Asuntoviikko 2010_03

nA S U N T O L E H T I 29.1.-11.2.2010

ASUNTOSatakunnan Viikko nro 7

PORI, ULVILA, LUVIA,NAKKILA, HARJAVALTA.

PAINOS 61.500 kpl,ITELLAN PÄIVÄPOSTIJAKELU.

www.asuntoviikko.fi

Satakunnan aSuntOViikkO PERJANTAI 29.1.20102

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 29.1.2010 3


Teija Saarenmaa

RehToRi Timo Koivisto muutti nykyisille sijoilleen

kerrostalokolmioon Porin Herralahteen vuonna 1968. Talo oli ollut valmiina sil-loin jo vuoden.

– Yksi viinakaupan myy-jä tässä asui, mutta muutti silloin toiselle paikkakun-nalle.

Siitä lähtien miehen sa-nojen mukaan asunto sai olla pahuuden vallassa eli remontoimatta 20 vuotta, kunnes uusi emäntä astui talouteen.

Mirette Koivisto uudis-ti asunnon katosta lattiaan.

– Yritin sanoa, että eiks tää hyvä ol. Tää sano siihe, et ei sinne päinkää.

NyT on hyvä.– Tämä sijainti on luk-

susta. Puistoa on ympärillä niin kuin asuisi omakotita-lossa. Hyvä kun eivät linnut parvekkeella pesi.

Sula mahdottomuushan tuo olisi, sillä viiden neliö-metrin mansikoita ja kesä-kurpitsoja tuottavassa kesä-huoneessa on lasiseinät.

Niin hyvä kesäparatii-si parveke on, että ainakin isännän puheitten mukaan vaimo voi oleskella siellä il-kosillaan naapureitten huo-maamatta.

heRRalahdeN ker-rostalo on taloyhtiön pu-heenjohtaja Koiviston mu-

kaan kaupungin parhaalla paikalla. On kaupat, pos-ti, pankki ja terveyskeskus kävelyetäisyydellä. Aptee-kin tosin veivät pois, joten on siirryttävä kaupunkiin lääkeostoksille.

Sinnekään ei ole pitkä matka.

Koivisto kiittelee paikkaa lapsiperheellekin sopivaksi. Onhan opintie päiväkodis-ta lukioon saakka alueella tosi lyhyt.

Vaan eipä asu talossa enää lapsia. Ei yhden yh-tä, vaikka talo onkin täyn-nä yksinomaan lapsiper-heille aikanaan suunnitel-tuja kolmioita.

Nyt on niin monessa asunnossa yksinäisiä ikäih-misiä, että ulkoasuremon-tin yhteydessä oli samalla laitettava ulko-oven luki-

tus turvallisemmaksi. – Nonni, sanoo Koivisto-

kin ovipuhelimeen, ennen kuin päästää vieraan ala-ovesta sisään.

MoNTa vuotta miltei vä-kisin Koivistolle tarjottiin omakotiasumista.

– Olen täysin selvillä sen asumismuodon varjopuo-lista, enkä ole tippaakaan materialisti.

Hän kertoo vahingon-iloisena katsovansa nyt ka-vereiden tuloa siihen ikään, jolloin on pakko muuttaa kerrostaloon. Tavaraa on kertynyt hävitettäväksi.

– Sopeutumisvaikeuksia-kin on ja jokainen sanoo, että olisi pitänyt lähteä ai-kaisemmin.

KoiviSTo muistetaan ai-

nakin jäähallirakentamisen vastustajana.

– Paljolti se on ollut sitä, että joku tähdellisempi on sen vuoksi jäänyt rakenta-matta. Jäähalli palvelee si-tä paitsi viihdeurheilua. Pi-tääkö yhteiskunnan rahoit-taa selvää bisnestä?

Uimahallia mies sen si-jaan sanoo pitkään odotta-neensa.

– Maakunnan pääkau-punki tarvitsee kylpylä-tyyppisen uimahallin, hän sanoo.

Samoin kuin kaupunki-ympäristö tarvitsee Hank-kijan ja Karjarannan alu-een tapaisen tiheän raken-tamisen.

Tosin Koivisto ei asuin-paikkaansa vihreästä Her-ralahdesta Hankkijan alu-eelle vaihtaisi. Miten siel-

lä parvekkeella kekkaloisi, kun toisen parveke on toi-sessa kiinni.

Eikä antimaterialistina muuttaisi edes kattoasun-

toon.– Elon Mikollakin parve-

ke on yhtä iso kuin meillä koko asunto, Koivisto nau-rahtaa.

Ei tämän parempaa kämppää

lempipaikka. Mirette hankki tuolin Timolle miehen sanojen mukaan loppusijoituspaikaksi. hyvin siinä lehtiä lukee.

Timo Koiviston asunto on kätevä, sopiva ja ennen kaikkea sijainti on luksusta.

– Elon Mikollakin parveke on yhtä iso kuin meillä koko asunto.

näin minä asun

Teija saarenmaa

kerrostalo Porin Herralahdessa3 huonetta + keittiöneliöitä 75rakennusvuosi 1967

INFO

Koivistot käyttävät kolmionsa olohuonetta lähinnä viherhuoneena, jonka läpi kuljetaan parvekkeelle. Se on myös hyvä pyykin-kuivaushuone, sillä kasvit tarvitsevatkosteutta. Makuuhuo-neessa katsellaan televisiota ja nukutaan, toisessa Timo työsken-telee. Vieraatkin tuppaavat seurustele-maan aina keittiöön.

OHO!

Hallitus valvoo isännöintiäToiMiva isännöinti on hallituksen ja yhtiön toiminnan perusta, isännöintiliit-to korostaa.

– Isännöintipalvelun säännöllinen arvi-oiminen on tärkeää, mutta jatkuva kilpai-luttaminen vie ojasta allikkoon. Kun isän-nöintipalvelua halutaan kehittää, pitää ol-la selvät tavoitteet, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.

Isännöinnin kokonaiskustannukset ovat marginaaliset asuntoyhtiön menoissa, jo-ten säästöjen hakeminen kilpailuttamal-la on lyhytnäköistä. Isännöinti toimii, kun

isännöinnin ja hallituksen välillä vallitsee luottamus.

Isännöinti on asiantuntijapalvelua, joka tuottaa lisäarvoa yhtiön muiden palvelui-den hankinnan kautta.

– Palveluhankinnan yksityiskohtien si-jaan hallituksen pitäisi keskittyä yhtiön ta-voitteiden ja strategian linjaamiseen, Heik-kilä linjaa.

KodiNTeKNiiKKa-alaN yhteistyö-foorumin (KOTEK) mukaan pölynimu-rit ovat pienkoneryhmän suurin tuoteryh-mä. Vuositasolla niitä hankitaan lähes sa-ma määrä kuin taulutelevisioita, eli yli 300 000 kappaletta.

Pölynimurit ovatkin yksi tärkeimpiä te-kijöitä laadukkaan huoneilman säilyttämi-sessä ja nyt hankitaankin entistä parempia, hygieenisempiä ja testatumpia imureita. Pölyä ei haluta vain siirrellä paikasta toi-seen vaan ottaa tehokkaasti talteen – ke-vyesti ja vaivatta, arvioi Kotekin puheen-

johtaja Jussi Mikkola.Viime joulun puhutuimpia tuotteita ovat

piikkimatto sekä erikoiskahvinkeittimet. – Selkeä trendi on henkilökohtaisten

tuotteiden suosion kasvu, sekä laatu ja de-sign. Erityisesti keittiön pienkoneista, keit-timistä, yleiskoneista, grilleistä ja vatkai-mista, on tullut elämää helpottavien toi-mintojen lisäksi merkittävä osa sisustus-ta ja keittiön ilmettä. Runsaasti julkisuutta ja huomiota ovatkin saaneet väreillä, muo-doilla, materiaaleilla ja ajan hengellä tyylit-televät erikoismallit, kuvailee Mikkola.

Imureita televisioiden tahtiin


Halli-osuus Karjalankatu, Riihiketo 200.0 m2.Vapaa heti 1220 €/kk + sähkö (11955)

Elintarvikevalmistamo/halli Kullaantie, Ruosniemi 200.0 m2.Vapaa heti 1500 €/kk + vesi, lämmitys ja oma sähkösopimus (13489)Hallitila Uunikatu, Tiiliruukki 327.0 m2.Vapaa heti 1500 €/kk + vesi kulutuksen mukaan, öljylämmitys ja oma sähkösopimus ja alv 22 % (13650)Halli/Työtila Marjamäentie, Pomarkku 500.0 m2.Vapaa heti 1200 €/kk + sähkö ja lämpö (11545)Halli / varasto Peräsimentie, Toejoki 500.0 m2.Vapaa heti 2200 €/kk + sähkö ja lämmitys (kaukolämpö)+ alv. 22 % (3997)

Halli/Toimisto Hevosenkenkä, Harmaalinna 600.0 m2.Vapaa heti 1523 €/kk + vesi kulutuksen mukaan, lämmitys (sähkölämmitys) ja oma sähkösopimus (13491)Halli/toimisto/myymälä Sepänpellontie, Kartano 800.0 m2.Vapaa heti 2900 €/kk + sähkö, vesi ja lämpö (öljylämmitys) (11695)Halli/Toimisto Lyytikänkatu, Sievarin teollisuusalue 1200.0 m2.Vapaa heti 3900 €/kk + oma vesi- ja sähkösopimus (13779)Halli/Tuotantotila Vanha Vaasantie, Noormarkku 3000.0 m2.Vapaa heti7320 €/kk + lämmitys + sähkö sisältää arvonlisäveron (12862)

Liiketila Pohjoiskauppatori, Keskusta 30.5 m2.Vapautuu 1.2. 585 €/kk + sähkö (13925)

Kioski Kalevanpuisto, 6-osa 50.0 m2.Vapaa heti 800 €/kk + vesi, sähkö ja lämmitys (12586)Liiketila Eteläkauppatori, Keskusta 57.0 m2.Vapautuu 1.3. 900 €/kk + sähkö (13855)

Liiketila Tehtaantie, Ulvilan keskusta 68.0 m2.Vapaa heti 550 €/kk + oma sähkösopimus (vesi sisältyy vuokraan) (13596)Liiketila Isolinnankatu, Keskusta 80.5 m2.Vapautuu 1.2. 1120 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (13607)

Liiketila Gallen-Kallelankatu, Keskusta 90.0 m2.Vapaa heti 980 €/kk + oma sähkösopi-mus (vesi sisältyy vuokraan) (13929)Ravintola Paanakedonkatu, Herralahti 150.0 m2.Vapaa heti 920 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (13665)Liiketila Antinkatu, Keskusta 195.0 m2.Vapaa heti 2600 €/kk + vesi ja sähkö sisältää alv. 22% (12385)Toimisto/kokoustila/Liiketila Vanhakoivistontie, Koivula 200.0 m2.Vapaa heti 950 €/kk + vesi ja sähkö kulutuksen mukaan (12010)

Liiketila Kainunkuja, Noormarkku 218.0 m2.Vapaa heti 780 €/kk + sähkö + vesi + lämmitys (13027)Myymälä Itsenäisyydenkatu, Keskusta 300.0 m2.Vapaa heti 3600 €/kk + sähkö sisältää alvin 22%. (12189)Ravintola Vanha Harmaalinnantie, ULVILA 300.0 m2.Vapaa heti 2500 €/kk + vesi kulutuksen mukaan ja oma sähkösopimus (lämmitys sisältyy vuokraan) (13778)Myymälä/Toimisto Eteläväylä, Tiiliruukki 315.0 m2.Vapaa heti 2950 €/kk + vesimaksu + sähkö (11939)

Myymälä Itsenäisyydenkatu, Keskusta 400.0 m2.Vapaa heti 6000 €/kk + sähkö sisältää alvin 22% (12190)

Toimisto/työtila/varastotila Esivallankatu, 6.-osa 75.0 m2.Vapaa heti 395 €/kk + vesi 20€/kk/hlö ja oma sähkösopimus (13880)Toimistotila Antinkatu, Keskusta 120.0 m2.Vapaa heti 960 + ALV 22% + sähkö (12816)Toimisto Juhana-Herttuankatu, 5-osa 180.0 m2.Vapaa heti 1260 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (13628)Toimisto Sammontie, Hannulan teollisuusalue 550.0 m2.Vapaa heti 2440 €/kk + vesi ja oma sähkösopimus (13305)Toimisto Sammontie, Hannulan teollisuusalue, Ulvila 1000.0 m2.Vapaa heti 3000 €/kk + sähkö + alv 22%. (12331)

Varasto/Työtila Yrjönkatu, Keskusta 19.0 m2.Vapautuu 1.5. 125 €/kk + vesi, lämmitys (sähkölämmitys) ja sähkö (13920)Työtila Satakunnankatu, Keskusta 60.0 m2.Vapaa heti 300.00 €/kk + oma sähkösopimus (13479)Varasto Itsenäisyydenkatu, Keskusta 200.0 m2.Vapaa heti 1400 €/kk + sähkö sisältää alvin 22% (12191)

Riitta Koivisto LKV 0400 813 725

Marja Sillanpää0400 890 961

Sami Sillanpää LVV0400 666 826Toimitilat

Miia Kivero 0400 897 691International clients

Kati Peltomäki0400 835 012 Asuntoesittelyt

Mirva Harju0400 835 900Asuntoesittelyt

Mika Mattila0400 305 646Toimitilat

Arttu Sankari0400 494 226

Vuokra-asuntopalvelu Lukaali Ky, LKVYrjönkatu 25, 28130 Poripuh. 02 641 8140 | avoinna arkisin 10 [email protected] Kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto [A]

Näistä kohteista vuokranantaja toimeksiantajana maksaa välityskulut. Vuokranantajan kannattaa tehdä toimeksianto, sillä hyvät vuokralaiset löytyvät nopeasti ja palvelumme ovat käytettävissä koko vuokrasuhteen ajan. Välityskulut voi vähentää verotuksessa.

VUOKRATTAVIA KOHTEITA Lisää kohteita, sekä lisätietoja ja kuvia alla olevista kohteista (avainnumero sulussa kohteen perässä) löydät osoitteesta WWW.VUOKRALUKAALI.COM

Välityskulut 1 kk:n vuokraa vastaavan summan (sis. alv 22%) maksaa toimeksiantaja. Vakuus 1-3 kk:n vuokraa vastaava talletus/henkilötakaus. Luottotiedot tarkistetaan.

Arvoisa sijoittaja! Harkitsetko sijoitusasunnon ostoa? Käytä asiantuntemustamme. Kerromme sinulle minkälaisia asuntoja vuokralaiset tarvitsevat, miltä suunnalta ja mikä on asunnon vuokra. Olemme palveluksessanne!

Pienkerrostalo Tiilitehtaanpuistokatu, 6.-osa 22.0 m2.Vapautuu 1.3. 290 €/kk (13927)KT Väinönkatu, 6.-osa 22.0 m2.Vapautuu 1.2. 330 €/kk (13791)KT Juhanintie, Kaanaa 29.0 m2.Vapautuu 1.2. 290 €/kk (13914)KT Antinkatu, Keskusta 29.7 m2.Vapautuu 1.3. tai sopimuksen mukaan 375 €/kk (13924)RT Friisintie, Musa 31.0 m2.Vapautuu 1.2. 375€/kk (13844)

KT Pihlatie, Pihlava 31.0 m2.Vapaa heti 300 €/kk (13222)Puutalo-osuus Siltapuistokatu, 8.-osa 31.0 m2.Vapaa heti 295 €/kk (13536)KT Pihlatie, Pihlava 31.0 m2.Vapaana heti 3 kpl 290 - 310 €/kk (13459, 13249, 13583)Pienkerrostalo Isosannanpuistokatu, 8.-osa 32.0 m2.Vapautuu 1.3. 400 €/kk (13926)

YKSIÖT

KT Yrjönkatu, Keskusta 38.0 m2.Vapautuu 1.2. 440 €/kk (13729)KT Puinnintie, Herralahti 38.5 m2.Vapautuu 1.3. 420 €/kk (13913)

Pienkerrostalo Ruhtinaankatu, 5.-osa 40.0 m2.Vapautuu 1.3. 540 €/kk (13937)KT Länsipuisto, Keskusta 44.0 m2.Vapautuu 1.3. 540 €/kk (13854)KT Länsipuisto, Keskusta 44.5 m2.Vapautuu 1.3. 550 €/kk (13879)

KT Annankatu, Keskusta 48.0 m2.Vapautuu 1.3. 450 €/kk (13936)KT Harjunpäänkatu, 8.-osa 48.0 m2.Vapautuu 1.2. 440 €/kk (13790)KT Käppärätie, Käppärä 49.0 m2.Vapautuu 1.2. 470 €/kk (13905)KT Väinönraitti, Väinölä 50.0 m2.Vapautuu 1.2. 395 €/kk (13847)KT Latokartanontie, Väinölä 53.5 m2.Vapaa heti 380 €/kk (12303)KT Länsipuisto, Keskusta 54.0 m2.Vapautuu 1.3. tai sovittaessa jo 15.2. 545 €/kk (13892)

KT Vähälinnankatu, Keskusta 56.0 m2.Vapautuu 1.3. 680 €/kk (13930)

Puutalo-osuus Kielokatu, 6.-osa 56.0 m2.Vapautuu 1.2. 440€/kk (13928)RT Kempintie, Lotskeri 56.0 m2.Vapautuu 1.2. 560 €/kk (13911)KT Antinkatu, Keskusta 56.0 m2.Vapautuu 1.3. 580 €/kk (13864)

KT Mikonkatu, Keskusta 56.0 m2.Vapaa heti 680 €/kk (13938)KT Sampsankatu, Harjavallan keskusta 57.5 m2.Vapaa heti 385 €/kk (13641)KT Sampsankatu, Harjavallan keskusta 57.5 m2.Vapaa heti 390€/kk (13445)KT Lallinkatu, Harjavalta 58.0 m2.Vapaa heti 420 €/kk (13205)KT Keulantie, Pormestarinluoto 58.0 m2.

RT Tookikatu, Reposaari 73.0 m2.Vapaa heti 559 €/kk (13667)KT Latokartanontie, Väinölä 74.0 m2.Vapaana heti 2 kpl á 440 €/kk (12884, 13584)KT Latokartanontie, Väinölä 74.5 m2.Vapaana heti 460 €/kk (12255)KT Latokartanontie, Väinölä 74.5 m2.Vapautuu 1.2. 490 €/kk (13760)KT Aittapolku, Ulvila 75.0 m2.Vapaa heti 509.32 €/kk (13357)KT Antinkatu, Keskusta 75.0 m2.Vapautuu 1.4. 750 €/kk (13899)KT Latokartanontie, Väinölä 78.0 m2.Vapaana heti 2 kpl á 500 €/kk (12234, 13547)KT Väinönraitti, Väinölä 78.5 m2.Vapaa heti 532.15 €/kk (13767)Pienkerrostalo Päärnäistenkatu, 6.-osa 78.5 m2.Vapautuu 1.3. 550 €/kk (13919)KT Outokummuntie, Väinölä 78.5 m2.Vapautuu 1.2. 522.85 €/kk (13806)KT Huokotie, Pihlava 80.0 m2.Vapautuu 2 kpl 1.2. á 466.00 €/kk (12474, 12472)

KOLMIOT

HUOM!Asiakkaani etsii kalustettuja kolmioita keskustan tuntumas-ta. Yhteydenotot Miia Kivero

HALLIT LIIKETILAT TOIMISTOTILAT

VARASTOT

HUOM! Kova kysyntä keskustan ja lähialueiden

yksiöistä.

TOIMITILAT WWW.VUOKRALUKAALI.COM

KAKSIOT

Vapautuu 1.2. 420 €/kk (13883)KT Filpuntie, Impola 58.0 m2.Vap. heti 464€/kk (13231)KT Latokartanontie, Väinölä 58.5 m2.Vapautuu 1.2. 380 €/kk (13886)KT Filpuntie, Impola 59.0 m2.Vapaa heti 520€/kk (13229)Asuinliiketalo Puinnintie, Herralahti 60.0 m2.Vapaa heti 360 €/kk (13921)KT Huokotie, Pihlava 60.0 m2.Vapautuu 1.2. 3 kpl á 420 €/kk (11592, 5358,11745)KT Uusitalontie, Pihlava 60.0 m2.Vapaa heti 343.44 €/kk (13481)KT Eteläpuisto, Keskusta 60.5 m2.Vapautuu 1.2. 590 €/kk (13888)

KT Luodontie, Väinölä 61.0 m2.Vapautuu 1.3. 490 €/kk (13935)Puutalo-osuus Niittäjänkatu, 10.-osa 62.0 m2.Vapautuu 1.2. 450 €/kk (13812)KT Väinönraitti, Väinölä 64.0 m2.Vapaa heti 455 €/kk (13351)KT Filpuntie, Impola 65.0 m2.Vapaa heti 520 €/kk (12464)

KAKSIOT SAMPOLASSA:KT Vellamontie, Sampola 50.5 m2.Vapautuu 1.3. 380 €/kk (13906)KT Hillervontie, Sampola 50.5 m2.Vapaa heti 370 €/kk (13471)

AJANKOHTAISTA!Kova kysyntä ydinkeskustan liiketiloista

KT Yrjönkatu, Keskusta 97.0 m2.Vapautuu 1.3. 760 €/kk (13902)

Puutalo-osuus Raatimiehenkatu, 6.-osa 100.0 m2.Vapaa heti 930 €/kk (13736)OKT Järvikyläntie, Järvimaa 120.0 m2.Vapautuu 15.3. 1200 €/kk (13908)

NELIÖT

SUUREMMATPuutalo-osuus Ruosniementie, Ruosniemi 114.0 m2.Vapaa heti 650 €/kk (13127)OKT Kestinkuja, Preiviiki 120.0 m2.Vapaa heti 800 €/kk (13576)

OKT Koivuluodontie, Söörmarkku 224.0 m2.Vapaa heti 1200 €/kk (13518)

MÖKITMökki Makholmantie, Makholma 41.0 m2.Vapaa heti 200 €/kk (13446)

Mökki Taukotie, Lampaluoto 40.0 m2.Vapaa heti 600€/kk (12631)

KT Kraftmanintie, Musa 32.5 m2.Vapaa heti 350 €/kk (13931)KT Vanhakoivistontie, Koivula 34.0 m2.Vapautuu 1.3. 360 €/kk (13845)

KT Makasiininranta, Karjaranta 34.0 m2.Vapautuu 1.3. 525 €/kk (13934)KT Nortamonkatu, Keskusta 34.0 m2.Vapaa heti 386 €/kk (13916)Puutalo-osuus Maanmittarinkatu, 5.-osa 34.0 m2.Vapautuu 1.2. 380 €/kk (13923)Puutalo-osuus Maanmittarinkatu, 5.-osa 36.0 m2.Vapaa heti 340 €/kk (13516)Puutalo-osuus Siltapuistokatu, 8.-osa 39.0 m2.Vapautuu 1.2. 315 €/kk (13835)

KT Länsipuisto, Keskusta 44.5 m2.Vapautuu 1.3. 550 €/kk (13877)Puutalo-osuus Siltapuistokatu, 8.-osa 55.0 m2.Vapaa heti 340 €/kk (13627)

YKSIÖT SAMPOLASSA:KT Hillervontie, Sampola 31.0 m2.

Vapautuu 1.2. 2kpl á 310 €/kk (13896,13895)KT Hillervontie, Sampola 31.0 m2.Vap. 15.2. 300 €/kk (13891)KT Vasamatie, Sampola 31.0 m2.Vapaa heti 350 €/kk (13735)KT Puhurintie, Sampola 32.0 m2.Vapautuu 1.3. 350 €/kk (13900)KT Kalskeentie, Sampola 38.0 m2.Vapaa heti 340 €/kk (13519)


Täältä kodin löydät.

verotus

Teija Saarenmaa

EriTyiSESTi vanhempi väki muistaa, kun apteekki-kuitteja laskettiin aina lop-puvuodesta veroilmoitusta varten. Lääkemenojen vä-hennyskelpoisuus oli yhtä hyvin tiedossa kuin se, et-tä ylipäätään veroja pitää maksaa.

Toisin on kotitalousvä-hennyksen kanssa.

Liekö tuo liian hyvää ol-lakseen totta. Ainakin Sa-takunnan verotoimiston veroasiantuntijalla Päivi Hirvosella on vahva tun-temus, että tiedottaa asias-ta pitää edelleen.

– Tuntuu kyllä siltä, että ihan kaikki eivät vielä tie-dä.

HirvonEn kiittelee yrit-täjiä aktiivisesta asiasta tie-dottamisesta. Verotoimis-ton tiskillä tapaa usein ve-rovelvollisia, jotka ovat kohdanneet iloisen yllätyk-sen: Remonttimies tai vaik-ka hoivayrittäjä on kerto-nut vähennyskelpoisuu-destaan.

Samalla veroasiantunti-

ja haluaa painottaa sitä, et-tä sopimusta työn tekemi-sestä ei kannata solmia en-nen kuin on ottanut selvää, kuuluuko yrittäjä ennakko-perintärekisteriin.

– Onhan tämä aivan uutta kulttuuria. Juuri ne apteek-kikuitteja laskeneet ihmiset eivät helposti ymmärrä, et-tä nyt remontin tekemises-tä maksetaan verohelpotus-ta, Hirvonen ymmärtää.

Kotitalousvähennystä on rukattu pitkin matkaa siten, että uutta voi sanoa tapah-tuvan koko ajan.

EdEllinEn suuri muu-tos tapahtui vuosi sitten, jolloin vähennyksen enim-mäismäärää korotettiin ny-kyiselle varsin merkittäväl-le tasolle.

Hirvosen käsityksen mu-kaan työllisyysnäkökohdat-kin otettiin päätöstä tehtä-

essä huomioon.– Erityisesti se oli myös

kannustin sille, että ihmiset uusisivat lämmitysjärjestel-miään. Esimerkiksi maa-lämpöön siirtyminen mak-saa paljon, mutta puolisoi-den yhteinen vähennyspot-ti on myös jo merkittävä.

KoTiTalouSväHEn-nyS on otettu vastaan yh-tälailla joka puolella maata. Tosin yhteiskunnan toimet saattavat vaikuttaa esimer-kiksi siihen, että jätevesi-järjestelmien uusiminen näkyy vähennyksen suu-rena käyttönä haja-asutus-alueilla.

– Eurajoella vedettiin juuri runkovesiputkea si-ten, että taitaa olla yhden kylän joka taloudesta vä-hennyslomakkeet täytet-tyinä.

Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta.

Vähennyksen saa asunnossa teetetystä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asunnon kunnossapidosta taikka perusparannuksesta.

Vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa.

Vähennyksen enimmäismäärä on vuodesta 2009 alkaen 3 000 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.

Enimmäismäärän vähennystä saa työkustannuksis-ta, jotka arvonlisäveroineen ovat 5 166 euroa.

Vähennys on henkilökohtainen. Sen saa kumpikin puoliso erikseen.

lisätietoja lähimmästä verotoimistosta tai www.vero.fi

HUOM!Muista aina tarkistaa, että teettämäsi työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys. Vähennys koskee vain rekisteriin kuuluvien yrittäjien työtä.

Soitto lähimpään verotoimistoon auttaa tai käy osoitteessa www.ytj.fi

Yrittäjät verottajan tiedottajina

noormarkkulaisella rakennus Pitkäsellä on riittänyt peruskorjaustöitä. Jarkko Kuusisto veti saunan pesu-huoneen seinään vesieristettä viime viikolla Porissa.

Tieto kotitalousvähennyksestä ei ole tavoittanut vielä kaikkia verovelvollisia.

Verotoimiston tiskillä tapaa usein verovelvollisia, jotka ovat kohdanneet iloisen yllätyksen.

Teija Saarenmaa

INFO

Kulutusluotto-jen kasvu hidastui vii-me vuoden aikana. Sen si-jaan pankkien myöntämi-en kulutusluottojen osuus suhteessa muihin luoton-myöntäjiin kasvoi.

Finanssialan Keskuslii-tossa tehdyn kulutusluot-toselvityksen mukaan ku-lutusluottoa on noin 1,1 miljoonalla alle 75-vuoti-aalla suomalaisella.

Talletuspankkien myön-tämien kulutusluottojen osuus kaikista myönne-tyistä kulutusluotoista oli noin 68 prosenttia.

– Syynä pankkien myön-tämien kulutusluottojen osuuden kasvuun on to-

dennäköisesti talletus-pankkien vakuudellisen luoton hinta, joka on täl-lä hetkellä muita kulutus-luottomuotoja edullisem-paa. Kuluttajat miettivät vaikeassa taloustilanteessa tarkasti luotonottoa ja luo-ton hintaa, toteaa rahoi-tusasiantuntija Ulla Halo-nen Finanssialan Keskus-liitosta.

länsi-suomen ve-rovirasto ja Lounais-Suo-men verovirasto yhdistyi-vät vuoden alussa. Uuden viraston kanta nimeä Län-si-Suomen verovirasto ja sen pääpaikka on Turku.

Veroviraston alueverojoh-tajaksi on nimitetty nykyi-sen Länsi-Suomen verovi-raston alueverojohtaja Ve-li Patama.

Uuden Länsi-Suo-men veroviraston toimi-alue muodostuu Ahvenan-maan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Poh-janmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maa-kunnista. Alueella toimii kuusi henkilöverotoimis-toa, kaksi yritysverotoi-mistoa, kaksi verotarkas-tusyksikköä sekä toimin-nan tukiyksikkö. Asiakkai-ta palvellaan edelleen ny-kyisissä toimipaikoissa.

Virastofuusio liittyy ko-ko verohallinnon orga-nisaatiomuutokseen, jos-sa tavoitteena on verohal-linnon tuloksellisuuden ja verotuksen yhdenmukai-suuden edistäminen

Päättyneessä kol-men vuoden ilmanvaihto-tutkimuksissa luotiin peri-aatteet kylmän ilmanalan tuotantotilojen suunnitte-lua varten. Edellisen ker-ran tuotantorakennusten ilmanlaatua ja kuormitta-vuustekijöitä on tutkittu 1980-luvulla.

Ilmanvaihtotutkimuk-sen tavoitteena oli päivit-tää sisäilmastoon vaikut-tavia laskenta- ja tavoitear-voja sekä luoda suunnitte-lijoille, laitemyyjille ja tar-kastaville viranomaisille yhtenäinen käytäntö nii-den soveltamiseen viljeli-jän rakennushankkeissa. Tutkimuksessa luodut pe-riaatteet perustuvat maati-larakennuksissa tehtyihin


sV Vesa-Pekka järvelä

KiinteistöVä-littäjän am-matti tuli Christer

Vuorisalolle vähän kuin verenperintönä.

– Mielenkiintoisesta vai-kuttanut työ sytytti kipinän ja siirryin alalle äitini kan-nustamana vajaat 10 vuotta sitten, kertoo Vuorisalo.

Valintaansa toisen pol-ven kiinteistönvälittäjä ei ole katunut hetkeäkään.

– Tämä on eräänlainen kutsumusammatti. Työn monipuolisuus pitää vireä-nä. Päivät ovat usein pitkiä, mutta kahta samanlaista ei vielä ole osunut kohdalle.

KiinteistöPori Oy:ssä työskentelevä Vuorisa-lo korostaa kuitenkin myös ammatin vaativuutta.

– Ihan kadulta ei tähän-kään voi rynnätä. Asunto-kauppa on monesti se ih-misen tärkein ja suurin os-tos, joten ilman perusteel-lista koulutusta ja asioihin perehtymistä ei välittäjä voi toimia.

Myös työn ja vapaa-ajan yhteen sovittamaninen vaa-tii varsinkin perheelliseltä omat järjestelynsä.

– Toisinaan tulen toimis-tolle jo aamuviideltä. Kun puhelimet eivät vielä soi, paperityöt sujuvat ripeästi.

Välillä välttäjänkin päivä venyy pitkälle iltaan ja sun-nuntaikin on poikkeukset-ta työpäivä. Christer Vuorisalo toivoo alalle nuoria, ammattitaitoisia välittäjiä.

Verenperintönä välittäjäksi

maa- ja kotitalousnaisten tämän vuoden järjestökam-panjassa Energiansäästöllä euroja -kampanjassa otetaan säästövinkit käyttöön. Järjestössä uskotaan, että innostus syntyy, kun näkee ja oppii, miten kodin energia-ahmatit käytännössä selätetään.

Kampanjaan kuuluu kahdeksan erilaista tapahtumaa. Esimerkiksi Tunnetko kotisi energiasyöpöt -tapahtumassa selvitetään, miten paljon kodin eri toiminnot, kuten läm-mitys ja vedenkäyttö, energiaa ahmivat. Sisusta viisaas-ti valoilla -tapahtumassa haetaan vaihtoehtoa hehkulam-pulle ja paneudutaan energiatehokkaan mutta kauniin ko-din valaistuksen luomiseen.

Nuukaillaan terveellä tavalla -ruokakurssilla kiinnite-tään huomio ruokavalintoihin ja kypsytetään ateriat ener-giatehokkaasti. Autoilun polttoainelaskua pienennetään opettelemalla taloudellinen ajotapa Bensalasku pienem-mäksi -tapahtumassa. Täysin autottomaan liikkumiseen innostetaan pyöränhuoltoillassa, jossa tutustutaan myös pyöräilyn mukavuutta edistäviin varusteisiin.

Kampanjaan osallistuvat saavat Energiansäästöpassin. Lisäksi osallistujat saavat Joka naisen energiansäästöop-paan.

www.maajakotitalousnaiset.fi/energiansaastollaeuroja

Lisää motivaatiota nähtynä

sCandiC Hotels Oy sekä SSK Suomen Säästäjien Kiin-teistöt Oyj ovat sopineet Scandic Porin hotellikiinteistön vuokrasopimuksen jatkosta, hotellin laajennuksesta sekä peruskorjauksesta.

Laajennus, joka käsittää 38 lisähuoneen rakentamisen, käynnistetään vuoden 2011 alussa ja se on valmis kesällä 2011. Nykyisen hotellin peruskorjaus tehdään 2013. Sen valmistuttua Scandic Pori käsittää 116 huonetta sekä mo-dernit kokoustilat.

Hotelli on avoinna ja palvelee asiakkaita koko raken-nushankeen ajan.

Hotelli sisustetaan Scandicin edistyksellisen ympäristö-konseptin mukaisesti ja huoneiden modernisointiin kuu-luu muun muassa huonekohtainen jäähdytysjärjestelmä.

–Scandic Pori on menestynyt paikallisessa kilpailussa erittäin hyvin ja on hienoa, että voimme lisätä ketjumme huonetarjontaa Porin talousalueella sekä parantaa hotel-limme laatua ja palvelua, Suomen Scandicin toimitusjoh-taja Aarne Hallama sanoo.

Scandic Pori uudistuu

KouluiKäisten lasten ja nuorten viime vuonna ai-heuttamista tulipaloista vähintään 80 prosenttia oli tahal-laan sytytetty tai johtui varomattomasta tulenkäsittelystä. Sytyttääkö? Älä leiki tulella -kampanjoinnilla herätellään nuoria tiedostamaan tahallisen sytyttelyn seuraukset.

Tahallinen sytyttäminen on aina rikos, jonka aiheutta-mat vahingot sytyttäjä itse joutuu maksamaan iästä riip-pumatta. 15 vuotta täyttänyt voidaan lisäksi tuomita rikos-seuraamuksiin, kuten sakkoihin tai vankeuteen.

Alaikäinenkin korvaa

Kulutusluottojen kasvu hidastunut

kiinteistönvälittäjä tutuksi

LYHYET

SV VeSa-Pekka JärVelä

Länsi- ja Lounais-Suomenverovirastot nyt yhdessä

Ilmanvaihtoon laatua

energiansäästölamPPujen valinnassa pitää muistaa valon määrästä kertova mittayksikkö, lumen.

– Energiansäästölamppujen tuottaman valon määrän eli valovirran mittari on lumen. Lumen kertoo, kuinka paljon valoa lamppu tuottaa. Hehkulampuista tutuksi tullut watti kertoo lampun sähkönkulutuksesta, mutta ei sen tuotta-man valon määrästä. Olemme kokemuksen kautta oppi-neet, millaista valon määrää tietty wattiluku vastaa, asian-tuntija Antti Kokkonen Motiva Oy:stä selvittää.

Pettymyksiä välttääkseen kannattaa energiansäästö- ja led-lampun pakkauksesta katsoa wattien sijaan lumen-ar-vo. Nyt jo markkinoilta poistunutta 100 watin hehkulam-pun valon määrää vastaa energiansäästölamppu, jonka va-lovirta eli lumen-arvo on vähintään 1400 lm. Vastaavas-ti 40 watin hehkulamppua vastaa 430 lm energiansäästö-lamppu ja 60 watin hehkulamppua vähintään 710 lm ener-giansäästölamppu.

Wattien ja lumenien vastaavuudet löytyvät lampputie-don sivuilta: www.lampputieto.fi

Lumen kertoo valon määrän

– On myös annettava ai-kaa itselle ja läheisilleen. Lauantaisin ja juhlapäivinä muut asiat menevät työn edelle. Hektinen työ vaatii myös vastapainoa. Kun va-paata on, pyrin viettämään aikaa perheen kanssa. Vii-me aikoina olen myös pa-nostanut enemmän fyysi-sen kunnon kohentami-seen.

Vuorisalon polku ny-kyiseen ammattiin kulki Markkinointi-Instituutin Kiinteistövälitysalan am-mattitutkinnon kautta.

Maineikkaasta opinah-josta valmistuttuaan Vuo-risalon kouluttautuminen jatkui ja nykyisin hänen nimensä yhteydestä löyty-vät laillistetun kiinteistövä-littäjänä merkkinä arvoste-tut kirjaimet LKV.

– Opintoja on mahdollis-taa vielä jatkaa. Vielä tässä elämäntilanteessa ylemmän kiinteistövälittäjän tutkin-

toa en ole harkinnut aloit-tavani. Sen aika tulee ehkä myöhemmin.

1990-luvun alun syvää la-maa ei vuosituhannen vaih-teessa alalle tullut Vuorisa-lo joutunut työssään koh-taamaan.

– Nyt asuntomarkkinoil-la ei Porissa ja lähiseudulla syöksytty yhtä syvälle. Rau-hallisempi vaihe kesti vain puolisen vuotta, syksystä

2008 kevääseen 2009. Hin-nat ovat kaiken aikaa pysy-neet hyvin kurissa ja kaup-pa on käynyt tasaisesti. Si-tä on edesauttanut alhaalla pysytellyt korkotaso. Vähi-tellen korot lähtevät kuiten-kin väistämättömästi nou-suun, mutta mihinkään ra-dikaaliin koronnousuun en

usko, ennakoi Vuorisalo.

asunnon hankinta ja myynti on usein herkkä asia. Alalla menestyäkseen kiinteistönvälittäjän pitää paneutua jokaiseen kaup-patilanteeseen antaumuk-sella.

– Asiakas on aina etusi-jalla ja hänen toiveitaan pi-tää kuunnella. Joka tilan-teessa on myös oltava hei-dän luottamuksensa arvoi-sia.

Hyvän ammattitaidon rinnalle hyvän kiinteistön-välittäjän ominaisuuksiin Vuorisalo lisää ahkeruu-den, sosiaalisuuden, yrit-täjähenkisyyden ja jousta-vuuden.

– Se on luonnollisesti it-sestä kiinni, millaisen an-siotason kukin kykenee saavuttamaan. Ahkeruus palkitaan aina. Kieltämättä pitää kuitenkin olla myös terveellä tavalla ahne.


Työn monipuolisuus pitää vireänä.

Verenperintönä välittäjäksi

PLUS

unelmakotisi?– Se löytyy Kalaholmasta. Omiin tarpeisiin suunni-teltu koti, joka rakennettiin ammattilaisten taidoilla. Lähellä keskustaa, luonnon keskellä, jossa on riittä-västi väljyyttä.

Kohde, jota et unohda?– Muistan jokaisen kaupan. Viimeisin jää kuitenkin aina päällimmäiseksi mieleen. Erittäin onnistunut 25 rivitaloasunnon kokonaisuus, joka juuri valmistui Ruosniemen Tuulikylään.

ilmanvaihtojärjestelmien laskennallisiin tarkastelui-hin sekä mittauksiin käy-tännön kohteissa.

Ilmanvaihtojärjestelmi-en taso vaihteli käytännön kohteissa hyvin paljon, ja ilmanvaihto toimi vain tyy-dyttävästi uusissakin koh-teissa. Muutostarpeet oli-vat kuitenkin pääsääntöi-sesti vähäisiä ja helppoja to-teuttaa, mutta niillä saavu-tettava hyöty merkittävä.

Keskeiseksi tarpeeksi to-dettiin, että ilmanvaihdon suunnittelun tasoa ja me-nettelytapoja on parannet-tava. Toimivuuden varmen-tamisella varmistetaan, että lopputulos vastaa suunnit-telun alussa asetettuja vaa-timuksia.

Tutkimuksen loppura-portti löytyy netistä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedot-teet/2009/T2521.pdf

KirKon ja yhteiskun-nan päättäjille on välitettä-vä ajankohtainen ja realis-tinen kuva perheneuvon-tatyöstä ja puhuttava pa-risuhteiden, perheiden ja lasten hyvinvoinnin puo-lesta. Perheneuvonnan tu-lee osallistua entistä tii-viimmin kirkolliseen ja yhteiskunnalliseen keskus-teluun. Perheneuvontaver-kostoa on myös laajennet-tava vuoteen 2016 men-nessä.

Luterilaisen kirkon per-heneuvonta on laatinut työ-hönsä strategiset tavoitteet vuoteen 2016. Päätavoittei-ta on yhteensä kolme: Ih-misten täytyy tulla aute-tuiksi, perheiden toimivaa arkea on edistettävä ja per-

heneuvonnan tulee olla laa-jasti tunnettua kirkon pe-rustyötä. Linjauksissa liity-tään kokonaiskirkon tavoit-teisiin ”Meidän kirkko mu-kana perheiden arjessa”.

Perheneuvonta määritte-lee perustehtäväkseen tar-jota ammatillista keskuste-luapua parisuhteen ja per-heen kysymyksissä ja elä-män kriisitilanteissa. Apua ja tukea halutaan tarjota yhä useammalle ihmiselle. Perheiden toimivaa arkea halutaan edistää.

–Nyt perheneuvonnas-sa on erityiskohteena pien-ten lasten perheiden tilan-ne. Lapsiperheet tarvitsevat tukea, sanoo kirkon perhe-asiain johtaja Martti Esko.

Perheasioiden neuvot-telukeskuksia on vuonna 2010 yhteensä 43 eri puo-lilla Suomea.

Perheneuvontaanlaajuutta


Home- ja kosteusvaurioidentutkimus- ja saneeraustyöt!

Soita ja kysy lisää (02) 637 04 29 tai katsokotisivuiltamme...

WWW.SATAKUIVAUS.FI

��

��

��

��

��

��


Autoliiton julkaisema euroopanlaajuinen tutki-mus osoittaa, että euroop-palainen suojatieturvalli-suus vaatii yleisesti paran-nuksia ja vähimmäisnor-meja. Helsingissä testattu-jen suojateiden arvosanat vaihtelevat välttävästä hy-vään.

Testissä löytyi viimevuo-tista enemmän eroavai-suuksia eri maiden suo-jatieratkaisuissa. Eroja oli niin liikennevalojärjes-telyissä kuin tiemerkin-nöissäkin. Suojateiden ra-kentamisessa ja ylläpidos-sa noudatetaan puhtaas-ti kansallisia tai jopa paik-kakuntakohtaisia sääntöjä ja käytäntöjä. Erilaisia rat-kaisuja oli niin paljon, et-tä kansainvälinen autoliit-to FIA peräänkuuluttaa eu-roopanlaajuisesti yhteneviä vähimmäisnormeja.

–Suojatiemerkintöjen ja niihin liittyvien toiminta-mallien standardisointi oli-si kaikkien edun mukaista.

Ajoradan ylittäminen on usein riskitilanne erityises-ti jalankulkijoille. Yhteiset eurooppalaiset suojatiekäy-tännöt hyödyttäisivät kaik-kia tienkäyttäjiä, Autolii-ton matkailupäällikkö Su-sanna Suokonautio-Hyn-ninen sanoo.

JAlAnkulkiJAn ha-vaitseminen pimeään ai-kaan on yksi suojateiden liikenneturvallisuuden tär-keimmistä tekijöistä, min-kä vuoksi tätä arvostelupe-rustetta painotettiin tulok-sissa eniten (32 %). Muita perusteita oli suojateiden rakenne (liikennevalojen ajastus ja turvakorokkeet), näkyvyys valoisaan aikaan, näkyvyys pimeään aikaan ja käytön helppous (estee-tön ja turvallinen tienyli-tys). Helsingissä testatuista suojateistä puolet sai käy-tön helppoudesta välttävän arvosanan. Vain testin pa-ras suojatie saavutti hyvän tuloksen tästä.

Joka vuosi yli 8 000 eu-rooppalaista jalankulki-jaa kuolee liikenneonnet-tomuuksissa ja näistä lähes neljännes suojatiellä. Suo-messa kuolee Liikennetur-van tilastojen mukaan vuo-sittain noin 50 jalankulki-jaa, joista lähes kolmannes suojateillä.

Toista kertaa toteutettu eurooppalaisten autojär-jestöjen EuroTest-suojatie-tutkimus selvitti suojatei-den turvallisuutta jalankul-kijoille. Testissä oli mukana 31 kaupunkia 22 Euroopan maasta ja testit suoritettiin kesä-syyskuun aikana. Jo-kaisessa testikaupungis-sa tutkimusryhmä tarkas-teli vähintään kymmenen eri tienylityspaikan turval-lisuutta keskustassa päivän-valossa ja pimeällä.

Tutkimusraportin tulokset osoitteesta www.autoliitto.fi/suojatietutkimus<http://www.autoliitto.fi/suojatie-tutkimus>

Euroopan suojatiet vaativat olennaisia parannuksia

Anna–kaisa Jäntti

tAlven runtelemat par-vekkeet tarvitsevat pikaisen kasvojenkohotuksen ennen kesää.

Kevät on oikea aika laittaa parveke kesäkuntoon. Tur-ha roju saa huutia, jotta tila saadaan tyhjäksi perusteel-lista siivousta varten. Pölyt pyyhitään, lattia lakaistaan ja ikkunat sekä mahdolliset lasitukset pestään.

Parvekkeen lattia tarvit-see ylleen lämmikettä, jos parveke otetaan käyttöön jo alkukeväällä. Puuritilät sekä muovi-, kaisla- ja bam-bumatot ovat jalalle mielyt-tävämpiä kuin kylmä kivi-lattia. Matto pitää valita sen perusteella, millaisille sää-olosuhteille parveke altis-tuu. Esimerkiksi kankaiset räsymatot eivät siedä sade-säätä.

Ensimmäiset parvekeku-kat ovat tervetulleita lasite-tuille parvekkeille jo maalis-huhtikuussa.

– Orvokit ja sipulikukat, kuten narsissi ja helmilil-ja, viihtyvät lasitetuissa ti-loissa heti, kun aurinko al-kaa lämmittää, sanoo puu-tarhuri Sari Böltest Planta-genista.

Lasittamattomille parvek-keille ensikukat voi viedä vasta, kun yöpakkaset jää-vät alle -5 asteen.

– Suomalaisten ehdoton suosikkikukka parvekkeel-le on punainen pelargonia. Se on kestävä ja sietää hy-vin paahdetta, Sari Böltest opastaa.

Pelargonian lisäksi mar-ketta, tähtisilmä, verbena ja hopealanka sopivat eri-

tyisen hyvin aurinkoisel-le, paahteiselle parvekkeel-le. Ne kestävät jopa viik-konloppumatkan mittaisen kuivahtamisen. Rutikuivik-si niitä ei saa päästää.

Varjoinen parveke on Böl-testin mukaan kukille haas-tavampi, sillä valoa on luon-nollisesti vähemmän saata-villa. Ahkeraliisa, verenpi-sara, muratti ja lankaköyn-nös viihtyvät kuitenkin hy-vin varjossa.

Perinteisen parvekalaati-kon lisäksi kesäkasveja voi asettaa erilaisiin ruukkui-hin ja koreihin. Myös sei-näritilät, amppelit ja paju-kehikot ovat käytännöllisiä

rajallisissa tiloissa.

PArvekkeet ovat har-voin suurineliöisiä, ja sik-si niiden kalustaminen on haasteellista. Kalusteet kan-nattaakin valita harkitus-ti tilan käyttötarkoituksen mukaan.

Helposti syrjään siirret-tävät taittotuolit- ja pöydät mahtuvat hyvin pienellekin parvekkeelle.

Myös kalusteet, joissa on kannellista säilytystilaa so-pivat erinomaisesti ahtaa-seen tilaan. Esimerkiksi vi-herpeukalon työvälineet saa piiloon arkkumallisen pen-kin kannen alle silloin, kun niitä ei tarvita.

Parveketekstiilit puhdiste-taan tai uusitaan kevätsiivo-uksen yhteydessä. Siivouk-sen jälkeen lasitetulle par-vekkeelle voi jo viedä istuin-tyynyt, pöytäliinan, lämpi-män torkkupeiton, muuta-man kynttilälyhdyn ja ison nipun laatulukemista. Sitten odotellaan kesää.

Turha roju saa huutia, jotta tila saadaan tyhjäksi perusteellista siivousta varten.

Talven runtelemat parvekkeet tarvitsevat pikaisen kasvojenkohotuksen ennen kesää.

Luonto tulee lähelle parvekkeella

RisTo AAlTo

Helposti syrjään siirrettävät taittotuolit- ja pöydät mahtuvat hyvin pienellekin parvekkeelle.


Kirsi Hiekkala

LaminaattiLattia on helppo asentaa. Se on-nistuu ensikertalaiseltakin, kun seuraa ohjeita ja keskit-tyy työhön muutaman tun-nin ajan.

Laminaatti sopii lattiama-teriaaliksi vain kuiviin sisä-tiloihin, koska sen runko on puukuitua. Laminaatis-sa kuviot painetaan pape-rille ja kiinnitetään pintaan melamiinihartsilla.

Väri- ja kuosivaihtoehto-ja on valtavasti. Pinta voi ol-la sileä tai lievästi kuvioitu. Markkinoilla on myös viis-tereunaisia puukuoseja ja laattaimitaatioita.

– Tärkeintä on valita käyt-tökohteeseen sopiva lami-naatti. Kovaan kulutukseen, esimerkiksi keittiöön ja etei-seen, kannattaa valita kestä-vä laminaatti, sanoo myyn-

tipäällikkö Jan Kotro Pinta-väristä.

Lattialaminaattien laatu on kohentunut paljon vii-meisen kymmenen vuoden aikana, mutta edelleen hin-ta on paras mittari. Kaikista halvin kestää kevyessä ku-lutuksessa, esimerkiksi ma-kuhuoneessa, mutta koi-rankynsien alle täytyy vali-ta muutaman euron kalliim-pi vaihtoehto. Laminaattien neliöhinta on noin 5–50 eu-roa.

– Menekki on helppo las-kea huoneen mittojen mu-kaan. Hävikki on yleensä vain pari prosenttia koko-naismäärästä. Laminaatin lisäksi pitää hankkia aluska-te, mutta liimaa tai nauloja ei tarvita.

Laminaatin voi asen-taa myös vanhan lattian, esi-merkiksi muovimaton, pääl-le. Pohjan tasaisuus kannat-taa tarkistaa. Yleisohjeek-si voi sanoa, ettei kolmen metrin matkalla saa olla yli 3 millimetrin eroa.

– Pakkauksessa tulee mu-kana hyvät asennusohjeet, jotka kannattaa lukea huo-

lellisesti ja myös noudattaa niitä. Ponttirakenne tait-tuu helposti yhteen. Sahan ja laminaattileikkurin lisäk-si ei tarvita muita työkaluja. Tarvittaessa työtä voivat hel-pottaa asennuskiilat, lyönti-palikka- ja rauta.

Avaamattomat laminaat-tipakkaukset on syytä siir-tää vähintään kaksi vuoro-kautta aikaisemmin siihen tilaan, johon ne aikoo asen-taa, jotta lämpötila ehtii ta-saantua. Huoneen lämpöti-lan pitää olla vähintään 18 astetta. Pakkaukset kannat-taa avata vasta, kun aloittaa asennuksen.

– Työ sujuu jouhevasti, jos sen tekee parin kanssa. Yhden makuhuoneen lat-tia valmistuu noin kahdessa tunnissa, sanoo Kotro.

Hinta on edelleen paras mittari lattialaminaattien laadussa. Kaikista halvin kestää kevyessä kulutuk-sessa, esimerkiksi maku-huoneessa, mutta koiran-kynsien alle täytyy valita muutaman euron kalliimpi

vaihtoehto.

Laminaatista on tullut monelle suomalaiselle tuttu pinta.

Kokoa nopea lattia laminaatistaTarkeTT

Lukijat voivat lähettää kysymyksiä sähköpostilla Satakunnan Viikon toimitukseen, josta kysymykset toimitetaan eteenpäin. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan AsuntoViikon lakimies vastaa -palstalla. Kysymykset lähetetään sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]

Satakunnan aSuntOViikkOPERJANTAI 29.1.2010 13lakimies vastaa

Rivitaloyhtiössämme asuva naapurini asensi isonkokoisen ilmalämpöpumpun talon julkisivuun. Laite on ruma ja sen putket näkyvät seinässä. Kaiken lisäksi laite on aivan meidän puolen seinän vieressä. Naapuri ei ole mitään lupia kysellyt pumppuunsa, ei minulta eikä asuntoyhtiöltä. Naapurin asennustyötä ei myöskään valvottu mitenkään. Voinko lain mukaan vaatia pumppua poistettavaksi?

Ilmalämpöpumput ovat viimeaikoina yleistyneet laajalti. Parhaimmillaan läm-pöpumppu onkin mahdollisesta epäes-teettisyydestään huolimatta energiateho-kas lämmönsäästäjä. Osakkeenomistajan ei kuitenkaan kannata rynnätä rautakaup-paan suin päin suunnittelematta huolella toimenpidettään. Pumpun asentaminen edellyttää jo lainkin mukaan tiettyjä toi-mia ennen asentamiseen ryhtymistä.

Taloyhtiön osakkaan tekemistä muutos-töistä säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaan osakkeenomistajalla on oi-keus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden.

Aluksi on syytä muistaa, ettei osakas omista faktisesti seiniään. Hänen osake-omistuksensa tuottaa oikeuden hallita tiet-tyä tilaa, huoneistoa. Osakas omistaa osak-keen, yhtiö rakennuksen. Taloyhtiön lupa tarvitaan aina silloin, kun muutostyöt koh-distuvat osittainkin asukkaan hallussa ole-van huoneiston ulkopuolelle.

Jos muutos voi vahingoittaa rakennusta tai tuottaa muuta haittaa yhtiölle tai toi-

selle osakkeenomistajalle, siihen on saata-va yhtiön hallituksen tai osakkeenomista-jan suostumus. Lisäksi hallituksella ja isän-nöitsijällä on oikeus valvoa, että muutostyö suoritetaan rakennusta vahingoittamatta.

Mikäli lämpölaite on asennettu näyttä-västi lähelle kysyjän puoleista seinää, ol-laan lähellä sitä lain tarkoittamaa tilannet-ta, että toimenpide olisi kaivannut kysyjän suostumusta. Joka tapauksessa asennustyö olisi vaatinut hallituksen suostumuksen.

Rakennusviranomaisilta olisi myös syy-tä tarkistaa suhtautuminen ilmalämpö-pumpun ulkoyksikön sijoitukseen eten-kin, jos laite on tarkoitus sijoittaa julkisi-vuun kadun puolelle.

Naapurisopu on syytä säilyttää, mutta äärimmäisessä tapauksessa sääntöjen vas-taisesti asennettu ilmalämpöpumppu voi-daan poistaa. Mikäli pumppu poistetaan ja julkisivuun jää reikä, siitä aiheutuvat kulut maksaa osakas.

Ostimme taannoin vaimon kanssa kolmion asunto-osakeyhtiöstä. Emme kuitenkaan saaneet kaupan yhteydessä energiatodistusta siitä paljonko asuntomme kuluttaa energiaa. Asuntomme sähkönkulutus on varsin runsas. Olemme jälkeenpäin ymmärtäneet, että tällainen energiatodistus on nykyisin pakollinen. Onko näin ja voimmeko vaatia tällaisen todistuksen saamista?

Energiansäästötalkoot koskettavat nykyi-

sin myös asunto-osakeyhtiöitä siinä muo-dossa, että kysyjän mainitsema energiato-distus on nyttemmin pakollinen useimmis-sa yhtiöissä. Sen tarkoituksena on parantaa asukkaiden ja asuntoa ostavien mahdolli-suuksia vertailla rakennusten energiate-hokkuutta.

Kysymyksestä ei ilmene minkä kokoi-sesta taloyhtiöstä on kysymys taikka mil-loin rakennus on valmistunut. Laki raken-nuksen energiatodistuksesta tuli voimaan 1.1.2008 ja laki määrittelee todistuksen pa-kollisuuden nimenomaan asunto-osakeyh-tiön koon ja valmistumisajan perusteella.

Energiatodistus on vapaaehtoinen ennen lain voimaantuloa valmistuneille, enintään kuuden asunnon pientaloyhtiöille. Ener-giatodistus on ollut pakollinen uudiskoh-teille vuoden 2008 alusta lukien ja muil-le ennen lain voimaantuloa valmistuneille taloyhtiöille se on ollut pakollinen vuoden 2009 alusta lukien.

Lain mukaan rakennusta tai sen osaa taikka niiden hallintaoikeutta myytäes-sä, myyjän on asetettava mahdollisen os-tajan nähtäville voimassa oleva rakennuk-sen energiatodistus.

Lukijan kysymyksen osalta on mainit-tava, että todistuksen energiainformaatio koskee koko rakennusta - ei niinkään yk-sittäistä huoneistoa. Energiatodistukses-sa ilmoitetaan se energiamäärä, joka tar-vitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaa-vaan käyttöön. Jotta energiatehokkuuden arviointi ja vertaaminen muihin vastaaviin rakennuksiin olisi mahdollista, energiate-hokkuuden perusteella kiinteistölle määri-tellään energialuokka asteikolla A-G. Vähi-ten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö.

Mikäli kysyjän asunto-osakeyhtiö ei ole ennen 1.1.2008 valmistunut pientaloyhtiö, energiatodistus on oltava saatavilla. Todis-tus voidaan antaa osana isännöitsijäntodis-tusta tai erillisenä todistuksena. Todistus on hyvä pitää nähtävillä yhtiön ilmoitus-taululla. Mikäli se ei siellä ole, kysyjän on syytä olla asiasta yhteydessä yhtiön isän-nöitsijään.

Eero KyhäVastaaja on asianajaja, varatuomari ja Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:n osakas.

Lähetä kysymys - lakimies vastaa

?

?

Satakunnan aSuntOViikkO16 PERJANTAI 29.1.2010

Asuntoviikko 2010_03

Documents

Transcript of Asuntoviikko 2010_03