Akavalainen 1/2012

1 | 2012Akavalainen

Asiantuntijoiden johtaminen on kontaktilaji

Hyvästi kokousmatkat ja työhuoneet

Kuntaliitoksessa otettava henkilöstö huomioon

Akavalainen 1| 2012

Akavalainen 1 | 2012�

Vuoden 2010 aikana 3501 alle 35-vuotiaista jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Heistä 72 prosenttia jäi pois työelämästä mielenterveysongelmien takia.

Lähde: Eläketurvakeskus

Päätoimittaja Hannamaija HelanderToimitussihteeri Jaana ParkkolaToimituksen sihteeri Tarja PaajonenTaitto Grafiaalto / Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsenPainopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN-L 1795-8822, ISSN 1795-8822 (painettu)ISSN 2242-0983 (verkkolehti)

Ilmestymispäivä: 17.2.2012Seuraava lehti ilmestyy: 13.4.2012

Kannen kuva: Vesa-Matti VääräKuvassa: Antero Leppänen

AkavalainenJärjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kplLehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Julkaisija ja kustantajaAkava ryRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 [email protected]

�4

18

4

“Asiakas havaitsee, ettei juominen helpota oloa, vaan aiheuttaa lisästressiä.”

Päihde- ja mielenterveystyön asiantuntija Eeva Gröhn

Luku 72

4 Kuntaliitoksesta vahvana eteenpäin

8 Lyhyet

10 Asiantuntijoita johdettava osaavalla vuorovaikutuksella

12 Lääkkeitä työurien pidentämiseen

LakiWoman

14 Tutkimus- ja kehitysrahoituksessa kasvun paikka

16 Ammattikorkeakoulu-uudistus etenee hitaasti

17 Oppisopimustyyppinen koulutus on kysyttyä

18 Alkoholiriippuvuuteen puututtava ajoissa

20 Verotuksen on tuettava kasvua

21 Kolumni: Työniloa näkökulmaa vaihtamalla

22 Joustavaa yhteistyötä ja neuvottelua verkon yli

�4 Uudet tilaratkaisut korvaavat omat työhuoneet

26 Ajankohtaista Euroopasta

28 Kassasta liittoon

30 Opiskelijatoiminnan kuulumisia

31 Kolme harhakuvaa eläkkeistä kumoon

32 Tepsiikö EU:n korkeakoulupolitiikka?

33 Nimiä

34 Tutkittua

35 Nytt från Akava

18

Vesa

-Mat

ti V

äärä

Leh

tiku

vaLe

hti

kuva

PuheenjohtajaltaPäätoimittajalta

Akavalainen 1 | 2012 �

Vyötä kiristettävä tulevaisuuden turvaamiseksi

Me suomalaiset joudumme hyväksymään veronkoro-tukset ja menoleikkaukset, koska valtiontalouteen tarvi-taan säästöjä. Hallitus aikoo maaliskuun kehysbudjetti-riihessään tehdä ikäviä, mutta välttämättömiä päätöksiä kestävyysvajeen hillitsemiseksi.

Suomen epäedullinen ikärakenne on pitkään ollut tiedos-sa. Silti vasta nyt on havahduttu siihen, että nykyisen hy-vinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on tulevaisuudessa sen takia mahdotonta. Näillä näkymin valtiontalous on selvästi alijäämäinen vuonna 2015 ja sen jälkeenkin. Mei-dän on elettävä suu säkkiä myöten, sillä emme halua Krei-kan kohtaloa.

Menoleikkauksilla ei saa vaarantaa Suomen tulevai-suutta. Osaaminen on vahvuutemme, joten koulutukses-ta ei enää saa leikata. Koulutusmäärärahoja vähennettiin roimasti jo tämän vuoden budjetissa.

Veronkorotukset pitäisi kohdentaa kulutusveroihin, ei palkkaveroihin. Hallitus tuki raamisopimuksen syntymis-tä lupaamalla, ettei palkkaveroja korotettaisi. Lupaus on pidettävä.

Talouskasvu ja korkea työllisyysaste ovat ratkaisevia, jotta julkisen sektorin rahoitus saadaan tasapainoon. Hal-lituksen pitää ryhtyä työn kysyntää ja tarjontaa lisääviin rakenteellisiin toimiin. Myös julkisen sektorin palvelutuo-tantoa pitää tehostaa.

Nykyisessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa on teh-tävä rohkeita päätöksiä, jotta hyvinvointimallimme ja sen rahoitus turvataan. Tämä onnistuu vain, jos rakenteita uu-distetaan ja valtiontalous on tasapainossa. Niissä talkois-sa on kaikkien oltava mukana.

Sture Fjäder

Keppijumppaa ja porkkanaa

Kaverini Antti kävi ilmaisella zumba-tunnilla kuntoklu-billa, joka on rakennettu tunnetun yökerhon tilalle. Lattia oli liukas, jytä soi, hiki virtasi ja naiset hilluivat paljastavis-sa asuissa kuten ennen. Jotain oli kuitenkin muuttunut: tohtori-Antti oli klubin ainoa mies, tupakanhaju oli vaihtu-nut hienhajuun ja baarista sai vain terveyspirtelöitä.

Antin arkihavainto kertoo yleisemmästä muutoksesta. Ih-miset ovat aiempaa kiinnostuneempia hyvinvoinnistaan. Tai ainakin osa on, sillä kansa jakautuu selvästi elintapojen suhteen. Koulutus selittää valtaosan eroista.

Tupakointi on vähentynyt roimasti viimeisen 30 vuo-den aikana kaikkien muiden paitsi vähiten koulutettujen kohdalla. Alkoholin kulutus puolestaan on kasvanut. Vaik-ka juomat ovat aiempaa miedompia, millään pirtelölinjalla ei olla. Tässäkin erot ovat suuria: kymmenesosa suoma-laisista juo noin puolet kaikesta alkoholista.

Ihmiset syövät aiempaa terveellisemmin, mutta koulutus-ryhmien väliset erot ovat edelleen selviä. Tämä ero nä-kyy siten myös ylipainoisten määrässä. Lisäksi koulutetut miehet liikkuvat enemmän kuin vähemmän koulutetut. Naisilla eroa ei juuri ole.

Työikäisten elintapasairaudet pitäisi estää ennalta, kun kasvava vanhusväestö kuormittaa terveydenhuoltoa lähivuosina. Tupakointi, runsas alkoholin käyttö, väärät ruo-kailutottumukset ja vähäinen liikunta lyhentävät elämää ja työuraa.

Tavallinen tallaaja voi vaikuttaa maapallon kestävyyteen eniten sillä, mitä hän panee suuhunsa ja miten liikkuu. Sama pätee ihmisen omaan kestävyyteen, elinikään. Tie-toa on, mutta toimia tarvitaan. Muuten homma menee ihan läskiksi.

Hannamaija Helander

Akavalainen 1 | 20124

S uomen toistaiseksi suurin kuntaliitos toteutui vuoden 2009 alussa, kun Salo ja yh-deksän ympäröivää kuntaa

yhdistettiin Salon kaupungiksi. Kau-punginjohtaja Antti Rantakokko astui remmiin pian liitoksen jälkeen. Muu-tosprosessi on Rantakokon mielestä onnistunut hyvin.

– Salon kuntaliitos lähti liikkeelle vapaaehtoiselta pohjalta, mikä on tär-

Teksti: Jaana Parkkola n Kuvat: Vesa-Matti Väärä

Vahva kunta kestää heikotkin ajatSalossa voidaan nyt keskittyä olennaiseen, kun kuntaliitos on onnellisesti takana.

keää muutoksen onnistumiseksi. Kun-tien välillä oli jo vuosikymmenten ajan ollut yhteistyötä muun muassa palvelujen tarjoamisessa, Rantakokko kertoo.

Lisäksi Salon silloinen hyvä talou-dellinen tilanne helpotti liitoksen su-jumista. Asiaa edisti myös se, että Salo oli alueen luonteva päivittäisen asioi-misen keskus, eikä kilpailevia keskuk-sia ollut.

Rantakokko korostaa kuntien vä-lisen luottamuksen tärkeyttä kuntalii-toksissa. Esimerkiksi neuvottelutilan-teessa avainhenkilöiden keskinäisten suhteiden on oltava kunnossa.

– Luottamus syntyy yhteisen te-kemisen ja arjen kautta. Salossa luot-tamus on kehittynyt pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena. Liitoksessa jou-dutaan tekemään myös kompromis-seja, esimerkiksi palvelupisteiden ra-

Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko korostaa kuntien välisen luottamuksen tärkeyttä kuntaliitoksissa. – Salossa luottamus on kehittynyt pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena.


kentamisessa, jotka maksavat joskus pitkänkin pennin. Suurimmalla kun-nalla pitää olla tietynlaista nöyryyttä, ahneudella ei voita mitään.

Valmis vaikeampiin aikoihinRantakokko on tyytyväinen, että Salos-sa tehtiin kerralla iso liitos, eikä niin, että kunnat olisivat liittyneet toisiinsa vaihe vaiheelta.

– Isompi kokonaisuus on vahvem-pi ottamaan vastaan talouden heikot ajat. Päätöksenteko on nopeampaa ja yksinkertaisempaa kuin esimerkiksi kuntayhtymissä.

Haasteet eivät enää liity niinkään kuntaliitokseen, vaan globaalin raken-nemuutoksen aiheuttamat ongelmat ovat arkea Salossakin. Nokian ja koko matkapuhelinalan toiminta on supis-tunut Salon seudulla merkittävästi vii-me vuosina: alueelta on kadonnut noin 3000 työpaikkaa.

– Yhteisöverotulo on vähentynyt takavuosien 60 miljoonasta eurosta alle 20 miljoonaan. Kaupungin talo-utta on jouduttu sopeuttamaan. Isoin haaste on korvaavien työpaikkojen löytyminen. Siksi on hyvä, että liitos on tässä vaiheessa jo takana. Nyt voi keskittyä olennaiseen.

Turha hallinto pois demokratian tieltäAkavan mielestä kuntakoon kasvatta-minen kehittää kunnallista demokra-tiaa, kun erilaisiin kuntayhtymä- ja hallintomalleihin kadonnut päätösval-ta palautetaan takaisin peruskuntiin. Rantakokko on samaa mieltä.

– Kuntayhtymissä kansalaisten vai-kuttaminen on välillistä, ja maakunta-mallissa vaikuttamismahdollisuudet ovat vielä pienemmät. Jos vanhasta kuntarakenteesta pidetään väkisin kiinni, isoimmat päätösasiat karkaavat omista käsistä, eikä kuntapäättäjille jää loppupeleissä juurikaan vaikutus-valtaa.

Henkilöstö oli mukana rakentamassa uutta Saloa.

Akavan linjauksia kuntauudistukseen 2012

1. Vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntauudistus on tarpeellinen. Kun kuntakokoa kasvatetaan, voidaan lakkauttaa pieniä kuntayhtymiä ja palauttaa tehtävät takaisin perus-kuntiin kunnallisen demokratian piiriin. Tämä vahvistaa edustuksel-lista demokratiaa.

2. Paras-hankkeen seurauksena syn-tyneitä hallintohimmeleitä on pu-rettava kuntauudistuksen yhtey-dessä.

3. Palvelujen vähimmäislaajuus ja -laatu on määriteltävä. Palveluiden saatavuudelle, saavutettavuudelle ja laadulle tulee asettaa valtakun-nalliset kriteerit ja niitä pitää ohja-ta ja arvioida. Valtion tason ohjaus-ta tulee tehostaa.

4. Kunnan tehtäväkenttä on selkiytet-tävä ja sen perustehtävät on mää-riteltävä. Kuntien tehtäviä ei saa enää lisätä.

5. Palveluiden todelliset kustannuk-set on todennettava. Tämä mahdol-listaa eri kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluntuottajien välisen vertailun.

6. Säästöratkaisuja ei pidä jättää yk-sinomaan kuntien harkintaan, vaan ne on toteutettava avoimesti valtakunnan tasolla.

7. Valtionosuusuudistuksen keskei-nen tavoite pitää olla yhdenvertai-suuden takaaminen ja kannusta-minen laadukkaiden, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palvelui-den järjestämiseen.

8. Henkilöstö on otettava alusta asti mukaan rakenteita ja tuottavuutta koskevien uudistusten valmiste-luun.

9. Kuntien määrän vähentyessä pi-tää kunnissa työskentelevillä olla muutosturvaa, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa uuteen työhön pääsyä silloin, kun toimin-toja, esimerkiksi toimintayksiköitä tai oppilaitoksia, lakkautetaan.

10. Työssäkäyntialue tai asiointialue voi olla hyvä pohja kuntaraken-teelle.

Kuntakoon kasvu edellyttää lä-hidemokratian kehittämistä. Salossa kuntalaisten kuulemistilaisuudet on havaittu erittäin tärkeäksi, vaikka-kin perinteiseksi vaikuttamiskeinok-si. Kuulemistilaisuuksia on pidetty esimerkiksi kaavoituksesta, kouluver-koista ja vanhustenhuollon uudistuk-sista. Mielipiteitä on kerätty myös ne-tin kautta.

– Kuntalaisten tarpeita on kartoi-tettu eri aiheisiin liittyvillä kuntalais-kyselyillä. Lisäksi palveluverkon katta-vuutta on selvitetty ja kysytty, millaisia palveluja kunnan eri osissa on.

Henkilöstö mukaanHenkilöstön jaksaminen ja asema on otettava yhdistymisissä huomioon. Sa-lon kaupungin pääluottamusmiehen Antero Leppäsen mukaan henkilöstö on onnistuttu ottamaan hyvin mukaan liitosprosessin eri vaiheissa. Rantakok-kokin kehuu keskusteluyhteyden toi-mivuutta.

– Heti liitoksen alusta lähtien oli työryhmiä myös henkilöstöasioista. Henkilöstö oli mukana rakentamas-sa uutta Saloa. Olen itse henkilöstön edustajana kaupunginjohtajan johto-ryhmässä, joten pysyn aina hyvin ajan tasalla, Leppänen kiittelee.

Leppäsen mielestä henkilöstöllä pitää olla tunne, että heitä on aidosti kuultu.

– Toki realistinen pitää olla. Aina ei pystytä kaikkia toiveita toteuttamaan.

Hallinto muokkautuu ajan kanssaSalon kuntaliitoksen yhteydessä kaik-kien kuntien työntekijät saivat pitää työnsä.

– Liitoksessa oli periaate, että kaik-ki yhdistyvien kuntien työntekijät si-joitetaan vastaavaan tehtävään tai tois-sijaisesti lähinnä vastaavaan. Korviini ei ole kuulunut, että olisi ollut tyyty-mättömyyttä, Leppänen sanoo.

Sekä Rantakokko että Leppä-nen myöntävät, että liitos johti hal-lintoon, jota ei olisi syntynyt, jos sitä olisi ryhdytty rakentamaan puhtaalta pöydältä. Nyt hallintoa on muokattu eläköitymisten ja muiden siirtymisten tahdissa.

– Yleisesti tunnutaan olevan täl-laisen virtaviivaistamisen kannalla. Ainakin tämän kolmen vuoden aika-na prosessi on sujunut suunnitelmien mukaisesti, Leppänen arvioi.


Miten kuntauudistus etenee?

n Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys kullekin alueelle tarkoituksen-mukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta valmistuu helmikuussa.

n Rakennetyöryhmän selvitystä esitel-lään 19 alueellisessa tilaisuudessa hel-mi–maaliskuussa. Kunnilta kerätään ti-laisuuksissa palautetta selvityksestä ja vastataan kuntauudistusta koskeviin ky-symyksiin.

n Alueelliset tilaisuudet ovat osa kuntien kuulemista. Tilaisuuksien lisäksi kunnilta pyydetään kirjalliset lausunnot selvitys-työn ehdotuksiin.

n Kuulemisen jälkeen hallitus tekee ke-väällä 2012 linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä ja uudesta kuntarakenteesta.

Lähde: www.valtiovarainministerio.fi (1.2.2012)

Salon pääluottamusmies Antero Leppäsen mielestä henkilöstöllä tulee olla liitosprosessin aikana tunne, että heitä on aidosti kuultu.

–Esimerkiksi opettajan on vaikea työllistyä muihin tehtäviin kuin opet-tajaksi. Jos paikkoja ei ole, mitä sellai-sessa tilanteessa on tehtävissä?, pohtii Leppänen, joka on itsekin työskennel-lyt lukion ruotsin kielen lehtorina.

Toisaalta Salossa on tietyillä akava-laisilla aloilla puutetta osaavasta työ-voimasta. Lastentarhanopettajista esi-merkiksi joka kuudes on epäpätevä ja myös sosiaalialan osaajia, erityisopet-tajia ja lääkäreitä on vaikea saada tule-maan Saloon.

– Henkilöstön pätevyyden kehit-täminen, esimerkiksi työajalla koulut-tautuminen, voisi olla yksi ratkaisu. Kouluttautuminen on tähän saakka jäänyt pitkälle yksilön omalle kontol-le, Leppänen toteaa.

Akava painottaa, että kuntakoon kasvu edellyttää luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittämistä ja toimintaedellytysten parantamista. Leppäsen mukaan tilanne Salossa on tässäkin suhteessa esimerkillinen.

– Resurssit ovat hyvät, eikä niistä ole koskaan ollut erimielisyyksiä.

Muutosturvan haasteetAkava ajaa kuntien työntekijöille muutosturvaa, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa uuteen työhön pääsyä silloin, kun esimerkiksi toimin-tayksiköitä tai oppilaitoksia lakkaute-taan.

Salossa muutosturvatoimenpitei-tä tai -suunnitelmia ei ole toteutettu, koska kuntaliitoksen tuoma henkilös-tön irtisanomissuoja on voimassa.

Leppänen näkee muutosturvan ja siihen liittyvän koulutuksen akavalai-sittain haastavana.

Järjestelmä ei saa ohjata liikaa, vaan

järkevä tapa toimia.

Järkeistämisen paikkaAkava pitää tärkeänä, että uudistuksen yhteydessä kunnan tehtäväkenttää sel-kiytetään ja sen perustehtävät määritel-lään. Kuntien tehtäviä ei saa enää lisätä. Rantakokko on samaa mieltä.

–Tai jos lisätään, on ne resursoita-va.

Akavan mielestä kuntien valtion tason ohjausta tulee tehostaa. Kuntien palvelujen vähimmäislaajuus ja -laa-tu olisi määriteltävä valtakunnallisil-la kriteereillä. Rantakokko suhtautuu valtakunnalliseen kriteeristöön varo-vaisesti.

–Kunnan tehtävänä on tarjota pal-velut kuntalaisille. Kriteerien sijaan olisi keskityttävä palveluprosesseihin eli miten palvelut käytännössä teh-dään. Toimintatavoissa on paljon jär-keistämisen varaa. Esimerkiksi van-hustenhuollossa aika on käytettävä asiakaspalvelutyöhön, ei turhaan ra-portointiin, Rantakokko painottaa.

– Liika määrittely ja raportointi voi viedä ojasta allikkoon. Järjestelmä ei saa ohjata liikaa, vaan järkevä tapa toimia.

Pitäisikö lakkosakkoja korottaa?

Pertti Porokari, puheenjohtaja, Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Simopekka Koivu, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto

Janne Metsämäki, valtiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö


Kuntauudistusta ei saa viivyttää

Salossa voidaan keskittää voimat nyt ajankohtaisiin taloushaasteisiin. Muualla Suomessa katseet kiinnittyvät kuntakarttoihin.

Valtiovarainministeriön selvitys kuntien talouden kehittymisestä on karua luetta-vaa. Selvityksen mukaan kolmasosa kun-nista on suurissa taloudellisissa vaikeuk-sissa 2020-luvulla.

Keskustelu kuntauudistuksen romutta-misesta tai jarruttamisesta on vellonut alkuvuoden ajan. Akavan mielestä vah-voihin peruskuntiin pohjautuva ja kuntien määrän vähentämiseen tähtäävä kunta-uudistus on tarpeellinen ja tulisi toteuttaa suunnitellussa aikataulussa.

– Kuntauudistusta ei pidä enempää vii-vyttää, vaikka syksyn kuntavaalit tuovat-kin aikatauluun oman haasteensa, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akavalaisten arki kyseessä

Kunnat ovat merkittäviä korkeasti kou-lutettujen työllistäjiä. Noin kolmannes akavalaisista työskentelee kuntasektorilla. Kuntauudistus koskettaa akavalaisia sekä työntekijöinä, veronmaksajina että kunta-palveluiden käyttäjinä.

Kuntien talouden kestävyys ja niiden mahdollisuudet tuottaa laadukkaita pal-veluita ovat jo nyt huolestuttavan heikot. Palveluiden saatavuus ja laatu vaihtelee sen mukaan, missä kunnassa asuu.

– Uudistuksessa on tärkeintä laadukkai-den, asiakaslähtöisten ja kustannuste-hokkaiden palveluiden turvaaminen. Jotta laadukkaiden palvelujen tarjoaminen pys-tytään turvaamaan myös tulevaisuudes-sa, on henkilöstön korkeasta ammattitai-dosta pidettävä huolta, Fjäder toteaa.

Palveluiden korkeasta laadusta huolehti-minen takaa myös sen, että työskente-lyolosuhteet kunnissa ovat ammattieetti-sesti kestävät. Lisäksi Fjäder muistuttaa, että henkilöstö on tärkeää ottaa valmiste-luun mukaan.

– Jäsentemme asiantuntemus on otetta-va kuntauudistuksessa käyttöön. Kuntien henkilöstöllä on paljon arvokasta tietoa, joka on syytä hyödyntää.

Jaana Parkkola

Ei. Työntekijöiden mielenilmaisut johtuvat pää-sääntöisesti työnantajan laittomista toimista, kuten työaikalainsäädännön tai yhteistoimin-talain vastaisesta toiminnasta. Suomalaisil-la työntekijöillä on hyvin korkea työmoraali, eivätkä he ryhdy ilkeyttään mielenilmaisuihin. Työnantajan laittomiin toimiin pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä paremmin esimerkiksi ryhmäkanneoikeuden avulla.

Työmarkkinoiden vakaus ja ennustettavuus ovat osa Suomen kilpailukykyä. Sen varmistaminen edellyttää työmarkkinoiden häiriöttömyyttä ja neuvotteluteitse tapahtuvaa ristiriitojen ratkai-semista. Laittomat työtaistelut murentavat työ-markkinajärjestelmämme uskottavuutta. Hyvi-tyssakkojen korottamisen yhteydessä Suomen työrauhajärjestelmä tulisi uudistaa kokonaisuu-dessaan.

Lakkosakot on sidottu indeksiin ja niihin tehtiin indeksikorotus viime vuoden joulukuussa. Raa-misopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat luottamusta lisäävien toimien valmistelusta työmarkkinatoiminnassa. Tavoitteena on tehdä ehdotuksia neuvottelukulttuuria ja -käytäntöjä parantavista toimista. Kysymys lakkosakoista noussee esiin näissä keskusteluissa.


Lyhyet

Sykettätyöhön.fiTyöturvallisuuskeskuksen uusi sähköinen palvelu Sykettätyöhön.fi on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Palvelu sisältää työkaluja työhyvinvoinnin kehittämi-seen ja sen avulla työpaikat voivat ratkoa ongelmia, jotka haittaavat työntekoa. Kannattaa tutustua!

Linkkivinkki

”Tutkijat odottavat voivansa ilmaista itseään mediassa tiedemaailman ehdoin. He pettyvät, kun asiat eivät mene noin.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen, Acatiimi 1/2012 ”Missä suomalaiset tapaavat, siellä on känni.”

Näkökulma-palsta, Lääkärilehti 4/2012 ”Loistavistakin PISA-tuloksista on Suomelle saman verran iloa kuin hyvästä juniorivalmennuksesta huppu-urheilulle.”

Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, TEK-lehti 1/2012

Lainattua

Muutoksia työttömyysturvaan ja sosiaaliturvamaksuihin Vuodenvaihteessa astui voimaan työttömyysturvaa koskevia muutoksia. Peruspäiväraha on 1.1.2012 lähtien 26,09 euroa päivässä.

Aiemmin määräaikaisena voimassa ollut laki lomautettu-jen päivärahan maksamisesta muutettiin pysyväksi vuoden alussa. Lain mukaan työntekijät, jotka on lomautettu osaksi viikkoa kokonaisiksi työpäiviksi, saavat nyt päivärahan il-man sovittelua. Lakimuutoksen takia muokattiin myös ty-öttömyysturvalain kokonaistyöajan käsitettä.

Sosiaaliturvamaksuihin eli työttömyysvakuutus-, sai-rausvakuutus- ja eläkevakuutusmaksuihin tehtiin myös vuosittaiset tarkistukset. Maksumuutokset ovat nähtävissä muun muassa työeläkevakuutusyhtiöiden sivuilta. n

Tiukempaa sääntelyä rakennusalalle

Rakennusalalla sovellettavia tilaajavastuulain säännöksiä halutaan tiukentaa. Tarkoitus on tehostaa tilaajavastuulain toimivuutta ja tarjota tilaajalle paremmat mahdollisuudet varmistaa sopimuskumppanin luotettavuus ja torjua näin harmaata taloutta rakentamistoiminnassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän esityksen mukaan rakentamistoiminnassa on jatkossa tehtävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset siitä huolimatta, että so-pimuspuolen toiminta on vakiintunutta tai tilaajan ja sopi-muspuolen sopimussuhde on vakiintunut. Myös tapaturma-turmavakuutuksen ottaminen on selvitettävä.

Lisäksi rakentamistoimintaan esitetään korotettua lai-minlyöntimaksua, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoi-mintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei noudata lakia. Muutosten on tarkoi-tettu tulemaan voimaan 1.7.2012.

Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä ja sen jäsenet oli koot-tu kolmikantaisesti. Akavaa työryhmässä edusti lakimies Jaana Meklin. n

Eväitä maahanmuuttajien järjestäytymisen tueksi

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tuottaneet yhteistyössä julkaisun Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta – opas henki-löstön edustajille. Julkaisu antaa tietoa maahanmuutosta ja vinkkejä maahanmuuttajien järjestäytymisen tukemiseksi. Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteessa www.akava.fi/julkaisut n


Lyhyet

Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Hallitus tehostaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Harmaan talouden riskialoja ovat työvoimavaltai-set alat, jotka myyvät palveluja kuluttajille ja joiden tuloista merkittävä osa tulee käteismyynnistä. Näillä aloilla selvite-tään muun muassa elinkeinoharjoittajan velvollisuutta an-taa kuitti.

Kuitinantovelvollisuuden selvittäminen perustuu ma-joitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden torjuntaa poh-tineen työryhmän ehdotukseen. Ehdotuksen mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyy selvittämään kassakonei-den manipulointia ja työaikakirjanpitoa majoitus- ja ravit-semisalalla. Työryhmän loppuraportissa on myös useita eh-dotuksia, joilla voidaan karsia muun muassa lakisääteisten tiedonantovelvoitteiden kustannuksia yrityksille.

Akavaaka tarjoaa tietoa korkeakoulutetuistaUusin Akavaaka-tilastokooste ilmestyi vuoden alus-sa. Akavaaka-julkaisu tarjoaa monipuolista tietoa korkeasti koulutettujen asemasta Suomessa. Akavaa-ka sisältää tietoa muun muassa korkeasti koulutettu-jen työttömyydestä, työajoista, palkoista, koulutuksesta ja järjestäytymisestä. Akavaakan tiedot ovat luettavissa Akavan nettisivuilla www.akava.fi/akavaaka n

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö tekee selvityksen kä-teispalkkojen kieltämisestä. Parturi-kampaamoalan ja kau-neudenhoitoalan harmaan talouden torjumiseksi asetetaan työryhmä.

Muistathan, että asiakkaan on hyvä pyytää aina kuittia, jos sitä ei anneta automaattisesti! n

Harmaan talouden torjuntakampanja jatkuuPoliisihallituksen koordinoima Harmaa talous – musta tu-levaisuus -kampanja jatkuu vuonna 2012 ja pyrkii tavoitta-maan entistä laajemman kohderyhmän. Kampanjan tukijoi-na ja tekijöinä on laaja joukko organisaatioita, myös Akava. Lisätietoja www.mustatulevaisuus.fi n

Lehtikuva


Johtaminen ja esimiestyö on vihdoin ymmärretty niin kes-keiseksi erityisosaamista vaa-tivaksi tehtäväksi, että maan

hallitus on kirjannut sen kehittämisen hallitusohjelmaansa.

Akavalaisista miehistä 29 prosent-tia ja naisista 13 prosenttia työskentelee yritysten ja julkishallinnon eritasoisissa johtotehtävissä. Akavalaisilla on asian-tuntijuuden johtamisessa kaksoisrooli: he toimivat sekä itse esimiehinä että näiden johdettavina asiantuntijoina.

Johtamisen ja esimiestyön uudet haasteetTyöelämätutkimukset ovat jo vuosia osoittaneet, että työpaikoilla kaivataan johtamisen ja esimiestyön kehittämis-tä. Uudistuksia tarvitaan muun muas-sa siksi, että työelämässä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Työelämään tule-vat nuoret ovat entistä koulutetuimpia ja he odottavat esimiehiltään nykyistä tasavertaisempaa ja vuorovaikutteisem-paa johtamista.

Toinen vähintään yhtä merkittä-vä tekijä on teollisen yhteiskunnan muuttuminen tietoja palveluyhteis-kunnaksi. Enemmistö suomalaisista palkansaajista työskentelee asiantunti-jatehtävissä, joihin teollisen tuotannon työnjohtaja- tai pomomalli ei sovellu. Tämän päivän esimiestyö on ennen

Asiantuntijoiden johtaminen on

vuorovaikutuslaji

Johtaminen ja esimiestyö vaatii osaamista, jonka kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota jo korkeakouluopinnoissa.

kaikkea tiedon ja ihmisten johtamis-ta.

Tieto- tai asiantuntijaorganisaatiot tarvitsevat menestyäkseen itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä, sitoutuneita ja itse itseään johtavia työntekijöitä. Toki myös asiantuntijaorganisaatioissa esimiesten on huolehdittava siitä, että heidän johdettavansa tekevät sovitut työt ja saavat aikaan tuloksia.

Asiantuntijatyön ymmärtäminen tärkeääAsiantuntijoiden johtaminen perus-tuu vuorovaikutteiseen esimiestyöhön, jossa keskustelu ajaa esimiehen yksin-puhelun ohi. Vuorovaikutuksen avulla esimiehet ymmärtävät, millaisia vaati-

muksia tietoja asiantuntijatyö asettaa heidän johdettavilleen. Esimiehiltä ei voida kuitenkaan vaatia, että he pystyi-sivät hallitsemaan jokaisen johdettavan työn sisällön yksityiskohtaisesti. Esi-miesten tehtävänä on vastata toimen-kuvien ja työnjaon selkeydestä.

Asiantuntijatyön ydin on tiettyyn erityisalaan perustuva ammattitieto. Itsenäinen työote on olennainen osa ammattitaitoa. Jos halutaan, että asi-antuntijat saavuttavat työssään parhaat mahdolliset tulokset, on heidän joh-tamisessa ymmärrettävä näitä kahta asiantuntijuuden perusulottuvuutta.

Esimiesten on huolehdittava, että asiantuntijoilla on mahdollisuus päi-vittää ja uudistaa omaa osaamistaan. Myös hyvät työehdot ja -olosuhteet turvaavat asiantuntijoiden riittävän it-senäisyyden ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.

Asiantuntijan on voitava ennalta sovituissa puitteissa päättää itse, miten työnsä organisoi ja ajoittaa ja miten saavuttaa parhaiten työlleen asetetut tavoitteet. Tähän tarvitaan riittävän joustavia työaikoja, työaikapankkeja ja etätyökäytäntöjä.

Esimiesten on ymmärrettävä asi-antuntijatyön vaatimukset myös siksi, että he kykenevät ennakoimaan ja tun-nistamaan asiantuntijatyöhön liittyviä kuormitusriskejä.

Johtaminen on erityisasiantuntija-ala, johon pätevyys tulisi

hankkia sekä koulutuksen että kokemuksen kautta.

Teksti: Ulla Aitta, tutkija n Kuva: Lehtikuva

Johtamisen kehittämisverkosto kerää ideat talteen

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterve-yslaitos ovat rakentamassa valtakunnallis-ta Johtamisen kehittämisverkostoa, jonka tavoitteena onn selvittää hyvän johtamisen ja esimies- työn käytäntöjä sekä tukea hyvien joh- tamistapojen juurtumista työpaikoillen luoda laatukriteerit hyvälle johtamiselle

julkisella sektorilla ja edistää niiden to-teutumista julkisen sektorin johtamis-käytännöissä

n edistää ikäjohtamisen periaatteiden to-teutumista työpaikoilla

n kehittää johtamiskoulutusta yhdessä järjestettävien tahojen kanssa.

Verkoston johtoryhmässä ovat edustet-tuina ministeriöt, työmarkkinaosapuolet sekä keskeiset tutkimus- ja kehittämis-toiminnan rahoittajat. Akavan edustajana toimii kehitysjohtaja Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitto SEFE ja varajäsenenä asia-mies Arja Laine, Suomen Valtiotieteili-jöiden Liitto SVAL. Yhteyshenkilö Akavan toimistossa on tutkija Ulla Aitta.

Verkostoon ovat tervetulleita kaikki toimi-jat, jotka haluavat vaikuttaa työpaikkojen johtamiseen ja esimiestyöhön, kuten eri sektoreiden työpaikat, koulutusorganisaa-tiot, koulutus- ja kehittämispalvelujen tuot-tajat, asiantuntijat ja tutkijat, työterveys-huollot, ministeriöt, työmarkkinajärjestöt sekä alueelliset toimijat.

Lisätietoa: www.johtamisverkosto.fi

Akavalainen 1 | 2012 11

Kuka huolehtii esimiehistä?Edellinen tiivistys antaa pienen häiväh-dyksen siitä vaativasta tehtäväkentästä, joka asiantuntijatyötä johtavilla esi-miehillä on edessään joka päivä. Myös esimiestyö ja johtaminen on erityis-asiantuntija-ala, johon pätevyys tulisi hankkia sekä koulutuksen että koke-muksen kautta.

Akavan tavoitteena on, että yliopis-tojen ja ammattikorkeakoulujen pe-rustutkintoihin sisällytetään kaikille tutkinnon suorittajille pakollisia opin-tojaksoja, jotka käsittelevät esimiestyö-tä ja johtamista nykypäivän työorgani-saatioissa.

On myös huolehdittava siitä, että esimiehille annetaan työpaikoilla riit-tävästi aikaa ja resursseja esimiestyön hoitamiseeni. Johtajien ja esimiesten on voitava päivittää ja uudistaa omia esimiestaitojaan ammatillisella täyden-nyskoulutuksella koko työuran ajan.

Tieto muutettava arjen käytännöiksi Johtamisen ja esimiestyön muuttumis-ta ja kehittämisen haasteita on tutkittu yliopistoissa ja korkeakouluissa jo vuo-sikymmeniä. Tarjolla on valtava määrä tietoa, minkälaista johtajuutta ja esi-miestyötä työpaikoilla kaivataan.

Suurin haaste on, miten olemassa oleva tieto saadaan viedyksi työpaik-kojen arkikäytäntöihin. Tässä työssä Akavalla, sen jäsen- ja neuvottelujär-jestöillä sekä aluetoiminnalla on suuri rooli ja vastuu. Akavalaiset esimiehet ja asiantuntijat ovat asiantuntijajohta-juuden parhaita asiantuntijoita. Hei-dän tehtävänään on kaventaa tätä kui-lua sekä rakentaa tiedon ja osaamisen siltoja teoriasta käytäntöön.

Esimiehillle on annettava riittävästi aikaa aikaa ja resursseja esimiestyön hoitamiseen.


T yöurien pidentämisestä etsi-tään apua julkisen talouden tasapainottamiseksi. Mitä pi-tempään ihmiset ovat töissä,

sitä useampi on maksamassa hyvin-vointiyhteiskunnan ylläpidosta. Työuri-en pidentäminen ei tarkoita pelkästään sitä, että seniorit jäävät myöhemmin eläkkeelle, vaan työuria on pidennettä-vä myös alusta ja keskeltä.

Nuoret liukkaasti työhön kiinniNuorten syrjäytyminen työelämästä pi-tää estää. Paras tae työllistymiselle on tutkintoon johtava opiskelu. Sosiaali-turvaetuuksien ja koulutusjärjestelmi-

Lääkkeitä työurien pidentämiseen Työurien pidentämiseen on löydettävä tepsiviä keinoja maaliskuun lopussa pidettävään kehysriiheen mennessä.

Teksti: Maria Löfgren, johtaja n Kuva: Lehtikuva

jäädään hyvin varhain, keskimäärin 52-vuotiaana. Erityistä huolta pitää kantaa nuorista. Esimerkiksi vuoden 2010 ai-kana 3500 alle 35-vuotiaista jäi työky-vyttömyyseläkkeelle, heistä suurin osa mielenterveyssyiden takia.

Työhyvinvointia lisäävät ja liiallis-ta kuormitusta ehkäisevät toimet ovat välttämättömiä, jos työuria halutaan pidentää. Niiden vaikuttavuus riip-puu kuitenkin siitä, miten työnantaja ja koko työyhteisö sitoutuvat kehittä-mään työntekijöiden jaksamista. Täs-sä liikutaan alueella, joka vaihtelee työpaikoittain ja yksilöittäin. Tämän vuoksi työpaikoille tarvitaan tehok-kaita varhaisen puuttumisen ja tuen

en pitää olla sellaisia, että ne tukevat nopeata opiskelemaan pääsyä ja no-peampaa valmistumista. Siksi nuoria ja vastavalmistuneita koskevaan yhteis-kuntatakuuhankkeeseen on panostet-tava.

Erityisesti työurien alkua lyhen-tävät pätkätyöt ja niiden väliin jäävät työttömyyskaudet. Vakituisen työ-suhteen puute koskee etenkin naisia. Akavalaisista määräaikaisista 80 pro-senttia haluaisi pysyvää työtä.

Pelko työttömyydestä uuvuttaaLiian moni tipahtaa työelämästä kes-ken kaiken. Työkyvyttömyyseläkkeelle

Akavalainen 1 | 2012 1�

malleja ja entistä tiiviimpää yhteistyö-tä työterveyshuollon kanssa. Kuormi-tus pitää määritellä lainsäädännössä nykyistä täsmällisemmin, jotta toimet vaikuttavat.

Osaamisen pysyttävä tuoreenaSuurin syy akavalaisten uupumisen taustalla on pelko työpaikan säilymises-tä. Työhyvinvointia lisäisi siis parhaiten varmuus oman työn pysyvyydestä.

Työntekijän ammattitaidon yllä-pitäminen ja osaamisen kehittäminen edistävät organisaation tavoitteiden to-teuttamista ja työntekijän omaa työl-listymistä. Koulutustarjonta on saatava vastaamaan erilaisten työpaikkojen ja eri henkilöstöryhmien tarpeita. Osaa-misen kehittämistä on tehostettava yh-teistoimintasäännöksiä täsmentämällä, jotta koulutukseen sitoudutaan suun-nitelmallisesti. Läpi työuran tapahtu-

vaan osaamisen kehittämiseen on luo-tava verotuksellisia kannusteita niin palkansaajalle kuin työnantajallekin.

Seniorit poispotkittavien listan kärjessäIrtisanomiset kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin työntekijöihin. Irtisano-minen on muodollisesta irtisanomis-suojasta huolimatta helppoa ja halpaa. Niinpä työnantajat mieluummin huk-kaavat seniorien osaamisen kuin miet-tivät keinoja, miten seniorien työko-kemuksen voisi hyödyntää esimerkiksi mukauttamalla totuttuja työnorgani-sointitapoja.

Lainsäädäntöä rukattavaTyöurien pidentäminen edellyttää, että myös työlainsäädännön ydintä uudis-tetaan. Esimerkiksi työsuhdeturvaa,

työaikoja ja muita työssä jaksamiseen vaikuttavia lakipykäliä on uskallettava tarkastella nykyisen työelämän vaati-musten näkökulmasta. Muutoin on vaarana, että edes työntekijän suojaksi säädetyt pykälät eivät tosiasiassa suojaa työntekijää vaan estävät yksilölliset rat-kaisut.

Erityisesti on tarkasteltava, tur-vaako nykyinen muodollinen irtisa-nomissuoja riittävästi laittomilta ir-tisanomisilta. Nykyään sellaisiakin työntekijöitä irtisanotaan, joiden työ ei ole vähentynyt. Työnantajalla pi-täisi olla suurempi vastuu työpaikan menettämisen taloudellisista haitoista. Keinona voisi olla esimerkiksi lakisää-teinen palkanluontoinen irtisanomis-korvaus.


Talouden tasapaino, kas-vu ja työllisyys ovat pää-osassa maaliskuussa, kun hallitus neuvottelee seu-raavien vuosien budjet-

tikehyksestä. Kehysriihen päätöksillä hallitus sopeuttaa hallitusohjelman ta-voitteet talouden realiteetteihin.

Toistaiseksi eniten puhetta on riit-tänyt talouden pitkän ja lyhyen aika-välin rakenteellisesta alijäämästä. Hal-litus ja työmarkkinakeskusjärjestöt käyvät myös vuoropuhelua työllisyys-asteen nostamiseen ja työurien piden-tämiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Pidemmällä aikavälillä ratkaisevia ovat kuitenkin talouskasvua tukevat toimenpiteet, joilla voidaan rakentaa

Tutkimus- ja kehitys- rahoitus uuteen kasvuun

T&k-rahoituksen huono tilanne on uhka työllisyydelle ja talouskasvulle. Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin yrityksiin, joissa on paljon innovaatiotoimintaa.

uudenlaista huippuosaamiseen perus-tuvaa Suomea. Toistaiseksi nämä niin sanotut kasvupanostukset ovat jääneet hallituksen budjettivalmisteluja kos-kevassa keskustelussa vähäiselle huo-miolle.

Tiukoista tavoitteista pidettävä kiinniSelviytyminen 1990-luvun lamasta perustui voimakkaaseen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen. Silloin näh-tiin, että osaaminen ja kyky osaamisen hyödyntämiseen ovat yksi tärkeimmis-tä kilpailueduistamme kansainvälisillä markkinoilla.

Vaikka Suomi on menestynyt ja rakentanut yhden maailman parhaista

innovointijärjestelmistä, kohtaamme entistä kovempia haasteita uusien työ-paikkojen ja kasvun luomisessa.

Suomella on jo pidempään ollut tavoitteena, että tutkimus- ja tuoteke-hitysrahoituksen osuus olisi yhteensä neljä prosenttia bkt:sta. T&k-rahoi-tukseen luetaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kaikki julki-set tutkimusvarat, joita kanavoidaan muun muassa yliopistoihin ja ammat-tikorkeakouluihin. T&k-rahoitus on Suomessa noin seitsemän miljardia eu-roa. Yritysten osuus t&k-rahoitukses-ta on ollut selvästi suurin, noin kaksi kolmasosaa.

Hallitukset ovat viimeisen vuosi-kymmenen aikana sitoutuneet kas-vattamaan t&k-rahoitusta niin, että se muodostaisi neljä prosenttia brutto-kansantuotteesta. T&k-rahoituksen li-sääminen on myös osa Euroopan uni-onin 2020 kasvustrategiaa, jonka yksi tavoite on saavuttaa kolmen prosentin t&k-rahoituksen taso EU:n jäsenmais-sa.

T&k-rahoituksella turvataan työllisyyttäSuomen neljän prosentin tavoite on kova, mutta realistinen. Tavoite jo lä-hes saavutettiin vuonna 2009 bkt:n kasvun hyytymisen seurauksena. Sil-loin t&k-rahoitus oli 3,96 prosenttia bkt:sta. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun t&k-menot laskivat ensimmäistä kertaa lähes kolmeenkymmeneen vuo-teen. Erityisesti yksityisen sektorin ra-hoitusosuus on viime vuosina pienen-tynyt.

Teksti n Vesa Vuorenkoski, elinkeinopoliittinen asiamies

Korkeakoulusektori Julkinen sektori Yritykset

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot �004–�010

2004

3,68

1,04

0,53

3,88

1,04

0,555,10

1,18

0,59

4,85

1,28

0,66

4,85

1,42

0,69

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Mrd

7

6

5

4

3

2

1

0

4,51

1,16

0,56

4,11

1,08

0,57

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulusektori


Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason

Lähteet: OECD, based on OECD, R&D tax incentives questionnaire, January 2010; and OECD, Main Science and Technology Indicators Database, March 2010.

0,40

0,35

0,30

0,25

0,20

0,15

0,10

0,05

0,00

T&k-tuki verokannusteiden muodossa Suora tuki yritysten t&k-menoihin

% BKT:sta

Nykyisen budjettikehyksen pe-rusteella t&k-rahoituksen bkt-suhde jatkaa tuolloin alkanutta laskuaan. Hallituskauden lopussa vuonna 2015 t&k-rahoitus voi laskea jopa 3,2 pro-sentin tuntumaan, jolloin neljän pro-sentin tavoitteesta puuttuu lähes 2 miljardia euroa. Tämä vaje syntyy eri-tyisesti yksityisen sektorin t&k-rahoi-tuksen taantumisesta.

Panostus korkeatasoiseen tutki-mukseen ja kehitykseen synnyttää uutta tietoa, joka luo uutta yritystoi-mintaa ja työpaikkoja. Erityisenä haas-teena on, että Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa kuin muissa korkean osaamista-son ja samankaltaisen elinkeino-rakenteen maassa. Asia on olen-nainen, koska kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä on suuri, viime vuosina lähes 50 prosenttia.

Korkeakouluilla merkittävä rooliMyös kansallisen innovaatiostrategian tärkeimpiä tavoitteita on rahoitus- ja palvelujärjestelmän uudistaminen, jot-ta se tukisi nykyistä paremmin kasvu-yrittäjyyttä. Tämä tavoite on haasteel-linen.

Miten yritysten innovaatiorahoi-tuksen huonoa kehityssuuntaa voidaan muuttaa?

Ensinnäkin korkeakouluilla on merkittävä rooli sekä yrittäjyyden kas-vualustana että yrittäjyyskulttuurin luojana ja yrittäjien kouluttajana. On kyettävä luomaan kasvuyritysympäris-tö, joka tukee uudenlaisia palveluja ja innovaatioita tarjoavien yrityksien kas-vua ja kansainvälistymistä.

Kannustava asenneilmapiiri tukee innovatiivisuuden kehitystä. Tarvitaan myös markkinalähtöisiä kannustimia, kuten verotusta, joka tukee oivallusten ja uusien ideoiden toteuttamista niin, että niistä syntyy lisäarvoa.

Bisnesenkeleille ja yrityksille verokannustimiaNuorten innovatiivisten yritysten mahdollisuuksia saada yksityisten pää-omasijoittajien rahoitusta on tuettava. Kansainvälisessä Suomen innovaatio-

järjestelmän arvioinnissa on todettu, että bisnesenkeleiden verokannustimet tulisi toteuttaa. Hyvin suunnitelluilla verokannustimilla on tutkimusten mu-kaan saavutettu merkittäviä myönteisiä vaikutuksia. Niiden roolia uusien yri-tysten kasvun rahoituksen kiihdyttäjä-nä pidetäänkin tärkeänä.

Osaamisintensiivisten yritysten toimintaa voitaisiin tukea myös t&k-verovähennyksellä, joka antaa yrityk-sille mahdollisuuden sijoittaa aiempaa suuremman osan tuotoista kasvun tu-kemiseen. Yli 70 prosentilla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jä-

senmaista on tutkimus-, kehit-tämis- ja innovaatiotoimintaan kannustavia elementtejä verojär-jestelmässä.

Yritysten kannustaminen t&k-rahoituksen lisäämiseen on tärkeää kansallisten tavoitteiden kannalta. Samaan aikaan on pi-dettävä huoli siitä, ettei julkinen t&k-rahoitus yliopistoille, tutki-muslaitoksille ja ammattikorkea-

kouluille vaarannu. Merkittävät panostukset tutkimuk-

seen ja kehitystoimintaan on kiistatta ollut keskeinen tekijä, jolla Suomi on pystynyt vastaamaan yhä globaalim-man kilpailun tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Nämä panostukset on pidettävä esillä myös maaliskuun kehysriihessä.

Panostus korkeatasoiseen tutkimukseen synnyttää uutta

tietoa, joka luo uutta yritys-toimintaa ja työpaikkoja.

Ko

rea

(200

8)

Kan

ada

(200

8)

Ran

ska

(200

8)

Yh

dys

valla

t (2

008)

Bel

gia

Itäv

alta

Tse

kki

Jap

ani

Esp

anja

Iso

-Bri

tan

nia

(20

08)

Irla

nti

Un

kari

No

rja

(200

8)

Ru

ots

i

Tan

ska

(200

8)

Ala

nko

maa

t

Au

stra

lia (

2006

)

Su

om

i

Port

uga

li

Sak

sa

Isla

nti

(20

08)

Uu

si-S

eela

nti

Luxe

mb

urg

Sve

itsi

(20

08)

Turk

ki

Slo

vaki

a (2

008)

Puo

la

Mek

siko

Kre

ikka

(20

05)

Ammattikorkeakoulu-uudis-tus käynnistyi kovalla vauh-dilla syksyllä 2011. Uudis-tuksen tavoitteena oli tukea

ammattikorkeakoulujen perustehtäviä: työelämälähtöistä koulutusta ja sovelta-vaa tutkimusta, joka palvelee aluekehi-tystä. Ammattikorkeakoulujärjestelmäs-tä haluttiin tehdä entistä laadukkaampi, vaikuttavampi ja kansainvälisempi.

Uudistuksen pääpaino oli hallin-non ja rahoituksen uudistamisessa. Tavoitteena oli siirtää rahoitus koko-naan valtiolle, kun se nykyisin jakaan-tuu valtion ja kuntien kesken. Lisäksi kaikki ammattikorkeakoulut haluttiin muuttaa osakeyhtiömallisiksi.

Rahat loppuivat keskenTaloudelliset realiteetit tulivat kuiten-kin opetusministeriössä vastaan. Am-mattikorkeakoulujen rahoitusta ei ol-lutkaan varaa siirtää valtiolle. Samassa rytäkässä peruttiin lupaus, että osake-yhtiömuutoksesta ei seuraisi korkea-koululle taloudellisia menetyksiä.

Ammattikorkeakoulujen rahoituk-sen uudistaminen on siirretty osaksi valtionosuusjärjestelmän kokonais-

Ammattikorkeakoulu- uudistus etenee jähmeästi

Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus siirtyy vuosilla eteenpäin.

uudistusta, joten uudistus lykkääntyy osin ainakin vuoteen 2015. Amk-lakia uudistetaan nyt toimilupien osalta, ja tässä yhteydessä ammattikorkeakoulut saavat lisää valtaa koulutusvastuidensa määrittelyyn. Myös hallinnon uudis-tamista pyritään viemään eteenpäin. Tavoitteena on tehdä kaikista ammat-tikorkeakouluista osakeyhtiöitä.

Erityisen vaikeaksi tilanteen te-kee se, että valtio toteuttaa ammatti-korkeakouluihin kohdistuvat säästöt alkuperäisessä laajuudessaan, joten ammattikorkeakoulut joutuvat sääs-tämään yli kymmenen prosenttia toi-mintamenoistaan.

Rohkeutta rakenteiden uudistamiseenAkava on uudistuksen mutkistuttua erityisen huolissaan siitä, kenen ehdoil-la merkittävä koulutuspoliittinen uu-distus tapahtuu. Akavan puheenjohta-ja Sture Fjäder on vedonnut erityisesti kuntapäättäjiin vastuullisten ja rohkei-den rakenteellisten ratkaisujen puoles-ta. Koulutuksen laatua ei voida taata, jos resurssit pirstoutuvat pieniin yksi-köihin ympäri maata ja maakuntia.

Alueilla on lyötävä hynttyyt yhteen ja katsottava korkeakoulukarttaa koko alueen kehittämisen näkökulmasta. Jos kuntapäättäjillä ja muilla ammat-tikorkeakoulujen ylläpitäjillä ei ole rohkeutta uudistusten toteuttamiseen, päätösvalta lipeää käsistä. Valtioneu-vosto tekee viime kädessä päätökset toimilupia uudistaessaan.

Koulutuksen maksettava itsensä takaisinUudistus on iso mahdollisuus ammat-tikorkeakouluille, koska ne saavat lisää päätösvaltaa koulutusohjelmien laati-misessa. Ammattikorkeakouluilla on ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa, että ne seuraavat työelämän kehitystä ja uudistavat rohkeasti tutkintojensa tavoitteita ja sisältöjä.

Akavalle koulutuksen kehittämi-sessä äärimmäisen tärkeä näkökulma on koulutuksen yksilölle tuoma hyö-ty. Tästä syystä Akava puolustaa kou-lutusmäärien mitoittamista siten, että korkeakoulun käyneellä on mahdolli-suus työllistyä koulutustaan vastaaval-la tavalla. Tämä on sekä yhteiskunnan että yksilön etu.


Teksti: Ida Mielityinen, koulutuspoliittinen asiamies n Kuva: Lehtikuva


K orkeasti koulutetuille ei ole aiemmin ollut tarjolla riittä-västi laajoja koulutuskoko-naisuuksia osaamisensa ke-

hittämiseen. Näin on todettu muun muassa aikuiskoulutuksen kokonaisuu-distuksen (nk. AKKU-uudistus) selvi-tyksissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä teki ehdotuksen korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta vuonna 2008. Oppisopimustyyppinen täydennys-koulutus perustuu työelämän osaa-mistarpeisiin. Siinä suoritetaan 30–60 opintopisteen kokonaisuus, josta työ-paikalla tapahtuvaa oppimista on vä-hintään puolet.

Räätälöityä osaamisen kehittämistä Osaamista on voitava kehittää monella tavalla työuran aikana. Sitä on voitava päivittää, laajentaa ja syventää tai joskus suuntautua uudelle alalle. Oppisopimus nähtiin joustavana koulutusmuotona, jossa pitkäkään koulutusaika ei heiken-nä työvoiman saatavuutta.

Vuosina 2009–2011 tehdyt kou-lutusesitykset osoittavat, millaisiin osaamistarpeisiin koulutukset vastaa-vat. Koulutuksia on syntynyt erilaisiin ammattilaisten erikoistumistarpeisiin. Koulutukset voivat myös tähdätä jo va-kiintuneisiin tai uusiin ammatillisiin kokonaisuuksiin, joihin ei ole varsi-naista tutkintoon johtavaa koulutusta.

Oppisopimustyyppistä täyden-nyskoulutusta on hyödynnetty muun muassa perioperatiivisessa hoitotyössä, akateemisessa yhdyskuntasuunnittelus-

Oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta on hyödynnetty muun muassa leikkaussali-en erikoisosaamiseen tähtäävässä koulutuksessa.

Oppisopimustyyppiselle koulutukselle on kysyntää

sa, satamatoiminnoissa, kuntapalvelui-den tuotekehittämisessä sekä talous- ja velkaneuvonnassa.

Yritykset ja organisaatiot tarvitse-vat erityisesti niiden omien prosessien kehittämiseen kytkeytyvää osaamista. Tutkinnon jälkeinen koulutus liittyy myös korkeakoulujen tutkintokoulu-tuksen kehittämiseen. Työelämäläh-töiselle toteutusmallille ja joustavalle tutkinnon jälkeiselle koulutukselle vaikuttaa olevan kysyntää.

Rahoitus turvattavaVuonna 2010 valtion talousarvioissa varattiin neljä miljoonaa euroa oppiso-pimustyyppisiin täydennyskoulutuk-siin. Vuonna 2010 rahoitettiin 1241 korkeakoulutettujen oppisopimusta 35 eri koulutushankkeessa. Rahoituksen säilyttäminen on tärkeää, jotta uusi

koulutusmuoto pääsee kehittymään. Rahoitus on tulevaisuudessa ra-

kennettava niin, että yritykset voivat ja haluavat osallistua koulutuksen ra-hoitukseen. Koulutuksen on oltava sellaista, että siitä halutaan maksaa eli työantajalle on oltava siitä höytyä.

Joulukuussa hyväksytyssä Kou-lutuksen ja tutkimuksen kehittämis-suunnitelmassa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen nimeksi linjat-tiin erikoistumiskoulutus. Tavoitteena on luoda laadunvarmistusjärjestelmä, jolla yksittäisten koulutusten laatu turvataan. Asiaa valmistellaan samas-sa aikataulussa ammattikorkeakoulu-uudistuksen kanssa.

Juttu perustuu muun muassa julkaisuun Oppisopimustyyppisen täydennyskou-lutuksen mallia etsimässä (toim. Irene Gröhn 2011).

Oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella on pystytty vastaamaan ammatillisiin erikoistumistarpeisiin.

Teksti: Ida Mielityinen, koulutuspoliittinen asiamies n Kuva: Lehtikuva


T erhi on 41-vuotias henkilös-töpäällikkö. Virkeästä ole-muksesta ei arvaa, että vielä pari vuotta sitten nainen he-

räsi joka aamu pöhnäisenä. Tavallisena arki-iltana punkkupullo tyhjeni mel-kein huomaamatta Facebook-kaverei-den kanssa chatatessa ja Greyn anato-miaa vilkuillessa.

Vähitellen lipesiMaanantaista torstaihin kontrolli piti, mutta viikonloppujen annoksia Terhi ei laskenut: tissuttelu oli luvallista lau-

Äkillinen yrjötauti vai kauhea kankkunen?Lipittelystä voi tulla tiukka koukku. Riippuvuuteen pitää puuttua ajoissa.

antaiaamusta sunnuntai-iltaan riippu-matta siitä, oltiinko miesystävän mö-killä tai kotisohvalla.

– Kauppakorkeassa kaljoittelu oli osa iloista opiskelijaelämää. Työelä-mään siirryttyäni aloin käyttää alko-holia myös rentoutumislääkkeenä.

Aluksi riitti lasillinen viiniä en-nen nukkumaanmenoa. Vähitellen Terhin iltaharrastukset harvenivat. Kuntosalille tai työväenopiston es-panjan tunnille ei enää riittänyt energiaa.

– Selitin itselleni, että työ vie kaik-ki mehut. Todellinen syy oli kuiten-

kin se, että halusin nopeasti kotiin. Jo puoliltapäivin aloin ajatella keittiön kaapissa odottavaa pulloa.

Työnsä Terhi hoiti. Suhdettaan al-koholiin hän joutui vakavasti mietti-mään vasta, kun esimies alkoi ihme-tellä toistuvia lyhyitä poissaoloja. Siinä vaiheessa juominen oli ollut päivittäis-tä jo monta vuotta.

Työterveyshuolto avuksiPäihde- ja mielenterveystyön asiantun-tija Eeva Gröhn tapaa työssään päteviä, tunnollisia ja kunnianhimoisia ihmisiä,

Teksti: Paula Launonen n Kuva: Lehtikuva

joiden alkoholinkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi.

Monet pystyvät salaamaan ongel-man työyhteisöltä siihen asti, kunnes alkaa tulla ”äkillisiä vatsatauteja” ja eri paikoista hankittuja sairauslomatodis-tuksia.

– Oireita ovat myös heikentynyt työteho, esimiehen välttely sekä alaku-lo ja hermostuneisuus. Heikkoa oloaan ihminen voi selittää esimerkiksi union-gelmilla.

Jyväskyläläisessä Työterveys Aal-lossa työskentelevä Gröhn on ottanut tehtäväkseen päihdeongelmien ennal-taehkäisyn. Hän kiertää yrityksissä pu-hujana ja kouluttajana. Gröhnin mu-kaan vain 16 prosenttia työyhteisöistä käsittelee päihdeasioita järjestelmälli-sen ohjelman avulla. Gröhnillä on hy-viä kokemuksia työpaikoista, joilla en-naltaehkäisy otetaan vakavissaan.

– Päihdeohjelma toimii, kun ihmi-siä ei tarvitse ohjata hoitoon, vaan ti-lanne saadaan haltuun työterveyshuol-lon voimin.

Ongelmasta on puhuttavaGröhn rohkaisee avoimuuteen. Päih-dekoukkua kukaan ei kehitä tahallaan, eikä riippuvuudesta pidä syyllistää. Kis-sa on nostettava pöydälle, jos havaitsee suurkulutuksen merkkejä itsessään tai työkaverilla. Alkoholinkäytön määrää mittaava auditkysely kuuluu työter-veyshuollon rutiineihin.

Kun Gröhn havaitsee runsaan juo-misen oireita, hän panee asiakkaan miettimään elämäänsä kokonaisval-taisesti. Löytyykö taustalta perhe-, pa-risuhde- tai rahahuolia? Miten menee työpaikalla esimiehen, kollegoiden ja alaisten kanssa?

– Sitten mietitään alkoholin roolia. Asiakas havaitsee, ettei juominen hel-pota oloa, vaan aiheuttaa lisästressiä.

Gröhn sanoo, ettei hän komenna ketään lopettamaan. Haitat oivallettu-aan asiakas laatii raitistumissuunnitel-mansa itse.

Päihdeterapeutti korostaa asiak-kaan omaa vastuuta, hänen näkökul-miensa huomioimista ja asiallista neu-vontaa.

Alkoholin terveysriskeistä ihmiset tietävät yllättävän vähän.

Koko kuukausi kännissä

n Suomessa yli 90 % työikäisistä käyttää alkoholia. n Miehistä noin 40 % ja naisista 20 % on riskikäyttäjiä.n Suomalainen on joka vuosi 30 vuorokautta humalassa. n Osasta tulee suurkuluttajia tai riippuvaisia.n Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan joka toisen työyhteisössä on alkoholi- haittoja.n Mikä on kohtuujuomista? Missä kulkee riskiraja? Tarkista alkoholinkäyttösi verkossa: www.taitolaji.fi

Lähteet: Työterveyslaitos ja www.taitolaji.fi

Päihdeohjelma työpaikalle

n Tee aloite esimiehelle tai ota yhteys työterveyshuoltoon.n Kysy ohjelmamalleja Työturvallisuus- keskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Myllyhoito- yhdistyksestä tai omasta työterveys- huollostasi.n Ohjelman painopiste on ennalta- ehkäisyssä. Se sisältää ohjeita myös korjaavaan toimintaan, kuntoutuk- seen ja kriisinhallintaan.

Auta kaveria

Jos huomaat työkaverissasi liiallisen juomisen merkkejä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Päihderiippuvainen ei yleensä itse myönnä ongelmaansa, vaan tarvitsee ympäristön apua herä-täkseen. Jos hyssyttelet tai peittelet juovan työkaverin mokia, teet karhun-palveluksen sekä työyhteisölle että hä-nelle itselleen.

– Harva tietää, että jo yhden illan runsas juominen voi tulehduttaa hai-man. Myös aivojen terveydelle alkoho-li on iso uhka.

Kannustuksella irti pullostaVaikka haitat ovat vakavia, Gröhnin mielestä myönteinen asenne antaa pe-lottelua paremmat lähtökohdat kou-kusta irtautumiselle.

– Näen jatkuvasti onnistumisia. Ihmiset tekevät muutoksia elämänta-voissaan, kun heitä tuetaan oikealla tavalla.

Yhtenä kannustimena Gröhn käyt-tää laboratoriotestejä. Jos maksakoe näyttää hyvälle, asiakas huokaa helpo-tuksesta. Tie kohti raittiutta voi alkaa pienin askelin.

– Ensin hän on juomatta arkena ja annan siitä hyvää palautetta. Pian hän kokeilee raittiutta viikonloppuisin.

Useimmat joutuvat päättämään ehdottomasta linjasta, sillä suurkulu-tuksesta ei yleensä ole paluuta kohtuu-käyttöön.

Raittius maistuu– Kun alkoholi on muuttanut kehon kemiaa, tahto jää toiseksi. Yritin ensin vähentämistä. Kun huomasin juova-ni entiseen malliin, olin tosi pettynyt. Minun piti kiertää korkki kiinni lopul-lisesti, Terhi sanoo.

Raitistumisen myötä löytyi jälleen liikunnan ilo – kuntosalikortti on voi-massa, ja uusi hauskuus ovat lavatans-sit.

Pitkästä aikaa Terhi suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Juuri nyt ajan-kohtainen hanke on tuleva Kuuban-matka, jonka vuoksi on kerrattava es-panjaa ja opeteltava salsan alkeita.

Suhde miesystävään päättyi, koska tämä ei ymmärtänyt Terhin raittiutta.

Työhön on tullut terve ote. Henki-löstöpäällikkö jättää työt konttorille. Iltaisin ja viikonloppuisin päässä pyö-rivät ihan muut asiat. Parasta on mie-len hallinta.

– Sellaiset konfliktit, joihin en voi vaikuttaa, eivät enää rassaa. Nukahdan joka ilta tyytyväisenä omaan panok-seeni tässä elämässä ja aamulla herään uteliaana uuteen päivään.

Alkoholiongelmista on uskallettava puhua, mikäli havaitsee omassa tai työkaverin käyttäytymisessä suurkulutuksen piirteitä.


Akavalainen 1 | 2012�0

Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011

Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa �011

545250484644424038363432302826242220181614

20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 220 000

Suomi Muut Länsi-Euroopan maat

%

Vuosiansio 2011, euroa

Hallitus suunnittelee mittavia valtiontalouden säästötoimia vuosille 2013–2015. Säästöjen

kohteet ja lisätulojen lähteet päätetään maaliskuun budjettiriihen yhteydessä. Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mielestä ei ole lainkaan samantekevää, mihin veronkorotukset kohdistetaan.

– Verotuksella on aina ei-toivotta-via sivuvaikutuksia, koska verot vai-kuttavat siihen, miten kannustavana työntekoa, yrittämistä, säästämistä ja investointeja pidetään. Eri veromuodot eivät kuitenkaan ole samalla viivalla. Useimpien ekonomistien arvio on, että kasvun ja työllisyyden kannalta suora työn verottaminen on haitallisempaa kuin kulutuksen verotus, Koev toteaa.

Verotuksen rakenteella on merkitystä

Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mielestä Suomen hallituksen veropolitiikan lähtökohtana on oltava kasvun tukeminen.

– Hetemäen työryhmän loppura-portissa on erinomaisen hyvin kitey-tetty, että vaikka arvonlisäverollakin on kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen, se ei suhteellisena verona vähennä kouluttautumisen ja työuralla oppimi-sen tuottoa. Se ei myöskään heikennä kannusteita yrittäjyyteen tai eteenpäin pyrkimiseen.

Suomessa jyrkkä progressioVeronmaksajain Keskusliitto teki viime vuoden lopulla Kansainvälinen palk-kaverovertailu 2011 -selvityksen, jossa vertailtiin työn verotusta 18 OECD-maassa. Selvityksen mukaan pienten palkkojen verotus on Suomessa kevy-

empää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta tulojen noustessa verotus kiristyy enemmän kuin muualla Euroopassa.

Esimerkiksi 25 000 euron vuo-sipalkkaa verotetaan Suomessa 2,4 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin eurooppalaisissa vertailumaissa. Sen sijaan 59 000 euron vuosipalkkaa ve-rotetaan Suomessa 2,8 prosenttiyk-sikköä ankarammin. Keskituloisen, runsaat 38 000 euroa ansaitsevan tu-loveroprosentti on Suomessa hieman alle 30, kun se on esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa noin 25.

Suomalainen verotus ei selvityk-sen mukaan myöskään kannusta li-sätulojen hankkimiseen. Keskituloi-sen lisätuloa verotetaan Suomessa 5,7 prosenttiyksikköä kireämmin kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa.

– Ansiotuloverotuksen kevennyk-set ovat tähän saakka painottuneet pienituloisiin. Tavoitteenamme on, että pääsemme myös akavalaisten ve-rotuksessa yleiseurooppalaiselle tasol-le. Tilanne ei saisi ainakaan huonon-tua nykyisestä, Koev toteaa.

Kannustavampaa verotustaKoevin mukaan verotus ei tällä hetkellä kannusta työntekijöitä sitoutumaan.

– Verotuksessa on kaksi näkökul-maa: oikeudenmukaisuus ja kannusta-vuus. Aina kun korostetaan verotuksen kannustavuutta, tarkoitetaan, että ve-rorasituksen tulisi olla kohtuullinen.

Organisaatioiden kannustinjärjes-telmät liittyvät Koevin mielestä tiiviis-ti ansiotulojen verotukseen.

– Yritysten inhimillisen pääoman karttuminen edellyttää, että yritysjoh-to ja henkilöstö ovat sitoutuneita yhtei-

Teksti n Jaana Parkkola

�1Akavalainen 1 | 2012

Kolumni

Työniloa näkökulmaa vaihtamalla

Eräs kiinalainen bambulajike tekee juuriaan maan alle viisi vuotta, kunnes se kuudentena vuonna työntää versonsa rytinällä. Bambu saattaa suotuisissa olo-suhteissa kasvaa jopa metrin päivässä, aina 40-metriseksi. Työurien jatkamisek-si on rakennettu juuria jo pitkään. Kaikki tietävät, että liian aikaisen työelämästä lähdön hinta on miljardeja puhumattakaan rahalla mittaamattomista arvoista.

Eikö olisi siis aika saada työhyvinvoinnin versot kasvuun? Uskon, että nä-kökulman vaihdos tepsii. Unohdetaan ongelmakeskeinen ajattelu ja suunnataan katse työniloa mahdollistaviin voimavaroihin. Rentona ja myönteisenä epäkoh-tiakin kestää paremmin, kun muistaa, että ristiriidaton elämä ei ole edes mah-dollista. Sitä paitsi se olisi tylsää. Katsokaamme myös molemmat peiliin, niin työnantaja kuin työntekijäkin.

Henkilöstö on aidosti pääomaa, jonka avulla organisaatio voi menestyä. Näänty-neet, kiusatut ja pomotetut eivät yllä huippusuoritukseen. Negatiivinen stressi kiristää pinnaa, saa tarttumaan hätäisesti ensimmäiseksi esille tulevaan asiaan ja pahimmillaan sairastuttaa sydämen ja sielun. Myös aikuisiän diabetes ja de-mentia voivat seurata pitkäkestoista psyykkistä kuormitusta.

Siksi työhyvinvointia on tarpeen johtaa: asettaa tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Johtamisen lisäksi on arvioitava toimenpiteiden vaikuttavuutta muillakin kuin ongelmista kertovilla tunnusluvuilla, kuten sairauspoissaolopro-senteilla. Työyhteisön toimivuudesta kertovilla mittareilla voidaan tarttua keskei-siin kehittämiskohteisiin.

Mikä sitten vahvistaa työniloa? Hyvä johtaminen on vastavuoroista ja toiveik-kuutta lietsovaa, sillä esimiehen innostus siirtyy työntekijöihin. Yhteisöllisyyden edistämiseksi kannattaa nostaa esille työn tähtihetkiä, onnistumisia työkaverei-den ja asiakkaiden kanssa. Tervehditään ja kehutaan toisiamme. Työn mielek-kyys lisääntyy sananvallasta ja oppimisen mahdollisuuksista.

Työnilo on myös jokaisen työntekijän vastuulla. Sitä ei löydy kaupan hyllyltä, eikä Joku Muu voi tuoda sitä. Ole siis oman elämäsi ohjaksissa ja pidä huolto-kirjaa itsestäsi kysymällä: Mitä minä voisin tehdä?

Työnilon kasvattamissuunnitelmaan voi ottaa mallia Pohjois-Karjalan sairaanhoi-toja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, jossa on tehty työhyvinvointisopimus-malli ja opas. Siitä löytyy sekä päättäjille, esimiehille että työntekijälle vuosikel-lo, jonka avulla itse kukin voi suunnitelmallisesti johtaa työhyvinvointia.

Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Tee joka päivä jotakin kivaa: liiku, lue, opi, harrasta ja haaveile. Kirjaa päivittäin ilonaiheita, koska se, mihin huo-mio kiinnittyy, valtaa mielen ja voimistuu.

Marja-Liisa Manka työskentelee Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professorina. Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL valitsi Mankan Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi 2011.

Marja-Liisa Manka

siin tavoitteisiin. Toimivat kannustin-järjestelmät ovat tässä avainasemassa.

Koev viittaa inhimillisellä pää-omalla organisaation osaamispää-omaan. Organisaatiot luovat inhimil-listä pääomaa yhdistämällä erilaista osaamista. Tämä vaatii henkilöstön ja johdon sitoutumista, mikä puolestaan edellyttää palkitsemista.

Rajaveroaste, eli kuinka paljon li-säansiosta joutuu maksamaan veroa, vaikuttaa siihen, kuinka kannustavak-si palkkausjärjestelmä muodostuu.

– Suomessa korkea rajaveroaste mitätöi lisäansioiden palkitsevuuden, kun korotuksesta ei jää juuri mitään käteen, Koev huomauttaa.

Inhimillisen pääoman kasvua tuettavaSuomessa on perinteisesti osattu huo-lehtia yritysten fyysisestä pääomasta, kuten rakennuksista ja tuotantolait-teista. Nykyisessä yhteiskunnassa on kiinnitettävä huomiota myös osaami-sintensiiviseen yrittäjyyteen, jossa in-himillisestä pääomasta huolehtiminen on tärkeää.

Kohtuullinen ansiotuloverotus edistää Koevin mielestä osaamisinten-siivisten yritysten syntyä ja kasvua.

– Inhimillisen pääoman karttumi-sen ja osaamisintensiivisen yrittäjyy-den edistäminen edellyttää, että myös johto- ja asiantuntijatehtävissä työs-kentelevien verotusta lasketaan. Tämä tarkoittaa tuloveroasteikon portaiden tulorajojen korottamista ja korkeampi-en veroasteiden alentamista. Jos tämä osoittautuu tällä hetkellä mahdotto-maksi, tilannetta ei saisi ainakaan pa-hentaa kiristämällä entisestään näiden ryhmien ansiotuloverotusta.

Akavalainen 1 | 2012��

V ideoneuvottelujen ensim-mäinen tuleminen tapahtui 90-luvulla. Ne ovat tärkeä osa yhdistetyn viestinnän

konseptia. Termi yhdistetty viestintä tai yhtenäisviestintä ei oikein välitä unified communications -perusideaa, joten puhun mieluummin älytyöstä, toteaa teknologiajohtaja Jorma Mellin TDC Oy:stä. TDC on operaattori, joka tuot-taa yrityskäyttöön tietoliikenne- ja yh-distetyn viestinnän ratkaisuja, kuten vi-deoneuvotteluja.

Älytyö pohjautuu Mellinin mu-kaan paljolti tekniikan nopeaan ke-hitykseen: erityisesti optiikan ja tie-toliikenneyhteyksien kehitys sekä mobiiliteknologian nousu ovat mah-dollistaneet viestinnän ja työnteon uu-denlaiset kokonaisratkaisut.

Nykyaikaisessa asiantuntijatyös-sä tieto, keskustelu, näkemykset ja aineistot kulkevat verkossa. Fyysisen kokoontumisen sijaan kokoonnutaan verkossa. Verkkopohjaisia neuvottelu-sovelluksia käytetään nykyään paljon kokoustamisessa, mutta myös työryh-

Teksti: Ritva Siikamäki n Kuva: TDC/Cisco ja Ritva Siikamäki

Joustavaa yhteistyötä ja neuvottelua verkon yliVideoneuvottelut ja verkkokokoustaminen saavuttavat suosiota monista syistä: ne vähentävät matkustamistarvetta, tuovat säästöjä, tehostavat työntekoa ja helpottavat arkea.

mä- ja projektityöskentelyssä, tiedotus-tilaisuuksissa ja seminaareissa.

Aina onlineEnsimmäisiä videoneuvotteluratkaisu-ja, jotka nykyoloissa näyttäytyvät yri-telminä, piinasivat hitaat yhteydet ja kömpelöt käyttötavat. Nyt on tarjolla toimivia ja helppokäyttöisiä kokonais-ratkaisuja ja palveluja, joita voidaan sovittaa asiakkaiden tarpeiden mu-kaan.

– Kuluttajatuotteiden kehitys edis-tää työkulttuurin muutosta. Ainahan sitä ollaan verkossa – työpaikan tai ko-din yhteyksillä tai tien päällä. Kannet-tavat laitteet tietokoneista älypuheli-miin ja pelikonsoleihin ovat kameralla varustettuja. Televisioihin on saatavil-la kameroita lisävarusteena, pian var-maan vakiovarusteena, kuvailee Mellin.

Sosiaalisen median suosio ja visu-aalisen kulttuurin voimistuminen vai-kuttaa toimintatapojen muutokseen. Videoiden käyttö yleistyy koko ajan kuluttajapuolella muun muassa käyt-

töohjeiden jakelussa havainnollisuu-tensa takia.

Mielikuvitus rajanaMellinin mukaan eri toimialat ovat omaksuneet verkkopohjaisten työs-kentelyn eri tahtiin ja tavoin. Hiukan yllättäen julkishallinto on kakkosena kiinnostuksessa ja käytössä tietotek-niikka- ja tietoliikenneyritysten jälkeen. Opetusala, oikeuslaitos ja terveyden-huoltoala ovat jo pitkään hyödyntäneet videoneuvotteluja, ja yritysten tulostie-dottaminen tapahtuu verkkolähetyk-senä lähes oletusarvoisesti. Alueellis-taminen on tuonut valtionhallintoon monipaikkaisen työskentelyn.

– Suomi on pitkien etäisyyksien maa, joten kotimaisessakin toimin-taympäristössä kannattaa pohtia ko-kousten toteuttamistapoja, huomaut-taa Mellin.

Verkkokokoustyökaluja on lukuisia alkaen tilatiedon esittämisestä, pika-viestimistä ja työryhmätyöskentelystä video- ja verkkoneuvotteluihin joko asiakkaan tiloissa tai erillisissä huo-neissa. Useat yrityskäyttöön suunnitel-lut sovellukset toimivat pilvipalveluina ja ovat yhdistettävissä erilaisiin laittei-siin ja toimistosovelluksiin. Saatavilla on ilmaisiakin ohjelmistoja kevyem-piin, tilapäisempiin tarpeisiin, kuten Skypen verkkokokoustoiminto.

Kustannussäästöt merkittäviäVideoneuvotteluilla ja verkkotyösken-telyllä saavutetaan säästöjä työmatka-kuluissa. Samalla aikaa vapautuu muu-hun käyttöön ja hiilijalanjälki pienenee. Mellinin mukaan työn tehostuminen on keskeistä, mutta hienoinkaan tek-niikka ei voi kokonaan poistaa elävässä elämässä kokoustamisen ja tapaamisen tarvetta.

TDC:n Jorma Mellin (vas.) ja Taneli Vuorinen

Akavalainen 1 | 2012 ��

sesta tehokkuudesta perinteisiin koko-uksiin nähden. Videoneuvottelut al-kavat ja päättyvät ajallaan, osallistujat valmistautuvat paremmin, työskente-ly on keskittynyttä ja etenee asialistan mukaan. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin rooli korostuvat verkko-kokouksissa. Aineistojen työstäminen yhdessä ja tallennusmahdollisuus suju-voittavat työntekoa.

Parempaa työelämän laatua ja elämänlaatua Vuorinen painottaa verkkopohjaisten ratkaisujen merkitystä työhyvinvoin-nin ja työkyvyn tukena sekä elämänlaa-

Uutta toimintakulttuuria – Työyhteisössä toimintakulttuurin muutos on olennaisempaa kuin tek-niikka tai ohjelmistot. Jotta verkkoko-koustaminen ja muut uudet työsken-telytavat saadaan otettua tehokkaasti käyttöön, tarvitaan oppimista, yhteis-ten pelisääntöjen sopimista sekä uu-denlaista johtamista ja suunnittelua, kuvailee henkilöstöjohtaja Taneli Vuo-rinen TDC:stä.

– Johdon tuki uusille toiminta-tavoille on ratkaisevaa työyhteisössä. Johtajien ja esimiesten lisäksi kuka ta-hansa voi toimia tienavaajana, kunhan innostusta riittää. Vanhasta luopumi-nen on usein vaikeampaa kuin uuden oppiminen. On panostettava opasta-miseen ja kouluttamiseen, hän muis-tuttaa.

Mellin painottaa käyttäjäkokemus-ten merkitystä. Laitteiden ja ohjelmis-tojen toimivuus, käytön helppous ja yhteensopivuus ovat ratkaisevia.

Ryhtiä kokoustamiseen Mellin ja Vuorinen ovat yhtä mieltä video- ja verkkokokousten ylivertai-

Uusien työkalujen pitää

houkutella uuteen toimintakulttuuriin.

dun parantajana. Työnteko ja muu elä-mä sopii paremmin samaan pakettiin, kun kokoukset ja työryhmätyöskentely eivät enää välttämättä vaadi matkusta-mista.

– Kun työn takia ei tarvitse läh-teä niin usein reissuun, jää enemmän aikaa perheelle ja itselle. Tämä edes-auttaa työhyvinvointia ja parantaa elä-mänlaatua. Varsinkin kansainvälisissä tehtävissä toimiville videoneuvottelut ovat iso apu, koska esimerkiksi aika-erorasituksen aiheuttama kuormitus vähenee. Uusilla työskentelytavoilla voidaan vaikuttaa jopa työurien pituu-teen.

– Vaikka työskentely ajasta ja pai-kasta riippumatta on tätä päivää, eläm-me kuitenkin murrosvaihetta, jossa useimmilla on iso oppimisen paikka. Jonain päivänä varmaan hymähdetään sille, että aikanaan kokoukset ja semi-naarit eroteltiin toteuttamistavan mu-kaan. Videoneuvottelusta puhutaan tulevaisuudessa pelkkänä neuvottelu-na, verkkokokouksesta kokouksena, ennakoi Vuorinen.

Etätyökin arkipäiväistyy työksi.

TDC:n Telepresence-videoneuvotteluhuoneessa tulee tunne, että kaikki kokouksen osallistujat ovat saman pöydän ääressä.


T yö on muuttunut entistä enemmän tietotyöksi, mutta työpaikat muistuttavat ulkoi-sesti ja toiminnallisesti vielä

1970-lukua. Tosin kirjoituskoneiden, paperipinojen ja tiukan esimiesvalvon-nan tilalle ovat tulleet tietokoneet.

– Osa fyysisessä ympäristössä ol-leista asioista on nykyisin virtuaalisessa ympäristössä, paperikaaos on mennyt aineettomalle työpöydälle. Meillä on siellä muistilaput, kalenterit ja kansiot, tutkimusjohtaja Suvi Nenonen Aalto-yliopistosäätiöstä sanoo.

Ulkoisen melun lisäksi myös virtu-aalisen työpöydän aiheuttama sisäinen häly kasvattaa stressiä. Siksi työpaikalle tarvitaan hiljaisia tiloja. Hiljaisen työs-kentelyn alueet eli niin sanotut hiljai-set huoneet ovat jo arkipäivää joissakin toimistoissa. Niihin vetäydytään luke-maan ja kirjoittamaan, puhe ja puheli-met ovat kiellettyjä.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu n Kuva: Rita Miklán

Monitilatoimistot ja hubit syrjäyttävät työhuoneet

Oma työhuone on monelle saavutettu etu, josta ei haluta luopua. Tulevaisuuden työpaikka on kuitenkin työntekopaikkojen verkosto. Pääpaikka on monitilatoimisto, jossa vain harvalla on oma työpöytä.

Hengähdyspaikka parvekkeelleLatautumiseen ja hengähdystaukoihin tarvitaan omat alueensa. Hong Kon-gissa toimistorakennuksessa saattaa olla lepohuone divaaneineen ja suihkuläh-teineen. Hollannissa rakennetaan toi-mistotiloihin suojaisia parvekkeita vir-kistäytymistä varten.

– Pariisissa eräs iso yritys vie työn-tekijänsä tyky-päivänä merenrannalle vain katsomaan merta, Nenonen ker-too.

Nenosen mukaan suomalaiset ovat tältä osin etuoikeutettuja. Meiltä nä-kee metsää tai ainakin puita ikkunasta aivan kaupunkien ydinkeskustoja lu-kuun ottamatta.

– Tietotyössä liikutaan pään sisällä monessa eri maisemassa. Pelkkä luon-non katselu elvyttää, se antaa perspek-tiiviä ja lohtua.

Nenonen huomauttaa, että Suo-men hyvät Pisa-tulokset ovat osaltaan

välituntien ansiota. Vastaavia hengäh-dystaukoja tarvittaisiin myös työelä-mään.

Kokouspöytä vaihtuu säkkituoleihinTiimityöskentelyssä tilan pitää tukea vuorovaikutusta, verkostoitumista, lä-pinäkyvyyttä ja innovointia. Niinpä kokoushuoneen pitkä neuvottelupöytä ja kalvosulkeiset vaihdetaan säkkituoli-ryhmään ja kannettavaan tietokonee-seen.

Olennaista tietotyössä on, että työt kulkevat mukana sekä henkisesti että fyysisesti. Työvälineet mahtuvat lauk-kuun tai jopa taskuun. Työpaikalle tullaan, kun tarvitaan.

– Tilojen muuttaminen ei tuo mi-tään uutta, jos henkilöstöä johdetaan vanhakantaisesti, hallintojohtaja Juha Sarkio toteaa Tekesin tila- ja toiminta-tavan uudistuksesta.

– Pelisäännöistä pitää sopia tark-kaan, sillä kysymys on luottamuksesta. Henkilökohtaisten kehityskeskustelu-jen lisäksi tarvitaan myös ryhmäkoh-taisia kehityskeskusteluja. Tulokset eivät tule kellon, vaan tuotoksen mu-kaan. Jokaiselle työntekijälle annetaan tavoitekortti, jossa ovat hänelle asetetut tehtäväkokonaisuudet, Sarkio kertoo.

Asiakkaillekin tarjolla työtilaaTekesissä tilojen tarve arvioitiin työteh-tävien mukaan. Vakinaisen työhuoneen sai pitää vain taloussihteeri. Johtaja ja asiantuntijat ottavat paikan kulloin-kin vapaana olevasta pisteestä. Sarkion mukaan tulevaisuuden työpaikan pitää


tarjota erilaisia työskentelytiloja, myös sellaisia, joissa vierailulla olevat asiak-kaat ja yhteistyökumppanit voivat työs-kennellä.

Ohjelmistoyritys Rapal Oy:ssä toimitilat vaihtuivat ekologisuuden ja uusien työtapojen takia pienempiin. Etäneuvottelujen myötä töitä voi ha-lutessaan tehdä kotona. Henkilöstön sairastavuus väheni.

– Samaan aikaan henkilöstömäärä kasvoi, ja uudet työntekijät saatiin no-peammin mukaan tiimeihin, kun ku-kaan ei voi eristäytyä työhuoneeseensa, asiakkuusjohtaja Kai Patja kertoo.

Lisää hubejaLähes kaikissa Euroopan pääkaupun-geissa on tarjolla yhteisiä työskentelyti-loja, hubeja. Ideana on tarjota työpöy-tä, tuoli ja tietoverkko, toisin sanoen ”työpaikka”, jonne voi mennä työsken-telemään. Samalla voi vaihtaa muiden kanssa ajatuksia tai kehitellä porukalla bisnesideoita. Hubissa voi yleensä käy-dä työskentelemässä maksamalla jäsen-maksun.

Nenosen mielestä kaupungit voisi-vat Suomessa osallistua hubien perus-tamiseen.

– Hollannissa Smart Work -ketju tarjoaa työskentelytilaa ja päivähoitoa,

jotta äidit voivat työskennellä osa-ai-kaisesti. Samalla säästetään aikaa, kos-ka vältytään liikenneruuhkilta.

Virtuaalisuus muuttaa fyysistä työympäristöäEtätyöskentely ja videoneuvottelut ovat jo arkipäivää. Silti niitä ei käytetä Ne-nosen mukaan oikein. Työskentelytavat ovat menneestä maailmasta.

– Ensin pitää tunnistaa virtuaa-linen toimintaympäristö. Sitten voi miettiä, miten fyysinen ympäristö vas-taa siihen. Toistaiseksi olemme olleet kohtalaisen peukalo keskellä kämmen-tä siinä, miten toimitaan virtuaalisessa ympäristössä.

Myös sosiaalisia tiloja tarvitaan. Julkiset tilat voidaan muuttaa moni-käyttöisiksi. Nenonen huomauttaa, että työelämässä on paraikaa neljä su-kupolvea, radiosukupolvesta playsta-tion-polveen. Haasteet ovat mittavat, mutta tietyt perustarpeet pysyvät.

– Ihmisellä on perustarve omaan tilaan ja myös tarve liikkua. Fyysisen ympäristön pitää tarjota variaatioita.

Lähteenä käytetty lisäksi teosta: Käyttäjälähtöiset tilat – Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun, Tekes, Helsinki 2011.

Hub Helsingissä palaverit voidaan pitää vaikka lattialla istuen.

Seinätön ei sovi kaikille

Osa akavalaisista tietotyöläisistä varmas-ti hyötyy siitä, että fyysinen työympäristö on ”seinätön” ja ideat sinkoilevat vapaasti. Myös sosiaalisilla tiloilla ja kokouskäytäntö-jen rohkeilla uudistuksilla saadaan lisää viih-tyvyyttä, mikä vaikuttaa työn tulokseen.

Työympäristö olisi kuitenkin rakennetta-va aina kunkin työn vaatimusten mukaan. Jatkuvaa keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativiin töihin tarvitaan oma rauhallinen työpiste, jonka käyttöä eivät sanele muiden kalenterivaraukset. Oma työhuone on tie-tyissä töissä välttämätön, sille ei saa antaa kielteistä leimaa.

Akavalaisten tärkein työväline ovat omat aivot, jotka kaipaavat lepoa. Kun työ kulkee nykyisin aina mukana, vaarana on ylikuor-mitus. Jos tietotyöntekijällä ei ole mahdolli-suutta irtautua töistään ja palautua, heikke-nee sekä työn tulos että oma terveys. Työn tekotapojen muutokset eivät poista työn-antajan velvollisuutta noudattaa työaikalakia ja huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Tarja Arkio

asiamies


Ajankohtaista Euroopasta

Työajat, työsuojelu ja lakko-oikeus keskiössäEU:n työaikadirektiivin uudistamista on yritetty monen vuoden ajan. Pääkysymyksinä ovat olleet viikoittainen kat-totyöaika, ylempien toimihenkilöiden asema, työaikojen tasoittumisjaksot ja päivystystyö. Kun poliitikot eivät saa-neet ratkaisua aikaiseksi, komissio antoi sen EU-tason työ-markkinajärjestöille neuvoteltavaksi. Neuvotteluaikaa on ensi syksyyn. Lähtöasetelmat ovat vaikeat, sillä työntekijä- ja työnantajapuolen kannat eroavat jyrkästi toisistaan. Toisaal-ta neuvottelujen edettyä henki on ollut hyvä ja molemmilla osapuolilla tahto tuloksien aikaansaamiseen.

Tämän vuoden työelämän lainsäädäntöhankkeita ovat lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uusiminen sekä lak-ko-oikeuden ja markkinavapauksien yhteensovittaminen. Lähetettyjen direktiivi koskee komennustyöntekijöiden vä-himmäistyösuhde-ehtoja, mutta eräiden tuomioistuinpää-tösten ja vaihtelevan soveltamisen vuoksi direktiivi on ollut käymistilassa. Komissio esittää direktiivin toimeenpanon ja valvonnan tehostamista.

Tietosuojasta on juuri saatu komission esitys. Asia kos-kee monia akavalaisia työntekijöitä, jotka käsittelevät esi-merkiksi asiakas- tai potilastietoja.

Työsuojelu on EU:ssa keskeinen osa työelämän kehittä-mistä. Komissio on valmistellut uutta työsuojelustrategiaa vuosiksi 2013–2020. Sen sisältänee määrällisiä tavoitteita kansallisille työsuojelutarkastuksille ja toimenpiteitä, joilla työsuojelun ennakointia, riskienhallintaa ja työelämäkyt-köksiä voidaan kehittää. Akava pitää strategiapohjaa hyvä-nä, mutta toivoo, että etenkin henkistä työsuojelua paino-tettaisiin nykyistä enemmän.

Paksu pinkka osaamisasioita

EU:n koulutusohjelmia ollaan uusimassa ja yhdistämässä. Kun Suomessa koulutusmäärärahoja leikataan, EU:ssa nii-tä halutaan lisätä pitkän aikavälin kasvun turvaamiseksi. Myös EU:n tutkimusohjelmiin on tulossa reippaasti lisäva-roja. Luovuutta ja innovaatiota halutaan entistä enemmän. Komission budjettiesitys olikin Akavan näkökulmasta lähes toiveiden täyttymys.

Lisäksi valmisteilla on eurooppalaisten korkeakoulu-jen ranking-järjestelmä. Myös ammattipätevyysdirektiiviä muokataan parhaillaan. Muun muassa pätevyyden tunnus-tamiseksi halutaan uusia menetelmiä. Myös tekijänoikeus-asioita ollaan harmonisoimassa.

Talous edelleen otsikoissaTalouspolitiikka on ollut jo hyvän aikaa EU:n pääaiheita, eikä siitä päästä tänäkään vuonna. Yhteistä talouspolitiikkaa vahvistetaan edelleen ja tehtyjä päätöksiä ryhdytään sovelta-maan. Tosin talouspolitiikassa suuretkin käänteet ovat mah-dollisia. Kreikka voi joutua eroamaan eurosta tai Italian ja sen myötä koko Euroopan talous romahtaa. Mitä tahansa tapahtuu – hyvässä tai pahassa – se tuntuu myös jokaisen akavalaisen kukkarossa.

Ajatus rahoitusmarkkinoiden osto- ja myyntitapahtu-mien (transaktioiden) verottamisesta on ollut viime aikoina myötätuulessa. Toisaalta hankkeen vastustajat, kuten Ruot-si, pelkäävät rahamarkkinatoiminnan ajautumista veropa-ratiiseihin.

Akava tulee vahvaa eurooppalaista elinkeinopolitiikkaa ja kaupankäynnin helpottamista, mutta rikkidirektiivin on pelätty vievän työpaikkoja. Ilmastotalkoot jatkuvat vahva-na.

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö n Kuva: Lehtikuva

Vuoden 2012 aikana Euroopan unionin toimielimissä on käsittelyssä Akavan näkökulmasta arviolta puolensataa tärkeää hanketta, direktiiviä tai vastaavaa. Määrä on edellisten vuosien tasoa. Tämä vuosi eroaa aiemmista lähinnä siinä, että talouspolitiikassa tehdään tärkeimpiä päätöksiä sitten 1990-luvun alun. Mukana on myös poikkeuksellisen paljon osaamiseen liittyviä asioita.


Lisää liikkuvuuttaEuroopan parlamentissa on parhaillaan käsittelyssä direk-tiivi, jolla pyritään helpottamaan kansainvälisten yritysten mahdollisuuksia siirtää työntekijöitään kolmansista maista EU:hun. Direktiivi on rajattu koskemaan asiantuntijoita ja johtajia. Tarkoituksena on, että heille taataan samat oikeudet ja työehdot kuin EU-maiden kansalaisille. Osa Euroopan palkansaajajärjestöistä on suhtautunut direktiiviin nihkeästi ja pelännyt sen mutkistavan työelämää koskevaa lainsäädän-töä entisestään. Akavassa liikkuvuuden lisääminen nähdään kuitenkin myönteisenä, kunhan työehdot voidaan turvata.

Eläkkeet ja yhteiskuntavastuu tapetillaEläkkeitä koskeva toimenpideohjelma eli niin sanottu val-koinen kirja on ollut komissiossa suunnitteilla jo pidem-män aikaa. Luonnosten perusteella siinä puututaan muun muassa kestävyysvajeisiin, toivotaan työurien pidentämistä, halutaan poistaa eläköitymisiän ylärajat ja rajoittaa varhais-eläköitymistä. Kyse on periaatteessa suosituksista ja tietojen-vaihdosta, mutta käytännössä valkoinen kirja ei ole pelkkä pohdinta- ja suosituspaperi. Eläkeköitymisestä on lukuisten maiden kestävyysvajeiden takia tullut osa EU:n talouspoli-tiikkaa.

Yhteiskuntavastuu ei ole tänä vuonna ensimmäistä ker-taa unionin esityslistoilla. Sen aiemmat käsittelyt päättyi-vät kansalais- ja palkansaajajärjestöjen ulosmarssiin, koska näkökulma oli niiden mielestä liikaa yritysten sanelema. Uudet esitykset ovat aiempaa tasapainoisempia ja asiasta on valmisteilla jopa direktiivi.

Komission raportti pienten ja keskisuurten yritysten niin sanotun hallinnollisen taakan vähentämisestä on ai-heuttanut huolta palkansaajajärjestöissä. Ne tukevat elin-keinotoiminnan helpottamista, mutta resepti saattaa johtaa vääränlaisiin lopputuloksiin. Taakkavähennyksien nimissä ei saa ajaa alas työsuojelua, tasa-arvoa ja työntekijöiden vält-tämätöntä suojaa.

Euroopan unionissa tehdään tänä vuonna monia päätöksiä, joilla on vaikutuksia työelämän olosuhteisiin myös Suomessa.


Akava on koko 2000-luvun kasvanut voimakkaasti. Jä-senmäärä oli vuoden 2011 alussa 553 000. Akavan joh-

taja Risto Kauppinen näkee tilanteen hyvänä, mutta myöntää, että jäsenmää-rän pitäminen kasvussa vaatii työtä.

– Suomalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet järjestäytymiseen myön-teisesti. Nuorten sukupolvien asenteet järjestäytymistä kohtaan ovat kuiten-kin selvästi kielteisemmät kuin van-hemmilla – ammattiliittojen palve-lut eivät puhuttele heitä. Tämä vaatii meiltä ammattijärjestötoimijoilta ky-kyä uusiutua.

Kampanjoinnille tarvettaJärjestäytymättömyys ja työttömyys-kassat ovat monen ammattiliiton pa-

himmat uhkatekijät. Tradenomiliiton toimialapäällikkö Ville-Veikko Ran-tamaula, joka vastikään nimitettiin Akavan järjestötoimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi, kertoo, että iso osa kassojen jäsenistä uskoo, että heillä on kassan jäsenenä samat palvelut kuin lii-ton jäsenenä.

– Halusimme kumota tämän har-haluulon ja siitä ajatus Kassasta liit-toon -kampanjalle lähti.

Kampanjalla ei haluta vähätellä työttömyyskassojen palveluja, päinvas-toin. Ovathan kassan palvelut liitoille-kin tärkeitä, ja jäsenet pitävät työttö-myysturvaa yhtenä merkittävimmistä syistä kuulua liittoon.

– Työttömyyskassa on tarpeellinen ja auttaa, kun jää työttömäksi, mutta liiton jäsenyys turvaa itse työpaikkaa: sen säilymistä, työehtoja ja palkkausta.

Moni vakuuttaa itsensä kassassa, mut-ta eivät korkeasti koulutetutkaan ole turvassa työelämän ongelmilta, Ranta-maula toteaa.

– Haluamme tuoda esiin, että liit-to on mukana työelämän eri vaiheissa myönteisissäkin merkeissä, kuten tu-kena työsopimuksen laatimissa ja ura-suunnittelussa.

Jäsenyyden on puhuteltavaLiittojen tekemien jäsenkyselyiden mukaan jäsenet arvostavat liittojen palveluissa edunvalvontaa, mutta harva ymmärtää täysin, mitä edun-valvonta on.

Jäsenille onkin Rantamaulan mie-lestä puhuttava kollektiivi- ja yksilö-edunvalvonnasta konkreettisten esi-merkkien avulla: miten liitto voi eri

Teksti: Jaana Parkkola n Kuva: Lehtikuva

Ammattiliitto on nuortenkin asiallaKuuden Akavan jäsenjärjestön Kassasta liittoon -kampanja kertoo, miten liiton jäsenyys eroaa työttömyyskassan jäsenyydestä.


tilanteissa olla jäsenelle hyödyksi ja mikä palvelun arvo on euroissa.

Myös Kauppisen mielestä liittojen palveluiden arvosta on hyvä puhua enemmän.

– Moni ei tule edes ajatelleeksi, kuinka monen vuoden jäsenmaksun arvoinen yksi työsopimuksen tarkistus saattaa olla. Jos esimerkiksi työsopi-mukseen saadaan kirjattua tai vastaa-vasti poistettua jokin työntekijän kan-nalta olennainen kohta, se on helposti tuhansien eurojen arvoinen asia, Kaup-pinen muistuttaa.

Lakimiesliitto lähti Kassasta liit-toon -kampanjaan mukaan muistut-taakseen lakimiehiä siitä, minkälaisia konkreettisia palveluja lakimiesliiton jäsenet saavat käyttöönsä.

– Jäsenyyden luonne on muuttu-nut yksilöllisemmäksi, eivätkä uudet jäsenet painota järjestäytymisen tuo-maa turvaa samalla tavalla kuin ennen. Palvelut ja arjessa koettu hyöty ratkai-

sevat, toteaa Lakimiesliiton projekti-koordinaattori Eero Blåfield.

Lakimiesliitto on muokannut jä-senetuja ja -palveluja yksilöllisempään suuntaan.

– Olemme panostaneet erityisesti jäsenen urakehitystä edistäviin palve-luihin. Haluamme tarjota jäsenillem-me myös ammatillisesti kiinnostavan yhteisön ja verkostoitumiskanavan.

Nuorten asiaa enemmän esiin Rantamaula painottaa, että ammatti-liittojen on mietittävä nuorten rekry-tointiin aivan uusia keinoja. Nuorten huomioiminen on Rantamaulan mu-kaan haasteellista, koska suurin osa yh-teisestä edunvalvonnasta, esimerkiksi työehtosopimusten tavoitteista, koskee harvoin alle 40-vuotiaita.

– Olisi mietittävä, mitkä asiat edis-tävät nuorten asemaa työelämässä. Uusia avauksia tarvitaan. Esimerkiksi

“vapaa-ajalla” tehtävään työhön liitty-vät asiat, perhevapaalta palaaminen, perhevapaan kustannusten jakaminen ja tasa-arvoon liittyvät asiat puhutut-tavat jäsenistöä, Rantamaula listaa.

Rantamaulan mielestä henkilöstön edustajiksi olisi saatava lisää nuoria, jotta heitä koskevat tärkeät kysymyk-set tulisivat paremmin esiin.

Opiskelijat ovat myös Kassasta liit-toon -kampanjassa avainasemassa.

– Työelämälähtöinen ajattelu on kylvettävä nuorena. Jäsenet on saatava liittymään jo opiskeluaikana ja ym-märtämään, miksi jäsenyys kannattaa. Tällöin valmistumisen jälkeen ei ole epäselvää, minne ja miksi pitäisi jär-jestäytyä.

Työelämän pelisäännöt tehdään yhdessäJäsen ei usein edes huomaa, miten am-mattijärjestöt vaikuttavat työlainsää-däntöön, työsuojelulainsäädäntöön, työterveyshuoltoon, eläkeuudistuk-siin ja sosiaalisiin etuihin. Kauppinen muistuttaa, että akavalainen ay-liike on rakentamassa Suomen menestysedelly-tyksiä.

– Esimerkiksi raamisopimus toi haastavassa taloustilanteessa ennakoi-tavuutta, palkansaajille ostovoimaa ja työelämään pitkään odotettuja kehit-tämistoimenpiteitä.

Myös Rantamaulan mielestä am-mattiliitot ovat yksi Suomen menes-tystekijöitä.

– Olemme pystyneet luomaan pe-lisäännöt, jotka takaavat hyvän työjäl-jen. Suomen kokoisen maan ei kanna-ta kilpailla sillä, että työsuhteen ehtoja heikennettäisiin. Hyvät palkat, työeh-dot ja työolosuhteet ovat valttikorttim-me. Kilpailukykyinen Suomi tarvitsee vastuullisesti toimivia työnantajia ja luotettavia työehtosopimuksia.

Vain työttömyys- kassan jäsenet

Liittoonjärjestäytyneet

Vertaa kassaa ja liittoa

Kassasta liittoon -kampanja Kassasta liittoon on kuuden Akavan jäsen-järjestön kampanja, jonka avulla halutaan tuoda esille liittoon järjestäytymisen etuja pelkän työttömyyskassan jäsenyyteen ver-rattuna. Kampanjassa ovat mukana Teknii-kan akateemisten liitto TEK, Suomen Eko-nomiliitto SEFE, Uusi Insinööriliitto UIL, Lakimiesliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ja Tradenomiliitto TRAL. Kampanjasivut: www.kassastaliittoon.fi

Työttömyyskassan jäsenyys Ammattiliiton jäsenyys X Apua työsopimuksen solmimiseen ja tulkintaan X Työehtosopimusten solmiminen ja valvonta X Luottamusmiehen / yhteyshenkilön palvelut ja tuki X Palkkaneuvonta, palkkatilastointi X Neuvonta työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä (mm. vuosiloma-, työaika-, verotus- ja sosiaaliturvakysymyksissä) X Oikeusturvavakuutus työsuhdeasioissa X Ammatillinen vastuuvakuutus työsuhdeasioissa X Neuvoja ulkomaille töihin lähteville X Palvelua yrittäjille ja ammatinharjoittajille X Vapaa-ajan tapaturmavakuutus X Vapaa-ajan matkustajavakuutus X Oman ammattialan julkaisuja (mm. lehtiä, uutiskirjeitä) X Alennuksia muista ammatti- ja aikakauslehdistä X Koulutuksia jäsenkunnalle (mm. esimieskoulutus, asiantuntijakoulutus, urakoulutus) X Kursseja luottamusmiehille ja toiminnasta kiinnostuneille X Oman koulutuksesi tasosta ja laadusta huolehtiminen X Jatkokoulutuksen kehitykseen vaikuttaminen X Ammatillisen asemasi ja arvostuksen valvonta X Ammatti- / tutkintotunnukset, kuten sormus, lakki jne. X Matka- ja majoitusalennukset X Polttoainealennukset X Jäsenmaksualennus sosiaalisista syistä (esim. varusmiehet, työttömät, eläkeläiset, äityslomalaiset, opiskelijat) X

Jäsenpalvelu- ja etulistaus on mukailtu versio www.kassastaliittoon.fi -sivuston vertailutaulukosta. Huom. jäsenedut vaihtelevat liitosta toiseen, joten aivan kaikki listan edut eivät koske kaikkien akavalaisten liittojen jäseniä.


Mistä Kreisi-illoissa on kyse?

n Akavan opiskelijat ovat useam-man vuoden ajan koordinoineet Kreisiryhmää, joka kokoaa valta-kunnalliset opiskelijajärjestöt poh-timaan niille yhteisiä kysymyksiä. Kreisi-ilta sai nimensä tämän ryh-män mukaan.

n Kreisi-iltoja järjestetään syksyisin Akava Camp -korkeakoulukiertu-een yhteydessä. Tilaisuuksiin kut-sutaan kunkin kiertuepaikkakun-nan opiskelijavaikuttajia Akavan jäsenliittojen opiskelijajärjestöis-tä, ylioppilas- ja opiskelijakunnista sekä poliittisista nuoriso- ja opis-kelijajärjestöistä

Akavan perinteinen Työelämä-kiertue vierailee kevään aikana yhteensä yli 20 korkeakoulussa.

Kiertueella Akava ja sen jäsenliitot vä-littävät opiskelijoille tietoa muun mu-assa kesätyöstä, työharjoittelusta ja osa-aikatyöstä.

Työelämä ei ole aina kovin tasa-puolista. Nuoret voivat jäädä paitsioon esimerkiksi palkkaan tai muihin työ-ehtoihin liittyvissä asioissa. Työelämä-kiertueella opiskelijat saavat tietoa ja pääsevät keskustelemaan, miten epä-kohtiin on mahdollista vaikuttaa.

Kiertueella tuodaan esiin myös jär-jestäytymisen merkitystä. Omaan liit-toon järjestäytyminen on ensiarvoisen

Kevään opiskelijakiertueen teema tasapuolinen työelämä

tärkeää jo opiskeluaikana. Liitosta saa tietoa työelämään liittyvissä kysymyk-sissä ja turvaa heti työuran ensi aske-lista lähtien.

Kevään kiertue keskittyy erityisesti kesätyöasioista tiedottamiseen. Lisäksi opiskelijoille jaetaan tietoa opintojen ohella tehtävästä työstä, korkeakoulu-harjoittelusta ja valmistumisen jälkei-sestä työllistymisestä.

Lisätietoja kiertueesta:www.akava.fi/tyoelamakiertue

Veikka Kuusisto

Akavan opiskelijoiden Kreisi-illat tavoittavat opiskelijavaikuttajat eri puolilla Suomea.

S ukupolvien välinen tasa-arvo ja eläkeasiat olivat tapetilla viime syksyn Akava Camp -korkea-

koulukiertueen iltatilaisuuksissa, Krei-si-illoissa. Tilaisuudet keräsivät yhteen eri alueiden opiskelijavaikuttajia, jotka pääsivät tenttaamaan Akavan ja Työelä-kevakuuttajat TELAn edustajilta tiu-koilla kysymyksillä.

Vuoden 2011 lopussa opiskelijatoi-minnan kenttäasiamiehenä lopettanut Jaakko Poikonen kehuu, että koke-mukset Kreisi-illoista ovat olleet erit-täin myönteisiä.

– Yleisö oli yllättävän aktiivista ja laittoi meidät vetäjät koville hyvillä

Kreisi-illoissa on lupa kysyä

kysymyksillä, Poikonen naurahtaa. Tilaisuuksissa mukana kiertänyt

TELAn tiedottaja Janne Pelkonen kertoo, kuinka eläkeasiat aukesivat useille osallistujille uudella tavalla.

– Kreisi-illan jälkeen moni lukee militanttien indeksimiesten mielipi-dekirjoituksia lehdistä varmasti eri näkökulmasta. Nuorillakin on intres-sinsä työeläkejärjestelmässä. Pienten ikäluokkien pitää voida luottaa siihen, että he saavat kohtuullisen työeläkkeen kohtuullisilla maksuilla jatkossakin, Pelkonen toteaa.

Elina Havu

opiskelija-asiamies

Sam

uli

Siir

ala

Akavalainen 1 | 2012 �1

K evytkola ja Menthos-pastillit aiheuttavat yhdes-sä räjähdystä muistuttavan kemiallisen reaktion! Siinä urbaani legenda, jota on tutkittu suositus-sa Myytinmurtajat-televisiosarjassa. Insinöörien

maailmassa väitteet asettuvat kiltisti ja kliinisesti tieteellisten mittareiden arvioitavaksi.

Joskus tuntuu, että eläketiedottajankin työ on saman-tyyppistä urbaanien legendojen kommentointia – yleensä vain verbaalista. Lisäksi ehdottomat totuudet ovat yhteis-kuntatieteissä hieman harvemmassa. Viime syksynä listasin ylös yleisimmin kohtaamiani eläkejärjestelmään liittyviä väitteitä ja uskomuksia.

Muistikirjani luettelo on pitkä kuin Fortumin to-do-lis-ta lumimyräkän aikaan, mutta olen valinnut tähän seuraa-vat kolme.

1. Jokainen maksaa vain omaa eläkettään

Meille muodostuu työstä eläkeoikeus, mutta kukaan ei var-sinaisesti kokonaan rahoita omaa eläkettään. Taustalla on su-kupolvisopimus, jossa jokainen on vuorollaan maksajana ja saajana. Kun itse siirryn mahdollisesti joskus vuoden 2040 jälkeen eläkkeelle, eläkkeeni maksavat pääosin minun lapse-ni ja lapsenlapseni ikäiset. Vain osa eläkkeestäni rahoitetaan eläkerahastoista.

2. Työeläkejärjestelmä on pyramidipeli

Edellisestä faktasta jotkut kehittelevät ajatuskulun, jossa suu-ret ikäluokat kahmivat itselleen messevät etuudet ja pienille ikäluokille ei jää mitään. Jos joku sukupolvi jätettäisiin il-

TELAmies myytinmurtajana – Kolme väitettä työeläkkeistä

Voit lukea lisää TELAmiehen seikkailuista verkossa:telamies.blogspot.com

man työeläkettä, kyseessä olisi pyramidihuijaus. Tänä vuon-na 50 vuotta täyttävä työeläkejärjestelmä ei ole sellainen. Myös nuoret voivat luottaa siihen, että he saavat aikanaan kohtuullisen ansioperusteisen työeläkkeen. Tämä kuitenkin edellyttää, että työurien on pidennyttävä loppupäästä.

Kaikkia palkoista kerättyjä työeläkemaksuja ei tällä het-kellä käytetä eläkkeiden maksuun. Suomessa valmistaudu-taan tulevaan osittaisella rahastoinnilla, jolloin eläkemaksu-ja ei tarvitse nostaa aivan pilviin. Rahastoja voidaan purkaa tarvittaviin eläkemenoihin. Tätä kirjoittaessa säästettyä elä-kevarallisuutta oli kertynyt noin 132 miljardia euroa.

3. Eläkkeelle on pakko jäädä 63-vuotiaana, jos työnantaja sitä ehdottaa

Yllättävän usein vastaan tulee ihmisiä, joille oma työnanta-ja on ehdottanut eläkkeelle siirtymistä heti, kun joustavan eläkeiän (63–68 vuotta) alaikäraja on saavutettu. Ideaaliti-lanteessa jokaisella on oman työkyvyn ja työhalun perusteel-la mahdollisuus valita itse, milloin siirtyy eläkkeelle. Ikä ei voi olla irtisanomisen perusteena muutamia julkisen sekto-rin ammatteja lukuun ottamatta, kuten esimerkiksi sotilai-den virkoja (eroamisikä). Työssä jatkaminen on subjektiivi-nen oikeus.

Teksti n Janne Pelkonen, Työeläkevakuuttajat TELA


Teksti ja kuva n Jaana Parkkola

Onko Euroopan unionin suosituksilla väliä?

Johanna Moisio tutkii EU:n korkeakoulupolitiikan vaikutuksia Suomessa.

A kavan hallitus myönsi tammikuussa Pohjolan lah-joittaman tutkimusstipendin YTM, HuK Johanna Moisiolle hänen väitöstutkimustaan varten. Moisio

tutkii Euroopan unionin korkeakoulupolitiikan vaikutuksia jäsenmaissa, erityisesti Suomessa.

Moisio toimii tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministe-riössä ylitarkastajana. Väitöstutkimuksen aihe syntyi työn äärellä.

– Olen käsitellyt EU-asioita koko työurani ajan, ja EU-asioiden vaikuttavuus ja osittainen irrallisuus kansallisesta politiikasta on askarruttanut minua. Kansallisen koulutus-politiikan yhteyttä EU-asioihin ei ole aiemmin tutkittu, Moisio kuvaa tutkimusaiheensa syntyä.

Suosituksista käytäntöönEuroopan unioni on vuodesta 2000 lähtien nostanut kor-keakoulupolitiikan yhdeksi Euroopan kilpailukyvyn keskei-simmäksi tekijäksi. Komissio on ajanut korkeakoululaitosten uudistamista, niiden rahoituksen monipuolistamista ja auto-nomian lisäämistä sekä pyrkinyt edistämään koulutussekto-rin yhteistyötä.

Koulutuspolitiikka on yksi EU:n niin sanotuista heikos-ta politiikkasektorista, jolla ei ole suoraa sovellettavaa lain-säädäntöä, direktiivejä tai asetuksia. Vaikuttaminen tapah-tuukin yhteistyön ja suositusten kautta.

– EU:n koulutuspoliittinen yhteistyö on viime vuosi-na tiivistynyt. Toiveena on, että suosituksia noudatettaisiin myös kansallisesti. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon niillä on vaikutusta Suomen korkeakoulupolitiik-kaan, esimerkiksi yliopistouudistukseen ja juuri käynnisty-vään ammattikorkeakoulu-uudistukseen, Moisio pohtii.

Moision mielestä aihetta on syytä tutkia myös siksi, että EU-yhteistyöhön käytetään paljon voimavaroja. Samaan ai-kaan hallitustenvälinen Bolognan prosessi on vaikuttanut korkeakoulujärjestelmien uudistumiseen.

– Käynnissä on siis kaksi päällekkäistä ja osin kilpailevaa korkeakoulutukseen vaikuttavaa prosessia.

Tutkimukselle tarvettaMoisio lupailee tutkimustulosten mukana toimenpide-ehdo-tuksia muun muassa siitä, miten EU-päätöksentekoon kan-nattaisi vaikuttaa ja miten EU:n antamia aineistoja voitaisiin paremmin hyödyntää kansallisesti.

– Toivon, että tutkimus antaa perusteluja monille työssä kohtaamilleni asioille. Myös omalle työpaikalleni tutkimus tuo lisäarvoa, kun asioita arvioidaan kriittisesti. Ovat tulok-set mitkä tahansa, on tärkeää, että joku kuvaa prosessin.

Tutkimuksen aineistona toimivat keskeisten EU-asiakir-jojen lisäksi korkeakoulupoliittisten toimijoiden haastattelut, jotka ovat nyt alkamassa. Moisio tekee väitöstutkimustaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ohjauksessa. Tutkimustulosten on määrä valmistua vuonna 2014.

Johanna Moisio voi stipendin ansiosta ottaa virkavapaata väitöstutkimuksensa tekemiseen. – Analyysin tekeminen ei työn ohessa onnistuisi, Moisio toteaa.


Nimiä

Uusia kasvoja AkavassaVuodenvaihteessa Akavan toimistossa aloitti kolme uutta työntekijää. Valtiotieteiden maisteri Jenni Karjalainen aloit-ti kansainvälisten asioiden asiamiehenä tammikuun alussa. Karjalainen hoitaa tehtävää Liisa Folkersmanin työvapaan ajan. Folkersma aloitti vuoden alussa Brasiliassa kahden vuo-den pituisessa YK-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta ja korkeasti koulutettujen nais-ten urakehitystä.

Karjalainen siirtyi Akavaan SAK:sta, jossa hän toimi elinkeinopoliittisena asiantuntijana. Keskusjärjestömaailma on siis entuudestaan tuttu.

– Pääsen työssäni hyödyntämään sitä, mitä jo osaan ja oppimaan uutta. Kansainvälinen edunvalvonta on ääret-tömän kiinnostavaa. Luvassa on tiivistahtista työntekoa ja toivottavasti vaikuttavaa sellaista!, Karjalainen kuvaa teh-täväänsä.

Opiskelijatoiminnan kenttäasiamiehenä aloitti tammi-kuun alussa tradenomi Veikka Kuusisto. Hänkään ei sukel-tanut keskusjärjestöön aivan kylmiltään, sillä Kuusisto on ollut aiemmin mukana Akavan alue- ja opiskelijatoiminnas-

Akavan varapuheenjohtajat nimitettyAkavan uusi hallitus nimitti ensimmäisessä kokouksessaan Akavan varapuheenjohtajat ja toimielinten jäsenet kau-delle 2012–2013. Varapuheenjohtajiksi nimitettiin Olli Luukkainen (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ), Heikki Pälve (Suomen Lääkäriliitto), Salla Luomanmäki (Akavan Erityisalat) ja Eeva Rantala (Tieteentekijöiden liitto). Olli Luukkainen toimii Akavan ensimmäisenä varapuheenjoh-tajana. n

Porokari YTN:n johtoonUuden Insinööriliiton (UIL) puheenjohtaja Pertti Poro-kari on valittu Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Heikki Kauppia, joka valittiin nyt YTN:n varapuheenjohtajaksi. Kauppi on Tekniikan Akateemiset TEKin toiminnanjohtaja. Muik-si varapuheenjohtajiksi valittiin Suomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko sekä Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Mika Varjonen. n

SAFAlle uusi puheenjohtajaSuomen Arkkitehtiliitto SAFA valitsi arkkitehti Esko Rau-tiolan liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Rautiola työsken-telee ARRAK Arkkitehdit Oy:ssä ja on aiemmin toiminut SAFAn hallituksen varapuheenjohtajana. Uusi puheenjoh-taja ja hallitus aloittavat työnsä vuoden alussa. n

Opiskelijastipendit jaettiin vuoden 2011 lopussa

Järjestötoimikunta myönsi vuoden 2011 lopussa 600 euron opiskelijastipendit seuraaville opiskelija-aktiiveille: Alexander Gran-din (UL), Joona Haavisto (UIL), Jyri Hakkarainen (UIL), Piritta Jokelainen (SVAL), Jouni Korhonen (TRAL), Minna Oksa (OAJ), Antti Piispanen (Talentia), Minna Suominen (UIL), Heini Wiik (SVAL) ja Matias Öblom (UL). n

Akavan toimiston uusi kolmikko: Jenni Karjalainen (vas.), Kristiina Kokko ja Veikka Kuusisto

sa sekä toiminut Tradenomiopiskelijaliiton puheenjohtaja-na. Odotukset pestistä ovat myös Kuusistolla korkealla.

– Yhtenä tavoitteenani on kehittää opiskelijoiden kent-tätoimintaa entistä jatkuvampaan ja ennakoivampaan suun-taa. Myös markkinointipuolella löytyy tekemistä, Kuusisto kertoo tärkeimmistä tavoitteistaan.

Tradenomi, teologian kandidaatti Kristiina Kokko aloitti helmikuun alussa ammattikorkeakouluasioista vas-taavana asiamiehenä. Kokko siirtyi Akavaan eduskunnasta, jossa hän toimi ensimmäisen varapuhemiehen erityisavus-tajana. Aiempaa kokemusta löytyy muun muassa sisäasian-ministerin erityisavustajan ja Suomen ammattikorkeakou-luopiskelijakuntien liitto SAMOKin pääsihteerin tehtävistä. Myös Akava on tullut tutuksi Tradenomiliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamustehtävien kautta.

– Odotan uusilta tehtäviltä vauhtia ja vaarallisia tilan-teita, edunvalvontahaasteita ja järjestöfilosofointia hyvien tyyppien kanssa, Kokko tiivistää odotuksiaan. n

Jaana ParkkolaId

a P

imen

off


Tutkittua

�4

Joustot lisäävät senioreiden halua jatkaa töissä Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yhä useampi toi-mihenkilö haluaa jatkaa työssä eläkealarajan jälkeen. Jousta-vat työajat, toimiva työyhteisö, työkyvyn ylläpito ja sopiva työn määrä kannustavat jatkamaan. Lisäksi hyvä terveys on työssä jatkamisen edellytys. Jos terveys asettaa esteitä työssä jatkamiselle, työtä tulisi muokata niin, että vähemmälläkin työkyvyllä pärjää.

Tutkimuksessa haastateltiin noin 2 100 palkansaajaa vuosina 2006 ja 2009. Tutkimuksen mukaan ne työnteki-jät, joilla oli yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus, har-kitsivat muita useammin työssä jatkamista.

Ylemmistä toimihenkilöistä jopa 73 prosenttia harkit-si vuonna 2009 työssä jatkamista yli 63-vuotiaana, kolme vuotta aiemmin 63 prosenttia. Työntekijät eivät harkitse työuran jatkamista yhtä usein. Heistä 53 prosenttia harkit-si työssä jatkamista yli eläkealarajan vuonna 2009, kolme vuotta aiemmin 48 prosenttia. n

Ulkomainen tutkinto ei helpota maahanmuuttajan työllistymistäKoulutettukaan maahanmuuttaja ei työllisty Suomessa hel-posti, osoittaa Henna Kyhän väitöstutkimus. Ulkomailla hankittu tutkinto voi jopa estää maahanmuuttajaa työllis-tymästä Suomessa.

Turun yliopiston tutkimuksessa mukana olleista maa-hanmuuttajista noin kolmanneksella oli työtä, loput olivat työttömänä tai koulutuksessa. Myönteistä kuitenkin oli, että jos maahanmuuttajat onnistuivat työllistymään Suo-messa, työ vastasi usein joko kokonaan tai ainakin osittain hankittua korkeakoulututkintoa.

Jotta korkeakoulutetut maahanmuuttajat saadaan tut-kintojen osalta samalle lähtöviivalle suomalaisten työnha-kijoiden kanssa, avainasemassa ovat tutkintojen rinnasta-miset, ammatinharjoittamisluvan saanti ja näihin liittyvät täydennyskoulutukset. n

Työvoimapula uhkaa koko SuomeaTyö- ja elinkeinoministeriön tutkimus alueellisten työ-markkinoiden muutoksesta kertoo, että vuonna 2020 Suo-meen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työl-lisyysaste pysyy nykyisellään, uudet työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa.

Kokonaistyöllisyysasteen on noustava noin 72 prosent-tiin nykyisestä 68 prosentista, jotta työntekijöitä olisi yhtä paljon kuin nyt. Jotta avautuvat ja uudet työpaikat voitaisiin täyttää, tarvitaan 75 prosentin työllisyysaste. Kolmannes 3,4 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä. Joka vuosi eläk-keelle jää vajaat 80 000 henkeä.

Heikoimmilla alueilla työuraa aloittavia on vain kol-mannes eläkkeelle jäävistä. Suurin työvoimavaje vallitsee Satakunnassa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa. Muuttoliike keskittyy Helsingin, Tampereen, Oulun, Tu-run ja Jyväskylän seuduille, joita leimaa nopea väestönkasvu ja uusien työpaikkojen keskittyminen. Toisaalta työssäkäyn-tialueet laajenevat ja jopa kolmannes työllisistä käy asuin-kuntansa ulkopuolella töissä. n

Työnteon mielekkyyden kokeminen vähentynytTyöolobarometrin 2011 ennakkotietojen mukaan palkan-saajat antoivat työelämän laadulle yleisarvosanan 7,96, vaik-ka arviot työpaikan varmuudesta ovat alentuneet ja työn mielekkyyden kokeminen on vähentynyt. Yksityisellä palve-lusektorilla työskentelevät antoivat parhaan arvosanan, teol-lisuuden työntekijät huonoimman.

Arvosanat työelämän laadusta olivat alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä selvästi korkeammat kuin vanhemmissa ryh-missä ja paremmat kuin edellisvuonna. Nuorin ikäryhmä arvioi työn mielekkyyden parantuvan. Muissa ikäryhmissä työn mielekkyyden kokeminen vähenee iän myötä.

Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan yli puolet on tehnyt työtä kotona. Siitä valtaosa oli palkatonta ylityö-tä. Sivutoimisesti palkattomaan koulutukseen oli osallistu-nut kunta- ja valtiosektoreilla jopa viidennes työntekijöistä. Työnantaja otti huomioon työntekijän elämäntilanteen koh-tuullisen hyvin erilaisissa työpaikan työjärjestelyissä.

Selvityksen mukaan työpaikkakiusaamista on havaittu aiempaa useammin. Lähes 30 prosenttia vastaajista on ha-vainnut ainakin joskus työpaikallaan kiusaamista. n

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykyisellään, uudet työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa.Le

hti

kuva

OrdförandenNytt från Akava

��Akavalainen 1 | 2012

Lau

ra O

ja

Svångremmen måste dras åt för att trygga framtiden

Vi finländare blir tvungna att godkänna skattehöjningar och utgiftsnedskärningar eftersom det krävs inbesparingar i statsekonomin. Regeringen har för avsikt att vid sin rambud-getmangling i mars fatta tråkiga men oundvikliga beslut för att dämpa hållbarhetsunderskottet.

Finlands oförmånliga åldersstruktur har länge varit känd. Trots detta är det först nu som man vaknat till insikt om att den gör det omöjligt att upprätthålla det nuvarande välfärdssamhället i framtiden. Som det ser ut nu kommer statsekonomin att upp-visa ett klart underskott år 2015 och även därefter. Vi måste rätta munnen efter matsäcken för att inte råka ut för samma öde som Grekland.

Utgiftsnedskärningarna får inte äventyra Finlands framtid. Vår kompetens är vår styrka, så inga fler nedskärningar får göras i utbildningen. Utbildningsanslagen minskade rejält re-dan i årets budget.

Skatteökningarna borde fokusera på konsumtionsskatterna, inte inkomstskatterna. Regeringen stödde uppkomsten av ett ramavtal genom ett löfte om att inkomstskatten inte skulle höjas. Detta löfte måste hållas.

Ekonomisk tillväxt och hög sysselsättning är avgörande för att få finansieringen av den offentliga sektorn i balans. Reger-ingen måste vidta strukturella åtgärder för att öka efterfrågan på och utbudet av arbete. Också den offentliga sektorns ser-viceproduktion måste effektiviseras.

I dagens ekonomiskt kärva situation måste vi ta modiga be-slut för att trygga vår välfärdsmodell och dess finansiering. Detta lyckas bara om strukturerna förnyas och statsekonomin är i balans. Detta förutsätter att vi alla hjälps åt.

Sture Fjäder

En stark kommun klarar även hårda tider

Debatten om att skrota eller bromsa upp kommunre-formen har gått het under hela början av året. Akava anser att en på starka primärkommuner baserad kom-munreform som syftar till att minska antalet kommuner är nödvändig och bör genomföras enligt den planerade tidtabellen.

Kommunerna spelar en viktig roll i sysselsättningen av högutbildade. Cirka en tredjedel av Akavas medlem-mar arbetar inom kommunsektorn. Akavas medlemmar berörs av kommunreformen i egenskap av anställda, skattebetalare och användare av kommunala tjänster.

Enligt Akava är det viktigaste i reformen att trygga högklassiga, kundinriktade och kostnadseffektiva tjäns-ter. För att kunna trygga tillhandahållandet av högklas-siga tjänster även i framtiden måste man värna om per-sonalens yrkeskunnighet.

Ett bra exempel på en lyckad kommunsammanslag-ning är Salo stad som sammanslogs i början av 2009. Enligt stadsdirektör Antti Rantakokko kan man i Salo nu, då sammanslagningsprocessen är lyckligt slutförd, koncentrera sig på det väsentliga, dvs. på den ekono-miska situationen. n

Att leda experter – en fråga om interaktion

Ulla Aitta, forskare vid Akava, anser att ledarskap och chefsarbete utgör ett område som kräver specialsakkun-skap och att denna kompetens borde införskaffas genom både studier och erfarenhet. Ledarskap kräver en kom-petens som man borde börja utveckla redan under hög-skolestudierna.

Även landets regering har skrivit in utvecklandet av ledarskap och chefsarbete i sitt regeringsprogram.

När man leder experter grundar sig ledarskapet på ett interaktivt chefsarbete, inte på att chefen ensam för en monolog. Med hjälp av interaktionen förstår chefer-na vilka krav informations- och expertarbeten ställer på dem som ska ledas.

När man leder experter bör man också förstå att ett självständigt förhållningssätt till arbetet utgör en del av experternas yrkeskunskap. Goda arbetsvillkor och ar-betsförhållanden tryggar en tillräcklig självständighet och möjligheter att påverka det egna arbetet för exper-terna.

Cheferna måste också se till att experterna har möj-lighet att uppdatera och förnya sin kompetens. n

Työelämäkiertue 2012 – Tasapuolinen työelämä

Työelämäkiertue matkaa jälleen kevään ajan Suomen korkeakouluihin. Kiertue tarjoaa opiskelijalle tietoa muun muassa työharjoittelusta, kesätyöstä ja osa-aikai-sista töistä. Tervetuloa mukaan!

Kiertuepaikkakunnat7.–8.2. Turku9.2. Helsinki14.–15.2. Jyväskylä16.2. Järvenpää21.–22.2. Kuopio28.–29.2. Joensuu6.3. Lappeenranta7.3. Kouvola8.3. Vantaa13.–15.3. Helsinki20.–21.3. Tampere22.3. Vantaa27.–28.3. Vaasa3.–4.4. Oulu11.–12.4. Rovaniemi

Lisätietoa kiertueestawww.akava.fi/tyoelamakiertue

Akavalainen_työelämäkiertue 2012.indd 1 1/30/2012 11:35:27 AM

Akavalainen 1/2012

Documents

Transcript of Akavalainen 1/2012