YLIVIESKAN SEUTUKUNTA

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017

Ylivieskan seutukuntayhdistys ry.

Seutuvaltuusto 21.12.2016

2

Sisällysluettelo

1. TOIMINTA-AJATUKSEN PÄIVITTÄMINEN VUONNA 2017 ................................................ 3

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS KEHITTÄMISSTRATEGIA........................................... 3

3. SEUTUKUNTATYÖN PAINOPISTEET JAtoimenpiteet ........................................................ 4

3.1 Hanketyö ................................................................................................................................ 4

3.2 Edunvalvonta ......................................................................................................................... 5

3.3 Alue- ja kehittämisvyöhyketyö ............................................................................................. 7

4. Numeeristen ja laadullisten tavoitteiden seuranta ....................................................... 7

4.1. Tilastollinen seuranta .......................................................................................................... 7

4.2. Kärkiprojektit numeeriset ja laadulliset tavoitteet ........................................................... 9

5. SEUTUKUNTATYÖN ORGANISOINTI 2017 ..................................................................... 11

Henkilöstösuunnitelma ............................................................................................................. 11

6. BUDJETTI ......................................................................................................................... 12

7. YHDISTYKSEN HALLINNOIMAT EU-HANKKEET 2017 .................................................... 13

8. Seuturahoitus 2017 ........................................................................................................ 18

3

1. TOIMINTA-AJATUKSEN PÄIVITTÄMINEN VUONNA 2017

Seutukuntayhdistyksen toiminta-ajatus perustamisvuodesta 1996 lähtien on pysynyt lähes ennallaan:

”Seutukuntayhdistyksen toimii hajautetusti jäsenkunnissa, seutukunnan jäsenkuntien edunvalvonta- ja kehi-tysorganisaationa, erityisesti edistämällä ja ohjaamalla Ylivieskan seutukuntaan aluekehitysvaroja kuntien elinkeinoelämän, II-asteen ja korkea-asteen koulutuksen kehittämiseen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteis-työn edistämiseen.

Seutukuntayhdistys valvoo seutukunnan etuja seudun elinkeinoelämän, ammatillisen koulutuksen ja seutu-kunnan kuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Seutukuntayhdistys edistää seutukun-nan kuntien tavoitteiden mukaista yhteistyötä lähiseutukuntien ja kuntien kanssa sekä yhteistyötä seutu-kunnan kuntien kannalta tärkeissä kehittämisvyöhykkeissä lähialueella.”

Seutukuntayhdistys perustettiin Suomen EU:n jäsenyyden tuoman ohjelmaperusteisen rakennerahastojen hyödyntämiseen, alueyhteistyön edistämiseen ja edunvalvontaan ammatillisen koulutuksen ja saavutetta-vuuden teemoissa. Vuosi 2017 merkitsee ison maakuntahallinnon uudistuksen konkreettista etenemistä, joka merkitsee kuntien roolin muuttumista elinvoiman kehittämiseen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjes-täminen joko isäntäkunta tai kuntayhtymillä päättyy 1.1.2019 ja siirtyy kokonaan kunnilta pois. Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminta myös lakkaa ja kuntayhtymäorganisaatio puretaan ja kuntien jäsenyys maakun-taliitossa päättyy. Kuntien merkittävimpänä edunvalvontajärjestönä jatkaa Suomen kuntaliitto. Maakunta-valtuustoihin valitaan 2018 maakuntavaaleissa edustajat. Yksittäisen kunnan kannalta tilanne maakuntata-solla oleellisesti muuttuu, koska maakuntaliittoon ei ole kunnilla enää jäsensidosta ja maakuntahallinto muuttuu valtionviranomaisluonteiseksi, jolla kuitenkin on maakuntavaltuusto ja -hallitus. Ely -keskus myös lakkaa ja tehtävät siirtyvät uudelle maakuntahallinnolle. Aluehallintouudistus vaikuttaa aluekehitykseen tai kuntien/alueitten elinvoiman kehittämiseen.

Rakennerahastojen hallinta siirtyy yhdelle organisaatiolle, maakuntahallinnolle. Uuden rakennerahastokau-den 2021 – 2027 valmistelu on alkanut. Nykyinen rakennerahastokausi jatkuu vuoteen 2020 saakka ja osit-tain vielä vuodelle 2021. 2017 valmistellaan nykyisen rakennerahastokauden 3 vuoden jakson uudet kehitys-projektit. Kuntien kantokyvyn kannalta tapahtuu muutoksia. SOTE -uudistus kiristää kuntien taloutta ja seu-tukuntayhdistyksen jäsenkunnissa tilanne on erilainen sen suhteen, miten SOTE-palveluita on järjestetty.

Edellä mainituista syistä alla on ehdotus tarkennetuksi toiminta-ajatukseksi.

”Seutukuntayhdistyksen toiminta perustuu jäsenkuntiensa elinvoiman vahvistamiseen ja kehittämiseen eri-tyisesti edistämällä ja ohjaamalla aluekehitysvaroja jäsenkuntien kannalta toimenpiteisiin, joilla työvoiman saatavuutta, osaamista ja elinkeinoelämän edellytyksiä parannetaan ja kehitetään.

Seutukuntayhdistys valvoo jäsenkuntien etuja elinkeinoelämän, ammatillisen koulutuksen ja kuntien toimin-taedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi elinvoiman vahvistamisessa. Seutukuntayhdistys edistää jä-senkuntien tavoitteiden mukaista yhteistyötä lähikuntien ja -seutujen kanssa sekä yhteistyötä jäsenkuntien kannalta tärkeissä kehittämisvyöhykkeissä lähialueella.”

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS KEHITTÄMISSTRATEGIA

Ylivieskan seutukuntayhdistyksen aluekehitystyö 2017 perustuu uuteen EU:n 2014+ ohjelmakauteen (2014 – 2020) valmisteltuun seutustrategiaan YSK2014+, joka kiinteästi liittyy kuntastrategioihin ja OEK2020 osaamisstrategiaan (II-asteen ja korkea-asteen ja seutukuntien yhteinen strategia). Maakuntauudistuksella on huomattavia vaikutuksia seutukuntayhdistyksen jäsenkunnille ja se tulee näkymään 2017 toimintaympä-ristön muutoksessa ja siihen varautumiseen aluekehitystyössä.

4

Seutukuntayhdistys osallistuu 2017 aktiivisesti jäsenkuntiensa edustajana maakuntaohjelman toteuttamis-suunnitelman toteuttamiseen 2017 – 2018 ja osallistuu uuden maakuntaohjelman 2018 – 2020 ja uuden oh-jelmaperusteisen maakunnallisen suunnittelujärjestelmän kehittämiseen. Tämä edesauttaa seutukuntayh-distyksen roolin tarkennusta ja mahdollisten muutosten hallintaa tehtäviin suhteessa kuntien elinvoiman kehittämiseen. Tärkeimmät toimielimet ovat seutukuntayhdistyksen jäsenkuntien hanketiimi (elinkeinovas-taavat kunnista) ja seutuhallitus. Maakuntauudistuksen elinkeino ja työvoima sekä aluekehitys ja rahoitus -työryhmään kuuluvat Miia Himanka elinkeinotiimistä ja seutuhallituksesta Terho Ojanperä ja Pohjois-Pohjanmaan liiton elinvoimaryhmässä on Timo Kiema. Seutustrategia päivitetään 2016 syksyllä ja se saa-daan vuoden 2017 alussa toteutusvaiheeseen. Ylivieskan kaupunki on päättänyt tehdä selvityshankkeen Yli-vieskan kaupungin uudesta tilanteesta elinvoiman kehittämisessä laaja-alaisesti maakuntahallinnon uudis-tuksessa. Uusi Ylivieska -selvityksessä seutukuntatyöhön on rajanpintaa selvityshankkeen osioissa ”aluekehi-tysresurssien keskittäminen ja kahden tai useamman kunnan välisen yhteistyön lisääminen”. Vastaavasti, jos syntyy muita selvityshankkeita seutukuntayhdistyksen jäsenkunnissa, seurataan niitten tuloksia. Osallistu-taan tarpeen mukaan jäsenkuntien selvitystöihin tai muihin neuvotteluihin, joilla on rajapinta ja vaikutusta aluekehitystyöhön, jota seutukuntayhdistys edistää ja toteuttaa tällä hetkellä.

Seutukunnan ja seutukunnan kuntien kannalta yritysten kehittämisen keskeiset kärkihankkeet meneillä ole-vaan EU:n ohjelmakauteen päättyvät 2017 lopussa ja valmistelutyö kiihtyy vuoden 2017 alussa, kun uudet kärkihankkeet valmistellaan. 2016 syksyn hakuun on jo laitettu kiireellisimpiä uusia hankkeita. 2016 neljän seutukunnan seutujohtajat ovat kokoontuneet ja yritysneuvojien kanssa on aloitettu hankeideoita kartoit-taminen neljän seutukunnan yhteisistä ja seutukunta/kuntalähtöisistä uusista hankkeista vuoden 2017 ke-vään ja viimeistään 20i7 syksyn rakennerahastohakuihin.

Seutukuntayhdistys keskittyy aluehallinnonuudistuksen vaikutuksiin kunnissa ja kuntien elinvoiman kehit-tämiseen. SOTE:n itsehallintoalueitten toiminnan käynnistyy 1.1.2019. Seutukuntayhdistys tarvittaessa jär-jestää SOTE:n seutukuntakohtaisia tai lähiseutukuntien kanssa yhteistyössä kuulemis- ja keskustelutilai-suuksia. SOTE -rakenteen muutokset vaikuttavat yksittäisiin kuntiin, mutta myös koulutusresursseihin ja hy-vinvointiyrittäjyyden kehittämiseen. Tämä on iso haaste seutukuntayhdistykselle ja kunnille ja alueen edun-valvonnan kannalta edelleen ja voimistuu 2017.

3. SEUTUKUNTATYÖN PAINOPISTEET JATOIMENPITEET

3.1 Hanketyö

a. Käynnissä olevat kärkihankkeet/selvitykset, yritystoiminnan suoraan kehittämiseen ja kuntien elinkeinollisten toimintaympäristöjen kehittämiseen (seutuorganisaatioiden/kuntien/kuntien elinkeinoyhtiöiden/OEK-organisaatioiden hallinnoimat; Rajaton/mikroyritysten liiketoiminnan kehittäminen, PK-yritysten viennin askeleet/yritysten viennin kehittäminen, Tuottava Työ/työhyvinvoinnin kehittäminen, PPVerkkopalvelu/Hanhikivi/suurhankeisiin yritysten akti-vointi, Teollinen Internet/tuotannolliset yritykset, MikroY/soveltava tutkimus mikroyritysten kasvun kiihdyttämiseen, Kevyet Kestävät Rakenteet/kennorakenteet konepajateollisuudessa, Me-ripohjola Metalli/konepajojen liiketoiminnan/erikoislujien terästen käytön edistäminen ja Eteenpäin/pitkäaikaistyöttömien aktivointi, Visit Kalajoki/yritysten kv-valmennus ja Oulu South Crea/luovan alan yritysten liiketoiminnan kehittämiskartoitus) saatetaan pääasiallisesti loppuun vuoden 2017 aikana. Eteenpäin ja Visit Kalajoki hankkeet ovat alkaneet vasta 2016 ja jatkuvat vuodelle 2018/2019

b. Käynnistetään syksyn 2016 hakuun laitetut hankkeet (mikäli rahoitukset saadaan): Lyhde (pien-ten sote-yritysten valmistautuminen sote-uudistukseen)/hallinnoija/seutukunta, My Way (alle 1 v tutkinnon suorittaneiden työttömien aktivointi)/hallinnoija/seutukunta, Tuottava Rannikkoseu-tu (johtamisjärjestelmien ja tuottavauuden kehittäminen suurhankkeisiin)/hallinnoija/Kalajoen yrityspalvelukeskus, Kestävä Vetovoima (Ylivieskan kaupungin alueellisen vetovoiman vahvista-minen/hyödyntäminen)/hallinnoija YTEK Oy, DigiPro (palvelu/tuotannolliset yritysten digitali-saation kehittäminen)/hallinnoija Centria (nykyisessä muodossa päärahoittaja ei esitä rahoitet-tavaksi), Pohjois-Pohjanmaan resurssiselvitys (tuuli, ydinvoima ja biomassat)/hallinnoija Raahen

5

seudun yrityspalvelut, Meripohjolan uudistuva rakennustuoteteollisuus (5 seutukunnan raken-nustuoteteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen) ja Sievin alueellisen tuotantopuiston demon-strointihanke/hallinnoija/seutukunta.

c. Uusien kärkihankkeiden valmistelua jatketaan ja kevään ja syksyn 2017 hakuihin niin, että käyn-nistetään neljän seutukunnan yhteisiä hankkeita sekä tarvittaessa seutukuntakohtaisia tai kun-talähtöisiä seudullisia hankkeita 2014 – 2020 rakennerahastokauden loppujaksolle. Valmistelu-työtä tehdään seutujohtajien tiimissä, seutukunnan hanketiimissä ja perustetuissa työryhmissä, valmistelusta raportoidaan seutuhallitusta. Selvitystyöt, jotka on tehty, otetaan huomioon uusien hankkeitten valmistelussa. Selvitystöitä ovat olleet Sievin alueellinen tuotantopuisto, Tuotannolli-sen toiminnan johtaminen/Oulun Eteläisen instituutti, Rakennustuoteteollisuuden tiekartta 2025/Centria.

d. Käynnissä Pohjoisen Interreg -rahoituksella on Artic Energy, jossa on laaja Perämerenkaaren osaajaorganisaatioiden konsortio ja kehittää uusiutuvia ja hajautettuja energiaratkaisuja. Itä-meren Interreg –rahastoihin on valmisteilla yksi hanke, Action Now, joka on läpäissyt I-vaiheen ja tehdään lopullinen hanke tammikuussa 2017. Hanke liittyy kunta/yksityisen sektorin energiate-hokkuuden kehittämiseen. Päähallinnoija on Bremerhaven/Saksa ja mukana on useita eurooppa-laisia partnereita. Osaajaorganisaatioiden mukaan pääsyä edistetään Inerreg -ohjelmiin, EU:n tutkimuksen ja kehityksen Horizon –ohjelmaan (EU:n TKI –puiteohjelma ja sen muut rahastot) Centrian ja Oulun Eteläisen instituutin avulla.

e. Seutukunta on aktiivisesti mukana Raahe seutukunnan kehittämiskeskuksen vetämässä Meripoh-jola Metalli hankkeessa, jossa kaupanteon edellytyksiä, älykästä erikoistumista edistetään kone-pajatuotteitten/tuotannon digitalisaation/teollisen internetin ja keveiden rakenteiden hyödyn-tämisessä. Uusi Centrian DigiPro -hanke edistää laaja-alaisemmin digitalisaation soveltamista toimialariippumattomasti pilot -caseilla yritystoimintaan (2016 haussa ei todennäköisesti rahoi-teta, 2017 hakuun suunnitellaan).

a. Suurhankkeita ja erityisesti Fennovoiman laitosrakentamista tukevana julkisten palveluiden hankkeena jatkuu Hanhikivijatkoyhteyshanke sekä seutukunnan kuntia koskevaa infopankki –portaali. Portaalin ylläpidon osalta ratkaistaan, miten sitä ylläpidetään 2018 alkaen (hanke yllä-pitää 2017 vuoden loppuun). Yritysten mukaan pääsyä suurhankkeisiin edistetään erityisesti PPVerkkopalvelut hankkeella sekä käynnistyvällä Tuottava Rannikkoseutu -hankkeella.

b. Nuorisotiedotuksen sopimuskausi päättyy 2016, kunnat ja OKM:n on rahoittanut toimintaa. Toi-minta on ollut hankepohjainen. 2016 ei ole saatavissa hankkeelle kuntien nuorisotoimen kautta rahoitusta. Esille on noussut tarve kertoa peruskoululaisille ja nuorille alueen elinkeinoelämän mahdollisuuksista. Vuoden 2016 lopussa selvitetään nuorisotiedotuksessa, miten nuoret tarvitse-vat tietoa ja miten peruskoulusta lähtien ”työllisyyspolkuajattelua” voidaan kehittää ja parantaa. My Way -hanke kehittää ammatillisista opinnoista työllisyyspolku -ideaa ja ennalta ehkäisee pit-käaikaistyöttömyyttä. Nämä kaksi vaihetta nuorten työllistymisessä kartoitetaan. Nuorten tiedo-tustoiminta siirretään Haapaveden opistolle, joka on ollut yhteistyökumppani nuorisotiedottami-sessa.

3.2 Edunvalvonta

Ammatillinen koulutus

Todennäköisesti Ylivieskan amk-koulutuksen suuntautuminen Oulun AMK:n yhteyteen on lopul-lisesti käsitelty. Jos jotain uutta suuntautumiseen Oulun AMK:n yhteyteen syntyy, tilannetta seu-rataan. Seutukuntayhdistys tärkeimpänä edunvalvonnallisena toimenpiteenä on kehittää ja sparrata nykyistä Ylivieskan amk:n toimintaa ja kilpailukykyä niin, että edistetään Ylivieskan amk edellytyksiä jatkaa myös monimuoto-opetuksen ja TKI:n kampuksena Centria AMK:n yh-teydessä. Aluekehittämisessä pyritään saaman aluevaikuttavuudeltaan merkittäviä toimia ai-kaiseksi kuten 5 seutukunnan Meripohjolan uudistuva rakennustuoteteollisuuden, Meripohjola Metallin, Sievin alueellisen tuotantopuiston ja digitaalisuuden hankkeita ja kehitysprosesseja aikaiseksi yritysten kehittämiseen.

6

Oulun AMK:n Oulaisten yksikön osalta seurataan SOTE-uudistusta ja palvelurakenteiden kehit-tämistä. Oulaisten yksikön vetovoima perustuu laadukkaaseen opetuksen ja alueen tarjoamiin harjoittelupaikkoihin ja työvoiman tarpeeseen. Oulaskankaan sairaala ja muut terveyden huol-lon palvelut fyysisesti alueella vaikuttavat Oulaisten yksikön tulevaisuuteen. Tilannetta, jossa fyysiset palvelut keskittyvät Ouluun, on vältettävä ja fyysistä palvelurakennetta on säilytettävä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Raahen seudulla. Seurataan aktiivisesti SOTE - palvelura-kenteen fyysistä kehittymistä alueen kannalta ja alueen AMK-koulutuksen kannalta. II-asteen Jedun koulutus on säästöpaineitten alla ja yksiköiden elinvoimaisuuteen kiinnitetään huomiota ja tuetaan ja edistetään toimia, jolla Kalajoen ammattioppilaitoksen kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa aluekehittämisen kohdennetuilla toimilla. Seurataan II-asteen koulutuksen uudistamista ja työssäoppimisen lisäämistä niin, että edellytykset Ylivieskan seutukunnassa Jedun toiminnalla ovat. Tuetaan ja edistetään Jedun toimintaa kokonaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa seutukuntien yhteistyöllä. Seutukunta on aktiivinen seuraamaan ja edistämään myönteistä informaatiota ja viestintää ministeriöön ja poliittiseen päätöksentekoon, joka edistää Ylivieskan ja , Oulaisten amk:n ja Jedun -toiminnan pysymistä ja kehittymistä niin, että se vastaa seutukunnan ja alueen työvoi-man ja osaamisen nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita.

Oulun Eteläisen seutukunnat järjestävät tarvittaessa kuntien kanssa yhteistyössä seminaareja, neuvottelu- ja informaatiotilaisuuksia ja muita edunvalvontaan liittyviä toimenpiteitä, joilla Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ammatillisen ja lukiokoulutuksen toimintaa turvataan ja kehite-tään.

Maakuntahallinnon uudistus (SOTE ja aluehallinto)

SOTE:n uudistusta seurataan Oulaisten amk:n yksikön kannalta, lähipalveluiden ja hoitoketjun kannalta, tukipalveluiden järjestämisen kannalta. Nämä tekijät vaikuttavat kuntiin (taloudelli-set vaikutukset), koulutukseen, työvoiman ja palveluiden saatavuuteen. Seutukunta järjestää tarpeen mukaan ja kuulemis- ja informaatiotilaisuuksia seutuhallitus, laajennettu seutuhalli-tus, seutuvaltuusto, seutukuntien yhteiset tilaisuudet. Seutujohtaja jatkaa JokiSote (4 seutukun-taa) hyvinvointiverkoston puheenjohtajana, joka on tarkoitus pitää SOTE -valmistelutyön aika-na asiantuntijatyöskentelynä palveluiden järjestämisessä. Seutukuntayhdistys ei virallisesti osallistu SOTE-uudistustyöhön, mutta järjesti neljän seutukunnan tilaisuuden, jossa varmistet-tiin Johanna Kiiskilän ja Hannu Kallungin PoPSTer -hankkeeseen (Pohjois-Pohjanmaan SOTE uudistuksen valmisteluhanke). 2017 tarpeen mukaan järjestetään vastaava tilaisuus. Aluehallinnon uudistusta seurataan työryhmien jäsenyyksien kautta, Miia Himanka ja Terho Ojanperä ovat aluehallinnon uudistuksen elinkeino ja työvoima sekä aluekehitys ja rahoitus -työryhmässä ja Timo Kiema Pohjois-Pohjanmaan liiton elinvoimaryhmässä, joka seuraa ja saa tietoa maakuntahallinnon uudistuksen non-sote -asioista. Seurataan työllisyyden aktivointiin, työvoiman rekrytointiin ja muihin työllistämispalveluihin sekä elinkeinoelämän palveluiden uudistamista niin, että Ylivieskan seutukunnassa kuntatasolla säilyvät ja kehittyvät kuntien yrityksille ja julkisille työnantajille kohdentuvat palvelut. Käydään neuvonpitoa siitä, että neljän seutukunnan kesken kehitetään edunvalvontaa. Seutu-johtajien säännöllistä tapaamista vakiinnutetaan ja otetaan yhteisiin isoihin edunvalvonnalli-siin kysymyksiin kantaa yhdessä (mm. palvelurakenteet koulutuksessa, SOTE:ssa sekä saavutet-tavuus). Informoidaan alueemme kansanedustajia.

Logistiikka ja saavutettavuus

Erityisesti liikenneinfran edunvalvonnassa kiinnitetään huomiota (8-tien kunnostuksen etene-miseen, valtatien 27 liikennejärjestelyt Ylivieskassa sekä kaksoisradan aseman järjestelyihin, Oulainen – Pyhäjoki –tie/787/786 tiehen, Merijärvi – Oulainen/786 talvikunnossapitoon, Kala-joen sataman toimintaedellytysten kehittämiseen, Iisalmi – Ylivieska –radan sähköistämiseen, Pendolinon lähdön aikaistamiseen Ylivieskasta (ehtii kokouksiin aamulla pääkaupunkiseudul-

7

le), kun kaksoisrata valmistuu 2017 Ylivieskaan saakka). Uutena haasteena on tullut junavuo-rojen muutokset, kun kaksoisrata on valmistumassa työpaikkaliikenteen kannalta, myös rahti-liikenteen järjestelyt voivat vaatia toimenpiteitä. Kokeilua bussilla on käynnistetty työpaikka-liikenteeseen Oulu – Oulainen – Ylivieska välille. Haasteena on ollut kannattavuus eikä julkista tukea ole voitu bussiliikenteeseen kohdistaa. Liikenne välillä jatkuu liikennöitsijöitten toimesta markkinaehtoisesti. Keskusteluissa on noussut esiin kiskobussin liikennöinnin kehittäminen. Kokkola – Oulu välillä välipysähtymineen ja tavaraliikenteen osalta on noussut joitakin tarpei-ta. Keskustelua ja neuvonpitoa jatketaan maakunnan sisäisen ja erityisesti ja maakunnan ete-läosan kannalta eri yhteyksissä ja tarvittavia selvityksiä tai prosesseja edistetään asian paran-tamiseksi.

3.3 Alue- ja kehittämisvyöhyketyö

a. Neljän seutukunnan (Raahe, Ylivieska, Nivalan – Haapajärvi ja Haapavesi – Siikalatva) yhteistyö tiivistyy EU2014+ ohjelmakauden loppujakson yhteisten hankkeiden kautta entisestään. Tavoit-teena 2017 on löytää myös toimiva menettely isoissa kysymyksissä aluekehityksessä ja edunval-vonnassa.

b. Seutukunta osallistuu aktiivisesti Kokkola – Oulu kehittämisvyöhykkeen, Meripohjolan, kehittä-miseen mm. toteuttamalla yhdessä naapuriseutukuntien kanssa Meripohjola uudistuva metallite-ollisuus ja uudistuva rakennustuoteteollisuus EU-hanketta. Seutukuntayhdistys jatkaa jäsenyyttä Perämerenkaaren yhdistyksessä. Fennovoiman hankkeen konkreettinen toteutuminen lisää enti-sestään tiivistä yhteistyötä rannikolla ja Raahen seutukunnan kuntien kanssa. Kaksoisradan ra-kentaminen etenee ja valmistuu Ylivieskaan 2017 lopulla ja tukee Meripohjolavyöhykkeen vahvis-tumista.

c. Seutukunta on aktiivinen kehittämään yhteistyötä 4 seutukunnan lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Oulun kanssa myös muun Pohjois-Suomen kanssa. Tämä yhteistyö konkretisoituu yhteisten hank-keitten kanssa. Yhteisiä hankkeita on käynnissä useita, joissa laajempi yhteistyö vahvistuu. Alueyhteistyössä valvotaan, että hyöty saadaan Ylivieskan seutukuntaan ja seutukunnan kuntiin hyvillä hankkeitten osatoteutuksilla.

4. Numeeristen ja laadullisten tavoitteiden seuranta

4.1. Tilastollinen seuranta

Seutukunnan toimintasuunnitelmassa seurataan tilastoilla työllisyyden, väestön ja avaintoimialojen kehit-tymistä. Numeerisina tavoitteina on kirjattu kärkihankkeiden projektitavoitteet ensimmäiselle uuden EU:n kauden kolmivuotiskaudelle 2015 – 2017.

Kuva 1. Työttömyys %.

0

10

20

2008 2009 2011 2012 2013 2014 2015 2016

15000

20000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

8

Kuva 2. Työssä käyvien määrä

Kuva 3. Väestökehitys 1995 – 2016 syyskuu/ennakko (Himanka huomioitu Kalajoen kuntafuusiona 1995 al-kaen) ja ennusteet.

Kuva 4. Suurimpien toimialojen työpaikat (yksityinen ja julkinen sektori).

Kuva 5. Suurimpien toimialojen liikevaihdot (maa- ja metsätalouden rahavirrat eivät sisällä turkistarhausta, jonka rahavirta on noin 30 M€).

4000042000440004600048000

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

en

.

en. 2

02

0

en. 2

03

0

en. 2

04

0

0

1000

2000

3000

4000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Teollisuus

SOTE

Maa- jametsätalousKauppa

Koulutus

Rakentaminen

0

200

400

600

800

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Teollisuus

Kauppa

Rakentaminen

MaataloudenrahavirratKuljetus- ja varastointi

Majoitus- jaravitsemusSOTE yksityinen

9

4.2. Kärkiprojektit numeeriset ja laadulliset tavoitteet

Alla on yhteenveto tulosodotuksista ja toteutumasta käynnissä olevista kärkihankkeista.

Tavoite yrityk-set/hlöt

Numeeriset toteuma 1.10.2016 ->

Keskeisiä tulosodotuksia hankkeitten projektisuunnitelmista laadulliset toteuma 1.10.2016 ->

1. Rajaton 209 kpl Mukana nyt yrityksiä yli 200 ja toi-menpiteitä, jotka vaikut-tavat kas-vuun tehty toista sataa.

Syntyy työpaikkoja 200 kpl. Uudet yrityksen (liikeidea) valmennus 137 kpl, paikallisen kasvun yritykset 99 kpl, kansallisen kasvun yritykset 43 kpl, eri-tyiskasvu valmius 20 kpl, vahvat ja uudet toimialat 9 kpl, omistajanvaihdos ja jatkajavalmennus 40 kpl, rahoitus ja T&K&I 176 kpl, muutos/kriisi ja ennal-taehkäisy 23 kpl

Tilaisuuksia on järjestetty jokai-sella paikkakunnalla, omistajan-vaihdoksista, rahoituksista, hankinnoista, verkkokaupasta, hyvinvointiyrittäjyydestä sekä aloittavan yrittäjän valmennuk-sesta. Osallistujia on ollut yli 300. Merkittäviä kokeiluja on toteutettu yrityksiin useita mm. laatutyöhön liittyen.

2. PK –yritysten kansainvä-listymisen askeleet

72 kpl 100 kpl sopimusta. Kokonaista-voite 72 yritystä ja nyt YSK:n osuus on jo yli 40 kpl. Yhteensä 200 hlöä osallis-tunut

Hankkeen konkreettisia tuloksia ovat Fact-finding –matkat, Benchmarking -matkat ja –tilaisuudet, markkinakartoitukset ja –tutkimukset, messu- ja näyttelyosallistumiset (myös kotimaassa järjestettävät erikois- ja kv-messut), Verkostoitumis- ja workshop –tilaisuudet, neuvottelumatkat yritysten kanssa ja ilman niitä, vientisihteeripalvelu, syvemmät asiantuntijapalvelut ostopal-veluna (esimerkiksi kohdemarkkinatietous, sopimusjuridiikka, markkinointi-materiaalit, jne.), työkalujen luominen kv-valmiuksien arviointiin sekä kehit-tämiseen, riskianalyysit sekä riskienhallintainstrumenttien tuntemuksen lisääminen, yritysten ohjaaminen myös muiden kv-rahoitusta ja palveluita tarjoavien palveluiden piiriin.

Kolmen seutukunnan yhteista-voite 72 yritystä saadaan toteu-tettua reilusti 100 yritystä ja 200 hlöä osallistunut. Painopiste on ollut messu- ja asiakasta-paamisten, kaupantekomatkois-sa ja niin näyttää olevan jatkos-sakin. Verkostoitumis- ja info-tilaisuuksia järjestetään ainakin Väli-Amerikan maista ja Keski-Euroopasta.

3. Tuottava Työ

199 yritystä ja 1000 hlöä

Yrityksiä mukana 48 henkilöitä mukana 348

Hankkeessa syntyy uusia toimintamalleja ja mittareita, joilla voidaan mitata työntekijöiden työn tehokkuutta, suhteessa työhyvinvoinnin eri osatekijöihin, erityisesti iäkkäiden kohdalla. Hankkeessa syntyy uusia tapoja motivoida ikääntyneet työntekijät ja koko henkilöstö. Työn tehokkuuden parantaminen työhöyvinvoinnin avulla tuo yritykselle säästöjä mm. sairauspoissaolojen kautta ja lisää työtehoa ja säästää hukka-aikaa. Hankkeen pilot-yrityksissä syntyy uusia, työntekijän iän huomioivia, työhyvinvoinnin ylläpito-ohjelmia, joita voidaan soveltaa muihinkin yrityksiin. Hanke jakaa hyviä käytäntöjä muillekin toimijoille.

Ammatillisia ja yleisiä työelä-mäkoulutuksia on menossa useissa yrityksissä, joilla paran-netaan työhyvinvointia, Pilotteja 13, joissa Taukokankaan kanssa mm tehty organisaatiomuutok-sia, käynnistetty kehityskeskus-teluja, saatu aikaan liikunta-ryhmiä ym. Johtajilla ja esimie-hillä menossa omat tyhy vertais-tukiryhmät, jotka kokoontuvat kerran kuussa.

4. PPVerk-kopalvelu

60 kpl

69 kpl yritys-tä, 6 kpl verkostotoi-meksiantoa, 11 kpl tapah-tumia, osal-listujia 1350 hlöä, 17 kpl kehitystoi-menpiteitä (verkosto caset), 5 kpl haettuja rahoituksia (2 kpl tot. )

Verkoston sisäisten ja ulkoisten asioitten hallinta systemaattisesti yrityksissä parantuu => yritykset kykenevät tai saavat valmiudet isoihin tai vaativiin erikokoisiin toimitusprojekteihin ja pääsevät mukaan tarjouskilpailuihin sekä saavat tietoa ja kykyä toimia isojen päämiesten kanssa. Saatetaan alueen yrityksiä mukaan suurhankkeisiin ja uusille markkinoille. Alihankintaverkos-tojen merkitys kasvaa isojen päämiesten rinnalla.

Yrityksiä on tulossa mukaan hankkeeseen kaikkineen n. 100 kpl, mikäli verkostot realisoitu-vat suunnitelmien mukaisesti. Välillisesti yrityksiä mukana useita satoja. Alihankintaverkos-tojen kartoitus uutena toimena tuo laadukasta sisältöä hank-keen palveluihin. Käynnistetty Metalli- ja rakennusalan kartoi-tukset. Tulossa on myös tuotan-topuistopilotti.

5. Teollinen internet (IoT)

15 kpl

Hankkeen toiminnassa on ollut mukana 18 yritystä. IoT:n tee-maan on

Projektin tavoitteena on vahvistaa alueen yrityksien mahdollisuuksia hyödyn-tää teollista internetiä liiketoiminnassaan. Toisaalta tavoitteena on tunnistaa myös verkostoitumiseen liittyvät uhat ja saada verkostoitumisen riskit hallin-taan. Teollinen internet on laaja termi, millä kuvataan anturi- ja tietoliiken-neteknologioiden sekä tiedonanalysointimenetelmien hyödyntämistä teolli-suudessa ja palveluissa. Teollinen internet pitää sisällään ajatuksen parantaa sensori- ja tietoverkkojen avulla yritysten tuottavuutta sekä synnyttää uutta

Vaatimusmäärittelyssä on ensisijaisesti 8 yritystä. Laajem-paa määrittelyä tehdään kysely-tutkimusten ja pilotointien kautta. Teollisen internetin innovaatioalustaa on kehitetty eteenpäin. Teollisen internetin

10

perehdytetty noin 100 eri yrityksen edustajaa kyselytutki-musten, workshopien ym. muiden esittelytilai-suuksien avulla.

liiketoimintaa. Erilaiset ennusteet verkkoon kytkettyjen laitteiden määristä tai teollisen internetin liiketoimintapotentiaalista ovat käsittämättömän suuria, sillä käytännössä on nähty vasta ensimmäinen pieni aalto. Kerätyn sensoridatan analysointi mahdollistaa uudet ansaintamallit sekä tuotanto-prosessien yhdistämisen. Projektissa tehdään sovellusalakohtaiset vaatimus-määritykset luotettavalle tiedonsiirrolle ja tutkimuslaboratorioiden teollisen internetin tutkimusalustoille. Päivitetään ja kehitetään aiemmissa tutkimus-hankkeissa rakennetut tutkimusympäristöt ja –alustat edelleen siten, että ja

ne soveltuvat teollisen internetin - ratkaisujen testaamiseen.

demoja on toteutettu ja niiden tuloksia on esitelty kansainväli-sessä konferenssissa sekä alueen yrityksille. Kevään 2016 aikana järjestettiin hankkeeseen liittyen kaksi workshop tilaisuutta, johon saatiin runsaasti yritysten edustajia paikalle. Palaute tilaisuuksista oli hyvä.

6. Mik-royritysten kasvualus-ta

60 kpl

Yrityksiä sitoutunut 66. Yritykset osallistuvat Kokeiluihin, joita fasili-toidaan mikroyritys-ten ydinryh-missä, inspi-roivat uusia kokeiluja ja yritykset tekevät itsenäisesti rohkeita kokeiluja.

Harvaan asuttujen alueiden mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen parhaita toimintamalleja tunnistetaan ja tutkitaan yhteistyössä kv. kumppa-neiden kanssa. Tunnistettuja kasvun ja kansainvälistymisen konsepteja ja työkaluja testataan (nopeat kokeilut), kehitetään ja otetaan käyttöön yhteis-työssä mikroyritysten, yrityspalvelujen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Uusia tuotanto- ja palveluliiketoimintamalleja, sähköisen liiketoiminnan mobiilipalvelujen käyttöä sekä arkipäivän ketteriä kansainvälistymiskonsep-teja kokeillaan ja otetaan nopeutetusti käyttöön mikroyrityksissä.

Ydinryhmätoiminta ohjaa kehi-tystyötä. Nopeat kokeilut teh-dään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimintamalli on otettu käyttöön myös Pudasjärvi-Koillismaan, Oulujokilaakson ja Ii-Simo alueen ydinryhmissä. Kiinnostusta on myös laajem-malla alueella. Tietoa mikroyri-tyksistä ja niiden tilanteesta on julkaistu kv. artikkeleissa, semi-naareissa ja alueellisissa tapah-tumissa. Pohjois-Suomen yritys-kuva on valmistunut. Lehtiliite 'Mikroyrittäjä. Mikroyritysten kasvualusta' julkaistiin huhti-kuussa 2016 ja jaettiin laajasti.

7. Kevyet kestävät rakenteet

12 kpl

Yhteistyötä tehty 11 yrityksen kanssa

Hanke edistää metalli- ja konepajateollisuuden kilpailukykyä tuomalla kevy-empien ja kestävien teräsrakenteiden osaamista yrityksiin. Case –yritykset pystyvät hyödyntämään erikoislujaa terästä ja saavat tietoa niitten mahdolli-suuksista yritysten kilpailukyvyn lisäämisessä.

Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä 11 yrityksen kanssa. Hankkeen edetessä on tarkoitus kasvattaa yhteistyötä alueen metalli ja konepajateollisuuden yritysten kanssa, kun hankkeen tuloksia kevyiden ja kestävien rakenteiden osaamisesta voi-daan siirtää yrityksille.

8. Meripoh-jola Metalli

50 kpl ja 14 uutta työpaik-kaa koko hanke

4 kpl sopi-muksella, kartoitettu seutukunnan avainkonepa-jat 40 joiden kanssa yhtei-styötä jatke-taan

Hankkeen tavoitteena on edistää metalli- ja konepajateollisuuden ja siihen kytkeytyvien pk-yritysten uudistumista, kilpailukyvyn kasvua ja kansainvälis-tymistä Meripohjolan alueella. Hankkeen kärkenä toimii SSAB:n ja Outo-kummun valmistamat erikoisteräkset ja niiden mahdollistama uudenlainen tuoteajattelu pk-yrityksissä. Yrityspalveluorganisaatiot (BusinessOulu, Nihak ry, Ylivieskan seutukuntayhdistys ja Raahen seudun yrityspalvelut) kartoitta-vat hankkeeseen liittyviä yrityksiä ja edistävät tarpeellisen datan keräämi-sessä, auttavat yrityksiä julkisen rahoituksen haussa, sekä kansainvälisyyteen liittyvissä toimissa. Selvitetään soveltuvia menetelmiä kehittää konepajayri-tysten digitalisoitumista ja kokeillaan, miten teolliseen internetiin pohjautu-via ratkaisuja voidaan soveltaa käytännössä digitaalisessa tuotannossa.

Kartoitettu teräsrakentamisen hitsaustandardeja, järjestetty yritystapaamisia/kv-markkinoista tietoa, uusien tuotantoteknologian ja teollisen internetin infotilaisuuksia, joihin osallistunut 60 yritystä-

9. Eteen-päin

149 työlli-syyspal-velun asiakas-ta

37 asiakasta kirjattu projektiin

Hankkeen pilottikunnissa, Alavieskassa ja Merijärvellä, pitkäaikaistyöttö-miä saadaan aktiivisiin toimenpiteisiin ja vähintään kuntouttavaan työtoi-mintaan sekä ohjattua varsinaisiin työllistämistoimenpiteisiin tai joissakin tapauksissa siirtymään eläkkeelle. Asiakastyön tuottaman tiedon avulla pyritään saamaan kuvaa siitä, millaista palveluverkostoa ja ohjausta pilotti-kuntien pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat, jotta pilottikunnille voidaan luoda työllisyyspalvelumalli ja riittävä ohjausverkosto pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämisen edistämiseksi paikallisten monitoimijaverkostojen kanssa.

Asiakastyö käynnistynyt mo-lemmissa pilottikunnissa. Ala-vieskassa tehty pitkäaikaistyöt-tömien tilannekartoitus. Monia-lainen yhteistyö on projektissa käynnistynyt palveluiden kar-toittamisella. Kunnallisten palvelujen osalta yhteinen asiakastyö on käynnistynyt molemmissa pilottikunnissa. Työkykyarvioinnin ja kuntou-tuksen palveluja on kartoitettu. Alavieskassa yrittäjille on järjes-tetty Eteenpäin -projektin avoi-met ovet – tutustumispäivä.

11

5. SEUTUKUNTATYÖN ORGANISOINTI 2017

Henkilöstösuunnitelma

1. Seutujohtaja/ strateginen ja operatiivinen johtaminen (osatöitä projekteissa/projektijohtajana kaikkiin hankkeisiin)12 kk

2. Seutusihteeri, laskujen käsittely, projektien muut tukitehtävät (osatöissä projekteissa)/12 kk 3. Projektipäällikkö/P-P Verkkopalvelu/12 kk 4. Projektipäällikkö/Tuottava Työ/12 kk (=> jää eläkkeelle 2017/2018) 5. Projektipäällikkö/PK –yritysten kansainvälistymisen askeleet/12 kk 6. Projektipäällikkö/yrityspuhti/someboost/tulosboost (minimikroyritysten yritysryhmät)/10 kk ja

osatyötä PK –yritysten kansainvälistymisen askeleet/2 kk 7. Projektipäällikkö/Rajaton/12 kk 8. Projektipäällikkö/Eteenpäin/12 kk 9. Projektipäällikkö/selvityshenkilö Oulu South Crea/12 kk 10. Projektipäällikkö/Lyhde/12 kk 11. Projektipäällikkö/My Way/12 kk 12. Projektiaasistentti/Lyhde/My Way/12 kk 13. Asiantuntija/aktivaattori/digiajan tuotantopuisto/6 kk 14. Projektiassistentti/digiajan tuotantopuisto/6kk

Henkilötyövuosien määrä

Rahoitushakemuksia on sisässä Lyhde ja My Way, muut hankkeet ovat käynnissä. Mikäli Lyhde, My Way, Di-giajan tuotantopuisto (Action Now/Interreg resursointi on suunniteltu ostopalveluna) eivät saa rahoitusta HTV:n määrä putoaa 4 HTV:llä 9 HTV:hen). Yhteensä on budjetoitu 13 HTV vuodelle 2017. 2017 ei ole näkö-piirissä erillisselvityksiä kuin Sievin alueellinen tuotantopuisto, johon on Sievin kanssa suunniteltu valtakun-nalliseen ESR-hankkeeseen seutukuntayhdistyksen osatoteutus ja resurssin sijoitus Sieviin. Mikäli tarpeita tu-lee vuoden 2017 aikana kunnista, rekrytoidaan määräaikaisiin työsuhteisiin henkilöitä tai käytetään ulko-puolisia asiantuntijoita. Kaikki uudet työsuhteet ovat määräaikaisia. Määräaikaisia henkilöitä on 2017 hen-kilöstösuunnitelmassa 9 HTV ja seutusihteerin ja -johtajan lisäksi on 2 HTV:tä toistaiseksi olevia työsuhteita. Eläkkeelle jää 2017/2018 vaihteessa yksi henkilö.

Henkilöstön kehittäminen

Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehittämiskeskustelut (joko ryhmittäin tai henkilöittäin). Järjeste-tään vähintään yksi henkilöstön kehittämispäivä ja kokoonnutaan joka toinen maanantai tai kerran kuussa seututoimistolle yhteiseen toimistopäivään (useita henkilöitä työskentelee seutukunnan eri kunnissa). Yhtei-siä työryhmätapaamisia ja tiedonvaihtoa järjestetään konsortiopartnereiden osatoteuttajien projektihenki-löstön kanssa ja muitten seutukunnan rahoittamien hankkeiden välillä projektityön tehokkuuden lisää-miseksi.

12

6. BUDJETTI

Erilliset projektibudjetit perustuvat projektien rahoituspäätöksiin tai uusiin projekteihin rahoitushakemuksiin. Seutujohtaja laatii kokonaisbudjetin ja yleiskulut ja arvioi seuturahoituksen ulkopuolisille projekteille projek-tiesitysten/rahoituspäätösten ja suunnitelmien mukaan. Talousarvio perustuu seutuhallituksen jäsenmaksun linjaukseen 5.11.2014 10 €/as, joka on erikseen arvioitu budjetoinnin perusteeksi hanketiimin 20.9.2016 ko-kouksessa ja seutuhallituksen kokouksessa 27.9.2016 todettu budjetoinnin perusteeksi 2017. Liitteessä esitetty talousarvion tarkempi erittely kustannuslajeittain.

Liitteenä Excel -tiedostona on tarkemmin eritelty talousarvio 2017.

X) Päähallinnoja Yka stk Taukokangas osatoteuttaja XX) Päähallinnoija Nihak, Yka ja Raahen stk:t osatoteuttajia XXX) Päähallinnoija Yka stk, osatoteuttajat Oulainen, Ylivieska, Kala-

joki xxxx) Päähallinnoija Yka stk, osatoteuttajat Nihak, Raahen- ja Haapavesi - Siika

13

7. YHDISTYKSEN HALLINNOIMAT EU-HANKKEET 2017

Ylivieskan seutukuntayhdistys hallinnoi (käynnissä): Tuottava Työ (1.11.2014 – 31.10.2017) konsortiohanke yhdessä Taukokankaan kanssa

Tavoite: Ensisijaisena tavoitteena on, että hankkeen toimenpiteiden kuten työhyvinvointikartoitusten ja -ohjelmien ja koulutuksen avulla yrityksen ydinosaaminen ja työnhallinta paranevat, samalla työn innovatii-visuus ja tehokkuus. Vähentyneet sairauspoissaolot ja työn parempi tuottavuus parantavat yrityksen tulosta. Hankkeella parannetaan iäkkään ja koko henkilöstön parempaa sitoutumista yrityksen tavoitteisiin ja eten-kin iäkkään motivaatiota jatkaa työuraa pidempään. Myös iäkkään kunnosta huolehtiminen pyritään saa-maan oma-aloitteiseksi ja sisäiseksi haluksi, jota muu työyhteisö tukee, tiimeissä tm. ryhmissä. Mittareina käytetään pilotyrityksissä yli 50 vuotiaiden osalta mm. oma arvio terveydestä ja eläkkeelle jäännin ajankoh-dasta, kysytään alussa ja lopussa yli 50 vuotiaiden fyysinen kunto, mitataan erilaisilla kestävyys- ja lihaskun-totesteillä, alussa ja lopussa. Työhyvinvoinnin yleiset mittarit pyritään rakentamaan yrityskohtaisesti pilo-tyrityksissä, jolloin voidaan hyödyntää yrityksen jo käyttämiä valmiita mittareita.

Budjetti 2017: 139 741€ ESR/Ely: 109 190 € Seutukunta: 19 146 €

Oulaisten kaupunki: 6 798 €

Rajaton (1.1.2015 – 31.12.2017) konsortiohanke yhdessä Kalajoen, Oulaisten ja Ylivieskan yrityspal-velukeskusten kanssa

Tavoite: Hankkeen keskeinen tavoite on parantaa alueen yritysten kilpailukykyä voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jalkauttamalla kehitetyt palvelumallit laajemmin käytäntöön sekä tehostaa niitä uu-sillakäyttöönotto- ja työtapasovelluksilla tarvittaessa. Tehostamalla toimintatapoja yrityksien toimintaedel-lytysten ja kasvun edistämiseksi sekä edistämällä yrityksen liiketoiminnallisia edellytyksiä parantaen kan-sainvälistymisen valmiuksia koko seutukunnan alueella, edellyttäen, että jokaisella kunnalla on toimivat lä-hivalmennukset. Hanke edistää ja kehittää yritysten liiketoimintaosaamista, tuotekehitystä, markkinointia ja markkinoille menemistä sekä tuotanto- ja toimitusketjujen kehittämistä, innovaatio ja liikeideoiden kehittä-mistoimilla kasvuhakuisuutta myös naisyrittäjien toimintaan, yrityksiä sukupolvenvaihdos- ja omistajan-vaihdostilanteessa prosessin läpi käynnissä ja loppuunsaattamisessa. Tarjoaa jatkajayrittäjien valmennusta. Hankkeessa on tavoite saada sopimukset 209 yrityksen kanssa. Budjetti 2017: 121 150 € PPL/EAKR: 84 805 € Seutukunta: 30 000 € Yksityinen rahoitus: 6 645 €

Oulu South Crea/Kulttuurituotannon ja luovien alojen aktivointihanke (sis.yritysten liiketoiminnan kehittämiskartoituksen1.1. 2016-31.12.2017)

Tavoite: Keskeinen tavoite on parantaa luovan alan toimijoiden liiketoiminnallisia valmiuksia. Pilotoidaan alueelle Luova Studio, jonka tarkoituksena on saada yrityksiä yhteiseen kehittämisympäristöön. Luovaan Studioon etsitään ja sitoutetaan isompia yrityksiä, jotka työllistävät alueen mikroyrityksiä. Useiden toimijoi-den välillä yhdistetään taiteilijaresidenssin toimintaa (Frosterus), luovien alojen toimijoita ja hautomokiih-dyttämöä. Hankkeessa tuodaan alueellisia ja kansainvälisiä malleja osaksi alueen luovaa yritystoimintaa ja osuuskuntien toimintaan työntekijöiden sitouttaminen ja osuuskuntatoiminnasta tiedottamista kehitetään ja vahvistetaan. Hankkeessa kehitetään ja edistetään väylää mikro- ja pienyrityksille yritys- ja yritysryhmäkoh-taisiin erillisiin kehittämishankkeisiin ja toiminatamallia, kuinka kunta ja luovan alan toimijat ja yrittäjät kehittävät konkreetista yhteistyötä.

Budjetti 2017: 74 370 € Maaseuturahasto: 71 395 € Seutukunta: 2 975 €

14

Eteenpäin (1.11.2015 – 31.1.2019) Tavoite: Hankkeessa kehitetyillä ja käyttöönotetuilla toimenpiteillä vähentää ja ehkäistä pitkäaikaistyöttö-myyttä pilot –kunnissa (Alavieska ja Merijärvi). Erityisesti tavoitteena on, että kehitettyjä toimintatapoja, viisiportaista ”eteenpäin” – toimintamallia, hyvin käytännönläheisesti pilotoidaan ja kokeillaan hankkeen aikana pilot -kunnissa ja hankkeessa perustettavan moniammatillisen työryhmän toiminnassa ja eri osapuol-ten välillä. Hankkeessa keskitytään viisiportaisen mallin alkupäähän: henkilöiden löytäminen (myös ne, jotka eivät kuulu TYP:n piiriin), kannustaminen (kartoitus) ja voimaannuttaminen (kuntoutus). Tärkeä koko-naisuus on työllistävä kuntouttava toiminta, välityömarkkinoiden kehittäminen paikallisessa toimintaympä-ristössä. Budjetti 2017: 100 730 € ESR/Ely: 80 584 € Seutukunta: 5 450 € Alavieska/Merijärvi: 14 696 €

Ylivieskan seutukuntayhdistys osatoteuttajana:

PK-yritysten kansainvälistymisen askeleet (1.9.2014 – 30.8.2017) konsortiohanke yhdessä Raahen ja Nivalan – Haapajärven seutukuntien kanssa Tavoite: Hankkeen keskeinen tavoite on saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, kasvattaa yri-tysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää. Lisääntyvä kansainvälinen kauppa synnyttää uutta yritystoimintaa vaikutusalueellaan vientitoimialoilla ja niitä tukevissa palveluissa. Lisäksi tavoitteita on muun muassa: Tunnistaa tarpeita yrityksissä ja aktivoida yrityksiä kehittämään toimintojaan vastaa-maan kansainvälisen toimintaympäristön vaatimuksia. Muita osakokoisuuksia ovat: lisätä ennakoivaa tut-kimista uusista liiketoimintamahdollisuuksista, markkinoista ja markkina-alueista; tuoden arjen ulkopuolis-ta tietoa alueen yrittäjien työkaluksi toimintojensa suunnitteluun sekä yritystoimintansa turvaamiseen ja kasvattamiseen sekä tuoda kv-näkökulma osaksi arkipäivän valintoja ja toimintoja ja kansainvälistymisstra-tegiatyön merkityksen sisäistäminen yrityksissä sekä sen jalkauttaminen osaksi normaalia yrityssuunnitte-lua. Budjetti 2017: 53 850 € ESR/Ely: 39 849 € Seutukunta: 11 501 € Yritykset: 2 500 € P-PVerkkopalvelu (1.1.2015 – 31.12.2017) konsortiohanke yhdessä Raahen, Nivalan – Haapajärven ja Haapaveden – Siikalatvan seutukuntien kanssa Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on käyttää yritysverkojen muodostamista ja kehittämistä uusille markki-noille pääsyyn, erityisesti suurhankkeet ja vientimarkkinat, joissa tarvitaan vaativia toimitus- ja palveluko-konaisuuksia ja samalla yrityshenkilöstölle saadaan tuotettua uutta tietoa ja valmiuksia. Toinen tärkeä ta-voite on erilaisen tiedon selvittäminen, sekä hankitun tiedon välittäminen verkoston kohdeyrityksille inves-tointien tilanteesta, kilpailutuksesta ja tarjousmalleista ja niihin mukaan pääsystä. Keskeistä on myös edes-auttaa alueen yritysten verkostoitumista kansainvälisiin toimijoihin, jotka tulevat operoimaan alueelle esi-merkiksi Hanhikivi 1- rakennushankkeessa tai vastaavissa lähialueitten tai globaalien markkinoiden toimi-tuksissa. Budjetti 2017: 97 052 € EAKR/PPL: 66 189 € Seutukunta: 28 727 € Yritykset: 2 136 €

15

Meripohjolan uudistuva teollisuus (1.1.2015 – 31.12.2017) konsortiohanke (Centria amk/Ylivieska, OEI, Lapin amk, Raahen seudunyrityspalvelut, Nivalan teknologiakylä, Busi-ness Oulu) Tavoite: Hankkeen tavoitteena on edistää metalli- ja konepajateollisuuden ja siihen kytkeytyvien pk-yritysten uudistumista, kilpailukyvyn kasvua ja kansainvälistymistä Meripohjolan alueella. Hankkeen kärkenä toimii SSAB:n ja Outokummun valmistamat erikoisteräkset ja niiden mahdollistama uudenlainen tuoteajattelu pk-yrityksissä. Teollisen internetin ja digitalisaation antamat mahdollisuudet pk-yritysten kilpailukyvyn edistä-miseen pyritään hyödyntämään tehokkaasti yritysten omista lähtökohdista. Hankkeen toisena merkittävänä tavoitteena on yrityksiä palvelevan kehitysyhteisön toiminnan kehittäminen, rakentamalla siitä kansainväli-sestikin arvioiden merkittävä tukiverkosto vastaamaan yritysten kulttuurimuutostarpeeseen. Hankkeen ylei-senä tavoitteena on toimia ns. sateenkaarihankkeena, jonka yhtenä tuloksena on synnyttää yrityskohtaisia kehittämishankkeita ja auttaa yrityksiä niiden julkisen rahoituksen haussa mm. Tekesin ohjelmista, sekä kansainvälisistä rahoituslähteistä. Budjetti 2017: 28 520 € PPL/EAKR: 19 964 € Seutukunta: 8 556 €

Yrityspuhti (1.1.2016 – 31.12.2017)

Tavoite: Minimikroselvityshankeen tulosten perusteella käynnistetään useita yritysryhmähankkeita yritysten tarpeiden perusteella. Seutukuntayhdistys hallinnoi ja toteuttaa hankkeet yritysten kanssa, arvioi tuloksia. Toimintamalli on uusi maaseuturahaston hyödyntämisessä, jota tässä hankkeessa sovelletaan erittäin pie-niin yrityksiin.

Budjetti 2017: 51 050€ Maaseuturahasto: 50 050 €

Ylivieskan seutukuntayhdistys toteuttajana (hankkeet toimitettu rahoitushakuun:

My Way (1.1.2016 – 31.12.2019)

Tavoite: My Way –hankkeen tavoitteena on korkea- ja keskiasteen koulutettujen työttömien ja työttömysuhan alaisten yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen, työttömyysajan lyhentäminen se-kä työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen. Hanke tarjoaa työttömyyden alkuvaiheeseen kohdis-tettua voimavaroja vahvistavaa ja lisäävää toimintaa. Tavoitteena on löytää uusia mahdollisuuk-sia osaamisen hyödyntämiseen sekä tukea työnhakuprosessia laadukkaiden valmennusten ja ver-taistuen avulla sekä yritysyhteistyöllä. nopealla aikataululla. Hankkeen piiriin toivotaan ensisijai-sesti alle 1 vuoden työttömänä olleita, jolloin toiminta on ennaltaehkäisevää ja varhaisen puuttu-misen merkitys korostuu. Hankkeen toimenpiteet ovat avoimia myös perhevapaalta työelämään palaaville tai paluuta suunnitteleville. Budjetti 2017: 129 750€ ELY/ESR: 103 800 € Seutukunta: 4 000 € Muut seutukunnat: 3 600 € Kunnat: 18 350 €

Lyhde (1.1.2017 – 31.12.2019)

Tavoite: LYHDE -hankkeessa keskitytään sosiaalipalveluyritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Ylei-simpiä yksityisiä sosiaalipalveluita ovat ikääntyneiden palveluasuminen, ikääntyneiden ja vammaisten koti-palvelut, lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito sekä lasten päivähoito. Hankkeessa on huomioitu sukupuoli-

16

näkökulma valtaosan sosiaalipalveluyrittäjistä ollessa naisia. Sosiaalipalvelualan naisyrittäjät ovat useimmi-ten yksin yrittäjiä, minkä myötä verkostojen tärkeys yritystoiminnan kannalta korostuu. Naisyrittäjät tarvit-sevat tukea verkostojen luomiseen, mikä edesauttaa heidän yritystensä kehittymistä, kannattavuuden kasvua sekä työurien pitenemistä ja jatkuvuutta. Hankkeen kautta pyritään luomaan tasa-arvoa yrityskentälle vah-vistamalla naisyrittäjien mahdollisuuksia yritysmaailmassa. Hankkeen toimenpiteet ovat kuitenkin kaikille sosiaalipalveluyrittäjille avoimia, sukupuolesta riippumatta. Budjetti 2017: 129 750€ ELY/ESR: 100 000 € Seutukunta: 2 400 € Muut seutukunnat: 4 700 € Kunnat: 11 800 € Yksityinen: 8 450 €

Digiajan Tuotantopuisto (1.6.2016 – 31.5.2019)

Tavoite: Käynnistää Digiajan Tuotantopuiston raportissa esitetty pitkäjänteinen kehittämisproses-si. Oppia Ruotsissa toteutetusta mallista, miten isot yritykset voivat olla edistämässä uusien tuotan-nollisten yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Pilotoida Digiajan Tuotantopuiston paja-konseptia järjestämällä työpajatyyppinen seminaari, jossa kaikkien pajojen edustajat ovat paikalla ja yritykset voivat tulla pajoihin omien todellisten ongelmiensa tai kehittämistarpeidensa kanssa. Pilotoinnilla testataan mallia ja hankitaan kokemusta ja lisää ymmärrystä mallin toteuttamiseen. Laatia hankesuunnitelma ja rahoitushakemus Digiajan Tuotantopuiston käynnistämishankkeen toteuttamiseksi. Budjetti 2017: 79 480 € ELY/ESR: 55 636 € Seutukunta: 10 611 € Sievin kuntat: 10 611€ Yksityinen: 2 621 €

Ylivieskan seutukuntayhdistys osatoteuttajana (hankkeet valmistelussa):

OER-NetXport (1.5.2016 – 30.4.2019)

Tavoite: Rakentaan kolmen eri rahoitusinstrumentin kautta joustava ja proaktiivinen konsepti, jossa palvellaan hankkeen toimialueen yrityksiä sekä yrittäjiä kannattavan kansainvälisen, lä-hialueellisen tai kotimaisen kasvun haasteissa. Hankekonsortiokumppanit yhdessä tunnistavat alueelliset tarpeet ja tuottavat joko omana tuotantonaan tai ulkopuolisia asiantuntijapalvelui-ta hankkien resursseja, tietoja ja taitoja sekä muuta henkistä pääomaa, jolla turvataan orasta-va, kannattava kasvu.

Budjetti 2017: 81 440 € ELY/ESR: 65 152 € Seutukunta: 12 288 € Yksityinen: 4 000 €

17

Action NOW (1.12.2016 – 30.11.2019)

Tavoite: Edistetään ja kehitetään energiatehokkuutta kuntien ja yritysten yhteisillä case -tapauksille, kehitetään investointi- ja takaisinmaksun laskentaa. Kehitetään uusiutuvien energia-yritysten liiketoimintaa. Tehdään energiakartoituksia. Vaihdetaan kansainvälistä tietoa energia-tehokkuuden kehittämisestä eurooppalaisten projektikumppaneiden kanssa. Budjetti 2017: 27 400 € BRS/Interreg: 20 550 € Seutukunta: 6 850 €

18

8. SEUTURAHOITUS 2017

19

20