BARO - TEK...ja määrittelypulmia, joita ratkottiin laajoissa keskusteluissa eri...

Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan

suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan

TEK

BA

RO

2005

TEKBARO2005

Mika Naumanen

TEKBARO

Teknologiabarometri kansalaisten

asenteista ja kansakunnan suun-

tautumisesta tietoon perustuvaan

yhteiskuntaan

Mika NaumanenVTT Teknologian tutkimus

�

Julkaisija Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiUlkoasu Mari LohisaloPainopaikka Tikkurilan Paino Oy Ab, Vantaa ISBN 952-5005-90-9 © TEK 2005

�

Sisällys

Lukijalle.......................................................................................................4

Johdanto......................................................................................................5

Barometrimalli pähkinänkuoressa..................................................................6

Keskeisimmät tulokset.................................................................................8

Informaatioyhteiskunta..............................................................................16 Peruskoulutus........................................................................16 Yleissivistys ja osaaminen......................................................17 Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen.....................18

Tietoyhteiskunta........................................................................................�� Tieteellis-teknologinen osaaminen.......................................22 Tieto- ja viestintäteknologia..................................................24 Tieto- ja viestintätekniikkamenot....................25 Tieto- ja viestintäteknologian käyttö...............26 Sähköinen kaupankäynti.................................28

Tiedon ymmärtäminen ja hallinta........................................29

Tietämysyhteiskunta..................................................................................�� Uuden tiedon soveltaminen..................................................33

Innovatiivisten yritysten perustaminen ja talouden uusiutuminen.........................................................34

Verkottuneisuus ja kansainvälisyys........................................36

Kestävä kehitys..........................................................................................�9 Arvopohja...............................................................................39

Ympäristön hallinta...............................................................41

Ympäristön tila.......................................................................43

4

Lukijalle

Teknologiabarometrin syntysanat lausuttiin vuosituhannen vaihteessa Tekniikan Aka-teemisten Liiton ideariihessä. Ajatuksen kypsyttely jatkui järjestön eri toimielimissä, ja vuonna 2002 VTT:n teknologian tutkimus TEKin toimeksiannosta aloitti konkreet-tisen instrumentin kehitystyön.

Erilaiset indikaattorit ja tunnusluvut ovat talouselämässä osoittautuneet hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi tavoiksi havainnollistaa tapahtunutta kehitystä. Keskeisenä tavoit-teena oli selvittää, onko jollakin mielekkäällä tavalla luotavissa samantyyppistä indi-kaattoria kuvaamaan teknologisen toimintaympäristömme tilaa.

Aihepiirin monitahoisuus tuo väistämättä tullessaan lukuisia mitattavuus-, rajanveto-ja määrittelypulmia, joita ratkottiin laajoissa keskusteluissa eri yhteistyökumppanei-den kesken. Lähtökohtana kuitenkin oli että instrumentin tulee mahdollisimman pit-kälti rakentua yleisesti tunnustettujen ja todennettavien tosiasioiden varaan. Baromet-rin haluttiin myös indikoivan teknologian vaikutuksia yhteiskuntaan laaja-alaisesti.

Barometrin ensimmäisen toteutuskierroksen tulokset julkistettiin vuoden 2004 alus-sa. Tulokset olivat jossakin määrin yllättäviä, ja avasivat uutta näkökulmaa suomalai-sen yhteiskunnan tilaa koskevaan keskusteluun. Barometrin herättämä, jopa yllättä-vän laaja, mielenkiinto ja keskustelu kertoo että sosiaalinen tilaus tällaiselle indikaat-torille on olemassa, ja tehty kehitystyö on vastannut tarkoitustaan.

Teknologiabarometrin toinen toteutuskierros on tehty alkuperäisen konseptin päälin-joja seuraillen. Kyselytutkimuksen laajuutta on hieman supistettu jättämällä ensim-mäisellä kierroksella vähemmän merkityksellisiksi osoittautuneita osia pois. Nyt esi-teltävissä tuloksissa on ensimmäisen kerran nähtävissä eri indikaattorien tunnusluku-jen ohella niiden muutokset ja muutossuunnat, joiden informaatioarvo on paikoin hy-vinkin merkittävä. EU-maat ovat Lissabonin julistuksessaan ilmaisseet tahtonsa luoda EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä. Tavoite ja aikataulu ovat osoittau-tuneet äärimmäisen haastaviksi. Helppoa ja yksinkertaista ratkaisua tavoitetilaan pää-semiseen ei ole. On selvää että tavoitteen toteuttaminen edellyttää laaja-alaista lähes-tymistapaa ja lukuisten erillisten toisiaan tukevien toimenpiteiden toteuttamista – myös Suomessa, vaikkei maamme EU:n varsinaisiin ongelma-alueisiin kuulukaan. Toivomme että barometrin tulokset ja työssä tehty analyysi tuovat lisävalaistusta suo-malaisen toimiympäristön kehittämisen keskeisiin ongelmakohtiin.

Pekka PellinenTekniikan Akateemisten Liitto TEK

5

Teknologiabarometri mittaa maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen ti-laa. Se on taloudellisen suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Teknologiabarometrissä seurataan yhteiskunnan ke-hitysvaiheita informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskun-taan. Samalla seurataan, miten hyvin tämä kehityskulku on linjassa kestävän kehityk-sen periaatteiden kanssa.

Teknologiabarometrin tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittämisen tietoperustaa, tukea ja parantaa siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä näiden aineistojen ja keskustelujen avulla tukea opetus- ja tutkimusvoimavarojen suuntaamista koske-vaa päätöksentekoa julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ratkaisut teknologioiden ja osaamisen suuntaamisessa, niihin liittyvissä priorisoinneissa sekä voimavarojen koh-dentamisessa ovat ydinkysymyksiä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Teknologiabarometri yhdistää talous-, innovaatio- ja yhteiskuntateorioiden pohjalta kehitetyn mallin avulla toisaalta tieteellis-teknologista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa ja toisaalta tätä indikaattoritietoa syventävää, sen taustal-la olevaa, kansalaisten arvoja ja asenteita mittaavaa kyselytietoa. Indikaattoritiedon perusteella on mahdollista luoda tunnuslukuja, jotka indeksinomaisesti kertovat, mi-kä kansakunnan tieteellis-teknologinen tila on. Indikaattorivertailun verrokkiryhmä koostuu Ruotsista ja Tanskasta, Alankomaista, Saksasta ja Isosta Britanniasta sekä Yh-dysvalloista ja Japanista.

Kohderyhmäkyselyillä mitataan eri kansanryhmien arvoja ja asenteita suhteessa tek-nologiseen kehitykseen, sen tekijöihin sekä tieteellis-teknologisen tutkimuksen ase-maan ja tasoon maassamme. Kohderyhmäkyselyiden antama tieto selittää indikaat-torivertailun havaintoja ja auttaa ymmärtämään, miksi kansakunnan tieteellis-tekno-loginen tila on se mikä se on. Keskeisiksi kohderyhmiksi asenneselvitykselle on näh-ty nuoret, TEKin jäsenkunta, poliittiset päättäjät sekä suurimpien teollisuusyritysten teknologiajohtajat.

Johdanto

6

Teknologiabarometrissa seurataan yhteiskunnan kehityskulkua informaatioyhteiskun-nasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Teknologiabarometrissa on neljä osakokonaisuutta, jotka rakentuvat kukin kolmesta mittarista. Nämä on esitet-ty kuvassa 1. Kehitys informaatioyhteiskunnasta kohti tietämysyhteiskuntaa toteutuu nuolikuviossa etenemisenä vasemmalta ylhäältä oikealle alaviistoon.

Yhteiskuntajärjestyksen kehityskulun rinnalla barometrista voidaan erottaa myös taus-talla olevan toimijan tai tarkasteltavan kokonaisuuden tasot. Näitä ovat yksilöä sekä yksilön arvomaailmaa ja ratkaisuja koskevat indikaattorit ja kysymykset, organisaatioi-den toimintaa koskevat indikaattorit ja kysymykset sekä kolmantena yhteiskunnan toi-mintatapoja ja arvostuksia mittaavat indikaattorit ja kysymykset.

Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista mitataan yleisillä investoinneilla koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tietoyh-teiskunnassa määrällisen informaation sijaan korostuu merkityksellisen tiedon roo-li. Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan siirtymistä tietoyhteiskunnaksi mitataan yleisten kehityspanosten sijasta näiden kohdentumisella tieteellistekniseen osaamisen kehittämiseen, tietoja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä sillä, mitä tuloksia edellä mainituilla investoinneilla saadaan aikaan. Tietämysyhteiskun-nalla viittaamme yhteiskuntaan, jossa innovaatiot, teknologinen kehitys, talouden uu-distuminen, avoimuus uusille ideoille sekä niiden aktiivinen hyödyntäminen ovat eli-mellinen osa yhteiskunnan arvopohjaa ja kulttuuria.

Innovaatiotoiminnan perimmäisenä tavoitteena on edistää kansallista kilpailukykyä sekä tätä kautta parantaa kansalaisten hyvinvointia. Niin kutsutun kestävän kehityk-sen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdol-lisuudet. Teknologiabarometrissa kestävän kehityksen tavoitteita määrittelemään on

Barometrimalli pähkinänkuoressa

Yrittäjyys jauusiutuminen


Tiedonymmärtäminenja hallinta

Tiedonymmärtäminenja hallinta

PeruskoulutusPeruskoulutus

Verkottuneisuus jakansainvälisyys

Uuden tiedonsoveltaminen

Tieteellis-teknologinenosaaminen

Ympäristöntila

Ympäristönhallinta

Arvopohja

Yleissivistys jaosaaminen

Tieto- ja viestintä-teknologian käyttö

Investoinnittutkimukseen jatuotekehitykseen

Informaatioyhteiskunta

Tietoyhteiskunta

Tietämysyhteiskunta

Kestävä kehitys

Kuva 1. Teknologiabarometrikokonaisuus

�

valittu kolme mittaria, jotka ovat yhteiskunnan arvopohja, yritysten ja viranomaistaho-jen ympäristöä säästävät toimenpiteet sekä varsinainen ympäristön tila.

Käytetty jaottelu on samansuuntainen kuin Ilkka Niiniluodon pohdinta tietoon pe-rustuvien yhteiskuntajärjestysten kehityskulusta: Tietotekniikkayhteiskunnassa tieto-koneet ja uudet sähköiset viestintävälineet mahdollistavat datan ja informaation yhä lisääntyvän käsittelyn ja siirtämisen. Taitotietoyhteiskunnaksi voidaan kutsua yhteisöä, jossa on runsaasti taitoon ja osaamiseen liittyvää tietoa. Kolmantena, ymmärrysyhteis-kunnaksi tai valistusyhteiskunnaksi voidaan nimittää sivistyksen tai viisauden yhteis-kuntaa, jossa tiedolla on välinearvon ohella myös itseisarvo, ja jossa tiedon hallintaan ja soveltamiseen liitetään lisäksi moraalinen näkemys hyvän elämän päämääristä.

Teknologiabarometri mittaa lukuisia tietoyhteiskuntakehityksen osatekijöitä, joista hahmottuu yleiskuva tilanteesta eri maissa. Tilastoindikaattoreita koskevat tiedot ke-rättiin Suomen ohella seitsemästä maasta: Ruotista, Tanskasta, Alankomaista, Isosta- Britanniasta, Saksasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Tulosten laskemista varten käytetty indikaattoridata on standardoitu. Toisin sanoen keskimääräinen taso verrokkimaiden ryhmässä antaa tulokseksi nolla. Keskimääräistä parempi suoritus tuottaa positiivisen lukuarvon ja keskimääräistä huonompi negatiivisen lukuarvon. Mitä suurempi luku-arvo on puoleen tai toiseen, sitä suurempi ero keskiarvoon on.

8

Teknologiabarometri mittaa maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen ti-laa. Se on taloudellisen suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Teknologiabarometrissä seurataan yhteiskunnan ke-hitysvaiheita informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskun-taan. Samalla seurataan, miten hyvin kyseinen kehityskulku on linjassa kestävän kehi-tyksen periaatteiden kanssa.

Teknologiabarometrin edellinen, vuodenvaihteessa 2003 – 2004 toteutettu kierros osoitti, ettei Suomi olekaan tietoyhteiskuntakehityksen mallimaa. Informaatioyhteis-kuntaan liittyvissä indikaattoreissa Suomi sijoittui erittäin korkealle. Siirryttäessä seu-raaviin kehitysvaiheisiin, tietoja tietämysyhteiskuntaa kuvaaviin indikaattoreihin, maamme sijoitus heikkeni. Hieman kärjistäen voitiinkin esittää kysymys, onko Suo-mesta muodostumassa tietoyhteiskunnan alkutuottaja.

Suomen rooli “tiedon perustuottajana” on voimistunut: olemme edenneet in-formaatioyhteiskuntamittareilla, mutta jääneet jälkeen tietämysyhteiskunta-mittareilla.

Teknologiabarometrin uusien tulosten valossa maamme asema ei tässä suhteessa ole parantunut. Pikemminkin Suomen rooli “tiedon perustuottajana” on voimistunut:

Keskeisimmät tulokset

-1.00

-0.80

-0.60

-0.40

-0.20

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

Informaatio Tieto Tietämys

Suomi

Ruotsi

Japani

Suomi (uusi)

Ruotsi (uusi)

Japani (uusi)

Kuva �. Suomenrooli”tiedonperustuottajana”onentistäkorostuneempi.Vertailu2004/2005

9

olemme edenneet informaatioyhteiskuntamittareilla, mutta jääneet jälkeen tietämys-yhteiskuntamittareilla. Jopa kuva maamme etenemisestä informaatioyhteiskuntamit-tareilla voi kuitenkin olla harhaanjohtava: etenemisestä on kiittäminen peruskoulu-laistemme yhä parempaa menestymistä kansainvälisessä vertailussa. Kenties olennai-semmalla informaatioyhteiskunnan mittarilla, sijoituksissa tutkimukseen ja tuotekehi-tykseen, olemme menettäneet asemiamme.

Perinteisen teollisuusyhteiskunnan muutos kohti uudenlaista informaatioon ja tie-toon perustuvaa yhteiskuntajärjestystä havaittiin 1970-luvun alussa. Japanilainen Yo-neji Masuda ja amerikkalainen Daniel Bell esittivät, että syntyvän uuden yhteiskun-nan oleellisia ulottuvuuksia olisivat palvelutalouden syntyminen, teoreettisen tiedon merkitys ja teknologian kehittäminen.

Informaatioyhteiskunnalla ymmärretään teknologiabarometrissa yhteiskuntaa, jossa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskei-nen rooli kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tiedon keskeiseen asema heijastuu talo-uteen, tuotantoon, työelämään, koulutukseen jne. Teknologiabarometrissa informaa-tioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista mitataan yleisillä investoinneilla koulu-tukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Suomi on kärjessä informaatioyhteiskuntamittaristossa.

Tekniikan ammattilaisten ja yritysten teknologiajohtajien käsitykset Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tasosta ovat muuttuneet negatiivisem-miksi.

Informaatioyhteiskuntamittaristolla mitattuna Suomi on vertailumaiden ryhmän pa-ras maa. On huomattava, että maamme menestymisen selittää peruskoululaistemme erinomainen osaaminen. Asiaa korostaa edelleen Japanin tulosten hiipuminen.

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Perus-koulutus

2004 2005

Yleis-sivistys jaosaaminen2004 2005

T&k-investoinnit2004 2005

0.70

0.64

-0.08

0.14

-0.48

-0.30

-0.51

0.17

0.77

0.66

-0.11

0.13

-0.30

-0.39

-0.46

-0.12

1.08

-0.10

-0.74

0.55

-1.22

0.53

-0.69

1.13

1.49

-0.13

-0.81

0.56

-0.69

0.53

-0.93

0.51

0.28

1.30

0.66

-0.09

-0.59

-0.72

-0.75

-

0.27

1.47

0.65

-0.17

-0.52

-0.82

-0.74

-

0.74

0.71

-0.17

-0.05

0.38

-0.72

-0.08

-0.80

0.57

0.64

-0.17

0.00

0.30

-0.87

0.28

-0.74

Indeksi2004 2005

VertailuTEKbaro2004/2005.Lukuarvo0kuvaakeskiarvoistasuoritumista.Mitäpositiivisempi/negatiivisempimaanlukuarvoon,sitäparemmin/heikomminsesuhteutuumuihinmaihinkyseisellämittarilla.

Taulukko 1.Informaatioyhteiskunnanindikaattorikokonaisuudet

10

Huolestuttavaa on maamme t&k-investointien pienentyminen. Yritysten t&k-inves-tointien määrä on laskenut Suomessa 7 prosenttia, kun ne muissa vertailun mais-sa ovat lisääntyneet keskimäärin 8 prosenttia (t&k-investointien osuus bruttokansan-tuotteesta). Julkisen t&k-rahoituksen reaalikasvu pysähtyi Suomessa vuonna 1999 ja sen bkt-osuus on vähitellen laskenut. Julkisen tutkimusrahoituksen painoarvo yhteis-kunnan ja talouden uusiutumiskehityksessä ei olekaan kasvanut. Rahoituksen paino-pisteet ovat sen sijaan muuttuneet: yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen osuus niiden tutkimusmenoista on jatkuvasti pienentynyt. Valtion tutkimusrahoituk-sesta suuntautuu taloudellisen kehityksen ja teollisuuden edistämiseen yli 40 prosent-tia. Osuus on EU-maiden toiseksi korkein.

Teknologiabarometri herättää kysymyksen alkavatko yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen supistumisen jäljet nyt näkyä. Niin tekniikan ammattilaisten kuin yritysten teknologiajohtajien käsitykset Suomen teknologian tasosta, maamme tieteen ja teknologisen tutkimuksen laadusta ja tasosta yleisesti ottaen kuin tieteemme tasosta kansainvälisesti vertaillen ovat muuttuneet negatiivisemmiksi viimeisen puolentoista vuoden aikana. Samalla ajatus tutkimusvarojen kohdentamisesta vain taloudellisesti parhaiten kannattaville/hyödynnettäville tieteenaloille on voimistunut.

Suomen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian uudistamisen yhteydessä tietoyhteis-kunta määriteltiin yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä ja jossa tietoja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä

Nuoret TEK PoliitikotTalous-elämä

Maamme tutkimustoiminnassa viimevuosina tapahtunut kehitys

Tutkimuksen riippumattomuus,puolueettomuus

Tieteellisen tutkimuksen hyödyllisyyskansalaisten arkielämän/hyvinvoinninkannalta

Tutkimuksen suuntautuminenolennaisiin/tärkeisiin asioihin

Tutkimuksen ja sen tuloksistatiedottaminen kansalaisille

Tutkimusrahoituksen riittävyys

Teknologian taso

Lääketieteen taso

Tieteen kyky tuottaa luotettavia/paikkansa pitäviä tuloksia

Maamme tieteen ja tutkimuksenlaatu ja taso yleisesti ottaen

Tieteemme taso kansainvälisesti vertaillen

Tieteellisen ja teknologisen tutkimuksenhyödyllisyys yht.kunnan/talouden kannalta

Tieteen/tutkijoiden etiikka ja moraali

Suomalaisen tieteen ja teknologisentutkimuksen tulevat kehitysnäkymät

+/−=arvostussuurempi/pienempikuintoisissavastaajaryhmissä/=arvostussuurempi/pienempikuinsyksyllä2003

Kuva �.KäsitysSuomentieteenjateknologisentutkimuksentilasta

11

sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista. Määrällisen informaation sijaan korostuu merkityksellisen tiedon rooli.

Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan siirtymistä tietoyhteiskunnaksi mi-tataan yleisten kehityspanosten sijasta näiden kohdentumisella tieteellistekniseen osaamisen kehittämiseen, tietoja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä sillä, mitä tuloksia edellä mainituilla investoinneilla saadaan aikaan.

Tietoyhteiskunnan mittaristolla Suomi sijoittuu kolmanneksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Teknologiabarometrin tietoyhteiskunnan mittaristolla sijoitumme kolmanneksi Ruot-sin ja Yhdysvaltojen jälkeen. Indikaattorivertailu osoittaa, ettei Suomi suinkaan ole

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Tieteellis-teknolog.

osaaminen2004 2005

Tieto- javiestintä-teknologia

2004 2005

Tiedonymmärtäm. ja hallinta

2004 2005

0.19

0.67

-0.23

-0.30

-0.40

-0.03

0.30

-0.30

0.18

0.57

-0.21

-0.37

-0.27

-0.06

0.23

-0.18

0.81

0.76

-0.21

-0.82

-0.26

-0.10

0.00

-0.38

0.68

0.82

-0.09

-0.84

-0.28

-0.12

-0.14

-0.23

-0.36

0.90

-0.10

-0.05

-0.84

0.36

0.10

-0.20

-0.30

0.71

-0.16

-0.26

-0.48

0.31

0.02

-0.02

0.12

0.37

-0.39

-0.05

-0.10

-0.36

0.81

-0.31

0.17

0.19

-0.37

0.00

-0.06

-0.36

0.81

-0.31

Indeksi2004 2005

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Uuden tie-don sovel-taminen

2004 2005

Yrittäjyysja uusiutu-

minen2004 2005

Verkottunei-suus ja kan-sainvälisyys2004 2005

0.12

0.33

0.55

0.43

-0.38

-0.45

0.33

-0.94

0.01

0.32

0.52

0.51

-0.43

-0.35

0.32

-0.82

0.60

0.98

0.91

-0.73

-0.38

-1.38

-

-

0.52

0.94

0.99

-0.64

-0.43

-1.37

-

-

-0.20

-0.31

0.30

0.53

-0.31

-0.26

0.83

-0.67

-0.19

-0.30

0.26

0.60

-0.46

-0.04

0.62

-0.67

-0.04

0.33

0.43

1.48

-0.47

0.30

-0.18

-1.20

-0.29

0.31

0.32

1.57

-0.41

0.36

0.03

-0.96

Indeksi2004 2005

Taulukko �.Tietoyhteiskunnanindikaattorikokonaisuudet

Taulukko �.Tietämysyhteiskunnanindikaattorikokonaisuudet



1�

tietoja viestintäteknologioiden hyödyntämisen mallimaa. Sijoitumme kyseisellä mit-tarilla Saksan jälkeen toiseksi viimeiseksi. Tieteellis-teknologinen osaaminen -indi-kaattori mittaa sitä, miten kansakunnan henkilöresurssit suuntautuvat tieteen ja tek-niikan aloille. Menestymme edelleen erinomaisesti tällä mittarilla, vaikka muut ver-tailun maat ovatkin saavuttaneet etumatkaamme erityisesti uusien tiede- ja teknolo-gia-alan tutkintojen sekä tutkijoiden määrissä.

Tietämysyhteiskunta viittaa teknologiabarometrissa yhteiskuntaan, joka on kehitty-neempi muoto sekä informaatio- että tietoyhteiskunnasta ja jossa tiedon ymmärtämi-sellä ja hallinnalla on keskeinen merkitys. Teknologiabarometrissa tietämysyhteiskun-nan tavoitteita määrittelevät uuden tiedon soveltaminen, yrittäjyys ja talouden kyky uusiutua sekä kansalaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen verkottuneisuus ja toimintojen kansainvälisyys. Oletuksenamme on, että menestyneimmät “innovaattorit” kykenevät ongelmiensa ratkaisemiseksi parhaiten hyödyntämään erilaisia asiantuntemuksen ja osaamisen lähteitä sekä toteuttamaan tavoitteensa tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yh-teistyössä muiden yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Tietämysyhteiskunnan mittareilla mitattuna Suomi on kahdeksan vertailu-maan joukossa viides.

Ruotsi on heikko yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen mittaristolla.

Suomen sijoitukset ympäristönsuojeluun ovat vertailumaiden korkeimmat.

Tietämysyhteiskunnan mittareilla mitattuna Suomi on vertailumaiden joukossa keski-tasoa. Olemme kuitenkin menettäneet asemiamme uuden tiedon soveltamisen ja eri-tyisesti verkottuneisuuden ja kansainvälisyyden mittareilla. Esimerkiksi yhdessä ver-kottuneisuuden ja kansainvälisyyden indikaattorissa, rajojen yli tapahtuvissa inves-toinneissa, on maamme asema romahtanut: Suomi on pudonnut toiseksi parhaasta heikoimmaksi. Ruotsi, niin hyvin kuin se teknologiabarometrissa yleisesti ottaen pär-jääkin, on erityisen heikko yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen mittaristolla. Esi-merkiksi uusien yritysten syntyminen ja investointien taso on siellä vertailumaiden heikointa.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatku-vaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Teknologiabarometrissa kestä-vän kehityksen tavoitteita mittaa kolme indikaattorikokonaisuutta: yhteiskunnan arvo-pohja, yritysten ja viranomaistahojen ympäristöä säästävät toimenpiteet sekä varsinai-nen ympäristön tila.

Kestävää kehitystä mittaavissa indikaattorikokonaisuuksissa Suomi on vertailumaiden keskitasoa. Ruotsi on ylivoimainen ykkönen. Heikoin kestävän kehityksen tila on Yh-dysvalloissa. Tulosta selittävät erityisesti suuri kasvihuonepäästöjen määrä ja energi-an kokonaiskulutus. Suomen heikko tulos arvopohjaa kuvaavalla indikaattorilla joh-tuu ensisijaisesti korkeasta työttömyydestämme. Ympäristön hallinnan odotettua al-haisempi arvo saattaa selittyä maamme energiavaltaisella teollisuustuotannon raken-

1�

teella. Sijoituksemme ympäristönsuojeluun ovat sinänsä vertailumaiden korkeimmat. Ympäristön tilaa käsittelevässä indikaattorissa Suomi sijoittuu kohtalaisesti.

Eri maat etenevät informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta kohti tietämys-yhteiskuntaa eri tavoin. Suomi ja Ruotsi panostavat voimakkaasti henkisen pääoman kehittämiseen, toisin sanoen informaatioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseen. Ruotsi näyttäisi pystyvän hyödyntämään tämän investoinnin vaikutukset paremmin. Suomen kohdalla nämä investoinnit eivät näy siirtymisenä kohden tieto- tai tietämys-yhteiskuntaa. Saksa ja Iso-Britannia sekä Japani ovat keskitason alapuolella kaikilla tie-toyhteiskunnan tasoilla. Japanin tilanne vaikuttaa perin heikolta, mutta selittynee ai-nakin osittain heidän omintakeisella yhteiskuntajärjestelmällään.

Tanska, Alankomaat ja Yhdysvallat ovat jäljessä Suomea informaatioyhteis-kuntamittaristolla, mutta siirtyvät tietämysyhteiskuntamittarilla selkeästi edellemme.

Tanskan, Alankomaiden ja Yhdysvaltojen tilanne on indikaattorien lukujen valossa kadehdittava. Kukin näistä maista on runsaasti jäljessä maatamme informaatioyhteis-kuntamittarilla mitattuna, mutta siirtyy selkeästi edellemme tietämysyhteiskuntamit-tarilla mitattuna. Yhteiskuntamallien profiilit on kuvattu kuvassa 4. Suomi jää tie-tämysyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamisessa viidenneksi kauas Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Yhdysvaltojen taakse. Huolestuttavaa on lisäksi se, että välimatkam-me näihin kansantalouksiin on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana edelleen li-sääntynyt.

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Arvopohja2004 2005

Ympäristönhallinta

2004 2005

Ympäristöntila

2004 2005

0.01

0.44

0.17

-0.02

-0.10

-0.28

-0.78

-0.03

0.05

0.50

0.18

0.04

-0.15

-0.40

-0.77

-0.05

-0.19

0.69

0.22

0.17

-0.46

-0.61

-

-

-0.08

0.61

0.09

0.24

-0.57

-0.50

-

-

0.05

0.26

0.27

-0.10

0.07

0.13

-1.95

0.82

0.09

0.57

0.42

0.00

0.04

-0.38

-1.93

0.78

0.16

0.38

0.00

-0.13

0.09

-0.36

0.38

-0.88

0.16

0.33

0.03

-0.13

0.08

-0.31

0.38

-0.88

Indeksi2004 2005

Taulukko 4.Kestävänkehityksenindikaattorikokonaisuudet


14

Suomen asema on ollut vahva t&k-investointien määrässä, mutta nyt heik-kenemässä.

Verkottuneisuus ja kansainvälisyys on Suomen heikoin osa-alue.

Kuva 5 tarkentaa Suomen kehitystä kullakin teknologiabarometrin mittarilla kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Oikealle ylhäälle sijoittuvat mittarit, joissa maam-me asema on ollut vahva ja vahvistunut edelleen. Näitä mittareita ovat tiedon ymmär-tämisen ja hallinnan, ympäristön hallinnan sekä erityisesti peruskoulutuksen mitta-rit. Vasemmalle ylhäälle sijoittuvat mittarit, joissa asemamme on vahva mutta heikke-nemässä. Merkittävin heikennys on tapahtunut t&k-investointien määrässä. Myös tie-teellisenteknologisen osaamisen -mittarilla heikentyminen on ollut suurta.

Keskiviivan alapuolelle sijoittuvat mittarit, joissa maamme asema on keskimääräistä heikompi. Heikoin osa-alueemme, kenties yllättäen, on ollut tietoja viestintätekno-logian hyödyntäminen. Se on kuitenkin paranemassa. Verkottuneisuus ja kansainväli-syys -mittarin osalta tilanne on kuitenkin huolestuttava. Se on maamme heikoin osa-alue ja edelleen voimakkaasti heikkenemässä.

-1.00

-0.80

-0.60

-0.40

-0.20

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

Informaatio Tieto Tietämys

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Kuva 4.Erimaidenprofiilittielläinformaatioyhteiskunnastatietoyhteiskuntaan

15

Heikko

Heikentynyt

Vahva

Parantunut

Peruskoulutus

Ympäristön hallinta

Tieto- ja viestintä-teknologia


ArvopohjaVerkottuneisuus jakansainvälisyys

Ympäristön tila

Tiedon ymmärtäminenja hallinta

Yleissivistys jaosaaminen

Uuden tiedonsoveltaminen

T&K-investoinnit

Tieteellisteknologinenosaaminen

Informaatio

Tieto

Tietämys

Kestävä kehitys

Kuva 5.Suomenasemajasenkehitysteknologiabarometrinkahdellatoistamittarilla

16

Peruskoulutus

Suomalaiset peruskoululaiset ovat vertailuryhmän osaavimpia jokaisessa taitokokonaisuudessa.

Kansainvälisesti korkea koulutustaso ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat Suomen sel-keitä vahvuuksia. Oppivelvollisuuskoulun suorittaa käytännössä koko ikäluokka. Kan-sainväliset oppimisvertailut puolestaan osoittavat, että suomalainen peruskoulu on myös tasoltaan hyvä. Peruskoulutuksen tason arviointi perustuu teknologiabaromet-rissa kansainväliseen PISA-tutkimusohjelmaan. PISA-tutkimusohjelma on OECD:n jäsenmaiden yhteinen yritys vastata siihen, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tule-vaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja ja kuinka nämä taidot kehittyvät ajan myötä. PISA-tutkimusohjelmassa arvioidaan kolmea taitokokonaisuutta: lukutaitoa sekä ma-temaattista ja luonnontieteellistä osaamista. Suomalaiset peruskoululaiset ovat vertai-luryhmän osaavimpia jokaisessa taitokokonaisuudessa. Edellisen vertailun ykkösen, Japanin asema on sen sijaan heikentynyt.

PISA-tutkimuksessa lukutaito ymmärretään laajasti tietoyhteiskunnassa toimivaksi ja elinikäistä oppimista edistäväksi taidoksi. PISA-arviointi kohdistetaan luetun ymmär-tämiseen, tulkintaan ja kriittiseen pohdintaan. Matemaattisella osaamisella tarkoite-

Informaatioyhteiskunta

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Lukutaidonarviointi

2004 2005

Matemaat-tinen

osaaminen2004 2005

Luonnontie-teellinen

osaaminen2004 2005

1.08

-0.10

-0.74

-

-1.22

0.53

-0.69

1.13

1.49

-0.13

-0.81

0.56

-0.69

-

-0.93

0.51

1.62

0.14

-0.80

-

-1.44

0.49

-0.45

0.44

1.95

0.40

-0.78

0.34

-0.84

-

-0.62

-0.46

0.73

-0.35

-0.18

-

-1.18

0.44

-1.06

1.61

1.27

-0.53

-0.27

0.96

-0.84

-

-1.35

0.76

0.90

-0.08

-1.25

-

-1.02

0.67

-0.57

1.35

1.24

-0.27

-1.38

0.38

-0.41

-

-0.80

1.24

Indeksi2004 2005

Taulukko 5.Peruskoulutusmittarinindikaattorit


1�

taan matemaattisten ongelmien asettamista, muotoilemista ja ratkomista eri aihealu-eilla ja erilaisissa elämän tilanteissa. Luonnontieteellinen osaaminen ymmärretään PISA-tutkimuksessa kykynä soveltaa luonnontieteellistä ymmärrystä todellisen elä-män tilanteissa. Annettujen tietojen ja todistusten perusteella nuorten on kyettävä te-kemään asianmukaisia johtopäätöksiä, arvioimaan kriittisesti toisten esittämiä väitteitä sekä erottamaan mielipiteet perustelluista tosiasioista.

Luonnon- ja tekniset tieteet ovat menettäneet suosiotaan, juridiikan suosio on sen sijaan noussut.

Suomalaisen koulutustason nousu on ollut länsimaiden nopeinta.

PISA-tutkimuksen valossa suomalaisten peruskoululaisten matemaattinen ja luon-nontieteellinen osaaminen on lisääntynyt. Lukiolaisten eri ammattien arvostuksessa kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen: luonnon- ja tekniset tieteet ovat menettäneet suosiotaan, juridiikka on sitä sen sijaan kasvattanut.

Yleissivistys ja osaaminen

Ammattitaitoisen työvoiman merkitys on talouden ja tuottavuuden kasvussa olennai-nen. Osaamiseen tehtyihin investointiin liittyy taloudessa merkittäviä ulkoisvaikutuk-sia, kun koko taloudelle koituvat hyödyt ovat suuremmat kuin yksittäisille henkilöil-le kertyvät hyödyt. Osaaminen kattaa laajan joukon taitoja, tiede- ja koulutusvaltaisis-ta taidoista ammattikoulutuksen kautta hankittuihin ja elämänmittaisen oppimisen kautta ajan tasalla pidettyihin taitoihin.

Teknologiabarometrissa kansalaisten yleissivistystä ja osaamista mitataan viidellä indi-kaattorilla. Kolme näistä indikaattoreista kuvaa aikuisten lukutaitoa. Indikaattorit pe-rustuvat kansainväliseen SIALS-lukutaitotutkimukseen. Tutkimuksessa aikuisten lu-kutaitoa tarkastellaan monipuolisena taitona käyttää painettua tekstitietoa, kuvioita tai lukuja, jotta henkilö voi suoriutua tehtävistä, joita opiskelu, työ tai aktiivinen osallistu-minen yhteiskunnalliseen toimintaan vaatii. Aikuisten lukutaitotutkimusta ei ole teh-

6. Taiteilija

7. Poliitikko

1. Liikemies tai -nainen

2. Asianajaja (juristi)

3. Urheilija Lääkäri

Toimittaja4. Tuomari

5. Insinööri Tieteen harjoittaja (tutkija)

/=ammatinarvostusnuortenkeskuudessaonparantunut/heikentynytsyksystä2003

Kuva 6. Eriammattienarvostuslukiolaistenkeskuudessa

18

ty uudelleen vuoden 2000 jälkeen, joten teknologiabarometri ei ole tältä osin muut-tunut.

Kansalaisten yleissivistyksen ja osaamisen neljäs indikaattori mittaa koulutusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta. Työikäinen väestö on Suomessa OECD-maiden kes-kitasoa heikommin koulutettua. Toisaalta suomalaisten koulutukseen osallistumisas-teen ja koulutustason nousu ovat olleet länsimaiden nopeimpia. Koulutustason nope-aa kasvua ei kuitenkaan ole saavutettu ilmaiseksi: koulutusmenot ovat kasvaneet voi-makkaasti kaikilla koulutusasteilla. Korkeimmillaan koulutusmenot olivat 1990-luvun alussa. 1990-luvun lama kuitenkin karsi julkisia koulutusmenoja. Tästä huolimatta julkisten koulutusmenojen BKT-osuus on pysytellyt varsin korkealla tasolla ja osuus kaikista valtion menoista on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella. Koulu-tusmenojemme bruttokansantuoteosuus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vertailun muissa Pohjoismaissa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Viides teknologiabarometrissa käytetty indikaattori on osallistuminen elinikäiseen op-pimiseen. Kaikenlainen oppiminen on arvokasta, sillä se antaa ihmisille valmiuden “oppia oppimaan”. Oppimiskykyä voidaan sitten soveltaa uusiin tehtäviin, mistä on sekä yhteiskunnallista että taloudellista hyötyä. Tälläkin indikaattorilla olemme jäljes-sä Ruotsia ja Tanskaa, mutta edellä Keski-Euroopan maita.

Yleissivistys ja osaaminen -mittarin kärjessä on Ruotsi, kiitos kansalaistensa hyvän lu-kutaidon. Suomi on kolmas Tanskan jälkeen. Japanin osalta ainoa käytettävissä oleva mittari oli koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta, joka on siellä alhainen.

Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Suomen tutkimusvolyymin trendinä on ollut kaksinkertaistua kymmenessä vuodessa. Näin on ollut ainakin 1970-luvun alusta lähtien, jolloin virallinen tutkimustilastoin-ti Suomessa aloitettiin. 1990-luvun jälkipuoliskolla kasvu kuitenkin kiihtyi niin, et-

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Koulutus-menot

2004 2005

Elinikäinenoppiminen

2004 2005

0.28

1.30

0.66

-0.09

-0.59

-0.72

-0.75

-

0.27

1.47

0.65

-0.17

-0.52

-0.82

-0.74

-

0.76

1.86

-0.56

0.06

-0.62

-1.02

-0.48

0.18

1.60

0.65

0.13

-0.14

-1.19

-1.24

-0.2

1.37

0.93

-0.06

0.39

-1.48

-0.94

0.38

1.04

1.78

-0.39

-0.65

-0.57

-0.33

-1.26

0.35

1.14

1.67

-0.47

-0.65

-0.36

-0.30

-1.39

0.29

0.65

0.52

-0.19

-1.94

0.66

Asia-teks-

tit2004

Doku-men-

tit2004

Kvan-titatii-vinen2004

0.26

1.36

0.55

-0.54

-1.57

-0.07

Indeksi2004 2005

Taulukko 6. Yleissivistyksenjaosaamisenindikaattorit


19

tä vuonna 2000 rahoituksella mitattu volyymi oli 2,5-kertainen vuoden 1991 tilantee-seen verrattuna. Vuodesta 1970 volyymi on kymmenkertaistunut.

1990-luvun jälkipuoliskoon sisältyi sekä erittäin suuria tietoteollisuuden tutkimus-toiminnan lisäyksiä että valtion tutkimusrahoituksen erikseen päätetty lisäysohjelma. Lopputulemana ollaan 2000-luvun alussa tilanteessa, missä Suomessa käytetään tutki-mus- ja kehittämistoimintaan yli 4,5 miljardia euroa vuodessa. Määrä vastaa noin 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhteellisella tutkimuspanostuksella mitaten Suo-mi kuuluu nykyään maailman terävimpään kärkeen.

Suomi on menettänyt investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen -mitta-rin johtoaseman Ruotsille.

Suomen voimakas satsaus tutkimukseen ja tuotekehitykseen on ollut yrityssektorin ve-tämää. Yrityssektorin tutkimustoiminnan kokonaiskasvu on ollut 1990-luvun puolivä-listä lähtien erittäin nopeaa. Suurten kasvulukujen takaa löytyy kuitenkin toimialojen tutkimusintensiivisyyden vahvasti eriytyvä kehitys. Sähkötekninen teollisuus on kas-vattanut Suomessa tehtävää tutkimustaan niin, että toimialan tutkimusvolyymi kat-taa lähes kaksi kolmasosaa koko yrityssektorin tutkimustoiminnasta. Muun kuin säh-köteknisen teollisuuden tutkimustoiminnan kasvu on ollut hidasta. Sähköteknisen teollisuuden t&k-investointien hidastuminen ja siirtyminen ulkomaille näkyy tekno-logiabarometrissa yritysten t&k-menot -indikaattorin heikkenemisenä. Samalla inves-toinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen -kokonaismittarin johtoasema on menetet-ty Ruotsille.

Tutkimustoiminnan intensiteettiä mitataan teknologiabarometrissa kolmella indikaat-torilla. Näistä kaksi ensimmäistä ovat sekä julkisen tahon että yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta. Kolmas indikaattori tarkastelee julkisen ja yksityisen tutkimusrahoituksen suhdetta.

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Julkisett&k-menot

2004 2005

Yritystent&k-menot

2004 2005

T&k-menojensuhde (julk./yksityinen)

2004 2005

0.74

0.71

-0.17

-0.05

0.38

-0.72

-0.08

-0.80

0.57

0.64

-0.17

0.00

0.30

-0.87

0.28

-0.74

1.33

1.36

-0.32

-0.44

0.50

-1.36

-0.09

-0.98

1.20

1.15

-0.38

-0.31

0.49

-1.53

0.47

-1.09

1.21

1.46

-0.88

-1.16

-0.14

-1.05

0.23

0.33

0.69

1.87

-0.26

-1.25

-0.36

-1.02

-0.12

0.46

-0.33

-0.70

0.69

1.45

0.77

0.24

-0.38

-1.74

-0.19

-1.08

0.13

1.55

0.77

-0.05

0.48

-1.60

Indeksi2004 2005

Taulukko �.Investoinnittutkimukseenjatuotekehitykseen-mittarinindikaattorit


�0

Julkisesti rahoitetulla tutkimuksella tuotetaan perus- ja sovellettua osaamista yliopis-toissa ja korkeakouluissa, ja se tarjoaa useita muitakin tuloksia, joilla on suoraa mer-kitystä yksityiselle innovaatiolle: koulutettua tutkimushenkilöstöä sekä uusia välinei-tä ja prototyyppejä. Valtion tutkimusrahoituksen lisäysohjelma kasvatti julkisen tutki-musrahoituksen volyymia neljänneksellä vuodesta 1996 vuoteen 1999. Valtion tutki-musrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta nousi korkeimmillaan yli 1,1 prosentin vuonna 1997. Rahoituksen reaalikasvun pysähdyttyä vuonna 1999 bkt-osuus on vähi-tellen laskenut.

T&k-investoinnit lisääntyvät genetiikkaan, tietokoneisiin ja viestintäteknolo-gioihin sekä liikenne- ja kuljetusteknologioihin keskittyneissä yrityksissä.

Yritysten t&k-menot -indikaattori mittaa uuden teknisen osaamisen virallista syntymis-tä yrityksissä. Se on erityisen tärkeää tieteeseen pohjautuvilla aloilla, joilla suurin osa uudesta osaamisesta syntyy t&k-laboratorioissa tai niiden liepeillä. Barometrin yritys-haastattelun mukaan yrityksissä, jotka lisäävät investointejaan tutkimukseen ja tuote-kehitykseen korostuvat genetiikka, tietokoneet ja viestintäteknologia sekä liikenne- ja kuljetusteknologiat. Yrityksissä joissa tutkimus- ja tuotekehityspanostukset pysyvät ny-kyisellä tasolla, lisätään kuitenkin panostusta televiestintään, energiateknologioihin ja elektroniikkaan.

Verrattuna loppuvuoden 2003 tilanteeseen yritysten valmius sijoittaa eri teknologioi-den tutkimukseen ja tuotekehitykseen näyttää pienentyneen. Pudotus on ollut erityi-

Energiateknologiat

Tietokoneet ja viestintäteknologia

Bio- ja lääkintäteknologia

Televiestintä

Uudet materiaalit ja aineet

Avaruustutkimus

Liikenne- ja kuljetusteknologiat

Ympäristöteknologiat

Kuinkamoni yri-tys toi-mii ko.teknolo-giassa2004 2005

Kuinka moni näistäaikoo sijoittaa ko.teknologiaan keski-määräistä enemmäntai huomattavastienemmän2004 2005

27%

54%

17%

38%

62%

6%

30%

52%

76%

51%

12%

17%

8%

26%

49%

19%

30%

58%

7%

29%

46%

73%

44%

14%

18%

10%

58%

58%

80%

59%

51%

0%

33%

54%

56%

58%

55%

47%

57%

50%

59%

44%

48%

49%

0%

50%

46%

49%

43%

17%

47%

75%

Valmistusteknologiat

Elektroniikka

Maa- ja metsätalouden teknologiat

Rakennustekniikka

Genetiikka eli perinnöllisyystiede

Taulukko 8. Yritystentutkimusjatuotekehitysinvestointienkehityseriteknologioissa

�1

sen suurta bio- ja lääkintäteknologioissa sekä maa- ja metsätalouden teknologioissa. Sijoitukset tietokoneisiin ja viestintäteknologioihin näyttävät sen sijaan pitäneen pin-tansa. Liikenne- ja kuljetusteknologiat ovat myös kehittyneet positiivisesti.

Valmius sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen on pienentynyt bio- ja lääkintäteknologioissa sekä maa- ja metsätalouden teknologioissa.

Julkisen ja yksityisen tutkimusrahoituksen suhde on 1990-luvulla nopeasti pienen-tynyt. Julkisen rahoituksen osuuden oltua 45 prosenttia koko tutkimusrahoituksesta vuonna 1991 se oli vuonna 2003 noin 26 prosenttia. Tätä kehitystä on pidetty monel-la tavoin haitallisena. Teknologiabarometrin asennekyselyssä niin tekniikan ammatti-laisten kuin yritysten teknologiajohtajienkin käsitykset Suomen tieteen ja teknologi-sen tutkimuksen tasosta ovat muuttuneet negatiivisemmiksi. Tekniikan ammattilaiset ja yritysten teknologiajohtajat pitävät myös tieteellisessä ja teknologisessa tutkimukses-sa viime vuosina tapahtunutta kehitystä huonompana kuin nuoret tai poliitikot. Sa-malla he kuitenkin näkevät tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen hyödyllisemmäk-si yhteiskunnalle/taloudelle kuin nuoret tai poliitikot.

��

Tieteellis-teknologinen osaaminen

Henkilöresurssien laajuus ja laatu ovat tekijöitä, jotka merkittävältä osin määräävät se-kä innovaatioita (uuden osaamisen luomista) että niiden leviämistä (osaamisen levi-ämistä kaikkialle talouteen). Ensiksi mainitun osalta keskeinen tekijä on käytettävis-sä oleva tieteen ja tekniikan erikoisasiantuntijoiden määrä. Levittämisen ja sen myötä tuottavuuden kannalta merkittävää on työvoiman osaamistaso uusien laitteiden sekä myös toimisto-ohjelmistojen ja käytössä olevan uuden tuotantotekniikan osalta. Nämä tekniset taidot saadaan usein keskiasteen jälkeisillä kursseilla.

Suomi pärjää erittäin hyvin tieteellis-teknologisen osaamisen mittaristolla, tosin muut vertailun maat ovat saavuttaneet etumatkaamme uusien tiede- ja teknologia-alan tutkintojen sekä tutkijoiden määrissä.

Teknologiabarometrissa kansalaisten tieteellis-teknologista osaamista mitataan seitse-mällä indikaattorilla. Ensimmäinen näistä on korkea-asteen koulutuksen saaneen vä-estönosan määrä. Indikaattoria ei ole rajoitettu tieteen ja tekniikan aloihin, sillä in-novaatioiden käyttöönotto useilla aloilla, etenkin palvelualoilla, edellyttää laaja-alai-sia taitoja. Kaksi indikaattoria mittaa uusien teknis-luonnontieteellisten loppututkin-non sekä tohtorin tutkinnon suorittaneiden henkilöiden määrää. Yksi indikaattoreis-ta tarkastelee naisten osuutta tekniikan alan opinnoissa. Naisten osuus tekniikan alan vaihtelee viidenneksen ja neljänneksen välillä olipa kysymys ammattikorkeakoulu-, perustutkinto- tai jatko-opiskelijoista taikka suoritetuista perus- ja tohtorin tutkinnois-ta. Naisten pieni osuus tekniikan alan opinnoissa supistaakin merkittävästi alan rek-rytointipohjaa. Viimeiset kolme indikaattoria mittaavat, miten suuri osa kansalaisista työskentelee tieto-taidoiltaan vaativilla toimialoilla ja vaativissa tehtävissä. Suomi pär-jää edellä mainituissa indikaattoreissa erittäin hyvin lukuun ottamatta työllistämistä kuvaavia indikaattoreita.

Korkea-asteen koulutuksen saanut väestönosa on yleinen indikaattori koulutetun työ-voiman tarjonnasta. Korkea koulutushalukkuus korkea-asteen opintoihin on suoma-laisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän keskeisiä vahvuuksia. Tutkijanura kiin-nostaa nuoria niin ikään, toisin kuin useimmissa muissa maissa. Näillä seikoilla on yhteytensä tieteen, tekniikan ja tutkijakunnan Suomessa nauttimaan korkeaan arvos-tukseen. Barometrin asennekyselyssä nuoret pitivät työn mielenkiintoisuutta tärkeim-pänä ammatinvalinnan kriteerinä. Hyvä palkka on selkeästi merkittävin “toiseksi tär-kein” ammatinvalinnan kriteeri.

Tietoyhteiskunta

��

Teknis-luonnontieteellisen alan tutkintoihin lasketaan kuuluvan kaikki korkea-asteen koulutuksen tutkinnot biologiassa, fysiikassa, matematiikassa ja tilastotieteessä, tieto-tekniikassa, tekniikassa ja teknisillä aloilla, tuotannossa ja käsittelyssä sekä arkkitehtuu-rissa ja rakentamisessa. Teknis-luonnontieteellisten alojen osuus korkea-asteen aloi-tuspaikoista on Suomessa varsin suuri. Kuitenkin myös näiden alojen koulutukseen halukkaita on runsaasti. Teknis-luonnontieteellisten alojen perustutkintojen määräs-sä olemme Ison-Britannian jälkeen vertailun toiseksi paras maa. Korkeakoulutettujen määrässä Yhdysvallat ja Japani pitävät kärkisijoja.

Toisen asteen koulutuksen kehittämiskeskustelut ovat viime vuosina paljolti keskitty-neet matemaattis-luonnontieteellisten aineiden liian vähäiseen suosioon lukion aine-valinnoissa. Kysymys on sekä tietoyhteiskunnassa yleensä tarvittavista valmiuksista et-tä korkea-asteen koulutuksen rekrytointipohjan kapeudesta. Rekrytointipohjan vahvis-tamiskeskustelussa on kaivattu varsinkin tyttöjen kiinnostuksen lisäämistä matemaat-tisia aineita kohtaan.

Isossa-Britanniassa ja Suomessa suoritetaan eniten teknis-luonnontieteellis-ten alojen perustutkintoja.

Naisten osuus tekniikan alan työtehtävissä on Suomessa vertailumaiden korkein.

Naisten osuus tekniikan alan opiskelijoista on yliopistoissa viidenneksen ja runsaan neljänneksen välillä, olipa kysymys alan uusista tai kaikista perustutkinto-opiskelijois-ta, jatko-opiskelijoista taikka suoritetuista perus- ja tohtorin tutkinnoista. Peruskou-lussa tyttöjen ja poikien osaamiserot matematiikassa ja luonnontieteissä ovat kaven-tuneet ja monilla osa-alueilla kokonaan hävinneet. Ylempien koulutusasteiden valin-toihin tämä kehitys ei kuitenkaan ole ainakaan vielä sanottavasti vaikuttanut. Tytöistä laajan matematiikan kursseja lukee vain kolme kymmenestä, kun pojista näin tekee yli puolet. Tieto naisten osuudesta tekniikan alan työtehtävissä on saatavissa vain Suo-

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Korkea-koulutetut

2004 2005

Teknis-luon-nontiet.perus-

tutkinnot2004 2005

0.75

0.76

-0.07

-0.82

-0.26

0.04

0.00

-0.60

0.63

0.82

0.04

-0.84

-0.28

0.00

-0.14

-0.47

0.83

0.18

-0.58

-1.15

-1.19

-0.07

1.77

0.21

0.44

0.44

-0.51

-1.06

-1.24

-0.61

1.44

1.11

1.58

0.07

-0.74

-1.35

-0.76

1.19

-0.27

0.29

0.96

0.18

-0.13

-1.28

-1.04

1.76

-0.48

0.03

1.18

1.60

-0.51

-0.93

0.39

0.02

-0.54

-1.21

0.70

-

0.40

-

-

0.38

-

-1.48

Teknis-luon-non-tiet.toh-torin-tutkin-

not2004

0.79

-

0.35

-

-

0.32

-

-1.46

-0.15

1.24

0.56

0.01

-1.76

0.10

-

-

-0.16

1.42

0.58

-0.36

-1.58

0.10

-

-

-0.30

0.27

-0.22

-1.40

1.68

-0.04

-

-

-0.23

0.19

-0.20

-1.28

1.78

-0.26

-

-

1.38

1.18

0.56

-0.08

0.09

-1.32

-0.98

-0.82

1.42

1.06

0.72

-0.13

0.03

-1.30

-0.97

-0.83

Naistenosuus

2004 2005

Työvoimateknis-luon-nontiet. teol-lisuudessa

2004 2005

Korkeanteknologian

palvelut2004 2005

Tutkijoitatyövoimasta2004 2005

Indeksi2004 2005

Taulukko 9.Tieteellis-teknologisenosaamisenindikaattorit


�4

mesta, Tanskasta, Isosta-Britanniasta ja Japanista. Osuus on Suomessa näiden mai-den korkein.

Keskitason tekniikan ja korkean teknologian teollisuuden prosenttiosuus kokonaistyö-voimasta kuvastaa sen teollisuuden osuutta taloudellisesta toiminnasta, jolla tapahtuu paljon innovatiivista toimintaa. Keskitason tekniikan ja huipputekniikan aloihin kuu-luvat kemikaalit, koneet, toimistotarvikkeet, sähkölaitteet, tietoliikennelaitteet, tark-kuuskojeet, autot sekä ilma-alukset ja muut kulkuneuvot.

Oikein käytettyinä huipputekniikan palvelut voivat kasvattaa tuottavuutta useilla ta-louden aloilla ja tukea lukuisien innovaatioiden levitystä, etenkin niiden, jotka poh-jautuvat tietoja viestintätekniikkaan. Vain pieni prosenttiosuus kokonaistyövoimasta sijoittuu huipputekniikan palveluiden alaan. Indikaattorissa keskitytään kolmeen joh-tavaan alaan, joilla tuotetaan huipputekniikan palveluja: posti ja tietoliikenne, tieto-tekniikka, mukaan lukien ohjelmistojen kehitys sekä t&k-palvelut. Tietotekniikan laa-ja käyttöönotto eri teollisuuden aloilla selittää osittain Pohjoismaiden suhteellisen hy-vän tuloksen indikaattorilla.

Tutkijoiden osuus työvoimasta on Suomessa vertailumaiden korkein. Tutki-mustyötä tekevien keskimääräinen koulutustaso on myös jatkuvasti parantu-nut.

Tutkimustoiminnassa on Suomessa yli kaksi prosenttia työllisestä työvoimasta, mikä on selvästi OECD-maiden korkein luku. Kiinnostus tieteellisiä jatko-opintoja kohtaan on Suomelle ominainen piirre. Maassamme sisältyi 1990-luvun jälkipuoliskoon sekä erittäin suuria tietoteollisuuden tutkimustoiminnan lisäyksiä että valtion tutkimusra-hoituksen erikseen päätetty lisäysohjelma. Merkillepantavaa on, että rahoituksen kas-vuun liittynyt henkilöstön lisäys on toteutunut niin, että Suomessa tutkimustyötä teke-vien keskimääräinen koulutustaso on jatkuvasti parantunut.

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintätekniikka on osaamisyhteiskunnan ydintekijä ja t&k-toiminnan tär-keä täydentäjä. Tieto- ja viestintätekniikka voidaan nähdä sekä itsessään innovaatio-na että yleiskäyttöisen luonteensa takia uusien innovaatioiden välikappaleena useilla muilla sektoreilla ja aloilla. Mikäli informaatio- ja viestintäteknologiassa piilevät mah-dollisuudet saadaan realisoitua tuotantoa uudelleen järjestämällä, tietoja viestintä-tekniikan vaikutus tuottavuuden kehitykseen ja siten talouden pitkän aikavälin kas-vuedellytyksiin voi olla merkittävästi sen suoraa vaikutusta laajempi.

Yhdysvaltojen edistyneisyys tietoja viestintäteknologioissa liittyy kykyyn ottaa se taloudellisesti tuottavalla tavalla käyttöön.

�5

Tieto- ja viestintätekniikan suoria ja epäsuoria vaikutuksia punnittaessa on syytä huo-mata, että maa voi hyötyä tietoja viestintätekniikan nopeasta kehityksestä, vaikka ei it-se sitä juuri tuottaisikaan. Yhdysvallat on suuresta tuotannostaan huolimatta tietojen-käsittely- ja viestintälaitteiden nettotuoja. Maan edistyneisyys tietoja viestintäteknolo-giassa ei liity vain tekniikan tuotantoon, vaan ennen kaikkea kykyyn ottaa se taloudel-lisesti tuottavalla tavalla käyttöön.

Tieto- ja viestintäteknologian merkitystä mitataan kolmella indikaattorilla: tietoja viestintätekniikkamenojen osuudella bruttokansantuotteesta, tietoja viestintätekno-logian käytöllä sekä sähköisen kaupankäynnin laajuudella. Näistä erityisesti tietoja viestintäteknologian käyttöä mittaava indikaattorin on oltava hyvin monitahoinen ja kyettävä reagoimaan nopeasti yhteiskunnan tietotekniseen kehitykseen.

Tieto- ja viestintätekniikkamenot Indikaattorilla mitataan tietoja viestintätekniikan kokonaismenojen prosenttiosuut-ta bruttokansantuotteesta. Tieto- ja viestintätekniikkaan sisältyvät toimistokoneet, tie-donkäsittelylaitteet, tiedonsiirtolaitteet ja tietoliikennelaitteet sekä näihin liittyvät oh-jelmistot ja tietoliikennepalvelut.

Yhdysvalloissa tietotekniikkamenojen bruttokansantuoteosuus on vertailu-maiden korkein, mutta viestintätekniikkamenojen osuus yksi pienimmistä. Japanin tilanne on päinvastainen. Suomi sijoittuu molemmilla indikaatto-reilla keskitason alapuolelle.

Tieto- ja viestintätekniikkamenojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa keski-tason alapuolella, vaikka maamme teollisuuden rakenne painottuu tietoja viestintä-tekniikkaan. Tieto- ja viestintätekniikkamenojen bruttokansantuoteosuus korreloi use-assa tapauksessa keskenään: korkeat menot toisessa indikaattorissa ennustavat korkeaa

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Tieto- ja vies-tintätekniik-

kamenot2004 2005

Tieto- ja vies-tintäteknolo-gian käyttö

2004 2005

Sähköinenkaupan-käynti

2004 2005

-0.36

0.90

-0.10

-0.05

-0.84

0.36

0.10

-0.20

-0.30

0.71

-0.16

-0.26

-0.48

0.31

0.02

-0.02

-0.51

1.32

-0.79

0.10

-1.37

0.75

0.24

0.26

-0.39

1.21

-0.79

0.01

-1.28

0.41

0.31

0.51

-0.04

0.78

0.79

0.11

-0.46

-0.70

-0.04

-0.66

-0.03

0.76

0.91

-0.13

-0.49

-0.55

-0.26

-0.55

-0.53

0.59

-0.30

-0.36

-0.68

1.03

-

-

-0.48

0.16

-0.62

-0.67

0.32

1.06

-

-

Indeksi2004 2005

Taulukko 10.Tieto-javiestintäteknologianindikaattorit


�6

panostusta myös toisessa indikaattorissa. Poikkeuksen muodostavat Yhdysvallat ja Ja-pani. Yhdysvalloissa tietotekniikkamenojen bruttokansantuoteosuus on vertailumai-den korkein, mutta viestintätekniikkamenojen osuus yksi pienimmistä. Japanin tilan-ne on päinvastainen.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Internetin ja langattomien yhteyksien levinneisyys merkitsee hyvää kasvupotentiaa-lia uudemmille tekniikoille. Verkostojen käytön laajeneminen voi syventää niistä saa-tavia hyötyjä. Ratkaisevaa tällöin on, että verkostot pystyvät tarjoamaan yrityksien toi-mintaa tehostavia yhteyksiä ja sisältöjä. Tietokoneisiin perustuva automaation leviä-minen alkoi Suomessa muun muassa prosessiteollisuudessa jo huomattavasti ennen varsinaista tietoja viestintätekniikka-aaltoa. Vaikka uuden viestintäteknologian käyttö on lisääntynyt teollisuuden, liikenteen ja kaupan logistisissa järjestelyissä sekä alihan-kintojen organisoinnissa ja kilpailuttamisessa, suurin kasvupotentiaali lieneekin kui-tenkin tällä alueella.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä mitataan useilla indikaattoreilla: kotitalouksien mahdollisuudella käyttää Internetiä, kuinka moni ihminen käyttää Internetiä säännöl-lisesti, kuinka laajalti matkapuhelimia käytetään, mitkä ovat lähi- ja kaukopuheluiden kustannukset, kuinka laajasti laajakaistayhteydet ovat käytössä ja mikä on viranomais-palvelujen saatavuus verkossa.

Kotitalouksien Internetin käyttö on Suomessa vertailuryhmän alhaisinta.

Kotitalouksien mahdollisuus käyttää Internetiä mittaa mahdollisuutta päästä tutustu-maan valtavaan määrään tietoa online-periaatteella, yritysten kuluttajille suuntaama sähköinen kaupankäynti sekä viranomaisten kansalaisille suuntaamat online-palve-lut mukaan luettuina. Internetin levinneisyys kotitalouksissa on kasvanut voimakkaas-

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Tietotekniik-kamenot(%/BKT)

2004 2005

Viestintätek-niikkamenot

(%/BKT)2004 2005

-0.51

1.32

-0.79

0.10

-1.37

0.75

0.24

0.26

-0.39

1.21

-0.79

0.01

-1.28

0.41

0.31

0.51

-0.51

1.30

-0.66

0.09

-1.41

1.00

1.00

-0.81

-0.32

1.07

-0.72

-0.12

-1.52

0.67

1.47

-0.52

-0.51

1.34

-0.92

0.10

-1.33

0.51

-0.51

1.34

-0.45

1.35

-0.85

0.15

-1.05

0.15

-0.85

1.55

Indeksi2004 2005

Taulukko 11.Tieto-javiestintätekniikkamenot


��

ti viime vuosina. Internetin nopea leviäminen on kuitenkin ehkä tasaantumassa. Tä-mä saattaa selittyä sillä, että Internet-yhteydet ovat sidoksissa henkilökohtaisten tieto-koneiden määrään, joka muodostaa yleistymiselle katon. Vuonna 2004 Suomessa 51 prosenttia kotitalouksista käytti Internetiä. Määrä on vertailuryhmän alhaisin.

Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa on korkeampi kuin sen levinneisyys kotitalouksissa. Vuonna 2004 noin 64 prosenttia suomalaisista (yli 15-vuotiaat) käytti Internetiä vähintään kerran viikossa.

Henkilökohtaisen kommunikaation mahdollisuuksia mitataan matkapuhelinpenet-raatiolla. Matkapuhelinten käytön laajuus on merkittävää myös siksi, että ne tarjoa-vat kehitys- ja kasvualustan erilaisille mobiiliin tietoliikenteeseen tukeutuville lisäar-vopalveluille. Matkapuhelinpenetraatio on ollut Suomessa perinteisesti korkea. Ruot-sissa penetraatio oli vuonna 2003 jo 98 prosenttia.

Vuoden 2001 EU:n yrityspolitiikan tulostaulun mukaan kotitalouksiin sovellettavi-en telepalveluhintojen taso vaikuttaa kielteisesti Internet-yhteyksien määrään kotita-louksissa. Yritysten Internet-yhteyksien määrä ei riippunut yhtä voimakkaasti käyttö-kustannuksista. Telepalveluiden hintataso kuvastaa myös toimialan kilpailutilannet-ta maassa ja operaattoreiden valmiutta tarjota uusia kuluttajatuotteita ja -palveluita. Kaksi käytetyistä indikaattoreista tarkasteleekin lähi- ja kaukopuheluiden kustannuk-sia. Suomen asema näyttäisi heikentyneen kaukopuheluiden hintojen osalta. Kerät-ty aineisto on kuitenkin vuodelta 2004, ajalta ennen kaukopuheluiden hintakilpailun avautumista maassamme.

Viranomaispalvelujen tuominen verkkoon hyödyttää sekä kuluttajia että hallintoa. In-dikaattorina voidaan käyttää peruspalveluiden saatavuutta verkossa. Kuluttajille se li-sää suuresti Internetin hyödyllisyyttä tarjoamalla parempia tiedonsaantimahdollisuuk-sia ja vähentämällä aikaa, joka kuluu viranomaisasioiden hoitoon. Viranomaiset hyö-tyvät palvelujen suorittamisen alhaisemmista kustannuksista.

Internetin hitaus on merkittävä este sen hyödyntämiselle. Monitasoisten verkkosivus-tojen selailuun kuluva aika karkottaa ihmisiä joko epämiellyttävyytensä tai kulujensa takia. Internetin runkoverkko koostuu yleensä erittäin nopeista maahan kaivetuista va-lokuitukaapelirengasverkoista. Yksi indikaattori mittaakin, kuinka monessa kotitalou-dessa on laajakaistayhteys mahdollistamassa nopean Internet-yhteyden. Suomi sijoit-tuu viranomaispalvelujen tuomisessa verkkoon ja kotitalouksien laajakaistayhteyksien määrässä vertailumaiden keskitasolle.

�8

Sähköinen kaupankäynti

Sähköisen kaupankäynnin laajuutta mitataan kahdesta eri dimensiosta: kuinka paljon kuluttajat käyttävät sähköisen kaupankäynnin palveluja ja kuinka laajalti yritykset hyö-dyntävät sähköistä kaupankäyntiä keskinäisessä kaupankäynnissään.

Verkossa myytävien tavaroiden ja palvelujen kuluttajakysyntää mitataan verkko-ostok-sia tehneiden Internet-käyttäjien osuudella. Tämä indikaattori on kasvanut vain hi-taasti viime vuosina. Suomessa se on jopa laskenut: lokakuussa 2000 Internet-käyttä-jistä 37 prosenttia oli tehnyt verkko-ostoksia, kun vuonna 2004 luku oli 24 prosenttia. Prosentti ei kerro lukumääräistä kasvua, koska käyttäjien määrä on samanaikaisesti li-sääntynyt.

Vuonna 2004 Internetiä hyödynsi Suomessa ostotoiminnassaan 19 prosenttia yrityksistä, kun vastaavat luvut Isossa-Britanniassa ja Saksassa olivat 50 pro-senttia ja 47 prosenttia.

Sähköisen kaupankäynnin volyymeina käytetään verkkomyynnin osuutta yrityksen lii-kevaihdosta sekä verkossa ostavien yritysten osuutta kaikista yrityksistä. Sähköisen kau-pankäynnin tarjontapuolella käyttöönotto yrityksissä on Suomessa edelleen melko hi-dasta. Esimerkiksi vuonna 2004 Internetiä hyödynsi Suomessa ostotoiminnassaan 19 prosenttia yrityksistä, kun vastaavat luvut Isossa-Britanniassa ja Saksassa olivat 50 pro-senttia ja 47 prosenttia.

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Kotitalouk-sien mahdol-lisuus käyt-

tää Internetiä2004 2005

Internetinkäyttöaste

2004 2005

-0.04

0.78

0.79

0.11

-0.46

-0.70

-0.04

-0.66

-0.03

0.76

0.91

-0.13

-0.49

-0.55

-0.26

-0.55

-1.11

-

0.85

1.18

-0.79

-0.13

-

-

-1.21

-

1.51

0

0.15

-0.45

-

-

0.16

1.17

0.71

-

-1.11

-0.93

-

-

0.14

1.17

0.74

-

-0.98

-1.06

-

-

0.85

0.85

0.27

0.59

0.01

0.53

-1.74

-1.35

0.79

0.98

0.42

0.60

-0.6

0.51

-1.91

-0.79

0

1.40

0.70

-1.26

0.14

-0.98

-

-

0.19

1.19

1.05

-1.09

-0.24

-1.09

-

-

0.67

0.18

-0.31

-0.03

-0.66

-1.78

1.64

0.32

0.59

0.07

-0.55

-0.2

-0.98

-1.16

1.99

0.24

-0.22

1.34

1.15

0.83

-1.14

-0.98

-0.03

-0.95

-0.42

1.17

0.98

0.66

-1.22

0.80

-0.87

-1.09

Matkapuhe-linpenet-

raatio2004 2005

Yritykselläwww-sivut

2004 2005

Lähipuhe-lun kustan-

nukset2004 2005

Kaukopuhe-lun kustan-

nukset2004 2005

-0.5

-

1.41

0.68

-0.94

-0.65

-

-

-0.28

-

1.62

0.23

-0.66

-0.91

-

-

-0.17

-0.24

1.54

-1.19

0.79

-0.72

-

-

-0.02

-0.02

1.54

-1.12

0.62

-1

-

-

Kotitalouk-sien laajakais-

tayhteydet2004 2005

Peruspalv.saatavuutta

verkossa2004 2005

Indeksi2004 2005

Taulukko 1�.Tieto-javiestintäteknologiankäyttö


�9

Tiedon ymmärtäminen ja hallinta

EU:n Lissabonin strategiassa arvioidaan tutkimuksen ja teknologian synnyttävän 25–50 prosenttia talouskasvusta ja olevan kilpailukyvyn ja työllisyyden keskeisin lähde. Tiedolle rakentuvassa yhteiskunnassa tutkimuksen ja teknologian merkitys talouden ja yhteiskunnan edistymisen käyttövoimana kasvaa entisestään.

Tiedon ymmärtäminen ja hallinta -mittarin paras maa on Yhdysvallat.

Suomi ja Ruotsi menestyvät yhtä hyvin tai paremmin Yhdysvalloissa tapah-tuvassa patentoinnissa kuin Yhdysvallat ja Japani menestyvät Euroopassa ta-pahtuvassa patentoinnissa.

Teknologiabarometrissa tiedon ymmärtämistä ja hallintaa lähestytään kahdesta eri nä-kökulmasta. Toisaalta mittaamme tiedon ymmärtämistä ja hallintaa suoraan neljällä eri indikaattorilla. Näitä ovat korkean teknologian patenttihakemukset niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin patenttivirastoissa sekä tieteellisten julkaisujen määrä ja laatu. Toisaalta mittaamme tiedon ymmärtämisen ja hallinnan seurausvaikutuksia. Näke-myksemme mukaan tietoon rakentuvassa yhteiskunnassa “tiedon ymmärtäminen ja hallinta” pitäisi näkyä suurena työn tuottavuutena, keskitason ja huipputekniikan alo-jen ja osaamisintensiivisten palveluiden tuottamana osuutena teollisuuden lisäarvosta sekä huipputeknologian positiivisena kauppataseena. Tiedon ymmärtäminen ja hal-linta -mittarin kärjessä on Yhdysvallat. Suomi on Ruotsin jälkeen kolmantena. Suo-men asema on hivenen parantunut, kun taas Ruotsin heikentynyt.

Huipputekniikan patenttiluokkiin sisältyvät lääketeollisuus, biotekniikka, tietotekniik-ka ja ilmailutekniikka. Indikaattori täydentää yritysten t&k-menoja mittaavaa indikaat-toria, sillä patentointi kertoo kaikkialla yrityksessä syntyneestä uudesta osaamisesta, ei vain siitä, joka on syntynyt varsinaisessa t&k-laboratoriossa. Euroopan patenttiviraston patenttihakemuksia mittaava indikaattori on eurooppalaisille yrityksille suotuisampi

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Verkko-ostok-sia tehneidenInternet-käyt-täjien osuus2004 2005

Verkkomyyn-nin osuus

yrityksen lii-kevaihdosta2004 2005

Verkossa os-tavien yritys-ten osuus

2004 2005-0.53

0.59

-0.30

-0.36

-0.68

1.03

-0.48

0.16

-0.62

-0.67

0.32

1.06

-1.31

0.36

-0.84

-0.36

1.08

1.08

-0.74

1.17

-1.38

-0.42

0.85

0.53

0.39

0.85

-0.44

-

-1.54

0.74

0.46

-0.98

-0.02

-

-0.89

1.43

-0.68

0.56

.038

0.03

-1.57

1.27

-1.15

0.31

-0.46

-0.92

1.00

1.23

Indeksi2004 2005

Taulukko 1�.Sähköinenkaupankäynti


�0

kuin amerikkalaisille tai japanilaisille yrityksille. Suomi ja Ruotsi pärjäävät yhtä hy-vin tai paremmin Yhdysvalloissa tapahtuvassa patentoinnissa kuin Yhdysvallat ja Japa-ni pärjäävät Euroopassa tapahtuvassa patentoinnissa.

Tieteellinen tiedottaminen muodostaa tärkeän tutkimustyön vaiheen. Useissa tapauk-sissa tiedotuksen laatiminen on päätös projektille, kokeelle, tieteelliselle selvitykselle tai opinnäytetyölle. Tutkijan tärkein tavoite on pyrkiä tuottamaan uutta ja oikeaa tie-toa. Sekä tutkijan että tutkimuksen kannalta on järkevää pyrkiä julkaisemaan tulokset mahdollisimman laajalevikkisissä ja korkeatasoisissa kansainvälisissä sarjoissa.

Suomalaisten tieteellisten julkaisujen määrä ja bibliometrisin menetelmin todettu laatu ovat kehittyneet myönteisesti. Suomen tieteen kansainvälinen näkyvyys ja tun-nettuus ovat 1990-luvulla selvästi parantuneet. Suhteellisilla mittareilla Suomi sijoit-tuu OECD-maiden joukossa keskimäärin sijoille viidestä kymmeneen. Indikaattoreis-ta ei ollut saatavilla barometrin edellisellä kierroksella käytettyä uudempia tietoja.

Työn tuottavuus on laskenut Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2003.

Työn tuottavuuden indikaattori tarkastelee bruttokansantuotteen tuottamiseen tarvit-tua työpanosta. Tältä pohjalta lasketaan työtunnin luoma arvonlisä. Tuottavuus on sa-malla tasolla EU:ssa ja Yhdysvalloissa, mutta huomattavasti matalampi Japanissa. Yl-lättävää kyllä työn tuottavuus on laskenut Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2003.

Korkean teknologian alojen tuottama osuus teollisuuden lisäarvosta -indikaattori mit-taa teollisuuden kokonaislisäarvon prosenttiosuutta neljällä huipputekniikan alalla: lääketeollisuus, toimistotarvikkeet, tietoliikenne ja siihen liittyvät laitteet sekä ilmai-luteollisuus. Keskitason ja korkean teknologian alojen lisäarvo -indikaattori laajentaa edellistä huipputekniikan indikaattoria keskitason tekniikan aloihin. Näin ollen indi-kaattori kykenee antamaan kattavamman kuvan maan teknologisen toiminnan tasos-ta. Myös mittarin asteikko muuttuu. Keskitason ja korkean teknologian alojen tuotta-maa lisäarvoa verrataan bruttokansantuotteeseen.

0.12

0.37

-0.39

-0.05

-0.10

-0.36

0.81

-0.31

0.17

0.19

-0.37

0.00

-0.06

-0.36

0.81

-0.31

1.20

1.40

-0.41

-0.08

0.77

-1.20

-0.82

-0.85

1.02

1.02

-0.24

0.60

0.89

-1.37

-1.03

-0.87

-0.35

0.34

-0.79

-0.81

-0.28

-1.02

1.76

1.14

-0.04

0.29

-0.88

-0.85

-0.28

-1.10

1.58

1.27

0.63

1.67

0.59

0.02

-1.03

0.12

-0.58

-1.43

-0.50

-0.17

0.07

0.63

-0.37

0.10

1.87

-1.64

-0.27

-0.09

0.26

1.32

0.45

-0.71

0.92

-1.88

-0.59

-0.25

0.06

1.15

0.37

-0.34

1.37

-1.77

0.79

-0.20

-1.13

-0.66

-0.97

0.02

1.91

0.24

1.04

-0.46

-1.14

-0.63

-0.87

0.05

1.79

0.22

0.71

0.63

-1.13

-1.70

0.75

-0.35

-0.03

1.11

1.03

0.58

-1.09

-1.66

0.74

-0.44

-0.12

0.96

Tiet.julkai-sujenmäärä2004

Työntuottavuus

2004 2005

Korkean tek-nologian alo-jen osuus

teollisuudenlisäarvosta2004 2005

Keskitasonja korkeanteknologianalojen lisä-

arvo2004 2005

-1.35

-

0.48

0.73

0.91

-0.76

-

-

-1.41

-

0.45

0.74

0.89

-0.67

-

-

0.24

-0.65

-1.45

0.11

-1.13

0.60

1.41

0.87

0.35

-1.19

-1.13

-0.02

-0.86

0.43

1.64

0.78

Osaamisin-tensiivisetpalvelut

2004 2005

Huipputek-nologian

kauppatase2004 2005

Indeksi2004 2005

PatentointiEuroopassa2004 2005

PatentointiYhdys-

valloissa2004 2005

Laajal-ti vii-tatutartik-kelit2004

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Taulukko 14. Tiedonymmärtämisenjahallinnanindikaattorit


�1

Suomi menestyy hyvin teknologian alojen tuottaman lisäarvon indikaatto-reilla ja maamme asema on jopa vahvistunut.

Verrattuna korkean teknologian alojen indikaattoriin Saksan asema nousee merkittä-västi. Nousun taustalla on mekaanisen kokoonpanoteollisuuden, esimerkiksi autot, merkittävä rooli Saksan talouselämässä. Suomi menestyy hyvin molemmilla indikaat-toreilla ja maamme asema on jopa vahvistunut.

Palvelutoiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä, mikä osaltaan merkitsee kove-nevaa kilpailua ja kasvavia tuottavuus- ja laatuvaatimuksia. Suomessa erityisesti osaa-misintensiiviset palvelut, kuten tutkimus- ja kehittämispalvelut ja tietoliikennepalve-lut, ovat lisääntyneet nopeasti. Osaamisintensiivisten palveluiden tuottama lisäarvo -indikaattori mittaa osaamisintensiivisten palveluiden tuottaman lisäarvon usealla pal-velualalla. Näitä aloja ovat: posti ja tietoliikenne, tietotekniikka, mukaan lukien oh-jelmistojen kehitys, t&k-palvelut, vesi-, ilma- ja avaruuskuljetukset, rahoitus-, kiinteis-tö- ja vuokrauspalvelut, koulutus, terveydenhoito- ja sosiaalityö sekä virkistys-, kulttuu-ri- ja liikuntapalvelut.

Huipputeknologian kauppatase on positiivisin Yhdysvalloissa ja se on edel-leen vahvistunut.

+

6. Poliittiset puolueet

Nuoret TEK PoliitikotTalous-elämä

1. Puolustusvoimat

Poliisi

2. Oikeuslaitos,

tuomioistuimet

Yliopistot ja

korkeakoulut

3. Suomen Akatemia

Tiedeyhteisö

Tekes

VTT

4. Eduskunta

Kirkko

5. Nokia Oyj

Euroopan Unioni, EU

Ammattiyhdistysliike

Suuryritykset

Tiedotusvälineet, media

Kuva �.Luottamusyhteiskunnallisiininstituutioihin

+/-=luottamussuurempi/pienempikuintoisissavastaajaryhmissä/=Luottamussuurempi/pienempikuinsyksyllä2003

��

Huipputeknologian kauppatase -indikaattori mittaa kansakunnan kilpailuasemaa glo-baalissa tietotaidon kaupassa. Tämä kauppa sisältää sekä korkean teknologian tuotteet että osaamisintensiiviset palvelut ja rojaltit. Mitä voimakkaammin kansakunnan teol-lisuus on suuntautunut korkean teknologian tuotteisiin ja mitä merkittävämpi roo-li osaamisintensiivisillä palveluilla maassa on, sitä helpommin maan huipputeknolo-gian kauppatase voi olla positiivinen. Huipputeknologian suuri tuonti ei välttämättä merkitse, että kansakunnan teknologinen taso olisi heikko – varsinkin jos tuonti ei kor-vaa omaa valmistusta näillä teknologian sektoreilla. Pikemminkin se voi olla merkki kansakunnan aktiivisesta roolista teknologian siirrossa. Huipputeknologian kauppata-se on positiivisin Yhdysvalloissa ja se on edelleen vahvistunut.

Sähköteknisen teollisuuden kasvuvauhdin hidastuminen ja kansainvälisen kilpailun kiristyminen laajemminkin on saattanut johtaa kiristyneisiin väleihin niin yritysten keskinäisissä suhteissa kuin yritysten ja työntekijöiden välilläkin. Kevään työmarkkina-kierroksen vaikeudet lakkoineen ja työsulkuineen olivat tästä esimerkkinä. Teknolo-giabarometrin asennekyselyssä yritysten teknologiajohtajien luottamus on heikentynyt tasapuolisesti viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana niin Nokiaan, muihin suuryrityksiin, tiedeyhteisöön kuin ammattiyhdistysliikkeeseenkin.

��

1 Pieneksi tai keskisuureksi yritykseksi määritellään yleisesti yritys, jossa on alle 250 työnteki-jää, jonka liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa ja jonka tase on alle 27 miljoonaa euroa.

Tietämysyhteiskunta

Uuden tiedon soveltaminen

Menestyksellisen innovaatiotoiminnan perusedellytysten kehittäminen ja ylläpito ovat tiedon ja osaamisen yhteiskunnassa julkisen sektorin keskeisiä tehtäviä. Koulu-tus, tutkimus, innovaatiotoiminnan monipuolinen tukeminen ja sen esteiden poista-minen, korkeatasoiset infrastruktuurit, kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön edistäminen jne. ovat innovaatioiden menestyksellisen tuottamisen välttämättömiä edellytyksiä. T&k-toiminnan ja koulutuslaitosten tehokkaasta rajapinnasta hyötyvät muutkin kuin vain aloittelevat huipputekniikkayritykset. Erityisesti pk-yritykset voivat myös perinteisillä toimialoilla hyötyä teknologian siirrosta ja uusien johtamismenetel-mien omaksumisesta. 1

Suomi on uuden tiedon soveltamisessa kolmas Ruotsin ja Tanskan jälkeen.

Teknologiabarometrin uuden tiedon soveltamisen mittaristo rakentuu kolmen indi-kaattorin varaan. Nämä ovat pk-yritysten osuus julkisesti rahoitetuista yrityssektorin tutkimushankkeista, omia innovaatioita tuottavien pk-yritysten osuus teollisuuden pk-yrityksistä ja innovaatioyhteistyöhön osallistuvien teollisuuden pk-yritysten määrä. In-dikaattorit keskittyvät pk-yrityksiin, koska lähes kaikki suuret yritykset osallistuvat inno-vaatiotoimintaan, toimivat globaalisti ja niiden toimintatavat kopioituvat maasta toi-seen. Suomi sijoittuu uuden tiedon soveltaminen -mittarilla kolmanneksi Ruotsin ja Tanskan jälkeen.

Pk-yritysten saama tutkimusrahoitusosuus on Suomessa vertailumaiden korkein.

Omia innovaatioita tuottavat pk-yritykset -indikaattori on rajoitettu pk-yrityksiin, koska lähes kaikki suuret yritykset tuottavat omia innovaatioita. Lisäksi se on rajoitettu sel-laisten yritysten omaan innovaatiotoimintaan, jotka kehittävät tuote- tai prosessi-inno-vaatioita itse tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Pk-yritysten saama tutkimusra-hoitusosuus on Suomessa vertailumaiden korkein. Suomessa on kuitenkin EU:n kes-kiarvoa vähemmän innovaatioita tuottavia pk-yrityksiä. Tämä poikkeaa maamme erin-

�4

omaisista tuloksista henkilöresurssien ja osaamisen syntymisen indikaattoreissa. Yk-si selitys asialle on, että suuri osa Suomen innovaatiotoiminnasta on keskittynyt suu-riin yrityksiin.

Innovaatioyhteistyöhön osallistuvat teollisuuden pk-yritykset -indikaattori mittaa kaik-kien niiden teollisuuden pk-yritysten prosenttiosuutta, joilla oli innovaatiotoimintaa koskevia yhteistyösopimuksia muiden itsenäisten yritysten tai tutkimuslaitosten kans-sa. Yritysten tarve ja kiinnostus tutkimusyhteistyöhön on kasvanut, koska innovaatiot perustuvat kasvavassa määrin monialaiseen erityisasiantuntemukseen. Kun vielä ta-louden kasvu on ollut nopeinta aloilla, joilla innovaatiot ovat voimakkaasti tiedeläh-töisiä, tutkimustiedon ja osaamisen kaupallinen arvo on kasvanut ja niille on syntynyt globaalit markkinat.

Innovatiivisten yritysten perustaminen ja

talouden uusiutuminen

Kaupallisen hyödyntämisen näkökulmasta katsottuna suomalainen tutkimus- ja kehit-tämistoiminta tarvitsee tuekseen liiketoiminnan ja kansainvälistymisen osaamista, yh-teistyö- ja jakelukanavia niin kotimaisille kuin kansainvälisille markkinoille sekä riit-tävät ja toimivat pääomasijoitusmarkkinat. Pääomasijoittamisen vaikutukset sijoitus-kohteisiin ovat moninaisia: yritysten oman pääoman lisäksi vahvistuvat myös mahdol-lisuudet jatkorahoitukseen, kansainväliset yhteistyö- ja jakelukanavat sekä liiketoimin-taosaaminen kokonaisuudessaan.

Innovatiivisen yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen mittaristolla paras Poh-joismaa on Tanska.

Innovatiivista yrittäjyyttä ja talouden uusiutumista mitataan teknologiabarometrissa viidellä indikaattorilla. Näitä ovat kansakunnan yrittäjyysaktiivisuus, ts. halukkuus yri-

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Indeksi2004 2005

Pk-yritystentutkimushan-

keosuus2004 2005

Omia inno-vaatioita tuot-tavat pk-yrit.2004 2005

Osallistumi-nen innov.yht.työhön

2004 2005

0.60

0.98

0.91

-0.73

-0.38

-1.38

0.52

0.94

0.99

-0.64

-0.43

-1.37

0.84

0.95

0.72

-0.47

-0.47

-1.56

0.84

0.72

0.78

-0.24

-0.36

-1.73

0.14

1.29

0.91

-0.91

-0.14

-1.29

0.16

1.26

0.99

-1.08

-0.25

-1.08

0.81

0.69

1.12

-0.81

-0.51

-1.30

0.57

0.84

1.19

-0.61

-0.68

-1.31

Taulukko 15.Uudentiedonsoveltamisenindikaattorit


�5

tyksen perustamiseen joko omaan tai työnantajan lukuun sekä yrittäjäriskin kantami-seen, korkean teknologian pääomasijoituksien määrä, yritysenkelien toiminnan aktii-visuus, uusien yritysten perustamistahti sekä investointien kokonaismäärä. Indikaatto-reiden tietolähteitä ovat sekä yksityisten yritysten keräämät tiedot että julkiset tiedot. Ensiksi mainittujen luotettavuudesta ja laadusta tiedetään varsin vähän. Monet indi-kaattorit perustuvat kuitenkin näihin tietoihin, koska vastaavia julkisia tietoja ei ole saatavilla. Yrittäjyysaktiivisuuden ja yritysenkelien toiminnan aktiivisuuden indikaat-torit eivät ole päivittyneet teknologiabarometrin edellisestä kierroksesta.

Innovatiivisen yrittäjyyden ja talouden uusiutumisen mittaristolla vertailuryhmän parhaita maita ovat Yhdysvallat ja Hollanti. Tanska on paras Pohjoismaa ja sijoittuu kolmanneksi. Suomi sijoittuu Ison-Britannian jälkeen viidenneksi.

Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -konsortio tutkii eri kan-santalouksien kykyä synnyttää uusia yrityksiä ja tukea näiden kasvua. Suomen yrittä-jyysaktiivisuus on GEM-vertailumaiden alhaisimpia, ainoastaan yksi kuudesosa kor-keimman yrittäjyysaktiivisuuden maan, Yhdysvaltojen tasosta. Suomi erottuu muis-ta GEM-vertailumaista myös siinä, että kun yrittäjyysaktiivisuuden taso muualla kas-vaa koulutuksen myötä, Suomessa se laskee. Suomessa oman yrityksen perustaminen on yhä leimallisesti alhaisen ja keskiasteen koulutuksen saaneen väestön uravaihtoeh-to. Myös naisten yrittäjyysaktiivisuuden taso oli Suomessa alhainen erityisesti korkean yrittäjyysaktiivisuuden maihin verrattuna.

Riskipääomamarkkinoiden koko ja riskipääoman osuus institutionaalisten sijoittaji-en salkuista ovat voimakkaasti ja positiivisesti toisistaan riippuvaisia. Muutos institu-tionaalisessa käyttäytymisessä saattaisi ratkaisevasti vahvistaa riskipääomamarkkinoita. Eurooppalaiset instituutiot ovat yleisesti sijoittaneet osakemarkkinoille pienemmän osan varoistaan kuin amerikkalaiset yhteisöt, jotka sijoittavat noin 50 prosenttia varois-taan osakepääomaan.

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Indeksi2004 2005

Yrittä-jyys-aktii-

visuus2004

Korkeanteknologianpääomasi-joitukset

2004 2005

-0.2

-0.31

0.30

0.53

-0.31

-0.26

0.83

-0.67

-0.19

-0.3

0.26

0.60

-0.46

-0.04

0.62

-0.67

-0.66

-

-0.43

-

-0.36

0.05

1.98

-0.58

1.08

0.80

0.31

-1.4

-0.87

-0.79

0.88

-

0.89

1.13

0.47

-1.48

-1.2

-0.04

0.24

-

-0.57

0.75

-0.69

2.19

-0.29

-0.27

-0.36

-0.76

-0.87

-1.23

1.06

0.7

-

0.34

-

-

Yritys-enke-lientoi-

minta2004

-0.66

-1.42

0.70

0.92

-

0.46

-

-

0.00

-1.57

1.28

0.64

0.29

-0.64

-

-

0.02

-1.66

1.23

0.77

0.02

-0.38

-

-

Uusien yri-tysten syn-

tyminen2004 2005

Inves-toinnit

2004 2005

Taulukko 16. Yrittäjyydenindikaattorit


�6

Suomessa on sinänsä rahaa korkean teknologian pääomasijoituksiin, mutta riskinottohalukkuus on pieni.

Korkean teknologian pääomasijoitukset -indikaattori mittaa niihin yrityksiin tehtyjen pääomasijoitusten osuutta bkt:sta, jotka toimivat seuraavilla aloilla: tietokoneisiin liit-tyvät alat, elektroniikka, biotekniikka, lääketiede/terveydenhuolto, teollisuusautomaa-tio ja rahoituspalvelut. Pääomasijoitus kattaa alkuvaiheen pääoman (alkupääoman) ja laajentamispääoman. Kansantalouden kokonaisinvestointien määrää mitataan in-vestoinnit -indikaattorilla. Indikaattori suhteuttaa kansantalouden kehityspanokset sen bruttokansantuotteeseen.

Korkean teknologian pääomasijoitusten määrä on Suomessa verrattain hyvä: sijoitum-me Ruotsin jälkeen toiseksi. Yritysenkelien toiminta on sen sijaan Suomessa Japanin jälkeen toiseksi vaatimattominta.

Yritysenkelit (business angels) kykenevät tehokkaasti tekemään pienempiä pääomasi-joituksia kuin pääomasijoitusyhtiöt. Yksityisten pääomasijoittajien ja pääomasijoitus-yhtiöiden yhteistyö yhteisen sijoituksen muodossa voisi olla toimiva ratkaisu alkuvai-heen rahoitukseen: Pääomasijoitusyhtiön riskiä alentaisi, jos yritysenkeli valvoisi yri-tyksen toimintaa. Rahoituksen hinta voisi näin ollen muodostua kohtuullisemmaksi yrityksen kannalta.

Uusien yritysten perustamistahti -indikaattori mittaa aloittavien yritysten prosentti-osuutta toiminnassa olevien yritysten lukumäärästä. Teknologiabarometrissa indikaat-tori on tarkoitettu kuvaamaan talouden uusiutumiskykyä. Yrittäjäsektorilla tapahtuvaa myllerrystä, yrittäjäsektorin dynaamisuutta, voidaan pitää keskeisenä osana vahvaa ta-loutta, vaikkakaan tämän väitteen toteennäyttämiseksi tarvittavaa tietoa ei vielä koko-naisuudessaan olekaan kerätty. Uusien yritysten synty ja alla toimivien yritysten kuol-leisuus huolehtivat, että kysynnän muutokset, uudet teknologiat sekä maatieteelliset ja demografiset muutokset tulevat otetuksi huomioon taloudellisessa toiminnassa.

Verkottuneisuus ja kansainvälisyys

Koska vain pieni osa maailman teknologiaosaamisesta on Suomessa, pelkkä oma pa-nostuksemme kansainvälisessä kilpailussa ei yksin riitä, vaan tarvitsemme kansainvä-listä yhteistyötä ja teknologian siirtoa. Ulkomaisten investointien edistäminen onkin nähty Suomessa keskeiseksi osaksi elinkeinopolitiikkaa, jossa tavoitteena on vahvistaa maamme kilpailukykyä, kehittää innovatiivista kapasiteettia sekä uudistaa luonnolli-sia ja luotuja sijaintitekijöitä.

Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat usein hyötyneet monikansallisen konsernin mark-kinointi- ja jakelukanavista, teknologiasta ja rahoitusresursseista. Lisäksi yrityskaupan kohteena olleiden suomalaisyritysten kasvu- ja kannattavuuskehitys omistusmuutok-sen jälkeen on useimmiten ollut suotuisaa. Ulkomaiset suorat sijoitukset ja talouden avautuminen ovat osaltaan muuttaneet teollisuuttamme osaamisintensiivisemmäksi. Sijoitukset korkean teknologian yrityksiin ovat useimmiten nopeuttaneet näiden yri-

��

tysten kasvua. Toisaalta kansainvälistyminen ja kilpailun kiristyminen ovat pakotta-neet myös muilla aloilla tuotannon tehostamiseen ja omien vahvuusalueiden etsin-tään.

Suomi sijoittuu verkottuneisuuden ja kansainvälistymisen indikaattoreilla mitattuna Japanin ja Saksan jälkeen kolmanneksi huonoiten. Maahan tule-vien suorien ulkomaisten investointien määrässä Suomelle häviävät vain suu-ret kansantaloudet, Japani ja Yhdysvallat.

Verkottuneisuutta ja kansainvälisyyttä mitataan teknologiabarometrissa kuudella indi-kaattorilla. Näitä ovat maasta lähtevien ja maahan tulevien ulkomaisten investointi-en määrä sekä näiden rajat ylittävien investointien kokonaismäärä, ulkomaisten tutki-mus- ja tuotekehityspanostusten määrä sekä avoimuus kansainväliselle kaupalle niin tuotteiden kuin palveluidenkin osalta. Alankomaat on edellä mainituilla indikaatto-reilla mitattuna erinomaisen verkottunut ja kansainvälinen talous. Japani muodostaa toisen ääripään. Suomi sijoittuu verkottuneisuuden ja kansainvälistymisen indikaat-toreilla mitattuna Japanin ja Saksan jälkeen kolmanneksi huonoiten. Huolestuttavaa on, että muista mittarilla heikommin sijoittuneista maista poiketen maamme on ke-hityssuunta on negatiivinen.

Maahamme tulevien suorien ulkomaisten investointien määrä voisi olla suurempikin. Käytännöllisesti katsoen joka vuosi aina 1980-luvun puolivälistä alkaen suorat sijoituk-set Suomesta ulkomaille ovat huomattavasti ylittäneet vastakkaiseen suuntaan kulke-neet investoinnit. Maahan tulevien suorien ulkomaisten investointien määrässä Suo-melle häviävät vain suuret kansantaloudet, Japani ja Yhdysvallat.

Innovaatiojärjestelmän kansainvälistymiskehitykseen liittyy yleisimmällä tasolla kaksi haastetta. Maan innovaatiojärjestelmän tulee kyetä kilpailemaan tutkimuksen ja tek-nologian ammattilaisista ja muista tutkimusresursseista sekä elinkeinoelämän tutki-mus- ja kehittämistoiminnasta muiden maiden järjestelmien rinnalla. Toisaalta kan-

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Rajat ylittä-vien inv.

kokon.määrä (%/BKT)

2004 2005

Maastasuunt. suom. investoinnit

(%/BKT)2004 2005

-0.04

0.33

0.43

1.48

-0.47

0.30

-0.18

-1.20

-0.29

0.31

0.32

1.57

-0.41

0.36

0.03

-0.96

1.20

0.29

0.00

1.66

-0.79

-0.42

-0.91

-1.04

-0.70

-0.02

-0.30

2.34

-0.64

0.26

-0.36

-0.58

0.01

0.54

0.05

1.69

-0.50

0.69

-1.10

-1.38

0.12

0.54

-0.04

1.80

-0.50

0.50

-1.07

-1.35

-0.51

0.49

0.49

1.90

-0.38

0.18

-0.81

-1.35

-0.37

0.58

0.31

1.95

-0.32

0.06

-0.89

-1.32

-0.69

-0.14

0.27

0.48

-0.9

1.79

0.56

-1.37

-0.49

-0.19

0.2

0.39

-0.91

1.93

0.42

-1.34

0.19

0.35

0.27

1.91

0.11

-0.42

-1.20

-1.21

0.17

0.35

0.16

1.95

0.23

-0.52

-1.17

-1.16

-0.47

0.45

1.50

1.22

-0.34

-0.04

-1.13

-1.2

-0.48

0.59

1.6

1.01

-0.33

-0.06

-1.14

-1.2

Maahansuunt. ulkom. investoinnit

(%/BKT)2004 2005

Ulkomainent&k (%/BKT)2004 2005

Avoimuuskansainvä-liselle kau-palle (tava-

rat)2004 2005

Indeksi2004 2005

Avoimuuskansainvä-liselle kau-palle (pal-

velut)2004 2005

Taulukko 1�.Verkottuneisuudenjakansainvälistymisenindikaattorit


�8

sallisilla toimijoilla tulee olla edellytykset osallistua ja hyödyntää globaaleja markki-noita. Mitä korkeatasoisempaa työtä omassa maassa kyetään tekemään, sitä paremmat mahdollisuudet on edetä uusiin avauksiin kansainvälisillä yhteistyöareenoilla ja saa-da ulkomaisia investointeja kotimaahan. Dynaamisilla toimintaympäristöillä on kan-sainvälistä vetovoimaa.

Parhaiten ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa on onnistunut Iso-Britannia.

Ulkomaisten t&k-investointien osuus bruttokansantuotteesta -indikaattorilla pyritään mittaamaan kansakunnan menestymistä kansainvälisissä osaamisverkostoissa. Parhai-ten ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa on onnistunut Iso Britannia. Yhdysvallat onnistui kohottamaan 1990-luvun aikana ulkomaisten t&k-investointien määrän 8 prosentin:in t&k-investointien kokonaismäärästä, kun prosenttiosuus vuosi-kymmenen alussa oli 3 prosenttia. Japani on selvästi sulkeutunein valtio, mitä tulee ulkomaisten t&k-investointien kohdistumiseen maahan. Suomi sijoittuu jälleen Sak-san jälkeen kolmanneksi huonoiten. Kehityksen suunta on kuitenkin positiivinen.

Kansakunnan avoimuutta kansainväliseen kauppaan mitataan kahdella laskennal-lisella indikaattorilla, jotka tarkastelevat kansainvälisen kaupan suhdetta kansakun-nan bruttokansantuotteeseen. Toinen indikaattori tarkastelee tuotteiden, toinen palve-luiden vaihtoa. Mikäli kansainvälisen kaupan suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa ajan myötä, voidaan sen tulkita merkitsevän, että kansakunnan talous on entistä in-tegroituneempi kansainväliseen yhteisöön. Tavarakaupassa kuulumme avoimuudessa vertailumaiden keskikastiin. Palveluissa markkinamme ovat sen sijaan suljetuimmat vertailun pienistä ja keskisuurista kansantalouksista.

�9

Arvopohja

Kolme yleisintä elinoloihin liittyvää avaintekijää, jotka vaikuttavat kansalaisten joka-päiväisen elämän laatuun ovat terveys, tulot ja koulutus. Koulutusta on tarkasteltu runsaasti teknologiabarometrin muissa osioissa. Sisällytämmekin arvopohja-osioon koulutuksen sijasta kansalaisten elämän laatua mittaavaksi indikaattorikokonaisuu-deksi miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutumisen. Tuloja tarkastellaan erikseen sekä työllisyyden että tulonjaon näkökulmista.

Suomi menestyy aiempaa paremmin tulonjaon tasaisuuden mittaristolla, vaikka tuloerot ovatkin kasvaneet.

Suomi kuuluu teknologiabarometrin elämisen laatua mittaavissa indikaattoreissa ver-tailumaiden keskikastiin. Vertailu rajoittuu vain länsieurooppalaisiin kansantalouk-siin, koska aineistoa ei ollut kattavasti saatavilla Yhdysvalloista ja Japanista. Suomalais-ten työllisyys on yhdessä Saksan kanssa vertailuryhmän heikoin. Sen sijaan olemme parantaneet asemiamme tulonjaon tasaisuudessa, vaikka tuloerot ovatkin kasvaneet. Sukupuolten välisessä tasa-arvossa olemme menettäneet asemiamme.

Tutkimukset terveyteen vaikuttavista sosiaalisista tekijöistä osoittavat, että koulutus, tulotaso, laadukas työpaikka ja kunnolliset asumisolot korreloivat positiivisesti hyvän terveydentilan kanssa. Terveyden mittareina käytetään elinajanodotetta ja terveen eli-najan odotetta. Elinajanodote syntyessä on Suomessa naisilla 81 ja miehillä 75 vuot-

Kestävä kehitys

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Indeksi2004 2005

Terveys2004 2005

Tulonjako2004 2005

Työllisyys2004 2005

-0.19

0.69

0.22

0.17

-0.46

-0.61

-0.08

0.61

0.09

0.24

-0.57

-0.50

-0.11

0.77

-0.60

0.00

0.13

-0.19

-0.05

0.79

-0.63

-0.04

-0.02

-0.04

0.03

1.02

0.29

0.26

-0.22

-1.37

0.38

0.54

0.00

0.59

-0.33

-1.17

-0.95

0.26

0.55

0.51

-1.43

0.28

-0.72

0.15

0.59

0.32

-1.54

0.31

Tasa-arvo2004 20050.26

0.70

0.64

-0.10

-0.33

-1.14

0.06

0.97

0.41

0.10

-0.39

-1.11

Taulukko 18.Arvopohjanindikaattorit


40

ta, mitkä ovat vertailuryhmän keskitasoa. Vertailuryhmän maissa naiset saavuttavat keskimäärin 61 vuoden iän ja miehet 62 vuoden iän ennen toimintarajoitteiden il-maantumista. Suomessa näistä luvuista jäädään niin naisten kuin miestenkin osalta neljä vuotta.

Tulonjakoa mitataan neljällä indikaattorilla. Näitä ovat: tulonjaon suhdeluku, joka määritellään väestön suurituloisimman viidenneksen ja pienituloisimman viidennek-sen saamien tulojen väliseksi suhteeksi, köyhyysriskiaste ennen sosiaalisia tulonsiirto-ja ja niiden jälkeen sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden suhdeluvulla, joka määri-tellään ostovoimakorjatun henkeä kohti lasketun bkt:n variaatiokertoimeksi eri aluei-den välillä.

Erot heikoiten ja parhaiten toimeentulevien välillä ovat EU:n sisällä vuonna 2003 pie-nimmät Ruotsissa (3,3), Tanskassa (3,6) ja Suomessa (3,6). Suurimmat erot ovat ete-läisissä jäsenvaltioissa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Yleisesti ottaen tu-loerot laskivat EU-maissa vuosituhannen vaihteeseen mutta ovat sen jälkeen alkaneet taas nousta. Vertailuryhmän maista köyhyysriskiaste ennen sosiaalisia tulonsiirtoja on suurin Pohjoismaissa. Tilanne muuttuu päinvastaiseksi sosiaalisten tulonsiirtojen jäl-keen: köyhyysriskiaste on täällä pienin.

Tärkeä syy köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen on työttömyys tai pienipalkkai-suus. Tanska, Irlanti ja Alankomaat ovat toteuttaneet perusteellisimmat työmarkkinoi-den uudistukset ja puuttuneet palkkaneuvottelujen rakenteisiin, koulutukseen ja akti-voiviin toimiin, etuuksien tasoon ja myöntämisperusteisiin sekä kokonaisverotuksen ja palkkatyön verotuksen korkeaan tasoon. Lisäksi näissä maissa toteutettuihin työmark-kinoiden uudistuksiin on usein liittynyt muita rakenteellisia uudistuksia tuotemarkki-noilla. On odotettavissa, että Tanska ja Alankomaat, yhdessä Ruotsin ja Ison Britan-nian kanssa, yltävät tavoitteeksi asetettuun 70 prosentin työllisyysasteeseen vuoteen 2010 mennessä.

Suomi menestyy keskimääräistä heikommin kaikissa työllisyyden indikaattoreissa.

Työllisyyttä mitataan kahdella työllisyysasteeseen ja kolmella työttömyyteen keskitty-vällä indikaattorilla. Työllisyysaste tarkastelee työllisten 15–64-vuotiaittein osuutta vä-estön kaikista 15–64-vuotiaista ja toisaalta iäkkäiden työntekijöiden työllisyysaste työl-listen 55-64-vuotiaitten osuutta väestön kaikista 55–64-vuotiaista. Työttömien osalta tarkastellaan sekä työttömien kokonaismäärää että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määriä. Työnteon mielekkyyttä mitataan keskituloisen palkansaajan ansiotulojen ve-roasteella. Suomi pärjää keskimääräistä heikommin kaikissa työllisyyden indikaatto-reissa. Toisaalta kehityksemme ei ole ollut millään indikaattorilla mitattuna negatii-vista.

Naisten ja miesten työllisyysasteen ero on Suomessa EU:n mittakaavassa pieni.

41

Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa mitataan neljällä indikaattorilla. Ensimmäiset kaksi tarkastelevat naisten osallistuminen päätöksentekoon, jota mitataan naisten edustuksilla kansallisissa kansanedustuslaitoksissa ja hallituksissa. Kolmas indikaatto-ri koskee naisten työllisyysastetta ja neljäs sukupuolten välisiä palkkaeroja, ts. naisten keskimääräisen tuntiansion osuudella miesten keskimääräisestä tuntiansiosta.

Suomessa naisten osuus niin kansanedustajien kuin ministereidenkin määrästä on vii-me aikoina ollut noin 40 prosentin luokkaa. Naisten työllisyysaste on Suomessa 65,7 prosenttia, miesten 70,2 prosenttia. Työllisyysasteen ero on EU:n mittakaavassa pie-ni: naisten työllisyysaste on EU:ssa 54,0 prosenttia, miesten 72,5 prosenttia. Yleises-ti ottaen naisten työllisyysaste on korkein Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Alan-komaissa.

Naisten keskimääräinen tuntiansio on Suomessa noin 80 prosenttia miesten keski-määräisestä tuntiansiosta. Suomi edustaa tässä suhteessa vertailumaiden keskitasoa. Ero pienenee koko ajan, mutta hitaasti. Tämä ero voidaan osittain selittää erilaisil-la työtehtävillä, mutta todennäköisesti palkanmaksussa harjoitetaan edelleen myös ”puhtaasti” sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Ympäristön hallinta

Yrityksillä on tärkeä tehtävä tulojen ja työllisyyden luomisessa, ja ne edistävät osaltaan kestävän kehityksen taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta. Samanaikaisesti yritykset, kuten muutkin toiminnot, kuitenkin väistämättä luovat ympäristöön kohdistuvia pai-neita. Haasteena on saada aikaan talouskasvua ilman ympäristöongelmien pahentu-mista. Näyttää siltä, että valmistusteollisuuden ympäristölle aiheuttamat paineet olisi-vat viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana olleet joltakin osin laskussa. Teollisuus on siis kyennyt suurelta osin katkaisemaan nopeamman tuotannon kasvun ja lisääntyvi-en ympäristöön kohdistuvien paineiden välillä vallitsevan yhteyden. Se on reagoinut ympäristöalan sääntelyn lisääntymiseen kehittämällä uusia tekniikoita, parantamalla hallintokäytäntöjään ja investoimalla enemmän saastumista ehkäisevään tekniikkaan. Suomen sijoitukset ympäristönsuojeluun ovatkin vertailumaiden korkeimmat.

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Yhdysvallat

Japani

Sijoituksetympäristönsuojeluun(€/hlö)

2004 2005

Sijoituksetympäristönsuojeluun(%/BKT)

2004 2005

0.05

0.26

0.27

-0.10

0.07

0.13

-1.95

0.82

0.09

0.57

0.42

0.00

0.04

-0.38

-1.93

0.78

0.79

-1.41

-

-0.01

-

0.63

-

-

0.99

-0.12

-

0.46

-

-1.34

-

-

0.97

-1.4

-

0.11

-

0.32

-

-

1.32

-0.66

-

0.22

-

-0.88

-

-

-0.29

1.19

-0.01

0.03

0.24

0.53

-2.21

0.53

-0.39

1.21

0.13

0.02

0.22

0.50

-2.19

0.50

-0.87

1.49

0.08

-0.07

0.06

0.40

-1.82

0.73

-0.87

1.45

0.24

0.05

-0.04

0.44

-1.88

0.61

-0.76

-0.13

1.14

0.10

0.57

-0.3

-1.8

1.20

-0.91

-0.25

1.16

0.06

0.57

-0.11

-1.72

1.21

0.47

1.79

-0.13

-0.74

-0.60

-0.80

-

-

0.37

1.75

0.14

-0.83

-0.56

-0.87

-

-

Kasvihuone-kaasupääs-töt (määrä/

hlö)2004 2005

Kasvihuone-kaasupääs-töt (määrä/

BKT)2004 2005

Energialäh-teiden koko-naiskulutus

(BKT)2004 2005

Indeksi2004 2005

Uusiutuvienenergialäh-

teiden osuus2004 2005

Taulukko 16. Ympäristönhallinnanindikaattorit


4�

Teknologiabarometrissa mitataan toimenpiteitä kestävän kehityksen periaatteiden saa-vuttamisessa kuuden eri indikaattorin avulla. Nämä ovat omaehtoista ympäristöasi-oiden parantamista kuvastavat sijoitukset ympäristön suojeluun (sekä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen että henkeä kohden laskettuna), kasvihuoneilmiön voimis-tumista ja ilmastonmuutoksen etenemistä heijastava kasvihuonekaasupäästöjen mää-rä, yritysten yleinen ympäristötehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntä-minen.

Kestävän kehityksen tila on heikoin Yhdysvalloissa.

Kasvihuonekaasupäästöjen määrä mittaa ihmistoiminnan aiheuttamia paineita kas-vihuoneilmiön voimistumiselle ja ilmastonmuutoksen etenemiselle. Ihmistoiminnal-la on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasujen määriin lukuun ottamatta vesihöyryä. Huomattavin päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden (hiilen, öljyn ja maakaa-sun) ja turpeen polttaminen energiantuotannossa ja liikenteessä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat mm. teolliset prosessit, kaatopaikat ja maatalous.

Kasvihuonekaasupäästöjen määrä -indikaattorissa otetaan huomioon sekä hiilidioksi-din kokonaispäästöt henkeä kohden laskettuna että hiilidioksidipäästöjen ympäristö-tehokkuus, ts. kokonaispäästöt bruttokansantuotetta kohden. Kasvihuonekaasupäästö-jen määrän vähentäminen on haasteellinen indikaattori maallemme. Suomen teol-lisuustuotanto on varsin energiaintensiivistä. Sijoitummekin indikaattorissa toiseksi huonoiten Yhdysvaltojen jälkeen. Sijoituksemme ympäristönsuojeluun ovat kuiten-kin vertailumaiden korkeimmat.

Energialähteiden kokonaiskulutus kertoo energialuonnonvarojen kulutuksesta. Ener-gian kulutus on kasvanut Suomessa 43 prosenttia vuodesta 1970. Energialähteiden ko-konaiskulutuksen rakenne on pysynyt samana viimeisen kymmenen vuoden ajan. Si-tä ennen fossiilisten polttoaineiden (hiili, öljy ja maakaasu) osuus laski selvästi 1970-luvun lopulla ydinvoiman rakentamisen myötä. Fossiilisten polttoaineiden osuus on nykyään 50 prosenttia, turpeen 6 prosenttia, ydinvoiman 17 prosenttia ja uusiutuvien energialähteiden 22 prosenttia. Merkittävimmät uusiutuvat energialähteet ovat puuja-lostusteollisuuden jäteliemet, teollisuuden puutähde sekä polttopuu ja hake.

Japanin teollisuustuotanto on suuntautunut vähän energiaa kuluttaviin toimintoihin.

Kestävään energiatalouteen kuuluu energian tehokas käyttö, energian säästö ja uusiu-tuvien energialähteiden osuuden lisääminen. Teollisuuden alalla avainkäsite on ym-päristötehokkuus eli taloudellisen tuotoksen suhde ympäristöpaineisiin, joita mita-taan joko saastepäästöinä tai resurssien käyttönä. Onkin huomattavaa, että Japanissa, jossa luonnonvaroista on aina ollut pulaa ja asukastiheys suuri, teollisuustuotanto on suuntautunut vähän energiaa kuluttaviin toimintoihin.

4�

Suomessa bio- ja lääkintä-, ympäristö- sekä energiateknologioiden odotetaan parantavan eniten elämänlaatua.

Nuorten suhtautuminen teknologian mahdollisuuksiin elämänlaadun parantajana on skeptisempää kuin TEKin jäsenten tai poliitikkojen. Bio- ja lääkintä-, ympäris-tö- sekä energiateknologioiden odotetaan parantavan eniten elämänlaatua. On huo-mattavaa - suomalaisista kun on kysymys - miten vähäiseksi televiestinnän rooli koe-taan tässä suhteessa. Teknologioiden järjestys on suurin piirtein sama kaikissa vastaa-jaryhmissä.

Ympäristön tila

Luonnonvarat ovat kestävän kehityksen taustatekijä. Ne vastaavat elämälle välttämät-tömistä tukitoiminnoista, kuten ruoasta ja elinympäristöstä, veden saannista ja tuotta-vat välttämättömiä raaka-aineita. Erityisen alttiita ympäristön tilan heikkenemisen ai-heuttamille vaaroille ovat eri-ikäiset lapset. Tämä johtuu osaksi siitä, että elintärkeät elimet kehittyvät viidenteen ikävuoteen saakka. Lisäksi lapset juovat painoonsa näh-den enemmän nesteitä, syövät enemmän ruokaa ja hengittävät enemmän ilmaa kuin aikuiset.

Teknologiabarometrissa ympäristön tilaa arvioidaan kolmen indikaattorin kautta. Nä-mä ovat ilman ja veden laatu sekä biologinen monimuotoisuus. Useimmissa luonnon-varoissa tapahtuneet pienet muutokset aiheuttavat vain vähän uhkia, mutta niiden re-surssien väheneminen, joiden korvaaminen on vaikeaa tai mahdotonta, on huolestut-tavaa. Tämä koskee erityisesti biologista monimuotoisuutta.

Nuoret TEK Poliitikot

6. Televiestintä

7. Valmistusteknologiat

8. Maa- ja metsätal. teknologiat

9. Avaruustutkimus

1. Bio- ja lääkintäteknologia

2. Ympäristöteknologiat

3. Energiateknologiat

Tietokoneet ja viestintäteknol.

4. Uudet materiaalit ja aineet

Elektroniikka

5. Rakennustekniikka

Genetiikka eli perinnöll.tiede

Liikenne- ja kuljetusteknol.

+/-=arvostussuurempi/pienempikuintoisissavastaajaryhmissä/=arvostussuurempi/pienempikuinsyksyllä2003

Kuva 8.Teknologiankehitysjaelämänlaatu

44

Fossiilisia polttoaineita, kivihiiltä ja öljyä käyttävät energiantuotanto, teollisuus ja lii-kenne aiheuttavat ilmapäästöjä, jotka ovat haitallisia ihmisten ja eläinten terveydel-le sekä ympäristölle. Ilmanlaatuindeksin laskennassa otetaan huomioon rikkidioksi-din, typpidioksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC, volatile organic com-pounds) ja otsonikerrosta tuhoavien yhdisteiden määrällä. Määrät suhteutetaan kun-kin maan bruttokansantuotteeseen.

Suomen ilmanlaatu on yleisesti ottaen vertailuryhmän heikoin. Merkittävä osa ilmansaasteista tulee Suomeen kaukokulkeutumana.

Suomen ilmanlaatu on yleisesti ottaen vertailuryhmän heikoin: vain Iso-Britannia on heikompi rikkidioksidin ja Ruotsi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta. Ilman-laadun ohjearvojen ylityksiä esiintyy Suomessa erityisesti hiukkasmaisilla epäpuh-tauksilla, mutta myös typpidioksidilla. Typpiyhdisteet kulkeutuvat pitkiä matkoja tuul-ten mukana. Suomeen tulee kaukokulkeumana 80 prosenttia rikki- ja 64 prosenttia ty-pen oksidilaskeumasta. Näin ollen päästöjen vähentäminen vaatii laajaa kansainvälis-tä yhteistyötä ympäristön tilan parantamiseksi.

Vesien yleinen laadukkuus kuvaa vesien soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten vai-kutusten riski kasvaa, kun vesiin liuenneiden ylijäämäravinteiden ja torjunta-ainei-den jäämät kasvavat. Ylijäämäravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä. Rehe-vöitymisen myötä lajisto muuttuu ja yleensä yksipuolistuu. Vesien voimakas rehevöi-tyminen johtaa leväkukintojen massaesiintymien yleistymiseen sekä välillisesti happi-katoon ja kalaston muutoksiin. Seurauksena saattaa olla haittoja ihmisten ja eläinten terveydelle sekä vesistöjen virkistyskäytölle.

Veden laatua mitataan neljällä indikaattorilla: teollisuuden orgaanisten aineiden pääs-töillä, maatalouden lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytöllä sekä vesistöihin liuen-neen fosforin määrällä. Maatalouden ylijäämäravinteiden päästöt suhteutetaan vilje-lykelpoisen maa-alan määrään ja teollisuuden orgaanisten aineiden päästöt käytettä-

Suomi

Ruotsi

Tanska

Alankomaat

Saksa

UK

Indeksi2004 2005

Ilmanlaatu2004 2005

Ve-denlaatu2004

Biologinenmoni-

muotoisuus2004 2005

0.16

0.38

0.00

-0.13

0.09

-0.36

0.38

-0.88

0.16

0.33

0.03

-0.13

0.08

-0.31

0.38

-0.88

-1.30

-0.10

-0.04

0.97

0.79

-0.32

-1.32

-0.26

0.03

0.97

0.74

-0.16

0.91

0.40

-0.20

-1.08

-0.34

-0.15

0.69

-0.32

0.87

0.85

0.24

-0.29

-0.17

-0.60

0.08

-1.44

0.87

0.84

0.25

-0.28

-0.16

-0.62

0.08

-1.44

Yhdysvallat

Japani

Taulukko �0.Ympäristöntilanmittarit


45

vissä olevaan makean veden määrään. Indikaattoreita ei ole päivitetty teknologiabaro-metrin edellisen kierroksen jälkeen.

Merien ja järvien saastuminen koetaan vakavimmaksi ympäristö-ongelmaksemme.

Barometrin indikaattoreiden valossa veden laatu on Suomessa erinomainen. Vesistö-jen pistekuormitus on vähentynyt merkittävästi Suomessa viimeisen kahdenkymme-nen vuoden aikana, mutta maatalouden hajakuormitus ja haja-asutus aiheuttaa edel-leen runsasta kuormitusta. Ympäristönsuojeluinvestointien johdosta erityisesti asu-tuksen fosforipäästöt ovat alentuneet ratkaisevasti. Maatalouden ravinnepäästöt ovat laskeneet hieman 1990-luvulla. Teollisuuden rehevöittävät päästöt ovat vähentyneet merkittävästi.

Maapallon biologisen monimuotoisuuden (biodiversiteetin) köyhtymisprosessia pi-detään eräänä vaikeimmista ympäristöongelmista. Biologiseen monimuotoisuuteen sisältyvät eliölajien perinnöllinen muuntelu, eliölajien lukumäärä sekä eliölajien ja niiden elottoman ympäristön muodostamien elinympäristöjen monipuolisuus. Käsit-teeseen sisältyvät luonnonvaraisten eliölajien lisäksi myös viljelykasvilajikkeet ja koti-eläinkannat sekä ekosysteemien toimintaan liittyvät luontaiset prosessit.

Teknologiabarometrissa biodiversiteettiä mitataan kolmella indikaattorilla, joista on saatavissa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa. Nämä ovat uhanalaisten nisäkäs- ja pesivien lintulajien määrä sekä luonnonsuojelualueiden laajuus. Suomi kuulu kulla-kin biodiversiteetin mittarilla vertailumaiden kärkeen. Vain luonnonsuojelualueiden laajuudessa Suomi häviää selkeästi Ruotsille.

-

+ -

- +

+ -

Nuoret TEK Poliitikot

5. Avohakk. ja metsämaan muokk.

1. Merien ja järvien saastuminen

2. Öljyn ja kivihiilen käyttö polttoain.

Autojen tuottamat ymp.saasteet

3. Uhanal. eläinten ja kasvilajien häviäminen4. Maataloudessa käyt. torjunta- aineet ja lannoitteet

Ilmansaasteista johtuva metsäkuolemien uhka

6. Ydinenergian aih. jäteongelmat

+/-=huolisuurempi/pienempikuintoisissavastaajaryhmissä/=huolisuurempi/pienempikuinsyksyllä2003

Kuva 9.Eriympäristökysymystenvakavuusmaallemme

46

Teknologiabarometrin asennekyselyssä nuorilta, TEKin jäseniltä ja poliitikoilta kysyt-tiin, miten vakavana ongelmana he pitivät eri ympäristökysymyksiä maassamme. Tu-lokset on esitetty kuvassa 8. Vakavimpana ongelmana pidettiin merien ja järvien saas-tumista. Yleisesti ottaen huoli ympäristön tilasta näyttäisi kasvaneen viimeksi kulunei-den puolentoista vuoden aikana.

TEKBARO

Teknologiabarometri kansalaisten

asenteista ja kansakunnan suun-

tautumisesta tietoon perustuvaan

yhteiskuntaan

Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin toimeksiannosta VTT on kehittä-

nyt teknologiabarometrin mittaamaan Suomen teknistieteellistä tilaa

ja sen kehitystä. Instrumentti antaa aiempaa syvällisemmän kuvan

tietoyhteiskuntakehityksen tilasta eri maissa.

Barometri julkaistiin ensimmäisen kerran vuoden 2004 alussa. Tulok-

set avasivat tuolloin uutta näkökulmaa suomalaisen yhteiskunnan ti-

laa koskevaan keskusteluun. Tässä julkaisussa esiteltävissä toisen

toteutuskierroksen tuloksissa on ensimmäisen kerran nähtävissä

tunnuslukujen muutokset ja muutossuunnat.

BARO - TEK...ja määrittelypulmia, joita ratkottiin laajoissa keskusteluissa eri...

Documents

Transcript of BARO - TEK...ja määrittelypulmia, joita ratkottiin laajoissa keskusteluissa eri...