyvän kokemisen menetys ja

väsymys.

Jatkuu…

• Mielialan muutos voi ilmetä itkuisuutena, ärtyisyytenä tai

vihaisuutena.

• Tärkeiden asioiden aloittaminen on vaikeaa, jopa

ylivoimaista ja nuori vetäytyy pois harrastuksistaan ja

kavereistaan.

• Vanhemman tai opettajan tulee aina kysyä lapselta tai

nuorelta avoimesti ja suoraan.

• Masennuksesta kysyminen ei aiheuta oireita, vaan voi

päinvastoin lievittää niitä, jos ja kun lapsi tai nuori kokee

tulevansa myötäelävästi ymmärretyksi pahassa olossaan

Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla

• syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken tauteja

• voi ilmetä joko sairaalloisena laihduttamisena tai

ahmimisena

• laihuushäiriö alkaa tyypillisimmillään nuoruusiän

alkuvuosina, 12–16 vuoden iässä

• ahmimishäiriö alkaa usein vasta nuoruusiän

loppuvaiheessa.

• liittyy usein myös muu psykiatrinen häiriö, tavallisimmin

masennus tai ahdistuneisuushäiriö sekä pakko-oireisen

persoonallisuushäiriön piirteitä, kuten täydellisyyden

tavoittelua, pikkutarkkuutta ja joustamattomuutta

Pakko-oireet

• Pakko-oireiselle häiriölle on ominaista pakkoajatukset tai

pakkotoiminnat.

• Pakkoajatukset ovat toistuvia mieleen tunkeutuvia

epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia, jotka

eivät ole luonteeltaan vain liiallista arkielämän asioista

huolehtimista.

• Tavallisimmat pakkotoiminnat ovat toistuva peseminen tai

siivoaminen, tarkistaminen, laskeminen, järjestely,

kyseleminen ja toistuvien rauhoittavien vakuutusten

vaatimus ja pakonomainen rukoilu

• Lievät ja ajoittain ilmenevät pakkoajatukset ja toiminnot

ovat hyvin yleisiä.

• Voimakkaampina niitä ilmenee pakko-oireisen häiriön

lisäksi monien muiden psykiatristen sairauksien

yhteydessä, mm. vakavissa masennustiloissa, monissa

muissa ahdistuneisuushäiriöissä ja muissa

elimellisoireisissa häiriöissä, Touretten oireyhtymässä ja

syömishäiriöissä

• Varsinaisessa pakko-oireisessa häiriössä pakkoajatukset

ja pakkotoiminnot aiheuttavat merkittävää kärsimystä

• Stressi lisää pakko-ajatuksia ja -toimintoja

PUHE- JA KIELIHÄIRIÖIDEN LUOKITTELU OIREEN

MUKAAN

(Pirjo Korpilahti kirjassa ”Kommunikoinnin häiriöt”)

• artikulaatiohäiriöt

• viivästynyt puheen- ja kielenkehitys

• kielenkehityksen erityisvaikeus (SLI) (dysfasia), (F80)

• puheen sujuvuuden häiriöt

• puhe-elinten motoriikan häiriöt

• nasaliteetin häiriöt

• äänihäiriöt

• puhumattomuus

• kieliopillisen kehityksen häiriöt

• luki-häiriöt

OPPIMINEN JA KIELEN KEHITYKSEN

ERITYISVAIKEUS

• puheen tuottamisen vaikeudet

• puheen ymmärtämisen vaikeudet

• nimeämisvaikeudet

• sanavaraston niukkuus

Liittyy mahdollisesti myös

• tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeus

• oman toiminnan ohjaamisen vaikeus

• kielellisen tietoisuuden heikkous

• oman kehon liikkeiden hallinnan vaikeus

• lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet

• aikakäsitteet vaikeita

• aritmeettiset vaikeudet

• rahankäyttöön liittyvät vaikeudet

• pelien sääntöjen oppiminen työlästä

• huumorin ymmärtämisen vaikeus

Hahmottamisvaikeuksien vaikutuksen

oppimiseen

• ongelmia voi olla seuraavilla alueilla:

• kirjoittaminen

• matematiikka

• taitoaineet

• liikunta (ryhmäliikunta, pallopelit)

• sosiaaliset suhteet

• ajan hallinta

• kokonaisuuden/osien hahmottaminen

• itsearviointi

KUINKA MONTA TUNTIA ELÄMÄSTÄÄN LAPSI/NUORI

ON PERUSKOULUSSA, LUKIOSSA JA

AMMATILLISISSA OPINNOISSA?

• JOKAINEN OPPILAS ON HYVÄ JOSSAKIN

• KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ PUUTTUA

• YHDENKIN IHMISEN TUKI ON TÄRKEÄ

• HUOLEHDI ITSESTÄSI, ETSI TUKEA ITSELLESI

• ÄLÄ JÄÄ YKSIN MIETTIMÄÄN

• TSEMPPIÄ ELÄMÄÄN