Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänäDOP-KOULUTUS LAPPEENRANTA 2015-2016

designed by Freepik

JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN

DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA

Design-suuntautunut toimintakulttuuri, oppiminen, oppimispolku, opettaminen ja oppimisen arviointi

OPS 2016

1

SISÄLLYS

1. DOP koulutuksen tavoitteet, tehtävät ja toimintamalli (3-7)

2. Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP): Mistä se nousee, mitä

se on ja miten se vastaa uuden opetussuunnitelman haasteisiin?

i. Haasteita (8-19)

ii. DOP oppimiskulttuuri (20-29)

iii. DOP oppiminen ja oppimisteoreettinen viitekehys (30-38)

iv. DOP opettaminen ja oppimisprosessin ohjaus (39-46)

v. DOP oppimispolku (47-82)

vi. DOP oppimisen arviointi (83-107)

3. DOP käytännössä- kaksi esimerkkiprojektia (108-121)

4. DOP oppimistutkimus (122)2

3

Koulutuksella on kolme tavoitetta:

1. Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi design-suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä

2. Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön opetuksessa oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin kautta

3. Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien sekä oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän osallistavan oppimisen toimintakulttuuria

4

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

Koulutettavien tehtävät:

1. DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä

dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja harjoituttava

sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä oppilaiden kanssa.

2. OPPIMISPOLUN DOKUMENTOINTI. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä DOP

oppimisprojektin dokumentointi (koottuna Google Docs-dokumenttiin).

Oppimispolun julkista dokumentointia työstetään pienryhmissä sekä

koulutustapaamisten yhteydessä että niiden välillä. Toteutunut projekti

esitellään viimeisellä tapaamiskerralla.

5

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

6

KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN

1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.

Johdatus DOP-oppimiseen1. tapaamisen jälkeen

Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja

oppimistehtävän muotoilu yhdessä

oppilaiden kanssa

2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.

DOP-oppimisen suunnittelu2. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus

yhdessä oppilaiden kanssa

3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.

DOP-oppimisen toteutus 3. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin toteutus ja

dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa

4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.

Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa

7

8

MISTÄ SE NOUSEE, MITÄ SE ON JA

MITEN SE VASTAA UUDEN

OPETUSSUUNNITELMAN HAASTEISIIN?

9

Lapsemme tulevat aikanaan työskentelemään maailmassa, joka on

toisenlainen kuin nykyinen maailmamme. Tästä seuraa erityinen tarve

korostaa oppimisessa taitoja ja tietoa, jotka ovat laajasti sovellettavissa

ja hyödynnettävissä jatkuvasti muuttuvassa olosuhteissa.

Jatkuvasti muuttuva maailma edellyttää, että me kykenemme

uudistamaan kulttuurisia käytänteitämme sekä edistämään opetuksen

avulla lapsissamme niitä taitoja ja osaamisia jotka tämän

mahdollistavat.

HAASTEITA

10

Luovuus sekä mielikuvitus ovat avainasemassa ns. 21. vuosisadan oppimisessa (Thomas&Brown 2011).

Koulu, joka ei kykene edistämään oppilaissa aitoa halua ja tarvetta oppia ei voi tuottaa sellaista oppimista, jota tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa (Sahlberg 2010).

Tietäminen merkitsee kykyä oppia (Habermas).

HAASTEITA

11

-Minulla on ystävä koulussa.

-Opettajani saa minut kokemaan koulutyöni tärkeäksi.

-Koen koulussaoloni turvalliseksi.

-Koulussa minulla on tilaisuus osoittaa, missä olen hyvä.

-Viimeisen viikon aikana olen saanut tunnustusta hyvästä suoriutumisesta

-> tarve nykyistä paremmin oppimiseen sitouttavalle pedagogiikalle, jossa korostuvat yhteistyöhön kasvaminen, oppimisen merkitykselliseksi kokeminen, turvallisuus, oman osaamisen hyödyntäminen sekä tunnustus hyvästä työstä

12

OPPIMISEEN SITOUTUMINEN

Työnteon vaatimien osaamistarpeiden kehitystrendi erään tutkimuksen mukaan (Murnane & Levy, 2004)

Tästä seuraa: opetuksessa tulisi korostaa vuorovaikutuksia ja kommunikointia sekä asiantuntijoille ominaista tapaa toimia (hiljainen tieto) eri oppiaineiden

sisältötiedon sijaan

http://www.slideshare.net/dvndamme/21st-century-learners-demand-post-industrial-education-systems

13

TYÖELÄMÄTAIDOT

1. Merkityksen antoKyky tulkita esitettyä ja julkituotua, nähdä sen syvempi merkitys.

2. Sosiaalinen älykkyysKyky olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa suoralla ja syvällisellä tavalla. Kyky aistia muiden reaktioita sekä heidän tavoitteitaan.

3. Tavanomaisesta poikkeava ja sopeutuva ajatteluTaitavuus ajattelussa sekä ratkaisuun pääsemisessä. Kyky ajatella sääntöjen ja ohjeiden ulkopuolella.

4. Monikulttuurinen osaaminenKyky toimia erilaisiin kulttuurisiin käytänteihin yhdistyvissä tilanteissa.

5. Laskennallinen ajatteluKyky kuvata käsitteellisesti (mallintaa) suuria tietomääriä ja ymmärtää aineistoja sekä tehdä johtopäätöksiä niistä 14

TYÖELÄMÄTAIDOT6. MonimediataitoKyky arvioida kriittisesti sisältöjä, joiden esittämisessä on käytetty eri medioita. Kyky käyttää eri medioita houkuttelevalla tavalla sisällön esittämisessä. 7. Tiedonalueiden rajojen ylittäminenKyky ymmärtää eri tiedonalueisiin yhdistyviä käsitteitä sekä ilmiöitä kokonaisvaltaisesti (systeemisesti). 8. Design-ajatteluKyky esittää ja kehittää tehtäviä sekä työskentelyprosesseja niin, että tulos vastaa odotuksia. 9. Kognitiivisen taakan hallintaKyky erottaa olennainen. Kyky ymmärtää miten tehostaa tilanteessa toimintaa soveltamalla siihen eri työvälineitä sekä tekniikoita. 10. Virtuaalinen kollaboraatioKyky työskennellä tuottavasti, työhön sitoutuen sekä läsnä olemalla virtuaalisen työryhmän jäsenenä. 15

16

17

ESIMERKKEJÄ SYVÄLLISEN OPPIMISEN OPPIMIS-/ OPETTAMISSTRATEGIOISTA

Oppilaiden omien suunnittelutaitojen hyödyntäminen ja edistäminen ratkaisua etsittäessä.

Jokaisen oppilaan vastuun sekä työskentelyn merkityksen korostaminen tavoitteeseen pääsemiseksi.

Toiminnan dokumentoinnin tärkeyden korostaminen.

Ilmiöön liittyvien eri näkökulmien esilletuominen sekä arvostaminen kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Periksi antamattomuuden (sitkeyden) edistäminen oppilaissa

Oppilaiden aiemman tiedon ja osaamisen hyväksikäyttäminen uusissa ennen kokemattomissa tilanteissa. 18

OPS2016: Laaja-alaisten taitojen (ts. syvällisen oppimisen) kehittyminen haastaa nykyisen koulujen toimintakulttuurin sekä oppimiskäsityksen.

19

DESIGN-SUUNTAUTUNUT OPPIMISKULTTUURI

20

“Kulttuuri on kokonaisuus, johon kuuluu ao. yhteisön jäsenten omaamat tiedot, uskomukset, taidot, arvot, lait ja muut yhteisön jakamat toimintatavat sekä osaamiset.” (Tylor, 1871)

KULTTUURI

21

“Syväkulttuuri (deep culture) on ao. yhteisön jakamien merkitysten sekä käyttäytymisien muodostama verkosto, joka mahdollistaa kommunikoinnin sekä kollaboraation yhteisön jäsenten kesken.”(Schaules 2015)

Oletus: Syväkultuuria ylläpitää ns. implisiittinen mieli. Sitä taas luonnehtivat jaetut merkitykset, käsikirjoitukset sekä skeemat, joita tarvitaan menetykselliseen vuorovaikutukseen ao. yhteisön sisällä.” (Schaules, 2015)

Toimintakulttuurin tietoinen muuttaminen tukeutuu ihmisen havaintojärjestelmiin, oppimiskykyyn sekä kielelliseen prosessointiin. Muuttaminen haastaa ihmisissa ns. reflektiivisen/tarkkaavaisen mielen (Schaules 2015).

Kulttuurieroista: https://www.google.fi/search?q=german+vs.+Chinese&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiEvbT4w5_KAhWHESwKHWm1CzMQsAQIJQ&biw=1363&bih=718#imgrc=8mldAeJTxAiIMM%3A

SYVÄKULTTUURI

22

Tietoinen päättelyEksplisiittinenKontrolloitu

Vaatii ponnistelujaPieni kapasiteetti

HidasHoukuteltava esiinSääntöpohjainen

AbstraktiSisällöstä riippumaton(geneerinen)

Evoluutiossa viimeksiYhteydessä kieleen

Tukeutuu sääntöihin, vertailuun, vaihtoehtojen punnitsemiseen

Rajoituksena työmuistin kapasiteetti

23

INTUITIIVINEN MIELI REFLEKTIIVINEN MIELI

Ks. Evans, Jonathan (1984). "Heuristic and analytic processes in reasoning". British Journal of Psychology 75: 451–468. ja https://en.wikipedia.org/wiki/Dual_process_theory

Esitietoinen päättelyImplisiittinen

AutomaattinenEi vaadi ponnistelua

Suuri kapasiteettiNopea

OletusprosessiAssosiatiivinen

KontekstuaalinenSisältöspesifi

Evoluutiossa ensinEi-verbaalista

Tukeutuu tunnistamiseen, havaintoon ja suuntautumiseen

Riippumaton työmuistista

TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI

24

DESIGN-SUUNTAUTUNUT OPPIMISKULTTUURI

Oppimisyhteisö muodostuu oppilaista, opettajista, koulun muusta henkilökunnasta sekä laajennetusta kouluyhteisöstä, johon kuuluvat vanhemmat, asiantuntijat, päättäjät sekä harrastajayhteisöjen jäsenet.

25

1) AVOIMUUS PAIKALLISILLE SEKÄ GLOBAALEILLE ILMIÖILLEYhteisö on avoin maailman ilmiöille, keskustelee niistä, pyrkii niiden ymmärtämiseen sekä etsimään selityksiä ja ratkaisuja niille.

2) MAAILMAN ILMIÖDEN SYSTEEMINEN TARKASTELUKokonaisuudet sekä osien keskinäisriippuvuudet toiminnan lähtökohtana

3) EVOLUTIONÄÄRINEN TULKINTA KEHITYKSESTÄYhteisö pyrkii jatkuvasti ja asteittain tapahtuvaan toimintansa kehittämiseen.

4) EKOLOGISUUS Yhteisön jäsenet luovat, muokkaavat ja rakentavat yksin ja yhdessä oppimistiloja ja oppimisympäristöjä vastaamaan oppijoiden tarpeita sekä mielenkiinnon kohteita.

5) OPPIMISKÄSITYSOppiminen (ja kehitys) on seurausta vuorovaikutuksista fyysisten kohteiden, ihmisten ja maailman kanssa, kokeiluista sekä kokeilujen tuottaman palautteen hyödyntämisestä.

6) ITSEORGANISOITUMINENItseorganisoituva oppimisyhteisö muodostuu itse yhteisöstä sekä sen ympäristöstä. Yhteisö muuttaa toimintatapaansa tai rakennettaan sopeutuakseen ympäristönsä vaatimuksiin.

DESIGN-SUUNTAUTUNUT OPPIMISKULTTUURI

Toimintaa määrittävät

26

1) UUDEN LUOMINEN SEKÄ HUONOSTI TOIMIVAN KÄYTÄNTEEN UUDISTAMINEN TAVOITTEENAKehittyvässä toiminnassa korostuvat ideointi, design-ajattelu, toisilta oppiminen sekä opitun tai rakennetun jakaminen.

2) ITSEJOHTAMINEN Osallistavassa toiminnassa korostuvat yhdessä tapahtuva suunnittelu, ideoiden ja tulkintojen jakaminen sekä kaikkien yhteisön jäsenten äänen kuunteleminen.

3) PYRKIMYS TOISTENSA YMMÄRTÄMISEENKeskinäisen ymmärryksen rakentamisessa merkitysneuvottelut korostuvat.

4) KOKEILEMINEN JA TUTKIMUSToiminnan parantaminen edellyttää tutkimusten ja kokeilujen tekemistä sekä niistä saatujen tulosten hyödyntämistä.

5) OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI”Reflection for”, ”reflection in” ja ”reflection on” (Toiminnan kehittäminen edellyttää yhteissuunnittelua sekä suunnitelmien toteutumisen ja tuloksena olevan kriittistä arviointia.)

DESIGN-SUUNTAUTUNUT OPPIMISKULTTUURIToimintaperiaatteet

27

28

29

KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN DESIGN-AJATTELUA SOVELTAEN

30

DOP! OPPIMINEN JAOPPIMISTEOREETTINEN

VIITEKEHYS

DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA (DOP)

• painottaa oppimistoiminnoissa sekä reflektiivistä että intuitiivistä mieltä ja pyrkii näin edistämään oppijoiden sekä opettajien valmiuksia ja kykyä muuttaa koulun toimintakulttuuria

• korostaa oppilaiden luontaista tapaa oppia (oppiminen on itse-ohjautuva ja vuorovaikutuksia korostava iteratiivinen prosessi, missä oppilaat itse valitsevat/rakentavat ne välineet, jotka edistävät ilmiön tutkimista ja tietämään tulemista)

• tavoittelee oppimisessa asiantuntijoille ominaista, heidän toimintaansa kätkeytyvää hiljaista tietoa

• korostaa ilmiön tarkastelussa systeemistä näkökulmaa

• korostaa syvällisen oppimisen edistämisen opettamisstrategioita (tutkiminen, yhteissuunnittelu, oppilaskeskeisyys, dokumentointi, useat näkökulmat, ponnistelu, kokemukset ja osaamiset mm.)

• pyrkii edistämään oppilaiden osallistumista paikalliselle kulttuurille ominaisiin käytänteisiin niitä tutkien sekä kehittäen

31

DOP ESIMERKKINÄ OSALLISTAVASTA OPPIMISESTA

Oppiminen seuraa osallistumisesta

Oppimisprosessi on itseorganisoituvaa

Ilmiötä tarkastellaan systeemisesti

Oppimisen eteneminen perustuu yhteiskehittelyyn ja vuorovaikutuksiin muiden ihmisten, fyysisten sekä mentaalisten objektien sekä maailman ilmiöiden kanssa

32

OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS

33ks. Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.

POTENTIAALISET OPPIMISEN KOHTEET

Monimutkaiset ongelmat, joihin oppilaat pyrkivät löytämään ratkaisun tutkimuksia tekemällä.

Luonto- ja kulttuuriympäristön ilmiöt, joiden käyttäytymiselle oppilaat pyrkivät löytämään selityksen tutkimuksia tekemällä.

Olemassa oleva kulttuurinen käytäntö, jota oppilaat pyrkivät parantamaan tutkimuksia tekemällä.

34

DOP JA ILMIÖ(KESKEINEN) OPPIMINEN

Tutkimuskysymykset● Yhdessä problematisoivat ilmiötä moniulotteisesti

ja monen eri tiedonalueen sekä asiantuntijuuden näkökulmasta

● Muotoutuvat oppijoiden ilmiöstä nousevien assosiaatioiden ja kysymysten (!) pohjalta

● Niiden esiinnousua voidaan edistää esim. erilaisilla herätteillä (video, uutisteksti ja valokuvat mm.)

● Kukin tutkimuksen kohteeksi valittava kysymys yhdistyy yleensä tiettyyn näkökulmaan (ja koulun oppiaineeseen) ilmiöstä

● Mahdollistavat ilmiön tutkimisen periaatteellisella, syvällisellä tasolla

Ilmiö/haaste● Kompleksinen ja

moniulotteinen● Yhteys useaan eri

tiedon-/tieteenalaan ja asiantuntijuuteen

● Koskettaa useita ihmisiä tavalla tai toisella

35

DOP JA ILMIÖ(KESKEINEN) OPPIMINEN

Ilmiöstä sen selittämiseen/haasteesta siihen vastaamiseen:

● Ilmiön tunnistaminen/siihen tutustuminen ->oppimistehtävän muodostaminen- > tutkimusnäkökulman valinta->tutkimuskysymysten ideointi->varsinaisten tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu->ratkaisujen rakentaminen>ratkaisujen yhdistäminen koko kuvaksi

Ratkaisu/vastaukset● Luovat yhdessä ilmiöstä

moniulotteisen ja periaatteelliseen tietoon ankkuroituvan kuvan

● Kokonaiskuvan välittyminen tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä edellyttää vastausten/ratkaisujen jakamista oppimis- yhteisössä tavalla tai toisella.

36

Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of

Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014. 37

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning

ecosystems. Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6 38

DOP!

OPETTAMINEN JA OPPIMISPROSESSIN

OHJAUS

39

• Yhteiskehittely merkitsee tilanteessa tai tilanteesta nousevaa (emerging)

ja kehittyvää toimintaa, jossa semanttisesti rikkaat ongelmat, siihen

osallistuvien henkilöiden keskinäiset vuorovaikutukset sekä

vastavuoroiset suhteet määrittävät prosessin dynamiikan.

• Erilaisen taustan sekä osaamisen omaavat henkilöt etsivät yhdessä rajoja

ylittämällä vastauksia esillä oleviin haasteisiin kukin omaa

asiantuntijuuttaan hyödyntäen.

• Luonnehtivia käsitteitä: merkitysneuvottelut, jaettu asiantuntijuus ja

kollaboraatio.

• Korostus ideakeskeisyydessä, avoimuudessa, ajattelun liikkuvuudessa,

jakamisessa sekä yhdessä tapahtuvassa toiminnassa

DOP JA YHTEISKEHITTELY

40

• Kysymykset (tärkeämpiä kuin vastaukset)• Kirjoittaminen (auttaa ymmärtämään)• Systeeminen ajattelu (ilmiöön yhteydessä olevien löytyminen; tämä liittyy tähän, tämä taas

tähän jne.)• Liikkuminen yksityiskohdista kokonaisuuksiin ja kääntäen• Säännönmukaisuudet (niiden etsiminen)• Yksityiskohdat (niiden tutkiminen)• Kysymyksillä leikittely (tarkentaen tutkimuskysymyksiä)• Useat näkökulmat ilmiöön/asiaan (asianosaisten hahmottaminen)• Ideoilla leikittely (ideat jalostuvat)• Monimutkaisen yksinkertaistaminen (mallin muodostaminen)• Yksinkertaisen monimutkaistaminen (ideoiden tuottaminen)• Sitkeys toiminnassa (ahdistuksen kautta löytyy ilo)• Tyhmät ajatukset mahdollisuutena (ideoiden synnyttämisessä ja ratkaisujen herättämisessä)

DOP-OPPIMISTOIMINNASSA KOROSTETTAVIA ASIOITA

41

• Eksperttiyteen/asiantuntijuuteen sekä eri tiedonalueisiin yhdistyvää tietoa ilmiöstä/haasteesta/ oppimiskohteesta

• Ilmiötä/haastetta/oppimiskohdetta kuvaavia käsitteitä, tosiasioita ja proseduureja

• Tehtävien/tutkimusten suorittamiseen sopivia tekniikkoja

• Ongelman ratkaisuprosessia/tehtävän suoritusta ohjaavia ja sitä sääteleviä toimia

• Tietoa siitä, miten oppia käsitteitä, tosiasioita ja proseduureja

MITÄ OPITAAN?

42

• Opettaja/asiantuntija suorittaa tehtävän/harjoitteen niin, että oppija voi tehdä

siitä havaintoja ja kysymyksiä (esim. ajattelemalla ääneen)

• Opettaja tekee havaintoja oppimisprosessista ja tukee niihin perustaen oppijan tehtävän suoritusta

• Opettaja rohkaisee oppijaa ulkoistamaan tietoaan ja ajatteluaan ääneen ajattelun sekä artefaktien avulla

• Opettaja rohkaisee ja kannustaa oppijaa vertaamaan omaa suoriutumistaan muiden suoriutumisiin

• Opettaja pyytää oppijaa ideoimaan omia kysymyksiä/ongelmia/haasteita ja etsimään niihin ratkaisuja

OPETTAMISSTRATEGIOITA

43

• Ennen tutkimuksiin tai ratkaisuyrityksiin ryhtymistä muodostetaan kysymysten/eri näkökulmien avulla koko kuva ongelmasta/haasteesta/oppimiskohteesta

• Kysymykset, tehtävät ja harjoitteet vaikeutuvat asteittain oppimisprosessin edetessä (evoluutionäärinen prosessi)

• Opitun soveltamista edistetään oppiaineiden ja tiedonalueiden rajoja ylittämällä

OPPIMISPROSESSIN ETENEMINEN

44

• Oppimistoimintaan liittyvät tutkimukset ja kokeilut sijoitetaan ilmiön/haasteen sen todelliseen sosiaaliseen ja materiaaliseen yhteyteen

• Tutkimuksiin/ongelmaan/haasteeseen liittyviä erilaisia näkökulmia jaetaan oppimisprosessin aikana

• Oppijat asettavat yhteisiä tavoitteita tehtävän/haasteen ratkaisun edellyttämien taitojen oppimiseksi

• Oppijat pyrkivät tavoitteisiin yhdessä tapahtuva toiminnan avulla

Edellä sovellettu lähteitä: Collins, A. (2005) Cognitive apprenticeship. Teoksessa Sawyer, R. Keith (Toim.) The Cambridge Handbook of the Learning Sciencies. New York: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2001) Instructional design and emerging teaching models in higher education Computers in Human Behavior 17 (5), 495-506

OPPIMISEN YHTEISÖLLISYYS

45

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J.

(2012). Design-oriented pedagogy for

technology-enhanced learning to cross over the

borders between formal and informal

environments. Journal of Universal Computer

Science, 18(15), 2097–2119.

46

47

DOP!

OPPIMISPOLKU

48

49

● Ilmiöt voivat nousta oppilailta, mutta myös opetussuunnitelmasta, yhteisestä lukuvuoden teemasta, ajankohtaisista tapahtumista tai vaikka lähiympäristön ongelmista tms.

● Ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita DOP-projektien kohteiksi ovat esimerkiksi: köyhyys, nälkä, terveys, oppiminen, tasa-arvo, puhdas vesi, energia, työ, teollinen tuotanto, asuminen, liikenne, ympäristö, jäte, ilmasto, meret, metsät, rauha, oikeus, kehitys

50

ILMIÖN TAI KEHITTÄMISHAASTEEN KIINNITTÄMINEN

● Selvitetään alku- ja loppu”testin” avulla mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen ja miten ajattelu kehittyy projektin aikana (vrt. arviointi)

● (A3) valkoinen paperi

● “Piirrä ja/tai kirjoita mitä tiedät tai oletat tietäväsi jääkaudesta”

51

ILMIÖN ENNAKKOKÄSITYKSET JA NIIDEN KEHITTYMINEN

Projektin alussa

Projektin lopussa

● Pohditaan ja kirjataan muistiin oppilaiden kanssa yhdessä mistä, keneltä,

millä tavalla “tietoa” löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen

ekosysteemiä)

● Tuodaan jo alusta lähtien näkyväksi millaisia oppimisen resursseja ja

välineitä oppijoilla itsellään on mahdollisuus tuoda osaksi ilmiön

tutkimista:

○ yhteisölliset resurssit (esim. isovanhemmat, harrasteyhteisöt)

○ välineet (esim. oma älypuhelin, erityinen tutkimusväline [pilkki,

kaikuluotain])

○ informaatioresurssit (esim. painetut ja digitaaliset materiaalit,

luontokohteet)52

EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN

● Tutustutaan ilmiön asiayhteyteen esim.

○ uutiseen

○ lehtiartikkeliin

○ valokuviin

○ videoon

○ julkisuudessa ilmiöstä käytyyn keskusteluun

○ vieraillaan 1. kerran luontokohteessa, museossa,

rakennetussa ympäristössä

○ ym.53

KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN

54

OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILU

Oppimistehtävien tyypit

TUTKIMUS● oppimisen ja tutkimisen kohteena tällöin luonto- ja kulttuuriympäristön

ilmiöt● tuloksena selitys tai kuvaus ilmiön käyttäytymisestä (esim. tutkimusraportti)

DESIGN● monimutkainen ongelma, joka vaatiin usean eri näkökulman ja asianosaisen

huomioon ottamista● olemassa oleva kulttuurinen käytäntö, jolle laaditaan parantamis- tai

kehittämisehdotus (vrt. vaikuttamisprojektit, Ops perusteet 2014 mm. s. 242)● tuloksena tuote, esim (esim. käsityötuote, näytelmä, taidenäyttely,

parannusehdotus liiikenneongelmaan)

55

Oppimistehtävän muodon tulee olla avoin, mikä mahdollistaa oppilaiden omien ideoiden ja ajatusten hyödyntämisen oppimisprosessin aikana. Opettaja voi yksin/toisen opettajien tai yhdessä oppilaiden kanssa sopia mihin muotoon oppimistehtävä saatetaan.

OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILUA OHJAAVAT NÄKÖKULMATkohderyhmä/asianosaiset, esim. toiset oppilaat, päättäjät, pakolaiset, vanhukset

lopputuloksen muoto esim. näytelmä, video, raportti, käsityö, peli, leikki, opetus, wiki

kontekstiesim. koulun lähiympäristö, museo, teatteri, linnoitus, Lauritsala, Pulp, virtuaalinen ympäristö

ESIMERKKEJÄ OPPIMISTEHTÄVISTÄ:

● Oppimistehtävänä on tehdä Lauritsalasta peli toisille oppilaille.● Tehtävänä opettaa jääkauteen liittyvät asiat nuoremmille (ei selkeästi määritä mitä ja miten opettaa

jääkaudesta jne. )● Tehtävänä on tehdä pienryhmissä tutkimus talvikalastuksesta, esittää ja jakaa se digitaalisessa

muodossa.● Tehtävänä tehdä pettuleivästä video/videoita wikiin, joista joku toinen voi oppia (ei määritä selkeästi

kohdejoukkoa ja videoiden sisältöä jne. )● Tehtävänä on tuottaa päättäjille perusteltu ratkaisuehdotus koulun lähiristeyksen turvallisuuden

parantamiseksi (ei määritä selkeästi miten ehdotus tuotetaan jne.)● Tehtävänä on pienryhmissä suunnitella tutkimus joka vastaa kysymykseen: Millainen on arvokas

metsä?

56

TYÖSKENTELYSÄÄNTÖJEN SOPIMINEN

57

TUTKIMUSNÄKÖKULMAN VALINTA

TUKEA TUTKIMUSNÄKÖKULMAN VALINTAAN:

● Tiedonalataulukko

● Luovat tekniikat (esim. de Bonon hattumenetelmä)

Tiedonala/koulutusala

ks. Google docs

Millaisista tutkimuskohteista tiedonalan asiantuntija voisi olla kiinnostunut?

Mitä tutkimusmenetelmiä tiedonala ja asiantuntija voisivat käyttää tutkimuksissaan?

Tiedonalan asiantuntija (ammattilainen) esimerkkejä

21 vuosisadan ammattilaiset (tulevaisuuden osaamistarve)

Humanistinen ja kasvatusala, esim. psykologia, teologiakasvatustieteet, kielitieteet

opettaja, rehtori, pappi, terapeutti, lastenhoitaja, psykologi, kääntäjä

Kulttuuriala, esim. antropologia, kuvataide, näyttämötaide, historia,

kuvataiteilija,näyttelijä, muusikko, sirkustaiteilija,elokuva-/mediataiteilija, museo-opas, kirjastonhoitaja, arkeologi

Matemaattis- luonnontieteiden ala, esim. eläinlääketiede, farmasia, lääketiede, fysiikka, tietojenkäsittelytiede, matematiikka

apteekkari, lääkäri, eläinlääkäri, mikrobiologi, fyysikko, kemisti, biologi, ohjelmoija,matemaatikko

Luonnonvara- ja ympäristöala, esim. metsätiede, maataloustiede, kalataloustiede, ympäristötiede, geologia

metsäkoneenkuljettaja, metsuri, maanviljelijä, eläintenhoitaja, kalastaja, metsänhoitaja, ekologigeologi, kartoittaja, geodeetikko, maanmittausinsinööri

Matkailu, ravitsemis- ja talousala, esim. maantiede, yhteiskuntatiede, ravitsemustiede, taloustiede

matkaopas, kokki, tarjoilija, eräopas, ravitsemusterapeutti, matkailuyrittäjä, talousjohtaja,ekonomi

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, esim. terveystieteet, hoitotiede, liikuntatiede

fysioterapeutti, sairaanhoitaja, hieroja, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja,liikuntafysiologi

Tekniikka ja liikenne, esim. rakennustekniikka, arkkitehtuuri, energiatekniikka, sähkötekniikka, logistiikka

lentäjä, arkkitehti, linja-autonkuljettaja, sähkömies, insinööri, diplomi-insinööri, kirvesmies, liikennesuunnittelija, puuseppä

Turvallisuus- ja pelastusala, sotilasala esim.sotatiede, merenkulkualan tutkimus, rikostutkimus,

poliisi, luotsi, (meri)kapteeni, palopäällikkö, palomies, vartija, rajavartija

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, esim. kauppatieteet, oikeustiede, tilastotiede

kunnanjohtaja, lakimies, kauppias, taloustieteilijä, tilastotieteilijä, vakuutusmyyjä, myyntijohtaja, asianajaja, tuomari

58

59

TUTKIMUSNÄKÖKULMASTA TUTKIMUSKYSYMYKSEEN

TUTKIMUSKYSYMYKSEN MUOTOILUPROSESSI:

1. Tutkimusnäkökulman mieleenpalauttaminen

2. Tutkimuskohteiden kartoitus

3. Tutkimuskohteiden selailu/”

tutkimusmaiseman” silmäily

4. Kohteiden kiinnittäminen/niiden valinta

5. Kohteiden analysointi

6. Tutkimuskysymyksen ideointi

7. Tutkimuskysymyksen muotoilu

60

TUTKIMUSKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN

Oppijoiden omien tutkimuskysymysten - ja kohteiden

ideointia sekä muotoilua voidaan tukea mm.

● 1. vierailulla museoon/luontoympäristöön

● Tutustumalla ilmiötä välittäviin painettuihin ja

digitaalisiin resursseihin (esim. kuvat, videot,

lehtileikkeet jne.)

61

RAKENNUSTELINEITÄ TUTKIMUSKOHTEIDEN ANALYSOINTIIN

Mitä asioita kohde tuo mieleen? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä se herättää sinussa?

Mikä on kohteen rakenne? Mistä osista se on koostunut?

Miten kohde toimii? Mihin sitä käytetään?

Mitä haluaisit tietää/kuulla kohteesta?

• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole taloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on multaa?• Mista ̈ o ̈ljy koostuu?• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole kerrostaloja? • Miksi metsa ̈ssa ̈ on puita?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on roskia?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on paljon o ̈to ̈ko ̈ita ̈?• Miksi kallioon on maalattu?• Miten puut syntyva ̈t?• Miten sammal syntyy?• Miten metsa ̈ syntyy?• Kuinka kauan ka ̈rpa ̈set ela ̈va ̈t?• Miten o ̈to ̈ka ̈t on tullut maailmaan?• Missa ̈ ela ̈imet asuvat?• Miksi ela ̈imet ovat maailmassa?• Missa ̈ ela ̈imet ovat?• Miksi kasvit ovat vihreita ̈?• Miksi puut kasvavat nopeasti?

• Miksi sammalta on joka paikassa?• Miten metsa ̈ syntyy?• Miksi o ̈to ̈ka ̈t lenta ̈a ̈?• Miten kivi syntyy?• Miksi lehtia ̈ pita ̈a ̈ olla puissa?• Miksi kivessa ̈ on sammalta?• Miksi ihmiset heitta ̈a ̈ roskia luontoon?• Miksi tarvitaan nuotioita?• Miksi kalat ovat joskus la ̈pina ̈kyvia ̈? • Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole taloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ ei ole kotitaloja?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on lasikuitua?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on tuli?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on sienia ̈?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on puita?• Miksi metsa ̈ssa ̈ on kivia ̈?• Miksi teemme projektia metsa ̈sta ̈?

TUIJA PEUHKURIN 1-2 -luokan oppilaiden kysymyksiä ks. Case Forest opas 62

63

TUTKIMUSKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINENTutkimuskysymykset voivat olla luonteeltaan

1) TOSISEIKKOJA ETSIVÄÄ: konkreettisiin ja ulkoisesti havaittaviin asioihin liittyvää; mitä, missä, milloin, kuinka monta jne. (= Kysymyksiä, joita lapset usein spontaanisti esittävät)

2) TOIMINNALLISTA (PROSEDUAALISTA) TIETOA ETSIVÄÄ : miten jokin toimii, miten jonkin asia tehdään jne.

3) STRATEGISTA TAI KONDITIONAALISTA TIETOA ETSIVÄÄ : miksi ja millä ehdoilla jokin asia esiintyy/toimii, miten se on suhteessa johonkin muuhun jne.

KYSYMYSTEN EVOLUUTIO: Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat kehittyä kohti strategista tietoa etsiviä kysymyksiä. Edellyttää usein lempeää ohjausta.

Hakkarainen, 1998. Epistemology of inquiry and computer-supported collaborative learning. Unpublished Ph.D. thesis. University of Toronto.Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational Technology Research & Development, 61(5), 841-862.

64

RESURSSIEN KARTOITTAMINEN

65

RESURSSIEN KARTOITTAMINEN

● Pohditaan yhdessä ja kirjataan

ylös mistä, keneltä, millä tavalla

“tietoa” löytyy ilmiöstä

(kartoitetaan yhteistä oppimisen

ekosysteemiä)○ yhteisölliset resurssit (esim.

isovanhemmat, harrasteyhteisöt)

○ välineet (esim. oma älypuhelin,

erityinen tutkimusväline [pilkki,

kaikuluotain])

○ informaatioresurssit (esim. painetut ja

digitaaliset materiaalit, luontokohteet)Kuva: Virpi Pentikäinen

66

TUTKIMUSMENETELMIEN- JA KOHTEIDEN KIINNITTÄMINEN

TUTKIMUSKOHTEISTA: TUTKIMUSMENETELMISTÄ: TUTKIMUSVÄLINEISTÄ:

luontokohde, rakennus, kanava, tori, maalais/kaupunkimaisema, teos, ajankohtainen tai historiallinen tapahtuma, liikenneympyrä, risteys, ihminen, eläin, kasvi, laite, toimintatapa jne.

haastattelu, kysely, havainnointi, mittaaminen, näytteiden ottaminen, kokeen tekeminen, simulaatioiden tekeminen, prototyyppien tekeminen, pienoismallin tekeminen, ohjelmointi, mallintaminen painetun tai digitaalisen aineiston analyysi (kuva, video, teksti, kaavio, reaaliaikainen data) jne.

kamera, ääninauhuri, video,Google kysely, mitta, kaikuluotain, riistakamera, sivellin, 3D-tulostin, kasvukaira, legot, mikroskooppi, jne.

Esimerkkejä

67

SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Tutkimus/toimintasuunnitelmaa laatiessa on tärkeää pohtia seuraavia kysymyksiä:

● TUTKIMUSNÄKÖKULMA: Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta

lähestymme luokan yhteistä teemaa?

● TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS: Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja

kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se

kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa

vastauksen?

● TUTKIMUSMENETELMÄ: Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen

vastaamiseksi ? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?

● TOTEUTUS:Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun

tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?

DOP-PROJEKTIN TUTKIMUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASuunnitelma laadittu pvm: Suunnitelmaa täydennetty pvm:

Tutkittava yhteinen ilmiö: Ryhmän jäsenet:

Ryhmän valitsema tutkimusnäkökulma: Minkä tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan/koulun yhteistä ilmiötä?

Pienryhmän tutkimuskysymys/ -ongelma tai haaste:

Tutkimuskohteet: Mitkä (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteet voisivat antaa vastauksia kysymykseen tai haasteeseen?

Ekosysteemi ja tutkimusmenetelmät: Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ?

Tietoresurssit ja kuinka hyödynnämme niitä (digitaaliset ja ei digitaaliset)

Kuka tai ketkä voisivat auttaa kysymysten vastaamisessa? Miten voisimme hyödyntää heitä?

Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?

Mitä tutkimusmenetelmiä voimme käyttää aineiston keruussa? (esim. haastattelu, kyselyt, näytteiden keruu, havainnointi, asiantuntijoiden kokoama tutkimusdata ja simulaatiot, omat prototyypit)

Aineiston keruu ja tutkimusten suorittaminen: Miten tutkimuksemme käytännössä toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään? Miten tutkimusaineistoa kerätään käytännössä?

Tutkimusaineiston järjestäminen ja digitaalisen tuotoksen tekeminen. (Tutkimuksen prosessin ja tulosten kokoaminen digitaaliseen muotoon): Missä muodossa ja millä teknologialla tutkimusprosessi kuvataan ja vastaus esitetään? Miten valittu teknologia vaikuttaa aineiston käsittelyyn?

Aikataulu:

(ks. Google docs)

68

69

SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Suunnitelmat toimivat käsikirjoituksena tutkimusmatkalle tai asiantuntijatapaamiselle

● joka voi olla esim. oppijoiden omien tutkimuskysymysten pohjalta

räätälöity vierailu museoon tai asiantuntijoiden/ammattilaisten luokse (esim. tutkija, taiteilija, lintuharrastaja jne.)

● Asiantuntijoita voidaan myös kutsua tutkimaan koululle yhdessä

oppijoiden kanssa (esim. havainnointi/näytteiden kerääminen/mittaukset koulussa

tai sen lähiympäristössä, vrt. Pettuleipä& Talvilalastus-esimerkit)

● Opettajan voi olla tarpeen etukäteen keskustella toiminnasta ja

odotetuista rooleista asiantuntijan kanssa (asiantuntijaluento vrt.

asiantuntijan kanssa yhdessä tutkiminen ja tekeminen)

● Oppijoiden suunnitelmat on hyvä välittää asiantuntijoille etukäteen

opintovierailun valmistelun tueksi

TUTKIMUSAINEISTON KOKOAMINENMONIMEDIAISTA PROJEKTIAINEISTOA VOIDAAN KERÄTÄ ESIM.

● MUSEO JA LUONTOKOHTEITA TUTKIMALLA (esim. valokuvat, videot, haastattelut, oman toiminnan dokumentointi ja reflektointi, apuna kohteen tutkimista tukevat sovellukset esim.

paikkatieto)

● ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim. laboratoriossa) ja heidän tutkimusvälineillä (esim. kasvukaira, hypsometri, kaikuluotain)

● ASIANTUNTIJOIDEN TUOTTAMAN TUTKIMUSDATAN JA INFORMAATIORESUSSIEN TUELLA (esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto jne.)

● MALLIEN, PROTOTYYPPIEN JA SIMULAATIOIDEN AVULLA SEKÄ NIITÄ ITSE TEKEMÄLLÄ (esim. Pume , Laukansaaren torppa, Nasa , Biodigital human, erilaiset “How to do it- videot” jne.)

Tutkimuksen edetessä oppijoille voi nousta uusia kysymyksiä, joiden myötä toimintaa ja aineiston koontia voidaan tarkentaa sekä suunnata uusiin kohteisiin ja informaatioresursseihin.

70

AINEISTON JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELY

Aineistonkeruun jälkeen oppijat ryhtyvät tallentamaan, järjestämään ja luokittelemaan kerättyä aineistoa. Apuna esim.

● Pilvipalvelut (tallentaminen)● Avainsanat (Tags, sisällön luokitteluun)● Paikkatieto (paikka ja aika, usein automaattisesti)● Kategorisointi yläluokkiin ja alaluokkiin (esim. haastatteluaineistolle)● Editointi (esim. video)● Taulukointi● Graafiset esitykset (esim. Google forms)● Tilastollinen käsittely (frekvenssit, moodi, mediaani, keskiarvo jne.)● jne.

71

RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI

KOHDE MUOTO TOIMIJAT

Oppimisen kokeminen (sitoutuminen)

Yksittäinen oppilas

Itsearviointi Oppilas

Oppimisprosessi Pienryhmä Havainnointi

Itsearviointi

Opettaja/opettajien ryhmä

Oppilaiden pienryhmä

Tiedollinen ja taidollinen oppiminen

Digitarina

Valkoinen paperi (pre/post)

Vertaisarviointi

Dokumentti-analyysi

Opettaja/opettajien ryhmäOppilasryhmä

72

RATKAISUN JAKAMINENAVOIMUUS● avoin (esim. lehdistö, sosiaalinen media) ● rajoitettu tietylle yhteisöille (esim. kotijoukot, asiantuntijat)● vain koulun sisällä

MUODOT● esitys (esim. näytelmä, .ppt)● digitaalinen tarina● verkkodokumentti ● lasten konferenssi (esim. posterinäyttely, webinar)● artefakti (esim. näyttely)● jne.

73

ILMIÖN TUTKIMISEN TYÖVÄLINEITÄ

74

Ilmiö

ILMIÖN KONTEKSTOINTI

75

Ilmiö

KOKONAISISTA OSIIN

76

Ilmiö

ILMIÖÖN LIITTYVIEN NÄKÖKULMIEN KUVAUS

77

Ilmiö

ILMIÖN RAKENTEEN KUVAUS

78

VVaihe1 Vaihe2 Vaihe3

Osavaihe1

ILMIÖN KÄYTTÄYTYMISEN/ TOIMINNAN KUVAUS

79

Ilmiö

ILMIÖN KÄYTTÄYTYMISEN SYYS-SEURAUSSUHTEEN KUVAUS

80

Vrt.

IlmiöA IlmiöB

SAMANKALTAISTEN ILMIÖIDEN RINNASTAMINEN

81

Ilmiö1

ILMIÖIDEN VERKOSTO

Ilmiö2

Ilmiö3

Vrt. http://www.dvusd.org/domain/1535jne...

jne...

jne...

jne...

82

DOP! OPPIMISEN

ARVIOINTI

83

KOHDE OPPILAS OPPIMINENMerkki Arvosana Sanallinen arvio tmv.

Kysymys ”Minkä arvosanan sain?” ”Mitä opin?”

Umpikuja ”Tämä ei ole oikein.” ”Voinko löytää jonkun toisen tavan?”

Epäonnistuminen Ongelma Haaste, mahdollisuus

Focus Kritiikki, seuraus Palaute

Tavoite Hyvä arvosana Osaamisen hankkiminen

ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

84

Kohteita Tapahtunut (reflection on), meneillään oleva (reflection in), tuleva (reflection for)

Muotoja Diagnostinen arviointi, formatiivinen arviointi, summatiivinen arviointi, konfirmatorinen arviointi

Toimijoita Oppilas, oppilasryhmä (työryhmä), opettaja, opettajien ryhmä, koulun ulkopuolinen taho

Tuloksia Tieto oppilaan tai oppilasryhmän suoriutumisesta, tieto oppimisen laadusta, arvosta tai merkityksestä, tieto siitä, mitä on saatu aikaan, mitä on tehty, mitä tullaan tekemään

Merkityksiä Tukee oppimisen edistymistä, auttaa opettajaa valitsemaan tarkoituksenmukaisia rakennustelineitä sekä oppimisen tukitoimia, auttaa arvosanan määrittämistä, tarjoaa sisältöä jakamiselle, edistää oppilaan tuntemusta, vaikuttaa opetuksen suunnitteluun

85

ARVIOINTI OSANA OPPIMISPROSESSIA

86

Arviointi on osa opetusta ja opetuksen suunnittelua

Oppilaat osallistuvat itsensä arviointiin

Palaute on merkityksellistä sekä opettajalle että oppilaille

Oppilailla on mahdollisuus osoittaa sen, mitä he tietävät ja osaavat tehdä

Arviointi edistää oppimista

Arviointi kannustaa oppimaan

ONNISTUNUT ARVIOINTIKÄYTÄNTÖ

87

Opettajalle Oppilastoverille Oppilaalle itselleen

Mikä on tavoite?(reflection on)

Selkiyttää ja jakaa oppilaiden pyrkimyksiä

Auttaa ymmärtämään ja jakamaan oppimistavoitteita

Ymmärtää oppimistavoitteita

Missä ollaan menossa?(reflection in)

Ohjaa keskusteluun, rakentaa toimintoja, jotka saattavat oppimisen näkyväksi

Edistää oppilaita toimimaan oppimisresurssina toinen toisilleen

Aktivoi oppilasta oppimisen omistamiseen

Miten tavoitteen saavuttamista voidaan edistää?(reflection for)

Tarjoaa rakennustelineitä, jotka vievät prosessia eteenpäin

Aktivoi oppilaita toimimaan oppimisresurssina toinen toisilleen

Aktivoi oppilasta oppimisen omistamiseen

FORMATIIVISEN ARVIOINNIN VAIKUTUKSIA

88

DOP JA ARVIOINTI

KOHDE MUOTO TOIMIJAT

Oppimisen kokeminen (sitoutuminen)

Yksittäinen oppilas

Itsearviointi Oppilas

Oppimisprosessi Pienryhmä Havainnointi

Itsearviointi

Opettaja/opettajien ryhmä

Oppilaiden pienryhmä

Tiedollinen ja taidollinen oppiminen

Digitarina

Valkoinen paperi (pre/post)

Vertaisarviointi

Dokumentti-analyysi

Opettaja/opettajien ryhmäOppilasryhmä

89

90

91

92

Linkki dokumentin tulostettavaan ja muokattavaan versioon blogissa:doppolkuja.blogspot.fi

93

PAIKANMÄÄRITYS KYLLÄ EI

Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta tekemällä/toimintaa uudistamalla

Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä (esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.)

Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma)

Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen

Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu

Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa

Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai käyttäytymisestä

Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.)

Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista

Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä tavalla voimme löytää uutta tietoa

Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/henkilö toimii tai käyttäytyy

Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen

Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä kokeiluja

Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme ( esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla, ohjelmoimalla)

Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä tehneet ja saaneet selville

Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai kotiväeltä)

Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä)

Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi(esim. katsomalla mitä eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.)

Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä tms.)

Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)

Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa

Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?)

Linkki dokumentin tulostettavaan ja

muokattavaan versioon blogissa:

doppolkuja.blogspot.fi

94

Oppimiseen sitoutuminen ja siihen yhteydessä olevia

asioita

95

96

HYVÄ OPPIMISTEHTÄVÄ

A. Haastaa ja generoi syvällistä ajattelua

B. On yhteydessä koulun ulkopuoliseen maailmaan

C. Edellyttää oppijalta huolellisuutta ajattelussa sekä

toiminnassa

D. Synnyttää oppijoissa asiaan liittyvää keskustelua

E. Sitouttaa oppijan kurinalaiseen ja sinnikkyyttä

osoittavaan tutkimiseen

97

SITOUTUMISEN ULOTTUVUUDET

Sosiaalinen/toiminnallinen

EmotionaalinenKognitiivinen

SITOUTUMINEN

vrt. Fredericks, J. A., Blumenfeld, P. C. and Paris, A. H. (2004) 'School Engagement: Potential of the Concept, State of the Evidence', Review of Educational Research, 74(1), p 59-109

98

Kognitiivinen sitoutuminen Miten usein olet tehnyt seuravaa?

Tehnyt kysymyksiä luokassaOsallistunut keskusteluun luokassaLaatinut esityksenLuonnostellut ratkaisua tai tekstiä ennen sen luovuttamistaSaanut palautetta opettajalta tai luokkatovereiltasi suoriutumisestasi tehtävästä

Sosiaalinen/toiminnallinen sitoutuminen

Ajattele koko kouluvuotta. Kuinka usein olet tehnyt seuraavaa?

Ratkonut yhdessä toisen oppilaan kanssa tehtävääOsallistunut muiden oppilaiden kanssa projektityöskentelyynTönäissyt tai kiusannut toista oppilasta

Emotionaalinen sitoutuminen

Miten ajattelet seuraavista väitteistä? Kaiken kaikkiaan

Tunnen oloni hyväksi koulussaniTykkään käydä koulua tässä koulussa Koen oloni turvalliseksi tässä koulussaMinua kuunnellaan ja ajatuksistani ollaan kiinnostuneita luokassani/koulussani

99

SITOUTUMISEN ULOTTUVUUDET

100

SITOUTUMISEN TASOJA

Autenttinen sitoutuminen Annettuun tehtävään, toimintaan tai työhön kiinnittymistä. Oppija kokee tuloksen merkityksellisenä ja arvokkaana itselleen.

Rituaalinen sitoutuminen Annetulla tehtävällä/työllä on vain vähän koettua merkitystä tai välitöntä arvoa oppijalle. Tehtävän suorituksella tai työn tuloksilla on kuitenkin ulkoista arvoa ja merkitystä.

Passiivinen tehtävän loppuunsaattaminen/työn tekeminen

Oppija on halukas kohdistamaan ponnistelujaan tehtävän suorittamiseksi, välttääkseen suorittamatta jättämisen kielteiset seuraamukset. Oppija erottaa tehtävässä merkityksiä sekä arvon.

Vetäytyminen tehtävän suorittamisesta/työn tekemisestä

Oppija ei ole sitoutunut tehtävän suorittamiseen eikä ponnistele tai käytä energiaansa yrittäessään täyttää opettajan/tehtävän vaatimuksia. Ei kuitenkaan häiritse toiminnallaan muita tai tee muuta tehtävän suorituksen sijaan.

Kapinointi Oppija kieltäytyy tehtävän suorittamisesta/työn tekemisestä, häiritsee muita ja/tai yrittää tehdä jotain avian muuta.

Lähde: Schlechty, P. (2000) Shaking up the schoolhouse. How to support and sustain educational innovation

101

Kaksi asennoitumista/ ajattelutapaa (mindsets) oppimiseen ja kehitykseen

Fiksoitunut asennoituminen (Fixed mkindset) tukeutuu olettamukseen, jonka mukaan luonteemme, älykkyytemme sekä luovuutemme ovat perittyjä ja muuttumattomia. Menestys opinnoissa vielä vahvistaa tätä tulkintaa. Ko. asennoitumisemme ajaa menestymään. Siitä seuraa, että vältämme kaikin keinoin virheiden tekemistä ja näin ylläpidämme käsitystämme älykkyydestämme sekä taidokkuudestamme. Kehittyvä asennoituminen (Growth mindset) oppimiseen hyötyy haasteesta ja pitää tehtyä virhettä ponnahduslautana ja mahdollisuutena kasvuun ja kehitykseen sekä olemassaolevien kykyjen edelleen venyttämiseen - sen sijaan, että se olisi todiste älyllisen toimintamme vajavaisuudesta.

102

Kaksi asennoitumista/ ajattelutapaa (mindsets) oppimiseen ja kehitykseen

Kyvykkyyden korostaminen palautteessa tukee fiksoitunutta asennoitumista. Jos ao. asennoitumisen omaavalla oppijalla on mahdollisuus valita haastavan ja helpohkon tehtävän välillä, hän valitsee jälkimmäisen. Hän ei halua tehdä mitään sellaista, joka voisi johtaa virheelliseen ratkaisuun ja asettaa kyseenalaiseksi oppijan kyvykkyyden.

Sen sijaan ponnistelun korostaminen palautteessa johtaa siihen, että 9 oppijaa 10:stä valitsee jatkossa haastavan tehtävän, josta he myös kokevat voivansa oppivansa. (vrt. http://nymag.com/news/features/27840/ )

Edellä kuvatut asennoitumiset tulevat lapsissa jo varhain esille, vaikuttavat käyttäytymiseen oppimistilanteissa sekä suhteeseemme menestykseen ja epäonnistumiseen - onnellisuuden tunteen kokemiseen.

Johtopäätös: kyvykkyyden sijaan ponnistelun korostaminen palautteessa edistää sitoutumista oppimiseen sekä oppimistaitojen kehittymistä.

103

Minkälainen on “Growth mindset” - koulu?

Hallinto/johtaminen tukee opettajien oppimista ja kehittymistä. Se ottaa huomioon

opettajilta saamansa palautteen. Se pyrkii myös kehittämään omaa osaamistaan ja

oppimaan opettajilta.

Opettajat tekevät yhteistyötä muiden opettajien sekä opetustoimen johtajien kanssa. He

pyrkivät kehittämään käytänteitään sen sijaan että syyttäisivät ongelmista muita. He

uskovat, että kaikki oppilaat voivat oppia ja menestyä sekä osoittaa osaamistaan.

Vanhemmat tukevat lastensa oppimista sekä koulussa että sen ulkopuolella. He tekevät

yhteistyötä opettajien kanssa.He eivät ole kiinnostuneita siitä, että heidän lapsensa

saavat korkeita arvosanoja vaan kiinnittävät huomiota siihen, että lapset ottavat vastaan

eteen tulevat haasteet ja ponnistelevat päästäkseen tavoitteisiinsa.

Oppilaat ovat innostuneita, työtä tekeviä ja sitkeitä toimissaan. He ottavat vastuuta

omasta menestymisestään.

vrt. https://www.mindsetworks.com/webnav/whatismindset.aspx

104

Lomakepohja blogissa

DOP-OPPIMISEN KOKEMISEN ARVIOINTI (oppimiseen osallistuminen)

(itsearviointi)

105

DOP OPPIMISPROSESSIN ARVIOINTI DOP-oppimisprosessin arviointi(vrt. DOP-oppimisen suunnitteluperiaatteet)

Pienryhmän arviointi oppimisprosessista ja osallisuudesta

Opettajan/asiantuntijan havaintoja pienryhmän oppimisprosessista ja osallisuudesta

Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen

Ilmiön kuvaaminen käsitteillä

Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen muotoilu

Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen (yhteistyö,

verkostoituminen, toiminnan organisoituminen)

Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen, vuorovaikutukseen)

Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen hyödyntäminen

Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/kehittämiskohteiden

hyödyntäminen

Oppimiseen sitoutuminen

(innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys)

Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti

Lomakepohja blogissa(pienryhmä, opettaja, asiantuntija)

106

TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Valkoisen paperin testi

Selvitetään alku- ja loppu”testin” avulla mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen ja miten ajattelu kehittyy projektin aikana

Iso valkoinen paperi, johon oppilaita pyydetään piirtämään ja/tai kirjoittamaan mitä tietävät tai olettavat tietävän ilmiöstä

107

TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Digitarina/lopputuote

Lomakepohja blogissa

DIGITARINAN ARVIOINTI Orastava Kehittyvä Edistyksellinen

Ilmiö:Ilmiön tutkiminen ja tuloksen esilletuonti

Käytäntö/haaste:Olemassa olevan käytännön parantaminen

Kuvaus ilmiöstä jää faktuaalisen tiedon asteelle

Tavoittaa ilmiön käyttäytymisen kuvauksen

Selittää ilmiön käyttäytymistä teoretisoimalla sitä

Tulos on toistoa olemassa olevasta tai jo tehdystä

Tuloksessa on hyödynnetty uutta ideaa

Tulos valottaa tai selittää tutkimuksen kohteena olevaa uudella tavalla/antaa perustellun ratkaisumallin haasteeseen

Tiedon ja tietoresurssien hyödyntäminen

Kohdetta on tutkittu hyödyntämällä asiantuntijatietoa ja erilaisia tietoresursseja “kopioimalla”

Kohdetta on tutkittu muokkaamalla asiantuntijatietoa ja erilaisista tietoresursseista hankittua tietoa

Hankittua tietoa on yhdistetty ja suhteutettu toisiinsa uutta luovalla tavalla

Tiedon hankinta Kohdistuu ilmiöstä tai vastaavasta olemassa olevaan tietoon

Täydennetään yksinkertaisilla tutkimuksilla

Tiedonhankinta perustuu pääosin todellisten kohteiden tutkimiseen

Esittämistapa Korostuu vain yksi media Edellistä täydennetty toisella medialla tai yhtä mediaa on käytetty luovasti

Aidosti tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen monimediainen esittämistapa

Rakenne Hajanainen kokonaisuus Välittää johdonmukaisen kuvan tutkimus- tai toimintaprosessista

Johdonmukaista kuvaa täydennetään onnistuneilla perusteluilla

Oman toiminnan arviointi Ei tule esille Tulee esille Toiminnan arviointi tuottaa myös uusia tutkimustehtäviä

(vertaiset, opettaja, asiantuntija)

DOP! KÄYTÄNNÖSSÄ

ESIMERKKEJÄ

108

109

110

111

112

113

114

115

Oppimistehtävä:Tehdä tutkimus, josta suunnitella ja toteuttaa wikissä jaettava video, jonka avulla toiset voivat oppia Pettuleivästä.

116

117

Pettuleipäprojekti Openmetsässä http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Pettuleip%C3%A4

118

LISÄÄ ESIMERKKIPROJEKTEJA BLOGISSA:

http://doppolkuja.blogspot.fi/

119

120

121

Emeritus professori Jorma Enkenberg jeeberg (a) gmail.com

KM Anu Liljeström anuliljestrom (a) gmail.com

FT Henriikka Vartiainen henriikka.vartiainen (a) gmail.com

KIITOS!

Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6

Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.

Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.

Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational Technology Research & Development, 61(5), 841-862.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for Sustainability, 15 (1), 43-53.

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.

Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.

Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.

Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (hyväksytty julkaistavaksi). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher education course. Design and Technology Education: An International Journal

DOP-oppimistutkimus

122