Akavalainen 4/2010

Akavalainen4 | 2010

Uusi asiamies tuo vahvistusta yhteistoiminnan valvontaan

Laadukas koulutus edellyttää riittäviä voimavaroja

Korkeasti koulutettujen työttömyys ennätyskorkea – asiantuntevaa tukea tarvitaan

� Akavalainen 4 | 2010

Palkoista sovitaan Ruotsissa entistä enemmän työpaikoilla. sivu �0

Akavalainen 4 | �010

Tutkimusprofessori Kiti Müller puhuu inhimillisen työn puolesta.

Erkki Kangasniemi lopettelee työuraansa hyvillä mielin.

AkavalainenRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 400www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija [email protected]

Toimitussihteeri Maria [email protected]

Toimituksen sihteeri Tarja [email protected]

Taitto Aija [email protected]

Aikakauslehtien liiton jäsenPainopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN 0789-6263

Painos 11 000Ilmestymispäivä: 24.9.2010Seuraava lehti ilmestyy 3.12.2010

Kannen kuva: Jukka LehtinenKuvassa: Helena Lamponen

Jani Helviön vaihdos asiantuntijasta esimieheksi kysyi maalaisjärkeä ja substanssiosaamista.

18

�4

4 Lyhyet 7 Korkeasti koulutettujen työllisyystilanne yhä vaikeampi

8 Koulutuksen laadun turvaaminen kärkitavoitteena hallitusohjelmaan

10 Suomen ensimmäisen yt-asiamiehen valvottavana laaja kenttä

11 Palkansaajat suunnittelevat jatkavansa työelämässä pidempään

13 Nordisk Akademikerforum koolla kolmen vuoden välein LakiWoman

14 Globalisaatio kannattaa kaikesta huolimatta

16 Kesän suurkokousten päähuomio globalisaation hallinnassa ja työllisyydessä

17 Aka-noita

18 Korkeasti koulutetut tarvitsevat keskusjärjestön jatkossakin

�0 Ruotsissa neuvottelutoiminnan painopiste vahvasti paikallisessa sopimisessa

�� Rahoituksen pirstaleisuus hidastaa tohtoriopintoja

�3 Aivotyöläisen selviytymisvinkki: kofeiini

�4 Muuttajat Taloushallinnon asiantuntijasta sukeutui mutkaton esimies.

�6 Aivot tarvitsevat sopivasti työtä ja lepoa

�8 Asian laita Kannattaako Suomessa hankkia korkeakoulututkinto?

�9 Akava-akatemiassa kiinnostavaa koulutustarjontaa

30 Paikallisesti sovitusta palkallisesta isäkuukaudesta hyvät kokemukset

3� Tutkittua

33 Akava Camp -kiertue tavoittaa tuhansia opiskelijoita 34 Ajankohtaista

35 Nytt från Akava

�6

3Akavalainen 4 | 2010

Työehtosopimusneuvotteluja käydään parhaillaan useilla aloilla. Tuntuu sil-

tä, että valtakunnassa on jatkuvasti jokin lähes kolmestasadasta työehtosopimuk-sesta raukeamassa. Se luo epävarmuutta työmarkkinoille ja kansantalouteen, sil-lä liittokierroksilla alat kilpailevat her-kästi palkankorotusten suuruudesta. Se saattaa johtaa voimakkaaseen palkkapola-risaatioon. Ikävä kyllä hajautetuissa neu-votteluissa työelämän kehittäminen jää jalkoihin, sillä päähuomio on palkoissa. Liittokierrokset vaativat enemmän voimaa, mikä synnyttää työtaisteluja akavalaiseen-kin kenttään.

Nykyinen malli on Elinkeinoelämän keskusliiton, tai paremminkin Teknologia-teollisuuden, aikaansaannos. Muutama glo-baali suuryritys ei kuitenkaan saa määrätä kaikkien suomalaisten palkankorotuksia.

Palkansaajien yhteistyötä tiivistettävä

Palkansaajajärjestöjen on ryhdyttävä koordinoimaan tavoitteitaan ja toimin-taansa yli keskusjärjestörajojen aiempaa pa-remmin. Vaikka keskitetyn tulopolitiikan aika on ohi, esimerkiksi kilpailukyvystä, työllisyydestä, palkansaajien ostovoimasta ja työelämän kehittämisestä pitäisi voida keskustella jollain laajemmalla foorumilla. Työmarkkinoita tarkasteltaisiin kansanta-louden näkökulmasta siinä pöydässä. Pie-nessä maassa joistakin asioista on järkevää sopia yhdessä. Siten voimme parantaa työl-lisyyttä ja varmistaa yhteiskuntarauhan.

Keskustelua varten tulisi perustaa iso neuvottelukunta, joka koostuisi suurimpi-en liittojen, neuvottelujärjestöjen ja kes-kusjärjestöjen johtajista kaikilta sektoreilta. Valmistelu olisi aloitettava heti.

Matti Viljanen

Puheenjohtajan palsta

F ysiikkatreenit kaksi kertaa viikossa ja muuten tapaamiset koululla tiis-tai- ja torstai-iltaisin vuonna 1999

syntyneille.” Tässäkö valmennetaan suomalaislapsia

menestymään luonnontieteissä jopa fysiik-kaolympialaisiin asti? Pääsevätkö nuoret tekemään tiedekerhossa kokeita sähkönjoh-tavuudella tai havainnoimaan valon taittu-mista prismasta? Eivät, sillä fysiikkatreeni tarkoittaa urheilua.

Harva meistä on tavannut nuoren, lah-jakkaan matemaatikon tai geologin. Sen sijaan nuoria lupaavia urheilijoita tuntuu olevan vallan riittävästi.

Liikunnassa ei ole mitään vikaa, päin-vastoin. Kilpaurheilu on kuitenkin yliar-vostettua. Meillä on nykyään urheiluminis-teri ja ennestään paljon uimamaistereita. Lupaavimmat urheilijat ovat jo yläkoulu-

Taas treenataan

ikäisinä erityisvalmennuksessa, jota pai-koin kutsutaan urheiluakatemiaksi. Meil-lä pääsee uimalla maisteriksi ja palloa potkimalla akatemiaan. Tässä käsitteiden sekamelskassa hikipinko ei viittaa kovaan juoksijaan, vaan lukuaineissa menestyvään koululaiseen.

Suomi juoksi itsensä maailmankartal-le Tukholman olympialaisissa ollessaan vielä suuriruhtinaskunta. Siitä on pian sata vuotta. Nykyään olisi parempi pääs-tä maailmankartalle tieteellisten viittaus-ten tai vaikkapa patenttien määrällä kuin juoksuvauhdilla. Siinä kisassa taloudelliset voitot olisivat moninkertaiset ja ne lanke-aisivat useammille suomalaisille kuin ur-heilussa. Sellaisilla saavutuksilla voidaan jopa luoda uusia työpaikkoja, myös enti-sille urheilijoille.

Hannamaija Helander

Pääkirjoitus

”

4 Akavalainen 4 | 2010

Lyhyet

Perhevapaajärjestelmän uudistuksella työelämään tasa-arvoa

n Kelan vastikään julkistamien tietojen mukaan äitien perheva-paan kesto on ensimmäisen lap-sen syntymän jälkeen noin 19 kuukautta. Isistä puolestaan noin 90 prosenttia jää kotiin vain noin kolmeksi viikoksi.

Pitkät perhevapaat heikentävät naisten palkka- ja urakehitystä. Myös määräaikaisuudet kasautu-vat etenkin nuorille perheenpe-rustamisiässä oleville naisille.

Perhevapaajärjestelmä on uu-distettava, jotta työelämän tasa-arvo etenee. Edunvalvontajohtaja Minna Helle toteaa, että tehok-kain keino muuttaa tilannetta on

kohdistaa isille enemmän vapaita, jotka ovat vain heidän käytössään. Uuden järjestelmän pohjaksi on otettava 6+6+6-malli, jossa kum-mallakin vanhemmalla on yksi-löllinen kuuden kuukauden mit-tainen perhevapaajakso ja yksi kuuden kuukauden jakso on van-hempien vapaasti valittavissa.

Akava esittää, että perheva-paiden uudistaminen toteutetaan seuraavan hallituskauden aikana. Uudistuksen kustannusvaikutuk-sia tasaa se, että samalla päivähoi-don tarve vähenee.

Ennakkopäätös määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta johti lisäselvityksiin

n Korkein oikeus katsoi viime helmikuussa ennakkopäätökses-sään, että määräaikaisten työ-sopimusten ketjuttaminen vuo-si toisensa jälkeen on sallittua, vaikka työnantajalla on tarjolla pysyvästi työtä. Päätös heiken-si määräaikaisten työntekijöi-den suojelua vakavasti. Lisäk-si se hämärsi sitä vakiintunutta tulkintaa, ettei määräaikaisuutta voida perustella työn määrän ja työvoiman tarpeen voimakkaalla vaihtelulla, jos työtä on kuiten-kin jatkuvasti tarjolla.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet ennakkopää-töksen seurauksista työministeri Anni Sinnemäen kanssa, minkä johdosta työministeri on käyn-nistänyt asiasta kolmikantaisen selvitystyön. Selvityksen tarkoi-tuksena on analysoida oikeusta-pauksen vaikutuksia työmark-kinoilla. Lisäksi laaditaan esitys tarvittavista lainmuutoksista, jot-ta lainsäätäjän tahdosta poikkea-va määräaikaisuuksien ketjutta-miskäytäntö ei pääsisi leviämään työmarkkinoilla.

Mar

ia R

amst

röm

/Go

rilla

Leh

tiku

va

Lyhyet

Sopimus- ja työrauhajärjestelmän uudistustyö käynnistymässä

n Keskusjärjestöt neuvottelevat parhaillaan sopimus- ja työrauha-järjestelmää koskevan lainsäädän-nön uudistamisesta. Työ on tar-koitus aloittaa kolmikantaisessa komiteassa heti, kun toimeksian-nosta päästään yksimielisyyteen. Tavoitteena on sopia uudistus-työn laajuudesta ja rajauksista lo-kakuun loppuun mennessä.

Keskusjärjestöt ovat jo aloit-taneet yleis- ja normaalisitovien työehtosopimusten välistä etusija-järjestystä koskevan kaksikantai-sen selvitystyön. Lisäksi keskus-järjestöt ryhtyvät kartoittamaan neuvottelujärjestelmän kehittä-mistarpeita. Molempiin tehtäviin on nimetty työryhmä, jossa ovat edustettuna palkansaajakeskusjär-

jestöt Akava, STTK ja SAK sekä työnantajien EK, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Valtion työ-markkinalaitos sekä Kirkon sopi-musvaltuuskunta.

EWC-direktiivin tuomia lakimuutostarpeita pohdiskellaan

n Eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivi on par-haillaan kansallisessa käsittelyssä. EWC-direktiivi koskee yhteistoi-minnan järjestämistä sopimuksin ylikansallisissa yrityksissä ja kon-serneissa, joilla on vähintään 1000 työntekijää EU-jäsenvaltioissa ja vähintään kahdessa eri jäsenval-

tiossa vähintään 150 työntekijää kussakin. EWC-sopimus solmi-taan yrityksen ja sen henkilöstön välillä.

Eurooppalaisilla työmarkki-naosapuolilla on sangen laaja yh-teisymmärrys direktiivin tarkoi-tuksesta, eikä ole odotettavissa, että siitä poikettaisiin kansallises-

ti. Keskustelua herättää silti var-sinkin se, miltä osin kansallinen henkilöstön osallistumisoikeuksia koskeva lainsäädäntömme vastaa direktiivin sisältöä jo sellaisenaan ja miltä osin direktiivin vaatimuk-set edellyttävät sen muuttamista.

Vuokratyödirektiivi ei aiheuta suuria lakimuutoksia Suomessa

n Vuonna 2008 voimaan tul-lut vuokratyödirektiivi parantaa vuokratyöntekijöiden suojelua EU-maissa. Direktiivin kansalli-nen voimaansaattaminen on alka-massa Suomessakin.

Vuokratyöntekijöiden asema Suomessa on sellaisella tasolla, et-tei kansalliseen lainsäädäntööm-

me ole luvassa suuria muutoksia. Lainsäädäntötarkastelussa keski-tytään muun muassa suomalai-sissa työehtosopimuksissa olevien vuokratyön rajoitusten käyttöön ja vuokratyöntekijöihin sovellet-tavien työehtosopimusten valin-taan.

Leh

tiku

va

Akavalainen 4 | 2010 5

6 Akavalainen 4 | 2010

Kasvuohjelma loppusuoralla

Lyhyet

n Hallituksen asettamaa kestä-vän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa koskevat neuvottelut ovat loppusuoralla. Suurin osa kolmikantaisista työryhmistä on jo päässyt yksimieliseen lopputu-lokseen. Joitakin asioita on kui-tenkin vielä auki, joten neuvot-telut työn loppuunsaattamiseksi jatkuvat vielä. Työryhmien työn takarajaksi oli alun perin asetet-tu 15.9.2010. Ohjelman johto-ryhmä, johon kuuluvat hallitus-puolueiden vastuuministerit sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat, kokoontuu arvioimaan lopputulosta 28.9.

Kuuden työryhmän aiheina ovat olleet talouskasvu, julkis-sektorin rakenteet, työllisyys, os-tovoima, työurat ja työttömyys-turvan rahoitus. Kolmikantaiset työryhmät aloittivat työnsä viime keväänä. Taustalla oli huoli julki-sen talouden suurenevasta kestä-vyysvajeesta sekä tarve löytää eväät uudelle talouskasvulle ja uusien työpaikkojen synnylle. Työuria koskeva valmistelu on irrotettu muiden ryhmien aikataulusta. Työuraryhmä, jonka tavoitteena on valmistella tulevan eläkeuudis-tuksen suuntaviivat, jättää työs-tään nyt väliraportin. Työuraryh-

män työn takaraja on käytännössä tulevana talvena.

Työ on sujunut kohtuullisen hyvin. Suurimmaksi kiistakapu-laksi on muodostunut kysymys kuntasektorin tuottavuudesta. Palkansaajajärjestöjen mielestä kuntasektorin tuottavuutta ei voi-da mitata numeerisin tuottavuus-tavoittein. Akava katsoo, että läh-tökohdaksi tulisi ottaa palvelujen laatu ja sen toteutumisen mittaa-minen.

Tietoa työtapaturma-vakuutuksesta viidellä kielellä

n Palkansaajakeskusjärjestöt ovat julkaisseet työtapaturmavakuu-tusta koskevan oppaan viidellä kielellä – suomeksi, englannik-si, venäjäksi, puolaksi ja viroksi. Oppaat ovat osa Itämeren alu-een työmarkkinayhteistyötä edis-tävää Baltic Sea Labour Network (BSLN) -hanketta.

Erikieliset versiot Suomessa työskentelevän vakuuttaminen työ-tapaturmien ja ammattitautien varalta -oppaasta ovat saatavissa tapaturmavakuutuslaitosten liiton verkkosivuilta: www.tvl.fi

EU-rahoitteinen, kolmevuo-tinen BSLN-hanke käynnistyi vuonna 2008. Sen tarkoituksena on ehkäistä työvoiman polku-

myyntiä Itämeren alueella, edistää maahanmuuttajien järjestäytymis-tä ja sopeutumista työelämään, tiedottaa työvoiman liikkuvuu-teen liittyvistä ongelmista ja haas-teista ja vaikuttaa siihen, että työvoiman liikkuvuus tapahtuisi hallitusti.

Hankkeen myötä palkansaa-jakeskusjärjestöt ovat jo aiemmin julkaisseet oppaan suomalaisista ammattiliitoista suomeksi, eng-lanniksi, venäjäksi ja viroksi.

Erikieliset versiot Ammattiyh-distysliikkeen ABC -oppaasta ovat saatavissa Akavan verkkosivujen Esitteet ja oppaat -osiosta: www.akava.fi/julkaisut

Leh

tiku

va

Akavalainen 4 | 2010

T yö- ja elinkeinominis-teriön julkaiseman, hei-näkuun lopun tilannetta

kuvaavan työnvälitystilaston mu-kaan työttömien työnhakijoiden lukumäärä Suomessa kasvaa edel-leen. Työttömiä on kaikkiaan lä-hes 11 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja noin 60 000 enemmän kuin taan-tuman alkaessa 2008. Viimeisen vuoden aikana avoimen työttö-myyden kasvua hillitsi varsinkin se, että lomautettujen määrä nou-si roimasti. Nyt lomautettuina olevien määrä on kuitenkin las-kussa.

Korkeasti koulutettujen eli vä-hintään alemman korkeakoulu-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on heikentynyt muuhun väestöön verrattuna vie-lä voimakkaammin. Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lä-hes tuhat tohtoria ja lisensiaattia – enemmän kuin koskaan aikai-semmin. Myös ylemmän korkea-koulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kaikkien aikojen ennätystasolla, melkein 17 000 henkilössä. Alemmallakin korkea-

Akava pitää korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta vakavana. Uusimmat työt-tömyystilastot osoittavat, että tutkijakoulutettujen ja ylemmän tai alemman korkea-koulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on kaikkien aikojen huippuluke-missa.

kouluasteella on kirjattu uusi en-nätyslukema: hieman alle 18 000 työtöntä.

Korkeakouluneuvojat takaisin kampuksille– Työvoimapalveluilta odotetaan nyt erityisen ripeää ja ennakko-luulotonta toimintaa, jotta myös korkeasti koulutetut työttömät saavat asiantuntevaa tukea työl-listymiseen. Aivan ensiksi tiedon-kulku on saatava sujuvammaksi korkeakoulujen ja työvoimahal-linnon välillä. Siksi työ- ja elin-keinotoimistojen toimipisteitä tarvitaan takaisin korkeakoulujen urapalveluiden yhteyteen, Aka-van työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu painottaa.

Taulu toteaa, että näitä muu-toksia on mahdollista toteuttaa henkilöresursseja kasvattamatta, mikä on valtionhallinnon tuotta-vuusohjelman oloissa välttämät-tömyys.

Parempi ennakointi välttämätöntä mutta vaativaa

Työvoima- ja koulutustarpeiden pitkän aikavälin ennakointi on keskeistä, kun määritellään tulevi-en vuosien työvoiman koulutus-rakennetta. Merkittävää edistystä on jo tapahtunut suomalaisessa ennakointityössä, mutta vielä riit-tää tehtävää. Seuraava iso kehi-tysaskel on otettava keskittymällä osaamisen ennakoinnin suuntaan. Myös alueellisen ennakointitiedon koordinoinnissa valtakunnallisen ennakoinnin kanssa on paranta-misen varaa.

– Ennakoinnista saatava infor-maatio on käytettävä hyödyksi, kun suunnitellaan oppilaitosten aloituspaikkoja. Oppilaitoksia on kannustettava panostamaan koulutuksen sisältöön ja hyödyl-lisyyteen työllistymisen kannalta. Sen vuoksi Akava korostaa, että korkeakoulujen rahoituksen pitää perustua myös laadulliseen tarkas-teluun, Heikki Taulu sanoo.

Maria Salminen

Akavan työttömyyskatsaus,

heinäkuu 2010:

www.akava.fi/tyottomyyskatsaus

Veik

ko S

om

erp

uro

/Hel

sin

gin

ylio

pis

to

Korkeasti koulutettuja työttömiä on ennätysmäärä

7


T ämä ei kuitenkaan tar-koita sitä, etteikö ny-kyisessäkin koulutus-

järjestelmässä olisi löydettävissä tehokkaampia toimintatapoja ja mahdollisuuksia parantaa tulok-sellisuutta.

Koulutuksen laatu kohenee, kun siitä palkitaanAkavan kärkitavoitteena on kou-lutuksen laadun turvaaminen. Numeeriset mittarit esimerkiksi opettaja–opiskelijasuhdeluvusta tai korkeakoulujen määristä eivät sellaisenaan ole kaiken kattavia, vaan ne ovat vain eräitä indikaat-toreita koulutuksen laadun tur-vaamiseksi.

Koulutuksen laadun kehit-täminen vaatii resurssien lisäk-si aitoa halua profiloitua niihin toimintoihin, joissa korkea laatu voidaan saavuttaa. Tästä työstä on pystyttävä palkitsemaan korkea-kouluja nykyistä paremmin, mikä vaatii korkeakoulutuksen rahoi-tusmallin uudistamista.

Samalla korkeakouluverkon rakenteellista kehittämistä on jat-kettava ja sitä on tuettava siten, että järjestelmää tarkastellaan ko-konaisuutena. Yksittäisiä koulu-

Akavan koulutuspoliittiset hallitusohjelmatavoitteet

Laatua läpi koulutusketjun

Laadukkaan koulutuksen voimavarat on turvattava Suomessa jatkossakin, valtiontalouden kantokyvyn ongelmista huolimatta. Osaaminen on yksi hyvinvointimme ja kilpailukykymme tukipilareista. Jos siitä säästetään, jaettava kakku vain pienenee.

tusjärjestelmän osia tai esimerkiksi korkeakoulutuksen toimipisteitä koskevat päätökset vaikuttavat koko järjestelmään, minkä vuok-si kehittämistyön pitää olla suun-nitelmallista ja järjestelmällisesti johdettua. Luontevin johtajataho tähän kehittämistyöhön on ope-tus- ja kulttuuriministeriö.

Erityishuomiota aikuiskoulutukseen Työurien pidentämistavoite vai-kuttaa voimakkaasti myös koulu-tuksen kehittämiseen. Sekä kou-lutuksen nivelvaiheet että työuran aikainen lisä- ja täydennyskoulu-tus kaipaavat erityistä panostusta.

On kehitettävä opiskelijavalin-toja ja joustavaa mahdollisuutta siirtyä oppialalta toiselle. Tarpeet-tomat välivuodet on saatava vä-henemään, kun siirrytään toisen asteen koulutuksesta korkeakoulu-tukseen. Myös opintojen aikaisen ohjauksen on oltava järjestelmäl-listä ja riittävää. Opintojärjestelyt on tehtävä sellaisiksi, että tutkinto on todella mahdollista suorittaa tavoiteajassa. Näin ei nykyisellään ole kaikissa tapauksissa.

Erityisen tärkeä on kuiten-kin ajattelutavan muutos siinä,

ettei kaikkea tarvitse eikä pidä opettaa perustutkinnossa. Se tar-koittaa, että huomio suunnataan aikuiskoulutukseen nykyistä sys-temaattisemmin ja laajemmin. Aikuiskoulutusmahdollisuudet on taattava kaikille kansalaisille hei-dän tarpeitaan vastaavalla tavalla.

Samalla on kannustettava yk-silöitä, työnantajia ja koulutuksen tarjoajia elinikäiseen oppimiseen. Eräitä keinoja tähän voisivat olla joko verovähennykset tai henki-lökohtaiset, koulutukseen käytet-tävät rahastotilit, joiden kartutta-miseen osallistuisivat työnantajat, työntekijät ja julkinen valta.

Koordinointivastuullinen tutkinto- ja täydennys-koulutukseen Viime vuonna voimaantulleessa uudessa yliopistolaissa yliopisto-jen tehtäväksi on säädetty elin-ikäisen oppimisen edistäminen. Seuraavan hallituskauden haaste on konkretisoida tämä tehtävä, jotta yliopistot pystyvät toimi-maan oikein elinikäisen oppimi-sen tukemiseksi. Tehtävän toteu-tumista on seurattava, ja sille on annettava painoarvoa yliopistojen rahoituksessa.

Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen


Täydennyskoulutustarjon-ta on nivottava yliopistojen vah-vuusalueisiin ja nykyiseen ope-tustarjontaan. Kaikkeen ei tarvita kokonaan uutta koulutusta, vaan nykyistä tarjontaa voidaan hyö-dyntää täydennyskoulutuksessa-kin. Ongelmana on ollut koordi-naation puuttuminen tältä osin. Korkeakouluihin on nimettävä vastuutaho, jonka tehtävänä on yhdistää tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen tarjonta ja tarpeet.

Työelämän tarpeita ennakoitava entistä enemmänMyös koulutuksen suunnittelua pohjustava ennakointijärjestelmä vaatii kehittämistä. On parannet-

tava ennakoinnista vastaavien eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Järjestelmää on ke-hitettävä joustavammaksi siten, että kaavamaisesta tutkintojen en-nakoinnista siirryttäisiin nykyistä paremmin ennakoimaan työelä-män osaamistarpeita. Erityisesti korkeakouluissa tulisi valmentaa opiskelijoita enemmän työelämän taidoissa ja työssä jaksamiseen liit-tyvissä asioissa.

Akavan mielestä kansainvä-lisyys on niin olennainen osa korkeasti koulutetun elämää ja ammattitaitoa, että jokaiseen kor-keakoulututkintoon on sisälly-tettävä kansainvälistymistaitojen kokonaisuus. Se voisi olla esimer-kiksi kolmen kuukauden opiske-

Akavan koulutuspoliittiset hallitusohjelmatavoitteet

n Korkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan painottamaan laatua ja sen parantamista.

n Yliopistot toteuttavat elinikäisen oppimisen tehtävää.

n Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tarkastellen korkeakoulujärjestelmää kokonaisuutena.

n Koulutuksen ennakoinnin tarkkuutta parannetaan.

n Kansainvälistymisjakso sisällytetään osaksi kaikkia korkeakoulututkintoja.

lu- tai harjoittelujakso kansainvä-lisessä yhteisössä.

Huolenpitoa heti opintojen alustaSyrjäytymistä ja työmarkkinoi-den ulkopuolelle ajautumista eh-käistään tehokkaimmin työuran ja koulutuksen alkupäässä. Siksi on tärkeää, että yksilöistä huoleh-ditaan jo peruskoulun päättyessä ja heidän jatko-opiskelumahdolli-suutensa turvataan.

Tavoitteeksi on otettava, että koko ikäluokka suorittaisi vähin-tään toisen asteen ammatillisesti eriytyneen tutkinnon 30 vuoden ikään mennessä.

Simo Pöyhönenkoulutuspoliittinen asiamies

Jan

Dje

nn

er/G

ori

lla


S uomen ensimmäinen yt-asiamies Helena Lampo-nen aloitti tehtävässään

syyskuun alussa. Pitkän linjan työmarkkinajuristi pitää uutta virkaa ammatillisesti erittäin in-nostavana.

– Yt-asiamiehen valvottava-na olevassa lainsäädännössä on paljon käyttämättömiä mahdol-lisuuksia, jotka voivat hyödyttää sekä yrityksiä että henkilöstöä.

Toteamuksen taustalla on vankka asiantuntemus. Ennen nykyistä tehtäväänsä oikeustie-teen tohtori Lamponen työsken-teli Akavan Erityisalat ry:ssä palk-ka-asiamiehenä ja lakimiehenä vuodesta 1989 alkaen. Hän on perehtynyt työpaikkojen yhteis-toiminta- ja osallistumisjärjestel-miä koskeviin kysymyksiin, joita hän tarkasteli myös osana väitös-kirjaansa Työntekijän suojelupe-riaate sulautumisessa ja liikkeen-luovutuksessa.

Lamponen toimi palkansaaja-keskusjärjestöjen yhteisenä laki-miessihteerinä yt-lakikomiteassa, joka valmisteli yhteistoimintalain uudistuksen. Se tuli voimaan vai-

heittain vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa.

Tiedon välityksellä iso rooliYt-asiamies valvoo, että yrityksis-sä noudatetaan yt-lakia ja mui-ta henkilöstön osallistumisjär-jestelmiä koskevia lakeja. Lisäksi työsarkaan kuuluvat henkilöstö-rahastojen valvonta ja henkilöstö-rahastorekisterin ylläpitäminen.

Lamposen mukaan yt-asia-miehen tehtäväkenttä koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta. Toinen kokonaisuus tu-lee suoraan lainsäädännöstä, ja toisena päätehtävänä on vaikut-taminen. Yt-asiamies jakaa tietoa yhteistoimintaa ja osallistumisjär-jestelmiä koskevasta lainsäädän-nöstä.

– Yt-lainsäädännön pitää arki-päiväistyä. Yhteistoiminta kuuluu luontevana ja erottamattomana osana yritystoimintaan ja sen ke-hittämiseen. Jotta tämä viesti kan-tautuu työpaikkojen arkeen asti, tueksi tarvitaan yt-asiamiehen lisäksi työmarkkinatoimijoiden, työnantajien ja työntekijöiden yhteispeliä.

Vuoropuhelun jatkuvuudella monipuolisia etuja

Uuden asiamiehen työpanok-selle on selvästi kysyntää. Viime tammikuussa julkistetussa työ- ja elinkeinoministeriön arviointi-tutkimuksessa työnantajista 67 ja henkilöstöstä 64 prosenttia ker-toi tuntevansa yt-lain vain tyy-dyttävästi tai välttävästi. Lain edellyttämä vuosittainen henki-löstösuunnitelma ja henkilöstön koulutustavoitteet oli laadittu yh-teistoimintamenettelyllä vain joka toisessa yrityksessä. Yt-neuvottelut miellettiin yleisesti vain työvoi-man vähentämistilanteissa käytä-viksi irtisanomisneuvotteluiksi.

Yt-lain tarkoitus on edistää yrityksen ja henkilöstön vuoro-vaikutuksellisia yhteistoimintame-nettelyjä. Niiden tavoitteena on, että henkilöstö saa oikea-aikaisesti riittävät tiedot yrityksen tilasta ja suunnitelmista. Neuvotteluissa on käsiteltävä asioita yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyteen tähdä-ten. Neuvoteltiinpa mistä asiasta tahansa, neuvotteluissa on oltava mahdollisuus aitoon vuorovaiku-tukseen.

Yhteistoiminta sai oman unilukkarin

Uusi yhteistoiminta-asiamies panostaa tietouden lisäämiseen, jotta yt-lain koko potentiaali osataan ottaa hyötykäyttöön yritysten arjessa.

Jukk

a Le

hti

nen

– Pidän ykköstavoitteena sitä, että yhteistoiminta saadaan toteu-tumaan työpaikkojen käytännöis-sä siten kuin laissa on tarkoitettu. Perustana on vuoropuhelu yri-tyksen ja henkilöstön välillä. Yri-tyksessä pitää esimerkiksi tehdä vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet sekä seurata niiden toteutumista, Lamponen korostaa.

Yrityksessä myös henkilöstö-ryhmän edustaja voi tehdä aloit-teen yhteistoiminnan käynnistämi-seksi. Kunhan yt-lain sisältö tulee paremmin tunnetuksi, Lamponen uskoo yritysten yleensäkin ryhty-vän hanakammin hyödyntämään yhteistoiminnan mahdollisuuksia.

– Yhteistoiminta hyödyttää yritystä ja henkilöstöä hyvin mo-nipuolisesti. Se lisää työn tuot-tavuutta ja laatua sekä tukee osaamisen kehittämistä ja työhy-vinvointia. Lisäksi se antaa keinoja työn ja perhe-elämän yhteensovit-tamiseen sekä työvoiman käytön ennakointiin.

Neuvontatyö etusijalla– Yt-asiamiehen ensisijainen teh-tävä on ohjeistaa ja neuvoa yksit-täistapauksissa, joista voivat kysyä

joko työnantajan tai henkilöstön edustajat tai yksittäiset työnteki-jät. Myös itse havaitsemani epä-kohta tai työsuojeluviranomaisen ilmoitus voi käynnistää toimenpi-teet, Lamponen kuvaa.

Lisäksi yt-asiamies voi kehottaa korjaamaan lainvastaisen menette-lyn tai estää sellaisen toistumisen. Asiamiehellä on oikeus suorittaa tarkastus yrityksessä, jos hän epäi-lee laiminlyöntejä. Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta. Hän voi myös viedä asian esitutkintaan, jos ky-seessä on teko, johon liittyy sak-korangaistus. Jos henkilöstösuun-nitelmaa tai koulutustavoitteita ei saada käsitellyiksi yt-menettelyis-sä, asiamies voi vaatia tuomiois-tuinta asettamaan uhkasakon.

Lamponen mainitsee, että vuoden 2007 yt-lakiuudistuksen jälkeen on toistaiseksi kertynyt hyvin vähän tietoa siitä, miten te-hokkaasti sanktiot ovat lisänneet yhteistoimintaa yrityksissä.

– Oikeuskäytäntö on vielä var-sin lyhyt, koska uudistunut lain-säädäntö on ollut voimassa vain kolme vuotta. Vie aikansa, ennen kuin asiat kiertyvät työpaikoilta esimerkiksi esitutkinnan kautta syyttäjältä käräjille ja tuomioksi.

Viiden vuoden pestiYt-asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydes-sä. Kolmen hengen toimistossa asiamiehen lisäksi työskentelevät lakimies-esittelijä ja sihteeri. Toi-mikausi on viisivuotinen.

Lähitulevaisuudessa yt-asia-miehen tehtäväkenttään on jo lu-vassa muutos, kun henkilöstöra-hastolain uudistus tulee voimaan vuoden 2011 alussa. Valvonta on tähän saakka koskenut vähintään 30 työntekijän yrityksiä. Voittoa tuottamattomat yritykset, kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet sen ulkopuolella.

– Ensi vuoden alusta alkaen henkilöstörahastolakia esitetään sovellettavaksi sekä kaikenlaisiin yrityksiin että valtion ja kunnan virastoihin ja laitoksiin, joissa henkilöstön määrä on vähintään

Yt-asiamies vahvistaa yhteistoiminnan valvontaa oleellisesti

Yhteistoimintalakien valvonta on tä-

hän saakka ollut hyvin kevyellä pohjalla.

Asiamiehen ansiosta valvonnan voima

kasvaa ja siihen saadaan osittain samo-

ja välineitä kuin työsuojeluvalvonnassa.

Ilman niitä valvonta jäisi hampaattomak-

si. On tärkeää, että asiamies heti alusta

saakka puuttuu väärinkäytöksiin riittävin

keinoin ja hankkii näin valvontaan tarvit-

tavan vaikuttavuuden ja uskottavuuden.

Aito vuorovaikutuksellinen yhteis-

toiminta on työyhteisön kehittämisen

monitoimityökalu. Henkilöstön tietä-

mys oman työnsä kehittämismahdolli-

suuksista on yrityksen voimavara. Näi-

tä keinoja ei työpaikoilla ole varaa jättää

käyttämättä. Viestinviejän ja asenteiden

muokkaajan roolissaan asiamies voi vai-

kuttaa siihen, että yhteistoiminnallinen

suunnittelu ja ennakoiminen vakiinnut-

tavat asemansa työelämässä nykyistä

paremmin.

Työmarkkinaosapuolet vaikuttavat

yhteistoiminnan onnistumiseen teke-

mällä ja valvomalla työehtosopimusten

yhteistoimintamääräyksiä sekä osallis-

tumalla työyhteisöjen kehittämiseen.

Yhteistyö työmarkkinoiden eri toimijoi-

den kanssa on merkittävä tuki asiamie-

hen toiminnalle. On sääli, että tällainen

yhteistyömuoto jää käytännössä asia-

miehen oman aktiivisuuden ja työmark-

kinaosapuolten hyvän tahdon varaan.

Yhteistyölle pitäisi nopeasti saada viral-

linenkin muoto.

Yt-asiamiehen toimivalta ei ulotu kun-

tien tai valtion yhteistoiminta-asioihin,

henkilöstörahastoja lukuun ottamatta.

Tämä on suuri puute, joka pitäisi nopeas-

ti korjata. Asiamiehellä on mahdollisuus

vaikuttaa siihen, että poliittiset päättäjät

ottavat tämän epäkohdan vakavasti ja ym-

märtävät korjata sen.

Maria Löfgrenlakimies

Jukk

a Le

hti

nen

Yhteistoiminta-asiamiehen val-vottavana oleva kenttä on erittäin laaja. Se kattaa kaikki yritykset, joissa työskentelee säännöllises-ti vähintään 20 työntekijää – mu-kaan luettuina myös säätiöt ja yhdistykset – siihen katsomatta, tavoittelevatko ne voittoa.

Valvonnan piirissä on noin 8 000 yritystä ja noin 800 000 palkansaajaa.

Yt-lain noudattamista sel-laisten työnantajien osalta, jot-ka ovat velvollisia soveltamaan yleissitovia työehtosopimuksia, valvoo yhteistoiminta-asiamies. Yt-asiamiehen lisäksi lakia valvo-vat työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset sellaisilla työpaikoilla, joissa val-takunnallisen työehtosopimuk-sen määräyksiä sovelletaan työ-ehtosopimuslain mukaan.


kymmenen henkeä. Soveltamisen piiriin tulevat myös Kansanelä-kelaitos ja yliopistot, yt-asiamies Lamponen kertoo laajenevasta toimenkuvastaan.

Maria Salminen

Akavalainen 4 | 20101�

T iedot ilmenevät Eläketur-vakeskuksen julkaisemas-ta laajasta selvityksestä,

jossa tarkasteltiin 45–64 -vuotiai-den palkansaajien käsityksiä työ-oloista ja eläkeaikomuksista.

Aiottu eläkeikä on noussut kaikissa palkansaajaryhmissä. Kes-kimääräistä enemmän nousua on tapahtunut valtion palkansaajien, alempien toimihenkilöiden ja tut-kijakoulutuksen saaneiden kes-kuudessa. Samoin on käynyt myös terveytensä huonoksi kokevien henkilöiden sekä määrä- tai osa-aikaista työtä tekevien ryhmissä.

Muutoksen taustalla on ennen kaikkea varhaiseläkeaikomusten merkittävä väheneminen. Vuon-na 2003 joka toinen kaavaili eläk-keelle jäämistä ennen 63 vuoden ikää. Vuonna 2008 tätä mieltä oli enää joka kolmas.

– Vuoden 2005 eläkeuudistuk-sessa on kaikesta päätellen asetet-tu vanhuuseläkeiän alkamisikära-ja oikeaan kohtaan, 63 vuoteen. Varhaiseläkesuunnitelmien vähe-neminen kertoo siitä, että työssä jatkamista 63 vuoden ikään asti pidetään itselle mahdollisena, arvi-oi Akavan lakimies Jarmo Pätäri.

Työn mielekkyydellä ja työnantajan tuella eniten vaikutustaSen sijaan palkansaajien kiinnos-tus työssä jatkamiseen 63 vuoden iän jälkeen ei ole lisääntynyt. Ta-loudellinen kannuste ei yksinään riitä työssä jatkamisen perusteek-si. Eläkkeelle jäämisen myöhentä-minen ei houkuta pelkästään pa-remman eläke-edun takia, vaan oma terveys ja elämäntilanne sekä työn mielekkyys vaikuttavat pää-tökseen enemmän.

Eläkeaikomuksiin vaikuttaviin henkilökohtaisiin tekijöihin kuu-luu terveydentilan lisäksi muun muassa koulutustaso. Korkea-koulututkinnon suorittaneilla on halukkuutta työssä jatkamiseen

enemmän kuin alemman asteen tutkinnon suorittaneilla. Työnte-kijäasemassa olevilla ja alimman koulutustason palkansaajilla puo-lestaan on keskimääräistä vähem-män kiinnostusta jatkaa työssä pi-dempään.

– Myöhäisemmän eläköitymi-sen kannalta näyttää olevan ratkai-sevaa se, että panostetaan työvoi-man koulutustason nostamiseen sekä erityisesti työntekijäasemassa olevien terveyden seurantaan ja edistämiseen. Tämä todennäköi-sesti vähentäisi työkyvyttömyys-eläkkeelle jäämistä, Pätäri katsoo.

Hän toteaa tutkimuksen jäl-leen vahvistavan monia aiempia havaintoja siitä, että työn mielek-kyys ja työnantajan tuki työnteon jatkamiselle merkitsevät eniten, kun palkansaaja miettii eläkeaiko-muksiaan.

Työpaikkojen arjessa voidaan edistää työssä pysymistä esimer-kiksi järjestämällä työntekijöille mahdollisuuksia päästä ammatti-taitoa kehittävään koulutukseen tai osa-aikatyöhön. Toimintakult-tuurissa on parantamisen varaa, sillä 45–64 -vuotiaiden palkan-saajien mukaan työssä pysymisen edes jonkinasteinen edistäminen työpaikoilla on edelleen enem-män poikkeus kuin sääntö.

Eläketurvakeskuksen mukaan palkansaajien eläkeaikomuksilla on seurantatutkimusten valossa hyvä ennustearvo. Viime kädessä eläkeaikomusten toteutuminen riippuu kuitenkin talous- ja työl-lisyystilanteesta. Suotuisa suhdan-nekehitys edistää työssä jatkamista tehokkaimmin.

Maria Salminen

Varhaiseläkkeen vetovoima vähentynytPalkansaajat ovat lykänneet eläkkeellejäämissuunnitelmiaan myöhäisemmiksi. Keskimääräinen aiottu eläkkeellesiirtymisikä on noussut lähes vuodella. Valtaosa haluaa jatkaa työelämässä ainakin 63-vuotiaaksi saakka.

Eläketurvakeskuksen Työolot ja

työssä jaksaminen -tutkimuksen

aineistoina käytettiin Tilastokes-

kuksen Työolotutkimuksia vuosil-

ta 2003 ja 2008.

Tutkimusjulkaisu: www.etk.fi

Mat

ti N

iem

i/Go

rilla


KUVITUS: SAMULI S I IRALA©2010

P ohjoismaiset korkeas-ti koulutettujen palkan-saajajärjestöt kokoontui-

vat viime kesäkuussa Nordisk Akademikerforum -konferens-siin Norjassa. Pääteemoina oli-vat tietotyö ja sen johtaminen, yliopistojen rooli yhteiskunnas-sa, palkkausjärjestelmät poh-joismaisesta näkökulmasta sekä akateemisten ammattiryhmien työmarkkinat.

Yksi konferenssin pääpuhujis-ta, Työterveyslaitoksen tutkimus-professori Guy Ahonen, käsitteli

alustuksessaan aineettoman pää-oman merkitystä tietoyhteiskun-nassa. Lisäksi hän tarkasteli niitä uusia vaatimuksia, joita tieto- ja asiantuntijatyön johtamiseen liit-tyy.

Tieteentekijöiden liiton pu-heenjohtaja Ragna Rönnholm kertoi Akademikerforumille suo-malaisen yliopistouudistuksen vaikutuksista yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön työn pai-nopisteisiin ja ajankäyttöön.

Nordisk Akademikerforum -konferenssin kaikki alustukset

ovat luettavissa Norjan Akade-mikerne-järjestön verkkosivuilta: www.akademikerne.no

Nordisk Akademikerforum kokoontuu joka kolmas vuosi, ja seuraava tapaaminen järjestetään Tanskassa vuonna 2013.

Ulla Aittatyöelämän tutkija

Nordisk Akademikerforum keskusteli tietotyöstä ja yliopistojen roolista


Globalisaatio eli maapal-loistuminen voimistuu jatkuvasti ja saa yhä uusia

muotoja muun muassa tiedotus-välineiden ja tietotekniikan vaiku-tuksesta. Vuonna 1990 maailman rahoitustapahtumien arvo oli 15 kertaa suurempi kuin koko maa-ilman bruttokansantuote. Viime vuosina sama luku on ollut jo 70-kertainen. Vuonna 1988 maail-massa oli 18 500 monikansallista yritystä, vuosituhannen vaihtees-sa 63 000 ja nykyisin niitä lienee toistasataatuhatta. Sähköisessä viestinnässä ja verkoissa ei tunne-ta rajoja.

Viime vuodet ovat olleet glo-balisaatiossa melkoista myllerrys-tä. Finanssikriisi vaivaa, maailman kauppajärjestö WTO:n neuvotte-lut ovat seisahtuneet ja ilmasto-politiikka on käymistilassa. Li-säksi Kiina, Intia ja Latinalainen Amerikka haastavat perinteiset länsimaat sekä taloudellisesti että poliittisesti.

Suomi on tähän asti purjehti-nut suhteellisen menestyksekkääs-ti maapalloistumisen vanavedessä ja osana Euroopan unionia. Vien-ti on luonut työpaikkoja ja tuo-nut verotuloja hyvinvointivaltio-ta rahoittamaan. Globalisaation kiristämä kansainvälinen kilpailu kuitenkin tuntuu yhä vahvemmin työntekijöiden, myös korkeasti koulutettujen, elämässä.

Globalisaation monet kasvotGlobaalin kehityksen nykytilanne on vaikea, ja edelleen kärjistyviä ongelmia riittää monella alueella. Silti globalisaatiosta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Menneitä sulkeutuneisuuden aikoja on turha tavoitella takaisin. Rajat ylittäviä yhteyksiä ja yhteistyötä tarvitaan pikemminkin lisää. Samalla tarvitaan parempaa globalisaation hallintaa.

Nykyisellään globalisaatio pe-rustuu kestävän kehityksen sijasta kestämättömään kulutukseen ja tuotantoon. Maailman luonnon-varat riittävät vain parille miljar-dille ihmiselle mutta maapallon väkiluku lähestyy kymmentä mil-jardia.

Pelisäännöt puuttuvatKaikista muutoksista ja haasteista huolimatta globaalin järjestelmän rakenteet ja toimintatavat eivät ole perustaltaan muuttuneet vii-meisten vuosikymmenien aikana. Akava arvioi kesällä julkistetuis-sa globalisaatiolinjauksissaan, että maailmantason pelisäännöt ovat pikemminkin vajavaisia kuin toi-mivia. Korjausta tarvitaan monel-la alalla.

Talous- ja elinkeinopolitiikassa tärkeä tavoite on, että rahamark-kinat saadaan riittävän sääntelyn piiriin ja veroparatiisien toimin-taan puututaan kovalla kädellä. Tukikäytännöistä, jotka vääristävät kilpailua ja siirtävät työttömyyttä maasta toiseen, on päästävä eroon. Esimerkiksi monen maan telakka-tuet uhkaavat Suomen laivatuo-tantoa ja työllisyyttä. Veropara-

tiiseja ei ole saatu poistettua vielä edes EU:n alueelta. Tämä rapaut-taa veropohjaa ja hyvinvointipal-velujen rahoitusta.

Uusia kansainvälisiä järjestö-jä pitää perustaa vahvoin toimi-valtuuksin aloille, joilla niitä ei vielä ole. Maailmantason kilpai-luviranomainen kurittaisi kilpai-lua vääristäviä tukiaisjärjestelmiä. Maailman ympäristöjärjestö jar-ruttaisi luonnon monimuotoi-suuden köyhtymistä ja ilmaston-muutosta.

Pitkällä aikavälillä YK:n tulisi vahvistua järjestelmäksi, joka toi-misi kuin maailmantason Euroo-pan unioni. Ajatus voi kuulostaa tänä päivänä utopistiselta. Yhä useammissa kysymyksissä on kui-tenkin globaali ulottuvuus, joten niitä ei voida ratkaista kansallisel-la tasolla. Löyhä hallitusten väli-seen yhteistyöhön perustuva toi-mintamalli YK:n ja G20-ryhmän tapaan ei näissä oloissa ole enää kestävä ratkaisu.

Kansainväliset työurat kuntoonPerusoikeuksien kunnioittaminen ja elämiseen riittävä palkka tulisi nostaa globalisaation kärkitavoit-teiksi. Kiinan äskettäinen työnte-kijöiden liikehdintä lakko- ja itse-murha-aaltoineen osoittaa mihin joudutaan, jos työolosuhteet ovat pielessä eikä palkka riitä edes pe-

Uudet Akavan hallituksen

hyväksymät globalisaatiolinjaukset:

www.akava.fi/julkaisut


rustarpeisiin. Yhteiskuntavastuu esimerkiksi lapsityövoiman käy-tön estämiseksi vuotaa pahoin, kun tuotteen tai palvelun alihan-kinta- ja toimitusketjuja ei valvo-ta.

Järjestäytymisvapauden ja neu-votteluoikeuden tulee toteutua kunnolla myös korkeasti koulute-tuilla työntekijöillä. Tänä vuonna YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO on joutunut käsittelemään kysymystä korkeasti koulutettujen palkansaajien oikeuksien rajoitta-misesta jopa niinkin kehittyneessä maassa kuin Kanada.

Koulutustaso nousee roimas-ti koko maailmassa, ja korkeasta osaamisesta on tullut kilpailu-valtti lähes kaikkialla. Näin ollen väestön korkea koulutus- ja osaa-mistaso ei yksin riitä yleiseksi me-nestysreseptiksi. Vastaisuudessa odotetaan yhä enemmän kykyä erikoistua ja soveltaa uutta tietoa.

Akava haluaa, että maailman-laajuista opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuutta lisätään huo-mattavasti. Lisäksi ammattipä-tevyyksien tunnustamista tulee

helpottaa työntekijöiden liikku-vuuden tukemiseksi.

Muuttoliikkeen pitää hyödyt-tää sekä koulutetun osaajan lähtö- että kohdemaata. Lisäksi muut-tamisen tulee tukea työntekijän osaamisen kehittymistä. Kunnon mahdollisuudet työskentelyyn ul-komailla, kitkaton paluumuutto sekä perhe-elämän yhteensovitta-minen kansainvälisen uran kanssa ovat monelle akavalaiselle avain-kysymyksiä.

Globalisaatio kannattaa – kaikesta huolimattaGlobalisaation tuomiin ongelmiin tarjotaan usein ratkaisuna sen hyl-käämistä. Mihin se johtaisi? Glo-balisaation ansiosta sadat miljoo-nat kehitysmaiden asukkaat ovat pystyneet nousemaan köyhyydes-tä. Teollisuusmaille se on luonut työtä ja toimeentuloa. Maailman-laajuinen verkostoituminen on vahvistanut demokratiaa ja ihmis-oikeuksia.

Pitäisikö meidän lopettaa Frasier’in katsominen ja ruotsa-laisten dekkareiden lukeminen?

Olisiko jalkapallon MM-kisat Etelä-Afrikassa pitänyt peruut-taa? Onko Nightwishille ja Karita Mattilalle määrättävä poistumis-kielto Suomesta? Myös nämä rajat ylittävät ilmiöt ja eri alojen huip-punimet ovat osa globalisaatiota.

Globalisaation hylkääminen tarkoittaisi yhteyksien katkaise-mista valtioiden, kansantalouksi-en ja kansalaisten välillä. Eristäy-tyneet yhteiskunnat eivät merkitse suurempaa hyvinvointia tai talou-dellista menestystä, eivätkä ne ole ympäristöystävällisempiä. Monien maailmanlaajuisten suurongelmi-en syyt ovat muualla kuin globa-lisaatiossa.

Globalisaatio luo runsaas-ti mahdollisuuksia, eikä sen pe-ruuttaminen poistaisi maapallon ongelmia. Päinvastoin. Toisaalta se toteutuu nykyisellään kaikkea muuta kuin ihanteellisesti. Tästä syystä tarvitaan enemmän, mutta parempaa globalisaatiota.

Markus Penttinenkansainvälisten asioiden päällikkö

Co

mm

a


I nternational Trade Union Confederation ITUC koko-si Kanadan Vancouveriin yli

1 400 kokousedustajaa ja monia korkean tason vieraita keskustele-maan siitä, millaiset talouskriisin ratkaisut hyödyttäisivät palkan-saajia. Lisäksi arvioitiin ITUC:in tulevia näkymiä ja tavoitteita.

Maailman kauppajärjestö WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy totesi talouskriisin antaneen tär-keitä opetuksia. Hän vaati ra-hamarkkinoiden sääntelyä sekä yhtenäisyyttä kansallisen ja kan-sainvälisen politiikan kesken. Lamyn mukaan kansainvälinen kauppa tarjoaa mahdollisuuksia köyhyyden vähentämiseen, mutta siihen tarvitaan oikeanlaista kan-sallista politiikkaa. Siinä ammat-

tiyhdistysliikkeellä on erityisen tärkeä rooli.

Kansainvälisen valuuttarahas-to IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn kiitti vahvaa glo-baalia yhteistyötä IMF:n ja am-mattiyhdistysliikkeen välillä. Hän muistutti, ettei kansantalouksien velkaantuminen johdu elvytyksestä, vaan taantumasta. Kriisistä päästään parhaiten yli kansainvälisellä yh-teistyöllä. Tärkeintä on estää raha-markkinoiden riskikäyttäytyminen ja saada rahoitusala maksamaan ai-heuttamansa vahingot.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n varapääjohtaja Kari Tapi-ola korosti työttömyyden olevan edelleen suuri ongelma, jonka torjumiseen tarvitaan globaalia yhteispeliä. ILO ei voi katsoa ta-

louskriisin helpottuneen ennen kuin työttömyys vähenee.

Akava toi esiin koulutusnäkökulmanAkavan puheenjohtaja Matti Vil-janen puhui globaalin hallinnan parantamisen lisäksi koulutuk-sen ja sivistyksen merkityksestä ihmisoikeuksien toteutumisessa. Koulutus, terveydenhuolto ja laa-dukkaat julkiset palvelut lisättiin ensimmäistä kertaa ITUC:in toi-mintaprioriteetteihin.

Muita prioriteetteja ovat kun-non työ kaikille, tasa-arvo ja oi-keudenmukaisuus työmarkki-noilla, säännellyt rahamarkkinat, kestävä matalahiilinen talous, uusi kehitysmalli ja globalisaation hal-linta. Kansainvälinen valuutan-siirtovero sai laajaa kannatusta, sillä se vähentäisi lyhytnäköistä spekulointia ja toisi tarvittavia va-roja hyvinvoinnin turvaamiseen.

ITUC:in 312 jäsenjärjestöön kuuluu 176 miljoonaa maksavaa jäsentä. Kongressissa ITUC:in uudeksi pääsihteeriksi valittiin australialainen Sharan Burrow.

ILO käsitteli sopimustensa rikkomisia �6 maassa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuotuisessa työkonferenssissa Ge-nevessä oli edustettuna suurin osa maailman maista. ILO on YK:n vanhin järjestö ja ainoa kolmikan-

Kansainvälisissä suurkokouksissa

Parempi globaali hallinta ja työllisyys saivat päähuomionAmmattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC pohti kesäkuun kongressissaan talouskriisiä ja globaalin ammattiyhdistysliikkeen roolia. Kansainvälisen työjärjes-tö ILO:n työkonferenssi sitoutui painottamaan työllisyyttä, kun etsitään ratkaisuja talouskriisiin.

ITUC-puheenvuorossaan Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen muis-tutti koulutuksen merkityksestä ihmisoikeuksien toteutumiselle.


tainen järjestö, jonka säätämä glo-baali työelämän normisto näkyy myös Suomen työlainsäädännössä.

Työkonferenssi myös valvoo sopimusten ja suositusten täytän-töönpanoa sekä kehittää kansain-välistä sopimusjärjestelmää. Kai-killa jäsenmailla on velvollisuus raportoida täytäntöönpanosta vuo-sittain. Työmarkkinajärjestöt osal-listuvat raportointiin ja tapausten käsittelyyn työkonferenssissa.

Kanadassa epäkohtana järjestäytymisvapauden rajoittaminen Konferenssi tarkastelee ILO:n so-pimusten rikkomuksia eri maissa. Tänä vuonna oli taas esillä Bur-ma, missä esiintyy laajalti pakko- ja orjatyötä. ILO on saanut aikaan jonkin verran myönteistä kehitys-tä, mutta tilanne on yhä vakava.

Lisäksi käytiin läpi 25 muuta sopimusten rikkomistapausta eri

Aka-noita

puolilta maailmaa. Esimerkiksi Kanadassa provinssit eivät aina noudata maan ratifioiman ILO:n järjestäytymisvapaussopimuksen periaatteita. Suuria korkeasti kou-lutettujen ryhmiä, kuten arkki-tehdit, lääkärit ja lakimiehet, on useissa provinsseissa rajattu jär-jestäytymisvapauslainsäädännön ulkopuolelle. Kanadan korkein oikeus käsittelee useita tähän liit-tyviä tapauksia. Maan hallitus on luvannut tehdä parhaansa pro-vinssien lakien muuttamiseksi.

Työllisyys politiikan prioriteetiksiTyökonferenssi keskusteli ILO:n keskeisten työllisyyssopimusten ja -suositusten merkityksestä glo-baalissa työllisyyskriisissä. Vuon-na 2009 työkonferenssin hyväk-symä globaali työllisyyssopimus on ollut laajalti esillä esimerkiksi G20-kokouksissa. G20-ryhmä on

tilannut ILO:lta myös globaalin osaamisstrategian.

Lisäksi työkonferenssissa sitou-duttiin kolmikantaisesti kiinnittä-mään huomiota työllisyyteen, kun etsitään ratkaisuja talouskriisiin.

Globaaleja normeja tekeilläTyökonferenssin tehtävänä oli säätää ensimmäiset vähimmäis-tasot kotitalouksissa työskente-levien oikeuksien turvaamiseksi. Sopimuksesta väännettiin kovasti kättä työnantajapuolen kanssa, ja sopimus viimeistellään ensi vuo-den työkonferenssissa.

Lisäksi työkonferenssi hyväk-syi lähes yksimielisesti uuden suo-situksen, joka käsittelee kattavasti HIV-tartuntojen ennalta ehkäisyä ja tartunnan saaneiden oikeuden-mukaista kohtelua työelämässä.

Liisa Folkersmakansainvälisten asioiden asiamies

V äinö Linnan tutut sotilaat harmittelivat, että jos jermu valittaa nälkäänsä, niin herrat lyö-vät eteen sellaisen rätingin, jossa todistetaan,

ettei sulla voi olla nälkä.Saman on nyt tehnyt Newsweek, jonka rätingin

mukaan Suomi on maailman paras maa. Tulos yllätti taaskin suomalaiset niin kuin tal-

vi autoilijat. Meillä on ollut aivan toinen kuva. Jos vaikka katsomme koulutuspuolta, niin tiettävästihän kouluviihtyvyys on mutasarjaa, korkeakouluissa on opiskelijoita opettajaa kohti viisinkertainen määrä huippumaihin verrattuna ja opiskelijat elävät tar-jousmakaronilla.

Irtisanominen on Keski-Eurooppaan verrattuna ilmaista, mutta palkkaamispäätöksiä tämä ei helpota, vaan työttömyys on silti kaksinkertainen Tanskaan ja Sveitsiin nähden. Kiusaaminen rehottaa, lasikatto torjuu naisjohtajat, työmatkat tehdään vapaa-ajalla, ja kaikesta tästä palkitaan vaatimatonta keskitasoa olevalla ostovoimalla.

Työnantajapuolikaan ei ole parhaudestamme rinta rottingilla. Työnantajan mukaan ihmiset pum-maavat ehtimiseen pari viikkoa sairaslomaa, nuori-so valuu töihin puoliltapäivin jos on välivuosiltaan

työelämään ehtinyt ja yrittäjyyttä on vähemmän kuin missään. Huoltosuhde on ihan kohta maailman huo-noin.

Kaikkien mielestä ilmapiiri on tunkkainen, keskus-telematon ja ahdistava. Tappelu syntyy siitä, onko syy-nä Kekkosen aika vai jokin muu aika.

Jos Newsweek olisi mitannut Suomen maailman yksituumaisimmaksi maaksi, puoli Suomea olisi julis-tanut, että väite on pelkkää tilattua propagandaa. Toi-nen puoli olisi vastannut, että onpas yksituumainen, onpas, aina ollut! Ja jos ei täällä kelpaa olla, niin sopii häipyä!

Ajatus lentääkin nyt Etelä-Englantiin, minne sijoit-tuu tv:stä tuttu hotellifarssi Fawlty Towers. Kerran ho-telliin majoittuu saksalaisia. Asiallisia sakuja riepotel-laan pähkähullusta tilanteesta toiseen isännän uhotessa vähän väliä sodan voitta-misesta. Lopulta henki-lökunta painii keskenään aulan lattialla hämmenty-neiden vieraiden edessä.

Jakso päättyy rep-liikkiin: ”How on earth could they win?”

Rätinki


E rkki Kangasniemen mie-lestä kolme palkansaaja-keskusjärjestöä on turhaa

byrokratiaa, mutta toisaalta yhden keskusjärjestön järjestelmä vaaran-taisi korkeasti koulutettujen ase-man. Se johtaisi samantyyppiseen solidaarisuuden puutteeseen kuin tulopoliittiset sopimukset huo-noimmillaan olivat.

Kangasniemi katsoo, että Aka-valla on palkansaajakeskusjärjes-töistä parhaat menestymismah-dollisuudet tulevaisuudessa. Hän korostaa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa on saatava ääni kuu-lumaan entistä paremmin, jotta jäsenistön koulutus todella näkyisi sekä heidän palkkauksessaan että työasemassaan.

– Palkansaajien koulutusta-so nousee yhä. Akavan järjestäy-tymisrakenne perustuu selvästi

Koulutetut tarvitsevat oman keskusjärjestön jatkossakin

Akavan pitkäaikainen 1. vara- puheenjohtaja Erkki Kangasniemi jätti elokuussa paikkansa seuraajalleen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajalle Olli Luukkaiselle. Takana on yli 35 vuotta päätoimista työtä työmarkkinatehtävissä ja korkeasti koulutettujen edunvalvonnan näköalapaikalla. Kangasniemi odottaa Akavalta jatkossa entistä näkyvämpää toimintaa koulutettujen palkansaajien puolestapuhujana.

koulutustaustaan, mikä on vahva valtti jäsenistölle. Jotta koulutuk-sen arvostus suomalaisessa yhteis-kunnassa varmistetaan ja jos kes-kusjärjestöjärjestelmä säilyy, niin toisen järjestön pitää puolustaa koulutusta.

Hän muistuttaa, että Akavan maksavien jäsenten määrä on yhtä suuri kuin Toimihenkilökeskus-järjestö STTK:n. Kasvun takana on toisaalta koulutustason nou-su, toisaalta se, että STTK:sta on tullut sekä jäsenjärjestöjä Akavaan että yksittäisiä jäseniä akavalaisiin liittoihin.

Kangasniemi ei usko muutok-sen tapahtuvan kahden keskusjär-jestön yhtymisellä, vaan liittojen on oltava aktiivisia. Hän pitää epäonnistumisena sitä, jos Suo-messa on kolme keskusjärjestöä vielä viiden vuoden kuluttua.

Kangasniemellä on vankka tuntuma suomalaiseen työmark-kinakenttään. Hän jätti OAJ:n puheenjohtajuuden kesällä pitkä-aikaisimpana suomalaisena työ-markkinapuheenjohtajana. Kau-si OAJ:n johdossa kesti yli 19 vuotta, ja yhtä kauan hän toimi Akavan 1. varapuheenjohtajana. Kangasniemi on toiminut myös Julkisalan koulutettujen neuvot-telujärjestö JUKOn puheenjoh-tajana.

Palkka-ankkuri tyrkyllä tupojen tilalleViime työmarkkinavuosi oli läh-tökohdiltaan hankala ja haastava. Yksi syy on Elinkeinoelämän kes-kusliitto EK:n tiukka tupo-vas-tainen linja. Vaikeutensa toivat Suomen taloustilanne ja julkisen sektorin näkökulmasta Tehy-rat-

Jukk

a Le

hti

nen

Golf on ollut Erkki Kangasniemelle jo kauan mieluisa harrastus, mutta monena kesänä on ollut aikaa vain muutamaan kierrokseen kotikentällä Kirkkonummen Sarfvikissa. Vakaa aikomus on, että 20:n paikkeilla oleva tasoitus suuntaa piakkoin laskuun.

kaisun aiheuttamat paineet, kun samoista tehtävistä maksettiin jär-jestäytymisen mukaan eri palkkaa.

Kangasniemi näkee työnan-tajien kovemman linjan taustalla muun muassa Palvelutyönantajat PT:n ja Teollisuuden ja Työnan-tajain Keskusliiton sulautumisen yhdeksi järjestöksi 2000-luvun puolivälissä.

– Työnantajaa voi syyttää mo-nesta selkkauksesta kovan linjan takia. Toki myös työntekijäpuo-lella on syytä katsoa peiliin.

Kangasniemi arvelee, että työn-antajapuoli on valmis vaaranta-maan isoja asioita, koska on mie-lestään joutunut antamaan liikaa periksi konsensuksen alttarille.

– Työnantajille tapahtui arvi-ointivirhe. Kun he päättivät, et-tei tehdä tupoa, laskusuhdanne oli vasta edessä. Taloustilanteen vaikeuduttua ei enää olisi päätet-ty näin, mutta perääntyminen ei ole helppoa, kun tarpeeksi pitkäl-le menee.

Kangasniemi ei haikaile tupon perään, mutta vaatii, että työnan-tajankin pitää olla rehellinen.

– Tupo-aikaan sai keskustele-malla vaikuttaa palkkaratkaisuun. Nyt se tehtäisiin työnantajan mie-lestä yhden tahon kanssa, ja mui-den pitäisi vain toteuttaa sitä.

Riittävän iso liitto palvelee jäseniäKorkeasti koulutettujen näkökul-masta tupo-ajan heikkoja puolia olivat ylisolidaariset palkkaratkai-sut, joissa koulutetut eivät pärjän-neet. Yksityissektorilla ratkaisuja on jonkin verran korjattu palkka-liukumilla, julkisella puolella sen sijaan ei.

– Suomessa on pienempi palk-kahaitari kuin oikeastaan missään muualla. Koulutuksen vaikutus palkkaan on erittäin pieni – jul-kisella sektorilla vielä pienempi kuin yksityisellä.

Tupoilla saatiin paljon hyvää kuten työrauhaa ja monia työelä-män laatuun liittyviä parannuk-sia. Kangasniemi pohtii, löytyykö tupottomassa tilanteessa solidaa-

risuutta riittävästi. Hän arvioi, että muutaman tuhannen jäse-nen liitot eivät pysty hoitamaan edunvalvontaa. Hän kannustaa pienempiä akavalaisia liittoja yh-distämään varsinaisen edunval-vonnan Akavan vahvoihin neu-vottelujärjestöihin. Identiteetti ja profiloituminen jäsenkuntaan nähden pystytään säilyttämään isommissakin kokonaisuuksissa.

– Yli 30 akavalaista järjestöä on liian suuri määrä toimimaan itse-näisinä edunvalvontajärjestöinä.

Työmarkkinat ja edunvalvonta murroksessaErkki Kangasniemen mukaan Akavan kasvu alkoi todenteolla vuonna 1976, jolloin ensimmäi-set suuret ammattijärjestöt liittyi-vät keskusjärjestöön. Julkisen sek-torin lakko vuonna 1984 vaikutti ratkaisevasti siihen, että Akavasta tuli varteenotettava sopijaosapuo-li.

Pitkälti 2000-luvulle saakka keskusjärjestöjen ylivoimaisesti tärkeimpänä tehtävänä olivat tu-lopoliittiset neuvottelut. 2010-luku merkitsee niille suuren muu-toksen jatkumista.

Kangasniemi pitää mahdollise-na, että neuvottelujärjestöjen rooli voi kasvaa vielä olennaisesti. Sekä keskusjärjestön että neuvottelujär-jestöjen roolit eivät voi laajeta, sil-lä se on resurssikysymys.

– Kyse on jäsenkunnan ra-hoista. Jäsenistöltä pyydetään ra-haa edunvalvontaan, eikä sitä saa laittaa turhaan byrokratiaan, hän painottaa.

Hänen mukaansa myös työ-markkinoilla on iso muutos edes-sä.

– Paine siirtää ratkaisuja pai-kallistasolle on niin kova, ettei sitä kokonaan pysty estämään. Luot-tamushenkilöiden tehtävät työ-paikoilla ovat laajentuneet huo-mattavasti, ja heidän asemaansa on vahvistettava – muun muassa annettava enemmän aikaa tehtä-viensä hoitamiseen.

Kangasniemi toteaa luotta-musmiesten aseman vaihtelevan

Elämänurana opettajien edunvalvonta

Erkki Kangasniemi luotsasi OAJ:tä yli

19 vuotta. Hän tuli opettajajärjestöön

neuvottelijaksi vuonna 1975.

– Tuolloin Suomessa oli 15 itse-

näistä ja riitelevää opettajajärjestöä

eri keskusjärjestöissä. Nykyään kaikki

lastentarhanopettajista yliopistonleh-

toreihin kuuluvat samaan järjestöön,

maailman ensimmäisenä maana. OAJ

on kaikin puolin vahvassa kunnossa, ja

lopettelen palvelustani hyvillä mielin.

Kangasniemen mukaan matkan

varrella olleista isoista ristiriidoista

ja kulttuurieroista on selvitty hyvin.

Opettajien järjestäytymisaste on yli

95 prosenttia.

Eläkepäivien suunnittelulle Kan-

gasniemi ei toistaiseksi ole juurikaan

suonut ajatuksia.

– Tällä hetkellä en odota, että vih-

doinkin pääsen toteuttamaan itseäni.

Vaikka olenkin työhullu, olen vuosit-

tain ehtinyt muun muassa rullaluis-

tella tuhat kilometriä ja hiihtää toiset

tuhat kilometriä sekä pelata tennistä

ja golfia.

Hän arvelee, ettei liikuntaa voi

tuosta lisätä kovin paljon. Hän ei

myöskään odota, että vihdoin pää-

see matkoille, koska vapaaehtoisesti

reissaaminen ei kiinnosta. Miten lie-

nee kirjoittamissuunnitelmien laita?

– Missään nimessä en tee muis-

telmia. Tuskinpa sellaisilla on mitään

muuta käyttöä kuin oma kehu. Pitkä

työura on tehty, ja hyvä niin. Katson

mieluummin eteenpäin.


valtavasti eri kuntien välillä: jos-sain luottamusmiehet ovat muka-na kunnan johtoryhmätyöskente-lyssä, toisaalla taas heidät nähdään välttämättömänä pahana, joka yritetään jättää kaiken keskuste-lun ulkopuolelle. Yhteistyön ja vuoropuhelun kulttuurin tulisi laajeta, sillä osapuolten keskinäi-nen ymmärtämys on yhteinen etu, joka parantaa sitoutumista ja työmotivaatiota koko kuntasekto-rilla.

Kirsi Tamminen, Uusi Insinööriliitto

Maria Salminen

Akavalainen 4 | 2010�0

A jankohtainen työmarkki-natilanne, valtiopäivävaa-lit ja palkanmuodostus

olivat pääteemoina Akavan toi-mittajaseminaarissa, joka pidet-tiin syyskuussa Ruotsin korkea-koulutettujen keskusjärjestössä Sacossa.

Puheenjohtaja Anna Ekström kertoi, että korkeasti koulutet-tujen työttömyys Ruotsissa on matala verrattuna maan yleiseen työttömyyteen. Taantuman vai-kutukset Ruotsin työllisyyteen jäivät odotettua vaimeammiksi.

Paikallinen sopiminen keskeistä Ruotsin työmarkkinoilla

Ruotsin työmarkkinajärjestelmä perustuu entistä enemmän paikalliseen sopimiseen. Korkeasti koulutettujen palkkataso on noussut. Järjestelmän toimivuus edellyttää, että palkkaneuvottelua käyvällä esimiehellä on valtuudet sopia palkasta.

Alueellisia eroja työttömyydessä

Laman vaikutuksissa oli isoja ero-ja Ruotsin eri alueiden kesken. Vientikysynnän hiipuminen koet-teli rajusti suhdanneherkkiä teol-lisuudenaloja, erityisesti autoteol-lisuutta, joka on alihankkijoineen keskittynyt Länsi-Ruotsiin. Ne joutuivat syviin vaikeuksiin ja ko-viin leikkauksiin.

– Kun vuosi tai puolitois-ta vuotta sitten matkusti junalla Tukholmasta Göteborgiin, laman vaikutukset näkyivät selvästi. Kol-men tunnin matkalla siirtyi toi-seen maailmaan ja aikaan, kuvai-lee Ekström.

Autoteollisuuden vaikeudet nostivat Göteborgin ja sen lähi-seutujen työttömyyden korkeaksi, sen sijaan Tukholma lähistöineen ei joutunut pahasti kriisin kou-riin. Ekström kiittelee Ruotsin insinöörijärjestön kovaa työtä, jonka ansiosta autoteollisuuden lippulaivoille Volvolle ja Saabille löytyi uusi omistaja.

Lamasta melko kuivin jaloinEkströmin mukaan laman vai-kutukset näyttävät pysyneen nyt paremmin hallinnassa kuin 90-

luvulla, eivätkä levinneet laajas-ti julkiselle sektorille. Edellinen lama vei Ruotsissa paljon työpaik-koja kuntasektorilta, jossa joudut-tiin laajoihin irtisanomisiin ja rek-rytointikieltoihin.

Esimerkiksi terveydenhuol-tohenkilöstö tuntee työssään yhä kaikuja huonoista ajoista – lääkäri tai toimintaterapeutti hoitaa yhä monia sellaisia tehtäviä, jotka en-nen lamaa olivat sairaala-apulaisen tai vahtimestarin vastuulla. Tämä lama ei onneksi ole pahentanut kuntasektorin tilannetta, koska valtio myönsi kunnille ja maakä-räjille lisärahoitusta.

– Sacon jäsenten työllisyys on pysynyt parempana kuin ole-timme, vaikka alueellista ja ala-kohtaista vaihtelua onkin. Työt-tömyyskassamme jäsenistä on työttömänä noin kaksi–kolme prosenttia, siis olennaisesti vähem-män kuin yleinen työttömyysaste, noin 9 prosenttia. Moni korkeasti koulutettu on ottanut työn, joka ei vastaa koulutusta. On toki ym-märrettävää, että työuran haluaa saada alkuun mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Mut-ta jos päätyy työhön, joka ei edel-lytä koulutusta, ei voi pitää kou-lutusta tuottavana sijoituksena – ei yksilölle eikä yhteiskunnalle, sanoo Ekström.

Nuorisotyöttömyyslukemat hipovat nyt Ruotsissa taivaita. Taustalla on yhtenä tekijänä kor-keakoulujen opiskelupaikkojen

Sacon puheenjohtaja Anna Ekstöm harmitteli laimeaa vaalitaistelua, jossa ideologiset avaukset ovat loistaneet poissaolollaan.

Rit

va S

iikam

äki

�1Akavalainen 4 | 2010

voimakas lisäys 90-luvun laman jälkeen. Se kohdistui Ruotsissa valtion kannalta edullisiin aloihin, kuten humanistisiin aloihin ja val-tiotieteisiin, jotka eivät nykyisessä taloustilanteessa tuo hyviä työllis-tymismahdollisuuksia.

Ekströmin mukaan mahdol-linen muutos Ruotsin irtisano-missuojaa koskevan lakiin, joka määrittää irtisanomisjärjestyksen, tuskin toisi ratkaisua korkeaan nuorisotyöttömyyteen. Lakimuu-tos pikemminkin siirtäisi työl-listymisongelman iäkkäämpiin ryhmiin, mikä olisi uusi yhteis-kunnallinen ongelma. Tuotan-nollis-taloudellisin syin tehtävis-sä supistuksissa Ruotsin käytäntö eroaa suomalaisesta mallista, sillä lyhimmän aikaa työnantajan pal-veluksessa olleet irtisanotaan en-simmäisenä, pisimpään työssä ol-leet viimeisenä.

Työehtosopimuksia ilman numeroitaEkonomisti Lena Granqvist ja hänen kollegansa Håkan Regnér esittelivät sopimuskierroksen ti-lannetta ja paikallisen sopimisen käytäntöä sekä sen vaikutuksia korkeasti koulutettujen palkkauk-seen. Ruotsissa on tällä neuvotte-lukierroksella neuvoteltavana 650 työehtosopimusta 60 ammattijär-jestön ja 50 työnantajajärjestön välillä. Osa neuvotteluista päättyi keväällä, osa jatkuu parhaillaan. Sopimusten piirissä on noin 90 % Sacon jäsenistöstä.

Yksilöllinen palkkaneuvottelu tuo paremman palkan Kun neuvottelutoiminnan pai-nopiste on Ruotsissa viidentoista viime vuoden aikana siirtynyt kes-kitetyistä ratkaisuista paikalliseen sopimiseen, nyt tehdään entis-tä enemmän työehtosopimuksia, joissa ei ole kiinteitä, keskitetys-ti määritettyjä palkankorotuksia. Ne edellyttävät henkilökohtais-ten palkkaneuvottelujen käymistä työpaikoilla. Granqvistin mukaan tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida meneillään olevan neu-

vottelukierroksen tuloksia, sillä neuvotteluja käydään vielä muun muassa valtiosektorilla. Saco on todennut aiemmissa tutkimuksis-saan, että yksilöllisen palkanmuo-dostuksen malli on nostanut palk-koja, mikäli esimiehellä on ollut valtuudet päättää palkasta.

– Mikäli työntekijä ei tiedä, onko esimiehellä valtuudet pal-kan määrittämiseen palkkaneu-vottelussa, taustalla on monesti hankaluuksia työpaikalla. Silloin malli ei näytä tuottavan parempia palkkoja, huomautti Granqvist.

Uutta osaamista tarvitaanRegnér korosti, että palkan muo-dostuminen on entistä yksilölli-sempää. Samalla vastuu omasta palkanmuodostuksesta on pitkäl-ti työntekijällä: hän voi vaikuttaa omaan palkkaansa työsuorituksel-laan mutta myös itse palkkaneu-vottelussa. Esimiehiltä sekä alaisil-ta vaaditaan nyt uudenlaista otetta ja osaamista.

– Yksittäisen työntekijän palk-kakehitykselle on keskeistä, että esimies paneutuu alaistensa työ-hön ja tuloksiin. Kansantalouden näkökulmasta on tärkeää voida ennakoida, millaiseen suuntaan palkkojen kehitys kulkee, vaikka sopiminen on hajautettua nyky-järjestelmässä.

Granqvistin mukaan ammat-tiliittojen roolissa painottuu nyt neuvonta. Liitot toimivat enem-mänkin valmentajina eivätkä ne määritä palkkoja jäsenten puo-lesta. Sacon liitot ovat tuottaneet Lönesök-verkkopalvelun, joka avustaa niiden jäseniä palkkaneu-votteluissa.

Regnér nosti lisäksi esiin ta-louden uudenlaisen jakautumi-sen. Hän katsoo, että enää ei voida puhua yhtenäisestä kan-santaloudesta, vaan Ruotsissakin eri alueet ovat hyvin erilaisessa asemassa keskenään. Tällainen ta-louskehityksen alueellinen eriyty-minen on tavallista myös muualla Euroopassa.

Ritva Siikamäki

Tutkija Charlotta Kraft katsoo nais-ten aseman työmarkkinoilla kohen-tuneen muun muassa koska palk-kaneuvottelut tekevät naisten työn ja sen merkityksen entistä näky-vämmäksi. Silti melko harva nainen etenee aivan huippujohtajaksi.

Ekonomistit Lena Granqvist ja Håkan Regnér kertovat, että Sacon jäsenet pitävät yksilöllistä palkka-neuvottelua ja palkanmuodostusta hyvänä käytäntönä. Mallin sovelta-minen kuitenkin ontuu välillä.

Rit

va S

iikam

äki

Rit

va S

iikam

äki

Akavalainen 4 | 2010��

Y liopistojen ura- ja rek-rytointipalvelujen Aar-resaari-verkosto selvitti

tohtorin tutkinnon suorittanei-den työllistymiskokemuksia. Kol-mannes tutkimukseen vastanneis-ta oli aloittanut jatko-opinnot heti ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen. Vastaajista 13 prosenttia kertoi aloittaneensa tohtoriopin-not, koska muuta työnsaantimah-dollisuutta ei ollut.

Rahoitus haalitaan monelta suunnaltaJatko-opintojen rahoitus oli ollut pirstaleista. Joka kuudes vastan-neista ilmoitti väitelleensä neljäs-tä eri lähteestä kerättyjen varojen turvin. Yli puolet oli ollut jatko-opintojen suorittamisen aikaan apurahalla ja joka kymmenes työt-tömänä.

Rahoituksen hajanaisuus hidas-taa tohtoriopintoja. Tohtoriopin-toja saadaan lyhennettyä riittävän pitkäjänteisellä rahoituksella ja oh-

Tohtorintutkinnollakaan

ei valloiteta työmarkkinoita tuosta vain

Tohtoriksi valmistuneiden haastattelututkimus viittaa

siihen, että väitteleminen avaa työmahdollisuuksia

enimmäkseen muualla kuin tutkijanuralla tai johto-

tehtävissä. Uudet työllisyystilastot muistuttavat,

että monella tohtorilla ura ei urkene ollenkaan.

jausta lisäämällä. Jatko-opintojen rahoittaminen täytyisi kanavoida tohtoriohjelmiin, joista voitaisiin rahoittaa yhdenjaksoisia, riittävän pitkiä kausia väitöskirjan tekemi-seen.

Tohtorin tutkinnon suoritta-minen vie keskimäärin 6 vuotta 4 kuukautta. Korkeintaan 31 vuo-

den iässä tohtoriksi valmistuneita on 29 prosenttia.

Neljännes kokenut tutkinnon haitaksi työnhaussaVuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneista 92 pro-senttia oli töissä ja 2 prosenttia työttömänä. 13 prosenttia vastan-neista oli ollut työttömänä tohto-riksi valmistumisen jälkeen. Kaik-kiaan noin kolmasosalla oli ollut työllistymisvaikeuksia. Hankalinta työnsaanti oli ollut luonnontietei-lijöillä ja yhteiskuntatieteilijöillä.

Vastaajista lähes neljännes il-moitti tohtoritutkinnosta olleen haittaa työnhaussa. Tämä liit-tyy työnantajien asenteisiin ja käsityksiin tohtorintutkinnon suorittaneista kapea-alaisina ja ylikoulutettuina. Erityisesti yksi-tyissektorin työnantajat arvosta-vat tietyissä tapauksissa enemmän ylempää korkeakoulututkintoa ja pidempää työkokemusta kuin toh-torin tutkintoa.

Aarresaari-verkosto selvitti yh-

dessä opetus- ja kulttuuriministe-

riön kanssa vuosina 2006 ja 2007

tohtorin tutkinnon suorittaneiden

työllistymistä ja mielipiteitä toh-

torikoulutuksesta. Kesällä 2009

tehtyyn tutkimukseen vastasi

1 500 tohtoria 17 eri yliopistosta.

Vastausprosentti oli 52.

Tutkimusjulkaisu Asiantunti-

jana työmarkkinoille – Vuosina

2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon

suorittaneiden työllistyminen ja

heidän mielipiteitään tohtorikou-

lutuksesta: www.aarresaari.net

Leh

tiku

va

Akavalainen 4 | 2010 �3

Kahvikupillinen virkistää, mutta miksi?

– Kun aivot saavat kofeiinia, se on kuin painaisi kaasua. Jotta voi ymmärtää kofeiinia, pitää ymmär-tää adenosiinia, sanoo dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopis-ton biolääketieteen laitokselta.

Adenosiini on välittäjäaine, joka hidastaa hermosolujen toi-mintaa. Se ilmoittaa hermostolle, että energiat ovat vähissä ja her-motoiminnan olisi syytä hidas-tua.

Kofeiini taas estää adenosiinia välittämästä hermostolle tietoa väsymyksestä.

Unitutkijan näkökulmasta ko-feiini on huijausta. Sitä käyte-tään, jotta voi valvoa kauemmin kuin aivot sallisivat. Jos aivosolut ovat väsyneitä, aivokapasiteetti nousee vain tilapäisesti.

Kahvinjuonnin pitkäaikaisista vaikutuksista aivotoimintaan ei

ole tehty kovin luotettavia tutki-muksia.

– Periaatteessa Suomessa on koko ajan menossa suuri ih-miskoe. Meiltä kuitenkin puut-tuu sopiva vertailuryhmä eli ne, jotka eivät juo kahvia. Jo pelkäs-tään unikokeisiin on vaikea löy-tää ihmisiä, jotka jaksavat olla koko seuranta-ajan ilman kofeii-nia. Kahvi on selvästikin addik-tiivinen aine.

Stenbergin oma kofeiinin-käyttö rajoittuu yhteen teekupil-liseen aamiaisella.

– Kun nukkuu riittävästi yöl-lä, pysyy hyvin vireänä päivällä.

Selvän teki. Mutta kun kah-via kuitenkin juodaan, sillä saa-vutettava hetkellinen vireystila kannattaa ainakin ajoittaa opti-maalisesti. Monissa palavereis-sa on turha kiihdyttää aivotoi-mintaa, kun tarpeen on lähinnä istua hiljaa ja nyökytellä. Sähkö-

Huijaa aivot pirteiksi kofeiinilla

Aivotyöläisen selviytymisvinkki 1

Sam

uli

Siir

ala

Reilu puolet tohtoreista vakituisessa työsuhteessa

Tohtorin tutkinnon suorittaneista 94 prosenttia katsoi hyödyntävän-sä tutkinnossa opittuja asioita työs-sään jatkuvasti tai jonkin verran. Tutkimuksessa arvioitiin, että 3–6 prosenttia työssä olevista tohtoreis-ta toimii koulutustaan vastaamat-tomissa tehtävissä.

Tutkimus oli pääasiallisena työ-tehtävänä vain 40 prosentilla toh-toreista. Johto- ja esimiestehtävissä oli neljäsosa töissä olleista vastaa-jista.

Kyselyhetkellä kolmannes toh-toreista työskenteli määräaikaisessa ja hieman yli puolet vakituisessa palvelussuhteessa. Nuorena väitel-leet olivat työllistyneet yrityksiin

useammin kuin muut. Yksityisel-le sektorille työllistyneiden tohto-reiden osuus näyttää olevan kas-vussa.

Naistohtorin kuukausipalkka lähes �00 euroa pienempiTohtorien ilmoittaman brutto-kuukausipalkan keskiarvo on 4 182 euroa. Suoraan maiste-ritutkinnosta tohtoriksi jatka-neilla keskiarvopalkka on 3 898 euroa.

Miestohtorien bruttokuukau-siansio on lähes 200 euroa kor-keampi kuin naistohtorien. Lää-ketieteen tohtorien ansiotaso on kaikkein korkein, ja matalin se on luonnontieteelliseltä koulu-tusalalta valmistuneilla.

Tarkkuutta tohtorikoulutuksen mitoitukseen

Viime heinäkuussa työttöminä työnhakijoina oli työ- ja elinkei-noministeriön tilastojen mukaan 511 tohtoria. Määrä oli noussut 18 prosenttia edellisvuoden hei-näkuusta. Kun tohtorikoulutusta mitoitetaan, tarvitaan alakohtaista arviointia.

Vaikein työllisyystilanne on ollut jo pitkään bio- ja ympäristö-tieteiden tohtoreilla. On ilmeistä, että näillä aloilla on rajoitettava tohtorikoulutusta. Myös eräillä luonnontieteen aloilla on syytä harkita rajoituksia.

Eeva Rantalatoiminnanjohtaja

Tieteentekijöiden liitto

postin selauskin hoituu rutiinilla. Itse työtehtä-viä ahertaes-sa sen sijaan aivojen stimu-lointi kahvilla voi pullauttaa esiin uusia, kirk-kaita ajatuksia ja flow-olotilan.

Viisasten juomaParasta olisi nukkua tarpeeksi, jot-ta ei tarvitsisi kofeiinia lainkaan. Jos kuitenkin juot kahvia tai teetä työpäivinä, optimoi sen virkistä-vä vaikutus. Nauti päivän ensim-mäinen kofeiinikupillinen vasta työpaikallasi. Muuten haaskaat vireimmän hetkesi maisemien tuijottamiseen bussissa. Keskitä kahvinjuonti luovuutta vaativiin työtehtäviin, kuten uuden tekstin kirjoittamiseen.

Antti Kivimäki


J ani Helviö, 36, nauraa ku-moon pari ennakkoluuloa. Ei, kirjanpitäjät eivät todel-

lakaan ole hiljaisia tosikkoja, eikä nuorella päälliköllä ole vaikeuk-sia itseään iäkkäämpien alaistensa kanssa.

Kun kauppatieteiden maisteri Helviö syksyllä 2008 aloitti Le-vypyörä Oy:n talouspäällikkönä, maailmantalous kävi kuumana ja nastolalaisen metallipajan ti-lauskirjat paukkuivat. Kului vain muutama kuukausi, ja 50-vuoti-aassa yrityksessä mietittiin keino-ja taantumasta selviytymiseksi.

Lauri ja Reino Lemettisen vuonna 1955 perustama Levy-pyörä valmistaa Nastolassa maa-talouskoneiden, perävaunujen, traktoreiden ja muiden raskai-den työkoneiden vanteita. Mer-kittävä osa tuotannosta menee vientiin.

– Kiitos pitkien perinteiden, tiiviiden asiakassuhteiden, vahvan talouden ja ripeiden ratkaisujen, aallonpohjasta selvittiin kuiville.

Mutkaton pomo pysyy asialinjalla

Taloushallinnon asiantuntija

hyppäsi ketterästi esimiehen

saappaisiin. Johtamisopeista

tärkein on maalaisjärki.

Erittäin myönteistä oli, että lama-vuonna 2009 saimme myös uusia asiakkaita, Helviö kertoo.

Vastuu kannustaaToimintaympäristön yllättävä syöksylasku antoi oman maus-teensa Helviön alkuvaiheisiin me-tallialan yrityksen johtoryhmän jäsenenä.

Vastuu ei kuitenkaan pelot-tanut, kun taustalla oli laaja ko-kemus kirjanpitäjänä, taloushal-linnon järjestelmäasiantuntijana, talouspäällikkönä ja yrittäjänä. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Helviö on tradenomi. Akatee-misesta tutkinnosta hän innostui työskennellessään Suomen Pan-kissa rahoitustarkastuksessa tar-kastusavustajan äitiyslomasijaise-na. Kauppatieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2006.

Varsinaiseksi yritystalouden korkeakoulukseen Helviö mainit-see Levypyörää edeltäneet kolme vuotta kansainvälisen tilintarkas-tusyhteisö KPMG:n palveluksessa.

– Haluan kokonaisvastuuta ja tehdä pitkän tähtäimen päätök-siä. Se on tämän työn suola. Ai-noa pieni miinus on se, että olen johtoryhmässä yrityksemme ainoa talousihminen.

Energinen verkottujaSilloin kun Helviö kaipaa kol-legiaalista sparrausta, hän saa apua opiskeluvuosina ja työuran aikana muodostuneista verkos-toistaan.

Keskeinen yhteisö ja tietolähde on Suomen Ekonomiliitto SEFE. Työ- ja perhekiireiden vuoksi Hel-viö luopui viime vuoden vaihtees-sa luottamustehtävistään Lahden Seudun Ekonomien sihteerinä ja rahastonhoitajana. Mahdolli-suuksiensa mukaan hän kuitenkin osallistuu rientoihin.

– Paikalliset tapahtumat tarjo-avat tilaisuuden verkottumiseen, joka on kullanarvoista pääomaa työuran eri vaiheissa.

Helviölle hartiapankkihenki-nen yhdessä tekeminen on aina

Juh

a Ta

nh

ua

Muuttajat


ollut toinen luonto. Parikymppi-senä tradenomiopiskelijana hän otti vastuuta opiskelijajärjestössä ja sama meno jatkui myöhemmin Jyväskylän yliopistossa ainejärjes-tön varapuheenjohtajana.

– Myös yrittäjäkokemukse-ni liittyy opiskeluvuosiin. Trade-nomiopiskelijana perustin yhdessä ystäväni kanssa tapahtumajärjeste-lyihin ja henkilöstövuokraukseen erikoistuneen yrityksen ja Jyväs-kylässä toimin Firmamessut-ta-pahtuman projektipäällikkönä.

Vatsanpohjaa kutittiTalouspäällikkönä Helviö huoleh-tii Levypyörän vakavaraisuudesta, riskienhallinnasta, budjetoinnista sekä hallinnon ja raportoinnin ke-hittämisestä.

Pelkkää strategisten numeroi-den pyörittelyä työ ei kuitenkaan ole – vastuulla on myös viisihen-kisen ryhmän vetäminen. Tiimiin kuuluvat kirjanpitäjä, palkanlaski-ja, atk-vastaava, myyntisihteeri ja järjestelmäkehittäjä. Ryhmä vas-taa 125 henkilöä työllistävän yri-tyksen konttoritoiminnoista.

– Kyllä esimiesvastuu aluksi kiel-tämättä jännitti, Helviö tunnustaa.

Aiemmissa tehtävissä Helviöl-lä ei ole ollut suoria alaisia. Uu-dessa tehtävässään hän sai ker-ralla alaisikseen neljä konkaria, jotka kaiken lisäksi ovat vähin-tään kymmenen vuotta pomoaan vanhempia. Johtamisen teorioista hän tiesi sen, mitä maisterintut-kintoon sisältyvällä kurssilla oli kerrottu. Ei ihme, että vatsanpoh-jaa vähän kutitti.

Elämä kouluttaa– Päätin ottaa haasteen vastaan maalaisjärjellä ja substanssiosaa-misella, avoimin mielin. Olen alusta asti yrittänyt kuunnella ih-misiä ja pysyä asialinjalla. Havait-sin tulleeni helppoon porukkaan, joka paiskii töitä osaavasti, energi-sesti ja joustavasti.

Parhaat eväät esimiestyöhön Helviö kertoo saaneensa omil-ta mainioilta pomoiltaan pitkän ja vaihtelevan työuransa aikana.

Toki joukkoon mahtuu myös pari ikävämpää tapausta, joilta hän on oppinut, miten ei pidä toimia.

– Hyödynnän tosielämän ko-kemuksia ja hyviksi havaitsemiani malleja. Mihinkään ismeihin tai guruihin en usko. Kyselen ja selvi-tän missä mennään, ja sen jälkeen katsotaan yhdessä, miten hommia pitäisi kehittää. Näin yksinkertais-ta se on, Helviö linjaa.

Oikeassa ympäristössäHelviö on tyytyväinen urakehityk-seensä asiantuntijasta päälliköksi. Hän sanoo nauttivansa isoista ko-konaisuuksista ja vaikuttamisesta.

Räätälöityjen pyörien piensar-joihin ja keskiraskaisiin teräsra-kennekomponentteihin erikois-tuneessa Levypyörässä hän uskoo haasteita löytyvän useiksi vuosiksi eteenpäin.

– Saan jatkuvasti perehtyä uu-siin asioihin. Jotta voin parhaal-la tavalla palvella yritystä talous-asioissa, minun on syvällisesti ymmärrettävä tämän alan liike-toimintaa ja tuotantoprosesseja. Tunnen juuri nyt olevani oikealla alalla ja oikeassa ympäristössä.

Viideksi kotiinPerhe, johon kuuluu vaimo ja kaksi alle kouluikäistä tytärtä, pi-tää osaltaan huolen, ettei työ kui-tenkaan nappaa liian isoa lohkoa elämästä.

– Pääsääntöisesti menen kotiin viideksi. Tämänhetkiseen perheti-lanteeseen sopii mainiosti myös se, ettei työni edellytä matkustamista.

Viime kesänä perhe nautiskeli isän perhevapaista ja vuosilomasta kaikkiaan pari kuukautta.

– Kiireetöntä yhdessäoloa, su-kulointia ja pihahommia, Helviö summaa hellekesän saldon.

Hänen omia harrastuksiaan ovat moottoripyöräily, sulkapallo ja sähly.

Hyvä fyysinen kunto ja synty-mälahjana saadut unenlahjat aut-tavat pitämään paineet aisoissa ki-perimmissäkin paikoissa.

Paula Launonen

Akavalaisilla joko asiantuntija- tai esimiesasema

Akavalaiset työskentelevät asiantun-

tija-, opetus- ja johtotehtävissä, ja

heistä yli 80 prosenttia on suoritta-

nut vähintään alemman korkeakou-

lututkinnon.

Johtajina ja ylimpinä virkamiehi-

nä työskentelee 22 prosenttia akava-

laisista, ja keskimääräinen kokonais-

ansio tällä ryhmällä on 5 400 euroa

kuukaudessa. Heidän viikkotyöaikan-

sa on keskimäärin 42,6 tuntia. Vä-

hintään 48-tuntista työviikkoa tekee

22 prosenttia akavalaisista johtajis-

ta ja ylimmistä virkamiehistä. Mää-

räaikaisesti johtotehtäviä hoitaa kol-

me prosenttia akavalaisista.

Asiantuntijatehtävissä toimivat

akavalaiset jakaantuvat erityisasian-

tuntijoihin (34 prosenttia), opettajiin

ja opetusalan erityisasiantuntijoihin

(26 prosenttia) ja muihin asiantunti-

joihin (13 prosenttia).

Keskiarvo erityisasiantuntijoi-

den kokonaisansiosta on 4 300 eu-

roa kuukaudessa ja viikkotyöajasta

39,8 tuntia. Erityisasiantuntijoista

11 prosenttia työskentelee vähin-

tään 48 tuntia viikossa. Määräaikai-

nen palvelussuhde on 13 prosentilla

akavalaisista erityisasiantuntijoista.

Opettajilla ja opetusalan erityis-

asiantuntijoilla kokonaisansio on

keskimäärin 3 300 euroa kuukau-

dessa ja työaika 38,2 tuntia viikos-

sa. Tästä ryhmästä kuusi prosenttia

työskentelee vähintään 48 tuntia vii-

kossa, ja määräaikaisia puolestaan

on 16 prosenttia.

Muut akavalaiset asiantuntijat

ansaitsevat keskimäärin 3 400 eu-

roa kuukaudessa ja tekevät 40,3

tunnin työviikkoa. Ainakin 48 tuntia

viikossa tekeviä tästä joukosta on 9

prosenttia. Tässä ryhmässä 12 pro-

senttia on määräaikaisessa palve-

lussuhteessa.

Maria Salminen



Tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitok-selta katsoo, että työelä-

män vaatimukset alkavat olla osin ylimitoitettuja. Työelämä ei pääs-tä ketään helpolla, sillä tietotyö on yleistynyt ja tekniikka on läs-nä joka tehtävässä. Tiedon määrä on valtava ja aina on opittava uut-ta. Päivän mittaan on siirryttävä nopeasti tehtävästä toiseen ja kes-keytykset ovat tavallisia. Organi-saatiomuutokset myllertävät toi-menkuvia ja työyhteisöjä vähän väliä.

Aivojen toiminnan soveltavaa tutkimustaMüller johtaa Työterveyslaitok-sen Aivot ja työ -tutkimuskeskus-ta, joka hakee vastauksia siihen, miten pää kestää tätä menoa. Keskus tekee soveltavaa aivotut-kimusta, neuroergonomiaa ja ke-hittää aivotutkimusmenetelmiä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa uusia lähestymistapo-ja siihen, miten aivojen toimin-takykyä voidaan mitata ja tutkia yhdistämällä ihmisen tiedonkä-sittelyn eli kognition ja aivojen fysiologian tutkimus tiiviisti toi-siinsa. Tutkimuskeskus selvittää muun muassa työn henkisten ja älyllisten vaatimusten vaihtelun vaikutusta aivojen jaksamiseen ja ihmisten palautumista univajeesta tai työn kuormitushuipuista sekä uusimpien tietoteknisten sovel-

lusten käytettävyyttä ja neuroer-gonomiaa.

Tietotyön luonne ratkaisevaa työurien kannaltaMüller iloitsee, että tärkeä tutki-musalue on vastikään saanut vi-rallista tunnustusta. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle ja työurien pidentämiselle on kes-keistä, miten tietotyössä voidaan säilyttää kyky ideoida ja luoda uutta. Sen olennaiset piirteet tu-lisi tunnustaa työpaikkojen arjes-sa. Virallisessa puheessa henkilös-tö toki on yritysten ja yhteisöjen tärkein voimavara, mutta työpai-kan arki on usein kuormittavuu-dessaan ja vaatimuksissaan jotain muuta.

– Ihanteellista olisi, että eri-ikäiset ihmiset voivat tehdä työtä yhteistyössä ja omien resurssien-sa mukaan. Työnteon tavoissa ja rytmissä on yksilöllistä vaihtelua, samoin kuormituksen sietokyvys-sä, stressaantumisessa ja palautu-misessa. Työn pitää olla sopivasti haastavaa, jotta ihminen viihtyy ja

kehittyy työssään, painottaa Mül-ler.

Riittävästi aikaa palautumiseenAivot pitävät rasituksesta, mutta liika on liikaa. On huolehdittava riittävästä palautumisesta ja työn tauottamisesta, jotta aivojen toi-mintakyky säilyy.

– Moni asiantuntija työskente-lee niin innostuneesti, että tauot unohtuvat tai lykkääntyvät liikaa. Inspiraation katoamista ei tarvit-se pelätä. Tauonkin jälkeen pääsee työn imuun takaisin.

Aivot ovat ongelmallisella ta-valla poikkeava osa ihmisen elimis-töstä, kun ne eivät välttämättä il-moita ylikuormituksesta. Lihakset menevät maitohapoille ja kipey- tyvät kovassa rasituksessa, mutta aivot sopeutuvat ja ihminen voi pitkään ylikuormittaa aivojaan huomaamattaan. Aivot sopeu-tuvat uuteen vauhtiin, kuormi-tukseen tottuu eikä väsymyksen merkkejä tunnisteta ajoissa.

– Univajeen sietokyky vaih-telee yksilöstä toiseen, ja ikäkin vaikuttaa palautumiseen. Ylikuor-mitus vaikuttaa aivojen sähköke-mialliseen toimintaan, ja lisäksi se nakertaa vastustuskykyä ja häirit-see sokeriaineenvaihduntaa. Ais-tien toiminta muuttuu univajeen takia, toteaa Müller.

Muistihäiriöitä tulee kaiken-ikäisille ylikuormituksen takia.

Sosiaali- ja terveysministeriö

luovutti kesäkuussa työympäris-

tötyön erityisansiomitalin tutki-

musprofessori Kiti Müllerille ja

professori Mikko Härmälle tun-

nustuksena ansiokkaasta työstä

työympäristön hyväksi.

Inhimillinen työ suojaa aivojen toimintakykyä

Aivojen toiminta ja kuormitus ovat entistä ajankohtaisempia tutkimusaiheita, kun työelämä vaatii entistä enemmän. Miten voidaan varjella aivojen hyvinvointia ja toimintakykyä työelämässä?

�7Akavalainen 4 | 2010

Ne ovat usein hälytyssignaaleja siitä, että jatkuva stressi, liiallinen kuormittuminen ja univaje ovat jatkuneet liian pitkään.

Yksilöllisyyttä työhönMüller korostaa, että työntekijöi-den jaksamista voi ja pitää suojel-la, jotta työyhteisö ja sen tulokset eivät kärsi. Työtehtäviä ei voi vain lisätä ottamatta jotain pois. Yksi-löiden erilaiset osaamisprofiilit ja kiinnostukset on syytä ottaa huo-mioon.

– Tietotyöläinen siirtää osaa-misensa uuteen osoitteeseen, jos työ alkaa turhauttaa. Näin käy, jos työolot kuormittavat liikaa

tai liian vähän. Ulkoistamises-sa on menty liiallisuuksiin, mikä kuormittaa asiantuntijoita ja vie heidän työaikaansa erilaiseen oheistoimintaan enemmän kuin osaamisen näkökulmasta olisi järkevää. Välittäminen ja yhtei-söllisyys katoavat herkästi, kun työpaikalla pyörii niin kutsutun oman porukan lisäksi alati vaihtu-vaa ulkoisen palvelutuottajan vä-keä, vaikkapa toimisto- tai IT-alan töissä, kuvailee Müller.

Harmaa ylityö lisääntyy huo-lestuttavasti, kun työpäivä kuluu hallinnollisen ja toimistotyön pa-rissa. Varsinaiset asiantuntijatyöt, jotka vaativat ajattelua ja keskit-

tymistä, kiikutetaan kotiin. Jär-jestyksenpitoa, toimistorutiineja ja muita ns. tukitoimintoja pitäisi arvostaa, koska ne ovat välttämät-tömiä ja vaativat omaa osaamista. Yleinen nuhjuisuus vähentää viih-tyvyyttä sekä aiheuttaa turhautta-vaa etsiskelyä ja ajanhukkaa.

Inhimillinen työ on ihmisen mittaistaMüllerin mielestä välittämisen kulttuuri on katoamassa työelä-mästä, mikä lisää työnteon kuor-mittavuutta yhdessä kiivaan työ- ja muutostahdin kanssa.

– Ylikuormittuminen voi joh-taa uupumukseen ilman, että työ-ympäristö huomaa merkkejä siitä. Työyhteisöistä on tullut niin varo-vaisia sopivaisuuden suhteen, ettei alaiselta tai työkaverilta enää he-vin kysytä, miten hän voi. Luot-tamuksen rakentuminen vie aikaa ja edellyttää toisten tuntemista edes jossain määrin. Esimiehillä on oltava osaamista, kiinnostus-ta ja rohkeutta pitää yllä yhteyttä alaisiinsa.

Työasiat ja yksityiselämä kul-kevat väistämättä rinnakkain, eikä yksityiselämää voi jättää kokonaan taakseen tullessaan töihin. Työasi-oihin nivoutuu kauskantoisiakin tunnekokemuksia.

– Jos on kokenut työssään voi-makasta arvostuksen puutetta, se ei heti unohdu, vaan voi näkyä vetäytymisenä ja varovaisuutena kannustavassakin työyhteisössä, Müller huomauttaa.

Paljon mahdollisuuksia – Vaikka työelämän ongelmat ko-rostuvat usein julkisessa keskus-telussa, noin puolet suomalaisis-ta on tyytyväisiä työhönsä Työ ja terveys 2009 -tutkimuksen tulos-ten mukaan. Työ on usein eheyt-tävää vaikeassa elämäntilanteessa. Työelämässä on paljon kehitettä-vää, mutta paljon hyvääkin. Meil-lä tarvitaan aktiivista arvokeskus-telua työelämästä, huomauttaa Müller.

Ritva Siikamäki

Tutkimusprofessori Kiti Müller kannustaa käyttämään ja lepuuttamaan aivoja sopivasti.

Rit

va S

iikam

äki


Asian laita

Työttömyystilastot heinäkuul-ta 2010 kertovat, että vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on työttömänä en-nennäkemättömän paljon. Kor-keasti koulutetuilla riski joutua työttömäksi on lisääntynyt nope-ammin kuin koko väestössä.

Korkean koulutuksen hankki-minen on merkittävä, pitkäaikais-ta sitoutumista vaativa investointi sekä opiskelijalle itselleen että yh-teiskunnalle. Kuitenkin sen mer-kitys työnhaun kilpailu-valttina on jatkuvasti pienentynyt. Yhä useampi maisteri tai jopa tohtori ei löydä koulu-tustaan vastaa-vaa työtä.

Akavan työ-voimapoliittinen asiamies Heikki Taulu sanoo, että koulutus kyllä kannat-taa edelleen, mutta ei enää niin hyvin kuin takavuosina.

Tutkinnolla työuraan mielekkyyttä ja liikkumis-mahdollisuuksiaSamoilla linjoilla ovat kaikki ky-selyymme vastanneet. Eräs heistä arvioi, että yksilön ei välttämättä

enää kannata motivoida itseään korkeakouluopintoihin parem-man työllistymisen tai isomman palkan odotuksin. Pikemmin-kin on punnittava sitä, pääsee-kö korkeakoulututkinnon avulla tekemään kiinnostavaa ja miele-kästä työtä. Jos oma juttu löytyy ilman korkeakoulututkintoa, ei sen hankkimisella ole juuri mer-kitystä.

Opetusalan Ammattijärjes-tö OAJ:n puheenjohtaja Olli

Luukkaisen mielestä työpaikoista voi kil-

pailla vain osaami-sella, koska sitä vaaditaan työ-elämässä yhä enemmän.

– Kyllä korkeatasoinen

koulutus luo perustan, joka

lisää yksilön mah-dollisuuksia liikkua

työmarkkinoilla, uskoo Luukkainen.

Vastaajat ehdottavat, että mie-tittäisiin tarkoin, onko maisteri-tasoinen tutkinto tarpeen kaikille korkeasti koulutetuille. Nykyinen aikuiskoulutusjärjestelmä olisi saatava toimimaan entistä parem-min. Tarvitaan erilaisia mahdolli-

suuksia täydentää omaa osaamista myöhemminkin työuran aikana, joko seuraavan portaan tutkinnol-la tai täydennyskoulutuksella.

Suomi kilpailee asiantuntijuudella ja ammattitaidollaMoni vastaaja perustelee mielipi-dettään laajentamalla näkökulmaa koulutuksen merkityksestä yksi-lötasolta yleisemmäksi. Korkealla koulutuksella on suuri arvo koko yhteiskunnalle.

– Tulevaisuuden Suomi ra-kentuu sivistykselle ja nuoren su-kupolven korkealle osaamiselle, toteaa Tuomas Telkkä, joka edus-taa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAssa Tekniikan Akateemisten Liitto TEKiä.

Vastaajat muistuttavat, että korkeakoulututkinnon kannat-tavuus vaihtelee suuresti koulu-tusaloittain. Koulutettavien mää-rät on mitoitettava alakohtaisten koulutustarpeiden mukaisesti. Eräs vastaaja korostaa, että kou-lutuksen laatuun ja mitoitukseen sekä työuran alkuun pääsemiseen on panostettava. Sen jälkeen yk-silön työllistyminen korkeaa kou-lutustaan vastaaviin tehtäviin olisi huomattavasti vähemmän kiven takana.

Kannattaako Suomessa hankkia korkeakoulututkinto?

Suhdanteet tulevat ja menevät, kouluttautuminen kannattaa aina. Akava-yhteisön koulutuspoliittiset toimijat liputtavat vankkumatta korkean koulutuksen puolesta huolestuttavien työllisyystilastojen aikoinakin.

Akavalainen-lehti kysyi, mitä mieltä Akavan koulutus- ja työvoimapoliittisen toimikunnan jäsenet sekä Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn jäsenet ovat korkean koulutuksen kannattavuudesta.

Kyselyyn saatiin 18 vastausta.

�8

Kyllä 100%


Akava-akatemiassa

opitaan yhdessä uuttaAkava-akatemian toinen lukuvuosi on käynnistynyt. Työmarkkinataitoja ja akavalaisia teemoja luotaavia koulutustilaisuuksia järjestetään taas pitkin syksyä ja ensi talvea. Tiedon rautaisannokset ovat kaikkien Akava-yhteisössä työskentelevien ja akavalaisten liittojen hallinnossa vaikuttavien ulottuvilla.

A kavan järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen toteaa tyytyväisenä, että

Akava-akatemia löysi jo ensim-mäisenä toimintavuotenaan aka-valaisten toimijoiden kohdeylei-sönsä hyvin.

– Koulutustarjonnasta saa-tu kiittävä palaute kannustaa jat-kamaan. Syksyn ensimmäisten ilmoittautumisten perusteella näyttää siltä, että kysyntää ja kiin-nostusta koulutusta kohtaan on yhä enemmän.

Akava-akatemian syventävien opintojen viime keväänä tehdyssä palautekyselyssä kursseja kiitettiin

Tiedot Akava-akatemian tarjoamista perus-

kursseista, syventävistä kursseista ja akava-

laisen tietotaitopakin kursseista sekä ilmoit-

tautumisohjeet ovat saatavilla Akaverkosta:

www.akava.fi/akaverkko/akava-akatemia

Akava-akatemian syventävien kurssien koulutuskalenteri 2010–2011

n Akava työelämän lainsäädännön kehittäjänä

21.10. 2010 klo 9–12

n Akava jäsenen asialla

11.11.2010 klo 9–12

n Akava eläke- ja sosiaalipolitiikan vaikuttajana

18.11.2010 klo 9–12

n Osaaminen ja kannustavuus hyvinvoinnin

rahoituksen turvaajana

9.12.2010 klo 8.30–12

n Menestystä ja turvaa yhdessä

13.1.2011 klo 9–11.30

n Tehokasta akavalaista viestintää

17.2.2011 klo 8.30–12.15

n Akava koulutus- ja työllisyyspolitiikan vaikuttajana

24.3.2011 klo 8.45–12.15

n Kansainvälinen ulottuvuus Akavan toiminnassa

15.4.2011 klo 9–12

n Elinkeinopolitiikkaa akavalaisin silmin

19.5.2011 klo 8.45–12

KALENTERIPALVELU VALMISTAA

AKAVAN LIITTOKALENTERIT

LUOTETTAVASTI

KOTIMAASSA.

TUTUSTU MYÖS

TYÖPISTEKALENTEREIHIMME

OSOITTEESSA

WWW.KALENTERI.FI

CC kalenterit

muun muassa monipuolisuudesta ja asiantuntevuudesta. Vastaajat olivat tyytyväisiä puolen päivän mittaisiin syventäviin kursseihin. Tilaisuuksien vuorovaikutteisuut-ta arvostettiin, ja ne nähtiin konk-reettisiksi panostuksiksi akavalai-sen yhteisöllisyyden hyväksi.

– On mukavaa ja motivoivaa nähdä muiden liittojen toimijoi-ta ja kuulla ajankohtaisia asioita. Kurssi antoi vaihtelua arkiseen

työhön ja näkymiä oman toimis-ton ulkopuolellekin, eräs osallistu-ja kommentoi palautteessaan.


S iemensillä työskentelevä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamushenki-

lö Tommi Grönholm pitää tätä paikallista järjestelyä vastaiskuna väittämälle, että naisten ura- ja palkkakehitys pysähtyy tai aina-kin hidastuu äitiys- ja hoitovapai-den aikana.

Hän ei ole kuullut, että mis-sään muussa toimialan työpaikas-sa olisi sovellettu vastaavaa. Sen sijaan hän on saanut vastailla mo-niin asiaa koskeviin kyselyihin ja kertoa siitä myönteisiä kokemuk-sia.

Nykyaikaisille miehille on useimmiten itsestään selvää, että he haluavat hoitaa lapsiaan koto-na kun nämä ovat vauva- ja leik-ki-iässä.

– Työelämässä viivytään 30–40 vuotta. Perheeseen syntyy kes-kimäärin kaksi lasta, jotka ovat näistä vuosista pieniä vain tovin, suhteellistaa Grönholm nykyajan kiireitä ja urapaineita.

Tuet Kelasta, loput työnantajaltaPalkallisen isäkuukauden lisäeh-tona Siemensillä on, että Kela maksaa isälle vanhempain- ja isyysrahaa isäkuukauden ajalta. Silloin loput maksaa työnantaja. Isän tulee myös ilmoittaa aio- tusta vapaastaan työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta en-nen sen alkamista. Samalla hän ilmoittaa vapaan pituudesta.

Isäkuukausi on lisäksi pidettävä yhtäjaksoisena.

Tällä tavalla halutaan myös kannustaa vanhempia tasaamaan perhevapaitten kuluja työnanta-jille. Suomen Siemensin työnteki-jöistä 75 prosenttia on miehiä.

– Jo nyt Siemensille on kerty-nyt tietoa, että vanhemmat voivat jopa puolittaa perhevapaat. Mie-hillä ei ole ainakaan täällä leimau-tumisen pelkoa siitä, että jää joksi-kin aikaa kotiin hoitamaan lapsia, Grönholm arvioi.

Siemens on tyypillinen asian-tuntijaorganisaatio, jossa tehdään itsenäisesti monia tehtäviä. Kun perhevelvollisuudet kutsuvat, on mahdollista tehdä myös etätyötä. Samoin sairaan lapsen hoitoon saa

työnantajalta apua, mutta ensisi-jaisesti vanhempi saa itse hoitaa sairasta lastaan kotona.

Tommi Grönholm itsekin on jakanut lastenhoitovelvollisuudet vaimon kanssa. Tämä on ollut paitsi mieluisaa, myös jotenkin itsestään selvää yhteisen ammat-titaustan takia: molemmat ovat insinöörejä.

– Kyllä kotonaolo antaa ihan toisen näkökulman siihen, mitä arki lasten kanssa on: työtä, mut-ta ihanaa. Asioitten tärkeysjärjes-tykset muuttuvat nopeasti. Oppii myös ymmärtämään paremmin, miksi toiselle on niin tärkeää ra-portoida pyykinpesusta tai koti-kommelluksista puolison saapu-essa töistä.

Siemensin isäkuukausi kelpaa malliksi muillekinLapsen syntymän jälkeen pidetyn isyysvapaan lisäksi isä voi pitää lapsensa kans-sa isäkuukauden, johon Kela myöntää tueksi vanhempain- ja isyysrahaa. Siemens Osakeyhtiössä on sovittu paikallisesti, että työnantaja maksaa isäkuukaudelta täy-den palkan, jos työntekijä on jo käyttänyt lain salliman 18 arkipäivän isyysvapaan-sa. Käytäntö on havaittu hyväksi yrityksessä.

Kri

stiin

a K

on

ton

iem

i/Go

rilla


Luottamushenkilö Tommi Grönholm ja henkilöstöjohtaja Katja Fernández pohtivat, pitäisikö Siemensille perustaa isäkerho, jossa voisi tuulettaa ja vaihtaa kasvatuskuulumisia.

An

ne

Hyv

ön

en


Perhe pitää käynnissä ja lapset ovat kunnia-asia

Siemensillä tehtiin vuonna 2007 tasa-arvosuunnitelma ja siihen kuuluva palkkakartoitus. Kun mi-tään suurempia palkkaeroja ei pal-jastunut, ryhdyttiin miettimään, mitä ylipäänsä voitaisiin tehdä tasa-arvon eteen. Syntyi ajatus palkallisesta isäkuukaudesta.

– Palkallinen isäkuukausi on eräs tapa viestiä henkilöstölle siitä, että työnantaja ymmärtää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaativuuden, mutta myös perheen

Korkeasti koulutetut suosivat vanhempainvapaita

Kun työntekijöiden erilaisia elämänti-

lanteita otetaan huomioon työpaikkojen

työaikakäytännöissä, parannetaan sa-

malla työssä jaksamista.

Moni hyödyntää vanhempainva-

paajärjestelmää, kun työn pitää joustaa

perhetilanteen vuoksi. Perhevapaiden

pitäisi jakaantua tasapuolisemmin kum-

mallekin vanhemmalle. Siksi perheva-

paista aiheutuvat kustannukset on jaet-

tava tasaisemmin mies- ja naisvaltaisten

alojen kesken.

Vuonna 2009 vanhempain- päivärahoja lähes 160 000:lleKelan tietojen mukaan viime vuonna

vanhempainpäivärahoja sai kaikkiaan lä-

hes 160 000 henkilöä. Isyysrahojen saa-

jia tästä joukosta oli yli 54 000.

Isien oikeus erilliseen isyysvapaa-

seen säädettiin 1990-luvulla. Vuodes-

ta 2001 lähtien isät ovat voineet pitää

koko isyysloman milloin tahansa äitiys-

ja vanhempainrahakaudella, enintään

neljässä erässä. Vanhempainpäivära-

hoja ovat äitiysraha ja erityisäitiysraha,

isyysraha sekä vanhempainraha.

Kun isä käyttää vanhempainrahakau-

desta vähintään 12 viimeistä arkipäivää,

hän saa sen jatkoksi 1–12 ylimääräistä

arkipäivää vapaata. Tätä jaksoa kutsu-

taan isäkuukaudeksi. Isäkuukauden voi

siirtää pidettäväksi puolen vuoden si-

sällä.

Tänä vuonna isäkuukausi piteni 13–

36 arkipäivään niillä perheillä, joilla oike-

us vanhempainpäivärahaan on alkanut

tämän vuoden puolella.

Vanhempainvapaat kiinnostavat koulutettuja uraihmisiäKelan tilastot vuosilta 1994–2008 osoit-

tavat, että yhä suurempi osa vanhem-

painrahaa saavista äideistä ja isistä si-

joittuu ammattiluokkiin, joissa korkeasti

koulutettujen osuus on suuri. Tieteellistä

ja teknistä työtä tekevien naisten osuus

vanhempainrahan saajista on kasvanut

15,5 prosentista 24,2 prosenttiin viimeis-

ten 15 vuoden aikana.

Vastaavasti isien joukossa teknisen,

tieteellisen, lainopillisen, humanistisen

ja taiteellisen työn tekijöiden osuus on

kasvanut 20,4 prosentista 25,2 prosent-

tiin.

Akavan mielestä on tärkeää työ-

elämän yhdenvertaisuuden ja

tasa-arvon edistämiseksi, että

käynnistetään ohjelma, jossa

seurataan sukupuolten urakehi-

tystä ja asemaa. Perhevapaajär-

jestelmää on kehitettävä siten,

että vain isille kohdistetut vapaat

lisääntyvät. Lisäksi perhevapaalta

palaaville pitää säätää vähintään

kuusi kuukautta kestävä jälkisuo-

ja irtisanomista vastaan. Perhe-

vapailta saatavia etuuksia ei tule

leikata tulotason mukaan.

energiaa antavan, suuren merki-tyksen työntekijän hyvinvoinnille, sanoo Siemensin henkilöstöjohta-ja Katja Fernández.

Hänen mukaansa tämä hyvin-vointi heijastuu myönteisesti työ-elämänkin puolelle.

– Jos työnantaja pystyy pal-kallistamalla isäkuukauden omal-ta pieneltä osaltaan tukemaan nuorta perhettä tasapainoisen yhteiselämän alkuun, niin mikä sen hienompaa – ja pitkällä täh-täimellä myös työnantajan kan-nalta hyödyllisempää, Fernández täsmentää.

Hän toteaa, että nykyisät eivät suostu jäämään lastensa elämässä sivustakatsojiksi. Siemensin in-sinöörivaltaisessa asiantuntijaor-ganisaatiossa isäkuukauden viet-täminen näyttää hänestä olevan suorastaan kunnia-asia.

– Moni nuori isä on sano-nut, että suhde lapseen on saanut isäkuukauden aikana aivan uu-denlaista syvyyttä. Esimiehetkin suhtautuvat asiaan kannustavasti, enkä ole kertaakaan kuullut kenel-täkään kommenttia, että työasioi-ta olisi ollut jotenkin vaikea jär-jestellä poissaolon aikana. Nämä ovat vain järjestelykysymyksiä, kun tahtoa on.

Anne Hyvönen

3� Akavalainen 4 | 2010

Korkeasti koulutetut liikkuvat aktiivisimmin

Tutkittua

Ulkomailla tutkinnon suorittaneet tyytyväisiä valintaansa

n Kelan julkistamas-sa yhteispohjoismaises-sa tutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset ja tans-kalaiset palaavat muita pohjoismaalaisia harvem-min kotimaahansa ulko-mailla opiskelun jälkeen. Ulkomailla tutkinnon suorittaneista suomalai-sista 40 % asuu tutki-muksen mukaan yhä ul-

komailla, ja useimmilla heistä on ulkomaalainen puoliso.

Ulkomailla tutkinnon suorittaneilla on Suo-messa enemmän työllis-tymisongelmia kuin ko-timaassa opiskelleilla. He työskentelevät useammin kansainvälisissä tehtävissä kuin kotimaassa opiskel-leet, myös Suomessa asu-

essaan. Kaiken kaikkiaan ulkomailla tutkintonsa suorittaneet olivat tyyty-väisiä valintoihinsa.

Eri Pohjoismaista ko-toisin olevien ja ulko-mailla tutkinnon suo-rittaneiden taustat ovat sikäli yhtäläisiä, että ul-komailla tutkinnon suo-rittaneilla on useammin korkeasti koulutetut van-

hemmat kuin kotimaassa opiskelleilla.

Julkinen opintotu-kijärjestelmä on tärkein ulkomaisten opintojen rahoitusmuoto. Norjassa opintotuen osuus opin-tojen rahoituksesta on suurin (76 %) ja Suo-messa pienin (52 %).

Työväkivaltariski suurin terveydenhuolto-, sosiaali- ja vartiointityössän Työväkivallan riskiam-mattien kärkijoukkoon kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitotyö, sosiaa-lialan hoitotyö sekä var-tiointi- ja suojelutyö. Työväkivalta kohdistuu yleensä naisiin, mutta sosiaalialalla miehet ko-

kevat väkivaltaa naisia useammin. Tämä johtuu siitä, että alalla työsken-televille miehille kertyy kontrollitehtäviä, joissa väkivaltariski on suurin.

Tiedot ilmenevät Työturvallisuuskeskuk-sen selvityksestä, jos-

sa tarkasteltiin 15–74 -vuotiaiden ikäryhmiin kuuluvien yli 16 000 suomalaisen työväkival-takokemuksia vuonna 2007.

Työturvallisuuskeskus korostaa, että työväki-vallan ehkäisemiseksi on

ensisijaisen tärkeää an-taa työntekijöille jo en-nakolta riittävä valmius kohdata uhka- ja väki-valtatilanteita työssään.

Työväkivallan riski-ammatit -tutkimusra-portti: www.ttk.fi

Työurat eivät pitene pakottamalla

n – Pidemmät työurat, osaamisen vahvistami-nen ja työhyvinvointi eivät tapahdu itsestään eivätkä pakottamalla, to-teaa Salme Mahlakaarto tutkimuksessaan.

Hänen mukaansa työntekijät tarvitsevat tukea ja valmiutta itsen-sä kehittämiseen, jotta he selviytyisivät kovissa työelämän muutoksissa.

Mahlakaarto toteutti tutkimuksensa valmen-nusohjelmana, johon osallistui 19 terveyden-huollon ammattilaista. Siinä keskityttiin työn-tekijöiden persoonan ja työn, työyhteisön ja organisaation välisen suhteen selkiyttämiseen sekä osallistujien psyyk-kisten voimavarojen li-säämiseen.

Työn luonne on muut-tunut yhä yrittäjämäisem-mäksi ja projektinomai-semmaksi. Perinteiset ammattiroolit ovat mur-tuneet. Osalla työnteki-jöistä on vaarana joutua työelämän marionetiksi, jolloin työ uhkaa sisäistä turvallisuudentunnetta ja vie voimat.

– Organisaatioiden haasteena on löytää sekä

työyhteisöjä että yksi-löitä tukevia ja hyvin-vointia lisääviä keinoja. Työelämän muutoksessa tarvitaan myös panostus-ta riittävän pitkiin ohja-us- ja tukiprosesseihin, Mahlakaarto painottaa.

Aikuiskasvatustieteen alaan kuuluva Mahla-kaarron väitöstyö tar-kastettiin Jyväskylän yli-opistossa.

n Terveyden ja hyvin-voinnin laitos on selvittä-nyt suomalaisten liikun-tatottumusten muutoksia vuosina 1972–2002 sekä liikuntaharrastuksiin vai-kuttavia sosioekonomisia eroja.

Tutkimuksen mukaan korkeampi koulutus, tu-

lot ja ammattiasema en-nustavat suurempaa ak-tiivisuutta vapaa-ajan liikunnassa sekä työmat-ka- tai kuntoliikunnassa. Pienituloisten miesten ja naisten todettiin olleen passiivisia sekä vapaa-ajal-laan että työmatkalla. Ma-talassa ammattiasemassa

työskentelevät naiset puo-lestaan olivat aktiivisia työmatkaliikkujia.

Vähiten liikuntaa har-rastaviin ryhmiin kuulu-vat matalan sosioekono-misen aseman aikuiset ja heidän lapsensa.

Terveyden ja hyvin-voinnin laitos mainitsee

tutkimusta esitteleväs-sä tiedotteessaan, että koulut ovat tärkeä koko perheen terveiden elin-tapojen ja liikuntatottu-musten tuki.


K iertue tarjoaa opiskeli-joille tietoa työelämästä ja järjestäytymisestä. Tar-

koitus on viestittää, että ammat-tiliiton jäsenyys merkitsee ennen kaikkea tukea ja turvaa läpi työ-elämän mutta myös hyödyllistä verkostoitumista. Ammattijärjes-töön kannattaa liittyä jo opiskelu-aikana.

Akava Camp vierailee syys-kuun ja joulukuun välillä 28 korkeakoulussa ja kahdessa mes-sutapahtumassa. Kiertueen in-fopisteissä opiskelijat voivat tavata akavalaisten liittojen opiskelijatoi-mijoita ja saada heiltä tietoa työ-elämäasioista.

Kiertueella ovat mukana Aka-va jäsenliittoineen sekä yhteistyö-kumppanit If Vahinkovakuutus-yhtiö Oy ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.

Aina kehtaa kysyäKiertuetapahtumien rinnalla Aka-va Camp näkyy ja palvelee ver-kossa ja sosiaalisessa mediassa. Tällä kiertueella todellakin keh-taa kysyä, sillä opiskelijat voivat esittää työelämäaiheisia kysymyk-siä oppilaitoksensa Akava Camp -infopisteessä tai kiertueen omil-la verkkosivuilla. Lisäksi keskus-teluun voi osallistua kiertueen Facebook-sivuilla. Infopisteessä esitettyjä työelämäkysymyksiä ku-vataan, ja kysymykset ovat katsot-tavissa vastausten kera sosiaalisessa

Akava Camp rakentaa parempaa työelämää opiskelijoille

Hymyileviä ihmisiä, työelämätietoutta ja iloista menoa – siinä Akava Camp -kiertueen ainekset. Suomen suurin ja kaunein korkeakoulukiertue vierailee jo neljättä syksyä peräkkäin opiskelukaupunkien kampuksilla. Se tavoittaa tuhansia opiskelijoita.

Akava Camp vieraili Oulun yliopistossa syyskuun alussa.

mediassa. Kiertueen blogi välittää uusimmat kuulumiset.

Kiertueella otetaan myös sel-vää, millä korkeakoulupaikka-kunnalla on Suomen Campein meininki. Kaupungille, joka ke-rää eniten osallistujia Facebook-tapahtumaan, myönnetään ”Suo-men Campein kaupunki” -titteli. Palkinnoksi kaupungin opiske-lija- ja ylioppilaskunta voittavat paitsi mainetta ja kunniaa, myös opiskelijatoiminnan kehittämi-seen tarkoitetun 500 euron avus-tuksen kumpikin.

Kiertueen iltaohjelmana on Kreisi-illaksi nimetty keskuste-lutilaisuus, joka kokoaa yhteen kunkin kiertuepaikkakunnan opiskelijavaikuttajat keskustele-maan opiskelijajärjestöjen yhtei-sistä tavoitteista. Tilaisuuksissa on mukana myös Työeläkevakuutta-jat TELA ry.

Lisätiedot kiertueesta sekä lin-kit Facebookiin ovat osoitteessa www.akavacamp.fi

Elina Havuopiskelijatoiminnan

kenttäasiamies


Reilu Peli -työhyvinvointiaineiston ja -koulutusten tuella parempaa työn tekemisen kulttuuria

Työmarkkina-avain nyt ruotsiksi ja englanniksi verkossa

n Työmarkkina-avain -verkko-palvelu antaa helppolukuisen vastauksen työelämän keskeisiin kysymyksiin. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tuottaneet yhteistyössä Työmarkkina-avain

-sivuston, josta on nyt julkaistu myös ruotsin- ja englanninkielise-nä versio. Työmarkkina-avaimen sisällön ovat tuottaneet palkan-saajien ja työnantajien keskus-järjestöt yhteistyössä. Työmark-

kina-avain ja sen kieliversiot ovat osoitteessa: www.tyomarkkina-avain.fi www.arbetsmarknadsnyckeln.fiwww.guidetoworkinginfinland.fi

n TJS Opintokeskus on julkaissut yhdessä ammattijärjestöjen kanssa Reilu Peli -aineiston ja se järjestää myös koulutuksia aiheesta. Se tar-joaa konkreettisia toimintamalleja ja tehtäviä, joiden avulla on mah-dollista ennaltaehkäistä epäasial-lista kohtelua ja kehittää henkistä työsuojelua sekä selvittää työpai-kan ristiriitoja ja tukea hyvää työn tekemisen kulttuuria.

Työpaikan ristiriidat ja epäasi-allinen käyttäytyminen eivät ole kohtalon oikkuja eivätkä salape-räistä henkilökemiaa. Ne johtuvat usein epäselvistä toimintatavoista työpaikalla, jotka eivät tue työn tekemistä. Epäasiallista käyttäyty-mistä voidaan ennaltaehkäistä ja ristiriitoja selvittää työnantajan ja

henkilöstön välisellä yhteistyöllä. Reilu Peli -aineisto nostaa esiin malleja työyhteisöjen kehittämi-selle esimerkkitilanteiden kautta, joissa Esimies Essi ja Työsuojelu-valtuutettu Vertti toimivat. Teh-tävät auttavat oppien siirtämisessä työpaikalle.

Reilu Peli -aineisto on tarkoi-tettu erityisesti henkilöstön edus-tajille eli luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä esi-miehille ja työyhteisöjen kehittä-jille. Kansiota myydään hintaan 22 euroa, yli 20 kappaleen tila-uksista 20 % alennus. Tilaukset www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot tai toimistosta [email protected]

Paras kesätyönantaja -kilpailu meneillään

Ehdota Vuoden Välkkyä

Petr

i Art

turi

Asi

kain

en/G

ori

lla

n Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää Suomen paras ke-sätyönantaja -kilpailun tänä vuon-na kolmatta kertaa. AOVA haluaa kilpailulla kiinnittää huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin

sekä välittää opiskelijoille tietoa työelämään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Sekä kesätyöntekijät että -työnantajat voivat vielä jättää eh-dotuksia vuoden 2010 Suomen

parhaaksi kesätyönantajaksi. Säh-köiset lomakkeet ovat osoitteessa www.paraskesatyonantaja.fi

n Toimihenkilöjärjestöjen sivis-tysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuo-den Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, joka on ollut esimer-killistä jäsenpalvelua tai edistänyt yhdistyksen kehittymistä ja vai-kuttavuutta.

Palkinnolla halutaan osoittaa arvostusta Akavan ja STTK:n yh-distysten toimijoille ja toiminnal-le sekä tiedottaa uusista ideoista ja toimintamalleista. Palkinto luovutetaan 7. joulukuuta. Pal-kinnonsaajan valitsee Toimihen-kilöjärjestöjen sivistysliitto TJS:n

liittohallitus. TJS:n jäseniä ovat Akava ja STTK.

Palkinnonsaajaehdotuksen perusteluineen voi lähettää 30.9. mennessä sähköpostitse [email protected] tai postitse TJS Opintokeskus, Inka Ukkola, Ratamestarinkatu 11 A, 00520 Helsinki.

35

Ordföranden

n För närvarande pågår kollektivavtalsför-handlingar i många branscher. Det känns som att vi ständigt står inför förhandlingar kring något av de närmare 300 kollektivavta-len i vårt land. Detta skapar osäkerhet på ar-betsmarknaden och inom samhällsekonomin eftersom det lätt händer att branscherna un-der förbundsomgångarna börjar tävla om vem som får de största löneförhöjningarna. Detta leder inte sällan till en kraftig lönepolarisering, som tyvärr ofta bidrar till att utvecklingen av arbetslivet faller i skymundan i de spridda för-handlingarna. Förbundsomgångarna är i all-mänhet mycket intensiva och har också inom Akava resulterat i arbetskonflikter.

Den nuvarande modellen har åstadkom-mits av Finlands näringsliv, eller snarare Tek-nologiindustrin rf. Det är dock fel att ett fåtal globala storföretag ska få bestämma över alla medborgares löneförhöjningar i Finland.

Hela utbildningskedjan ska genomsyras av kvalitet

Samarbetet mellan löntagarna bör intensifierasLöntagarorganisationerna måste i hö-

gre grad börja koordinera sina mål och sin verksamhet över centralorganisatio-nernas gränser. Även om den centralise-rade inkomstpolitikens tid är förbi måste vi kunna diskutera t.ex. konkurrens, sys-selsättning, löntagarnas köpkraft och ut-vecklingen av arbetslivet inom ett bredare forum. Där kan också arbetsmarknaderna granskas ur ett samhällsekonomiskt per-spektiv. I ett litet land som Finland är det klokt att fatta vissa beslut tillsammans. På så vis kan vi förbättra sysselsättningen och säkerställa samhällsfreden.

För att åstadkomma ett sådant forum vore det skäl att till-sätta en stor delegation bestående av ledarna för de största för-bunden, förhandlingsorganisationerna och centralorganisatio-nerna från alla sektorer. Förberedelser inför detta bör inledas omedelbart.

Matti Viljanen

n Akava betonar i sina mål för re-geringsprogrammet att förutsätt-ningarna för högklassig utbildning i Finland ska säkerställas. Detta kräver resurser och vilja att arbeta för högre kvalitet. Vi måste belöna högskolorna bättre för detta arbete och därför ska sysselsättning inklu-deras som en finansieringsgrund för högskoleutbildningen.

Den strukturella utvecklingen av högskolenätverket ska i fortsätt-ningen ske ur ett helhetsperspektiv. Målet att förlänga arbetskarriärer-

na inverkar kraftigt på utveck-lingen av utbildningen och kräver särskilda satsningar både i mellan-stadierna mellan olika utbildningar och i tilläggsutbildningen och fort-bildningen i arbetet.

Det gäller att skapa fler alterna-tiv för studerande och möjligheter att flexibelt övergå från en utbild-ning till en annan. Handledningen under studierna ska vara systema-tisk och tillräcklig. Vuxenutbild-ningen kräver större och mer me-todiska satsningar. Varje högskola

ska utse en ansvarig instans med uppgift att förena utbudet och efterfrågan inom examensutbild-ningen och fortbildningen.

Systemet för förutseendet av utbildningsbehov som ligger till grund för planeringen av utbild-ningen måste utvecklas. Varje högskoleexamen ska inkludera en helhet av globaliseringsfärdigheter. Målet ska vara att alla inom samma åldersklass har avlagt åtminstone en yrkesexamen på andra stadiet innan de fyllt 30 år.

Tillsynen över samarbetsförfarandet har effektiviserats

n Finlands första samarbetsom-budsman Helena Lamponen har inlett sin fem år långa mandat-period. Hennes huvudmål är att påverka och öka medvetenheten kring samarbetsförfarandet i fö-retag så att företagen kan utnyttja samarbetslagen till fullo i sin dag-liga verksamhet.

Samarbetsombudsmannen övervakar efterlevnaden av sam-arbetslagen och andra lagar om personalens medverkan i företag. Dessutom övervakar ombudsman-nen personalfonderna och för ett

register över dessa. Ombudsman-nens ansvarsområde omfattar 8 000 företag och 800 000 löntagare.

Samarbetsombudsmannens främsta uppgift är att ge anvis-ningar och råd i enskilda fall till arbetsgivarens eller personalens företrädare eller enskilda arbets-tagare. Också missförhållanden som ombudsmannen upptäcker själv eller anmälningar från arbe-tarskyddsmyndigheterna kan leda till åtgärder.

Ombudsmannen har rätt att utföra inspektioner i företag där

hon misstänker försummelser. Om parterna inte kan nå överenskom-melse om personalplaner eller ut-bildningsmål genom samarbetsför-farandet kan ombudsmannen yrka att vite utdöms av en domstol.

Enligt Akava är samarbetsom-budsmannen ett välkommet in-slag i tillsynen över samarbetsla-garna. Förhoppningsvis kommer ombudsmannens befogenheter att utvidgas även till kommunala och statliga samarbetsärenden.

Nytt från Akava


Tietoa työelämästäAkava jäsenliittoineen esittäytyy ja jakaa tietoa työelämästä Akava Camp -kiertueella eri korkeakou-lupaikkakunnilla syksyn aikana.

Lisätietoa kiertueesta www.akavacamp.fi

Tule mukaan!

28.–29.9. Joensuu�30.9. Mikkeli �5.–6.10. Kuopio�7.10. Kajaani�19.–21.10. Turku�26.–27.10. Jyväskylä�

2.11. Vantaa�3.11. Järvenpää�4.11. Vantaa�9.–11.11. Helsinki�16.–18.11. Tampere�1.–2.12. Helsinki�

Akava Camp -kiertuepaikkakunnat

Yhteistyökumppaneina:

Akava Camp 2010_syksy1.indd 1 9/14/2010 3:21:01 PM

Akavalainen 4/2010

Documents

Transcript of Akavalainen 4/2010