Sote-tieto hyötykäyttöön – lähitulevaisuuden kehittämispolut

Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen

OPER yhteistyöseminaari 17.3.2016

Sisältö

• Kanta-palveluiden käyttö ja jatkokehitys – mitä seuraavaksi

• Kanta-palveluiden tulevaisuuden tavoitetila muuttuvassa toimintaympäristössä

• Kokonaisarkkitehtuurin tilanne ja kehittäminen

17.3.2016 2

Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategia: tiivistelmä

3 17.3.2016

Kanta sote-tiedon hyödyntämisen perustana

• Kantaan liittymiset pitkällä, mutta Kanta-palveluiden hyödyntäminen on hyvällä alulla

• Lääkärit ovat omaksuneet sähköisen lääkemääräyksen käytön

• Potilastietojen arkistointi on arkipäivää kunnallisessa terveydenhuollossa (viimeinen liittyminen 01.12.2015)

• Yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönotot alkaneet vuoden 2016 alussa -> tiedonvaihto julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä

• Kansalaiset ovat löytäneet Omakanta-palvelun, ja tarkastelevat sen kautta lääkemääräyksiään ja potilaskertomustietoja

• Kanta-palveluiden käytön seurantaa kehitetään

– Tilastotiedot julkaistaan jatkossa kanta.fi –sivuilla

– Indikaattoreiden kehitystyö meneillään huomioiden valtakunnallisen ohjauksen ja sote-toimijoiden tarpeet sekä Kanta-palveluille asetetut tavoitteet

17.3.2016 4

Kanta-palvelut hyötykäyttöön – uusilla toiminnallisuuksilla lisähyötyjä

• Kanta-palveluiden käyttöönotossa ei ole kyse pelkästään järjestelmäkehityksestä, vaan toiminnan muutoksesta ja toimintamallien kehittämisestä

• Toimintamallien muuttaminen ja Kanta-palveluiden aktiivinen hyödyntäminen vaatii organisaatioissa vielä työtä

– Kanta mahdollistaa jo nyt huomattavasti laajempaa hyödyntämistä kuin käytännössä on toteutunut

• Toiminnallisiin muutostarpeisiin vastaaminen

– Toiminnallisen muutoksen onnistuminen edellyttää toimivaa tiedonhallintaa

• Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet tehostavat ammattilaisten toimintaa sujuvan tiedonhallinnan avulla

• Kansalaisen rooli asiakkaana ja potilaana

– Oma toiminta hyvinvointinsa edistämisessä

– Tiedollinen itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus

– Omakanta kansalaisen käyttöliittymänä ja asiointikanavana

– ”Omatietovaranto” omien tietojen tallentamisen ja jakamisen mahdollistajana

17.3.2016 5

Uudet toiminnallisuuden toimintamallien ja tiedonhallinnan kehityksen tukena

• Potilastietojen ja sosiaalihuollon asiakastietojen arkistointi

– Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedollinen integraatio

– Tiedonvaihto yksityisen ja julkisen välillä mm. ostopalvelu- ja palvelusetelitoiminnan sekä kansalaisen valinnanvapauden tukena

– Vanhojen tietojen arkistointi – rekisterinpitäjän tietojen yhdistäminen

• Keskeiset asiakas- ja hoitotiedot tehokkaasti käyttöön koosteina

• Lääkityksen kokonaishallinta – potilasturvallisuus ja laadukas lääkehoito

• Ostopalveluiden arkistointi – palvelutuotannon monimuotoisuus, yksityisen toimijan mahdollisuus tuottaa palvelua julkisen lukuun

• Terveys- ja hoitosuunnitelma / yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma - asiakkaan palvelukokonaisuus hallintaan

• Kuvantamistutkimusten jakaminen kansallisesti

• Kansalaisen ”omatietovaranto” – kansalaisen itse tuottaman hyvinvointitiedon tallentaminen ja jakaminen, hyvinvointisovellusten hyödyntäminen

• http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/julkaisuaikataulu

17.3.2016 6

Kanta-palveluiden seuraavat sisällöt

17.3.2016 7

Vanhojen potilastietojen arkistointi

Suun terveydenhuolto

puolesta asiointi

Tahdonilmaukset

Todistusten arkistointi ja välitys Kelalle

Ensihoitokertomus

Kuva-aineistojen arkistointi

Kokonaislääkityksen hallinta (avohoitolääkitys)

Keskeisten hoitotietojen näyttäminen koosteena

Omatietovaranto

Sosiaalihuollon asiakastietojen arkistointi 1. vaihe

Terveys- ja hoitosuunnitelma

Ostopalveluiden arkistointi

20

16

20

19

20

17

Sosiaalihuollon valtakunnallisten palveluiden käyttöönoton vaiheet

17.3.2016 8

I vaihe:

PDF-tallennus ja tiedon saatavuus rekisterinpitäjän omaan käyttöön

II vaihe:

Tiedon saatavuus rekisterien välillä ja Omakannan käyttöönotto

III vaihe:

Asiakirjojen rakenteinen tallentaminen ja Omakannan toiminnallisuuksien laajennus

IV vaihe:

Toimijoiden välinen yhteistyö ja raportointi

Tuotantokäyttö

1.2.2018

Asiakastiedon arkisto otetaan käyttöön vaiheittain – hyödyt realisoituvat käyttöönoton edetessä

• Kansalainen näkee Omakannassa asiakaskertomuksensa

– sähköiset asiointimahdollisuudet paranevat, kansallisten ratkaisujen myötä ei tarvitse organisaatiokohtaisia sähköisiä palveluita, asiointiprosessien tehostaminen

• Ammattilaisen työprosessi tehostuu.

– Myös toisten rekisterinpitäjien laatimat asiakasasiakirjat saatavilla suoraan Kannasta

– Koostenäkymän kautta keskeiset asiakastiedot nopeasti

– Päällekkäinen kirjaaminen vähenee, kun jo kerran tallennettua tietoa voidaan hyödyntää uudelleen

• Palveluntuottajat voivat kirjata suoraan rekisterinpitäjän rekisteriin – helpottaa ostopalveluiden toteutusta, ei tarvitse lähettää asiakirjoja postissa, tiedot heti järjestäjän käytettävissä

• Ammattilaisen käyttöliittymän avulla pienet yritykset ja muut toimijat voivat tuottaa lakisääteiset minimitiedot sähköisesti

• Järjestelmäintegraatioiden tarve vähenee, kun rekisterinpitäjän tiedot ovat Kannan kautta yhdistettävissä (ostopalvelut, rekisterinpitäjän useat järjestelmät)

• Asiakastiedosta voidaan poimia tilastoja ja raportteja ilman, että palvelunantajat tuottavat tiedot erikseen.

17.3.2016 9

• Organisaatiot voivat tallentaa asiakasasiakirjansa sähköisesti arkistokelpoisessa muodossa.

– Vanhojen tietojen arkistointi helpottaa järjestelmien vaihtoa ja organisaatiouudistuksia.

• Ammattilainen hyötyy heti!

– Ammattilainen saa organisaation laatimat asiakirjat käyttöönsä riippumatta siitä, millä järjestelmällä ne on laadittu.

– Tämä hyödyttää erityisesti uuden sosiaalihuoltolain edellyttämän kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelujen suunnittelussa.

– Asiakkaan koostenäkymä tuo keskeiset asiakkuustiedot ammattilaisen työn tueksi.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta tietojen käsittelyssä mahdollistuu.

• Yhden rekisterin malli tehostaa tiedon saantia.

17.3.2016 10

Miksi liittyä I-vaiheessa? Kuka hyötyy ja miten?

Toimintaympäristö muuttuu – Kanta-palvelut muutoksen tukena

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen

• Organisaatiomuutokset ja toimintayksiköiden laajentuminen – rekisterinpitäjien aiempien tietojen yhdistäminen ja katkeamaton tiedonkulku

• Palveluiden tuottaminen sote-alueilla – julkinen ja yksityinen, palvelutuotannon monimuotoisuus, ostopalvelut ja palveluseteli

• Kansalaisen rooli ja sähköiset palvelut – Omakannan rooli

• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio rakenteiden, toiminnan ja tiedonhallinnan näkökulmista

17.3.2016 11

Kanta 2020 –Kanta-palveluiden tavoitetila

• Kanta-palveluiden tulevaa tavoitetilaa työstetty Kajakki-projektissa (8/2015- 4/2016, vetovastuu STM)

• Suunnitelma, miten Kanta tukee mm. sote-uudistusta, sote-tieto hyötykäyttöön –strategian toimeenpanoa sekä kärkihankkeita

– Myös Kanta-palveluiden käytön nykytilanteesta tunnistetut kehittämistarpeet

– Lainsäädännön kehittämistarpeet mm. Asiakastietolaki

– KA-kuvaukset ja kehittämispolku

• Lähtökohtina sote-toimijoiden ja järjestelmätoimittajien haastattelut ja vierailut sairaanhoitopiireissä

• Tavoitetilan kuvauksen läpikäynti mm. Akusti, UNA- ja Apotti-toimijoiden kanssa

• Tavoitetilan kuvaus valmistuu kevään aikana

17.3.2016 12

Tavoitetila: tietojärjestelmäpalvelut (luonnos)

17.3.2016 13

Tavoitetila: loogiset tietovarannot (luonnos)

17.3.2016 14

Keskeisiä kehittämiskohteita

• Sote-uudistuksen ja -integraation tuki:

– Rekisterinpitäjämuutosten hallinta, rekisterit ja käyttövaltuuksien hallinta sote-integraation tukena

– Suostumuksenhallinnan kehittäminen sote-toimijoiden yhteistyön ja asiakkaan valinnanvapauden tukena

– Tietoarkkitehtuurin kehittäminen

• Yhteinen suunnitelma huomioiden asiakkaan oma rooli

• Asiakkaan itse tallettaman tiedon hyödyntäminen

• Kantaan tallennetun tiedon tehokkaampi hyödyntäminen esim. koosteiden avulla

• Kokonaislääkityksen hallinta

17.3.2016 15

Kannan hyödyntäminen tilasto- ja rekisteritoiminnassa

• Meneillään selvitys (ad. 12/216), jossa arvioidaan mahdollisuuksia tuottaa valtakunnallisia rekistereitä (THL) Kannan avulla

• Rekisteritietoja kerätään tällä hetkellä erillisillä tiedonkeruilla, vaikka kyseessä paljon samoja tietoja

– Myös erillisiä tietoja on paljon, kaikki rekisteritiedot eivät kuulu asiakas- tai potilaskertomukseen

– Yhteisissä tiedoissa erilaisia käsitteitä, tietorakenteita ym.

• Ensisijaisena tavoitteena kertakirjaaminen ja tietorakenteiden harmonisointi

• Kannan hyödyntäminen edellyttää mm. tietorakenteiden harmonisointia, päätöstä muiden kuin kertomukseen kuuluvien tietojen toimittamisesta, tiedonsiirron tapojen määrittelyä (ATJ/PTJ-Kanta-THL) sekä riittävää validointia

• Kustannus-hyötyanalyysi vaihtoehtoisista tiedonkeruun tavoista

17.3.2016 16

Arkkitehtuurin kehittäminen

• Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurikuvaukset julkaistu thl.fi -sivuilla

• Kokonaisarkkitehtuurityötä ohjaa OPER yhteistyöryhmä, jonka alaisena toimii soteKA-ryhmä

– Yhteistyö Akusti-arkkitehtuuriryhmän kanssa

• Arkkitehtuurin kehittäminen

– Arkkitehtuurityön toimintatavat mm. kehitettävien palveluiden arkkitehtuurinmukaisuuden arviointi ja arkkitehtuurityön kytkeminen osaksi kehittämisprojekteja

– Toiminta-arkkitehtuuri – toiminnallisten prosessien kuvaamisen tarve

– Tietoarkkitehtuurissa paljon kehittämistä

• Määritellään soten yhteiset sanastot ja käsitteet

• Käsitemalli tulevan kehittämistyön perustaksi

• Yhteisten asiakirjojen tietosisällöt ja asiakirjarakenteet

• Tietomallien hallinta: Koodistojen ja luokitusten hallinta koodistopalvelimella mutta uudenlaista hallintaa tarvitaan mm. tietokomponenttien ja uusien asiakirjarakenteiden hallintaan ja jakeluun

17.3.2016 17

Yhteenveto: miksi investoida Kantaan nyt?

• Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamiseen ja palveluiden tuottamiseen – kuinka pysyä kilpailussa mukana vaikkapa ostopalveluiden tuottamisessa?

• Asiakaslähtöisten ja sote-uudistuksen tavoitteita palvelevien toimintatapojen haltuunotto – investointi ei koske pelkästään järjestelmämuutoksia

• Ammattilaisten työkalut käyttöön - laadukas palvelu ja potilasturvallisuus, kun asiakkaat muualla tuotetut tiedot ovat saatavilla

• Kansalaisen valinnanvapaus – miten tietojen saatavuus toimintayksiköiden välillä ja Omakannasta vaikuttaa valintoihin?

• Osallistumalla kehitystyöhön voi myös vaikuttaa tuloksellisuuteen ja

saavutettavien hyötyjen nopeampaan toteuttamiseen.

• Yhteistyön kehittäminen – toimintaympäristön ja järjestelmäkehityksen

siirtymävaiheessa sovittava, mitä toiminnallisuutta rakennetaan kansallisesti

ja mitä liittyviin järjestelmiin

• Yhteistyö valtakunnallisten hankkeiden kesken

17.3.2016 18

OPER

kantapalvelut@thl.fi

17.3.2016 19

Kiitos!