Aviisi 2/2011

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 4. helmikuuta - 2/2011

TAITEEN MONIOTTELIJALeea Klemolan mielestä parastaon ryypiskely, pahinta ismit »16

HUKUMME SAASTAANSuomi tuottaa vuodessa 80 miljoonaa tonnia jätettä »10

Professori varoittaa:muna-

mieheys on vaarallista! »26

Puolta opiskelijoista onvainottu ja pahoinpideilty »4

VÄKIVALTA UHKAA

Lähes kaikki yliopisto-opiskelijoiden opintososiaaliset edut ovat ylioppilaskuntien neuvottelemia »1–24

IDENTTISETERILAISET

mutta

ABI-JAKELU

Raimo ja Lauri Gratseff ovat solulleen samanlaisia,

mutta ainakin omasta mielestään aivan

erilaisia. »13

+

NÄIN SAAT KESÄTÖITÄ! Työnantajat

kertovat, miten heihin tehdään vaikutus »8

2 Aviisi 4.2.2011

Automaatioasentaja Avioniikka-asentaja Datanomi Elektroniikka-asentaja Elintarvikkeiden valmistaja Kokki Kosmetologi Lähihoitaja Merkonomi Painotuotantoassistentti Puuseppä Suunnitteluassistentti Vaatetusompelija

Urasi voi olla kotikonnuilla tai toisella puolella maailmaa.

Tampereen ammattiopistosta loistavat eväät tulevalle

duunarille, paikalliselle yrittäjälle kuin maailmanmatkaajallekin.

TAOn ylioppilaspohjaiset koulutukset

Manseen ja MaailMalleManseen ja MaailMalle

tao.tampere.fi

Hae yhteishaussa 28.2.–18.3.2011!

Osallistu kilpailuun TAOn nettisivuilla ja

voita matkakelpoinen läppäri!

...kuten monipuolista nuoriso- ja vapaa-ajan koulutusta

www.salpaus.fiTeinintie 4, 15200 Lahti

NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJAnuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoKoulutus alkaa elokuussa 2011Yhteishaku 28.2. – 18.3.2011

Lisätietojaopinto-ohjaaja Krista Velling, puh. 050 538 2379,[email protected]

Tutustu www.salpaus.fi/nuoriso_ja_vapaa-aika/koulutusmahdollisuudet

Tee kuten tuhannet nuoret ja aikuiset tekevät vuosittain. Hanki arkeesi leipää ja sirkushuveja Koulutuskeskus Salpauksesta.

HAKU YLIOPISTOTUTKINTOIHINHakuaika 7.3.-12.4.2011

www.yliopistohaku.fi

Valintaopas 2011 netissä: uta.fi /opiskelijaksi

http://naty.uta.fi

NÄTYN

OPISKELIJAVALINTA 20

11

HAKUAIKA

7. -

18.3.

NÄYTTELIJÄKSI TAMPEREELTA?

kuva

: Sab

rina

Bqai

n

Tutustu opetustarjontaan www.uta.fi/avoinyliopisto

Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 p. 040-190 4100, [email protected]

avoin yliopisTo



avoin yliopisTo



avoin yliopisTo

Kaikille avointa yliopisto-opetusta

Avoimessa yliopistossa voit opiskella ilman valinta-koetta Tampereen yliopiston tutkinnon osia: perus- sekä aineopintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintoja-ksoja. Opetus järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin tai joustavasti etäopintoina. Suoritetut opinnot voi liittää tuleviin ja nykyisiin tutkinto-opintoihin yliopistossa.

Opinnot voi aloittaa myös kesken lukuvuoden

Opintokokonaisuuksiin tai opintojaksoihin voi hakea opetuksen alkamiseen asti mikäli ryhmissä on tilaa ja opintoja voi aloittaa läpi lukuvuoden. Opetustarjonta, opetusaikataulut ja hakumenettelyt löytyvät avoimen yliopiston verkkosivuilta. Myös opiskelijapalvelumme vastaa kysymyksiisi mielellään.

FAC

EB

OO

K.C

OM

/AV

IIS

I

KOMMENTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 4.2.2011 3

Perkele! Kirjoituksia Tamystä

Mitä ihmettä? Joko nyt on aika kirjoittaa järjestön toimintaker-tomus ja laatia tilinpäätös, vaik-

ka vain hetki sitten toimintasuunnitel-ma valmistui? Juuri kun työhön on pääs-syt hyvin kiinni ja homma alkanut luis-taa, kuvioihin astuvat uudet innokkaat toimijat, joille raskas vastuu pitäisi näin vuoden alussa luovuttaa. Kuinka tyhjäl-tä tuntuukaan luopua omasta tehtäväs-tä? Antaa nyt toisten jatkaa täydellä sy-dämellä tehtyä työtä! Sietämättömän ke-vyttä!

Vuoden aikana ehtii sukeltaa niin sy-välle järjestötoiminnan syövereihin, et-tä sieltä pinnalle nouseminen (ts. tavalli-seen opiskelijaelämään palaaminen) tun-tuu lähes mahdottomalta ponnistukselta. Syvällä syövereissä on vaikea tunnistaa vuoden aikana opittuja taitoja, saati pu-kea niitä sanoiksi.

Kehotan kuitenkin kaikkia väistyviä järjestötoimijoita katsomaan tarkasti pei-liin. Toimintanne reflektointi on ensiar-voisen tärkeää, sillä seuraajanne tarvit-sevat neuvojanne ja apuanne! Jatkuvan ja pitkäjänteisen järjestötoiminnan avain on nimittäin perusteellinen perehdyttä-minen ja siihen pitää varata aikaa ja voi-mia.

Väistyvät järjestöaktiivit, varmistatte-han siis hyvin tehdyn työn jatkuvuuden ja perehdytätte seuraajanne. Olisi sääli heittää hukkaan kaikki se tieto ja osaa-minen, jotka teille vuoden aikana ovat kertyneet. Uskaltakaa myöntää myös te-kemättä jääneet tehtävät ja tehdyt virheet. Uusien on helpompi aloittaa työ vankal-ta pohjalta.

Perehdyttäkää ja kannustakaa – luopu-misen tuskasta huolimatta!

Luopumisen sietämätön keveys

Pääkirjoitus

Seppo HonkanenAarni Korpela

Turha hankkia muuta kuin vaippoja

Korpela

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Veera Ikkelä

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email [email protected] • Päätoimittaja: Seppo

Honkanen 050 3612 853, [email protected] • Toimittaja Hertta-Mari Kaukonen 050 3612 852, hertta-mari.kaukonen@

aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Ville Ilkkala, 044 3610 219, [email protected] Kannen kuva Ville Ilkkala, Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo

Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto

Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaa-

[email protected], muut: [email protected] Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan.

www.aviisi.fifacebook.com/aviisi

Suuruudenhullua tuhlausta! Nekin rahat voi-taisiin käyttää vaikka vanhusten vaippoihin”, totesi rouva toiselle rouvalle kaupungin bus-sissa. ”Kuka siellä edes käy?”

”Minä!”, vastasi penkkiriviä taaempana is-tunut siskoni. Hän oli 5-vuotias.

Rouva ei puhunut Guggenheim-museosta, Keskusa-reenasta eikä pikaraitiovaunuista. Hän puhui Tampere-talosta. Elettiin vuotta 1988, jolloin sitä vasta rakennet-tiin. Ja jolloin sitä vielä vastustettiin.

Siskostani kasvoi ammattimuusikko, joka on pitänyt lupauksensa. Hänen lisäkseen Tampere-talossa vierai-lee vuosittain neljännesmiljoona kulttuuria janoavaa ih-mistä, jotka jättävät kaupunkiin huomattavan määrän riihikuivaa rahaa.

Kongresseista, konserteista, messuista ja muista ta-pahtumista on tullut merkittävä osa kaupungin elämää: sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti. Tuskin kukaan enää ajattelee, että Tampere-talo olisi pitänyt jättää pys-tyttämättä.

Kun julkisuudessa keskustellaan mistä tahansa mitta-vasta investoinnista, joka tehdään kenen tahansa rahoil-la, heräävät vaippaihmisten epäluulot.

Vaippaihmisten mielestä pikaraitiotiet ja muut inf-rastruktuurihankkeet ovat tuhlausta, mutta kulttuuri-hankkeet vasta tuhlausta ovatkin. Heidän mielestään jokainen liikenevä sentti pitäisi käyttää tässä, nyt ja heti julkisten hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

Jos vaippaihmiset saisivat päättää, joka niemessä, not-kossa ja saarelmassa olisi vanhainkoti täynnä tuorei-ta vaippoja ja kolme hoitajaa yhtä vanhusta kohti. Mut-ta kaupunkien katujakaan ei ”turhaan kivettäisi”, koska senkin rahan voisi käyttää lasten päiväkotipaikkoihin ja

-vaippoihin ja sotiemme veteraanien kuntoutukseen. Tähän tapaan kommentoidaan Helsinkiin kaavailtua

Guggenheim-museota keskustelupalstoilla:”Vaihtoon tuollaista suunnittelevat poliitikot! Näilläkin

rahoilla voitaisiin laittaa suomalaisten vanhusten ja las-ten asiat kuntoon tai sitten käyttää ne lumien poistoon. ”

”Tälläistä suunnitellaan, vaikka vanhukset mätänevät vaippoihinsa ja lapsilta karsitaan opetusta.”

”Mammuttitauti! Ei olla köyhiä eikä kipeitä, kun ’taide’-roskaan pitää rahaa upottaa miljoonatolkulla, mutta an-napas olla, kun...”

Jotakuinkin samoja argumentteja käytetään, kun Tam-pereella vastustetaan Keskusareenan ja toimistotalojen rakentamisesta junaradan päälle.

Vanhustenhoito, päivähoitopaikat ja muut peruspal-velut ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Vaippaihmiset ovat aivan oikeassa, mutta keinojen suhteen he ovat ai-van väärässä.

Jokaista liikenevää senttiä ei voi työntää kädestä suu-hun tai edes kädestä vanhusten vaippahankintoihin, vaikka se kenties kaunis ajatus olisikin. Hyvinvointia tu-levina vuosina tahkoaviin mittaviin rakennusprojektei-hin on syytä investoida rohkeasti ja riemumielin. Ihan jo sen vuoksi, että hankkeiden välillisesti tuottamalla vero-kertymällä voidaan ostaa meille tulevaisuuden vanhuk-sille vaippoja.

Tämän kirjoituksen voi kuitata sillä, että päätoimittaja kärsii mammuttitaudista.

Mitä mieltä sinä olet? Mikä rassaa tai riemastuttaa? K

uink

a as

iat p

itäisi

hoitaa?

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

FAC

EB

OO

K.C

OM

/AV

IIS

I

Ajan hermolla

4 Aviisi 4.2.2011

Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | www.aviisi.fi/palaute

SÄHKÖISET TENTIT 35 paikkainen sähköinen tenttitila on nyt käytössä Päätalon toisessa kerroksessa.

AJAN HERMOLLA

Yliopisto-opiskelijoista mel-kein puolilla on kokemus-ta väkivallasta ja stalkka-uksesta eli ei-toivotusta ja pitkäaikaisesta vainoami-

sesta. Vaasan YTHS:n psykologi Kat-ja Björklundin viime vuonna julkais-tun väitöstutkimuksen mukaan elä-mänsä aikana on kokenut väkival-taa 46,5 prosenttia, vainoamista 48,5 prosenttia ja väkivaltaista vainoamis-ta 22 prosenttia yliopisto-opiskelijois-ta. Väkivalta-aineisto on kerätty use-an yliopiston opiskelijoista. Vainoa-mista on selvitetty Helsingin yliopis-ton opiskelijoilta.

”Noin 20-vuotiaana on suurin riski joutua väkivallan kohteeksi. Se voi se-littyä sillä, että nuoret ovat niin paljon liikkeellä. Luvut ovat korkeita, kos-ka ne kertovat elinikäisestä esiinty-vyydestä. Tosin vainoaminen ei ole mikään lapsuuden ilmiö, vaan liittyy seurusteluikään”, Björklund sanoo.

Vainoamisen uhreista suurin osa on naisia ja väkivallan uhreista suurin osa on miehiä. Stalkkaaja on yleensä tuttu mies ja usein entinen kumppani. Väkivallan tekijä on useimmiten tun-tematon.

”Elokuvista tuttu kuva tuntematto-mista stalkkaajasta ei pidä paikkan-sa”, Björklund sanoo.

Uhrit eivät ole useimmiten turvautu-neet viranomaisapuun, kuten polii-siin. Tampereen poliisista ei osata sa-noa, kuinka usein se tekee kotikäyn-tejä opiskelija-asunnoissa väkival-lan takia. Tampereen yliopiston pas-torin keskusteluapuun turvaudutaan seurusteluväkivallan takia vain muu-taman kerran vuodessa. Tampereen YTHS:öön otetaan yhteyttä väkival-lan takia harvoin. Mielenterveyspuo-lelle hakeudutaan parisuhdeväkival-lan takia vain kerran kuussa, mutta parisuhde- ja muukin väkivalta tulee puheeksi jo alkaneessa hoitosuhtees-sa useammin.

”Opiskelijat kertovat lapsuuden-

perheessä vanhempien välillä ollees-ta perheväkivallasta tai itseen koh-distuneesta perheväkivallasta hyvin-kin usein. Väkivaltakokemukset ovat akateemisilla yhtä yleisiä kuin muilla-kin, mutta niistä ei puhuta kovin hel-posti edes vastaanottotilanteissa”, YTHS:n psykologi Marjo Kokko sanoo.

Väkivallan ja vainoami-sen uhrit ovat kuitenkin yli-edustettuja runsaasti terve-ydenhuollon palveluja käyt-tävien joukossa. Heillä on ta-vallista enemmän sairauden oi-reita, mielenterveysongelmia ja he käyttävät muita enemmän alkoholia, mutta eivät välttämättä osaa yhdistää ongelmiaan väkivalta- ja vainoamis-kokemuksiinsa.

”Vainoaminen on niin uusi ilmiö Suomessa, että sille ei ole kunnolla ni-meäkään, joten ei ole mikään ihme, et-tä uhrit eivät ole tunnistaneet asiaa ja hakeneet apua”, Björklund sanoo.

Vainoaminen on toistuvaa, pitkä-kestoista ja ei-toivottua yhteydenot-toa. Piinaavaan käytökseen voi kuu-lua kontaktin etsiminen, kyttäys, seu-railu, väkivalta sekä yhteystietojen ja muiden tietojen keruu kohteesta.

”Kyseessä ei ole romanttinen piiritys, mutta siihen voi sisältyä kukkien ja pakettien lähetystä. Tyypillisesti sii-hen kuuluu tavallistakin käytöstä, ku-ten puheluja ja maileja. Aina seuraa-mista ei edes osaa pelätä, mutta se on epämiellyttävää”, Björklund sanoo.

Vainoaminen kestää väitöksen mu-kaan keskimäärin kymmenen kuu-kautta, eikä pääty välttämättä kos-kaan. Entisen seurustelukumppanin luulisi lopettavan vainoamisen, kun alkaa seurustella uudestaan, mutta se-kään ei välttämättä auta. Edes muutto ei auta aina, sillä sähköpostit kulkevat toiselle puolelle maapalloakin. Usein kun vainoaja lopettaa, hän vain vaih-taa kohdetta.

”Kymmenen kuukautta on pitkä ai-

ka nuoren ihmisen elämässä. Pahinta ja piinaavinta vainoamisessa on juuri kesto ja se, että ei tiedä, kuinka kauan se vielä kestää ja jatkuuko vainoami-nen tauon jälkeenkin”, Björklund sa-noo.

Björklund neuvoo vainoamisen koh-teeksi joutunutta välttämään kaikkea kommunikointia vainoajan kanssa ja turvautumaan läheisten keskuste-luapuun. Jotkut lisäävät turvatoimia, välttelevät paikkoja, jossa törmäisi-vät vainoajaan tai yrittävät keskustel-la vainoajan kanssa.

”Poliisin antaman ohjeen mukaan kannattaa ainakin kerran sanoa, että ei toivo yhteydenottoa, mutta sen jäl-

keen ei kannata ottaa mitään kontak-tia. Jos vainoaja on soittanut 49 kertaa ja 50. kerralla puhelimeen vastataan, vainoaja voi tulkita, että pitää soit-taa 50 kertaa saadakseen palkinnon”, Björklund sanoo.

Vainoamisen uhri voi hakea lähes-tymiskieltoa, mutta se suojaa vain uh-ria, eikä ole rangaistus tekijälle. Kah-deksassa EU-maassa on stalkkauksen kieltäviä lakeja. Suomessa ei. Björk-lund pitää tätä vakavana puutteena Suomen lainsäädännössä.

Opiskelijat ovat kokeneet kaikenlais-ta väkivaltaa varsin usein: lievää ja vakavaa fyysistä väkivaltaa ja sillä uh-kailua. Lisäksi naisopiskelijat ovat ko-keneet seksuaalista väkivaltaa ja sillä uhkailua. Puolilla väkivallan uhreista oli tullut fyysisiä vammoja.

”Lievälläkin väkivallalla voi olla va-kavia seurauksia varsinkin, jos teki-jä on läheinen. Miehillä väkivalta on useammin tuntemattoman tekemä hyökkäys. Naisilla tekijä on tuttu ja kumppani selkeästi miestä useammin. Mutta naisillakin väkivallan tekijä on

Puolet opiskelijoistaon kokenut vainoaja väkivaltaa

Noin 20-vuotiaana on suurin riski joutua väkivallan kohteeksi.

Katja Björklund

Vainoaminen kestää keskimäärin kymmenen kuukautta

Mitä vittua? Jarruttaako ministeriö OKL:n siirtopäätöstä?

Miksi yliopistoa myllätään joka vuosi?

?Hämeenlinnan opettajan-

koulutuslaitoksen siir-toa pohtivan työryh-

män piti antaa lausunto muutos-ta helmikuun loppuun mennessä, mutta raportti venyy huhtikuun loppuun asti. Opettaja-lehdes-sä 3/2011 väitetään, että yliopisto-jen pitää odottaa opettajankoulu-tuksen valtakunnallisen tilanteen selvitystä.Saako yliopisto päättää opettajan-koulutuslaitoksen muutosta Hä-meenlinnasta Tampereelle, ope-tusministeri Henna Virkkunen?

”Opettajankoulutuksen sijainti-

paikka kuuluu yliopiston päätös-valtaan. Tietojeni mukaan Tampe-reen yliopisto aikoo odottaa valta-kunnallisten selvitysten valmistu-mista, ennen kuin tekee päätöksiä. Valtakunnallinen tiedonkeruu on juuri valmistumassa ja pitäisi olla käytettävissä maaliskuussa.”Miksi muuttopäätös viivästyy, rehtori Kaija Holli?

”Työryhmän jatkoajasta päätet-tiin ihan omista syistä, sillä sel-vitystyö vaatii lisäaikaa. Haku-kohteet pitää olla valmiina tou-kokuussa ennen rekrytointimes-suja. Kyllä tämä ehtii hyvin aika-

taulussa. Hallitus päättää OKL:n siirrosta touko- tai kesäkuun ko-kouksessa.”Työryhmän opiskelijajäsen Veera Ikkelä, miltä päätöksen viivästy-minen kuulostaa?

”Olisin toivonut, että selvitystyö olisi aloitettu aikaisemmin, jotta tutkinto-ohjelmista voitaisiin nyt päättää. Niistähän pitäisi päät-tää jo helmi-maaliskuussa, jolloin emme edes tiedä, missä kaupun-gissa opettajankoulutuslaitos si-jaitsee.”

Hertta-Mari Kaukonen



SÄHKÖISET TENTIT 35 paikkainen sähköinen tenttitila on nyt käytössä Päätalon toisessa kerroksessa. ERASMUS-VAIHTO Nyt on kiire! Vaihtopaikkojen hakuaika päättyy maanantaina 7. helmikuuta.

Remontit ovat pian ohi

MIKÄ SINUA RASSAA YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA [email protected] – OTAMME SELVÄÄ!

Yliopiston päärakennuksen Alakuppilaa on remontoitu joulukuun puolesta välistä

asti. Remontti parantaa D-siiven esteettömyyttä muun muassa ma-talammilla kynnyksillä. Luentosa-leihin D10 A ja B rakennetaan ta-sanne, jolta pyörätuolia käyttä-vät voivat seurata luentoja. Uu-si hissi mahdollistaa kulun täy-dennyskoulutuskeskuksen tiloi-hin. Lisäksi remontin jälkeen on mahdollista kulkea sisäkautta pu-heopin tv-studioon.

”Yliopistolla on tehty vuodesta 1999 peruskorjausten sarjaa, jos-sa tämä D-siiven remontti on nyt viimeinen. Remontti on suunni-telmissa saada valmiiksi syys-kuun alkuun mennessä”, Tampe-reen yliopiston tilapalvelupäällik-kö Taina Vimpari kertoo.

Remontin alle jäi Alakuppilan ja

luentosalien lisäksi Avoimen yli-opiston tenttitulokset, jotka löyty-vät nyt C-siiven ensimmäisen ker-roksen alkupäästä.

Osittain esteettömyyden paran-tamiseksi tehty remontti aiheut-taa kuitenkin väliaikaisesti esteel-lisyyttä. Päätalosta on tällä hetkel-lä mahdotonta kulkea E-siipeen sisäkautta. Tampereen yliopisto on tehnyt Kielikeskuksen kanssa sopimuksen, että se voi tarvitta-essa käyttää päätalon opetustiloja, mikäli esteet liikuntarajoitteisille osoittautuvat liian vaikeiksi.

”Tässä Murphyn laki taas toteu-tui. Yritimme miettiä jopa työmaan poikki kulkevaa reittiä, mutta se-kään ei toiminut. Nyt vaihtoehto-ja on kaksi, kulku Atalpan puolei-sesta päästä, jossa on matalammat kynnykset, mutta silloin joutuu kulkemaan parkkipaikan poikki

tai D- ja E-siiven välistä”, Vimpa-ri kertoo.

Liikuntakeskus Atalpan remontti jatkuu vielä maaliskuun loppuun asti, mutta on aikataulussa.

”Heinäkuussa urakoitsija oli het-ken jäljessä aikatauluista heltei-den takia, mutta se on kiritty ta-kaisin”, Vimpari kertoo.

Toukokuun puolessavälissä aloi-tetaan vanhan monitoimihallin kunnostus kuntosaliksi ja kellari-kerroksen pukukaappien asennus pukuhuoneisiin. Ensimmäisessä kerroksessa kasvatustieteiden ti-loissa tehdään myös pienehköjä muutostöitä. Tämän uudistuksen valmistumisaikataulu on puoles-taan heinäkuun lopussa.

Ville Ilkkala, teksti & kuva

useimmiten tuntematon, mikä on yllättävää”, Björk-lund sanoo.

Väkivallan tekijöistä 60 prosent-tia on opiskelijalle tuntemattomia. Kumppanin tekemää väkivaltaa on yli 20 prosenttia. Monesti tekijä on perheenjäsen tai sukulainen. Usein väkivallan tekijöitä on ollut useita.

”Hyvä tunnistin henkiselle, fyysi-selle, seksuaaliselle tai muulle väki-vallalle parisuhteessa on pelon tunne. Esimerkiksi ei uskalla sanoa hukan-neensa teatteriliput, koska puoliso voi saada raivarin. Tai ei uskalla sa-noa, ettei jaksa rakastella, koska siitä voi seurata mitä vaan. On hyvä perus-sääntö, että kotonaan kenenkään ei pitäisi pelätä”, Marjo Kokko sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti

Seppo Honkanen, kuva

Puolet opiskelijoistaon kokenut vainoaja väkivaltaa

YTHS auttaa

- Jos väkivaltatilanne on päällä tai tapahtunut juuri, on tarjolla mie-lenterveyden kriisihoitoa ja fyysistä hoitoa. YTHS:llä ei ole varsinaista päivystystoimintaa, mutta akuutti-tapauksissa voi mennä terveyden-hoitajan vastaanotolle ma–pe klo 8-10 tai varata ajan: arkisin klo 8-14 puh. 046 710 1054. Mielenterve-yden ajanvaraus: Arkisin 8-14 puh. 046 710 1054.

- Pariterapiaa ei suositella, jos suhteessa on väkivaltaa. Silloin suo-sitellaan eroa tai yksilötapaamisia ja tilanteen seurantaa, niin kauan, että käytös on muuttunut.

- Traumaterapia on usein tarpeen väkivaltaa kokeneille. Pitkäkestoi-nen keskusteluapu on usein tarpeen myös vainoamisen uhreille.

Oletko joutunut pahoinpidellyksi? Onko sinua vainot

tu? K

erro

kok

emuksistasi.

[email protected]

Vainoaminen kestää keskimäärin kymmenen kuukautta

Yliopiston remonttisarjan viimeinen vaihe etenee hyvää vauhtia

Alakuppila on ollut remontissa joulukuun puolesta välistä.

6 Aviisi 4.2.2011

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! [email protected] | 050 - 36 12 853 | www.aviisi.fi/palaute

YLIOPISTON ERIKOISHAUT Erillisvalittavien ja ylimääräisten opiskelijoiden haku käynnissä 15.3. asti.

AJAN HERMOLLA

Homot ja lestadiolaisetpitävät toisilleen seuraa kaapissaSeksuaalivähemmistöjen oikeuksista yliopistolla keskustellaan 2000-luvun kaapit -tapahtumassa. Panelistit kertovat, mitä he ovat hävenneet.

Aviisi kysyi panelisteil-ta etukäteen kaksi kysy-mystä:

1) Mitkä ovat nykyai-kana sellaisia asioita, mi-

tä ihmiset häpeävät ja peittelevät? 2) Mistä asioista olet itse ollut kaapissa?

Henriette Hämeenaho YTHS:n psykologi:

1) Seksuaalinen suuntautuminen on edelleen monille arka asia. Usein um-piheteroihinkin tunnutaan suhtau-tuvan tuomitsevasti, vaikka he ei-vät yrittäisi ketään käännyttääkään. Transsukupuolisuuden hyväksymi-sen vaikeus on tullut taas esille viime viikkoina lehdissäkin Arja Voipion tapauksessa. Jos on kuulunut johon-kin uskonnolliseen ääriliikkeeseen, on ehkä mieluummin hiljaa mennei-syydestään. Samoin asiaa piilotellaan, jos läheinen on tehnyt itsemurhan tai joutunut vankilaan tai jos on itse ollut huumeriippuvainen tai mielisairas.

2) Onhan tuota häpeää tullut piilotel-tua useammastakin asiasta. Esimer-kiksi isän puuttuminen oli aikoinaan häpeä, kun ”kaikki muut” olivat sel-keistä ydinperheistä. Lisäksi äitiä-ni pahoinpideltiin aikoinaan ja jou-duimme pelkäämään väkivaltaa. Ko-kemusteni opettamana olen ehkä ym-märtänyt kaapissa olevien tunteita pa-remmin kuin asioihinsa avoimemmin suhtautuvat tekevät.

Pieta Hyvärinen,Tamyn yhdenvertaisuusvastaava:

1) Kaapissa oleminen ei välttämät-tä nykyään esimerkiksi seksuaalivä-hemmistöjen osalta tarkoita aktiivis-ta seksuaalisen suuntautumisen pii-lottelua, vaan muiden ihmisten jatku-vaa hetero-oletusta. Yleensäkin nor-mit kaapittavat vähemmistöjä sitä vahvemmin, mitä enemmän normista poikkeaa.

2) Omat kaappini ovat liittyneet aina-kin tietämättömyyteen tai taitamatto-muuteen. Tämäntyyppisiin kaappei-

hin, kuten moniin muihinkin liittyy vahvasti paljastumisen ja sitä kautta itsensä nolaamisen pelko. Osaamatto-muuskaapista voi onneksi päästä pait-si rehellisesti etuovesta, myös kierto-teitse opettelemalla kaappiutumista aiheuttaneen asian.

Hanna Hakkohomo-, lesbo- bi- ja tran-sopiskelijoiden ryhmä Sekava

1) Kyllä homoista ja lesboista monet ovat edelleen kaapeissa. Se toki vaih-telee tilanteen mukaan. Esimerkik-si työpaikoilla tietääkseni noin puolet on täyskaapissa eli ei ole kertonut ke-nellekään. Transvestiiteista vielä suu-rempi osa pitää sukupuoli-identiteet-tinsä salassa, ja ylipäätäänkin miehet taitavat salailla vähän enemmän. Hen-kilökohtaisesti minusta yliopisto tun-tuu aika avoimelta paikalta. Ainakin täältä löytyy paikkoja, joissa on help-po olla mitä on, kuten esimerkiksi Se-kava ja naistutkimuksen porukat.

2) Yliopistolla en itse ole aktiivisesti ol-

lut kaapissa, päinvastoin yritin pitää sateenkaaripinssejä ja muuta vastaa-vaa opintojen alussa esillä. Esiinnyin vähän aikaa sitten City-lehden haastat-telussa biseksuaalina. Sitä tuntui hel-polta levitellä Facebookissa kaikkien nähtäville, mutta suoraan en kauhe-asti kehdannut aiheesta vanhemmil-le puhua. Nuorempana seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen joille-kin pidempiaikaisille kavereille tuntui kiusalliselta. Nyt se tulee yleensä aika helposti esiin. Pidän myös seksiblogia. Siitäkin on helppo puhua muille pait-si vanhemmille. Olen myös buddha-lainen. Joskus mietin, missä tilanteis-sa tuon buddhalaisuuden esille, koska jotkut pitävät sitäkin uskovaisuutena.

Riku KarppinenSetan hallituksen jäsen:

1) Kaappien kätköistä löytyy varmaan hyvin monenlaisia ihmisiä ja monen-laisista syistä. Jos pystyt salaamaan jonkin ominaisuutesi tai valintasi, jonka takia sinua voitaisiin kiusata tai syrjiä, helposti päätät pitää sen salas-

sa. Joissain ympäristöissä kaappien perukoille änkeytyy siis edelleen esi-merkiksi homoseksuaaleja, transsu-kupuolisia, lestadiolaisia tai vaikkapa kokoomuslaisia.

2) Salailin yläasteikäisenä sitä, että kuuluin vanhoillislestadiolaiseen he-rätysliikkeeseen. Sitä ei onneksi tar-vinnut salailla kuin koulussa, joten se ei aiheuttanut kuin pientä ahdistusta. Huomattavasti ahdistavampaa oli sa-lailla kaikilta ihmisiltä, omasta per-heestäni lähtien, homoseksuaalisuut-ta. Onneksi minulla oli mahdollisuus tulla hyvissä ajoin kaapista ulos luot-taen siihen, että perheeni suhtautuu asiaan ihan hyvin.

Risto Korhonen, yliopistopastori:

1) Seksuaalivähemmistöihin kuulumi-nen on edelleenkin monelle niin kipeä asia, että sitä joutuu peittelemään jopa lähisukulaisiltaan, ystäviltään ja so-siaalisissa verkostoissa. Muita häpe-ää sisältäviä asioita ovat vammaisuus, kehityshäiriö ja pitkäaikaissairaus. Omaan tai sukulaisen mielentervey-teen liittyy myös jonkinasteisia tabuja, varsinkin jos lähipiirissä on ollut itse-murhatapaus tai itsellä on itsetuhoisia ajatuksia. Opiskelijoille ja nuorille ai-kuisille voivat olla kipeitä asioita opis-kelukykyyn liittyvät seikat, joten luki- ja kirjoitushäiriöitä saatetaan peitellä. Taloudelliset vaikeudet, oma tai ystä-vän työttömyys ja nopea velkaantumi-nen voivat aiheuttaa häpeän tunnetta, koska julkisivu olisi säilytettävä.

2) Omakohtainen ”kaappini” liittyy lapsuusvuosiin. Ennen ekaluokalle menoa minulla oli ärrävika, joka huo-letti ja hävetti kovasti. Sitkeällä har-joittelulla sain ärrän korjatuksi eikä siitä sittemmin ole ollut haittaa.

PANEELISSA ON MUKANA MYöS YTHS:N

YLILÄÄKÄRI AIRA VIRTALA jA

SETAN MIKKO VÄISÄNEN.

Hertta-Mari Kaukonen, tekstiSeppo Honkanen, kuva

Mitä mieltä sinä olet? Mikä reimastuttaa? Mikä ärs

yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

2000-luvun

kaapit -paneeli

Telakalla

10.2. klo 18-20

Tamyn yhdenvertaisuus-vastaava Pieta Hyvärinen näyttää, kuinka kaapista tullaan.



YLIOPISTON ERIKOISHAUT Erillisvalittavien ja ylimääräisten opiskelijoiden haku käynnissä 15.3. asti. MAISTEREITA PIISAA Tampereen yliopistosta valmistui 934 maisteria vuoden 2010 aikana.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Mene naimisiin, pysy terveenä pidempään!Jos ajattelet terveyttäsi, niin valitse puolisosi huolella. Rakkaus on nimittäin matka dopamiinihumalasta oksitosiinien aiheut-tamaan kiintymykseen, mutta huono suhde koettelee terveyttä. Kun vertaillaan miljardia ihmistä seitsemästä eri maasta, kuol-leisuus on 10-15 prosenttia alhaisempaa muuhun väestöön näh-den niillä, jotka ovat naimisissa.

Mitä vanhemmaksi tulet ja mitä pidempi liittosi on, sitä enem-män fyysinen terveytesi hyötyy suhteesta. 18-25 -vuotiailla hyö-dyt painottuvat mielenterveyteen. Avioliitto näyttää olevan yh-teydessä parempaan mielenterveyteen enemmän kuin avoliitto. Kun arvioidaan fyysistä terveyttä, suhteen kesto sinänsä on yhtä tärkeä ennustaja kuin suhteen laillinen status.

Asiasta kertoi ensin The international Medical Journali for Stu-dents ja Ylen tiede.

Koiran voi opettaa haistamaan syövän!Koirat pystyvät haistamaan paksusuolensyövän ihmisen hen-gityksestä ja ulostenäytteestä, osoitti Japanissa tehty tutki-mus. Koiran hajuaisti erottaa sairauden jo sen varhaisessa vaiheessa.

Erikoiskoulutettu labradorinnoutaja ylsi lähes samaan tark-kuuteen kuin tavanmukainen syövän tunnistusmenetelmänä käytetty tähystys. Koira osui nuuhkaisudiagnoosissaan oike-aan 95-prosenttisesti, kun se pistettiin erottelemaan syöpäpo-tilaiden sekä terveiden tai muista vatsavaivoista kärsivien ih-misten näytteiden välillä.

Koirista tuskin kuitenkaan koulutetaan syövän määrittäjiä, se kun olisi epäkäytännöllistä ja kallista. Sen sijaan näköpii-rissä voi olla ilmaisimia, jotka pystyvät tunnistamaan syöville ominaisia haihtuvia yhdisteitä. Asiasta kertoi Tiede.fi.

tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita maailmasta

Asioiden oikea laita

Kaisan äidin huonosti istuva peruukki. Saatto-koti. Kaisan ilmoitus meille muille pihan lap-sille, että oikeastaan äidin kuolema oli hyvä asia, sillä nyt hänellä ei ollut enää kotiintuloai-koja. Ne olivat mielikuvani syövästä siihen asti,

kun ystäväni kertoi sairastavansa syöpää. YTHS:ltä oli ilmoitettu hänelle puhelimitse syövästä. Jat-

kotutkimukset olisivat kuukauden päästä sairaalassa. Se kuukausi oli pitkä, hiustenlähdöltä haiseva.

Lopulta sairaalassa kerrottiin, että kyseessä on solumuu-tos – ei syöpä. Ystäväni purskahti helpottuneeseen itkuun. Sairaalan lääkärin mukaan YTHS:n toimintaa olisi voinut verrata siihen, että luomen kantajalle kerrottaisiin ihosyö-västä. Syövästä ei olisi pitänyt puhua ollenkaan, tai ainakin asioiden yhteys olisi pitänyt selvittää tarkemmin.

Selvyyttä toivoisin YTHS:ltä muissakin asioissa. Olen kaksi kertaa poistunut YTHS:ltä tietämättömänä saamastani diag-noosista. Ensimmäinen kerta johtui lääkärin puheviasta, toi-nen lääkärin huonosta suomen kielen taidosta.

Toisaalta vika oli myös minussa, kun en kehdannut viidet-tä kertaa pyytää lääkäriä toistamaan sanottavaansa. Kieli-muurin kohdalla mietin olisiko englantiin vaihtaminen louk-kaavaa.

Selvyyttä olisi toivonut myös tuttavani poikaystävä sinä il-tana, kun pitkäaikainen tyttöystävä kertoi hänelle YTHS:n diagnosoimasta kondyloomasta. Myöhemmin yksityisellä puolella ”sukupuolitauti” selkiytyi hiivatulehdukseksi.

tajusin kärsiväni akuutista luottamuspulasta YTHS:n lää-käreitä kohtaan, kun tunsin rinnassani pistävää kipua. Huo-nosta rahatilanteestani huolimatta menin mielummin yksi-tyiselle lääkäriasemalle kuin YTHS:lle. Sata euroa köyhem-pänä sain tietää, että rintakipu johtui kuumeettomasta keuh-kokuumeesta – ja tiesin voivani uskoa diagnoosiin.

Toisaalta ajattelen, että jos itse käyn yksityisellä, en kuor-mita YTHS:ää, joten siellä asioiville palvelu olisi parempaa. Ajatus on sympaattinen kuin Hämeenkadun päästä päähän pyöräily ongelmitta, mutta käytännössä tiedän itsekin ettei se toimi.

Ymmärrän, että YTHS:n henkilökunta tekee parhaansa pienellä budjetilla ja siitä tulisi olla kiitollinen. Jatkuva tör-määminen samaan ongelmaan tekee minut kuitenkin kyyni-seksi. Mietin, mitä YTHS:llä työskentelyyn tarvitaan: riittää-kö pätevyydeksi valkoisen takin omistaminen. Ammattitai-don perusteella toisinaan tuntuu, että jo valkoinen paitapu-sero saattaisi riittää työpaikan saamiseen.

Sairaskertomuksia

?

KIRjOITTAjA PITÄÄ KOIRISTA

Ulkomaalaisia opiskelijoita saa alkaa ra-hastaa korkeakouluopinnoista ensi syksy-nä. Yhteensä 19 korkeakoulua aikoo periä maksua syksystä 2011 tai 2012 alkaen.

Vain Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat perimässä mak-sua joistakin vieraskielisistä ohjelmistaan jo tänä vuonna.

Kaavailtujen maksujen suuruus vaihte-lee Helsingin Sanomien mukaan 4000 eu-rosta 15 000 euroon lukukaudessa.

Esimerkiksi Tanskassa ulkomaalaisten opiskelijoitten määrä väheni etenkin al-kuun, kun maksuja alettiin periä vuonna 2006.

Opiskelun työttömyyskorvauksella aloit-ti viime vuonna noin 12 700 työtöntä, jois-ta runsaat 60 prosenttia on naisia. Viime vuoden alusta lähtien 25 vuotta täyttänyt työtön on voinut opiskella työttömyystu-ella valitsemaansa ainetta esimerkiksi yli-opistossa, jos työ- ja elinkeinotoimisto on arvioinut koulutuksen tarpeelliseksi työl-listymisen kannalta.

Opiskelun ajalta maksetaan sitä työttö-myysetuutta, johon henkilöllä työttömänä olisi oikeus. Esimerkiksi gradun voi tehdä loppuun menettämättä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, jos opinnot auttavat työllistymistä. Asiasta kertoi Karjalainen.

Uuden vuoden myö-tä myös eri ainejär-jestöt ovat jakaneet

vastuualueensa uudelleen. Tamy järjesti tammikuun 27. päivä yhteistyössä Res-tamax Oy:n kanssa Ai Mus-ta Tuli Vastaava? -tapahtu-man uusien vastaavien pe-rehdyttämiseksi Tamyn eri

toimintasektoreihin. Osal-listujat jakaantuivat 15 ryh-mään omien vastuualueit-tensa perusteella ja kiersi-vät kuusi eri sektoreiden pitämää rastia. Suunnistus huipentui Senssi-ravinto-laan. Tapahtuma oli aikai-sempiin vuosiin verrattuna menestys.

”Viimeksi tapahtumaan osallistui vain noin 40 hen-kilöä. Nyt osallistujia oli lä-hemmäs 170 ja Senssi oli niin täynnä, että järjestäjät-kään eivät mahtuneet istu-maan”, Tamyn järjestösih-teeri Hanna-Riikka Roine kertoo.

Ai musta tuli vastaava-tapahtuma

oli jättimenestys

Homot ja lestadiolaisetpitävät toisilleen seuraa kaapissa Tiia-Liina Puupponen (vas.), Outi Kattelus ja Kiia Kärki kuuluivat Puheenjohtajien ryh-

mään, joka voitti tiedotusrastin kinkkisen puffinkirjoitustehtävän. Tehtävän ideana oli muotoilla kuvitteellisen Lukukausimaksujen kannatusyhdistys LUKAMA ry:n tuhlausil-tojen tapahtumatiedotteesta 250 merkin ytimekäs puffi Aviisiin.


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Lukukausimaksuttulossa ulkkareille jo ensi syksynä

Työttömyys-tuella opiskeli ylikymmenentuhatta

8 Aviisi 4.2.2011

Selvitimme, mitä työnantajat haluavat ja millainen hakemus tehoaa

Näin saat kesätöitä

Kappaleet ovat liian pitkiä. Tällaisesta hakemukses-ta rekrytoija luultavasti lukisi kappaleiden alut, mutta loput saattaisivat jäädä lukematta. Asiat kannattaa sanoa mah-dollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi. Tarkista kieliasu moneen kertaan. Tarkkuus, ytimekkyys ja selkeys ovat tärkeitä. Työn-antaja käsittelee suuren määrän hakemuksia eikä jaksa lukea huolimatonta tekstiä.

Mainitse liitteet. Se varmistaa, että ha-kemuksen käsittelijä muistaa lukea kaiken.

Soita työn-haku-ilmoituksen perään. Puhelu antaa vaikutelman, että olet kiinnostunut ja oma-aloit-teinen.

Valokuva on hyvä lisätä hakemukseen.Vaikka mallia ei haetakaan, kuva helpot-taa hakemusten käsittelyä. Sen avulla rekrytoija muistaa, kuka on kuka.

Puhelinnumero pilkotaan osiin. Yhteys-tietojen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Otsikko voisi olla mielenkiintoisempi. Työhakemus on myyntipuhe, jolla kaupataan omaa osaamista.

Epämääräisiä latteuksia, ku-ten ”tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa” tai ”pidän asiakaspalvelutyöstä” ja

”minua on haukuttu positiivi-suudestani” on syytä välttää. Tällaisia asioita voi koettaa ilmaista kiertotietä pitkin, konkreettisten kokemusten kautta. ”Työskennellessäni siivoojana sain palautetta siitä, että tulin hyvin toi-meen asiakkaiden kanssa.”

Paperi voi olla värillinen ja fontit hieman erilaisia, mutta sellaisia temppuja kannattaa käyttää ainoastaan, jos tietää, mitä tekee. Muuten on vaarana, että koko-naisuudesta tulee epäuskotta-vannäköinen. Paljon riippuu siitä, millaiseen paikkaan hakee.

Tarkista,että päivämäärä hakemuk-sessa ja CV:ssa on sama.

Ajokortista on hyvä kertoa.

CV:n pitää mahtua yhdelle sivulle. Jos takana on mittava ura, voi kahtakin sivua käyt-tää. Harrastukset voi mainita, mikäli tilaa on.

Pienet ja isot kirjaimet pitäisi kirjoittaa syste-maattisesti samalla tavalla. CV:n täytyy olla selvä ja looginen.

Älä väheksy työkokemusta. Nuoren ihmisen kannattaa maini-ta myös siistijän työt.

Curriculum vita-essa kannattaa mainita mahdol-lisimman tarkat päivämäärät työ-suhteen kestosta.

Kaksi suosittelijaa yhteys-tietoineen olisi hyvä mainita. Heiltä pitää kysyä lupa etukäteen.

Päällekkäisyys pois. Hake-muksessa ja CV:ssa ei pidä toistaa samoja asioita, vaan niiden pitäisi tukea toisiaan ja antaa lisäinformaatiota työnhakijasta.

Älä mainitse pelkkää yritystä. Työnku-vasta kertominen auttaa rekrytoijaa, esimerkiksi

”toimistosihteerin tehtävät”.

Pää- ja sivuaineet kannattaa mainita.

Milllainen on hyvä työhakemus?Rekrytoinnin ammattilainen analysoi aidon opiskelijan työhakemuksen, josta tunnistetiedot on muutettu.


HEINI SärKKä & SEPPO HONKANEN

Aviisi otti selvää, mitä työnantajat sinusta oi-kein haluavat. Tampe-reen kaupungin rekry-tointiasiantuntija Iina

Salokanto-Hiltunen, henkilöstöpääl-likkö Altti Korpela Nokian Renkailta ja toimituspäällikkö Reetta Räty Hel-singin Sanomista vastasivat kesätyön-hakijan kuumiin perunoihin.

Onnea hakurumbaan!

1. Mikä painaa enemmän cv:ssä, ni-mekkäät, entiset työnantajat vai edel-listen työtehtävien sisältö?Nokian Renkaat: ”Työtehtävät sinän-sä painavat enemmän. Mutta on se tie-tenkin plussaa, jos on ollut jossakin nimekkäässä tehtaassa.”Helsingin Sanomat: ”Eiköhän tässä kokonaisuutta haeta. Ilman kokemus-ta ei voi tehdä hommia hyvin.”Tampereen kaupunki: ”Kaupungilla on useita esimiehiä rekrytoimassa, jo-ten tähän en voi vastata aukottomasti. Jotkut esimiehet pitävät suosittelijois-ta, toisille on tärkeää juuri oikea osaa-minen. Lisäksi halukkuus ja kyky op-pia uusia asioita ovat tärkeitä.”

2. Miten suhtaudutte työttömiin kesiin ja muihin ansioluettelon aukkoihin?Nokian Renkaat: ”Aukoton hakemus on parempi, ja jos aukkoja on, ne jou-dutaan paikkaamaan. Joka tapaukses-sa työhaastattelussa kysymme aukois-ta.”Helsingin Sanomat: ”Riippuu koko-naisuudesta. Jos on kovin aukkoista, pitäisi koko stoorista ainakin löytyä jotain selittävää ja jotain muuta hou-kuttelevaa. Ei ole kuitenkaan sellaisia sääntöjä, että kesä työtä vailla olisi au-tomaattisesti jokin ongelma.”Tampereen kaupunki: ”Riippuu alasta, mihin hakee. Joissain tehtävissä osaa-misen jatkuva ylläpitäminen on tär-keämpää ja tieto vanhenee nopeam-min kuin toisissa.”

3. Yhteydenotto työnantajaan: kan-nattaako hakemuksen perään soittaa? Vai kannattaako soittaa jo ennen ha-kemuksen lähettämistä? Mitä puhelun tulisi pitää sisällään?Nokian Renkaat: ”Ei kannata soittaa,

koska ihmiset eivät ehdi vastaamaan. Järjestelmällä haemme tietyillä työka-luilla sopivia henkilöitä hakemusten seasta. Soittelu on paikallaan vain, jos on jotain ihan erityistä asiaa, jolla yl-lättää työntajan. Hakemuksen perään soittelu ei yllätä, eikä kannata.”Helsingin Sanomat: ”Aika mahdo-ton tilanne, jos tuhat ihmistä soittaa. Eli kannattaa vähän miettiä, onko jo-tain erityistä kysyttävää tai sanotta-vaa. Toki on myös niin, että joskus ha-kija tekee vaikutuksen puhelimessa ja siksi hänet kutsutaan. Taitaa olla sii-tä kiinni, onko asiaa - en siis lähde lu-ettelemaan, mitä puhelussa kannattai-si sanoa.”Tampereen kaupunki: ”Tämäkin riip-puu niin työnantajasta ja esimiehestä. Kesätyötä hakiessa Tampereen kau-pungilta yhteydenotot ohjataan pää-sääntöisesti yhteen sähköpostiin. Jos puhelinnumero on annettu, niin kan-nattaa soittaa, mutta oikealla asialla.”

4. Onko kesätyöntekijöille ikärajaa? Onko esimerkiksi kolmikymppinen ke-sätyönhakija jo liian vanha?Nokian Renkaat: ”Kolmikymppinen on liian vanha kesätöihin, paitsi jos on siinä iässä sattunut vaihtamaan am-mattia. Yleisesti ottaen kesätyönteki-jöiden oletetaan olevan tätä nuorem-pia.”Helsingin Sanomat: ”Ei ole rajaa. Olemme palkanneet nelikymppisiä kesiksiä ja itsekin tulin taloon pari-kymppisenä kesiksenä, ottivat.”Tampereen kaupunki: ”Ei ole yläikära-jaa. Useimmissa kaupungin kesätyö-paikoista alaikäraja on 18 vuotta, mut-ta on myös paikkoja 16-vuotiaille.”

5. Miten erottua edukseen muista ha-kijoista, jos pääsee työhaastatteluun asti?Nokian Renkaat: ”Tärkeää on, että ha-kija vastaa, mihin kysytään. Jännittää saa, mutta persoonallahan työpaik-koja saadaan. Valehteluun ei kanna-ta sortua, vaan on myönnettävä, jos ei johonkin osaa vastata. Hyvää tyyppiä haetaan.”Helsingin Sanomat: ”Omaa persoonaa kannattaa tuoda esiin, mutta keinote-koinen kikkailu on lähinnä kiusallis-ta.”Tampereen kaupunki: ” Paras on haas-tattelussa aina olla oma itsensä. Pieni

jännitys on hyvästä. Jos jännittää pal-jon, sen voi sanoa ääneen.”

6. Pahimpia virheitä, joita työnhaussa voi tehdä?Nokian Renkaat: ”Pahinta, mitä voi tehdä, on haukkua edellistä työnanta-jaa. Vaikka aihetta olisi, se jättää aina huonon vaikutelman.”Helsingin Sanomat: ”Liika vaatimatto-muus. Tylsyys. Liika yrittäminen.”Tampereen kaupunki: ”Olemalla oma itsensä ei voi tehdä virheitä. Virheel-listä tietoa ei kuitenkaan kannata tai saa antaa. Oman osaamisen realisti-nen kuvaus kannattaa. Liian vaatima-tonkaan ei kuitenkaan kannata olla.”

7. Jos työhaastattelussa kysytään heik-kouksia, mitä siihen voi ja kannattaa vastata?Nokian Renkaat: ”Heikkouksia pitää olla. Jos ei ole, ihminen ei tunne itse-ään. Fiksu työnhakija kääntää tämän-kin kysymyksen edukseen ja sanoo, että on esimerkiksi liian malttamaton, jos työ vaatii nopeaa tarttumista asioi-hin.”Helsingin Sanomat: ”Sanoisin, että ei kannata sanoa, että olen liian tunnolli-nen enkä pysty koskaan lopettamaan työntekoa. Ei sekään tehoa, että pyö-rittelee olevansa yhtä aikaa itsenäinen työntekijä ja suuri tiimityöläinen. Eli ihan rehellisesti vaan: minä en tiedä taloudesta juuri mitään. Saattaa vaik-ka päästä taloustoimitukseen töihin.”Tampereen kaupunki: ”Omat heik-koudet kannattaa kääntää eduksi ja positiivisiksi asioiksi. Ei kuitenkaan kannata sanoa heikkoudeksi sellaista piirrettä itsestään, joka on työssä tär-keää.”

8. Mitä sitten, jos kesätöitä ei kovan yrittämisenkään jälkeen löydy?

”On monia muitakin mielekkäitä ta-poja viettää kesä. Voi vaikka opiskel-la, tehdä vapaaehtoistyötä tai matkus-tella. Opiskelijalla voi hyvin olla sellai-nen olo, että on aivan yksin tässä tilan-teessa, mutta jos jonain kesänä ei saa töitä, seuraavana voi käydä paremmin. Sitten ehkä ymmärtää aloittaa haun aiemmin tai hakea paikoista, joista ei keksinyt edellisvuotena hakea töitä”, lohduttaa uraohjaaja Terhi Erkkilä Tampereen yliopiston Ura- ja rekry-tointipalveluista.

1. Mieti, mitä osaat, mikä sinua kiinnostaa ja mitä

haluaisit tehdä tulevaisuudessa.

2. Selvitä, mitkä ovat työn-antajia, joiden palveluk-

sessa voisit toteuttaa itseäsi ja saavuttaa tavoitteesi.

3. Hanki valitsemistasi yrityksistä niin paljon

tietoa, että pystyt tekemään hyvät ja vakuuttavat hakemuk-set. Tietämys yrityksestä, sen toiminnasta ja asiakkaista voi auttaa sinua erottumaan haki-jajoukosta. Positiivinen asentee-si näkyy siinä, että olet nähnyt vaivaa hakemuksesi eteen.

4. Valmistele jokaiselle työnantajalle myyvä ja

huolellisesti valmisteltu hake-mus. Samanlaisena moneen yritykseen lähetetty massaha-kemus ei vakuuta.

5. Kerro työhakemuksessa mahdollisimman tark-

kaan siitä, mitä osaat.

6. Osoita arvostavasi omaa osaamistasi.

7. Saavu haastatteluun ajoissa ja siististi pukeu-

tuneena.

8. Ole haastattelutilan-teessa aktiivinen: kysy-

myksiä kysymällä saat myös itse tietää, onko työpaikka sellainen, kuin olet ajatellut.

9. Älä kerro kovinkaan pitkästi, miksi haluaisit

kyseisen työpaikan. Kannat-taa keskittyä siihen, miksi työnantaja tarvitsee juuri sinun panostasi.

10. Älä lannistu, jos heti ei tärppää. Haku-

kokemuksesta oppii paljon seuraavaa tilaisuutta varten. Säilytä positiivinen asenne ja usko itseesi.

LÄHdE: KONSuLTTiYriTYS ACCENTurE

Kommentti

Hain viiden vuoden tauon jälkeen taas kesätöitä, kos-ka minulle oli tulossa kesä-

lomautus. Ajattelin olevani hyvis-sä ajoin liikkeellä, kun aloitin ke-sätyön ja muunkin työn metsäs-tämisen joulukuussa. En olisi voi-nut olla enemmän väärässä, sillä

aikataulu on aikaistunut huimas-ti! Melkein kaikissa aikakausleh-dissä vastattiin, että valinnat teh-tiin ikävä kyllä jo marraskuussa eli ensi vuonna hakemus kannattaa lä-hettää lokakuussa. Nopeimmat pos-tittavat hakemuksensa toimituksiin kuulemma jo syyskuussa. Eli kesä-

työ on muuttunut ympärivuotisek-si stressitekijäksi. Kun lopettaa elo-kuussa työnteon, voi aloittaa saman tien ansioluettelon päivittämisen ja hakemusten väsäämisen. Löysäs-sä hirressä saa roikkua pahimmil-laan syyskuusta toukokuulle asti, sillä osa lehdistä tekee valinnat yh-

tä myöhään kuin ennenkin. Kesä-kuussa voi hyvällä tuurilla aloittaa työt, jonka jälkeen alkaa uusi kesä-työnhakukierros.

Hertta-Mari KaukonenKIrjOITTAjA ON AvIISIN väISTyvä

TOIMITTAjA, jOKA PääSI SEurAAN

Muista hakea kesätöitä ajoissa!

10 Aviisi 4.2.2011

HUKUMMEomaan saastaamme

Suomi tuottaa vuodessa 80 miljoonaa tonnia jätettä. Mutta mitä ihmettä niille tapahtuu?


juHO-MATTI PAAvOLA, TEKSTI & KuvA

Huomasitko tuon oudon hajun”, Elina Tiira ky-syy tavatessamme.

Vaikka ilmassa leijai-lee pieni pistävä tuoksu,

on kysymys yllättävä. Tiiran työpai-kan takapihalla höyryää satoja tuhan-sia kiloja mätänevää biojätettä, ja huo-neen ikkunasta näkyvään kumpuun on kätketty 3 miljoonaa kuutiota in-himillisen elämän sivutuotteita neljän vuosikymmenen ajalta. Hajujen luuli-si kuuluvan normaalina osana työym-päristöön.

”Kyllä me olemme kaatopaikan ha-juihin tottuneet, mutta oudon hajun huomaa aina. Se voi olla vaikka rik-kinäinen viemäri”, Tarastejärven jät-teenkäsittelylaitoksella käsittelypääl-likkönä toimiva Tiira naurahtaa.

Suomi tuottaa valtavan määrän saas-taa joka päivä. Tilastokeskuksen mu-kaan vuonna 2008 Suomessa syntyi hieman yli 80 miljoonaa tonnia jät-teeksi luokiteltavaa materiaalia. Suu-rin osa siitä on kaivostoiminnan, teol-lisuuden ja rakentamisen jälkiä. Yh-dyskuntajätteeksi laskettavaa kotita-louksien ja pienyritysten tuottamaa jätettä syntyi sitäkin noin 2,8 miljoo-naa tonnia.

Laissa kuntien vastuulle annettua yhdyskuntajätteen käsittelyä hoitaa Tampereella 18 Pirkanmaan kunnan yhteisomistuksessa oleva yritys, Pir-kanmaan jätehuolto. Luvut ovat tääl-läkin suuria. Pirkanmaan jätehuollon hoitamiin Tarastejärven ja Koukku-järven jätteenkäsittelykeskuksiin tuo-tiin viime vuonna 339 kiloa yhdyskun-tajätettä per asukas. Jätehuollon tilaa-mina toimivat kuljetusyritykset tyh-jentävät yli 11 000 jäteastiaa joka iki-nen päivä.

Numeroita on helppo pyöritellä, mut-ta Tarastejärvellä ne konkretisoituvat. Keskellä aluetta kohoavalle kummulle tekisi eteläsuomalaisessa mittapuussa kelpo laskettelurinteen.

Muutaman kymmenen hehtaarin alalle levittäytyvään kasaan on koot-tu vuodesta 1970 lähtien aina vuoteen 2007 asti jätettä Pirkanmaan alueel-ta. Käytön loppumisen jälkeen sitä on päällystetty ja maisemoitu biojätteen kompostoinnissa syntyvällä maa-ai-neksella. Kierrätyksen lopputuotteel-la on siis peitetty vanhoja jätteitä.

Uusi, tiukemmat EU:n vaatimukset täyttävä loppusijoitusalue on avattu vanhan kummun viereen. Valtavan 45 tonnia painava kaatopaikkajyrän tii-vistämässä kasassa makaa yli 240 000 kuutioita jätettä.

Massaan on sitoutunut valtava mää-rä materiaa ja energiaa, joita ei hyö-dynnetä enää millään tavalla.

Suomi on jätteen hyödyntämises-sä EU:n mittapuulla kehitysmaa. Sii-nä missä Saksassa tai Ruotsissa vain murto-osa yhdyskuntajätteestä jää käyttämättä, Suomessa reilusti yli puolet menee kaatopaikkasijoituk-seen.

”Tarkkaa lukemaa on vaikea antaa, mutta arvioisin, että meidän käsitte-

lemästä yhdyskuntajätteestä hyödyn-netään nyt 30-40 prosenttia” , Pirkan-maan jätehuollon viestintäpäällikkö Sinikka Jalo sanoo.

Osa hyödynnettävästä jätteestä käy-tetään energian tuotantoon, mutta pääasiassa sitä kierrätetään materiaa-lina.

”Lasia käytetään lasivillan valmis-tuksessa sekä hiekan ja soran korvik-keena, metalliromu menee teollisuu-teen ja keräyspaperi uusien materiaa-lien raaka-aineeksi. Biojäte kompos-toidaan mullaksi tai mädätetään bio-kaasuksi, ja siitä jalostetaan myös eta-nolia”, Jalo listaa esimerkkejä jätteen hyötykäytöstä.

Säädöksiä tiukennetaan koko ajan, osin EU:n vaatimusten myötä. Valta-kunnan tasolla jätelakia uudistetaan parhaillaan. Siihen on tulossa määrä-ykset hyödynnettävän jätteen osuuk-sista. Etelä- ja Länsi-Suomen jäte-suunnitelma valmistui vuonna 2009, ja siinä asetetaan tavoitteeksi hyö-dynnettävän yhdyskuntajätteen mää-rän nostaminen 90 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

”Jätteen penkkaaminen on tullut tiensä päähän”, Tiira sanoo tarkoitta-en kaatopaikalle kipattavaa jätettä.

Tulevaisuudessa on tarkoitus hyö-dyntää nyt penkkaan päätyvää jäte pääosin polttamalla se energiaksi ja lämmöksi. Tiira laskee, että Pirkan-maan jätehuollon vuonna 2009 ke-räämän 81 000 tonnin kuivajätevuo-ren polttamisesta saatavalla sähköl-lä lämmittäisi Pirkanmaan jokaisen sähkösaunan kerran viikossa. Päästö-jä polttamisesta tulisi vain puolet sii-tä, mitä jäte tuottaa hajotessaan kaato-paikalla. Lisäksi jätteen hyödyntämi-sellä energian tuotannossa voitaisiin korvata ympäristölle hyvin haitallista turpeen polttamista. Hyötyvoimalan rakentamisen mahdollisuuksia Tam-pereelle selvitelläänkin parhaillaan.

”Sopivaa paikkaa etsitään ja ym-päristövaikutusten arviointi valmis-tuu lähiaikoina. Tavoitteena olisi saa-da voimalaitos käyttöön vuonna 2015. Silloin hyötykäyttö paranee huomat-tavasti, eikä metaania tuottavaa bio-hajoavaa materiaalia mene enää kaa-topaikalle”, Jalo kertoo.

Polttamisella on myös vastustajansa. Jätteen poltosta aiheutuvia ympäristö-haittoja pelätään. Hämeenkyröön ai-emmin suunniteltu laitos kaatui pää-osin paikallisen vastustuksen vuoksi. Säädökset polttamisesta aiheutuvien päästöjen arvoille ovat kuitenkin tar-kat.

”Henkilökohtaisesti asuisin paljon

mielummin jätteenpolttovoimalan kuin vaikka kivihiiltä käyttävän lai-toksen vieressä”, Tiira toteaa päästöis-tä puhuttaessa.

Toisaalta materiaalin kierrättämi-sessä olisi vielä parantamisen varaa. Tiira kertoo viime kesäisestä tutki-muksesta, jossa selvitettiin Taraste-järvelle tulevan lajittelemattoman se-kajätteen sisältöä.

Kierrätykseen kelpaavan biojätteen määrä oli vähentynyt, mutta sitä löy-tyi edelleen huomattavia määriä. Li-säksi kartonkia, lasia ja paperia me-ni suoraan kaatopaikalle. Silmiinpis-tävin muutos oli kuitenkin kierrätys-kelpoisten vaatteiden määrän kolmin-kertaistuminen vuosituhannen alus-sa tehtyyn edelliseen seurantaan ver-rattuna.

”Kaksi suurinta ryhmää olivat muo-vit ja tekstiilit. Tämä on korostetus-ti ruuhkasuomen ongelma. Halpaket-juista ostetaan uudet vaatteet, ja van-hat heitetään pois parin käyttökerran jälkeen”, Tiira pyörittelee päätään.

Yhdyskuntajätteen kierrättäminen on kuitenkin hankalaa. Toisin kuin teollisuudessa, jossa jäte on usein ta-salaatuista ja sitä tulee suuria eriä, asuminen tuottaa paljon sekajätettä.

Lajitellun jätteen kerääminen ti-heästi asutulla kaupunkiseudulla on helppoa, mutta haja-asutusalueella kustannukset niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta kasvavat rajusti.

VTT:llä tutkimuskoordinaattorina jätetutkimuksissa työskentelevä Ulla-Maija Mrouher ymmärtää ongelman.

”Yksiselitteisesti parasta ratkaisua on mahdotonta antaa, se riippuu nä-kökannasta. Arvostammeko materi-aalien talteen saamista vai päästöjen minimoimista vai jotain muuta?”

Jätteen hyödyntämiseen avautuu uu-sia mahdollisuuksia myös teknolo-gian kehittymisen myötä. Forssassa on käynnissä kokeilu, jossa sekajät-teestä tehdään dieseliä.

”Samalla teknologialla toimivaa lai-tosta ei ole muualla maailmassa”, ke-haisee projektia pyörittävän Ekoport Oy:n Jukka Kuhanen.

Toimiessaan täydellä teholla lai-te voisi saksalaisen valmistajan mu-kaan tunnissa ottaa sisään 1300 kiloa sekajätettä, josta saadaan 500 litraa dieseliä. Kuhanen suhtautuu valmis-tajan lukuihin hieman epäillen, mut-ta uskoo projektin pitkän tähtäimen mahdollisuuksiin. Toiveissa olisi saa-da testituotanto käyntiin kesällä, mut-

ta laajamittaiseen tuotantoon on vielä matkaa. Myös Mrouher myöntää no-pean aikataulun ongelman.

”Kiinnostus lajitteluun on lisäänty-nyt ja teknologiat kehittyneet. Mutta jos jäte halutaan nopeasti pois kaato-paikoilta, on polttaminen paras vaih-toehto.”

Jätteen ympäristövaikutusten vä-hentämiseen on kuitenkin yksi kei-no ylitse muiden. Sekä Tiira, että Jalo muistuttavat, että paras jäte on synty-mätön jäte. Jalo kertoo hieman yllättä-en, että kuluttajan kannalta biojätteen vähentäminen olisi oleellisempaa kuin vaikkapa paljon parjatun muovin.

”Elintarvikkeen elinkaaren aikana on käytetty valtava määrä resursse-ja sen kasvattamiseen, jalostamiseen, kuljetukseen ja kylmäketjuun. Jos tuo-te menee roskiin, on kaikki tämä ollut turhaa.”

Myös yrityksissä on herätty jätteen ai-heuttamien kustannusten minimoimi-seen. Juveneksella ympäristövastaa-vana toimiva Anu Salmela tekee jäte-kartoituksen kaksi kertaa vuodessa.

”Jätteen määrä meillä väheni viime vuonna 144 grammasta per asiakas 122 grammaan. Suurtalouskeittiössä han-kalasti kierrätettävien maitotölkki-en tilalle otettiin käyttöön maitonovot. Myös biojätteen määrä väheni.”

Jätteen määrä on vähentynyt myös ruokakaupoissa vuosia alalla töis-sä olleen Valdemarin mukaan. Tämä on hänen mielestä luonnollista, koska poisheitettävä ruoka on kaupalle tap-piota.

”Pikkukaupassa, jossa olen töissä, roskaa tulee normaalisti noin säkilli-nen. Ruokaa heitetään pois enää pa-ri kiloa normipäivänä. Toisaalta aika-taulut sulkemisen jälkeen ovat nyky-ään niin tiukat, että lajitteluun ei eh-di paneutua. Pakatut tuotteet menevät sellaisinaan sekajätteeseen.”

Valdemar harjoittaa myös ruohon-juuritason kierrätystä. Sulkemisai-kaan poisheitettävä ruoka päätyy usein roskiksen sijasta naapuritalon opiskelijoiden käsiin. Toimintaa ei varsinaisesti ole ketjun puolelta kiel-letty, mutta hän ei silti halua esiintyä omalla nimellään.

Roskat eivät katoa olemattomiin, kun säkki on saatu kannettua keräyspis-teeseen. Se vaikuttaa ympäristössä pa-himmillaan vielä satoja vuosia. Niinpä yhdyskuntajätteen syntymisen vähen-täminen ja sen lajittelu on tärkeää, ja se on kiinni ennen kaikkea meistä it-sestämme.

Kaatopaikalleheitettyjen vaatteiden määräon kolmin-kertaistunut kymmenessä vuodessa.

Elina Tiira, Tarastejärven

jätteenkäsittelypäällikkö

Suomi on jätteenjälleenkäytössäkehitysmaa. Saksassa vain murto-osa jätteistäjää käyttämättä.

HUKUMMEomaan saastaamme

Jätevuori

Jätettä tuotettiin koko Suomessa vuonna 2008 yhteensä 80 miljoonaa tonnia, johon on laskettu mukaan teollisuuden tuottamat jätteet.

Kotitalouksien tuottamaa yhdyskuntajä-tettä syntyi vuonna 2008 koko Suomessa 2,8 miljoonaa tonnia, joista 1 ,4 miljooo-naa tonnia vietiin suoraan kaatopaikalle. Lopuista jätteistä 478 tuhatta tonnia yhdyskuntajätettä hyödynnettiin ener-giantuotannossa ja 884 tuhatta tonnia käytettiin materiaalina.

12 Aviisi 4.2.2011

@Tykkää Aviisista – edes Facebookissa.

FACEBOOK.COM/AVIISI


Haastattelimme kahta identtistä kaksosparia. Toiset heistä ovat

kuin kaksi marjaa. Toiset hädin tuskin näyttävät toisiltaan.

Identtisiä insinöörejä

vILLE ILKKALA, TEKSTI & KuvAT

Tampereen teknillisen yliopiston kahviossa istuu kaksi miestä, jotka ovat solulleen toistensa kal-taiset. Teemu ja Marko Mätäsniemi ovat vuon-na 1972 syntyneet identtiset kaksoset ja heitä yhdistää moni muukin asia kuin yhteinen mu-

nasolu varhaisnuoruudessa. Molemmilla on vaimo ja kol-me lasta. Molemmat ovat diplomi-insinöörejä TTY:ltä, Tee-mulla aineena tekninen fysiikka ja Markolla rakennustek-niikka. Valmistumisessa heillä oli vain yhden vuoden ero.

Teemu ja Marko Mätäsniemi ovat

geneettisiä klooneja.

14 Aviisi 4.2.2011

Molemmat rakensivat muutaman vuo-den sisällä omakotitalot Näsijärven vastarannoille ja työpaikatkin ovat molemmilla Hervannassa, Poliisiam-mattikorkeakoulun eri puolilla.

Identtiset kaksoset syntyvät, kun yksi hedelmöitynyt munasolu jakaan-tuukin kahdeksi kehittyväksi alkioksi. Näin molemmat jakavat tarkalleen sa-man geeniperimän. Identtisyys mielle-tään usein ominaisuudeksi, joka mää-rittää kaksi henkilöä toistensa kaltai-seksi niin ulkonäön kuin luonteenkin osalta.

Identtisyyden lisäksi muutamaa kurssia vaille valmiita insinöörejä ovat myös Lauri ja Raimo Gratseff, mutta vuonna 1985 syntyneet veljekset muis-tuttavat toisiaan huomattavasti Tee-mua ja Markoa vähemmän. Lauri kä-vi siviilipalveluksen palvellen vakisi-varina Lapinjärven koulutuskeskuk-sessa, kun Raimo taas kävi armeijan. Samaan kouluunkaan ei veljeksiä ole saatu. Lauri viimeistelee mediatek-niikan insinöörin tutkintoa Riihimä-ellä Hämeen ammattikorkeakoulus-sa ja Raimo opiskelee ohjelmistoalaa TTY:llä.

Samoilla geeneillä samoista lähtö-kohdista aloitettu elämä on valintojen myötä kasvattanut veljeksistä helpos-ti erotettavat yksilöt, luonteen lisäksi myös ulkonäöllisesti. Erot elämänta-voissa saattavat olla tähän selityksenä.

“En ole koskaan koskenutkaan tu-pakkaan, kun Lauri puolestaan on polttanut. Minä taas tykkään syödä hyvin, kun Lauri taas ei niinkään her-kuttele”, Raimo luettelee eroja itsen-sä ja silminnähtävästi hoikemman nä-köisen veljensä välillä.

”Minulla on vähän enemmän häl-lä väliä -asennetta terveellisten elä-mäntapojen suhteen. Olemme lisäk-si kouluasioissa ottaneet melko erilai-set roolit. Raimolla on ollut aina vähän kovemmat tavoitteet, ja olen suosiolla jättänyt Raimolle sen yrittäjän roolin”, Lauri jatkaa.

Mätäsniemet sen sijaan ovat viimeis-tä piirtoa myöten samannäköiset, jos ei oteta huomioon Markon muuta-maa päivää vanhempaa sänkeä ja pie-niä eroja vaatetuksessa. Jopa jakaus on samassa kohdassa. Teemu ja Mar-ko käyttävät samaa työpaikkaruoka-laa, joten työkavereiden kesken synty-vät sekaannukset ovat yleisimpiä.

”Työkavereiden lisäksi myös vaimot ja lapset sekoittavat meidät edelleen. Seurusteluaikoina nykyinen vaimoni hyppäsi eräissä juhlissa Teemun sel-kään.”

”Viimeksi kuukausi sitten Markon nuorimmainen lapsi tuli jalkoihin pyörimään, kun luuli häneksi”, Tee-mu naurahtaa.

”Paras tilanne oli varmaan se, kun oltiin peruskoulussa eri luokilla ja meidän matematiikanopettaja oli ki-peä. Markon luokanopettaja tuli anta-maan meille läksyjä ja jämähti ovelle ainakin kahdeksi minuutiksi eikä sa-nonut mitään”, Teemu kertoo.

Ainoiksi ihmisiksi, jotka eivät sekoi-ta veljeksiä Marko nimeää vanhem-mat ja isoveljen.

”Vanhemmat saivat, merkillistä kyl-lä, aina selville kumpi meistä oli syy-

pää johonkin”, Marko naurahtaa.Molemmat veljespareista kertovat

olevansa ”ihan selvästi” erilaisia, mut-ta konkreettiset erot ovat Mätäsnie-missä harvassa. Yksi kuitenkin löy-tyy.

”Sellainen ero meillä on, että toinen pelaa jääkiekkoa vasemmalta ja toi-nen oikealta puolelta. Meitä on kolme veljestä. Saimme lapsena joululahjak-si kolme jääkiekkomailaa, joista vaan yksi oli vasemman puoleinen. Se sit-ten tuntui minun käteeni parhaalta. Muuten ollaan kyllä ihan oikeakätisiä molemmat”, Marko kertoo.

”Kentällä täydennämme toisiamme. Pelataan vastakkaisia laitoja ja tie-dämme, missä toinen menee”, Marko jatkaa.

Lauri Gratseffilla on selitys sille, miksi identtiset kaksoset tuntevat ole-vansa erilaisempia, kuin ulkopuolis-ten mielestä.

”Kun on riittävän samanlainen, niin pienetkin erot tuntuvat räikeämmil-tä. Olemmehan me totta kai Raimon kanssa samankaltaisia, mutta näem-me itse selvemmin eroavaisuudet.”

”Saatamme usein hankkia esimer-kiksi samanlaisen repun samaan ai-kaan toisistaan tietämättä”, Marko kertoo yhteensattumista, joita veljek-sille käy ostosten kanssa.

Identtisistä kaksosista usein kerro-taan, kuinka he toimivat kuin sama ihminen ja kuinka he aistivat toisensa vaikka eri puolilta maapalloa. Teemu ja Marko eivät kuitenkaan laske ident-tisyyden varaan paljoa, vaan syyttävät ympäristöä esimerkiksi samankal-taisista vaatetyyleistä ja äkkinäisistä mielihaluista hankkia juuri tietynlai-nen selkäreppu.

”Olemme kasvaneet samassa pai-kassa ja meillä on ollut sama kaveri-piiri oikeastaan lukion loppuun asti. Sekin, että olemme molemmat ajau-tuneet tekniselle alalle, voi yhtä hy-vin olla ympäristön vaikutusta”, Tee-mu kertoo.

Gratseffit eivät tee samanlaisia os-toksia vahingossa koskaan. He ovat tehneet erilaisia valintoja siitä asti, kun ovat itse saaneet asiaan vaikuttaa.

”Lapsena meillä oli samanlaiset vaatteet, esimerkiksi paidat, joihin oli kiinnitetty R- ja L-kirjain. Näin mei-dät erotti toisistaan. Ostamme todel-la harvoin samanlaisia vaatteita, ja jos ostamme, sillä on jokin tarkoitus”, Raimo ja Lauri kertovat.

Identtisten kaksosten voisi lisäksi kuvitella näkevän toisessa kaksoses-sa itsensä, ikään kuin katsoisi peiliin. Mätäsniemet kumoavat väitteen suo-raan.

”Olemme molemmat ajattelevia ja it-senäisiä ihmisiä, eikä meillä ole mi-tään sellaista yhteyttä. Saan saman-laisia tuntemuksia katsoessani veljeä-ni kuin katsoisin ketä tahansa muuta”, Marko kertoo.

Gratseffitkaan eivät näe toisessa it-seään, mutta näkevät usein omassa käytöksessään piirteitä toisesta vel-jeksestä.

”Joskus tulee sellainen olo, että tämä on nyt jotenkin Laurimaista käytöstä”, Raimo kertoo.

Identtisyys on oiva keino pilailla

Identtiset Raimo (vas.) ja Lauri Gratseff eivät ole kopioita toisistaan. Raimo kävi armeijan, Lauri siviilipalveluksen.

Samat geenit ja sen kyllä huomaa! Kuvaan on yhdistet-ty puolikas Teemu Mätäsniemeä (vas.) ja toinen puoli Marko Mätäsniemeä.

Mätäsniemet1991 Molemmat käyvät armeijan1996 Teemu naimisiin1997 Marko naimisiin, Teemu valmistuu diplomi-insinööriksi1998 Marko valmistuu diplomi-insinööriksi2000 Molemmat saavatesikoisensa 2003 Teemu rakentaa omakotitalon2005 Marko rakentaa omakotitalon

MarkoTeemu


muiden kustannuksella, mutta kum-matkaan veljeksistä eivät ole siihen in-nostuneet.

”Meistä tuntuu, että me emme ole oi-keastaan kovin samannäköisiä. Siksi tuntuu typerältä pilailla asialla, kun ei itse niin koe. Kerran laitoin vahingossa kouluun Laurin L-kirjaimella signee-ratun paidan ja tämä aiheutti sitten vä-hän sekaannusta, mutta sekin oli puh-das vahinko”, Raimo kertoo.

Mätäsniemien selitys on yksinkertai-sempi.

”Meillä taas sekoitusten selvittelyyn menee konkreettista aikaa muuten niin paljon, että ei kiinnosta sekoittaa tilan-netta enää yhtään enempää.”

Identtiset kaksoset saavat usein kuul-la ihmisiltä kommenttia yhdennäköi-syydestään.

”Minua se ei ole koskaan ruvennut är-syttämään. Päinvastoin, koen, että mi-nun kaveri- ja suhdepiirini on tuplasti suurempi kuin muilla”, Teemu kertoo.

”Jos toinen on neuvotellut hyvät tar-joukset vaikka rautakauppaan, niin voi toinen mennä ja ryhtyä tekemään kauppaa ja saa samat alennukset”, Marko kertoo.

Lauri puolestaan kuvailee komment-teja itsestään selvänä ja helppona kes-kustelun avaajana. Aiheella toisen yh-dennäköisyydestä voi turvallisesti aloittaa keskustelun, jos ei tunne tois-ta entuudestaan.

Muuten veljekset väittävät, etteivät ole käyttäneet identtisyyttään hyväk-si helpottamaan esimerkiksi koulun-käyntiä tai asiointia.

Molemmat veljesparit ovat teknisesti orientoituneita. Mätäsniemet ovat val-mistuneet jo useita vuosia aikaisem-min diplomi-insinööreiksi ja myöhem-min syventäneet koulutustaan kumpi-kin tahoillaan. Molemmat työskentele-vät ohjelmistoalalla, Teemu on tutkija-na VTT:llä ja Marko suunnittelee ohjel-mistoja rakennustekniikan tarpeisiin Vertex Systems oy:llä.

Gratseffit puolestaan ovat opiskelui-densa ohessa aloittaneet työskentelyn mobiilisovellusten ja käyttöliittymien parissa. Kaikkien neljän päivittäiseen työhön kuuluu siis vaativa ongelman-ratkaiseminen. Molemmat kaksosparit kertovat täydentävänsä älyllisesti toisi-aan.

”Ymmärrämme toisiamme hyvin. Jos toisella on ongelma, niin pystymme en-sinnäkin selittämään sen toiselle pa-remmin, kuin että toisena olisi mietti-mässä joku ulkopuolinen. Sitten kun ratkaisu löytyy, senkin selittäminen on helpompaa”, Raimo kertoo.

”Meillä on molemmilla vahva mate-maattinen osaaminen, mutta eri näkö-kulmista”, Marko ja Teemu selvittävät omia vahvuuksiaan tiimityöskentelys-sä.

Ympäristö on muokannut Gratsef-feista toisistaan poikkeavat. Samainen ympäristö on taas tehnyt Mätäsniemis-tä entistäkin samankaltaisemmat. Tie-teellinen tutkimus saa näistä ympäris-tön aiheuttamista muutoksista irti pal-jon informaatiota erilaisista sairauksis-ta. Esimerkiksi syövän periytymistä on onnistuneesti selvitetty tutkimuksella, jossa ympäristön vaikutusta kaksosiin tutkitaan.

Useimmat kaksoset ovat kuin yhtä aikaa syntyneet sisarukset ja heidän gee-

niperimästään on yhteistä noin 50 prosenttia. Identtiset kaksoset puolestaan ovat geenilleen tois-tensa kaltaiset. Näitä yhteneväi-syyksiä käytetään laajasti tieteen teossa, sillä samanlaisen perimän avulla voidaan tutkia geenien ja ympäristön vaikutuksia sulkemal-la toinen pois yhtälöstä.

Helsingin yliopistossa on tehty maailmanlaajuisesti tunnustettua geenitutkimusta jo vuodesta 1974. Vanhinta kaksosparia on seurattu jo 35 vuotta ja yhteensä tutkimuk-sessa on mukana lähes 30 tuhatta paria. Kaksostutkimusprojektin

johtaja professori Jaakko Kaprio kertoo kaksostutkimuksen kes-keisen kiinnostuksen kohteen ole-van siinä, miten erilaiset ympä-ristövaikutukset näkyvät geeneil-tään samanlaisissa ihmisissä.

”Jos kaksosparista vain toinen tupakoii, tiedetään, ettei geenit ole tämän taipumuksen takana. Näin voidaan tutkia, miten eri tavalla ympäristö vaikuttaa yksilöihin”, Kaprio kertoo.

Koska tutkimusaineisto on todella suuri ja sitä entisestään kasvattaa maailman muiden kaksostutki-musryhmien kanssa tehty yhteis-työ, on tutkimuksessa voitu tehdä hyvin tarkkaan rajattuja seuran-toja pitkällä aikavälillä.

Esimerkiksi Suomen ja Ruot-sin elinolosuhteiden eroja ja ym-päristön vaikutusta on päästy tut-kimaan, kun toinen kaksosista on muuttanut Ruotsiin ja toinen jää-nyt kotimaahansa. Näin on muun muassa selvitetty sydän- ja sepel-valtimotautien riskien eroja eri maissa ja tämän riskin kehitty-mistä eri-ikäisillä.

”Tutkimus osoitti, että näille sairauksille altistuminen tapah-tuu nuoruudessa ja varhaisaikui-suudessa. Sairastumisriskissä huomasimme muuton yhteydes-sä muutoksia nuorilla, mutta taas 40 ja 50 vuoden iässä muuttaneilla pareilla ei eroa ollut havaittavissa”, Kaprio selvittää.

Kaksostutkimuksella voidaan sulkea geenit tai ympäristö pois yhtälöstä

Marko

16 Aviisi 4.2.2011

tterin au

Leea Klemolas. 16.8.1965Asuu Helsingissä

Perhe: ohjaajamies Juha Mustanoja ja lapset Olavi(16), Vesta(15)ja isla(14) sekä koira.

Teokset: Kahelianainen (1995), Seksuaali (1998), Anne Krankin päiväkirja (2001), Jessika – vapaana syntynyt (2002), Kok-kola (2004), Kohti Kylmempää (2008) ja New Karleby (2011).

Oopperaohjaukset: Figaron häät (2006) ja Lulu (2009)

Elokuvarooleja näyttelijänä: Talvisota (1989), Kuinka katosin karkkimaahan (1992), Tuhlaaja-poika (1992), P(l)ain Truth (1993), Neitoperho (1997), Pelon maan-tiede (2000) ja Yksinen (2007)

Opettanut näyttelemistä Teatterikorkeakoulussa ja Helsingin taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa

Harrastukset: kutominen, asioiden askarteleminen pään sisällä

Taiteen moniottelija

Teatterinauteur


HErTTA-MArI KAuKONEN, TEKSTI & SEPPO HONKANEN, KuvA

Aivan kauheassa vaihees-sa ollaan, mutta onhan tässä kusessa oltu en-nenkin”, Leea Klemo-la kuvailee uusinta näy-

telmäänsä New Karlebytä ensimmäi-sen näytöksen ensimmäisen läpime-non jälkeen.

Vaikka produktion keskeneräisyys kauhistuttaa Klemolaa, se on hänen mielestään teatterin tekemisen ydin. Kaikkein tärkeintä on yhdessätekemi-sen tunne. Klemola pitää tekeillä ole-vaa teostaan aina rakkaimpanaan.

”Olisi ihanaa, jos harjoitusvaihe jat-kuis vielä kolme kuukautta.”

Kokkola-trilogian viimeinen osa eli katastrofinäytelmä New Karleby saa ensi-iltansa 25. helmikuuta.

”Mihin lehteen tämä oli?” Klemola kysyy, kun hän ehtii tulemaan työpo-rukkansa luota pois.

”Aviisiin.””Hyvä! Muistelinkin, että johonkin

järkevään. Ei tarvitse puhua koko ajan omista alushousuistaan.”

Myöhemmin selviää, että Klemo-la tarkoittaa alushousuillaan sitä, et-tä monet lehdet utelevat vain yksityis-asioita.

Keskitytään siis hetki teatterinteki-jä Klemolaan. Leea pääsi 22-vuotiaa-na opiskelemaan näyttelemistä ja val-mistui Teatterikorkeakoulusta näytte-lijäntyön linjalta vuonna 1991. Hän oli mukana perustamassa Teatterikor-keakoulusta itsenäistynyttä Aurin-koteatteria, jonka johtajana hän toi-mi melkein kymmenen vuotta. Hän on aina saanut päättää kokonaan itse, millaista taidetta tekee. Ja päättää vie-läkin.

”Kuopion kaupunginteatterin silloi-nen johtaja Kujanpää oli ensimmäi-nen, joka pyysi minua tekemään ohja-uksen johonkin muualle kuin Aurin-koteatteriin. Ainut ehto oli, että se olisi minun kirjoittama ja ohjaama näytel-mä. Mihinkään ei puututtu edes, kun asioita alkoi mennä pieleen.”

Tampereen Teatterin väistynyt joh-taja Heikki Vihinen teki Klemolal-le suurin piirtein samanlaisen tilauk-sen muutama vuosi sitten. Siitä syntyi menestysnäytelmä Kokkola, jonka jat-ko-osia Kohti Kylmempää ja kohta val-mistuva New Karleby ovat. New Karle-byssä aikaisemmista osista tuttu Pia-no Larsson palaa Grönlannista Kok-kolaan vanhempiensa Sihdin ja Kau-luksen luokse. Luvassa on taas kohel-tamista hulvattoman mustan huumo-rin keskellä.

Ihan kaikki ohjaajat eivät todennäköi-sesti saisi tehdä näytelmää toisensa perään, jossa porukka ryyppää, tap-pelee ja ryömii pitkin lavaa. Kaiken li-

säksi Klemolan näytelmissä nainen saattaa olla mies, ihminen muuttua eläimeksi ja roolihahmojen nimet ovat esineitä: Pianoa, Sihtiä ja Kaulusta. Klemolan näytelmien räävittömästä kielestä joudutaan varoittamaan teat-terin nettisivuilla.

”Luulen, että varoitus on markki-nointikikka. Kiroilu kuuluu olennai-sesti kokkolan murteeseen, kuin pilk-ku ja piste. Mä uskon, että se on poik-keus maailman kielissä, että suomi on täynnä mahtavan hienoja, kaunii-ta, jumalaisia ja lukemattomia kirosa-noja. Kiroilu on minusta ehdottomas-ti huumoria, ei vihanilmaisu”, Klemo-la nauraa.

Jo parin minuutin juttelun jälkeen käy ilmi, että Klemola puhuu oman määritelmänsä mukaan kauniisti ja muistaa pilkuttaa lauseensa selkeästi varsin usein. Eikä ryyppäyskään ole jäänyt ihan vieraaksi.

”Kun ihminen on humalassa, pääs-tään nopeasti asian ytimeen kiinni. Humala on näytelmän jätkien tapa juhlistaa huippuhetkiä ja elämän ai-nutkertaisuutta. Porukassa ryyppää-minen on parasta, mitä voi tehdä, jos ei tartte mennä aamulla töihin”, Kle-mola nauraa kovaan ääneen.

Kokkolan hahmot on valittu sillä pe-rusteella, että kuka tahansa psykologi voisi määritellä, että näillä ihmisillä on vakavia ongelmia. Klemolan tarkoitus on selättää psykologia rakkaudella.

”Kokkola on yritys antaa ihmisten olla, vaikka meidän kulttuuri koko ajan kyseenalaistaa ja ehdottaa kaiken maailman traumoja.”

Klemola ohjaa edelleen vain itse kir-joittamiaan näytelmiä ja oopperoita. Hänelle on yhtä tärkeää, miten asiat sanotaan kuin mitä sanotaan. Hänen näytelmänsä ovat aina kokkolan mur-teella.

”Suurin osa käännöksistä loukkaa mun tilannetajua, koska niissä käyte-tään epäsuomea. Ooppera on eri asia, koska se on lähtökohtaisesti niin nau-rettavaa ylipäänsä, kun sinne tullaan laulamaan.”

Klemola kirjoittaa näytelmän ker-ran kolmessa vuodessa, eikä usko, et-tä totaalinen vapaus olisikaan mah-dollista tiuhemmalla kirjoitustahdil-la. Viimeisimmät näytelmänsä hän on kirjoittanut Klaus-veljensä kans-sa. Leean mielestä kirjoittaminen on hyvin fyysistä ja kuluttavaa, koska sii-nä joutuu käyttämään paljon aivoja. Ohjaajana hän viihtyy parhaiten, kos-ka se on niin sosiaalista työtä. Klemo-la kokee silti olevansa ennen kaikkea näyttelijä, vaikka onkin näytellyt vä-hän viime aikoina.

”Pelko tappaa nautinnon. Pyrkimys on, että näyttelijät pystyvät nautti-maan harjoituksista. Näyttelijän voi pakottaa kaikkeen muuhun, paitsi nauttimaan. Ja se on ainut, mitä mä

tartten ohjaajana. Vain työstä nautti-va ihminen pystyy sitoutumaan sisäl-töön oikeesti.”

Klemola kertoo korjaavansa näytte-lijän virheitä turhan usein juoksemal-la näyttelemään itse eteen, koska se on paljon nopeampi tapa ilmaista itseään kuin selittäminen.

”Kysymykset, joita olisi muuten lii-an vaikea kestää niiden tuskallisuu-den, ahdistavuuden ja keskeneräisyy-den takia muokkautuvat mulle vasta-uksiksi näytelminä. Teatteri on mun tapa olla suhteellisuudentajuinen täs-sä elämässä. Vaikka ois muuten, kuin-ka raskasta, teatteri on lupa ottaa etäi-syyttä, nostaa ongelma ikään kuin la-boratorion pöydälle ja tarkkailla, mis-tä tässä oikein on kysymys.”

Kokkola-trilogia kumpuaa hänen lapsuuden ja nuoruuden maisemis-taan Kokkolasta. Klemola on asunut 22-vuotiaasta asti Helsingissä, mutta puhuu ja kirjoittaa edelleen kokkolan murteella.

”Melekein kaikki teokset lopulta kä-sittelee asioita, jotka murrosiässä on kokenut voimallisesti. Sen jälkeen ei tapahdu juuri mitään ensimmäistä kertaa.”

Klemolan mielestä Kokkola on lois-tava paikka asua murrosikäisenä, kos-ka se on loputonta jättömaata. Kokko-la sopii mielentilaan, joka on loputon-ta syksyn ja odottelun aikaa. Hän ku-vaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kok-kolassa sisäisesti rikkaaksi ajaksi.

”Minun taidekäsitystä on muokan-nut se, ettei Kokkolassa ollut paljoa nähtävää. Olen löytänyt rumista pai-koista kauneutta. En pysty kotiutu-maan esimerkiksi Helsinkiin, kos-ka sieltä on vaikea itse löytää mitään. Jos menee metsään, siellä on jo 16 top-papukuista pyörimässä sauvojensa kanssa.”

Leea Klemolalla on taito laittaa mies mekkoon ilman, että se on huvittavaa. Kokkolassa Heikki Kinnunen esittää yhtä päärooleista, Marja-Terttua.

”Koska molemmissa sukupuolissa on sekä feminiiniä että maskuliinia, korostan teatterissa mielellään femi-

niiniä miehessä ja maskuliinia naises-sa, jotta saisin erityisen ihmisen näky-väksi. Mielellään katson hoivaavia ja helliä miehiä ja sotkuisia, epäkäytän-nöllisiä naisia, että ne tulisi ihmisinä esille. Muuten ajatellaan helposti vain, että tuo on tuommonen nainen ja tuo tuommonen mies.”

Klemolan mielestä naisesta on vai-keampaa rakentaa ihmistä kuin mie-hestä, koska naishahmon sanomiset kyseenalaistetaan helposti ja olete-taan, että hän salaa ja valehtelee. Siksi onkin yllättävää, että Klemola on irti-sanoutunut feminismistä ja karsastaa nykyisin kaikkia ismejä.

Häntä häiritsee ideologioiden suh-teellisuudentajun puute, huumorin-tajuttomuus ja poliittinen korrektius. Sen takia hän ei voisi koskaan kuulua mihinkään puolueeseen tai osallistua mielenosoitukseen.

”Aina pitää olla poliittisesti korrek-teja, vaikka kokemus sanoisi muu-ta. Vihreässä aatteessa ei esimerkik-si koskaan voida myöntää, että on ju-malattoman mahtavaa ajaa autolla lu-jaa, mutta siitä huolimatta vois vähän rajoittaa yksityisautoilua. Mä pelkään sitä, että mun pitäisi kieltää oma koke-mukseni jonkun ismin takia. Sen takia olen lapsellisen ei-isminen.”

Leea Klemola ei katso paljoa teatteria, eikä vietä vapaa-aikaa juurikaan teat-teri-ihmisten kanssa.

”Yritän pysytellä ulkona teatterista, että multa ei menisi halu tehdä teatte-ria. Kun aletaan puhua, mikä on teat-terin tarkoitus tai mikä teatteri on po-liittista, voisi saman tien vetää ran-teensa totaalisesti auki ja koskaan olla palaamatta alalle. Se rajoittaa jumalat-tomasti ajattelua, jos pitää miettiä, mi-kä teatteri on hyvää.”

Klemola haluaisi tuoda teatteriin jo-tain uutta, mutta epäilee, pystyykö sii-hen.

”Haluaisin miettiä konkreettisia ky-symyksiä, kuten miten saisin mangus-tit näyttämölle” Klemola nauraa.

Seuraavaksi hän kirjoittaa näytel-mää Kuopion kaupunginteatterille. Hänen haaveensa liittyvät enemmän yksityiselämään kuin töihin.

”Suurin haaveeni olisi, että olisi tar-peeksi aikaa ennen seuraavaa deadli-nea, jotta pääsisin työn ylivirittynees-tä olosta helevettiin. Lisäksi olisi iha-naa, jos murrosikäiset lapset vielä ha-luaisivat tehdä mun kanssa jotain. Ha-luaisin myös käydä Mongoliassa ja asua vuoden Grönlannissa.”

Haaveiden toteutuminen on Klemo-lan mielestä omasta asennoitumises-tani kiinni.

”Mietin, että ehtiikö tämän elämän aikana yhtään muuttumaan ilman, et-tä joutuu pyörätuoliin ja on pakko. Ei sillä, että minulla mitään muutakaan elämää olisi tulossa”, Klemola nauraa.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Leea Klemola on saanut aina vapaat kädet teoksissaan

Porukassa ryyppääminen on parasta, mitä voi tehdä, jos ei tartte mennä aamulla töihin.

Leea Klemola

18 Aviisi 4.2.2011

10 kerran- ja kk-kortit löytyy meiltä

Kauppakatu 16 Tamperema-pe 10-17 la 10-14

Be My Valentineale -50%

*PENKKARIT * POLTTARIT * PARTYT

www.naamiohu-Avoinna kl0 10-18la 10-14


Hae väliaikainen RAVINTOLA.FI TAMY -etukorttisi tamy:n toimistolta ja

rekisteröi osoitteessa

www.ravintola.fi

SUOMEN PARHAAT

RAVINTOLAEDUTYHDELLÄ KORTILLA

Kanta-asiakaskortilla mm.Vaihtuvat tuote-edut, SU-PE -20% pääruoista,

Ilmainen sisäänpääsy yökerhoihin klo 24 asti ( ei erikoisiltoina )

tamy_236x330mm.indd 1 8.12.2010 11:35:16

Hae väliaikainen RAVINTOLA.FI TAMY -etukorttisi tamy:n toimistolta ja

rekisteröi osoitteessa

www.ravintola.fi

SUOMEN PARHAAT

RAVINTOLAEDUTYHDELLÄ KORTILLA

Kanta-asiakaskortilla mm.Vaihtuvat tuote-edut, SU-PE -20% pääruoista,

Ilmainen sisäänpääsy yökerhoihin klo 24 asti ( ei erikoisiltoina )

tamy_236x330mm.indd 1 8.12.2010 11:35:16

20 Aviisi 4.2.2011

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIAQUEEN Musiikkiteatteri Palatsin Show must go on -musikaalin esitykset alkoivat 4. helmikuuta.

Intialaisen Subodh Guptan näyttely Sara Hildénin taidemuseossa 12.2–30.4. ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

MARKO YLITALO, TEKSTI

Mikä yhdistää Kings Of Leonia, Von Hert-zen Brothersia, Han-sonia ja nakkilalaista Pennilessiä?

Se ei ole Nakkila.Kaikissa edellä mainituissa soittaa

kolme veljestä (ja kyllä, Hanson on edelleen kasassa). Penniless ei enää edes ole nakkilalainen, vaikka pitäjä yhtyeen yhteydessä toistuvasti maini-taankin.

”Ei meistä kukaan ole asunut siellä ainakaan kymmeneen vuoteen”, ker-too kitaristi-laulaja Ossi Alisaari ko-toaan kulttuuripääkaupungista.

Turussa asuu myös hänen isovel-jensä Pekka Alisaari, yhtyeen toi-nen laulaja-kitaristi. Keskimmäinen Alisaarista eli rumpali Lasse puoles-taan asuu Loimaalla. Basisti Kimmo Kurittu on kotiutunut Tampereelle ja kolmas kitaristi Mikko Pere Eurajo-elle.

Kuitenkin Pennilessin treenikämp-pä sijaitsee edelleen Nakkilassa, jossa bändi perustettiin 1980-luvun lopulla.

”Olemme kaikki niin hyviä kaverei-ta, ettei veljeys merkitse siinä mitään. Jos joku lähtee, niin siihen loppuu ko-ko bändi. En usko, että tähän ketään uusia jäseniä otetaan.”

Ossi Alisaari, 32, on paitsi veljeksis-tä nuorin myös kokoonpanon kuopus. Kun Penniless 1980-luvun lopulla pe-rustettiin, häntä kiinnosti musiikkia

enemmän mopolla ajelu ja majojen ra-kentaminen.

Penniless vei mukanaan kymmenen vuotta myöhemmin, jolloin yhtye jul-kaisi Joe-levynsä.

”Albumille oli laitettu niin paljon ki-taraosuuksia, etteivät Pekka ja Mikko pystyneet enää soittamaan niitä kah-destaan.”

Vajaan 6000 asukkaan Nakkila sijait-see Satakunnassa ja kunnan kirkon-kylä 20 kilometrin päässä Porista.

Paikkakunnan nähtävyyksiksi lue-taan maamme ensimmäinen funk-kistyylinen kirkko ja Suomen Holly-wood eli Villilän elokuvastudiot, jossa on kuvattu muun muassa Kaksipäisen kotkan varjossa -elokuvaa.

”Ei siellä kauheasti virikkeitä ollut.”Alisaaresta Nakkila oli silti inspiroi-

va kasvuympäristö tulevalle rocktäh-delle.

”Siellä oli kauheasti bändejä. Kaik-ki halusivat päästä kauas pois. Vallit-sevat olosuhteet eivät koskaan ole suo-tuisat erilaiselle rokkarille…”

Missi Nina Rekolan ja maisteri Si-mo Frangénin jälkeen tunnetuin nak-kilalainen lienee Kurittu. Hänen mai-neensa ei johtune pelkästään Penni-lessistä vaan siitä, että vuonna 2004 Kurittu korvasi Maj Karmasta erote-tun basistin.

Pennilessillä ja Herra Ylpöllä ei ole musiikillisesti muuta yhteistä kuin basson soittaja. Pennilessiä on verrat-

tu amerikkalaisiin ja brittiläisiin vaih-toehtonimiin Feederistä Foo Fighter-siin, vaikka asian pitäisi olla toisin päin.

Alisaaren vaikutteet tulevat punkin lisäksi vanhasta brittirockista ja mod-musiikista, mutta ne eivät Pennilessin kitararockista välttämättä välity.

”The Whota on tullut kuunneltua pikkupojasta lähtien. Uudet bändit tu-lee ja menee. Jos jostakin levystä in-nostuu, niin kyllä se kuuluu omissa tekemisissä tahtomattakin.”

”Sonic Youthin musiikki inspiroi te-kemään. Siltä olen varastanut ideoi-ta kaikkein eniten, jos suoraan sano-taan”, hän vitsailee.

Säveltäjänä Alisaari suhtautuu suo-rastaan leväperäisesti nerouteensa: Kappaleet pursuavat koukkuja ja me-lodioita. Yhdellä yhtyeen levyllä kuul-laan enemmän oivalluksia kuin mo-nen muun kokoonpanon koko tuotan-nossa yhteensä. Vaatimattomasti Ali-saari sanoo sen johtuvan hitaasta le-vytystahdista.

”Useimmat meistä myös kyllästyy heti, jos biisissä ei tapahdu minuu-tin sisällä kaikkea mahdollista. Tosin nykyään olemme oppineet kehittele-mään myös pitempiä kaaria. Enää em-me heitä sataa ideaa päällekkäin.”

”Ensi kerralla voisimme jopa miet-tiä, mitä tehdään, sen sijaan, että vaan tehdään.”

Viime vuonna yhtye teki enemmän kuin vuosiin, varsinkin keikkoja. Ai-

kaisemmin Pennilessiä on ollut jopa vaikea päästä näkemään niin halutes-saan.

”Managerimme ei pystynyt teke-mään hommiaan emmekä heti tajun-neet, että meidän pitää sitten itse ne hoitaa. Nyt Pekka on ruvennut keik-kamyyjäksemme.”

Kings Of Leoniin, Von Hertzen Brot-hersiin ja Hansoniin verrattuna Pen-niless on aivan liian arvokas salassa pidettäväksi. Kriitikkojen kehujen pe-rusteella yhtye on niin ylivertainen, et-tä se on täysin vertailukelvoton – Pen-niless painii ikiomassa luokassaan.

On sanottu, että yhtye olisi jo Millio-naire eikä Penniless, jos se tulisi muu-alta kuin edellä kuusi kertaa maini-tusta tuppukylästä Suomen länsiran-nikolta.

”Haaveena olisi olla edes sen verran suosittu, että tulisi toimeen musiikil-la eikä tarvitsisi tehdä mitään tyhmiä töitä.”

Ruotsalaisen A West Side Fabrica-tion -levy-yhtiönsä mukaan Penniless ei piittaa mistään muusta kuin musii-kista.

”Itsensä tyrkyttäminen ei vain sovi meille. Emme ole mitään megasuosi-ota hakemassa. Se tulee, mikä on tul-lakseen. Emme me suosion eteen ru-pea kampaajalla käymään.”

KLUSTERMUS SAApUU KAUpUnKIIn

2011 -KIERTUE TAMpEREEn KLUbILLA 9.2.

ESIInTYMäSSä pEnnILESSIn LISäKSI ITKEVä

TYTTö jA IdIOMATIc.

Mustat hevosetPenniless-nimisen salaisuuden perusteella sähkökitaroita ei voi koskaan olla liikaa

Pennilessin kuopus Ossi Alisaari on säveltänyt mu-siikin lähes kokonaan yhtyeen kahdelle edelliselle albumille. ”Ei noi muut tee enää mitään.” Hän on myös rakentanut bändin kitarat.

KOMMEnTOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 4.2.2011 21

QUEEN Musiikkiteatteri Palatsin Show must go on -musikaalin esitykset alkoivat 4. helmikuuta. JUSSI-PALKINTO Rare Exports voittaa parhaan elokuvan Jussin, ennakoi peliyhtiö Unibet.

KlassikkoniGRAnd ThEfT AUTO (GTA) ,

ROcKSTAR GAMES, 1997

Tappokiihko!

Intialaisen Subodh Guptan näyttely Sara Hildénin taidemuseossa 12.2–30.4.

Menehän tänne!

Luehan tämä!

VOn SchönbURG - TYYLIKKään KöYhäILYn TAITO, 2010 216 S., ATEnA

TOURIST, OhjAAjA: fLORIAn hEncKEL VOn dOnnERSMARcK, pääOSISSA: AnGELInA jOLIE, jOhnnY dEpp, KESTO: 1h 45 MInUUTTIA

Näkymätön Johnny Depp

Tyylikkäästi köyhä kreivi

Armon vuon-na 1997 al-koi silmit-

tömän väkivallan esiinmarssi maa-

ilman konsolipeli-markkinoille Grand Theft Auto -peli-sarjan ensimmäi-nen osan johtama-na. PlayStationil-le ja PC:lle julkais-tu GTA sai ensimmäisten konsoli-pelien joukossa K-18 -merkinnän, jota se ylpeänä kantaa edelleen yhteensä 14 osan ja lisälevyn jäl-keen. Minä marssin innokkaana perässä vain paria vuotta myö-hemmin, vaikka ikärajan aset-tamaan merkkipaaluun oli vielä rutkasti aikaa.

Ylhäältä päin kuvatussa kaa-hailu- ja ammuskelupelissä saa tehdä, mitä huvittaa ja mennä minne huvittaa. Peli vaikuttaa aluksi olevan vuosikausia jäljes-sä samoihin aikoihin julkaistu-ja pelejä, kuten Metal Gear Solidia ja Tomb Raider 3:sta, mutta hetki pelin parissa osoittaa, että juuri vapaan maailman idea tekee pe-listä aikansa uraauurtavan teok-sen. Kaupunkeja on kolme, Liber-ty City, Vice City ja San Andreas, jotka on mallinnettu vastaamaan tekniikan ja tyylin sallimissa ra-joissa New Yorkia, Miamia ja Ka-liforniaa.

Rap-artistin lausuntanopeudella esitetyt ja New Yorkin gangsteris-langia huokuvat tehtävänannot eivät ensimmäisten pelauskerto-jen aikaan 12-vuotiaalle finninaa-malle vielä avautuneet. Perusidea tuli kuitenkin selväksi: riehu, ta-pa ja kaahaa. Pisteitä saa sitä mu-kaa enemmän, mitä härskimmin asiat hoitaa. Esimerkiksi varas-tetulla poliisiautolla jalkakäytä-vällä taapertavan koululaisjonon liiskaamisesta rapsahtaa pisteti-lille suoranainen jättipotti. Tehtä-vien suorittaminen on pelissä ki-vaa, mutta ei pakollista, sillä suo-ritettujen tehtävien määrä antaa kaupungista toiseen siirryttäessä ainoastaan kertoimen riehumalla kartutettuun pistetiliin.

Grand Theft Auto -pelisarja on erinomainen väline aggressioi-den purkuun nostalgian lomas-sa. Eikä ilottelu maksa mitään, sillä kaksi ensimmäistä osaa on ladattavissa ilmaiseksi Rockstar Gamesin kotisivuilta osoitteessa www.rockstargames.com/classics

Ville Ilkkala

Opiskelijoiden video-taidetta EmilissäMuun muassa ynnä muuta sellaista ja niin edelleen

-näyttelyssä on esillä kuvataiteen toisen vuosikurs-sin saavutuksia. Kaksikymmentä kurssilaista vietti elokuussa viikon Seilin saarella, jossa työskennel-tiin ympäri vuorokauden. Perinteisesti spitaalisis-ta ja hulluista tunnettu saari inspiroi opiskelijoita kuvaamaan omanlaisiaan videoteoksia. MUUn MUASSA Ynnä MUUTA SELLAISTA jA nIIn EdELLEEn -VIdEOTAIdEnäYTTELY GALLERIA EMIL (VAnhA KIRjASTOTALO) 4.2.-4.3.

Pintandwefalin levystä näyttelyTammikuussa Pintandwefall julkaisi Time Is Right for Romans, Baby -albumin, joka on yhtyeen ja taide-ryhmän kolmas levy. Albumin ympärille tehdyssä näyttelyssä on esillä kaikkiin levyn kappaleisiin tehdyt musiikkivideot. Ryhmä on tehnyt näytte-lyyn myös maalauksia ja installaatioita.

pInTAndwEfALL-näYTTELY IKUISESSA GALLERIASSA 11.-24.2.2011

Kaksin pureutuu parisuhdepulmiinMaria Björklundin (s. 1970) Kaksin -sarja voitti Ke-min pohjoismaisen sarjakuvakilpailun strippisarjan 1996, ja vuodesta 1997 lähtien se on ilmestynyt eri lehdissä. Arktinen Banaani julkaisi sarjasta albu-min (1998), joka myytiin nopeasti loppuun. Uudes-sa, kovakantisessa Kaksin-teoksessa on mukana joukko vanhoja sarjoja, mutta 180 stripistä kahta kolmasosaa ei ole tätä aiemmin koottu kansien väliin. bjöRKLUnd: KAKSIn, 64 S. ARKTInEn bAnAAnI (2011)

Hyvin paljon kriitikoilta ku-raa niskaansa saanut Tourist on visuaalinen knoppieloku-

va itsevarmasta Elise-vampista (An-gelina Jolie) ja viattomasta Frank-tu-ristista (Johnny Depp), joka joutuu tietämättään pelastustehtäviin. Tosin mikään ei tietenkään ole sitä, miltä ihan aluksi näyttää. Ainakin itse ar-vasin loppuratkaisun vasta noin vii-si minuuttia ennen kuin se paljastet-tiin eli parhaalla mahdollisella hetkel-lä elokuvan nautinnon kannalta.

Tourist on ihan viihdyttävä jännä-ri, joka on rakennettu melkein koko-naan katseiden varaan. Aivan alusta asti katsojan katse ohjataan vain toi-seen pääosanesittäjään. Kun Jolie as-tuu kuvaan, aivan kaikkien tarinan miesten katse seuraa ilmeistä sek-sisymbolia. Kuitenkin kun maailman seksikkäimpien miesten listalla kor-kealle rankattu Depp pääsee mukaan tarinaan, kukaan tarinan naisista tai

miehistä ei meinaa edes huoma-ta häntä. Frank saa jopa kuul-la kommentteja mitäänsa-nomattomasta ulkonäös-tään ja nörttimäisyydes-tään. Tässä on avain elo-kuvan ratkaisuunkin.

Jos Touristilta odot-taa Ohjaaja Florian Henckel von Donners-marckin edeltäjän Mui-den elämän kaltaista poliit-tisuutta ja tarkkanäköi-syyttä, pettyy varmasti. Touristia kannattaa men-nä katsomaan von Don-nersmarckin ensimmäise-nä Hollywood-valtauksena, koska sitä kautta viihteelli-syys on ymmärrettävää.

Hertta-Mari Kaukonen

von Donnersmarkin Hollywood-ohjaus on viihdettä

Saksalaisen kreivi Alexander von Schönburgin suvulla on 500 vuoden historia köyhtymisessä. Tyylikkään köyhäilyn taito on opas niille taloudellisesti epäonnistuneille ihmisille,

jotka haluavat muuttaa rahattomuutensa henkisen pääoman sta-tussymboliksi. Schönburgien tavoin rahattomien aatelissukujen ja muiden silmäätekevien köyhäilijöiden historiaan punottu kir-ja kertoo heidän tarinoitaan onnellisuudesta ilman suunnattomia määriä ylimääräistä rahaa.

Kreivi kertoo myös omakohtaista tarinaansa siitä, kuinka hän hyväpalkkaiselta toimittajanpallilta tipahdettuaan asustaa vuok-ra-asunnossa elättäen perheensä freelance-toimittajan tuloilla. Toimittajille suodut etuisuudet, kuten kutsu maharadžan synty-mäpäiville yksityislentokoneella ja jokaisena vierailupäivänä lah-jaksi saatu Rolex tuntuvat kuitenkin auttavan kreiviä hänen joka-päiväisessä kituuttamisessaan.

Kirjassa von Schönburg käy systemaattisesti läpi erilaisia mo-dernin elämän suomia kalliita ylellisyyksiä ja vertaa niitä histori-an tai nykypäivän tyylikkäisiin köyhäilijöihin, jotka pärjäävät ai-van hyvin ilmankin. Oman osansa saa erityisesti rucola, joka en-nen muotielintarvikkeeksi lanseeraustaan tunnettiin kaikkien hyljeksimänä sinappikaalina.

Kirja on miellyttävä hengennostattaja, mikäli omasta pussista ei löydy rahaa luksusautoihin, suuriin asuntoihin ja kalliisiin ravin-toloihin. Sosiaaliavustusten varassa elävän ja roskiksista lounaan-sa dyykkaavan elämäntapahipin ei kuitenkaan kannata kirjaa ava-ta, sillä kreivi tekee selväksi, milloin ihminen on sopivan köyhä. Monet ovat köyhempiä.

Ville Ilkkala

Rahattomien aatelisten köyhyys on erilaista

22 Aviisi 4.2.2011

NÄIN SEN NÄEN

Vietitkö tipattomantammikuun?

Lähetä MIeLIPIDekIrjoItuksesI osoItteeseen [email protected] otsIkoLLa MiELiPiDE. kIrjoItuksen MaksIMIPItuus on noIn 2 000 MerkkIä.

Mielipiteet [email protected]

nuori nainen on riski Valta on nuorten käsissä

taloutta ei tasapainoteta opiskeluaikoja lyhentämällä

Suomalaisten äänestysinto on alimmillaan kuin aikoihin, osaa kertoa Suomen Gallupin

tutkimus. Ja mikäs ihme tuo, poliit-tista kähmimistä, hyvävelikauppaa ja härskejä lainrikkomuksia voi syys-täkin pitää turhauttavana. Poliitii-kan uskottavuuden rappio mahdol-listaa kaksi polkua: Nukkuvien puo-lueen vaalivoitto tai sisuuntuminen uurnille.

Äänestämättä jättäminen tarkoit-taa sitä, että porvarihallitus jatkuu, sillä jokainen sohvaperuna luovut-taa automaattisesti äänensä oikeistol-le - vaurastuloiset eivät jätä nimittäin äänestämättä.

Toinen suunta on aito halu muut-taa Suomi-nimisen maapläntin yh-teiskunnallista suuntaa. Suuntaa oli-si mukava muuttaa, sillä nykyinen moodi on omiaan lisäämään pienitu-loisten määrää. Matkaamme kohti ta-saverovaltiota - samaan aikaan, kun kunnat on pakotettu nostamaan kun-nallisprosenttia, joka on kaikille sa-ma, progressiivisten (tulojen mukaan määräytyvien) verojen vaikutusta on mitätöity urakalla. Kulutusveroja (ta-saveroja) on sen sijaan paisutettu ja tämä tuntuu nimenomaan pienitu-loisten kukkaroissa.

Suomen Gallupin tutkimukses-sa on kuitenkin eräs mielenkiintoi-

nen seikka. Näyttää siltä, että ni-menomaan nuoret ovat valitsemassa suunnanmuutoksen. Nuoret ovat ai-noa ryhmä, jonka keskuudessa täysin varmasti äänestävien määrä on nous-sut viime vaaleista ja nousua on yli 10 prosenttia.

Läpi historian suuret muutokset ovat lähteneet nuorison liikehdinnäs-tä. Nykynuoriso on kyllästynyt epä-oikeudenmukaisuuteen perustuvaan yhteiskuntaamme. Valta on niillä, jot-ka äänestävät. Täten valta on yhä enemmän nuorison käsissä. On aika nuorten vallankumouksen. On aika kääntää nokkaa kohti oikeudenmu-kaisempaa Suomea.

Joonas Lepistö

Suomi on monella mittarilla maailman paras maa. Meillä on kuitenkin vielä paljon korjatta-

vaa esimerkiksi vanhemmuuden kus-tannusten jakamisessa vanhempien työnantajien kesken. Nyt työnanta-jalle on lähtökohtaisesti taloudellises-ti suurempi riski palkata nuori nai-nen kuin mies. Tämä on omiaan pön-kittämään epätasa-arvoisia mahdolli-suuksia työmarkkinoilla. On kaikki-en etu, että työnantaja voi palkata pä-tevimmän ja osaavimman hakijan su-kupuolesta riippumatta.

Tällä hetkellä vanhemmuuden kustannukset lankeavat lähes yk-sinomaan äidin työnantajan harteil-le. Tämä vaikuttaa naisvaltaisten alo-jen työllistämismahdollisuuksiin ja palkanmaksukykyyn sekä kielteises-ti nuorten naisten mahdollisuuksiin löytää vakituista työpaikkaa. Työn-antajat ymmärrettävästi pyrkivät välttämään kustannuksia, joita ai-heutuu työntekijöiden perhe- ja hoi-tovapaista. Raskaimpana kustannus-taakka kohdistuu pieniin ja keskisuu-riin yrityksiin, jotka vastaavat enem-mistöstä yksityisen sektorin työpai-koista.

Perhe-elämän vaiheisiin liittyvän sosiaaliturvan kustannukset, kuten perhevapaiden kustannukset ja lap-sen sairastumisesta johtuvat poissa-

olot, on siirrettävä kokonaan valtiolle ja rahoitettava kaikkien työntekijöi-den palkan sivukuluista. Näin pois-tetaan työnantajalta vanhemmuudes-ta aiheutuva yllättävän kustannusris-ki. Tällöin työntekijän sukupuoli tai ikä ei enää vaikuttaisi merkittävällä tavalla työllistymiseen. Lisäksi nais-valtaisilla aloilla olisi mahdollisuus nousta palkkakuopasta.

Yleensä kavahdan aina, kun yhä uusia vastuita halutaan ulkoistaa val-tion maksettavaksi. Tässä tapaukses-sa se kuitenkin on paikallaan ja luo ai-toa mahdollisuuksien tasa-arvoa pär-jätä omalla työllä tai työllistää suku-puolesta riippumatta.

Vanhemmuuden kustannusten kat-taminen kaikkien työntekijöiden pal-kan sivukuluista keräämällä kohte-lee yrityksiä tasavertaisesti, sillä net-tokustannukset keskittyisivät työvoi-maintensiivisille aloille suorassa suh-teessa työntekijämäärään. Tämä kan-nustaa myös pienempiä yrityksiä uu-sien työntekijöiden palkkaamiseen matalammalla riskillä, millä on selke-ästi työllisyyttä lisäävä ja yrittäjyyttä tukeva vaikutus.

Uudistus vanhemmuuden kustan-nusten jakamisesta on viimein kirjat-tava hallitusohjelmaan ja toteutettava alkavalla vaalikaudella.

Sofia Vikman

Suomessa elää sitkeä harha-luulo korkeakouluopiske-lijoiden ylipitkistä opinto-ajoista. Tämä kävi hyvin il-mi Yle Uutisten 5.1.2011 jul-

kaisemasta kyselystä, jossa suosituim-maksi valtiontalouden tasapainotta-misen keinoksi nousi työurien piden-täminen opiskeluaikoja rajaamalla. Todellisuus ei kuitenkaan ole niin ka-ru kuin annetaan ymmärtää.

Vastoin yleistä kuvitelmaa opinto-ajat eivät Suomessa ole erityisen pit-kiä, etenkin kun huomioidaan, et-tä Suomen yliopistoissa miltei kaik-ki suorittavat ylemmän korkeakoulu-tutkinnon. Pohjoismaisessa vertailus-sa suomalaisopiskelijat valmistuvat nopeasti, edullisesti ja hyvin työelä-mävalmiuksin. Syy monia muita mai-ta korkempaan valmistumisikään ei

ole opiskeluajoissa, vaan opintojen aloittamis-ta edeltävissä lukui-sista välivuosissa. Jos opinnot aloittaa 22-vuotiaana, ei sa-man ikäisenä voi ol-la maisteri.

syy välivuosiin ei yleen-sä ole nuorissa. Niin kau-an kuin koulutuspaikan va-lintaan ei tarjota riittävää ohjausta ja koulutukseen hakeudutaan hataran tiedon ja mielikuvien varassa, monet nuoret tuhlaavat hakukoerumbaan vuosia elämästään. Aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneet ja alaa vaihtavat nuoret muodostavat kym-menien tuhansien hakijoiden suman, joka ylikuormittaa hakukohteet pa-

kottaen monet vastentahtoi-siin välivuosiin.

Nykyinen pintapuoli-nen ja tarkoitushakui-nen opintoaikakeskus-telu jättää nämä tekijät täysin huomiotta. Pa-rempi asioihin pereh-

tyminen esim. OECD:n Education at a Glance -ra-

porttien kautta paljastaisi myös, että useissa matalamman

valmistumisiän maissa valtaosa vas-tavalmistuneista joutuu oman alan-sa töiden sijasta tekemään sekalaisia töitä ja harjoitteluja useitakin vuosia. Suomessa samanlainen jakso ajoit-tuu jo opintoja edeltävälle ajalle sekä niiden varrelle ja monet opiskelijois-ta työllistyvät omalle alalleen jo ennen valmistumistaan.

Kaikki tämä huomioon ottaen tuntuu hullulta, kuinka paljon energiaa opin-toaikakeskusteluun tuhlataan, kun samaan aikaan nuorisotyöttömyys hipoo pilviä. Työurat eivät pitene, el-lei valmistuville opiskelijoille ole työ-paikkoja. Valmistumisen kiirehtimi-nen ei niitä luo, vaan lähinnä kasvat-taa työttömien joukkoa entisestään. Työtön maisteri tulee yhteiskunnal-le huomattavasti opiskelijaa kalliim-maksi.

Leena Pihlajamäki, Helsingin

yliopiston ylioppilaskuntaIlkka Tiensuu, Tampereen yliopiston

ylioppilaskuntaJoonatan Virtanen, Jyväskylän

yliopiston ylioppilaskunta

Mitä mieltä sinä olet? Onko näin? Pitäisikö opintoaikoja

lyhe

ntää

? Mill

ä t

avalla?

Kommentoi

www.aviisi.fi

[email protected]

koMMentoI WWW.aviisi.fi Aviisi 4.2.2011 23

VERKKOKAUPPA Suomessa käytetään vuodessa jo 10 miljardia euroa nettiostoksiin, kertoo HS.fi.

Keskustelu käy kuumana osoitteessa www.aviisi.fi – käy sinäkin!

Haluanpa sanoa Kulmahuone ihan naamat

Fia Fager-Pintilä, 21, suomen kieli

En viettänyt. Ei ollut mitään tarkoitustakaan, joten en

rikkonut lupauksia.

Juuso Määttänen, 20, tiedotusoppi

En viettänyt. Ihan normaalisti meni viinaa.

Emma Tiusanen, 19, psykologia

En. Ei ollut syytä, miksi olisin viettänyt.

Joel Linnainmäki, 20, kansainvälinen politiikka

Minulla on oikeastaan aina tipaton kuukausi.

Sakari Ilomäki, 20, sosiaalipsykologia

En. Käytän verrattain vähän alkoholia, joten en halua tehdä siitä tabua

itselleni.

Toivetynnyri?

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Ylioppilaskunnat ovat innostuneet eduskuntavaalivaikuttamisesta. Sii-tä tulee vaalikeväinä niiden päätehtä-

vä, ja kaikki ajavat erikseen ja SYL:on ohi omia tavoitteitaan. Ehkä tämä on hyvä, kos-ka SYL on perinteisesti niin kiltti. Sen hal-litusohjelmatavoitteet on kerätty kivaan ko-koomuksensiniseen vihkoseen, jonka kul-massa keikkuu pikkulintu puolueen tapaan. Lärpäkkeen sivuissa on vähän lietteenvihre-ää. Paljastaako tämä visuaalinen viesti jotain SYL:on vaikuttamistaktiikasta?

Opiskelijoita ei katsota relevantiksi äänes-täjäryhmäksi, koska opiskelijuus on väliai-kaista eikä kenenkään identiteetti perustu siihen (paitsi ehkä ylioppilaskunta-aktiivi-en). Ja onhan EI-liikettä jo huijattukin. Vii-meksi opintotukiuudistukseen saatiin opis-kelijat mukaan, kun luvattiin tukeen paran-nuksia, jotka jätettiin pois ja otettiin huo-nonnukset käyttöön. Alli haluaisi tietää, mi-tä työryhmässä oikein tapahtui.

Jos ylioppilaskunnat haluaisivat olla hyö-dyllisiä, niin katsoisivat vaikka, että heidän yliopistoillaan saa äänestää ja mainostaa eh-dokkaita. Näin opiskelijoiden äänestysak-tiivisuus ehkä nousisi. Toisaalta eduskun-tavaalivaikuttaminen on myös tekosyy saa-da pikkupolitikoida ja unohtaa tällaiset pai-kalliset rutiinitehtävät. Sen Alli vielä tajuaa, että joku jättää edarivaaleissa äänestämättä, mutta ei eduskuntavaaleissa.

Vietitkö tipattomantammikuun?

Toivon, että Atalpan uudistusta tehtäes-sä on käytetty viisautta. Toivottavasti sinne tulee kuntosali sellaista tarvitse-

ville, mutta myös kunnollinen voimailusali.

Miika Johansson, 23, yrityksen hallinto

Yhteisen hyvän puolesta vapaasta tahdostaan aher-tava toimija saattaa ajoittain kohdata vaikeuksia etsiessään järjellisiä perusteita näennäishyödylli-selle toiminnalleen. Ainejärjestösitsien jälkiä aa-muvarhain siivotessa tai paikallislehteä yliopis-

tolla varainhankintamielessä jakaessa ovat järkiperusteet itsensä vakuuttamiseksi vähissä. Kollektiivisen ilon tuotta-minen on epätoivon hetkellä huono motivaattori.

Toiminnan järjenvastaisesta luonteesta huolimatta huo-mattavan moni suomalainen osallistuu jonkin muotoiseen vapaaehtoistyöhön eri järjestöissä, seuroissa ja pienemmis-sä kerhoissa. Yliopistomaailmakin näyttäisi varsin erilaisel-ta ilman vapaaehtoisten monenkirjavaa joukkoa. Tapahtu-matarjonta kuihtuisi lähelle olematonta ilman ainejärjestö-toimijoiden aktiivista panosta. Yliopistokahviloissa ei tar-joiltaisi reilun kaupan tuotteita eikä opiskelijoiden etuja val-vottaisi läheskään samassa mittakaavassa kuin nykyisin.

vapaaehtoisuuteen pohjaava toiminta – oli se sitten yleis-tä maailmanparannusta tai tapahtumajärjestämistä ainejär-jestöissä – perustuu vahvasti olettamukseen ihmisten val-miudesta tehdä järjettömiltä ja kohtuuttomiltakin vaikutta-via tekoja silkasta halusta tuottaa hyvää muille kanssaihmi-sille. Jos tämän kaltaista käyttäytymistä aletaan pitää itses-täänselvyytenä, ollaan vaarallisella polulla. Hyvä mieli ja fa-cebook-kavereiden lisääntyvä määrä riittävät kannustimik-si vain tiettyyn pisteeseen saakka.

Maksutonta työvoimaa hyödynnettäessä unohtuu lii-an helposti sen arvostus ja merkitys järjestön toiminnalle. Palkintona hyvästä työstä on parhaimmillaankin lämmin-tä kättä ja kiitoskortti joulupostin seassa. Palkatta tehty työ saa aivan eri merkityksen, jos siitä saa tunnustusta muu-tenkin kuin todistuksen kautta työn päätyttyä. Palkinnon ei tarvitse olla rahallisesti arvokasta, kunhan se kertoo vas-taanottajalleen, että hänen henkilökohtainen työpanoksen-sa on huomioitu. Pelkkä kiitoskin voi riittää, kunhan se ei tarkoita kasvotonta viestiä kortin tai säh-köpostiviestin muodossa.

vuosi 2011 on Euroopan unio-nissa vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Yksi sen ta-voitteista on nostaa vapaa-ehtoistyön arvostusta ja kiittää ihmisiä, jotka tar-joavat aikaansa ja osaa-mistaan toiminnalle. Nä-kyvyydestään huolimat-ta vapaaehtoistyö jää vaille ansaitsemaansa arvostusta. Nyt on oiva tilaisuus huomioida heitä, jotka tekevät elämästäm-me monin tavoin rikkaam-paa – ja vieläpä ihan omasta tahdostaan.

Kiitetään siis kaikkia vapaa-ehtoisia, kun heitä tavataan!

Laura Markkanen

kIrjoIttaja on

taMyn

haLLItuksen

jäsen

Anna arvoavapaaehtoiselle!

Hallituksen päätöksetHALLITUS 4/TILIKAUSI 2011 27. tammikuuta 2011

- teki opiskelijaedustajien valintaohjesääntöä täydentä-vän vuotuispäätöksen hakukuulutusten ja -ilmoitusten laatimisesta sekä hakuajan jatkamisesta muutetun liitteen mukaisesti.

- päätti esittää edustajistolle, että se päättää, että Tamy sitoutuu ylioppilaskuntia koskevien Reilun kaupan kritee-rien noudattamiseen.

- teki esityksen Tamyn perustulolinjauksiksi edustajistolle vietäväksi.

- avasi hakuilmoituksen mukaisesti harjoittelijan paikka ympäristösektorille. Hakuaika päättyy 11.2.2011 klo 16.

- päätti nimetä toiminta-avustustyöryhmään seuraavat henkilöt: Veera Ikkelä, Saara Paavola, Tessa Tuukkanen-Salovesi ja Maria Martti.

- hyväksyi toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitel-man vuodelle 2011.

- päätti tehdä esityksen edustajistolle keskusvaalilau-takunnan jäseniksi valittavista kuudesta henkilöstä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Esitys

kokoonpanosta tehdään hallituksen kokouksessa 3.2. ja se tuodaan edustajiston kokoukseen.

- Päätti tehdä esityksen edustajistolle Tampereen ylioppi-lastalosäätiön valtuuskuntaan nimitettävistä jäsenistä. Esitys kokoonpanosta tehdään hallituksen kokouksessa 3.2. ja se tuodaan edustajiston kokoukseen.

- Päätti tehdä esityksen edustajistolle TOAS:n valtuus-kuntaan nimettävistä jäsenistä. Esitys kokoonpanosta tehdään hallituksen kokouksessa 3.2. ja se tuodaan edus-tajiston kokoukseen.

- päätti myöntää kv- sihteeri Jutilalle 4 kk kokemuslisiä- päättää valita Samuli Huttusen Tamyn siviilipalvelusmie-heksi elokuusta 2011 lähtien.

- päätti jättää Kaukosen palkatonta vapaata koskevan asian pöydälle.

HALLITUS 3/TILIKAUSI 2011 20. tammikuuta 2011

- valitsi Tiina Heikkilän Tamyn edustajana koulutusuudis-tusprojektin johtoryhmään.

- teki esityksen edustajistolle Riku Stengårdin valitsemi-

sesta varajäseneksi yliopistokollegioon, mikäli yliopisto-kollegio myöntää Eerik Mantereelle eron tehtävästä.

- avasi haun valtakunnallisen kehy-viikon koordinaattorin paikkaan. Haku astuu voimaan heti ja päättyy 3.2. kello 16.

- vahvisti ainejärjestöluettelon liitteen mukaisesti.- epäsi AEGEE-Tampereen yhdistysaseman ja vahvisti harrasteyhdistysluettelon liitteen mukaisesti.

- varasi 650 euroa järjestösektorin käyttövaroista talous-koulutuksen järjestämiseen.

- päätti muistaa Svenska Handelshögskolans Studentkåria kortilla vuosijuhlan johdosta

- päätti Laura Markkasen ja Veera Ikkelän lähettämisestä AYYn vuosijuhliin Tamyn edustajina.

- päätti kriteerit koulutuspoliittisen sihteerin sijaiselle ja avasi haun koulutuspoliittisen sihteerin sijaisen tehtä-vään liitteen mukaisesti. Hakuaika päättyy 4.2. kello 16.

- palautti ylioppilaskunnan jäsenyyskriteereitä koskevan asian valmisteluun.

- päätti, että Tamyn mandaatilla TOASin rakennustoimi-kuntaan valitaan Hoffrén ja Rajala.

Aviisi harrastaa kulttuu-YLIOPPILASKUNTAKAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamy palvelee verkossa www.tamy.fi

Kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Henna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Tea Hoffren, sopo-sihteeri, 050 - 36 12 846Johanna Roihuvuo, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847

HallitusIlkka Tiensuu, pj, 050 - 36 12 845Gritten Naams, 045 - 77 50 5212Jouni Markkanen, 045 - 77 50 5213Laura Markkanen, 045 - 77 50 5215

Veera Ikkelä, 045 - 77 50 5214Veera Kaleva, 044 - 36 10 213Pieta Hyvärinen, 045 - 77 50 5210Tiina Heikkilä, 045 - 77 50 5211

PalvelutLainopillinen neuvonta, 044-36 10 300

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta kolme.

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15

Tamy hakee...

KAHTA KÄÄNTÄJÄHARJOITTELIJAA vuodelle 2011

Kääntäjäharjoittelijan tehtävänkuvaan kuuluvat ylioppilaskunnan kaksikielisyyden tukeminen, käännöstehtävät suomesta englantiin, dokumenttipohjien ja materiaalien suunnittelu, vieraskielisessä tie-dotuksessa avustaminen, edustajiston ja hallituksen kaksikielisyyt-tä tukevat toimet sekä muut viestinnälliset tehtävät. Harjoittelu kestää pääsääntöisesti kolme kuukautta.

Kevät–kesälle painottuvan harjoittelujakson ajankohtaa voidaan sovittaa opiskelijan tarpeiden mukaan maalis–heinäkuulle 2011. Harjoittelijan työtehtäviin lukeutuvat ylioppilaskunnan keskeisten dokumenttien ja kirjallisen materiaalin kääntäminen suomesta eng-lantiin, ylioppilaskunnan verkkosivujen käännöksien suunnittelu ja laatiminen, ylioppilaskunnan tapahtumien englanninkielinen tie-dottaminen sekä muut harjoittelijalle osoitetut tehtävät. Syksylle painottuvan harjoittelujakson ajankohtaa voidaan sovittaa opiskelijan tarpeiden mukaan elo–joulukuulle 2011. Harjoittelijan työtehtäviin lukeutuvat ylioppilaskunnan keskeisten dokumenttien ja kirjallisen materiaalin kääntäminen suomesta englantiin, ylioppi-laskunnan kalenterin toimittaminen kaksikieliseksi, ylioppilaskun-nan vaalien ja tapahtumien englanninkielinen tiedottaminen sekä muut harjoittelijalle osoitetut tehtävät.

Tarjoamme harjoittelijalle suunnitelmallisen työnohjauksen, työ-tilan, kiinnostavia ja monipuolisia työtehtäviä, nuorekkaan ja inspiroivan työympäristön sekä kokemusta vaikuttamistyöstä ja edunvalvonnasta. Odotamme hakijoilta kieli- tai käännöstietei-den opintoja, englannin ja suomen kielen erinomaista hallintaa, käännöskokemusta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Lisäksi hakijan eduksi luetaan kokemus auktorisoidusta kääntämisestä, tiedotus- ja viestintätehtävistä, verkkosivujen päivittämisestä se-kä dokumentoinnista.

Ylioppilaskunta vastaa harjoittelijan palkkauksesta yhden kuukau-den osalta. Edellytämme muuta rahoitusta kahdelle kuukaudelle. Harjoittelijalle maksetaan korvausta 1071 € kuukaudessa. Harjoit-telu kesto on kolme kuukautta, ja sitä on mahdollista pidentää tar-vittaessa. 30 tunnin viikkotyöaika on joustava ja osittainen etätyö mahdollista. Haku päättyy 17.2. klo 16.00. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluihin, jotka järjestetään viikolla kahdeksan. Harjoittelu alkaa sopimuksen mukaan.

Hakemukset tulee lähettää otsikolla ”Kääntäjäharjoittelija” sähkö-postitse osoitteeseen [email protected].

Lisätietoja voi kysyä Tamyn kv-sihteeriltä Varpu Jutilalta ([email protected], 050-361 2849) tai Tamyn hallituksen kv-vastaavalta Gritten Naamsilta ([email protected], 045-7750 5212).

24 Aviisi 4.2.2011

Tapahtuu JÄRJESTÖSIHTEERI kERToo, mITÄ ylIoppIlaSkunnaSSa TapaHTuu.

lÄHETÄ TapaHTumaTIEToSI oTsikolla puffi oSoITTEESEEn jarjesTosiHTeeri @Tamy.fi. aInoaSTaan opISkElIJaToImInTaan lIITTyvÄT mEnovInkIT JulkaISTaan. avIISI pIdÄTTÄÄ oIkEudEn muuTokSIIn.

Veripalvelu järjestää veren-luovutuksen 23.2. klo 11–16 yliopistolla. Paikkana Päätalon juhlasalin yläaula. Kaikki jotka haluavat auttaa, käsi alas!

YTHS:n ja Tamyn suositut Vapaaillat jatkuvat. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.tamy.fi/vapaailta.

Seta, YTHS, Tampereen seu-rakuntien oppilastyö ja Tamy järjestävät 10.2. klo 18–20 kes-kustelutilaisuuden ”2000-luvun kaapit – kuinka ulos heteronor-matiivisuudesta?” Ravintola Telakan yläkerrassa. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Tampereen Pohjola-Nordenin Nuoret ry:n sääntömäräinen vuosikokous 15.2.2011 klo. 18.00 Telakalla (Tullikamarinaukio 3).

Tervetuloa myös kaikki Tapnun toiminnasta kiinnostuneet!

Patina ry:n kevätkokousPatina ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keski-viikkona 16.2. klo 14.00 Pinni A:n ainejärjestötilan kokous-huoneessa. Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Terveisin: Patinan hallitus.

edustajiston terveiset

Kevään edustajistotyö on jo pyörähtänyt käyntiin puheenjohtajien osalta, mutta ensimmäistä eda-rin kokousta saadaan odottaa vielä keskiviikkoon 9. 2. saakka. Puheenjohtajiston kanssa olemme suunnitelleet kevään työtä ja aikatauluja.Vuoden ensimmäisiä asioita tulevat olemaan muun muassa luottamushenkilöiden valinnat TOAS:n ja Yo-talosäätiön valtuuskuntiin.Kuluva vuosi on myös edustajistovaalivuosi. Puheenjohtajiston erityinen toive olisikin, että

seuraisitte aktiivisesti edustajiston toimintaa ja miettisitte, olisiko se mahdollisesti myös teidän juttunne. Jokainen Tamyn jäsen on erittäin tervetullut seuraamaan kokouksia ja kyselemään asioista kaikilta edustajiston jäseniltä. Tästä yksi työntäyteinen vuosi taas alkaa!

Antti Hiitti, edustajiston varapuheenjohtaja

Onko Aviisi unohtanut jotain?

Kaikki läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä.

kommEnToI WWW.aViisi.fi Aviisi 4.2.2011 25

Uutta virtaa elämään!VOIMALA-messu pe 11.2. Tuomiokirkossa klo 19

Tervetuloa kokemaan yhteyttä Kaikkivaltiaan sekä toistensa kanssa rukouksessa, ylistyksessä ja ehtoollisessa.

Jos omistat, ota Raamattu mukaan. Messun jälkeen iltapalajatkot.Voimala-messut joka kuukauden toisena perjantaina: 11.3., 8.4. ja 13.5.

UusiVerso nuorten aikuisten seurakunta, Kansan Raamattuseura, Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 04.02. My Super Sweet 30! Disgruntled former sheep, The Huligans. 5 e Ei Vip!

La 05.02. Naurunpaikka 957 Stand up -klubi JP Kangas, Zaani, Jason Rouse. Ovet klo 18.00, show klo 19.00. 12 e*

La 05.02. TreSeta: LEIMARIT klo 22-04. 5 e / 3 e Ei Vip!

Ke 09.02. Anger Cell, Survivors Zero 6 e Ei Vip!

To 10.02. An Electropop Thursday with... Idiomatic, Your Brilliant Plan, Original Heteroes 5 e Ei Vip!

Pe 11.02. Fuzz-A-Lot: Consciousness Removal Project, Radar, 5 e / 4 e (opiskeijakortilla)

La 12.02. Off The Hook Dj Ionik (Kojak Giant Sounds, Traveller Records), Plauge Dj:t klo 23-04. 5 e / 3 e (opiskelijakortilla)

Ti 15.02. Synapsi-klubin synkkä ystävänpäivä Combichrist (NOR/USA). Mortiis (NOR). 19 e (ennakko Nitro Babe Otavalank. 9) Ei Vip!

Ke 16.02. Yksityistilaisuus

To 17.02. Murhat kiertue 2011 Ajattara, Scalping Screen. 10 e / 8 e (ennakko Tiketti) Ei Vip!

Pe 18.02. Happoradio 15 e / 13 e*

La 19.02. Bigpop Special: T-Klubi Grand Opening Live: Risto, Radical Ninja Dj:t Sami & Riku, Ovet klo 21,show klo 22 alkaen. 7 e / 5 e (klo 24 jälkeen) / 4 e (Tamyn jäs. Ennakko Juvenes kirjakauppa)

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, ja viikolla 20–02. Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

K15FUN AS HELL!

Lippumyymälä (03) 2160 500 (ma-pe 9-19, la 11-19)Lippupiste 0600 900 900 (1,79€/min+pvm)

www.tampereenteatteri.fi

Ben

Elto

n

Peru

slipu

t 24

€, o

piske

lijat

15 €

Viimeiset esitykset Frenckell-näyttämöllä

11.2. klo 19/26.2. klo 19/15.3. klo 19/25.3. klo 19/

2.4. klo 19

”Snoopi Sirenin ohjauson melkoista tykitystä”

HÄMEEN SANOMAT, Katri Kekäläinen

Tämä on nähtävä!

Onko Aviisi unohtanut jotain?Kerro uutisvinkki! Mistä aihees-ta haluaisit lukea? Mitä olemme käsitelleet liian väärin tai vähän?

050 - 36 12 853 [email protected]

26 Aviisi 4.2.2011

Suomi aloittelijoille Vaikea paikka


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Malawin hallitus aikoo kieltää julkisen piereskelyn. Kiellettyä on myös kaksintaisteluun haastaminen ja oikaiseminen hautausmaan läpi.VAIHDE VAPAALLEAUTS, VÄÄRÄ TYYPPI! Ihan väärän osoitteeseen lähetettyjä tekstiviestejä: www.hupsista.fi


yttä

ä? M

itä

pitä

isi m

uuttaa?

Munamieheys uhkaa niveliäTyöterveyden professori on huolissaan munamiehen nivelistä. Hän kertoo, että kyykkyasento rasittaa koko kehoa.

VERNA LEINONEN, tEkstI

Putous-sketsiohjelmasta tu-tun Munamiehen asento voi olla vaarallinen, jos sii-nä on pitkään. Työtervey-den professorin Clas-Hå-

kan Nygårdin mukaan munamieheys on verrattavissa sirkustaiteilijan työ-hön.

”Asento rasittaa anatomisesti kaik-kia niveliä”, Nygård toteaa. ”Työasen-toja on monenlaisia, mutta tuo on kyl-lä rankimmasta päästä.”

Myös Munamiestä esittävä näytte-lijä Riku Nieminen kertoo roolin ole-van erittäin fyysinen.

”Kyllä siinä hiki tulee”, Nieminen sa-noo puhelimessa.

Munamies kulkee kyykkyasennos-sa. Asennossa jalat joutuvat koville, ja myös keuhkot painuvat hieman ka-saan.

”Täytyy olla notkeat nivelet, jotta pystyy kulkemaan tuollaisessa asen-nossa. Lisäksi tarvitaan tasapainoa. Kyllä se työstä käy,” professori Nygård päivittelee.

Hänen mukaansa Munamiehen asennossa energiankulutus on huip-puluokkaa.

Tässä mielessä munamieheydes-tä voisi siis olla apua yhä pahenevaan ylipaino-ongelmaan. Tosin haittavai-kutuksena on nivelten joutuminen ko-ville.

Nieminen kertoo, että aluksi työasen-to Munamiehenä sai paikat kipeyty-mään ja jalat maitohapoille, mutta nyt menee jo helpommin.

”Kroppa tottuu kaikkeen”, näytteli-jä naurahtaa.

Nieminen laskee viettävänsä kaikki harjoitukset mukaan laskettuina noin puoli tuntia viikossa Munamiehenä.

”Kyllä nousen aina pystyyn, kun voin.”

Nieminen ei kuitenkaan usko mu-namieheyden parantaneen hänen li-haskuntoaan tai notkeuttaneen häntä.

”Neljä viikkoa sitten saatoin olla vet-reämmässä kunnossa. En ole tehnyt mitään lihashuoltotyötä tänä aikana”, hän tuumaa.

Vuoden sketsihahmo -kilpailun toi-sessa viikkoesityksessä Munamies hyppäsi narua ja vielä pyöri ympäri hyppiessään.

Nygårdin mukaan Munamiehen koordinaation on oltava huippuluok-kaa, jotta moinen onnistuu.

”Jos ajattelee fyysisesti, niin ei ole kyllä mikään turha mies”, Nygård sa-noo.

Nieminen kertoo, että naruhyppelyä piti harjoitella jonkin verran.

”Kun sain idean naruhyppelystä, mi-nun piti ensin testata, onnistuuko se käytännössä, ja sitten vielä treenata, ettei suorassa lähetyksessä tule stip-luja.”

”Sinä lauantaina otti kyllä koville”Niveliään mies kuitenkin osasi sääs-

tää erityistekniikan avulla.”Käytän jänteiden ja nivelten jousto-

voimaa, eli kun tulen alas, en käytä li-haksia ennen kuin nivelet ovat jousta-neet”, Nieminen sanoo.

Munamies ei ole kova jätkä vain fyy-sisesti vaan myös henkisesti. Ennak-kosuosikin paineet eivät hetkauta Nie-mistä.

”Noo, en edelleenkään kommentoi kilpailua, koska tulos on toissijainen. Tarkoitus on tehdä viihdyttävää ohjel-maa.”

Putouksen jälkeen Munamies voi harkita uraa täydellisenä kilpaurhei-lijana.

PutOus LAuANtAIsIN

MtV3:LtA klo 19.30.

135 000 kannustajaa!

Munamiehen Facebook-faniryhmässä on jo 135 000 jäsentä. Yhteisöön on linkitetty myös kuvia muun muassa munamies-lumiukosta ja munamies-amigrumista. Amigrumi on japanilai-nen käsityölaji, jossa tehdään pieniä neulottuja nukkeja.

Näin munamiestä kannustetaan:

”Onnee kilpailuun!! ♥♥♥ Oot paras sketsi-hahmo mitä ikin ollaa nähty! ♥♥♥ Ja jos putoot, kuolen suruun varmasti!!”

”Tyttäreni 6 vuotta toivoo että äiti saisi oman munamiehen ;)”

”Milloinkohan tulee myyntiin Muna-mies pehmolelut :D ? Meinaa olisin niiiiin ostamassa sellaisen...”

”Nimenomaan söpöys, herttaisuus ja kiltteys ovat Munamiehen valtteja tässä paskassa maailmassa.”

”--me saamme osaksemme lähes päi-vittäin epäystävällisyyttä, töykeyttä ja välinpitämättömyyttä. Näemme kaikenlaista ikävää ja kuulemme kauheista asioista. Sitten tulee herttai-nen pieni Munamies ja voitelee sielun haavoja. Hän antaa jälleen uskoa ih-misen... tai munan hyvyyteen. Ei ihme, että hän on niin suosittu ♥ ”

Jos ajattelee fyysisesti, niin hän ei ole kyllä mikään turha mies.”

Clas-Håkan Nygård

kOMMENtOI WWW.AVIISI.FI Aviisi 4.2.2011 27

Otso Höglund

Haluaisin nähdä Guggenheim-museossa vanhaa, hy-vää taidetta. Siellä voisi olla esillä esimerkiksi töitä, jot-ka nykyään ovat Ateneumin ja muiden museoiden va-rastoissa.

Maija Lindroos, 79, esittää toivomuksen HS:ssa 22. tammikuuta.

Pannaan Kiasma matalaksi ja rakennetaan Guggen-heim sen paikalle. Kiasma on kauhea rumilus, ja se vuotaa vettä. Se, mitä Kiasmassa on esillä, ei ole mi-nun silmissäni taidetta. Me olemme niin vanhoja, että meillä on radikaaleja mielipiteitä.

Pertti Lindroos, 75, esittää radikaaleja mielipiteitä HS:ssa 22. tammikuuta.

Seuraavaa voi kukaan tuskin vastustaa: Guggenheim perustetaan Eduskuntataloon, ja sinne siirretään Suo-men Pankin taidekokoelma. Kansanedustajien mää-rä vähennetään puoleen, ja he saavat hoitaa museon narikkaa ja plankata kävijöiden kengät. Rahina toimii Gallen-Kallela-Sirén.

HS:n kulttuuritoimituksen esimies Saska Saarikoski ehdottaa sellaistaGuggenheim-museota, joka kelpaa

kansalle 25. tammikuuta.

“Sarjakuvat ovat nuorisorikollisuuden osatekijä”, Aviisi muisteli vuoden 1954 Yhdysvaltain senaatin nuorisori-kollisuuskomiteaa helmikuussa 1991.

In the heat of ´91

Vieraisiin pöytiin

Otso Höglund

Malawin hallitus aikoo kieltää julkisen piereskelyn. Kiellettyä on myös kaksintaisteluun haastaminen ja oikaiseminen hautausmaan läpi.

STATUSMOKAT “McDonaldsista Applen Mac?” ja muita Facebook-mokia: www.feissarimokat.com

Munamieheys uhkaa niveliäTyöterveyden professori on huolissaan munamiehen nivelistä. Hän kertoo, että kyykkyasento rasittaa koko kehoa.

Munamies ilmoittaa olevansa ammatiltaan patsastaitelija, vaikka hänen työnsä käy sirkuksesta.

kuV

A: M

tV3

lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

JoUko JokINEN on Aamulehden vastaava päätoimittaja

WWW.AVIISI.FI

Maailma monimut-kaistuu, pienenee ja nopeutuu. Tie-don ja informaati-on määrä räjähtää.

Miten tästä selviämme?Vain journalismi voi meitä auttaa.

Tai ei pelkästään journalismi vaan yleensä hyvä ja tärkeä sisältö.

Verkko, mobiili ja sosiaalinen media ovat demokratisoineet ja henkilökohtaistaneet tiedonvä-

lityksen. Hyvä niin, mutta sa-malla kaksi median keskeistä on-gelmaa ovat kärjistyneet. Nykyi-

nen media-ajankäyttömme ei voi enää juuri kasvaa. Toisaalta tär-keän erottaminen informaation

valtavasta massasta käy entistä vaikeammaksi.

Aika ja merkitys – journalismin tehtävän ydin edelleen.

Journalismin on pystyttävä erottamaan

tärkeä merkityksettömästä ja kiinnosta-va tylsästä. Journalismin perustehtäväs-tä tulee entistä tärkeämpi. Sisällön – hy-vin perinteisenkin - merkityksestä olen

varma. Tekijät ja välineet pitää katsoa kristallipallosta.

Journalismin on pystyttävä tuo-maan esiin ihmisten elämän

kannalta tärkeät asiat ja ne on osattava paketoida

järkevästi. Infor-

maation paikka, aika ja käytettävyys ratkaise-vat. Televisio ja verk-ko sulautuvat, radio on vahva tiettyinä hetkinä, lehti saattaa pärjätä yllät-tävän hyvinkin tiiviin pa-ketoinnin ja ajankäytön hyö-tyjen ansiosta. Peli ratkaistaan kui-tenkin verkossa ja mobiilissa.

Verkon viime vuosikymmen oli kuin urheilijan massan keruuta. Nyt lihasta ja massaa on riittävästi, mutta se pitäisi hyö-dyntää tehokkaammin, sillä verkon kaaos on jo melkoinen. Google on saanut algorit-millaan massasta paljon irti, samoin App-le teknisillä ratkaisuillaan ja käyttäjäystä-vällisyydellä.

Merkityksellisen tiedon ja kiinnostavien näkemysten tuottaminen ei voi olla Tam-pereella tiedostusoppia opiskelleiden yk-sinoikeus. Asiantuntijat, jonkin alan in-tohimoiset harrastajat, hyvät kirjoittajat, kulttuurin moniottelijat tai vaikkapa po-litiikan parhaat agitaattorit ovat samalla viivalla toimitusten kanssa. Sekin on hie-no asia, sillä judon avointa sarjaa muis-

tuttava kilpailu asettaa ammattimaisel-le journalismille entistä kovemman laatu-vaatimuksen. Myös paketoinnin osaami-sesta tulee vielä tärkeämpää.

Hämmästyttävän usein verkossa vel-lovan informaation laatu- ja määräongel-

maan ratkaisu näyttää löytyvän suoraan journalismin oppikir-

jasta. Tärkeä ja kiinnostava tieto on järjestettävä paket-tiin, joka on joko helppo ja-kaa ihmisille tai ihmisten on itse se helppo noutaa.

Verkkoviidakon moraa-liongelmiinkin ratkaisu löy-

tyy journalismin perinteises-tä etiikasta. Jos jossain niin ver-

kon egotrippailussa journalistinen arvomaailma erottuu varmasti eduk-

seen.Esimerkki. Verkon keskusteluilla lie-

nee laajemmin vain kansanterveydellinen merkitys. Paineet purkautuvat väkivallat-tomasti. Mitä vaikkapa Aamulehden pitäisi tehdä tässä maailmassa. Tietenkin perus-taa keskustelualue, jossa toimitus tai asi-antuntijat vetäisivät nimellä käytävää kes-kustelua, jonka tavoite ei ole epäkohtien ja herjojen levittäminen vaan hyvän dema-gogian lisäksi ratkaisujen hakeminen.

Uutisten, palvelun, paikallisuuden ja alu-eellisen keskustelun lisäksi perinteinen media saa tällä vuosikymmenellä ainakin yhden uuden tehtävän. Kun politiikka ei pysty käymään eettistä yhteiskunnallis-ta keskustelua, lehdistön on pidettävä sii-tä huolta.

28 Aviisi 4.2.2011

Journalismin merkitys kasvaa tulevaisuudessa

Mitä mieltä sinä olet? Mikä sinua rassaa? Kuinka as

iat p

itäi

si o

ikea

sti hoitaa?

[email protected]

Lehdistön pitää huolehtia yhteiskunnallisestakeskustelusta.

Asut keväänkaikkiinjuhliin

OPISKELIJAT HUOM!

BILJARDI 5€/H opiskelijakortilla

Käytössä 4kpl9” poolpöytiä

Ravintola BooliItsenäisyydenkatu 2

Ma-Ti 15-24 Pe-La 11-02

Su 13-22

Aviisi 2/2011

Documents

Transcript of Aviisi 2/2011