aallon Ylioppilaslehti #5/2010

sedä

t ja

tädi

t per

inte

itä p

elas

tam

assa

• 2

x fu

ksiv

uosi

• s

iper

ia o

pett

i tai

kkila

ista

• s

tunt

mie

s tu

ng B

ui •

Riv

ikyl

terin

vas

tais

ku •

ann

a m

ulle

turp

iin!

Jaakko aspaRa on Jo suoRittanut aalto-Yliopiston pitkän oppimääRän.

Broaden your perspective

This is not practice – it’s real. Join an international consulting team for 8-12 weeks. Work with exceptional people and learn from them. McKinsey’s International Internship gives you the chance to challenge yourself. This is not just another internship – it’s the start of your career!

To apply, please visit www.mckinsey.com and select Helsinki Recruiting.

The program is intended for students with more than 150 credits and the application period ends on October 22, 2010.

With any questions, please contact Merja Kolehmainen at McKinsey Helsinki, tel. +358 9 6157100 or email merja_kolehmainen@mckinsey.com.

Vast

uun

viitt

a (d

etai

l). V

esa

Pes

onen

Apply for International Internship in Spring and Summer 2011!

6sisällYs / #5/2010 — 3

#5/2010

”Kauppis oli muutoksen aikaa. Kasvattavaa, mutta niin rankkaa, että olin monta vuotta masentunut.” Näyttelijä, KTM Tung Bui

HELMENKALASTUS kauppatieteen maisteri tung Bui tahtoo pe-lastaa maailman. taikkilaisten huviretki. aalto aloittaa koulun. Rehtori seuraa sorbusmimmiä.kaikille ei riitä kotia. koukussa aallon kampus ja varareksi kyyrä.

Broaden your perspective

This is not practice – it’s real. Join an international consulting team for 8-12 weeks. Work with exceptional people and learn from them. McKinsey’s International Internship gives you the chance to challenge yourself. This is not just another internship – it’s the start of your career!

To apply, please visit www.mckinsey.com and select Helsinki Recruiting.

The program is intended for students with more than 150 credits and the application period ends on October 22, 2010.

With any questions, please contact Merja Kolehmainen at McKinsey Helsinki, tel. +358 9 6157100 or email merja_kolehmainen@mckinsey.com.

Vast

uun

viitt

a (d

etai

l). V

esa

Pes

onen

Apply for International Internship in Spring and Summer 2011!”Oli selvää, ettei viisi vuotta riitä tutkintoon. Tulin tänne pitämään hauskaakin.” Fuksivuodestaan kertova Pete

SYVISSÄ VESISSÄsedät ja tädit ovat valmiit panemaan arvoval-tansa peliin entisten ylioppilaskuntiensa puo-lesta. 10 sääntöä opiskelun ja työn yhdistä-misestä. henkilökuva aallon mallipoika Jaakko asparasta. kaksi tarinaa fuksivuodesta. toi-mittaja kävi otaniemi Fight Clubissa ottamas-sa turpiinsa.

Opettajanhuoneessa kytee hiljainen kapina. Onneksi on kesä.

MATO-ONGELLAFestari maistuu väikkäriä paremmalta. perässä-laahaajat. kolumni porista. tavallinen ihminen kävi assemblyssä. matkakertomus siperian-ju-nasta. opettajat kesälomalla. parties and alco-hol. iltasatu: Rivikylterin kosto.

42

17

tunnustan. en ole koskaan ollut opiskelun ohella vakituisesti töissä. olen ihailun ja hämmästyksen sekaisin tuntein seurannut kanssaopiskelijoita, joille luentosalin, työpaikan ja oman sängyn välinen pyhä kolminaisuus on arkipäivää. Valitellessani tulevan tentin aiheuttamaa stressiä nämä su-perihmiset kertovat menevänsä suoraan luennolta kaupan kassaksi tai yö-vuoroon vartiointiliikkeeseen. kun minä lähden viikonlopuksi laivalle, he tekevät parikymmentä tuntia töitä.

millä se sitten elää, te mietitte. minäkään en lomaile. olen jokai-sen joulu- ja kesäloman töissä, välillä kahdessakin. säästän. teen satun-naisia keikkatöitä, jos siihen on tarvetta. Vakituisen työpaikan hankkimi-nen opiskeluaikana tuntuu kuitenkin liian isolta hinnalta omasta vapaa-ajasta. Voin asua laitakaupungilla ja ostaa kaupasta sitä halvinta juustoa, jos se tarkoittaa sitä, että pomon sijaan minä päätän, mihin aikani käytän.

Vaikka se sitten kuluisikin tenttiin lukiessa.

Ida Valpas

Isan kirjoittama juttu kymmenen sääntöä työn ja opiskelun yhdistämisestä alkaa sivulla 10.

KYMMENEN EUROA TUNNILTA

ANONYYMIT ELÄIMET Joonas lehtimäki

4 — #5/2010 / miehistÖ

pÄÄTOIMITTAjAanna munsterhjelm

ART dIREcTORJaakko suomalainen

TOIMITTAjATJohanna mitjonen, tuuti piippo

KIRjOITTAjATerna Bodström, tiina-mari haka, tuukka hetemäki, tero ikäheimonen, Reetta nurmo, sanna Räty, niclas storås, liisa tervinen, ida Valpas

KUVAAjAT jA KUVITTAjATtom engström, timo idänheimo, karhu Jalonen, anna-leena kilpeläinen, helen korpak, Joonas lehtimäki, Veera lipasti, minna mäkipää, mari mäkiö, Camilla nenonen, liisa tervinen, katri tikkanen

KUSTANTAjAaalto-yliopiston ylioppilaskunta (aYY)

TOIMITUSNEUVOSTOhanne haapoja, tuomas Jääskeläinen, aku-Ville lehtimäki, Juhani mykkänen, antti oksanen, Jussi Rosendahl, teija sutinen, maija töyry (pJ)

Ilmoitusmyynti: timo herttua, 040 4827080Mediakortti: www.ainolehti.fi/media paino art print oypainos 28 000 Sisäsivujen paperi: Dito 100g/m2 Kannen paperi: Galerie art Gloss 250g/m2

YLIOppILASLEHTI AINOpl 6902150 espooKäyntiosoite:lämpömiehenkuja 3 02150 espooetunimi.sukunimi@ayy.fi050 5209447www.ainolehti.fiissn-l 1798-4394 issn 1798-4394

KANNEN KUVAVeera lipasti

tämä ainon numero on aalto-yliopiston abilehti.

Yliopisto on täynnä eläimiä. on kukkoja, kano-ja, kettuja, sikojakin. aallosta löytyy arvattavas-ti enemmän lajeja kuin korkeasaaresta.

kaikille on yhteistä se, että ne kuuluvat johonkin laumaan. lauma on se porukka, joka tavallisena päivänä syö yhdessä, huonona päi-vänä potkii samaa seinää ja erittäin hyvänä päi-vänä tanssii samalla pöydällä. ala-asteella lau-man jäsenet laittoivat samanlaiset lenkkarit, nyt samanlaiset Facebook-statukset. hiukan varttu-neemmat laumalaiset popsivat keskenään rapu-ja ja menevät sitten toistensa kanssa naimisiin.

aika harva kehtaa puolustaa itseään, mutta lauman puolesta ollaan valmiita vaik-ka menemään oikeuteen tai valehtelemaan jul-kisesti. Jos jää kiinni, lauma suojelee. Jolleivät omat rahat riitä, lauma lainaa.

Joskus omassa laumassa on niin siistiä, että tulee vedettyä yhdessä överit. Yhteishen-ki päihdyttää ja usko omasta ylivoimaisuudesta täyttää pään. nyt mennään!

ikävimmässä tapauksessa ne överit ve-detään jonkin toisen lauman kustannuksella. se

tarkoittaa aina tahallista loukkaamista. kukaan ei voita täydellisesti, mutta moni itkee, suuttuu tai turhautuu.

nyt pitäisi tietenkin varoittaa uusia opis-kelijoita. laumassa tyhmyys tiivistyy ja sitä rataa.

siksi sanonkin: ryhtykää laumaeläimiksi.sillä ilman laumoja ei ole mitään. ei au-

ringonnousun aikaan kerrostalon katolla ku-mottuja kuohuviinejä, ei öisiä alastonjuoksuja, ei nappiin menneitä projekteja. ei sitä mieletön-tä fiilistä, kun tajuaa olevansa kotona näiden ihmisten kanssa eikä ketään haittaa, vaikka tuk-ka olisikin rumasti. ilman laumoja olisi jäänyt moni lapsi ja idea syntymättä.

lauma on se paikka, jossa jokainen korni klisee eletään todeksi. kaikki yhden ja yksi kaik-kien puolesta!

toivon, että kaikki te uudetkin opiskeli-jat löydätte aallosta oman laumanne. sellaisen, joka kantaa surkeimpinakin päivinä.

Anna MunsterhjelmPäätoimittaja

pääkiRJoitus / #5/2010 — 5

Js

OMASSALAUMASSA

TÄMÄ ON SINUN LEHTESI, OpISKELIjA!

tule ainon avustajaksi: kirjoittamaan, kuvittamaan, lavastamaan tai

vaikka bloggaamaan. lähetä sähköpostia päätoimittajalle ja

kerro, mitä tahtoisit tehdä.

6 — #5/2010 / aallonhaRJa

Farkkuihin ja valkoisiin tennareihin pukeutu-nut nuori mies venyttelee niskaansa, lämmitte-lee reisiään, nousee metallisen palkin päälle ja hengittää syvään. sitten hän ponnistaa ja hyp-pää suorilta jaloilta takaperinvoltilla maahan.

hyvät naiset ja herrat, tässä on tung Bui. hänestä tulee isona kansainvälinen tähti.

useimmat suomalaiset tunnistavat jo kasvot Salatuista Elämistä, jossa Bui näytte-li viime talvena japanilaista vaihto-oppilasta noaa. osa tuntee Buin tyyppinä, joka toi par-kourin suomeen. sama kaveri on heitellyt volt-teja ja suorittanut hengenvaarallisen näköisiä temppuja lukuisissa mainoksissa ja leffoissa.

paitsi että Buin tavoite on tulla maa-ilmankuuluksi näyttelijäksi ja stuntmiehek-si, hän haluaa olla myös täydellinen aviomies ja isä.

"tavoittelen täydellisyyttä kaikessa, mutta se on laajeneva käsite – täydellisyys kasvaa sitä mukaa kuin asioita tavoittaa."

kauppisvuosina ristiriita arvostuksen tavoittelun ja jalon soturielämän välillä kul-minoitui. aiemmin vapaa-aikansa karatelle uh-rannut Bui päätti ensimmäistä kertaa elämäs-sään kokeilla perisuomalaisen kosteaa juhlin-

tatapaa ja pinnallista ”bileverkostoitumista”, johon kuitenkin pettyi nopeasti.

"kauppis oli mulle muutoksen aikaa statushörhöstä humanistiksi. se oli kasvatta-vaa, mutta niin rankkaa, että olin masentu-nut monta vuotta. ekonomin koulutus on sil-ti tosi hyvä pohja, joka tasapainottaa mun filo-sofista puolta."

Rankat opiskeluvuodet johtivat hen-kiseen kasvuun, joka kypsytti Buin yrittäjäk-si. kun pomo konsulttifirmassa kysyi valmistu-valta kauppatieteen maisterilta mahdollisesta työsuhteen jatkosta, Bui vastasi, että ajatte-li ruveta stuntmieheksi. siitä huolimatta, että konsultin työ oli kivaa. ainahan siihen voi-si palata.

"heti valmistumisen jälkeen sanoin men-torilleni H-p Virkille, että pyrin maailmanmai-neeseen puolessa vuodessa", Bui kertoo ja nau-rahtaa. intohimo ohjaa samaan suuntaan edel-leen, vaikka paparazzit eivät vielä seuraakaan.

"mulla on tunne, tavoite ja halu tulla kuuluisaksi ja arvostetuksi, ei miksikään BB-julkkikseksi. ei egoni takia, vaan koska arvos-tetulla ihmisellä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ihmiskunnan kehitykseen." •

pOTKIVA BISNESMIESkauppatieteen maisteRi tunG Bui tahtoo kuuluisaksi näYtteliJäksi, RitaRiksi Ja stuntmieheksi, että Voisi muuttaa maailmaa.TEKSTI: TUUTI pIIppO KUVA: MARI MÄKIÖ

aallonhaRJa / #5/2010 — 7

Tervetuloa!

Maja HudelHarri NuoraLiisa JokinenMikko MerzMartti PaakkinenJaakko Parkkonen

8 — #4/2010 / helmenkalastus

Kamerat valmiiksi: ensimmäiset viralliset aalto-opiskelijat ovat joukossam-me! kolmelle kampukselle tehty tarkastusmatka osoitti, että keltanokat näyttävät aika lailla samoilta kuin aiempinakin vuosina. töölössä farkkua ja pastellivärejä, otaniemessä teepaitoja ja reppuja, taikissa tilkkua ja mustaa.

stereotypiat eivät kuole tänäkään vuonna. taikissa aloitti 123 uutta opiskelijaa, kauppiksessa 436 ja tkk:lla 1237. Va-likoitunutta porukkaa: yli kymmenestätuhannesta hakijasta vain viitisen-toista prosenttia sai opiskelupaikan aallosta.

Fuksit, phuksit, mursut ja muut untuvikot otettiin vastaan kullekin koululle tyypillisillä seremonioilla. tokYo ry järjesti taikkilaisille tulokkail-le perinteisen piknikin, joka jouduttiin siirtämään sateen tieltä suvilah-teen. ei huono vaihtoehto, sillä vanhan voimalan tiloissa oli juuri käynnis-sä taidefestari ahne.

ehkä ensi vuonna teekkaritkin pääsevät ydinvoimalaan ja kylterit pankkiin piknikille.

Lue juttu kahdesta erilaisesta fuksivuodesta sivulta 28.

HUVIRETKI FESTAREILLE

8 — #5/2010 / helmenkalastus

AALLON YLIOPPILASLEHTI #4/2010

Suom

alai

set t

yhjä

pää

t poi

s Su

omal

aisi

sta

yli o

pist

oist

a!!1

1 •

Muo

toili

jan

puna

inen

lank

a •

Hei

firm

a an

na m

ulle

töitä

!

2000-LUVUN YLIOPPILASKUNTAPOLITIIKAN

KUNNIOITETTAVIN SILMÄNKÄÄNTÖTEMPPU

TEHTIIN IHAN SILMIESI EDESSÄ.Aika paksua!

RehtoRin Rupinat/ helmenkalastus / #5/2010 — 9pakinoitsija tarkkailee AYY-politiikkaa pöydän päältä.

pakinoitsijan nimi ei ala T-kirjaimella.

pALjON MELUA AINOSTA10. TOUKOKUUTA ilmestyy kevään viimeinen Aino. sen Operaatio rahansiirto -juttu kertoo kY-ylioppilaskunnan omaisuuspäätöksistä ja sen tulevaisuustyöryhmän toiminnasta. päätoi-mittajalta häviää Facebook-kavereita.

17. TOUKOKUUTA aYY:n hallituksen jäsen Atte Harjanne kirjoittaa aiheesta hallitusblogiin. hän leimaa tulevaisuustyöryhmän toiminnan mo-raalittomaksi: ”kyltereiden ja teekkareiden vä-lille rakennettiin tarkoituksella pelon ja epä-luottamuksen ilmapiiriä”. kirjoitus saa sata ylöspäin ja 90 alaspäin osoittavaa peukkua.

18. TOUKOKUUTA Yksitoista aYY:n kylteriedaat-toria lähettää ainon toimitusneuvostolle kir-jeen, jossa se tiedustelee, onko operaatio ra-hansiirto ollut asiallinen ja noudattanut lehden linjapaperia. toimitusneuvosto käsittelee asi-aa kahdessa kokouksessa ja sähköpostitse. en-nen edustajiston kokousta kylterit ovat kutsu-neet taikkilaisia luokseen kuulemaan ”totuuden rahansiirrosta”.

4. KESÄKUUTA säätiöintipäätöstä tekemässä ol-leet kY:n edustajiston jäsenet julkaisevat kan-nanoton ainon artikkelista. Juttu on heidän mielestään puolueellinen ja syyttävä. allekir-joittajat toivovat aaltolaisille myös ”onnea ja menestyksekästä yhteiseloa sillä tiellä, joka voi viedä meidät parempaa tulevaisuutta kohti”.

6. KESÄKUUTA Hesari julkaisee jaakko Lyytisen kirjoittaman jutun Salaiset kansiot. sen sisäl-tö on käytännössä sama kuin ainon aiemmassa jutussa. loppulauseessa lyytinen arvelee, että aYY:n ilman puhdistumiseen voi mennä muuta-ma opiskelijapolvi. samana päivänä ainon net-tisivuilla on kolmisentuhatta kävijää, mikä on kymmenen kertaa tavallista enemmän.

29. ELOKUUTA ainon toimitusneuvosto vastaa kylteriedaattorien kyselyyn. toimitusneuvoston mukaan operaatio Rahansiirto on noudattanut lehden linjapaperia.

1. SYYSKUUTA aYY:n keskustelupalstalla on yli kaksituhatta kY:n omaisuuspäätöksiä sivuavaa viestiä. päätoimittaja on saanut kesän aikana yh-den fanipostikortin, 18 kiittävää sähköpostia ja neljä kritisoivaa. mukana on myös tämä: ”on-nea valitsemallasi tiellä. se ei tule jatkumaan pit-kään”.

Operaatio rahansiirto ja muut AYY-aiheiset jutut ovat luettavissa osoitteessa ainolehti.f Keskus-telua on käyty myös ylioppilaskunnan foorumil-la osoitteessa ayy.f i/node400.ku

va: h

elen

kor

pak

Jopa Sir Yrjön kauneimmissakin unelmissa alkaa näyttää siltä, ettei AYY:stä koskaan tule maailman parasta, kansainvälisintä, monitieteisin-tä, naapurin jälkeen rikkainta tai muutenkaan vähemmän paskaa yliop-pilaskuntaa.

AYY:n ydin on hukassa. Alkkarin maailman pelastaja löytyy, tietenkin, sormuksen rita-

reiden, keihäänkärkien ja muiden menninkäisten joukosta. Edaattorille annetaan tärkeä tehtävä. Löydä AYY! Pelasta se, mitä pelastettavissa on! (Rahaa et, ahne, muuten saa, mutta voidaan kutsua sua jollain nimellä jo ennen kuin oot letkuissa.)

Edaattorimme lähtee hybriksessään matkaan rohkeasti. Ytimen etsiminen on aloitettava syvältä, ylioppilaskunnan alitajunnasta. Kella-ri. Pimeää. Haisee jallulle, samppanjalle ja pilvelle.

Kolme selliä, kaikissa kumara hahmo. Yhdessä jämeräpartainen insinööri leikkii Commodore kuusnelosella ja paketoi nyloneita myyn-tiin. Toisessa dollarinvihreä dodo vetelee Bostonia ja rakentaa laivaa Lontoon-matkalle. Kolmannessa on joku, jolla ei ole tekemistä eikä tun-nistettavaa hahmoa, paitsi että sen selässä lukee punavihrein kirjaimin individualisti.

Edaattorin pitäisi antaa kaikille kolmelle jotain – aluksi ainakin arvostusta, synninpäästöä, selkääntaputtelua ja rahaa – jotta saisi apua itselleen ja AYY:lle, jonka eteen niin pyyteettömästi työskentelee.

Jossain vaiheessa uljasta edaattoriamme alkaa mietityttää, mitä helvettiä näiltä tyypeiltä voisi edes saada? Aallon ideana taisi kuitenkin olla se, että luodaan jotain täysin uutta, täysin vanhentuneiden avulla.

Edaattori kokee elämänsä ensimmäisen valaistuksen: tajuaa, et-tei edes tiedä mitä hakee. Mutta hei, mitä vilahtaa kellarin nurkan taak-se? Ei hitto! Tuollahan menee hallituksen ylisöpön collieparin ekstaat-tisempi puolikas. Se pyytää mukaansa!

”Miksi?” kysyy edaattori, ja collie vastaa: ”Arvoprosessi!” Edaattori helpottuu. AYY:n tulevaisuus alkaa näyttää paremmal-

ta. Määritellään vähän arvoja hei, ja peilataan sitten SYL:n tosua ja ta-louden ja omaisuuden hoitopolitiikkaa ja pääsihteeriä niihin. Kyllä!

Pimeä ja vaikea on edaattorin etsivän tie – ei mitään verrattuna taiteilijan polun ohdakkeisuuteen, sanokoot arkkinillittäjät mitä vain.

Hallituksen puheenjohtaja ei saa rauhaa. Avonaisen virallista-mistakin pitää odotella tärkeimpien kokouksien yli; parasta olisi ehkä lähettää se hetkeksi maanpakoon. Älä huoli, Jussi, kyllä ne rahat ja ar-vot tekemisen meiningillä jostakin löytyvät!

Ja kun tulee synkkä ja myrskyinen joulukuun yö, soi valtiaamme puhelin. Valtsi vastaa linnassaan, kotikylteri kainalossaan.

”Noh, Jussi. Ovatko karhut lakanneet murisemasta?” Mitä aiot silloin vastata?

Rehtori

PS. Kai te tiedätte arvojen ja strategioiden tärkeimmän merkityksen yli-oppilaskunnalle? Ei ne mitään toimintaa ohjaa. Tai ohjaa, jos ohjauk-seksi lasketaan se, että elämäänsä kyllästyneet suojatyöläiset voivat jättää kaiken kliffan tekemättä siksi, että se ei oikeastaan ole meidän ar-vojen mukaista. Ja nyt turpa kiinni, mä feisbuukkaan.

alVaReiDen aRVot Ja uhRit

Think you can tell us how to run our business?

If you can listen as well, you might belong to Generation T.

Are you a recent or soon-to-be business or IT graduate? Do you have the passion to push for new ideas – and the wisdom to learn froman IT company with unique expertise in making a difference in everyday lives?

Trainee program for business and IT talents

We are looking for 20 fresh talents to join Generation T – our intensive 8-month program for trainees in Consulting, Project Management, Customer Relations – Sales Support, and IT Development.

Permanent job with career-launchingbenefi ts

As a successful applicant, you will get a jumpstart to a fulfi lling career: a permanentfull-time position from January 2011, a senior expert as a mentor, a comprehensive view of Tieto’s business, and a clear development path.

Go to www.tieto.fi /generationt for further information and to fi ll out an application. It’s timefor a new generation to step forward.

Knowledge. Passion. Results.

Tänä syksynä se kotitalosi pihalla telttaileva tyyppi ei ehkä olekaan par-tiolainen.Joku on vain saattanut kyllästyä kuukausien mittaisen asuntojonon hän-nillä keikkumiseen.

pääkaupunkiseudulla pula vuokra-asunnoista on pahin kymme-neen vuoteen, laskevat kiinteistövälittäjät. se tarkoittaa suurempia vuok-ria, takuusummien nostamista taivaisiin ja murhanhimoista taistelua har-voista vapaista kämpistä. Yhä useammin asunnon nappaa se, jonka van-hemmat ovat valmiita takaamaan lapsensa maksukyvyn.

syyskuun alussa helsingissä tarjottiin vuokralle kahdeksaa asuntoa alle viidelläsadalla eurolla kuukaudessa. niistäkin kaksi oli varastoja.

erääseen asuntonäyttöön matkalla ollut kylteri Krista uskoi jo var-mistaneensa tarjolla olleen yksiön itselleen. hän oli soittanut etukäteen, ottanut takuusumman verran käteistä mukaan, pukeutunut siististi ja ai-koi olla ensimmäisenä oven takana. kierrettyään kahdessa viikossa kuusi näyttöä krista arveli hallitsevansa homman.

erehdys.Rappukäytävässä odotti jo kolme vuokralaiskandidaattia, joista jo-

kaisella oli takuuvuokra mukanaan. asunnon sai nelikymppinen juristi. krista etsii asuntoa edelleen.

Yhä harvemmalla on varaa lähteä metsästämään kotia yksityisil-tä markkinoilta, joten hoasin asuntojono on räjähtänyt käsiin. tavallises-ti uusia hakijoita tulee vuosittain nelisentuhatta; nyt niitä on noin 5200. heistä kolmasosa on tänä syksynsä opiskelunsa aloittavia.

siksi jenni Kuusivuori on ollut alkusyksyn ajan aYY:n tavoitelluin nainen. puhelin soi ja sähköposti laulaa, kun asunnottomat opiskelijat ky-selevät sosiaalipoliittiselta sihteeriltä neuvoa. elokuun loppuun mennessä yhteydenottoja on tullut kolmisensataa.

kuusivuori edustaa aYY:tä hätämajoitustyöryhmässä, johon kuulu-vat myös helsingin yliopiston ylioppilaskunta (hYY), helsingin ja espoon kaupungit sekä hoas. Ryhmä perustettiin keväällä vihreiden valtuusto-aloitteesta.

”Ryhmä on toiminut tosi tehokkaasti. erityisesti helsinki ansaitsee kiitosta, sillä se on ottanut isoimman vastuun kantaakseen. hoasin ja es-poon kontribuutio on ollut nolla”, kuusivuori kertoo.

aikaisempina vuosina opiskelijoita on majoitettu esimerkiksi hos-telliin, mutta nyt helsingin kaupunki tarjosi hätämajoitustiloiksi 25 sör-näisten kurvissa sijaitsevaa yksiötä. oikeasti ne kuuluvat saneerausta odottavaan palvelukeskukseen. puolet asunnoista on aYY:n käytössä, puo-let hYY:n. kummankin ylioppilaskunnan osasto on jatkuvasti täynnä.

eniten koteja kyselevät suomen ulkopuolelta tulevat tutkinto-opis-kelijat ja vaihtarit, joista moni jättää asunnon hakemisen viime tippaan. niin kävi sillekin vaihtarille, joka soitti kuusivuorelle tkk:n päärakennuk-sen aulasta, matkalaukkujensa keskeltä.

taantuma pahentaa asuntotilannetta, mutta Jenni kuusivuori halu-aa kiinnitää myös huomiota kansainvälisyysstrategioiden toteuttamiseen jatkossa. "kansainvälistä liikkuvuutta kasvattaessa on mietittävä myös sitä, millaisiin oloihin opiskelijat ulkomailta suomeen tulevat. kansainvä-listyminen vaatii muutakin kuin vaihtopaikkojen määrän ja sisäänottojen kasvattamista. asunnottomuus on huonoin mahdollinen alku opiskelulle ja antaa erittäin huonon ensivaikutelman suomesta ja aalto-yliopistosta.

hätämajoitustyöryhmä jatkaa pilottihankettaan vielä muutaman kuukauden. sen jälkeen tarvitaan taas uusia ideoita. • am

KUKA MAjOITTAISI OpISKELIjAN?

”Vaihtareiden määrää halutaan kasvattaa, mutta heille ei järjestetä asuntoja.”

helmenkalastus / #5/2010 — 11

Lipunmyynti alkaa 20.9. klo 10.

Opiskelijat: koulutusohjelman tavoite on tuottaa insinöörejä, jotka ym-märtävät tekniikkaa, taloutta ja ihmistä. eli sama tyyppi voisi työkseen hoitaa vaikkapa nettisivujen teknisen puolen, sivuille hyvää sisältöä ja johtaa muita tekijöitä. opiskelijat eroavat keskivertoteekkarista olemalla paitsi fiksuja, myös tyylikkäitä ja sosiaalisia. tyttöjäkin on enemmän!

Opiskelu: insinööritieteiden lisäksi kursseihin kuuluu viestintää helsingin yliopistolla, työpsykologiaa, yhteiskuntatieteitä ja liiketaloutta. Ryhmätöi-tä tekemällä opetellaan vuorovaikutusta ja johtamista. Fysiikasta on kar-sittu, mutta matikkaa täytyy päntätä yhtä paljon kuin muidenkin teekka-reiden.

Tulevaisuus: Riippuu pääaineen valinnasta: mediatekniikkaa, tietointen-siivistä liiketoimintaa sekä vuorovaikutusta ja viestintää on tarjolla. opis-kelijoista voi tulla vaikka toimittajia, konsultteja, käyttöliittymäasiantun-tijoita tai sisällöntuottajia. tilipussi kertoo enemmän diplomi-insinööriy-destä kuin humanistisuudesta.

Ulkopuolisille: mediatekniikan, tuotantotalouden ja tietotekniikan laitok-set järjestävät koulutusohjelmaa yhdessä, joten kurssit ovat osaksi samo-ja. avoimen puolelta kursseja voi kytätä, mutta sen väylän kautta ei pääse tutkinto-opiskelijaksi. • tp

inFoRmaatioVeRkostoJen opiskeliJat RakentaVat siltoJa tekniikan Ja sen käYttäJien Välille.

MINd MAp -TEEKKARIT

koukussa / helmenkalastus / #5/2010 — 13Sarjassa esitellään Aallon koulutusohjelmia pinnan alta.

Kyllä! Saat säästää rahasi muuhun. Tämä on ilmaista.

TEKin opiskelijajäsenyys on huisin muikeaa, sillä se ei maksa mitään. Tekniikan alan opiskelija saa TEKistä satojen eurojen edut, kuten

oikeusturvaa, uraneuvontaa ja Tekniikka&Talous-lehden vuosikerran!

Liity heti TEKin opiskelijajäseneksi netissä. Et kadu.

www.tek.fi/liity

© iS

tock

Phot

o.co

m/s

umon

kr

29.9.10 –9.1.11

Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20 I ILMAISILLAT KE JA TO 18-20 WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola I Bussit Kampista 106 ja 110. Puh. 09 - 8165 7512 I www.emma.museum

Aino100x148,5_juba.indd 1 18.8.2010 14:40:39

14 — #5/2010

Työeläke on työllä tehtyOpiskele ja tee töitä, se on paras tapa varmistaa

riittävä toimeentulo eläkkeelläkin. Tiesitkö, että myös tutkintoon johtava opiskelu

näkyy euroina eläkkeessäsi?

Tiedä – älä luule!

EläketurvakeskusPENSIONSSKYDDSCENTRALEN

www.etk.fi

Eläkelupaus pitää, ja sinäkin saat aikanaan ansaitun osuutesi. Ota selvää eläkkeestäsi. Voit tarkistaa oman eläkekertymäsi

työeläkeotteesta, jonka saat työeläkeyhtiösi verkkopalvelustatai osoitteesta www.tyoelake.fi.

”Otaniemen siirtäminen olisi massiivinen operaatio”

#5/2010 — 15

1

koukussa / helmenkalastus / #5/2010 — 15

AALTO ETSII KOTIAaallon tuleVa kampus on kuuma kYsYmYs, Johon Jokaisella on Vastaus. keskustelua Vetää inFRa-stRuktuuRista VastaaVa VaRaRehtoRi JoRma kYYRä. TEKSTI: TIINA-MARI HAKA KUVA: MARI MÄKIÖ

Aluksi helppo kysymys: mihin Aallon kampus pitäisi mielestäsi sijoittaa? ihan jo tehtäväni puolesta on sanottava, että sillä ei ole merkitystä. toki mi-nulla on henkilökohtaisia näkemyksiä. pyrin suhtautumaan mahdollisimman neutraalisti. Yhteisön on keskusteltava asiasta laajasti.

Kesällä kampuksesta on käyty verkkokeskustelua, jonka tulokset julkaistaan syksyllä. joku oli jo ehtinyt kommentoimaan Aalto Insidessa: Julkaistaanko tälläkin kertaa ainoastaan hallinnon päätöstä tukevia kommentteja? kyselyn tuloksia on tarkoitus käydä läpi ainakin kolmessa tilaisuudessa syk-syn aikana. prosessi jatkuu niiden myötä ja ratkaisu tehdään joulukuussa. Yk-sittäisiä kommentteja ei tietenkään ole mitään järkeä julkaista, vaan niistä vedetään johtopäätöksiä.

Tanskan tiedeministeriön selvitys tulevaisuuden yliopistokampuksista visi-oi, että yliopistot olisivat kaikille avoimia monitoimikeskuksia. Sopisiko se Aaltoon? Yliopiston tehtävähän on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen. esimerkik-si yliopistojen kirjastot toteuttavat tätä tehtävää. tulevaisuudessa voisi olla vaikka tietopalveluja ja oppimiskeskuksia. aallossa Design Factory tekee yh-teistyötä start-up -yritysten kanssa.

Amerikkalaisen yliopistoperinteen mukaan “kampus tulee ennen kaupun-kia”, kun taas Euroopassa yliopisto on osa kaupunkia. Kumpaan suuntaan Aaltoa viedään?strategisesti molemmat toimivat, mutta ehkä sekoittuminen olisi paras vaih-toehto. sisältöjen ja fyysisten tilojen rajojen hämärtyminen on tärkeää. kau-punkiin integroitunut kampuskin voi olla eristäytynyt yhteiskunnasta ja ym-päristöstä. aalto-yliopisto on kuitenkin jo osa yhteiskunnallista elämää, eikä tilaratkaisu poista sitä.

jos kampuksia tulee yksi, määrääkö eniten erikoistiloja tarvitseva koulu si-jainnin? esimerkiksi otaniemen siirtäminen on varsin massiivinen operaatio ja noin 70 % aallon tiloista sijaitsee siellä. tkk:n muuttamiseen hietalahdesta otanie-meen kului aikanaan 20 vuotta.

Keväällä julkaistujen selvitysten mukaan Taikin nykyiset tilat rajoittavat sekä tieteellistä että taiteellista toimintaa. HSE:llä ei taas ole tarvetta labo-ratorioille tai studioille. Miten realistinen monen pelkäämä koko kampuksen siirtämisestä Otaniemeen on? se on yksi vaihtoehto, mutta siihenkin on vielä liian aikaista ottaa kantaa. on täysin luonnollista, että jokainen ajattelee asiaa omalta kannaltaan ja tässä hetkessä. Verkkokeskustelussa monet vastaajat eivät olleet miettineet, miten pitkästä prosessista tässä on kyse. seiniä on helppo ja nopea rakentaa, mut-ta siitä ei voida lähteä.

Aallon visuaalinen ilme ja esimerkiksi Lämpömiehenkujan ja design Facto-ryn sisustus ovat aika poikkeuksellisia suomalaisessa yliopistomaailmas-sa. Onko tulevalla kampuksella pelikonsoleita, värivaloja, lounge-musiikkia, potkupyöräkaistoja ja säkkituoleja?toki muotokieli on tärkeä osa tulevaisuuden toimintaympäristöä. Jo olemas-sa olevia tiloja täytyy uudistaa ja korjailla joka tapauksessa. •

16 — #5/2010

VALTA ASUU OTANIEMEN KELLAREISSA Teekkareiden kunniakerhoista korkein on kunniavaltuuskunta. Sinne taitaa päästä helpoiten, jos tittelinä on vuorineuvos. Val-tuuskunnasta löytyy kaikille tuttuja nimiä: Ollila, Ehrnrooth, Eloranta, Ihamuotila…

Jäsenyyden peruste on TKY-ylioppilas-kunnan ”tukeminen merkittävällä tavalla”.

Joskus entisten teekkareiden tuki ulottuu epäviralliseenkin toimintaan, hu-hutaan. Kun entiset TKY-aktiivit Kaar-lo Väisänen ja Antti Savolainen valittivat KY-ylioppilaskunnan tekemistä omaisuus-päätöksistä hallinto-oikeuteen, vastapuo-li epäili valitusrahojen tulleen kunniaval-tuuskunnassa vaikuttavien tirehtöörien taskuista.

Kunniavaltuuskunnan puheenjohtaja, Sanoman hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo kieltää toimistopäällikkönsä mu-kaan kunniavaltuuskunnan kustantaneen

valituskuluja. Sitä, ovatko yksittäiset henki-löt tukeneet Väisäsen ja Savolaisen toimin-taa, hän ei kommentoi.

”Luonnollisesti otamme kiitollisuu-della vastaan kaiken tuen”, Kaarlo Väisänen sanoo. Hän ei halua kommentoida tarkem-min sitä, onko tukea pyydetty tai saatu yk-sittäisiltä henkilöiltä. Sen sijaan Väisänen kertoo, että henkistä tukea on saatu paljon-kin. Otaniemen kellareissa olalle taputteli-joita riittää. Harva kuitenkaan haluaa tehdä sitä julkisesti.

Oma lukunsa on Teekkaritoiminnan edistämisrahasto TTER. Nykyisin se myön-tää avustuksia kaikille Aallon opiskelijoille.

Tänä vuonna TTER on myöntänyt suurimman yksittäisen avustuksen, 46 000 euroa, Aallonpohjat-hankkeelle. Sen ta-kaa löytyvät tutut nimet, Kaarlo Väisänen ja Antti Savolainen. Väisäsen mukaan avustus on tarkoitettu KY:n omaisuuspäätöksiin liit-tyvään oikeudelliseen selvitystyöhön.

TAITEILIjA VASTUSTAA AINATaikissa henki on vahva, vaikka kukkaro olisikin kevyt. Ateneumin ja Arabian käytä-viä aikoinaan tallanneet alumnit osoittavat tukeaan useimmiten julkisuudessa – ja ylei-söhän kuuntelee kulttuuriväkeä mieluum-min kuin yrityspamppuja.

Ylioppilaskunta TOKYO sai innovaa-tioyliopistoa vastustaessaan näkyvää sivus-tatukea ”aikuisilta”. Kun Aalto-yliopisto oli vasta valtion budjettiriiheen matkaava kasa paperia, kirjoittivat kirjailija ja dokument-tielokuvaopiskelija Elina Hirvonen sekä graafikko, opiskelija Katju Aro Pro Arte -ve-toomuksen. Siinä vaadittiin huippuyliopis-tohankkeen jäädyttämistä. Kirjoittajien mie-lestä projektia ei ollut valmisteltu avoimesti eikä kaikkia osapuolia kuultu.

Pro Arte keräsi yli 5000 allekirjoitta-jaa, heidän joukossaan suurin osa Suomen nimekkäimmistä taiteilijoista.

kun opiskeliJoilta loppuVat Rahat Ja aRVoValta, alumnit RatsastaVat apuun. TEKSTI: ANNA MUNSTERHjELM KUVITUS: MINNA MÄKIpÄÄ

KAIKKI YLIOppILASKUNNAN pUOLESTA

#5/2010 — 17

Siksi Aktian paketti alle 27-vuotiaille on sellainen kuin se on. Räätälöi siitä omasi:

• Kattava kotivakuutus* • Internetpankki

• Visa, jonka voi suunnitella itse

• Ympäristöystävällinen e-lasku

• Rahastosäästäminen tulevien toiveiden toteuttamiseksi

• Asuntosäästäminen• Vuokravakuus• Opintolaina

Lue lisää ja osallistu arvontaan ja voita Mac Book (arvo noin 1000 €) osoitteessa www.aktia.fi/nuoret

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

*vakuutuksen myöntää Aktia Vahinkovakuutus Oy

KULTApOSSUKERHO KOKOONTUU KULISSEISSAYliopistolakeja tulee ja menee – KY on ja py-syy. Valmistuttuaan KY-henkisimmät kyl-terit siirtyvät vaalimaan perinteitään Se-niorikiltaan. Kaikkein merkittävimmät pönöttäjät edustajisto poimii Kunniaval-tuuskuntaan, joka ”tarkkailee ja neuvoo” nuorempaa polvea. Sen jäsenyys on elinikäi-nen. Parhaillaan puhetta johtaa vuorineu-vos Jukka Härmälä.

Väkevimmin kylterialumnit osoitti-vat voimansa, kun miljoonaomaisuutta sää-tiöitiin ennen AYY:ksi muuttumista. Dolla-rinvihreä eminenssi ei rähise yhtä näkyvästi kuin entiset tokyolaiset, mutta kulissien ta-kana poliitikoista, toimitusjohtajista ja toi-mittajista koostuvan poppoon arvovalta on aikamoinen. •

18 — #5/2010

1. MUISTA AINA TULORAjAOpintotukea nauttivan opiskelijan ei kannata päästä liikaa rahan makuun. Kela on nimittäin kiinnostunut ansaitsemistasi rahoista.

Jokaista tukikuukautta kohti saat tienata 660 euroa. Siis brut-tona. Viikonlopputöillä ja parilla iltavuorolla raja tulee vastaan yl-lättävän nopeasti. Jos nostat tukea vuoden jokaiselta kuulta, saat tienata hieman alle kahdeksan tonnia vuodessa. Myös pelkkä asu-mislisän nosto katsotaan tukikuukaudeksi, jolla on tuloraja.

Kannattaa myös muistaa, että jos kesätyöpalkka maksetaan syyskuussa, se katsotaan kyseisenä kuukautena ansaituksi tuloksi.

Ja kuka sitten valvoo tulojasi? Vain sinä itse. Kela tai yliopis-ton opintotukilautakunta tulevat kuvioihin vasta sitten, kun he hoksaavat vuositulorajasi ylittyneen. Hieman armoa voi kuitenkin saada. Jos tulot ylittyvät enintään 220 eurolla, katsotaan sitä läpi sormien. Myös eräpäivän siirtämisestä ja korottomasta osamaksus-ta voidaan neuvotella.

2. ÄLÄ pELKÄÄ YRITTÄÄRyhdy omaksi pomoksesi. Aloitteleva yrittäjä ei välttämättä tarvitse muuta kuin hyvän idean.

”Ajatus yrityksestä syntyi syksyllä 2007 silloisessa työporukas-sa. Opiskelin toista vuotta TKK:lla ja teimme valaistusta Uuden Iloi-sen Teatterin syksyn produktioon”, kertoo valaistusalan yritys Crea-tive Soulin toimitusjohtaja Pyry Pietiäinen, 24.

Oikeasti firman perustaminen ei ole aivan näin yksinkertais-ta. Yrittäjä tarvitsee rahaa, aikaa ja paineensietokykyä. Edullisinta on perustaa toiminimi, jonka hintalappu on 75 euroa. Esimerkiksi osake-yhtiö vaatii jo 2500 euron rahoitusta. Aloitteleva yrittäjä voi kuitenkin hakea erilaisia avustuksia.

”Täytyy olla valmis itse tekemään töitä monien käytännön asi-oiden kuten nettisivujen eteen”, Pietiäinen neuvoo.

Onneksi kaikkea ei tarvitse opetella itse. Aalto Entrepre-neurship Society eli Aaltoes auttaa yrityksen perustamista harkit-sevia aaltolaisia.

3. jÄTÄ AIKAA LÖHÖILYLLEAamulla luennolle, päivällä töihin ja illalla ainejärjestön bileisiin. Tenttiinkin pitäisi ehtiä lukea, mutta viikonlopuksi tarjottiin vuo-roa tuplapalkalla. Työn ja opiskelun yhteensovittaminen on tuttu haaste monelle, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 yli 60 prosenttia yliopisto-opiskelijoista kävi opiskelun ohella töissä. Ko-konaiskuormituksen kasvaminen liian suureksi näkyy myös Aallon opintopsykologin työssä.

Kympin tyttö tai poika ei halua jättää mitään puolitiehen. Kunnianhimo ajaa suorittamaan sekä koulussa että töissä oman va-paa-ajan kustannuksella. Opintopsykologi Minna Nevalan mukaan stressi voi kasvaa nopeasti jo ensimmäisen vuoden aikana, koska omatoimiseen opiskeluun tarvittavaa aikaa ei osata vielä arvioida.

”Kannattaa aluksi katsoa, millaista opiskelu on. Kun osaa arvi-oida omaa ajankäyttöä, osaa etsiä oikeanlaista työtä”, hän neuvoo.

Oman alan työ ja säännöllinen lisätulo voivat kuitenkin antaa myös potkua opiskelulle. Taakkaa voi helpottaa esimerkiksi keskit-tymällä vuorojaksoin työntekoon ja opiskeluun.

4. TÄHTÄÄ KOHTI OMAA ALAAElina Puhakainen, 32, sai oman alan töitä aloittaessaan kolmannen vuoden kiinteistötalouden koulutusohjelmassa.

”Etsin aktiivisesti alan töitä ja siihen aikaan kiinteistötalout-ta ja -oikeutta opiskelevien tilanne oli hyvä. Pääsin haastatteluun ja sain töitä kiinteistöalan yrityksestä”, Elina kertoo.

Tämän jälkeen opiskeluaika kuluikin lähes täyspäiväisesti työskennellessä. Työpaikka auttoi ymmärtämään korkeakoulun teo-reettista maailmaa. Elina valmistui tavoiteajassa.

”Oman alan työpaikan kautta saa jo varhaisessa vaiheessa paljon arvokkaita kontakteja. Lisäksi oppeja pääsee soveltamaan käytännössä ja hahmottaa siten paremmin, mistä tiedoista ja tai-doista on työelämässä eniten hyötyä”, Elina listaa työnteon hy-viä puolia. Oman alan työkokemuksesta on etua myös valmistu-misen jälkeen.

kuinka ottaa kaikki iRti koulun ohella opiskelemisesta? aino keRäsi paRhaat neuVot.TEKSTI: IdA VALpAS KUVITUS: ANNA-LEENA KILpELÄINEN

SÄÄNTÖÄ10

TYÖN jA OpISKELUN YHdISTÄMISESTÄ

#5/2010 — 19

60 % yliopisto-opiskelijoista käy opiskelun ohella töissä Tilastokeskus

20 — #5/2010

STRESSI

töiden ja opiskelun yhteensovittamisesta on yleisimpiä syitä opintopsykologilla käymiseen.

#5/2010 — 21

5. OLE AKTIIVINENTöiden löytämiseksi on oltava valmis näkemään vaivaa. Työvoima-toimiston nettisivuilta on hyvä aloittaa, mutta parhaiten löydät kiin-nostavan työn soittamalla suoraan yritykseen.

Opiskelijalle sopivaa osa-aikaista tai lyhytkestoista työtä tar-joavat erilaiset vuokratyöfirmat. Hyvin hoidettu projekti saattaa joh-taa vakinaistamiseen tai kesätyöhön. Listan erilaisista henkilövuok-rausyrityksistä löydät esimerkiksi duunit.net-sivulta.

Suhteita kannattaa hyödyntää aina, sillä kaikki avoimet pai-kat eivät edes tule julkiseen hakuun. Soita kotikaupungin vanhaan kesätyöpaikkaan ja pyydä heitä suosittelemaan sinua pääkaupunki-seudun yksikköön.

Kiltojen ja ainejärjestöjen järjestämissä yritystapahtumissa voit luoda paljon hyviä kontakteja sinua kiinnostaviin yrityksiin. Myös ura- ja rekrytointipalveluiden järjestämiin tilaisuuksiin kannattaa osallistua.

”Käy päivittämässä WebOodiin tietojesi luovutusehdot. Jos sallit, että tietojasi saa käyttää ura- ja rekrytointitarkoituksiin, Aal-to-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut voivat lähettää sinulle tietoa omaan opiskelualaasi liittyvistä työ- ja harjoittelumahdollisuuksista sekä kutsuja tilaisuuksiin, joissa voit tavata eri työnantajia, neuvoo palvelupäällikkö Aila Saloranta.

6. KIRISTÄ VYÖTÄKaikki eivät halua tai voi työskennellä opiskelun ohella. TOKYO ja TKY teettivät viime vuonna kyselyn, johon vastanneista 47 prosent-tia ei käynyt töissä, vaan opiskeli päätoimisesti.

Työttömyys näkyy kuitenkin myös toimeentulossa. Kun opintotuki ilman lainaa on korkeintaan vajaat 500 euroa kuussa, ei Michelin-illallisista kannata haaveilla. HYY tutki viime vuonna toi-meentuloa ja huomasi, että palkkatöiden puute vaikutti siihen, mi-ten opiskelija koki taloudellisen tilanteensa. Esimerkiksi työttömyys ja töiden kausiluontoisuus aiheuttivat vastaajissa erityistä huolta.

Onneksi pienilläkin tuloilla voi pärjätä. Esimerkiksi Marttalii-tolta saa paljon vinkkejä säästeliäämpää arkea varten. Tiesitkö, että jos jätät yhden hampurilaisaterian ja karkkipussin ostamatta joka viikko, säästät vuodessa kuukauden vuokran? Ohjeita halvan ja hel-pon ruuan valmistukseen löytyy vaikkapa osoitteesta halpojaherk-kuja.blogspot.com/.

7. ÄLÄ TUHLAA KAIKKEA KERRALLAVaikka Osuuspankin vanha säästöpossu olisikin jäänyt lapsuuden-kotiin, kannattaa rahaa laittaa edelleen sivuun. Ensi kesän lomamat-kaa varten rahaa voi kerätä säästötilille, mutta kun säästöaika pite-nee vähintään 2-3 vuoteen, kannattaa rahat sijoittaa osakkeisiin tai yhdistelmärahastoon, vinkkaa Nordean säästämisen ja sijoittamisen palveluyksikön johtaja Jari Ohrankämmen. Suurempi riski tarkoit-taa myös mahdollisuutta parempaan tuottoon.

Toinen opiskelijalle sopiva säästökohde on asuntosäästöpalk-kiotili. ASP-tili on tarkoitettu 18–30-vuotiaille ja sen minimitalle-

tus on 50 euroa kuussa. Kun asunnon hinnasta on saanut kasaan 10 prosenttia, pankki lainaa loput.

8. TAppELE OIKEUKSISTASI ”Olin kesätyöntekijänä pienessä siivousfirmassa. Työaikoja ja taukoja

ei kerrottu etukäteen, vaan keikkojen välissä jouduin odottelemaan toimistolla. Odotusajasta ei maksettu palkkaa. Välillä päivät venyi-vät kymmentuntisiksi”, kertoo Pauliina, 20.

Pomo perusteli järjestelyn sillä, että Pauliinan työsopimuksessa luki ”siivoustöitä tarvittaessa”. Palkkaa ei maksettu myöskään siivous-välineiden puhdistuksesta työpäivän jälkeen.

”Kun laskin, että todellinen tuntipalkka alkaa vitosella, soitin SAK:n kesäduunari-infoon. Siellä sanottiin, että tällainen ei ole laillista.”

Pauliina otti asian puheeksi töissä, mutta pomo hermostui ja haukkui hänet. Pauliina irtisanoi työsopimuksensa viikon jälkeen, mutta oikeuksien puoltaminen kannatti.

”Lopulta sain kuukauden myöhässä odotteluajalta siirtymä-ajan palkan, joka on 85 prosenttia tuntipalkasta”, Pauliina kertoo.

Tietoa ja neuvoja oikeuksista saa helpoiten oman ammattilii-ton kautta. Lähes kaikkiin ammattiliittoihin on mahdollista liittyä opiskelijajäseneksi, mikä on yleensä maksutonta. Kylterit voivat liit-tyä ilmaiseksi Suomen Ekonomiliitto Sefeen ja teekkarit Tekniikan Akateemisten Liitto TEKiin.

9 KÄYTÄ HYÖdYKSESI VEROVÄHENNYKSIÄTyössäkäyvä opiskelija on oikeutettu verovähennyksiin kuten taval-linen palkansaaja.

Palkasta saa myös tulonhankkimisvähennystä, joka on val-miiksi 620 euroa. Työhön voi kuitenkin liittyä paljon enemmän ku-luja – esimerkiksi puhelin ja tietokone – joista vähennys täytyy ha-kea erikseen.

Työmatkakulut nousevat nopeasti suuriksi. Jos esimerkik-si matkakortin lataukseen kuluu yli 600 euroa vuodessa, kannattaa hakea matkakuluvähennystä. Huijaamaan ei kuitenkaan kannata ryhtyä, sillä täysin perusteettomasta vähennysvaatimuksesta mää-rätään veronkorotus.

Liityithän muuten jo edellisessä kohdassa mainittuun am-mattiliittoon? Jäsenyydestä aiheutuvat menot ovat myös verovähen-nyskelpoisia.

10. ÄLÄ jUURRUHyvästä työpaikasta saattaa muodostua toinen koti, josta on vaikea irtautua. Älä kuitenkaan unohda päämääriäsi. Pidä silmällä nykyi-sessä työpaikassa vapautuvia pestejä sekä muiden yrityksen avoimia työpaikkoja.

”Kun useampana päivänä viikossa tuntuu siltä, ettei töihin hu-vita mennä, tai kehityskeskustelun tulos on, ettei työpaikalla voi edetä, kannattaa miettiä toisen työn etsimistä”, sanoo työnhakupal-velu Monsterin toimitusjohtaja Marja Pylkkänen.•

22 — #5/2010

www.fortum.com/forerunner

Never lacked courage, that’s for sure.

The Fortum Forerunner Trainee programme allows me to familiarize myself with the field and to get involved hands-on in all sorts of new things. No days are alike, everything from working in projects at a hydropower station to discussing guidelines and processes. There are unlimited possibilities for self-development.

Elon Jonsson, Dam Safety ExpertPower Division

Fortum is constantly looking for ways to generate and use energy in a cleaner, environmentally sustainable manner, promoting sustainable development. Our energy can thus improve life for present and future generations. If you can find the same energy within yourself, welcome to work for us! We offer versatile possibilities for growth, development and advancement in your own career. Come and join us to create energy for the next generation!

Fortum ForerunnerGraduate Trainee Programme.

Apply September 13th - October 3rd.

Elon_Jonsson_Offset_210x297_ENG.indd 1 10-08-30 06.37.03

#5/2010 — 23

www.fortum.com/forerunner

Never lacked courage, that’s for sure.

The Fortum Forerunner Trainee programme allows me to familiarize myself with the field and to get involved hands-on in all sorts of new things. No days are alike, everything from working in projects at a hydropower station to discussing guidelines and processes. There are unlimited possibilities for self-development.

Elon Jonsson, Dam Safety ExpertPower Division

Fortum is constantly looking for ways to generate and use energy in a cleaner, environmentally sustainable manner, promoting sustainable development. Our energy can thus improve life for present and future generations. If you can find the same energy within yourself, welcome to work for us! We offer versatile possibilities for growth, development and advancement in your own career. Come and join us to create energy for the next generation!

Fortum ForerunnerGraduate Trainee Programme.

Apply September 13th - October 3rd.

Elon_Jonsson_Offset_210x297_ENG.indd 1 10-08-30 06.37.03

ainon 4/2010 artikkeli ”operaatio rahansiirto” on herättänyt paljon kes-kustelua, mutta aiheuttanut myös suurta mielipahaa etenkin kyltereiden keskuudessa. suurin möhläys artikkelissa oli perusteeton väite siitä, että kY:n edustajisto ei olisi ollut tietoinen omaisuuslahjoitusten valmistelus-ta, vaan – kuten artikkeli väittää – olisi projekti ollut pienen porukan ai-kaansaama puhallus.

kY:n edustajisto ohjasi lahjoitusten valmistelua alusta asti ja teki kaikki päätökset asiaan liittyen yksimielisesti. kY tiedotti suunnitelmista laa-jasti myös jäsenistöään, aktiivitoimijoita ja tärkeimpiä sidosryhmiä. omai-suuslahjoitukset kY:n satavuotista historiaa jatkaville kY ry:lle ja kY-säätiölle eivät tulleet kenellekään yllätyksenä.

säätiöinnistä päättäneet vuoden 2008 kY:n edustajiston jäsenet kirjoitti-vat vastineen aino-lehden artikkeliin ja se löytyy osoitteesta ainolehti.f i/kyvastine. toivomme, että lukijat käyvät lukemassa vastineen netistä.

kY:n tavoite on ollut alusta asti luoda aYY:sta vahva edunvalvoja ja kaikkien yhteinen ylioppilaskunta. kY:ltä siirtyi uuteen ylioppilaskuntaan jäsenmäärään suhteutettuna huomattavasti enemmän varallisuutta kuin tkY:ltä tai tokYo:lta. kY:n 806 opiskelija-asuntoa sekä 8,9 miljoonaa eu-roa sijoitusvarallisuutta tekevät markkina-arvoltaan yli 60 miljoonan eu-

ron omaisuuden (aYYe 3/10, talouskatsaus).kY:n lahjoitukset on todettu laillisiksi korkeimmassa hallinto-oi-

keudessa 31.12.2009. päätöksessä yksiselitteisesti todetaan, että kY:n lah-joituspäätökset ovat kyltereiden etujen mukaisia kY:n sääntöjen mukai-sesti ja että lahjoituksista huolimatta ylioppilaskunnalle jää tarpeeksi va-rallisuutta lakisääteisten tehtävien suorittamiseen.

nyt vireillä olevat hallinto-oikeusvalitukset ja aYY:n aikeet proses-sin pitkittämiseksi ovat kallista ajan, rahan ja energian haaskausta asiassa, jonka lopputulos on jo selvä: kiistellyt rahat ovat lahjanantajan toiveiden mukaisesti kyltereiden käytössä.

tosiasia on, että aYY on suomen toiseksi rikkain ylioppilaskunta, joten omaisuudesta ylioppilaskunnan toiminnan tulevaisuus ei jää kiinni. nyt olisi otettava yhdessä suunta eteenpäin ja lopetettava turhauttava ja ylioppilaskuntaa kahtia jakava riitely.

Tiina KanninenkY ry:n hallituksen puheenjohtaja

Susanna KemppinenkY ry:n pääsihteeri

TOTUUS KY:N OMAISUUSLAHjOITUKSISTA

Biisoni ja Rema Partners tarjoavat ainutlaatuisen huippumyyjän koulutuksen, jonka myötä pääset suoraan töihin asiakasyrityksiimme. Työ on ajanvaraustyötä eri asiakkaiden toimipisteissä. Voit vapaasti sovittaa työajat opiskeluihisi.

Hae nyt: www.biisoni.fi

HAEMME HUIPPUMYYJIÄ!

ainon artikkeli ”operaatio rahansiirto” tarttui nasevasti asiaan, joka on varjostanut yhteisen ylioppilaskunnan alkutaivalta.

artikkelissa viitattiin helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskun-nan edustajiston päätöksiin, joilla se lahjoitti noin yhdeksän kymmenystä vapaasta sijoitusomaisuudestaan helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle ja yhdistykselle. Ylioppilaskunnan varsinainen toiminta – edun-valvonta, tapahtumat ja palvelut – rahoitetaan vapaalla sijoitusomaisuu-della ja jäsenmaksutuotoilla.

lahjoitus on heikentänyt merkittävästi ylioppilaskunnan toiminta-mahdollisuuksia ja aYY onkin joutunut supistamaan toimintaansa. Yliop-pilaskunta tutkii onko omaisuuslahjoituksella loukattu aYY:n jäsenistön oikeuksia. ulkopuolinen asiantuntijataho on tehnyt asiasta erityistarkas-tuksen, jonka tulokset asettavat lahjoituksen kyseenalaiseen valoon.

selvitystyö on paljastanut useita seikkoja, joiden perusteella aYY katsoo, että lahjoitusta on pidettävä pätemättömänä. nämä perusteet oli-sivat lisäksi vaikuttaneet asian käsittelyyn hallinto-oikeudessa ja korkeim-

massa hallinto-oikeudessa.asian etenemiseen ja taustoihin voi tutustua perinpohjaisemmin yli-

oppilaskunnan internetsivuilla osoitteessa www.ayy.f i/omaisuuskysymys.Ylioppilaskunta haluaa kutsua kY-säätiön ja kY-yhdistyksen kes-

kustelemaan tilanteesta avoimesti ja etsimään yhdessä parhaan ratkaisun kaikkia osapuolia rasittavaan tilanteeseen. aYY on varma, että asiassa on löydettävissä ratkaisu, jolla turvataan kylterikulttuurin elinvoimaisuus ja koko jäsenkunnan etu.

Ylioppilaskunta toivottaa koko jäsenistölleen menestyksekästä syksyä ja muistuttaa, että omaisuuslahjoituskysymys on vain pieni osa ylioppilaskunnan tämänhetkisestä toiminnasta.

jussi Valtonen aYY:n hallituksen puheenjohtaja

Teemu Halme aYY:n pääsihteeri

AYY TUTKII ONKO jÄSENISTÖN OIKEUKSIA LOUKATTU

kiRJeitä lukiJoilta / #5/2010 — 23Lähetä korkeintaan 2000 merkkiä pitkä

kirjeesi osoitteeseen toimitus@ayy.fi

24 — #5/2010

aallon meDiaseksikkäin tYYppi on Jo tehnYt kaiken sen, mitä Yliopisto Vasta taVoittelee. siksi Jaakko aspaRalle Ja aalto-Yliopistolle sopiVat samat aRVot. TEKSTI: TUUTI pIIppO KUVAT: VEERA LIpASTI

Tohtori Aalto, Mister Aalto, yliopiston puuhamiesten märkä uni. Aalto-yliopiston ruumiillistuma. Suomen nuorin professori.

Tässä se nyt istuu, pienessä työhuoneessa kauppiksen mark-kinoinnin laitoksella Helsingin Töölössä. Tai ei oikeastaan istu, vaan vääntelehtii. Kuin olisi tuoliinsa liian pitkä.

Työpöytä lainehtii papereita ja kirjoja – kuten meillä kaikil-la. Kauluspaita ja neule sen päällä nousevat välillä vahingossa liian ylös, niin että alaselkä näkyy. Hän hymyilee usein, näyttää vilpittö-mältä ja herättää luottamusta olemalla läsnä. Katsoo tyylikkäiden silmälasien takaa ikkunasta ulos kaukaisuuteen tai suoraan silmiin.

Ihan tavallinen nuori mies, joka saattaa kaataa kahvia hou-suilleen. Kohtelias, kyllä. Komeakin. Ja hyvin älykäs, ei epäilystä-kään. Motivoitunut ja aikaansaava. Mutta ei yli-ihminen millään ta-valla.

Mediassa hehkutettu tuplatohtori Jaakko Aspara alkaa pu-hua mediahuomiosta ihan kysymättä. Hän on ensimmäinen, joka on suorittanut tutkinnon kaikissa Aallon kouluissa. Aalto-mallipo-jaksi Aspara ei myönnä tarkoituksella pyrkineensä. Hän vain sattuu olemaan kiinnostunut juuri näiden tieteiden välisistä rajapinnoista.

Vaihdetaan hetkeksi pikakelaukselle, koska nämä asiat voit lukea monesta muustakin lähteestä: syntynyt Helsingissä 1981, yli-oppilaaksi Töölön yhteiskoulusta 2000, diplomi-insinööriksi 2004, kauppatieteiden tohtoriksi 2007, taiteen tohtoriksi 2009. Myynnin johtamisen professoriksi 26-vuotiaana.

Asparan isä on kenraali, kertoo Nyt-liite. Kympin poika, kuu-si laudaturia ja yksi eximia, tietää City-lehti. Asparan omilta sivuil-ta löytyy hengästyttävä luettelo julkaistuja artikkeleita ja mielipide-kirjoituksia – kvartaaleittain jaoteltuna – apurahoja, pari tietokirjaa ja muutama väitöskirja.

Se on aika paljon 29-vuotiaalta. Monen palasen on pitänyt loksahtaa oikeaan koloseen ja useimmat niistä näyttävät pudon-neen paikalleen melkein itsestään. Jaakko Asparalla on ollut hyvät geenit, hyvä kasvatus, hyviä virikkeitä, hyviä valintoja.

Ja hyvät arvot.

ARVO NUMERO 1: INTOHIMO UUdEN ETSIMISEEN

Aspara pyörii tuolillaan ja kertoo lukeneensa pienenä lasten tiede-kirjoja. Se ei vielä tee lapsineroa. Koulussa hän oli aina kiinnostunut monista asioista. Ehkä siksi kymppejäkin tuli. Tutkijan uraa Aspara ei ajatellutkaan – ”paitsi ehkä joskus”.

”Kyllä mä olen aina pärjännyt koulussa hyvin, tai tosikin hyvin. Mutta näissä hommissa ei ole niin kauheasti merkitystä, mitä on ai-emmin ollut tai tehnyt.”

Aspara alleviivaa jatkuvasti tätä työtä – koska puhuisi mie-luiten vain siitä eikä itsestään – mutta intoutuu silti muistelemaan menneitä. Esimerkiksi lukion valintaa, joka oli helppo, koska hän ei halunnut ”mihinkään nörttilukioon” (eli Ressuun tai SYKiin).

Lukiossa 1990-luvun lopulla Nokian uudenlaiset kännykät ja tuotekehitys alkoivat kiinnostaa. Muotoilukin vaikutti seksikkäältä.

”Tää kuulostaa nyt siltä, kuin mä olisin ollut ihan fiiliksissä jostain Nokiasta. Mutta niin mä ehkä olinkin. Eihän lukiolaisen va-linnat kauheasti perustu millekään järkevälle.”

Aspara pääsi papereilla Teknilliseen korkeakouluun opiske-lemaan tuotantotaloutta, joka on enemmän kauppatiedettä kuin tekniikkaa. Pääaineeksi hän valitsi International Design Business Managementin, joka vei jo silloin luennoille Otaniemen lisäksi Ara-bianrantaan ja Etu-Töölöön. Kauppatieteen väitöskirjaa ei siis voi oi-keastaan kutsua alanvaihdoksi.

Ja viimeinen timantti Mister Aallon kruunuun, taiteen tohto-rin tutkinto – se nyt oli enemmän harrastus.

Aspara painottaa, ettei muista tutkinnoista ole juuri hyötyä nykyisessä työssä markkinoinnin laitoksella. Ei, vaikka kaikkien hä-nen lopputöidensä aiheet pyörivät jotenkin markkinoinnin tai si-joittamisen ympärillä.

Olennaisempaa on se, mitä tekee tohtorintutkinnon saamisen jälkeen: onnistuuko tekemään laadukasta tutkimusta ja tuottamaan tieteellisiä julkaisuja.

”Mä en missään nimessä mitenkään suosittele kolmea tutkin-toa kenellekään, mutta professorin uraa kyllä”, Aspara sanoo ja kat-soo silmiin.

ARVO NUMERO 2: VApAUS LUOVUUTEEN jA KRIITTISYYTEEN

Vaikka tuoli näyttää edelleen epämukavalta, professori ei vaihtaisi sitä ihan heti toiseen. Päivät täyttyvät kirjoittamisesta ja lukemisesta, jois-ta hän nauttii. Opetettavia kursseja on muutama vuodessa. Kun Aspa-ra kertoo graduohjattavistaan, hän hymyilee lempeästi.

”Tässä työssä saa olla asioista mitä mieltä tahtoo. Työajat saa itse valita. Voisin lähteä mökille kirjoittelemaan pariksi kuukaudek-si, jos haluaisin. Olen tosi tyytyväinen, että päädyin tänne.”

Teräviä mielipiteitä Asparalla riittää. (Suomalaisten pitäi-

#5/2010 — 25

”Kuulostaa, että mä olisin ollut ihan fiiliksissä jostain Nokiasta. Ehkä olinkin. Eihän lukiolaisen valinnat perustu millekään järkevälle.”

#5/2010 — 25

26 — #5/2010

si luopua nationalismista. Kuluttajan pitäisi voida nähdä tilitiedois-taan sen liikkeen nimi, jossa on asioinut. Ravintoloissa pitäisi saada parempaa palvelua.) Niitä hän myös naputtelee mielellään ylös ja lä-hettelee lehtiin. Joskus ne synnyttävät vilkastakin keskustelua.

ARVO NUMERO 3: ROHKEUS VAIKUTTAA jA MENESTYÄ

”En mä kuitenkaan mikään hirveä kiihkoilija ole. Jos on tutkinut jo-tain asiaa vuosia, siitä puhutaan mediassa paljon ja itse tietää miten se on oikeasti, miksei siitä kirjoittaisi johonkin.”

Tutkimuksessa eletään Asparan mukaan vanhan ja uuden ajan murrosta. Nyt jopa vaaditaan valmiiksi julkaisukelpoisia, hel-posti ymmärrettäviä väitöskirjoja.

Stereotypioiden mukaan tutkimus on veristä kilpailua. Aspa-rakin vahvistaa, että kilpailu on kovaa, kun artikkeleita yritetään saa-da parhaisiin lehtiin. Kyynärpäätaktiikkaa hän ei tunnista enää tähän aikaan kuuluvaksi ilmiöksi. Ainakaan kauppiksessa. Kansainvälisis-sä huippuyliopistoissa henki voi olla toinen: kollegoiden kokemusten mukaan jopa ”paska”.

ARVO NUMERO 4: VASTUU VÄLITTÄÄ, SUVAITA jA INNOSTAA

Aspara lähti tutkijapolulle oikeastaan vahingossa, kun lopputyön ohjaaja Henrikki Tikkanen vinkkasi laitoksella avautuvasta paikas-ta. Sittemmin Tikkanen ja Aspara kirjoittivat kauppiksen pääsykoe-kirjanakin käytetyn Strategisen markkinoinnin perusteet yhdessä Petri Parvisen kanssa.

Ennen professorin postit jaettiin väittely- ja ikäjärjestykses-sä sitä mukaa kun edellinen viranhaltija eläköityi tai kuoli pois. Nyt paikat ovat Asparan mukaan kiinni enemmän omista ansioista kuin iästä. Kuvioon kuuluu, että tuoreet tohtorit lähtevät yhä useammin muualle ja palaavat omaan kouluunsa myöhemmin.

Asparakin vietti vuoden vierailevana tutkijana New Yorkissa. Siitä hän puhuu mielellään. Takaraivoon tuntuu jääneen myös aja-tus uudestaan ulkomaille lähtemisestä. Mutta vielä ei malttaisi, kun on Aalto ja kaikkea.

Ja sitä paitsi: Suomessa tutkija voi saada äänensä kuuluviin ja jopa vaikuttaa yhteiskuntaan. Jenkeissä ihmetohtorikin olisi vain pieni pisara valtameressä.

ARVO NUMERO 5: pERUSTANA EETTISYYS, AVOIMUUS jA TASA-ARVO

Suomessa on Asparan mielestä erityistä myös se, että kuka tahansa, taustasta riippumatta, voi opiskella yliopistossa. Hänelle itselleen tiukkatahtinen opiskelu oli mahdollista kesätyörahoilla ja säästöil-lä – ”tai siis, vanhempien avustuksella”. Kaksi ensimmäistä teekkari-vuottaan hän asui kotona.

Sittemmin avustusta ovat jakaneet useat säätiöt, eikä yliopis-ton palkassakaan valittamista ole.

Silti.Aspara tykkää kirjoittaa ja saada asioita aikaiseksi. Hänestä

tuntuu hyvältä, kun omia tekstejä julkaistaan. Hän tekee mielellään yhteistyötä, seuraa alaansa kansainvälisesti ja on siitä kolmekymp-piseksi harvinaisen hyvin perillä.

Tähän asti Aspara on tehnyt melkeinpä vain sellaisia asioita, jotka aiheuttavat ällistystä muissa. Hän tietää, miten uralla edetään: apulaisprofessorista oikeaksi, artikkeleja mahdollisimman hyviin tieteellisiin julkaisuihin, laadukasta tutkimusta omasta ja muiden mielestä merkittävistä aiheista, kansainvälistä kokemusta.

Asparan todeksi elämät arvot eivät juuri poikkea Aalto-yli-opiston arvoista.

Puitteet ovat siis kaikin puolin kunnossa. Jaakko Asparan taustalla ja saavutuksilla sitä saattaisi kuitenkin miettiä, olisiko jo aika hypätä lammesta suurempiin vesiin eviään kokeilemaan.

”Joskus tulee mietittyä, että pitäiskö. What if.”Vaikka itse olisikin aluksi pelkkä pisara, on meri aina meri.

Mutta:”Kuten sanoin, olen tietoisesti tässä, tyytyväisenä. Suomessa

ja Aallossa on ihan mielenkiintoista ja miellyttävää olla.” Näin sanoi Aspara toukokuussa. Loppukesällä hän kertoo

aloittavansa vierailevana professorina Maastrichtin yliopistossa, joka killuu maailman parhaiden yliopistojen listoilla paremmilla si-joilla kuin useimmat suomalaiset yliopistot. Vierailu hollantilaisessa bisneskoulussa kestää lokakuuhun asti. Tällä kertaa. Sinnekin Aspa-ra kutsuttiin varta vasten.

Hyvä Asparalle, mutta ikävää Aallolle. Suuret esikuvat kun harvoin viihtyvät ihan mielenkiintoisissa ja miellyttävissä olosuh-teissa pitkään.

Juuri siksi suuret esikuvat muuttavat maailmaa. •

”En missään nimessä suosittele tällaista kenellekään.”

#5/2010 — 27

28 — #5/2010

#5/2010 — 29

FuksiVuosi! ikimuistoinen elämYs täYnnä toisiaan RakastaVia ihmisiä, kuohuVia oluttÖlkkeJä Ja Railakasta huRlumheitä. tai Vain Vuosi muiDen Joukossa. kaksi entistä Fuksia keRtoo taRinansa. TEKSTI: REETTA NURMO KUVITUS: KATRI TIKKANEN

30 — #5/2010

TUM! TUM! TUM! Päässä jyskyttää. Kiinni muurautu-

neiden silmäluomien raosta tunkeva valo porautuu hitaasti ja tuskallisesti aivokuoren läpi. Kurkkua on raastettu hiekkapaperilla. Jalka kramppaa, kun sitä yrittää suoristaa.

Lattialla nököttää raiskatun näköi-nen lakki, jonka tupsun karvat ovat sotkeen-tuneet toisiinsa. Eilisillan muistot valuvat hitaasti mieleen.

Kuivuneet huulet vääntyvät onnelli-seen hymyyn.

Ensimmäisenä opiskeluvuotena Pe-ten, 21, kämppä kumisi yksinäisyyttään. Siellä tuli lähinnä nukuttua – muuten Pete notkui Otaniemessä. Älkääkä käsittäkö vää-rin: luennoilla Peteä ei nähnyt kuin harvoin. Niemeen häntä vetivät kaverit ja bileet.

Opintopisteitä ei juuri kertynyt, mut-ta Pete on tyytyväinen. Muistoissa siintävät juhlat, ulkomaanmatkat, tapahtumat ja uu-det ihmiset. Opiskelua edeltäneeseen intti-vuoteen verrattuna fuksin elämä oli jotain ihan muuta.

“Minulle oli opintojen alusta asti sel-vää, ettei suositeltu viisi vuotta riitä tutkin-

toon. Tulin tänne pitämään hauskaakin.”

KELLON SEKUNTIVIISARIN TAHTI on hidastunut. Varmasti on. Vastapäätä istuva tyttö heilauttaa

vaaleat hiuksensa niskaan, räpsäyttää pitkiä muoviripsiään ja kikattaa kuin hikassa. Ta-nakka jalkapalloilija, kotoisin jostain Lapis-ta, tulee tiskiltä, mitä, kai kolmannen tuop-pinsa kanssa pöytään.

Keskittyy, keskittyy, hymyä!Taustalla soi joku muotipop.Kauppiksen fuksit eli mursut toivote-

taan tervetulleiksi opiskelijayhteisöön pit-kän kaavan mukaan. Ensimmäiset viikot ovat täynnä ohjelmaa, jolla pyritään tutus-tuttamaan uudet opiskelijat toisiinsa ja opis-kelijayhdistysten tarjoamaan toimintaan.

Miikan, 23, mielestä mursumeininki oli väkinäistä.

“Mennään baariin istumaan tuntemat-tomalla porukalla, eikä meillä ole mitään yhteistä”, Miika kuvaa.

Jännittyneenä ei riennoista osaa kiel-täytyäkään.

“Sitten istuu outojen tyyppien kans-

sa ja laskee minuutteja, että koska kehtaa lähteä.”

Juhliessaan Miika kertoo olevansa enemmänkin istuskelijatyyppiä. Opiskelija-bileiden jatkot taas järjestetään useimmiten yökerhoissa.

“En jaksa käydä niissä, koska en ym-märrä, mitä siistiä on hengata hirveässä me-telissä, katsella ihan vitun kännissä olevia ihmisiä ja maksaa kalliista juomista.”

KUN MIIKA MUUTAMA vuosi sitten avasi kauppakorkeakoulun oven, sekä ihmiset että opiskelu tuntuivat tutuilta. Ero lukioon ei ollut suuri.

“Opiskelu yliopistossa ei ole sen vai-keampaa. Erona oli se, että oli muistettava enemmän yksityiskohtia”, Miika sanoo.

Aluksi Miika suunnitteli valmistuvan-sa mahdollisimman nopeasti, mutta mie-li muuttui nopeasti. Kiirehtimiselle ei ollut mitään syytä, koska töitä ehtisi elämäs-sä paiskia myöhemminkin. Ensimmäiseltä vuodelta kertyi reilut 60 opintopistettä.

Viime keväänä Miika totesi, ettei kauppakorkeakoulun valikoimasta löydy

Millaisena muistat fuksivuotesi?56 % hauskana, mutta rankkana 24 % elämäni parhaana aikana 12 % Vuotena muiden joukossa Rankkana 8 %Aino kysyi elokuussa lukijoiden muistoja ensimmäisestä opiskeluvuodesta.

Parasta opiskelun aloittamisessa1. uudet kaverit2. opintojen aloittaminen mielekkäällä alalla3. opiskelijatoiminta

Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan aaltolaiset ovat stressanneet eniten opiskelusta (60 %) ja

sosiaalisista paineista (28 %). näistäkin stressattiin: aikataulut, lähtö armeijaan, parisuhde, työt, oman suunnan löytäminen opiskelussa ja elämässä, oikean alan valinta, kalliossa asuminen, raha, koulun ja työn yhdistäminen, ei mikään ja kaikki.

60 % aaltolaisista osallistui fuksivuonnaan opiskelijatoimintaan viikottain.

Vaikuttiko railakas opiskelijaelämä opintojesi sujumiseen negatiivisesti?54 % ei ollenkaan 33 % Vähän12 % paljon

7 % joutui fuksivuonna silloin tällöin rahavaikeuksiin juhlimisen takia. 79 % prosenttia ainon kyselyyn vastanneista ei joutunut ongelmiin koskaan.

20 % aaltolaisista harkitsi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana vähentävänsä alkoholinkäyttöä. esimerkiksi näiden takia: vei aikaa, aiheutti muistinmenetyksiä, ei ollut kivaa, tutorit painostivat juomaan ja se ärsytti.

“juhlia oli liikaakin ja rahaa olisi tarvittu muuhunkin. kuitenkin bileistä poisjättäytyminen olisi tarkoittanut myös porukasta irtaantumista.”

#5/2010 — 31

sopivaa opiskeltavaa syksyksi. Niinpä hän aloittaa tänä syksynä opinnot kauppiksen lisäksi TKK:lla.

Hyvistä arvosanoista huolimatta Mii-kan opiskeleminen jää yleensä viime tin-kaan, ja silloin tällöin tenttiin tulee mentyä parin tunnin yöunilla.

“Kun onnistuu toistuvasti epätoivoi-sessa aikataulussa, ei motivoidu muutta-maan elämäntapoja.”

Opiskelussa onkin Miikan mieles-tä oleellista tunnistaa oma tapansa oppia. Ongelmia tulee, jos lukiossa on pärjännyt vain opettelemalla ulkoa. Kun luettavana on monta kirjaa, vaaditaan perslihaksilta kes-tokykyä.

pETEKIN VALITSI ENSIMMÄISELLE vuodelle kaikki suositellut opinnot. Kevään korvilla opintointo kuitenkin laantui. TKK:lla opis-kelu oli erilaista kuin lukiossa, koska kurssit vaativat enemmän töitä ja olivat vaikeampia. Lopulta opintopisteitä lyötiin rekisteriin kol-misenkymmentä – noin puolet tavoitteesta.

Opiskelijatoiminta sen sijaan humal-lutti nuoren miehen.

“Osallistuin aivan kaikkeen.”Ikimuistoisinta oli matka kylpy-

ammesoudun MM-kisoihin Norjaan. Suomea tapahtumassa edustivat Otaniemen 20-päi-nen teekkarilauma ja kollegat Tampereelta. Matka Trondheimiin taitettiin bussilla ja lai-valla. Siinä oli aitoa road trip -tunnelmaa.

Kilpailun idea on joen ylittäminen ammeella, kanisterin nappaaminen vasta-puolelta ja sen kuljettaminen lähtörantaan. Otaniemen joukkue on perinteisesti keskit-tynyt muiden lauttojen tuhoamiseen.

Innostuen meloimme jälleen kiinni heidän lauttaansa, ja käsikähmä molemmil-la lautoilla alkoi. Miehiä ja naisia viskottiin jokeen puolin ja toisin. Jossakin vaiheessa ti-lanne ilmeisesti alkoi näyttää norjalaisista toivottomalta, sillä he heittivät nappaaman-sa kanisterin jokeen! kirjoitetaan Koneinsi-nöörikillan Ko-lehden matkareportaasissa vuoden 2004 kisan tuoksinasta.

Paluumatkaan kuuluu vielä oleellise-na osana pulahdus ruotsalaisen teknillisen korkeakoulun suihkulähteessä.

Petelle matkasta ei juuri jäänyt sel-viä muistikuvia, mutta sitä on muisteltu ku-

vien ja videoiden avulla. Ohjelma näytti si-sältävän pääasiassa “viinanjuontia ja tyhmiä temppuja”.

Teekkarin kevät huipentui tietysti vappuun. Wappuriehan julistus karnevaali-Otaniemessä, uuden teekkarilakin painami-nen ansaitusti päähän, kello kahdeksan sil-lis Ulliksen koleassa kevätaamussa, jäyniä...

“Kun on haalarit ja humalassa, mikään ei ole pyhää.”

MIIKA MUUTTI OMAAN kotiin puolisen vuot-ta opintojen aloittamisen jälkeen. Harppaus omille siiville oli helppo. Vanhempien omis-tamasta yksiöstä tallusteli kymmenessä mi-nuutissa takaisin lapsuudenkodin huomaan.

“Kotoa muuttamisessa parasta oli omilla ehdoilla meneminen: voin siivota tai herätä koska itse haluan”, Miika kertoo.

Omaan kotiin muuttaminen ei ollut pääkaupunkiseudulta kotoisin oleville Mii-kalle ja Petelle suurikaan muutos, mutta mo-nelle muulle on. Oman elämän hallinta ja perusasioiden hanskaaminen saattavat pan-na pään sekaisin. Lapsuudenkodista saadut eväät punnitaan: tuleeko laskut hoidettua

“Kallion baareissa notkuttiin useana päivänä viikossa. kyllähän se pistää harkitsemaan juomisen vähentämistä, kun on aina koulussa krapula. “

“YTHS:n terkkarikin sanoi phuksitarkastuksessa, etta alkoholinkäyton lisääntyminen phuksivuonna on normaalia, ja että kyllä se siitä tasoittuu.”

“Kiltatapahtumissa kaadettiin puoliväkisin viinaa kurkusta alas niin kauan kun tajun puolesta kehtasi. en muista ainoatakaan tapahtumaa, joka ei olisi pyörinyt tavalla tai toisella kuningas alkoholin ympärillä. olihan niitä urheilutapahtumiakin, mutta jos itse

urheilusuoritus kesti kymmenen minuuttia ja kosteat jatkot tuntikausia, niin mikäköhän oli tapahtuman pääasiallinen tarkoitus?”

55 % on sitä mieltä, että alkoholi liittyy liian usein opiskelijatapahtumiin.

Mikä luo eniten paineita opiskelijatoimintaan osallistumisesta?24 % opiskelukaverit 14 % opiskelija-aktiivit 10 % tutorit 13 % Yleinen paine 13 %en kokenut sosiaalista painetta 40 %

Miten yhteisössänne (ainejärjestö, kilta, osasto) suhtaudutaan alkoholinkäyttöön?0 % nuivasti. emme juuri käytä. 51 % sallivasti. Juodaan, kunhan homma pydyy ruodussa. 49 % kannustavasti. Juodaan niin paljon kuin pystytään

32 — #5/2010

AALLOSSA FUKSI KAApATAAN MUKAAN

Aallon kolme koulua ovat vasta luomassa yhteistä kulttuuria ja kunkin omat perinteet elävät vielä vahvoina. taikissa fiilistellään vapaasti yhdessä, kauppiksessa mursulössiä ohjataan määrätietoisesti ja tkk:lla killat ottavat tulokkaat syliinsä.

TAIKISSA pelkästään fukseille suunnattuja tapahtumia on vain muutamia, tokYo ry:n varapuheenjohtaja ja tuutori Kasperi Mäki-Reinikka kertoo. osastojen sisällä vuosikurssien rajat ovat väljät, ja opiskelijat tu-tustuvat nopeasti toisiinsa. usein fuksit tutustuvatkin paremmin vanhem-piin saman osaston opiskelijoihin kuin muiden osastojen fukseihin.

“kaikkia opiskelijoita yhdistää kuitenkin intohimo alaan”, mäki-Rei-nikka sanoo.

taikin tapahtumat ovat suurelta osin vapaamuotoista hengailua esimerkiksi piknikillä tai taidenäyttelyssä. anniskeluoikeuksilla varustettu opiskelijaravintola kipsari kokoaa uudet ja vanhat opiskelijat yhteen.

Fuksitoimintaa ohjaa vapaus. “alkoholi ei ole missään tapahtumassa ohjelmanumero, vaan kaik-

ki saavat juoda mitä haluavat. tapahtumista ja vaikuttamismahdollisuuk-sia kerrotaan, ja fuksit voivat osallistua itselleen mieluiseen toimintaan”, mäki-Reinikka summaa.

KAUppIKSESSA on vahvat mursukasvatusperinteet, joista pidetään tiukasti kiinni. mursun kalenteri täyttyy nopeasti, jos hän haluaa osallis-tua kaikkiin tapahtumiin: mursujaiset, mursumessut, hietsupäivä, kuntik-set, harkkasitsit...

“tapahtumavalikoima on laaja, koska haluamme tarjota jokaiselle jotakin”, kY:n hallituksen kulttuurivastaava Katariina Lindholm kertoo.

Vaikka tarjontaa on paljon, mitään ei haluta tuputtaa.“luulen, että painetta osallistua syntyy vasta-aloittaneilla keske-

nään”, lindholm sanoo.sitsikulttuuriin alkoholi kuuluu vahvasti, mutta lindholm muistut-

taa, että tarjolla on aina myös alkoholiton vaihtoehto.mursut osallistuvat perinteisesti aktiivisesti: lindholmin mukaan

jopa 90 prosenttia mursuista osallistuu ensimmäisten viikkojen tapahtumiin.TKK:N fuksimajuri Lauri Marja-aho luotsaa fuksikippareiden jouk-

koa, jotka vastaavat killoissaan uusien opiskelijoiden vastaanottamisesta.“kaikki pystyvät osallistumaan niin aktiivisesti kuin itse haluavat.

Fukseja kannustetaan tulemaan ja pitämään silmät auki. Jos vaikka löy-täisi itselleen sopivia kavereita ja toimintaa”, marja-aho vinkkaa.

ensimmäisiin tapahtumiin lukeutuvassa otasuunnistuksessa teek-kariyhdistykset pitävät rasteja, ja phuksit tutustuvat niiden toimintaan hauskanpidon merkeissä.

tkk:lla opiskelijatoiminnan ensimmäisen vuoden tärkein tehtävä on tutustuttaa fuksit teekkarikulttuuriin ja opiskeluun tkk:lla. loppuhui-pennus koetaan vappuna, kun ensimmäisestä teekkarivuodestaan kunnial-la suoriutuneet fuksit saavat painaa tupsulakin kutreilleen.

Fuksit osallistuvat tapahtumiin vaihtelevasti. “Joitakin näkee ensimmäisenä päivänä ja seuraavan kerran vappu-

na”, marja-aho kertoo.teekkarit ovat tunnettuja reippaasta alkoholinkäytöstään, mutta

marja-ahon mielestä juominen ei ole itsetarkoitus.“Fuksivastaavana olin itse monesti selvin päin. se oli melkein haus-

kempaa! ihmiset täällä ovat pelkästään niin mukavia, ettei hauskaa tarvit-se hakea alkoholin avulla.”

AYY:ssa aallon kolmelle korkeakoululle yritetään luoda myös yh-teisiä perinteitä. lindholm ja mäki-Reinikka suhtautuvat niihin kuitenkin varauksella. Ylioppilaskunnan ensimmäisen puolen vuoden aikana on sel-vinnyt, että ainakin kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun fuksiperinteet ovat hyvin erilaisia.

“aYY-perinteitä yritetään antaa ylhäältä päin. tässä nämä, pitäkää hauskaa”, mäki-Reinikka sanoo.

molemmat ovat sitä mieltä, että perinteille pitää antaa aikaa ke-hittyä luonnollisesti. aYY:n kautta eri koulujen kulttuuria järjestävien ta-hojen yhteyttä voitaisiin parantaa, ja tapahtumia voitaisiin lähteä kehittä-mään yhdessä.

“aallon yhteinen kulttuuri syntyy kuitenkin ennen kaikkea yksittäis-ten ihmisten kohtaamisesta”, lindholm miettii.

Syyskuun 22. päivä järjestettävä Hyökyaalto-tapahtuma on tarkoitettu kaikille Aallon ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

www.helsinginseurakunnat.fi www.otapapit.netwww.kappelikuoro.net

Aalto-yliopistossa

Kirkkomuusikko Espoon oppilaitostyössäKatja Kangas p. 040 720 0764katja.kangas@evl.fi

Teknillinen korkeakouluJaani Vilkkiläp. 040 513 0853 jaani.vilkkila@evl.fi

Kun kaipaatkeskustelu-kumppania

KORKEAKOULUPAPIT

Teknillinen

korkeakouluJuha Lassilap. 040 531 1052juha.lassila@evl.fi

Taideteollinen korkeakoulu Henri Järvinen p. 050 355 9294 henri.jarvinen@evl.fi

KauppakorkeakouluMinna Tuominenp. 050 596 5417minna.tuominen@evl.fi

#5/2010 — 33

SUOMI-FUKSI-SUOMI

FUKSI = ensimmäisen vuoden opiskelija pHUKSI = teekkariversio edellisestäMURSU = kauppiksen ensimmäisen vuoden opiskelijaMURSUKASVATUS = tavoitteena on opiskelijayhteisön perinteisiin, toimintaan ja ihmisiin tutustuttaminen, kylteriksi kasvaminenISOHENKILÖ = teekkarituutoriFUKSIKApTEENI = killan isohenkilövastaavaFUKSIMAjURI = fuksitoiminnan koordinaattori

taikkilaiset eivät ole kokeneet tarpeelliseksi keksiä erikoisia nimityksiä. Fuksi on fuksi ja tuutori on tuutori.

ajallaan, sujahtaako suuhun Saarioisten plät-tyä vai omatekoista makaronilaatikkoa.

Lapsuuden traumatkin saattavat pul-pahtaa pintaan. Koulukiusattujen voi olla vaikea lähteä solmimaan uusia ihmissuh-teita uudellakaan paikkakunnalla, koska ihmisten lähestyminen koetaan vaikeaksi. Vanhat ystävät ovat jääneet kotiseudulle, ja tutkimukset osoittavat, että paikkakunnan vaihtaminen katkaisee vähintään yhden merkittävän ihmissuhteen.

Yksinäisyys kolottaa aina jotakuta, mutta korkeakouluopiskelun raadollisuu-desta puhutaan vain harvoin.

Sillä yliopistosta voi valmistua vaih-tamatta koskaan sanaa kenenkään kanssa.

MUSIIKIN pAUHU LAKKAA ja valot lävähtävät päälle. Viralliset bileet ovat päättyneet.

On aika siirtyä maan alle. Betonin tuoksu tulvahtaa sieraimiin raskaan te-räsoven auetessa naristen. Oven takaa kai-kuva hiljainen jumputus yltyy. Tupa on täynnä, muutama tuttu nostaa käden ter-vehdykseksi. Huojuvat päät, oluen maltai-nen tuoksu, toisiaan syleilevien nuorukais-

ten laahaava duetto. Kotoisa olo. Kolme shottia, kiitos!

Ja lopuksi: porras kerrallaan. Tuule-tusparveke. Avaimet, kellä ne on? Lukko ki-lahtaa auki ja luukku aukeaa. Tikapuita ka-vutessa ei pelota, vaan olo on vahva. Katolle levitetty hiekka rahisee jalkojen alla.

Vielä on hämärää. Taivaanrajassa nä-kyy poltteinen punainen juova. Minuutti, kaksi ja auringon ensisäteet lävistävät ilman.

Yön viimeinen bissetölkki sihahtaa auki.

Toisin kuin ajatellaan, aktiivinen opiskelijatoiminta ei vaikuta alkoholinkäy-tön määrään ja koettuun stressiin. Päinvas-toin, aihetta tutkinut Minna Niemi osoittaa gradussaan, että opiskelijatoimintaan osal-listuminen vähentää stressiä.

Teekkari-Peten mielestä alkoholi kuuluu opiskelijakulttuuriin.

“Humalassa on mukava olla ja täällä sitä saa halvalla.”

Peten juomatahti oli fuksivuonna rei-pas. Hän joi itsensä aina humalaan, ja juh-lintakertoja kertyi fuksivuonna keskimäärin muutama viikossa. Juhlinnan kaava on pit-

kä. Aloittelua, bileet, bileistä jatkamaan...Vuoteen mahtui myös muutama, pa-

rin viikon mittainen tipaton jakso, ”ihan muuten vain”. Peten perussääntö on, että al-koholinkulutusta mietitään, jos se sotkee elämää.

“Oikeastaan menin aamuluennolle useammin krapulassa kuin selvin päin, kos-ka morkkiksessa tuli raahauduttua paikalle. Ei se opiskelun kannalta varmaan ole hirve-än tehokasta”, hän toteaa.

Vaikka Petelle alkoholi maistuukin, hänen mielestään teekkarit eivät katso sii-tä kieltäytyjiä kieroon. Viinaa on kuitenkin aina tarjolla.

“Esimerkiksi kiltahuoneen varastoon on avaimet noin 40 tyypillä, joten kaljaa on helppo hankkia.”

Peten kaveriporukka muodostuu so-siaalisista tyypeistä. Heille teekkarikulttuuri on ykkösjuttu, eikä Pete tunne niitä opiske-lijoita, joille fuksivuosi olisi ollut vain vuosi muiden joukossa.

“Sellaiset opiskelee, ei ne käy bileissä.”Pete ei ole kokenut sosiaalista painet-

ta osallistua, vaan halu osallistua on lähte-

AYY:n YhteYstiedotAYY:llä on palvelupisteet Arabianrannassa, Kampissa ja Otaniemessä. AYY:n keskustoimisto toimii väliaikaisissa tiloissa Otaniemessä osoitteessa Lämpömiehenkuja 3. Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät myös AYY:n internet-sivuilta www.ayy.fi/yhteystiedot.

ArAbiAnrAntAHämeentie 135 C00560 Helsinkiarabia@ayy.fi09 756 30431Avoinna ma–pe klo 11.30–14

PALveLuPiste KAuPPAKorKeAKouLuLLAKauppakorkeakoulun pää-rakennus, pohjakerroksen A-siipi 040 353 8275 tai 040 353 8272 Avoinna ma–to 10.30–16.00, pe suljettuAsuntosihteeri päivystää ma 14-16, ti 10-12, ke 14-16 ja to 9-11

otAniemiOtakaari 1102150 Espoootaniemi@ayy.fi050 520 9400 tai 050 520 9401Avoinna ma–pe klo 9–16. Asuntotoimisto on avoinna ar-kisin klo 12–16 sekä jokaisen kuukauden ensimmäisenä ar-kipäivänä klo 9–16.

KesKustoimistoLämpömiehenkuja 302150 Espooayy@ayy.fi

AYY:n edustajisto kokoustaa syksyn 2010 aikana kuukausit-tain. Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin pӓӓttӓvӓ elin, ja nӓissӓ kokouksissa pӓӓtetӓӓn siis tӓrkeimmӓt suuntaviivat kaikelle AYY:n toiminnalle. Kokoukset ovat avoimia kaikille ylioppilaskunnan jӓsenille. Tervetuloa!Edustajiston kokous 7/2010 Kokousaika: 29.9.2010 kello 17.00Kokouspaikka: Arabianranta (tarkentuu myӧhemmin)

Kӓsittelyssӓ muun muassa uusien opiskelija-asunto-jen rakentaminen ns. Kivimies-projektin yhteydessӓ ja jӓsenmaksun periaatteet.

Edustajiston kokous 8/2010 Kokousaika 10.11.2010 kello 17.00Kokouspaikka: Dipoli, Otakaari 24, Espoo

Kӓsittelyssӓ muun muassa edustajiston puheenjohtajan va-linta vuodelle 2011 sekӓ vuoden 2011 hallituksen muodosta-jan valinta sekӓ talousarvio ja toimintasuunnitelma.

Edustajiston kokous 9/2010 Kokousaika: 30.11.2010 kello 17.00Kokouspaikka: Dipoli, Otakaari 24, EspooKokouksessa muun muassa valitaan edustajiston vara-puheenjohtajat sekӓ hallitus vuodelle 2011 ja pӓӓtetӓӓn jӓsenmaksusta.

Edustajiston kokous 10/2010 Kokousaika 16.12.2010 kello 17.00Kokouspaikka: Helsinki (paikka varmistuu myӧhemmin)Kӓsittelyssӓ muun muassa hallinnon opiskelijaedustajien valitseminen.

AYY:N EDUSTAJISTON SYKSYN KOKOUSAIKATAULU

AYY:n viikkotiedote ilmestyy lukukausien aikana kerran vii-koittain ja kasaa yhteen pakettiin ylioppilaskunnan tuo-reimmat kuulumiset, tӓrkeimmӓt tapahtumat ja joskus jopa jotain hauskaa. Viikkotiedotteen voi lukea netissӓ osoittees-sa www.ayy.fi/viikkotiedote.

Jos haluat saada AYY:n viikkotiedotteen sӓhkӧpostiisi, sen voi tilata seuraavista osoitteista:AYY:n viikkotiedote suomeksi: http://list.ayy.fi/mailman/lis-tinfo/ayy-info-fiAUS:s veckorapport på svenska: http://list.ayy.fi/mailman/lis-tinfo/ayy-info-svAYY’s newsletter in English: http://list.ayy.fi/mailman/listin-fo/ayy-info-en

PYSY KӒRRYILLӒ - TILAA AYY:N VIIKKOTIEDOTE

#5/2010 — 35

nyt aidosti itsestä.“Niin ja ei minua ole vaikea puhua ym-

päri. Jos joku sanoo, että tuu, niin mä sa-non okei.”

EI OpISKELIjATOIMINTA SAA Miikaltakaan pelkkiä moitteita. Esimerkiksi urheiluker-hot ovat kylterin mielestä luonteva ja hyvä tapa osallistua opiskelijayhteisön toimin-taan. Niissä käyminen ei edellytä porukan tuntemista, eikä pukuhuoneessakaan ole pakko jutella, jos siltä tuntuu. Miika on itse käynyt kauppiksen golf-kisoissa ja mäiski-mässä tennispalloa koulukavereiden kanssa.

Bileistä mieluisimpia ovat baarikier-rokset. Esimerkiksi KY:n Hukkaputkessa edetään räkälästä toiseen pienellä porukal-la haalarit päällä.

Railakkaaseen opiskelijaelämään liit-tyvä runsas alkoholinkäyttö on Miikasta it-seään toteuttava ilmiö: opiskelijat pyrkivät täyttämään heille annetut odotukset dokaa-misesta. Hän on kuullut tapauksista, joissa alkoholinkäyttö on riistäytynyt käsistä ja ka-rannut ongelmaksi asti.

“Suomalainen juomakulttuuri on muutenkin niin fucked up. Opiskelijameno ei ainakaan auta asiaa.”

Nyytin keskustelupalstoilla opiske-lijat kertovat kokeneensa alkoholittoman vaihtoehdon valitsemisen tukalana. Vuo-den 2008 terveystutkimuksessa korkeakou-luopiskelijoista 47 prosenttia oli sitä mieltä, että alkoholittoman vaihtoehdon valitsemi-nen herättää huomiota muissa.

Terveystutkimuksessa selvisi myös, että sosiaaliset paineet alkoholilla läträämi-seen ovat suuret. Miehistä 17 ja naisista 12 prosenttia kertoi juovansa kavereiden pai-nostuksesta useammin kuin itse halusi.

ENSIMMÄINEN OpISKELUVUOSI ON Miikan mielestä totuttelua uuteen elämään. Hän itse haki silloin suuntaa pääaineelle, joka kauppiksessa valitaan ensimmäisen vuoden lopussa, ja tutustui biletarjontaan tietääk-seen, missä kannattaa käydä.

Eli opinnot kannattaa suorittaa kun-nialla, mutta kuitenkin oman hyvän olon ehdoilla.

“Mielestäni ei kannata uhrata koulun takia asioita, joista nauttii,” Miika sanoo.

Miikaa railakkaamman fuksivuoden elänyt Pete ei kadu mitään. Paitsi:

“Yhden tytön kyllä suututin.”Tänä vuonna teekkarin tarkoituk-

sena on suorittaa enemmän opintoja. Jo it-sekunnioitus vaatii sitä. Edellisvuoden muistoja hän ei kuitenkaan aio unohtaa kir-japinojen alle.

“Fuksivuosi oli ihana. Se oli hauskaa, älyttömän siistiä aikaa.“. •

Haastateltujen nimet on muutettu. Juttua varten on haastateltu myös Nyyti ry:n toi-minnanjohtaja Helena Partista ja ikiteekka-ri Jaska Viherkaria.

ALOITA OpINNOT AVOIMIN MIELIN.anna uusille ihmisille ja asioille mahdollisuus. Yhdessäolo voi olla juhlimisen ohella vaikka opiskelua porukalla tai petankkia Brahen kentällä.

ÄLÄ pANIKOIdU.pyydä apua ja kysy neuvoa. tutoreita ja isohenkilöitä voi nykäistä hihasta: heidän duuninsa on vastata. tai lyökää päänne yhteen uusien opiskelukavereiden kanssa. ensimmäinen vuosi on aina vähän sekoilua.

MENE MUKAAN TOIMINTAAN.monet läpi elämän kestävät suhteet on luotu ainejärjestön saunaillassa tai sitseillä kilistellessä.

OSAA SANOA EI.tunne rajasi ja tee niinkuin itsestä tuntuu parhaalta. kaikissa kekkereissä ei ole pakko käydä, jos ei huvita. opiskelija-aktiivit tuppaavat olemaan aktiiveja kaikkialla. Jotta voit hoitaa velvollisuutesi hyvällä sykkeellä, on sinun osattava myös kieltäytyä luottamustoimista.

SUORITA OpINTOjA.Veemäiset perusopinnot kannattaa hoitaa ensimmäisenä vuonna pois alta. esimerkiksi kieliopinnot ovat tuottaneet tuskaa yhdelle jos toisellekin viimeisen vuoden opiskelijalle.

Asiantuntijoina ikiteekkari ja opiskelija-aktiivi Jaska Viherkari, KY ry:n Katariina Lindholm, TOKYO ry:n Kasperi Mäki-Reinikka ja AYY:n teekkarijaoston fuksimajuri Lauri Marja-aho.

JOKA FUKSIN OHJESÄÄNTÖ

36 — #5/2010

Bosco Martinez (yllä) yrittää ohittaa selällään makaavan Vesa Ylhäisen puolustuksen. mattopainitekniikoiden hallinta on vapaaottelussa elintärkeää.

36 — #5/2010

#5/2010 — 37

TUNTI TURpAANJos käsitYksesi teekkaRista on soluasunnossa kooDaaVa nÖRtti, tämä Juttu on JuuRi sinulle. otaniemi FiGht CluBissa ei näppäilemällä päRJää. TEKSTI: TERO IKÄHEIMONEN KUVAT: TIMO IdÄNHEIMO

TATAMIMATTO ON MUUTTUNUT LIMAISEKSI käärmeennahaksi jalkojeni alla. Kaksikymmentä kiloa harteikkaampi vastustajani Gilbert Cym-baum tarttuu niskaani, siirtää minut sivuun varmalla otteella – kuin meneillään olisi illan viimeinen hidas – ja potkaisee varovasti pol-vella vatsaani.

“Let him feel the knee!” kannustaa harjoituksia vetävä Bosco Martinez.

Jo puolen tunnin harjoittelun jälkeen paita ja housut ovat hiestä läpimärät, mutta Martinez ei anna armoa.

”Let’s try some escapes”, hän jatkaa ja ryhtyy näyttämään yh-dessä Vesa Ylhäisen kanssa, miten kääntää itsensä parempaan asentoon, jos on päätynyt selälleen mattoon vastustajan maatessa päällä. Tätä osuutta opetuksesta seuraankin erityisen tarkasti.

Aurinko on jo laskenut kohti Tapiolaa, mutta elokuun alun pakahduttava helle leijuu ilmassa paksuna verhona. Täällä Jäme-räntaipaleen tatamisalissa, Teekkarikylän ytimessä, on parhaillaan käynnissä Otaniemi Fight Clubin harjoitukset. Yhdistyksen neljä kertaa viikossa järjestettävissä harjoituksissa treenataan useimmi-ten juuri tätä 2000-luvun hittilajia: vapaaottelua.

”JOS BRUCE LEE ja Rocky tappelis, kumpi voittais?”Pikkupoikien pihaleikeistä tuttu kinastelun aihe on kiinnos-

tanut miehiä iät ja ajat: jos kaksi erityylistä kamppailulajien huippua kohtaisi, kumpi voittaisi? Pärjäisikö idän mystinen kung fu -mesta-ri nyrkkeilysankarille?

Sama kiinnosti myös brasilialaista Rorion Gracieta, jonka isä Hélio oli kehittänyt japanilaisen jujutsun pohjalta oman kamp-pailulajinsa, brasilialaisen jujutsun. Lajissa vastustaja yritetään saa-da luovuttamaan mielikuvituksellisten jalka- ja käsilukkojen avulla – siis vääntämällä ja kääntämällä vastustajan raajat niin epämukavaan asentoon, että kipu pakottaa hänet luovuttamaan.

Suvun miehet todistivat lajinsa tehokkuuden Brasiliassa jär-jestetyissä otteluissa, joissa pienikokoisemmat Graciet nöyryyttivät muiden lajien mestareita. Se ei kuitenkaan riittänyt Rorionille. Hän halusi, että koko maailma oppisi tuntemaan brasilialaisen jujutsun. Siispä suunta sinne, missä unelmista tehdään totta: Yhdysvaltoihin.

Gracien haaveena oli järjestää turnaus, jossa maailman parhaat kamppailulajien taitajat ottaisivat yhteen ilman sääntöjä, mies mies-tä vastaan. Hän esitteli ideansa vuonna 1992 yhdysvaltalaiselle liike-miehelle Art Davielle sekä Conan Barbaari - ja Red Dawn -elokuvien ohjaajalle John Miliukselle ja he haistoivat rahan. Juuri tätä yleisö oli

38 — #5/2010

aina halunnut: nyt päästäisiin lopultakin sel-vittämään, kuka oli kovista kovin.

Syntyi Ultimate Fighting Champi-onship, kahdeksan ottelijan turnaus, jon-ka voittajalle oli luvassa 50 000 dollaria pal-kintorahaa ja titteli maailman kovimpana kamppailijana. Sääntöjä ei käytännössä ollut, vain pureminen ja silmien tökkiminen oli kiellettyä. Ottelut päättyivät luovutukseen, tyrmäykseen tai tuomarin keskeytykseen.

Rorionin nuorempi veli Royce voit-ti marraskuussa 1993 pidetyssä turnaukses-sa kaikki vastustajansa erilaisilla lukoilla ja kuristuksilla. Ja Graciet onnistuivat tavoit-teessaan: suvun luoma laji oli saatu kerralla kamppailulajimaailman huulille.

Turnauksella oli kuitenkin paljon kauaskantoisempiakin seurauksia.

TAMMIKUUSSA 2005 tv-katsojat seuraavat, kun humalainen vapaaottelija Chris Leben virtsaa toisen ottelijan sänkyyn tämän olles-sa suihkussa.

Kyseessä on yhdysvaltalaisen Spi-ke TV -kaapelikanavan uuden The Ultimate Fighter -realitysarjan avausjakso. 2000-lu-kulaisen postpostmodernin roskaviihteen huipennuksessa joukko testosteronilla kyl-lästettyjä miesvapaaottelijoita suljetaan tv-kameroiden kanssa taloon, jaetaan kah-teen joukkueeseen ja laitetaan ottelemaan vastakkain. Voittajalle on luvassa ammatti-

laissopimus vapaaottelukehään – samaan kehään, jota Royce Gracie hallitsi vuosikym-mentä aikaisemmin.

Kymmenessä vuodessa Ultimate Figh-ting Championshipistä on kasvanut maailman suurin vapaaotteluita järjestävä organisaa-tio, jonka ottelutapahtumat keräävät jenkki-en maksu-tv:ssä miljoonia katsojia. Myös The Ultimate Figher -sarjasta tulee lähes välitön hitti, minkä ansiosta vapaaottelutapahtumia ryhdytään näyttämään yhä useammilla tv-ka-navilla ja parempaan katseluaikaan.

Ilmiö ruokkii itseään. Vapaaottelun harrastajamäärät moninkertaistuvat hetkes-sä ja harjoituksia järjestävien seurojen al-keiskurssit täyttyvät ennätysajassa.

Vuonna 2006 tapahtuu lopullinen käänne. UFC:n vapaaottelut ohittavat mak-su-tv:ssä nyrkkeilytapahtumat. Sen 200 mil-joonan dollarin liikevaihto on enemmän kuin nyrkkeilyotteluilla koskaan maksu-tv:n historiassa. 2000-luku on saanut uuden kuningaslajinsa.

”Viimeiset pari vuotta ovat olleet ko-vaa buumia”, Suomen vapaaotteluliiton pu-heenjohtaja Petteri Maunu vahvistaa.

Maunun mukaan Suomessa on noin 3000 vapaaottelun harrastajaa, joista 70 ot-telee myös kehässä ammattilaissäännöin. Tarkkaa harrastajamäärää ei ole tilastoitu, mutta Vapaaotteluliiton mukaan määrä on edelleen kasvussa.

ITSE ASIASSA VApAAOTTELU ei ole kovinkaan vapaata.

Väkivaltaisesta ja anarkistisesta tur-parallista kehittyi reilussa kymmenessä vuo-dessa oikea urheilulaji, jossa on hyvin tarkat säännöt. Sen englanninkielinen nimi MMA eli mixed martial arts onkin huomattavasti kuvaavampi, sillä laji vaatii kamppailulajien monipuolista osaamista: pärjätäkseen täy-tyy hallita sekä pystyottelu (lyönnit ja pot-kut) että matto-ottelu (paini ja lukot).

Matsissa kaksi kamppailijaa kohtaa kehässä, jonka koko ja muoto vaihtelevat jär-jestäjän mukaan. Myös otteluiden kesto vaih-telee. Erät kestävät kolme tai viisi minuuttia, ja niitä voi olla ottelussa yhdestä viiteen.

Kiellettyä on muun muassa sormi-en ja varpaiden vääntely, iskut vyön alle ja silmiin sekä maassa makaavan tallominen. Amatöörien ja ammattilaisten säännöissä on valtava ero. Harrastajien säännöt kieltä-vät esimerkiksi maassa makaavan vastusta-jan lyömisen tai potkimisen.

”Tässä on kaikki kamppailulajit, mitä voidaan urheilumaisesti harrastaa”, Bosco Martinez sanoo.

Martinez on Otaniemi Fight Clubin puheenjohtaja ja perustaja, joka vetää usein harjoituksiakin. Tämän jutun ilmestyessä yh-distys on liitetty virallisesti AYY:n rekisteriin.

Ennen illan harjoituksia istumme Martinezin kanssa Otaniemen Cantinan te-

"Jos haluaa opetella vapaaottelua mennäkseen hakkaamaan jonkun, voi etsiä toisen lajin."

"Täydellä vatsalla ilta olisi päättynyt oluen ja lounaan siivoiluun tatamin lattialta."

#5/2010 — 39

Mattopainin lisäksi hyvältä vapaaottelijalta vaaditaan pystyottelun osaamista. Janne salonkangas (vas.) ja Vesa Ylhäinen harjoittelevat thainyrkkeilystä lainattua polvipotkua. Bosco martinez seuraa taustalla.

#5/2010 — 39

Suoriutuu kokeesta kuin kokeesta.Tule Humaciin niin näet, että Macilla on kaikki vastaukset, niin luokassa kuin sen ulkopuolellakin.

Meiltä saat Macit opiskelijaystävälliseen hintaan.

TM ja © 2010 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Apple, Apple-logo ja MacBook Pro ovat Apple Inc:n Yhdysvalloissa ja muissa maissa rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut yritys- ja tuotenimet saattavat olla omistajiensa tavaramerkkejä. Videokeskustelut edellyttävät laajakaistaista internet-yhteyttä; saattaa olla maksullinen. Microsoft Office myydään erikseen.

Humac Oy • Erottajankatu 1-3, 00100 Helsinki • Aurakatu 1, 20100 Turku • p. 0207 559 425 • shop.humac.fi

#5/2010 — 41

rassilla – joka tosin on suljettu. Se osoittau-tuu pelastuksekseni, sillä olen viattoman tietämätön tulevasta rääkistä. Täydellä vat-salla ilta olisi päättynyt oluen ja lounaan sii-voiluun tatamin lattialta.

Kolmatta vuotta materiaalitekniik-kaa Teknillisessä korkeakoulussa opiskele-va Martinez ajautui kamppailulajien pariin

”puolivahingossa”. ”Pienenä kiinnosti kaikenlainen köny-

äminen ja painiminen lumikasoissa”, Marti-nez muistelee.

Jalkapallon ja judon kautta hän päätyi harjoittelemaan japanilaista jujutsua.

”Jujutsussa on aika paljon samaa kuin vapaaottelussa, kuten mattopainia, mutta treenimetodit ovat erilaisia.”

Ennen vapaaottelua Martinez ehti harrastaa lukion ajan wing tsung kung futa, josta myös Bruce Lee ammensi oppinsa. Se on aggressiivinen taistelulaji, jossa keskity-tään ”erityisesti lyönteihin ja käsillä puolus-tautumiseen”.

Ajatus kamppailuyhdistyksen perus-tamisesta syntyi hiljalleen. Opiskelut alkoivat viedä liikaa aikaa, jolloin arjen ja harjoittelun yhdistäminen muuttui vaikeaksi. Yhdistys toi kaivattua joustavuutta harjoitteluun.

”Lisäksi hyvien kavereiden kanssa on lämpimämpi tunnelma treenata.”

Martinezin puheessa on tasaisen rau-hallinen rytmi. Keltainen printtipaita ja haa-listuneet farkut maastoutuvat Otaniemen loppukesään sulavasti. Jos en tietäisi, voi-

sin veikata Martinezin harrastukseksi aivan yhtä hyvin salibandya tai roolipelejä.

Minua lyhyempi Martinez on vain tyytyväinen matalaan profiiliin: hän ei kai-paa rähisijän mainetta.

”En ole koskaan joutunut tappeluun; käyttämään opittuja taitoja.”

pAINIESSA VÄÄNTYNYTTÄ KYYNÄRpÄÄTÄ vihloo, varpaasta on irronnut nahkaa ja molemmat pohkeet kramppaavat. Takana on kaksi tun-tia treeniä: painia ja käsilukkojen harjoitte-lua. Elimistöni alkaa pumpata suoniin mieli-hyvähormonia palkkioksi illan iskuista.

Pienet ruhjeet kuuluvat asiaan, mutta pahoilta loukkaantumisilta on vältytty, sil-lä kaikki harjoitukset tehdään huolellisesti ja hitaasti. Martinezin mukaan tärkeintä on turvallisuus.

Fight Clubin harjoituksiin ovat aloit-telijatkin tervetulleita. Siksi tänään kiele-nä on englanti: brasilialainen vaihto-oppilas, vastustajani Gilbert sattui kävelemään tata-misalin ohi lämmittelyn aikana. Pian hän oli itse hikoilemassa muiden mukana.

Keskimäärin harjoituksissa on käynyt kolmesta kuuteen henkeä, mutta Martinez on toiveikas, että lukukauden alku tuo har-joituksiin lisää väkeä. Syksyllä yhdistys voi-si järjestää alkeiskurssin, mikäli kiinnostu-neita riittäisi.

Harjoittelun fyysisyys asettaa tiettyjä rajoitteita sille, kuka voi aloittaa harrastuk-sen. Aloittelijan tulisi olla perusterve ja osa-

ta nauttia raskaasta liikunnasta, Martinez listaa. Molemmat kriteerit tuntuvat yksien harjoitusten perusteella järkeviltä.

”Ainoastaan tappelijoita tänne ei kai-vata. Jos haluaa opetella vapaaottelua men-näkseen hakkaamaan jonkun, voi etsiä toi-sen lajin.”

Treenien lopuksi kaikki osallistujat kättelevät toisiaan ja kiittävät harjoituksista.

Hikiset miehet katoavat yksitellen Otaniemen pimenevään iltaan. •

"Painiessa vääntynyttä kyynärpäätä vihloo, varpaasta on irronnut nahkaa ja molemmat pohkeet kramppaavat. Elimistö pumppaa suoniini mielihyvähormonia palkkioksi illan iskuista."

jo lämmittely laittaa lihakset koville. tavoitteena on kiertää harjoituskaverin ylävartalon ympäri koskettamatta lattia.

42 — #4/2010 / kotisatama / palstalla seurataan opiskelijaa alusta nykyhetkeen.42 — #5/2010

”Kun olin Intiassa työharjoittelussa, kuuntelin joka aamu työmatkalla da-niel powterin biisiä Bad Day. täysillä. se sulki hektisyyden hetkeksi ulko-puolelle. Jokainen intiassa asunut tietää sen äänen, pölyn ja liikenteen ka-kofonian, jota ei pääse muuten pakoon.

musiikki on parhaita tapoja tyhjentää pää. käyn keikoilla, kuunte-len musiikkia kavereiden kanssa tai urheillessa. useimmiten se on osana jotain muuta toimintaa.

Valmistuttuani maisteriksi ajattelin että ihanaa, työasioita ei tar-vitse ajatella kuin töissä. opiskeluaikana kun oli koko ajan jotain kesken: opinnot tai gradu. nyt jatko-opiskelijana olen taas palannut siihen vai-heeseen.”

Minni Särkkä on KTM, joka tekee väitöskirjaansa TKK:n HEMA-instituutissa.

KUN TARVITSET TAIVASTA

VastapainoAaltolaiset irrottautuvat opiskelusta

44 — #5/2010 / peRässälaahaJat

Yhdellä kortillakaikki!

S-Etukortilla voit maksaa ostoksesi,kerätä Bonusta ja maksutapaetua,

sekä hyödyntää useat tuote- jatapahtumaedut ympäri Suomen.

Maaherrankatu 13, 50100 Mikkeli, p. (015) 206 11, www.suursavo.fi

Ensimmäisen koulupäivän iltana puhumme uusien kavereiden kanssa vatsavaivoista. Siis niistä, joita syntyi, kun jännitti koulun al-kua niin paljon. Istumme ruskeilla lattiatyynyillä viinilasit kädessä ja avaudumme kuin vanhoille ystäville.

Yksi kertoo, kuinka kamalalta tuntui, kun aamulla tuli luok-kaan ja silmälasit menivät huuruun. Se siitä ensivaikutelmasta. Toi-nen vuodattaa entisestä psykopaattipomostaan, josta pääsi eroon lähtemällä opiskelemaan. Kaikki ovat odottaneet tätä päivää monta kuukautta, eri syistä.

Ymmärrän, että olemme etuoikeutettuja. Moni haluaisi tähän tilanteeseen, rupattelemaan uusien kavereiden kanssa ensimmäi-sestä koulupäivästä. Se lataa tiettyjä paineita yliopistolle ja opiske-lulle itsessään.

Me odotamme, että opiskelu muuttaa meitä ja maailmaam-me. Me odotamme innostavaa ilmapiiriä, hyvää opetusta, toimivaa johtajuutta, ensiluokkaista palvelua. Moni on jättänyt toiseen kau-punkiin poikaystävän, avovaimon, lapsia, työn tai kodin, jotta sai-si olla täällä.

Uskon, että moni tulee pettymään yliopistoon tänä syksynä.Se kun harvoin antaa mitään valmiina. Yliopistopaikan tai

-tutkinnon arvostus sen ulkopuolella syntyy harvoin opetuksen to-dellisesta tasosta tai siitä, miten hyvin ihmiset viihtyvät koulussa. Arvostus perustuu osittain mielikuviin – ja perspektiivin puuttee-seen. Suomen huipuksi luokiteltava yliopisto ei välttämättä tunnu erikoiselta, jos on opiskellut ulkomailla.

Kolmantena iltana päädymme terassilla siihen, ettei mikään koulu ole täydellinen. Saman päätelmän olen kuullut monelta, joka on päässyt opiskelemaan unelmiensa korkeakouluun.

Siksi kannattaa ottaa kaikki irti opiskeluajasta sinänsä. Kou-lu tarjoaa puitteet, joista voi itse luoda mieleisensä opiskelumuistot. (Jos puitteiksi voi kutsua toisia ihmisiä, joita kiinnostavat samat asi-at.) Uudesta perheestään voi pienellä vaivalla luoda niin nostattavan, etteivät papereihinsa mumisevat luennoitsijat enää haittaa.

Kymmenen vuoden päästä en luultavasti muista mitään siitä, mitä opettajat puhuivat ensimmäisellä viikolla. Muistan uuden kau-pungin leveät kadut, uusien ystävien paatospuheet ja naurut, myö-tätuntoiset uudet hymyt ja sanat. Ehkä muistan ensimmäisen aurin-gonlaskun uuden kodin parvekkeella.

Muistan varmasti, miltä tuntuu lopulta löytää omiensa jouk-koon. Muistan hetket, joissa en enää mieti, mitä nuo minusta ajatte-levat, vaan voin puhua mistä vaan.

Ja ne ymmärtävät. Muistan kutkuttavan tunteen uudesta yhteisöstä ja siitä, että

kaikki on meille mahdollista.

Tuuti piippoKolumnisti aloitti juuri opiskelun

Taiteen ja median laitoksella Porissa.

”Kolmantena iltana päädymme terassilla siihen, ettei mikään koulu ole täydellinen.”

kouluonnen salaisuus

kolumni / #5/2010 — 45

46 — #5/2010 / kulttuuRikokemus

Luulin etten tunne ketään, joka harrastaisi lan-partyja. sitten entinen kämppikseni ilmoitti pi-tävänsä bileet – lanitusbileet. en ollut uskoa korviani. sellainen supliikki seuramies kun hän-kin oli.

samoin olen aina ajatellut, etten tun-ne ketään, joka kävisi assemblyssa, joka on nör-teille sama kuin Flow-festari urbaaneille skenei-lijöille (jotka eivät siis todellakaan ole hipsterei-tä). eli jotakuinkin vuoden kohokohta.

siksi palautan mieleeni sosiaalisen ja mukavan kämppikseni vaeltaessani miesvoittoi-sessa nörttiarmadassa kohti hartwall areenaa. Voihan täälläkin olla ihmisiä tästä elämästä! ties vaikka johonkin tuttuun törmäisi.

epäilen tosin vahvasti. assy-neitsyenä minulla ei ole hajuakaan

siitä, mitä alueella pitäisi tehdä. Yritän siis hil-litä hölmistynyttä haahuiluani ottamalla asiaan antropologisen lähestymistavan. havaintosaldo jää kuitenkin aika niukaksi, koska ihmiset ihan tosissaan kommunikoivat ensisijaisesti ircissä tai vastaavassa.

Välillä joku sentään hörähtää tai huu-dahtaa, ja kun isolla screenillä näytetään livede-mo (whatever that is), alkaa rock-konserttimai-nen aplodeeraus ja tuuletushurraus. etnografia-ni jää kuitenkin lähinnä ulkoisten attribuuttien arvostelun tasolle – mikä on tietenkin ihan hauskaa.

pääsalissa on niin pimeää, ettei kenen-kään habituksesta erota mitään detaljeja. it-sensä koristelun sijaan oman konepaikan tuu-naaminen taitaa olla ykkösjuttu. Värikkäät va-lot, outo musiikki ja mikroaaltouunin näköinen aparaatti kuuluvat erääseenkin varustukseen. tunnen olevani täysin väärässä kontekstissa ja huomiotaherättävän kassalla. luojan kiitos ske-nen ytimessä olevat eivät sitä – tai minua yli-päätään – huomaa, koska ovat niin syventynei-tä peliin.

kiertelen vielä hetken muissa tiloissa. erilaisilla pleikkari- ja äksboks-pelipisteillä nä-kyy olevan ihan ruuhkaksi asti muitakin, jotka tietävät prossun ylikellottamisesta yhtä paljon kuin minä. eli nada.

loppuajan istun pääsalissa valomerta tuijottaen ja mietin elämän tarkoitusta.

pääsen vielä todistamaan palkintojen ja-koa. ainoa sarja, jonka aiheen ymmärrän, on cooleimmin koristeltu paikka. kun taas yhden heprealta kuulostavan sarjan voittajatiimi kik-keliskokkelis kuulutetaan lavalle, totean, että on aika lähteä.

naistenhuoneessa huomaan tarkistava-ni pariin otteeseen, olenko tulkinnut oven ih-mishahmosymbolia oikein. täällä kukaan ei meikkaa peilin edessä eikä koppeihin ole jonoa. plussaa siis siitä, että kerrankin oli tarpeeksi vessoja tytöille.

TIINA-MARI HAKA

nÖRttien Joulu Ja Juhannus

/ Ei-hipsteri kävi tietokonefestareilla.

SIpERIA OpETTIJunallinen aallon opiskeliJoita matkusti toukokuussa VenäJän halki shanGhain maailmannäYttelYYn. liisa teRVinen lähti matkaan epäluuloisena taikkilaisena, mutta palasi suomeen Ylpeänä aaltolaisena. TEKSTI jA KUVAT: LIISA TERVINEN

#5/2010 — 47

NELjÄSTOISTA TOUKOKUUTA Helsingin rauta-tieasemalla 82 aaltolaista pakkautuu Mos-kovaan menevään Tolstoi-junaan.

Suuri kerran elämässä -matka on al-kamassa.

”Aalto sitä, Aalto tätä”, ajattelin heti hankkeesta kuultuani. Kuten moni taikkilai-nen ja päivälehtien lukija, minäkin olin kyl-lästynyt puheisiin innovaatiosta, ylioppilas-kuntien yhdistämisestä ja rahoitusriidoista. Mutta kun keväällä tarjoutuikin mahdol-lisuus lähteä matkalle mukaan, aloin poh-tia, olisiko minulla rohkeutta niellä ennak-koluuloni.

Otin haasteen vastaan ja ilmoittau-duin reissuun.

MONELLE MATKA konkretisoituu vasta junas-sa, jonka reitti kulkee Moskovasta Siperian halki Mongolian Ulan Batoriin ja sieltä Kii-nan rajalle. Meillä on viisi makuuvaunua, konferenssi-, ravintola- ja suihkuvaunut sekä tasaisin väliajoin vaihdettava veturi. Tutustumme venäläiseen henkilökuntaan – ja toisiimme.

Aalto on Tracks -matkaajat tulevat Aallon kolmesta koulusta – opiskelijoita ja muutama henkilökunnan edustajakin. Idea

on lähtenyt opiskelijoilta ja suunnittelu hoi-dettu kokonaan vapaaehtoisvoimin.

Alan ymmärtää, että tärkeintä yli-opistossamme ei ole hallinto tai julkisuus-kuva, vaan se, millaisen ilmapiirin me opis-kelijat itse luomme.

”Halusimme vuokrata oman ju-nan Venäjän halki Kiinaan”, kauppakorkea-koulussa opiskeleva Santeri Everi kertoo ja jatkaa, ettei tehtävä ollut helppo. Järjestäjä-nä oli virallisen instituution sijasta innos-tunut opiskelijajoukko: kukapa ottaisi tosis-saan puhelua, jossa joku haluaa vuokrata kokonaisen junan.

HALKOESSAMME AIKAVYÖHYKKEITÄ suunnit-telemme Aalto-yliopistolle monumenttia ja uutta kampusaluetta, vertailemme kiina-laista ja suomalaista projektijohtamista, tes-taamme eReader-laitteita ja järjestämme maailmallakin tunnettuun TEDx-konseptiin perustuvan esitelmätilaisuuden. Mukaan mahtuu myös iltaohjelmaa elokuvailloista teekkarikulttuurissa perinteeksi muodostu-neisiin sitseihin. Kenenkään ei anneta jäädä yksin hyttiinsä.

”Eiväthän ikävät ihmiset lähde viikok-si junaan Siperiaan, joten halusin tavata ne,

48 — #5/2010

jotka lähtevät!” Liisa Itkonen sanoo. ”Vähän jännitti tietysti etukäteen, kun

en tuntenut ketään. Mutta aavistin, että reissusta tulisi mahtava.”

Ensimmäisten päivien tutustu-misleikkien jälkeen olemme jo yhtä suurta junaperhettä.

KESKELLÄ MONGOLIAN erämaata eräs teek-kari kysyy, aionko taideopiskelijana tehdä valmistumiseni jälkeen oikeita töitä. En voi kuin nauraa.

Stereotypiat istuvat sitkeässä. Myön-nän itsekin ajatelleeni, että kaikki teekkarit ovat matikkaneroja, jotka viihtyvät omissa oloissaan Otaniemessä, ja että markkinoin-nin opiskelijat kulkevat merkkivaatteet pääl-lä Helsingin pintaliitopaikoissa.

Mutta kun teekkarit ja kylterit erottu-

vat edessäni hauskoina, ystävällisinä ja mie-lenkiintoisina persoonina, jotka ovat avoi-men innostuneita tutustumaan muihin opiskelijakulttuureihin ja kertomaan omis-taan, murtuvat muurit pikku hiljaa.

MONGOLIAN jA KIINAN rajalla on haikeaa jät-tää radan kolina, oma junamme ja sen hy-myilevä henkilökunta. Siirrymme busseilla Pekingiin ja sieltä yöjunalla Shanghaihin.

Kiinassa tutustumme paikallisiin yliopistoihin ja opiskelijoihin. Alkumatkan kansallisen tason tapaaminen on laajentu-nut kansainväliseksi kulttuurivaihdoksi, jos-sa opiskelijat jakavat käyntikorttejaan.

”Melkein kaikki meni! Sadas-ta taisi jäädä jäljelle kymmenen”, Taikista vasta valmistunut Jukka Liukkonen sanoo tyytyväisenä. •

”Eiväthän ikävät ihmiset lähde viikoksi Siperian-junaan. Halusin tavata ne, jotka lähtevät.”

#5/2010 — 49

Santeri Everi oli mukana matkajärjestelyissä alusta asti.

Aaro Väheväinen ja paikalliset opiskelijat lounaalla shanghaissa.

Teekkarit taru Öster ja mira kyllönen moskovan asemalla.

Mukana oli myös salamatkustaja.

/ Gallup50 — #5/2010

”Grillaten ja chillaten!” Tapio "Tassu" Takala, TKK

”hioimme Burn Victoria -bändimme ep:tä studi-ossa ja keikoilla.” Petri Parvinen, HSE

”Värittelin kuutioita ja olin keskellä talvea.” Harri Hakula, TKK

”suomenlinnassa telakalla vanhaa majakkalaivaa kunnostaen.” Timo Salli, TaiK

KUINKA KESÄLOMA SUjUI, OpE?

Useimmista tuntuu, ettei työnantajaa, yliopistoa, kiinnosta.

#5/2010 — 51

tiesitkö, että 40 prosenttia korkeakoulujen opettajista tekee yli 50-tuntista työviikkoa? tai että suurin osa heistä pitää työpaikkansa kult-tuuria liiankin vaativana ja työkeskeisenä?

ei kovin moni muukaan tiedä. opiskeli-jat osaavat sentään pitää meteliä ongelmistaan, mutta opettajat tyytyvät usein jupisemaan kol-legoiden kesken – tai pitämään jupinat oma-na tietonaan.

opetushallituksen alkuvuodesta julkaise-man selvityksen mukaan korkeakoulujen opet-tajanhuoneissa kytee hiljainen kapina. innos-tusta ja kutsumusta opetus- ja tutkimustyöhön kuulemma löytyisi, mutta jatkuvat muutokset, epärealistiset vaatimukset ja työyhteisön kaoot-tisuus uuvuttavat. apuakaan ei aina saa: opet-tajat kautta linjan arvioivat saaneensa työter-veyshuollolta liian vähän tai ei ollenkaan tukea työssä jaksamiseen.

Ja ironista kyllä, useimmiten loppuun palavat ne, jotka ovat työssään kaikkein moti-voituneimpia.

opettajien työuupumus on ollut iso il-miö jo kymmenisen vuotta. eikä tauti ole vain kotimainen: suomen lisäksi sitä on tutkittu esi-merkiksi kiinassa ja iso-Britanniassa.

eräs aalto-yliopiston opettaja ehdottaa, että nyt niin muodikasta slow life -ajattelua alettaisiin levittää henkilökunnan työkulttuuriin. työn vaatimuksiin se ainakin sopisi: opetushal-lituksen tutkimuskin kertoo, että pedagoginen kehittäminen tarvitsee hidasta aikaa.

todellisuus on toinen. kiire ja ajanpuu-

te ovat vain lisääntyneet korkeakouluopettajien työssä. lisäksi kaivataan palkitsemista, reiluutta ja itsenäisyyttä. useimmista tuntuu siltä, ettei työnantajaa – yliopiston hallintoa – kiinnosta.

”työnantaja voisi vaikka järjestää hyvin-vointipäiviä; pitää hyvinvointiteemaa pinnalla – mutta ei. keväällä Ainossa kirjoitettiin opiskeli-joiden uupumisesta, mutta sekään ei herättänyt henkilökunnan keskuudessa minkäänlaista kes-kustelua”, aaltolainen opettaja pohtii.

”aallon pitäisi palkata lisää väkeä, että kuormittavuus pienenisi.”

opettajien työehtosopimus sisältää 1600 tuntia työtä vuodessa, eli saman verran kuin opiskelijoiden ideaali. opettajat tekevät työtun-tiensa käytöstä suunnitelman lukuvuoden alus-sa. erään pitkäaikaisen opettajan mukaan siis

”laittavat sinne ihan hassuja numeroita”, jotka laitoksen johtaja sitten hyväksyy. käytännössä papereihin kirjattu tuntimäärä ylittyy reippaasti, kun pitää opettaa ja tutkia samalla. siinä missä yksi luento vie opiskelijan aikaa vaikkapa kolme tuntia, opettajalta siihen uppoaa moninkertai-nen tuntimäärä.

mutta onneksi on kesä! kiireisen touko-kuun jälkeen opetkin pääsivät upottamaan var-paansa mökkijärveen, tuijottelemaan taivasta riippukeinusta tai taapertamaan golfpallon pe-rässä viheriölle.

kaikkein mieluiten opettajat tosin lomai-lisivat lyhyempiäkin pätkiä lukukausien aikana, mutta – arvaatte varmaan – useimmille se on mahdotonta. •

pARAS AIKA OpEN VUOdESTAkun opiskeliJa lähtee Joululomalle, Joku Jää aina koululle koRJaamaan esseitä Ja sYÖttämään aRVosanoJa VeRkkoon. kesä on ainoaa aikaa, kun koRkeakouluopettaJa ehtii toDella hiDastaa.TEKSTI ANNA MUNSTERHjELM & TUUTI pIIppO KUVAT & GALLUp VEERA LIpASTI

52 — #5/2010 / in enGlish / Busting the Finnish myths.

"What I find odd is the amount of drinking related events where lots of students travel around town getting drunk… reveals a British aalto student.

he must be talking about the bar crawls - pretty much every student town in Finland has its own. But the alcohol-filled student events don’t stop there.

another foreign student remembers the freshman party opening with three shots:

" i wonder how it is accepted that the student union supports this."

it does seem as alcohol and parties are inseparable in the Finnish student life. how does Saara Hyrkkö, being in charge of culture and associations at the aalto university student union (aYY), feel about this?

"i think it is partly a legend", hyrkkö answers.

"new students expect for the alcohol-filled parties and, therefore, the students most interested in the life-style get most involved. the legend keeps on feeding itself."

so why are the alcohol-filled parties so expected? Why do we drink?

"Finns drink to be together", replies Antti Maunu, a researcher of sociology at the university of helsinki.

"in Finland, the boundaries between the i and the others are firm. Drunkenness creates an exceptional circumstance, in which people have a permission to cross the boundaries of privacy and to get closer to each other."

many drinking feasts do offer the option of not drinking alcohol. For example, at sitsi, a dinner accompanied by singing and vodka, you can usually enrol for an alcohol-free dinner. at a bar crawl, you may choose to drink soda instead of beer.

still, 14 percent of Finnish university students feel that, because of social pressure, they drink more alcohol than they would actually want, exposes the health study of university students 2008.

if you decide to go to a drinking feast but not to drink, you need to stay strong. For some people, your choice may be hard to swallow.

" When a person chooses not to drink, it may be interpreted not as turning down the drink but as turning down the group", maunu explains.

is it even possible to really party without alcohol?

"Certain studies show that Finnish students are unaware of how to have fun without alcohol. they see it as a theoretical option, but don’t know how to accomplish it in practise", maunu comments.

"Without alcohol people need to find other ways to cross the privacy barrier."

still, seven percent of university students report not using any alcohol, according to the health study of university students. Where can you meet these people?

"parties are just the most visible part of student life, not all of it", hyrkkö assures.

"the aalto university student union has almost 200 clubs focused on culture, sports, culinary et cetera. You just need to stay open-minded and join the club of your interest."

in the near future, the number of alcohol-free students may be rising.

"statistically, it is evident that the younger generation views alcohol usage more critically than before", maunu confirms.

"so far, we know change is happening but we don’t know why." •

THE LEGENd OF pARTIES ANd ALcOHOLpaRties anD alCohol seem to FoRm an insepaRaBle unitY oF Finnish stuDent liFe. is theRe liFe outsiDe the alCohol-FilleD paRties? TEXT: ERNA BOdSTRÖM ILLUSTRATION: jS

Accenture on Suomen paras työpaikka.

Neljättä kertaa.

Arkea huippusuoritusten tekijöille.

©2010 Accenture. A

ll rights reserved.

Tutustu meihin accenture.fi/tyopaikat

Jos haluat työn, jonka monet mahdollisuudet ja haasteet antavat sinulle tilaisuuden tehdä merkityksellisiä asioita joka päivä, tule Accenturelle. Kehität kykyjäsi ja kasvat ammatillisesti työskentelemällä yhdessä lahjakkaiden kollegojen kanssa. Opit vertaistaan vailla olevasta kokemuksesta samalla kun autat asiakkaitamme huippusuoriutujiksi. Työskentelet yrityksessä, joka on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi neljänä vuonna peräkkäin. Jos haluat tämän olevan arkeasi, Accenture on paikkasi.

54 — #3/2010 / iltasatu

iltasatu / #5/2010 — 55

RIVIKYLTERINKOSTO

kuvi

tus:

min

na m

äkip

ää

Elokuun lopun tuulessa haisi syksy. Ja kumin, metallin ja bensan käry. Pohjoisella Rautatiekadulla paloivat autot.

KY-talon edessä oli käynnissä väkivaltainen mielenosoitus. Tutkiva journalismi oli räjäyttänyt rivikylterin silmille likaisen salai-suuden: puolet entisen ylioppilaskunnan omaisuudesta oli säätiöi-ty. Ja millä tavalla!

Syksyisessä Etu-Töölössä näytti siltä, että rivikylterit aikoi-vat puolestaan räjäyttää KY:n Sisäpiirin naamalle jotain ihan muuta. Esimerkiksi Fiat Punton.

Sisäpiiri oli kerääntynyt KY-talon lipalle, jonne raivostuneet rivikylterit karjuivat palautetta. Palautetta, jota he eivät olleet pääs-seet aiemmin kertomaan. Olihan heidän etujaan törkeästi poljettu.

”Yhteistyön kättä on tarjottu kaikissa oikeusasteissa. Mihin vielä pitää valittaa, että siihen tartutaan?” karjui laskentatoimea opiskeleva poika.

”Tulkaa pois sieltä! KY-talo kuuluu yhteisen ylioppilaskunnan sijoituskiinteistöksi. Kolmanteen kerrokseen mahtuu asianajotoi-misto tai vaikka yksityinen lääkäriasema! Jos olette kiltisti, niin saat-te jäädä hetkeksi vuokralle,” kiljui puolestaan markkinointia luke-va tyttö.

Alakerran Nolla-baarin ikkunat oli isketty palasiksi kylttien varsilla. Sisällä istuvat graafikot ja deejiit katsoivat sivupeilin kokois-

ten silmälasinlinssien takaa ihmeissään kadulla riehujia.Muodikkaasti pukeutunut rivikylterityttö oli lähdössä Rans-

kaan vaihtoon – valitettavasti apurahan kanssa. ”Mistä nyt kansainvälinen työkokemus, kun kahvilassakaan

ei ole pakko käydä kuin asiakkaana? J’accuse!” hän kiljaisi ja tarkisti samalla verbin taivutuksen liikeranskan luentomonisteesta.

Erään ainekerhon puheenjohtaja oli hiiltynyt saatuaan sää-tiöltä toiminta-avustuksen. ”Eihän kaikelle tälle rahalle keksi edes käyttöä! Otaniemessä sen sijaan riittäisi kerhoja, joille jakaa.”

Lipalla Sisäpiiri näytti tuntevan olonsa yhtä mukavaksi kuin Vasemmistoliiton kansanedustajat Pörssiklubilla.

Lähestyvä sireenien ulina antoi ymmärtää, että kohta poliisit hajottaisivat 21 B:n edestä muutakin kuin vappujuhlat. Kylterit oli-vat siirtyneet KY:n mollaamisesta uuden ylioppilaskunnan puolus-tamiseen.

”Olen tutustunut vanhempiini ihan uudella tavalla. Ylioppi-laskunnan kämppiin kun on nykyään vähän pitempi jono! Pihalle-kin lentää heti, kun viisi vuotta tulee täyteen. Pistää opiskelemaan!” iloitsi mursunrutkula.

Espoolaisrivikylteri puolestaan riemuitsi liikuntasubventioi-den katoamisesta.

”Yliopistoliikunta pelasti minut ylikunnolta! Tulee käytyä har-vemmin puntilla, kun aiemmin Esport Centerissä. Laitteisiin on sel-laiset jonot, että jää aikaa palautumisellekin!”

Ja joukon valtasi sentimentaalisuuden puuska: he ryhtyivät muistelemaan yhteisiä vuosiaan AYY:n kanssa.

”Entäs sekin tapahtuma, jonka nimessä oli enemmän superla-tiiveja kuin Alex Stubbin treenipäiväkirjassa?”

”Mahtavaa! Ihanaa! Räjähtää!” huusivat kylterit kuorossa, niin että Museokatu kaikui. Kylteriperinteet – kuntikset, kulttuuriviikot ja kaljarallit – ketä ne oikeastaan kiinnostivat, kun olemassa oli uusi, uljas AYY?

Mutta, kuten tunnettua, KY:n toiminta on aina perustunut profeetoihin. Miehiin ja naisiin, jotka tulevat ja sanovat, miten asi-at ovat.

Valonheittimet syttyivät. Kauppakorkeakoulun ylioppilas-kunnan laulajat oli pukeutunut oransseihin kaapuihin. Se aloitti ta-saisen messuamisen maan parhaan kuoron auktoriteetilla. Tunnel-ma oli kuin itsemurhalahkon kokoontumisessa.

Lipalta kuului kumiseva ääni: ”Älkää kysykö, mitä me olemme tehneet KY:n hyväksi, vaan mitä

te voitte tehdä opintojenne eteen. Pää kylmänä. Kaikki. Koko ajan.”Rivikylteri alkoi epäröidä.

”Jaksa pidellä tätä kylttiä. Kädet ihan rakoilla. Syöny rapuja koko kesän.”

TUUKKA HETEMÄKIKirjoittaja valmisteli tämän pakinan salassa.

www.aalto.fi