1

ABI-OPASOHJEITA YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN

2016 - 2017

2

SISÄLLYSLUETTELO

SÄHKÖISET YLIOPPILASKOKEET ............................................................................................... 3

SÄHKÖISEN YO-KOKEEN ABC ......................................... 4

SÄHKÖISTYMISEN AIKATAULU ........................................ 5

SYKSYN 2016 KOEPÄIVÄT ....................................................................................................... 6

KEVÄÄN 2017 KOEPÄIVÄT ...................................................................................................... 7

AIKATAULU SYKSYN KIRJOITTAJILLE ........................................................................................ 8

AIKATAULU KEVÄÄN KIRJOITTAJILLE ....................................................................................... 9

YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE ........................................................................................ 10

HAJAUTETTU YLIOPPILASTUTKINTO ...................................................................................... 11

ILMOITTAUTUMINEN ........................................................................................................... 11

OHJEET ILMOITTAUTUMISEEN WILMASSA ............................... 12

OSALLISTUMISOIKEUS .......................................................................................................... 13

LUKIHÄIRIÖ, SAIRAUS, VIERASKIELISYYS ................................................................................ 13

KOETILAISUUS ..................................................................................................................... 13

OHJEITA YLIOPPILASKOKEISIIN .............................................................................................. 15

ÄIDINKIELEN KOE ................................................ 15

SUOMI TOISENA KIELENÄ -KOE ....................................... 16

KIELTEN KOKEET ................................................. 16

REAALIAINEIDEN KOKEET ........................................... 20

MATEMATIIKAN KOE .............................................. 22

KOESUORITUKSET JA ARVOSTELU ......................................................................................... 24

TARKISTUSARVOSTELU ......................................................................................................... 24

VILPPI JA TUTKINTOJÄRJESTYKSEN RIKKOMINEN ................................................................... 25

PÄÄTTÖTODISTUS ................................................................................................................ 25

YO-TODISTUS ...................................................................................................................... 25

YLIOPPILASTUTKINNON ARVOSANAT .................................................................................... 26

KOMPENSAATIO .................................................................................................................. 27

YLIOPPILAAKSI VALMISTUVAN NIMEN JULKAISEMINEN.......................................................... 27

KOKEIDEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENNYS ............................................................... 28

3

SÄHKÖISET YLIOPPILASKOKEET

Syksystä 2016 alkaen ylioppilaskokeita aletaan järjestää sähköisinä niin, että silloin saksa, maan-tiede ja filosofia suoritetaan tietokoneilla. Kokelailla tulee siis olla tällöin käytössään oma kannet-tava tietokone ja tieto siitä, kuinka kokeet suoritetaan. Kokeiden suorittamista harjoitellaan lukio-kursseillamme. YTL:n sivuilta (ylioppilastutkinto.fi ja digabi.fi) löydät aiheesta ajankohtaisia lisätie-toja.

Suosittelemme, että opiskelijalla on käytössään oma kannettava tietokone koko lukio-opiskelunajan. Suurin hyöty tietoteknologiasta saadaan, kun se kulkee opiskelijan repussa. Kannettava tieto-kone on nykyään samanlainen opiskeluväline kuin vihko ja kynä aikaisemmin. Opiskelijoiden täytyytutustua kannettavalla tietokoneella sähköisten ylioppilaskirjoitusten Abitti-koeympäristöön hy-vissä ajoin ennen varsinaisia ylioppilaskokeita. Ylioppilaskokeissa opiskelija käyttää omaa kannetta-vaa tietokonettaan.

Ylioppilastutkintolautakunta on määritellyt ensimmäiseksi tuettavaksi päätelaitteeksi ”normaalinkannettavan tietokoneen” eli vähintään x86-prosessorilla toimivan työaseman. Konetta ostettaessakannattaa kiinnittää huomiota myös akun kestoon ja koneen painoon. Koetilanteessa laitteeseenkäynnistetään YTL:n toimittama käyttöjärjestelmä ohjelmistoineen USB-muistilta. Oheisessa listassaovat tarkemmat tekniset tiedot:

Prosessori: 32- tai 64-bittinen x86-prosessori. Yksiytimisen prosessorin kellotaajuuden suo-situs 2 GHz tai enemmän.Keskusmuisti (RAM): Vaatimus 2 Gt tai enemmän, josta näytönohjain voi käyttää tarvitta-van osan.BIOS/UEFI: Mahdollisuus käynnistää käyttöjärjestelmä USB-muistilta.Näyttö: Tietokoneen näytön tulee olla resoluutioltaan vähintään 1024x768. Näytön kokosaa olla enintään 19”. Tätä suurempia näyttöjä voi käyttää ainoastaan rehtorin luvalla. Yksinäyttö kokelasta kohden.Akku: Suositellaan toimivaa akkua sähkönsyöttöhäiriöiden varalta.Verkko: Ylioppilaskokeen järjestävä lukio voi rakentaa tutkintoverkon langallisella Ether-net- tai WLAN-teknologialla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtaosa lukioista käyttää yli-oppilaskokeessa langallista verkkoa. Siksi ylioppilaskokeessa käytettävissä päätelaitteissaon hyvä olla Ethernet-liitäntä. Päätelaitteessa on hyvä olla myös WLAN-verkkokortti opis-kelu- ja kurssikoekäyttöä varten. Sekä langalliset Ethernet- että WLAN-verkkolaitteet voivatolla USB-liitäntäisiä lisälaitteita. Mikäli ylioppilaskokeen tutkintoverkko rakennetaanWLAN:lla, voi päätelaitteeseen tarvittaessa hankkia myöhemmin lukion tutkintoverkkoon jaylioppilastutkintolautakunnan ohjelmistoon soveltuvan USB-liitäntäisen WLAN-kortin. 2Ääni: Mahdollisuus liittää kuulokkeet ja mikrofoni joko USB-liitännän tai 3,5 mm:n pistok-keiden avulla.Lisälaitteiden liittäminen: Mahdollisten lisälaitteina liitettävien näppäimistön ja hiiren ontoimittava HID-määrittelyn1 mukaisesti. Päätelaitteessa voi tarvittaessa käyttää virtaläh-teetöntä USB-hubia. Päätelaitteen lisälaitteet eivät voi käyttää radiotaajuuksia (esim.Bluetooth).

4

Koetilanteessa laitteeseen käynnistetään USB-muistilta ylioppilastutkintolautakunnan toimittamakäyttöjärjestelmä ohjelmistoineen. Koneeseen pysyvästi asennettua käyttöjärjestelmää ei käytetäkokeen aikana, eikä kokelaalla ole mahdollisuutta käyttää koneeseen pysyvästi asennettuja ohjel-mia tai tiedostoja. Päätelaitteiden yhteensopivuuden varmistaminen Päätelaitteen yhteensopivuu-den voi varmistaa lataamalla koekäyttöjärjestelmän omalle USB-muistille ja käynnistämällä senpäätelaitteessa. Ohjeet löytyvät osoitteesta https://digabi.fi/digabios. Vastuu päätelaitteen käyn-nistymisestä on kokelaalla. Kokelaan tulee varmistua hyvissä ajoin ennen koetilannetta käyttä-mänsä päätelaitteen toimivuudesta kokeilemalla.

SÄHKÖISEN YO-KOKEEN ABC

1. Varmista, että sinulla on sähköisen ylioppilaskokeen tekemiseen soveltuva kannettava tie-tokone ja lisälaitteet (ks. laitevaatimus ed. sivulla):– laitteessa on oltava Ethernet-liitäntä, jolla kone liitetään verkkoon (esim. useat Mac-ko-neet vaativat erillisen sovitinpalan)– ulkoinen hiiri on osoittautunut tarpeelliseksi esim. piirto-ohjelmien käytössä– kannettavaan liitettävät kuulokkeet tarvitaan myös– koneen lisäksi opiskelija tuo myös oman koneen virtajohdon mukanaan.

2. Kannettava tietokone täytyy pystyä käynnistämään USB-muistilta, koska yo-kokeissa tällätuodaan koneelle suljettu verkko.

3. Selvitä etukäteen, miten oma kannettava koneesi käynnistetään USB-muistilta.– Lista eri mallien USB-buuttauksesta löydät esim. täältä: https://craf-tedflash.com/info/how-boot-computer-from-usb-flash-drive– Voit myös etsiä tietoa googlaamalla oman koneesi merkin + ”boot from usb”.

4. Jos konettasi ei ole aikaisemmin käynnistetty USB-tikulta, voi ensimmäisellä kerralla joutuatekemään muutoksia koneen asetuksiin (käynnistysasetuksissa määrätään kone käynnisty-mään USB-muistilta).

5. Syksyn 2016 sähköisiin yo-kokeisiin osallistuville järjestetään kaksi harjoitusta, joissa jokai-sen kokelaan oma kannettava tietokone käynnistetään kertaalleen USB-muistilta. Kokelaanon osallistuttava jompaankumpaan tilaisuuteen. Harjoitukset järjestetään ke 8.6. klo 16–17 ja ma 5.9. klo 16–17.

6. Kokelaan on hyvä tutustua myös sähköisissä kokeissa mahdollisesti käytettäviin ohjelmis-toihin. Esimerkiksi LibreOfficen paketin voi ladata itse omalle koneelleen; sen voi myös la-data USB-muistille portableapps.com-palvelusta ja käyttää muistilta millä tahansa koneella.Lista erilaisista sähköisen yo-kokeen ohjelmistoista löytyy täältä: https://digabi.fi/tek-niikka/ohjelmistot/

5

Koepäivänä:

1. Tule yo-kokeeseen hyvissä ajoin (mielellään jo klo 8.15), koska sähköisessä kokeessa alku-valmisteluihin menee aikaa. Henkilöllisyystodistus tulee olla mukana kokeessa. Tuo tarvit-tavat laitteet mukanasi, kytke ne verkkoon ja tarvittaessa myös sähköverkkoon. Liitä kuu-lokkeesi kannettavaan.

2. Käynnistä päätelaite paikaltasi löytyvältä opiskelijan USB-tikulta ja tee päätelaitteen ääni-testi.

3. Rehtori avaa kuoren, joka sisältää kokeen purkukoodin ja avainlukulistat.

4. Syötä koejärjestelmään nimesi ja henkilötunnuksesi. Odota, että valvoja tulee tunnista-maan kokelaat.

5. Tunnistuksen jälkeen koe avataan, ja sitä voi alkaa tehdä.

6. Kun koe on valmis, palauta valvojalle USB-muistisi. Ota omat laitteesi mukaasi lähtiessäsi.

SÄHKÖISTYMISEN AIKATAULU

syksy 2016: saksa, maantiede ja filosofia

kevät 2017: psykologia, yhteiskuntaoppi ja ranska

syksy 2017: ruotsi, uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto ja historia

kevät 2018: englanti, biologia, portugali, latina ja italia

syksy 2018: äidinkieli, suomi toisena kielenä, venäjä, fysiikka, kemia ja saame

kevät 2019: matematiikka

6

SYKSYN 2016 KOEPÄIVÄT

Kuullunymmärtämiskokeet Mäkelänrinteen toimipisteessäPaikalla on oltava viimeistään 30 min. ennen kokeen alkua!

ma 12.9. vieras kieli, pitkä oppimääräenglanti klo 8.30ranska klo 11venäjä klo 13espanja klo 15

ti 13.9. toinen kotimainen kieli, ruotsi klo 8.30pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ke 14.9. vieras kieli, lyhyt oppimääräranska klo 8.30espanja klo 11englanti klo 13venäjä klo 14italia klo 15

Kirjalliset kokeet Mäkelänrinteen uintikeskuksen liikuntasalissa ja Mäkelänrinteen toimipisteessäPaikalla on oltava viimeistään 30 min. ennen kokeen alkua!

pe 16.9. äidinkieli, tekstitaidon koe klo 9

ma 19.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, klo 9kemia, maantiede (sähköinen koe), terveystieto

ke 21.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 9(saksan koe sähköinen)

pe 23.9. toinen kotimainen kieli, ruotsi klo 9pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ma 26.9. äidinkieli, esseekoe klo 9suomi toisena kielenä -koe

ke 28.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä klo 9

pe 30.9. psykologia, filosofia (sähköinen koe), historia, klo 9fysiikka, biologia

ma 3.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä klo 9(saksan koe sähköinen)

7

KEVÄÄN 2017 KOEPÄIVÄT

Kirjallinen koe Mäkelänrinteen toimipisteessä Paikalla on oltava 30 min. ennen kokeen alkua!

pe 10.2. äidinkieli, tekstitaidon koe klo 9

Kuullunymmärtämiskokeet Mäkelänrinteen toimipisteessäPaikalla on oltava viimeistään 30 min. ennen kokeen alkua!

ma 13.2. toinen kotimainen kieli, ruotsi klo 8.30pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ti 14.2. vieras kieli, pitkä oppimääräenglanti klo 8.30venäjä klo 11espanja klo 13

ke 15.2. vieras kieli, lyhyt oppimääräespanja klo 8.30englanti klo 11venäjä klo 13italia klo 14

Kirjalliset kokeet Mäkelänrinteen uintikeskuksen liikuntasalissa ja Mäkelänrinteen toimipisteessäPaikalla on oltava viimeistään 30 min. ennen kokeen alkua!

ma 13.3. äidinkieli, esseekoe klo 9suomi toisena kielenä -koe

ke 15.3. psykologia ja filosofia (sähköinen koe), klo 9historia, fysiikka, biologia

pe 17.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 9(saksan ja ranskan koe sähköinen)

ma 20.3. toinen kotimainen kieli, ruotsi klo 9pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ke 22.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä klo 9

pe 24.3. yhteiskuntaoppi ja maantiede (sähköinen koe), klo 9kemia, uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto

ma 27.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä klo 9(saksan ja ranskan koe sähköinen)

8

AIKATAULU SYKSYN KIRJOITTAJILLE

TOUKOKUU Ilmoittautuminen syksyn ylioppilaskirjoituksiin

Tiedotus- ja ilmoittautumistilaisuudet yo-kokeisiin aikovilleIlmoittautuminen henkilökohtaisesti opinto-ohjaajille taiapulaisrehtorille vastaanottoaikoina ti 31.5. mennessäMäkelänrinteen toimipisteessäYo-kokeisiin voi ilmoittautua alustavasti myös Wilmassa

Ilmoittautuminen kesän abikursseille

KESÄKUU Tutkintomaksu maksetaan koulun lähettämän laskun mukaisestieräpäivään mennessä.

ELOKUU Elokuun abikurssit

Kokelaiden osallistumisoikeus yo-kokeisiin tarkistetaan.

SYYSKUU Ennen syksyn ylioppilaskirjoituksia tiedotustilaisuus käytännönjärjestelyistä Mäkelänrinteen toimipisteessä

MARRASKUU Rehtori lähettää 4. marraskuuta mennessä yo-lautakunnalle tiedotkokelaista, jotka eivät saa lukion tai ammatillisen tutkinnonpäättötodistusta. Jos olet valmistumassa, tähän mennessä kurssienon siis oltava suoritettu!

Tulokset yo-kokeista saapuvat koululle viimeistään marraskuun 23.päivänä.

Ilmoittautuminen kevään ylioppilaskirjoituksiin 23.11. mennessä

JOULUKUU Lakkiaiset joulukuun alussa

Tutkintomaksu maksetaan koulun lähettämän laskun mukaisestiviimeistään eräpäivään mennessä.

9

AIKATAULU KEVÄÄN KIRJOITTAJILLE

MARRASKUU Ilmoittautuminen ylioppilaskirjoituksiin

Tiedotus- ja ilmoittautumistilaisuudet yo-kokeisiin aikovilleIlmoittautuminen henkilökohtaisesti opinto-ohjaajille taiapulaisrehtorille vastaanottoaikoina ma 23.11. mennessäMäkelänrinteen toimipisteessäYo-kokeisiin voi ilmoittautua alustavasti myös Wilmassa.

TAMMIKUU Äidinkielen osallistumisoikeus yo-kokeisiin tarkastetaan 3. jaksonjälkeen ennen tekstitaidon koetta.

4. jakson abikurssit alkavat.

Tutkintomaksu maksetaan koulun lähettämän laskun mukaisestiviimeistään eräpäivään mennessä.

HELMIKUU Ennen äidinkielen tekstitaidon koetta ja kieltenkuullunymmärtämiskokeita tiedotustilaisuus käytännön järjestelyistäMäkelänrinteen toimipisteessä

Äidinkielen tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet

Kokelaiden osallistumisoikeus yo-kokeisiin tarkastetaan 4. jaksonjälkeen, lukuun ottamatta äidinkielen osallistumisoikeutta, joka ontarkastettu jo aiemmin.

MAALISKUU Yo-kirjoitusten kirjalliset kokeet alkavat.

TOUKOKUU Rehtori lähettää 5. toukokuuta mennessä yo-lautakunnalle tiedotkokelaista, jotka eivät saa lukion tai ammatillisen tutkinnonpäättötodistusta. Jos olet valmistumassa, tähän mennessä kurssien onsiis oltava suoritettu!

Tulokset yo-kirjoituksista saapuvat koululle viimeistään toukokuun 25.päivänä.

Lakkiaiset 2.6.

Ilmoittautuminen syksyn yo-kokeisiin 31.5. mennessä

KESÄKUU Tutkintomaksu maksetaan koulun lähettämän laskun mukaisesti vii-meistään eräpäivään mennessä.

10

YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE (lisätietoja osoitteesta: www.ylioppilastutkinto.fi)

Ylioppilaskokelaan on osallistuttava neljään (4) pakolliseen kokeeseen suorittaakseen tutkinnon.

Pakolliset kokeet

äidinkieli (tai suomi toisena kielenä -koe) on kaikille pakollinenvalittava kolme (3) seuraavista neljästä:

toinen kotimainen kieli, ruotsi (A- tai B-taso)vieras kieli (A- tai C-taso)matematiikka (A- tai B-taso)yksi reaaliaineen koe

Ylimääräiset kokeet

Yllä olevan kohdan valinnoista riippuen kokelas voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa yhden taiuseamman ylimääräisen kokeen. Tutkintoon voi kuitenkin sisällyttää vain yhden saman oppiaineenkokeen.

Vieraan kielen kokeita järjestetään seuraavasti:A-tason koe: englanti, espanja, ranska, saksa ja venäjäC-tason koe: englanti, espanja, italia, ranska, saksa, venäjä, latina ja portugali.

Myös matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) järjestetään vaativuudeltaan kaksieri tason koetta. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason kokeeseen hänedellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelas saa esimerkiksi suorittaa pitkään tai lyhyeen oppimää-rään perustuvan matematiikan kokeen riippumatta siitä, minkä oppimäärän mukaan hän on opis-kellut.

Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe (A-taso) vähintään yhdessä seuraavista pakolli-sista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä.

Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella (A-taso) tarkoitetaan pe-ruskoulun alaluokilta alkavan, kaikille yhteisen kielen (A-kieli) oppimäärään perustuvaa koetta.

Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa valtioneuvoston lukiolain 10 §:n nojalla antamassa tuntija-kopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien pe-rusteella.

Vähintään 2,5-vuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat osallistua ylioppilastutkintoonammatilliselta pohjalta: koko lukiota ei tällöin tarvitse suorittaa. Lisätietoja saat opinto-ohjaajilta.

11

Äidinkielen kokeen korvaava suomi toisena kielenä -koe

Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi ylioppilastutkinnossa äidinkielenkokeen sijasta suorittaa suomi (ruotsi) toisena kielenä -kokeen. Se suoritetaan äidinkielen esseeko-keen kirjoituspäivänä. Kokelaalta ei vaadita äidinkielistä suomen kielen osaamista.

Ylioppilastutkinnon osana kokeen hyväksytty suorittaminen antaa korkeakoulukelpoisuuden ja riit-tävän näytön jatko-opinnoissa vaadittavasta suomen kielen taidosta.

HAJAUTETTU YLIOPPILASTUTKINTO

Tutkinto suoritetaan enintään kolmen peräkkäisen tutkinto-kerran aikana.

Kyseisen aineen kaikki pakolliset kurssit tulee olla opiskeltu ennen kirjallista koetta. Reaaliaineenkokeeseen saa osallistua, kun on suorittanut aineen pakolliset kurssit tai, jos pakollisia kursseja eiole, kaksi kurssia.

Neuvottele aina opinto-ohjaajan kanssa ennen hajautetun tutkinnon aloittamista. Vältä liian aikaistaaloitusta!

ILMOITTAUTUMINEN

Koko lukiota suorittava opiskelija (tai ammatilliselta pohjalta kirjoittava) ilmoittautuu ylioppilastut-kintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillisiä kokeita. Tutkinnon täydentäjä sen si-jaan ilmoittautuu vain erillisiin kokeisiin.

Yo-kokeisiin ilmoittaudutaan yhteen suorituskertaan kerrallaan koulun ilmoittamina ilmoittautu-misaikoina (katso sivut 6 - 7). Yo-kirjoituksiin ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti opinto-ohjaajillevastaanottoaikoina. Myös Wilmaan tehty ilmoittautumislomake täytyy tulostaa ja palauttaa allekir-joitettuna opinto-ohjaajalle. Katso tarkemmat ohjeet Wilman kautta ilmoittautumiseen seuraavaltasivulta.

Osallistumismaksulomakkeet postitetaan opiskelijoiden ilmoittamaan osoitteeseen. Maksu koostuuperusmaksusta (14 €), joka maksetaan jokaisella tutkintokerralla (hajautettu tutkinto) sekä aine-kohtaisesta maksusta (28 €/koe).

Ilmoittautuminen kirjoituksiin on sitova: ylioppilastutkintomaksu on kaikissa tapauksissa makset-tava kokonaisuudessaan. Osallistumismaksu on ulosottokelpoinen. Kokelas ei voi itse muuttaa las-kulomakkeessa olevaa summaa. Siinä tapauksessa, että koulu joutuu peruuttamaan kokelaan osal-listumisoikeuden yksittäiseen kokeeseen suorittamattomien kurssien vuoksi, kokelas voi anoa yli-oppilastutkintolautakunnalta koekohtaisen maksun palauttamista. Tässäkin tapauksessa kokelasjoutuu maksamaan perusmaksun. Esim. lääkärintodistuksen perusteella kokelas voi anoa ylioppilas-tutkintolautakunnalta ilmoittautumisen mitätöintiä. Tällöin tulee ottaa yhteyttä rehtoriin.

12

OHJEET ILMOITTAUTUMISEEN WILMASSA

1) Tee ensin yo-kokeiden hajautussuunnitelma ja sitova ilmoittautuminen yo-kokeisiin Wil-massa.

2) Vahvista sitten ilmoittautuminen tapaamalla opinto-ohjaaja ja allekirjoittamalla ilmoittautu-mislomake.

Kirjaudu Wilmaan omilla tunnuksillasi ja valitse yläreunan valikosta ”Lomakkeet”.Tee ensin yo-kokeiden hajautussuunnitelma lomakkeella ”Opintojen suunnittelu ja seu-ranta” (HUOM! tutkinnon täydentäjien ei tarvitse tehdä hajautussuunnitelmaa):Mene kohtaan ”Yo-kirjoitusten hajautussuunnitelma” ja kirjaa tänne suunnitelmasi: kirjoi-tusaika esim. S16 (= syksy 2016), valitse koe pakolliseksi tai ylimääräiseksi, valitse yo-aine.Huomaa, että voit lisätä rivejä painikkeesta.Pakollisia kokeita tulee suunnitelmassa olla neljä (katso tarkemmin s. 8).Kirjaa myös, miten aiot suorittaa aineen mahdollisesti puuttuvat pakolliset kurssit, jotta saatosallistumisoikeuden yo-kokeisiin.Muista lopuksi tallentaa syöttämäsi tiedot lomakkeen lopusta löytyvällä painikkeella.Muista, että tämä osio on vain suunnitelma, ei siis sitova ilmoittautuminen.Valitse uudelleen ”Lomakkeet”-kohta ja täältä ”YO-tutkinto, SITOVA ilmoittautuminen”. Ha-jautussuunnitelmasi näkyy nyt tällä lomakkeella. Ilmoittautuminen seuraaviin yo-kokeisiintehdään kohdassa ”SITOVA ilmoittautuminen”:Valitse kokelaslajisi (HUOM! Sinulla voi olla eri kokeissa eri kokelaslaji, jos esimerkiksi uusitjonkin kokeen ja teet toisen kokeen ensimmäistä kertaa):00 kokelas, joka lautakunnan luvalla jatkaa kesken jäänyttä tutkintoa01 varsinainen kokelas (lukion päättötodistusopiskelija, kyseisen kokeen ensimmäinen suori-tuskerta)02 lukion kurssit suorittanut yksityisoppilas tai kokelas, joka aloittaa tutkinnon suorittamisenalusta (jos mahdollisia aiempia suorituskertoja, vaikka tutkinto olisi jäänyt kesken)03 ammatillisen tutkinnon tai ammatilliset opinnot suorittanut kokelas (myös kaksoistutkin-toa parhaillaan suorittavat)04 hylätyn pakollisen kokeen uusija05 hyväksytyn kokeen uusija06 tutkinnon täydentäjä (on jo ylioppilas)07 hylätyn pakollisen kokeen uusija, kun koe on kompensoitu08 hylätyn ylimääräisen kokeen uusija09 erillisen kokeen suorittaja (ei ylioppilas)10 lukion oppimäärää ja ammatillista tutkintoa suorittava kokelas (ei käytetä meillä)Valitse aine, johon ilmoittaudut.Valitse, onko koe sinulle pakollinen vai ylimääräinen.Kokelasnumero tulee ohjelmasta myöhemmin automaattisesti; suoritusajan lisää opinto-oh-jaaja, kun palautat allekirjoitetun lomakkeen.Kun ilmoittaudut useampaan kokeeseen, lisää rivejä tarvittava määrä.Jos sinulla on päätös erityisjärjestelyistä, tiedot näkyvät tällä lomakkeella.Valitse ”Tallenna tiedot” ja sen jälkeen oikeasta yläkulmasta ”Tulostettava versio”. Tulostalomake ja palauta se henkilökohtaisesti opinto-ohjaajalle tarkastettavaksi.

13

OSALLISTUMISOIKEUS

Lukion opiskelijalla on oikeus osallistua yo-tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjal-liseen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Reaaliai-neen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava voiosallistua opiskeltuaan kaksi kyseisen aineen lukiokurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimää-rään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskel-tuaan kolme lukiokurssia.

Kirjallisten kokeiden alkaessa rehtori on velvollinen ilmoittamaan lautakunnalle, jos tutkintoon il-moittautunut kokelas ei täytä osallistumiselle säädettyjä edellytyksiä.

LUKIHÄIRIÖ, SAIRAUS, VIERASKIELISYYS

Lukihäiriön, sairauden tai vamman perusteella voidaan myöntää erityisjärjestelyjä ylioppilaskokei-den suorittamista varten (esim. lisäaika kirjallisessa kokeessa, pitkätaukoinen kuullunymmärtämis-kokeen äänite, tietokoneen käyttö). Rajatapauksessa on mahdollista myös yhden kokeen arvosanankorotus lopullista arvosanaa määrättäessä.

Lausunto lukihäiriöstä ja/tai lääkärinlausunto toimitetaan hyvissä ajoin koululle, jossa tehdään eri-tyisjärjestelyhakemus ylioppilastutkintolautakuntaan lähetettäväksi – syksyn tutkintoa vartenennen huhtikuun 23. päivää ja kevään tutkintoa varten ennen marraskuun 23. päivää.

Kokelaan erityisen vaikeaa elämäntilannetta koskeva selvitys tai puoltolause voidaan myös ottaaarvostelussa huomioon. Sama koskee vieraskielisyysselvitystä, jonka voi hankkia, jos äidinkieli onmuu kuin suomi tai jos on käynyt pitkään koulua ulkomailla. Edellä mainittujen seikkojen huomioonottaminen edellyttää opiskelijalta asianomaisten selvitysten (selvitys vieraskielisyydestä, puolto-lause) hankkimista ja toimittamista koululle.

Lisätietoja em. seikkoihin liittyvissä kysymyksissä saa erityisopettajalta, puh. 050 401 3323.

KOETILAISUUS

Kielten kuullunymmärtämiskokeet pidetään Mäkelänrinteen toimipisteen luokissa (Mäkelänkatu47). Kirjalliset kokeet pidetään Mäkelänrinteen uintikeskuksen liikuntahallissa (Mäkelänkatu 49) jaMäkelänrinteen toimipisteen tiloissa.

Kokeisiin täytyy saapua ainakin puoli tuntia ennen niiden alkua, jotta kokeet voidaan aloittaa lauta-kunnan ilmoittamana aikana. Kaikki kirjalliset kokeet alkavat klo 9.00 ja kestävät 6 tuntia. Kuul-lunymmärtämisen kokeet kestävät noin tunnin. Katso aikataulut sivuilta 6–7.

Yo-kokeet järjestetään syksystä alkaen sähköisinä niin, että kaikki kokeet ovat sähköisiä keväällä2019. Lue sähköisistä kokeista lisää tämän oppaan sivuilta 3–5.

14

Kahta vieraan kielen lyhyen oppimäärän kirjallista koetta suorittavalla on koeaikaa 8 tuntia.Kirjallisista kokeista saa poistua aikaisintaan klo 12. Kuullunymmärtämiskokeesta ei voi poistua kes-ken koetta.

Omalla nimellä varustetut taulukot ja laskimet on tuotava viimeistään koetta (matematiikka, fy-siikka, kemia ja maantiede) edeltävänä koulupäivänä klo 18 mennessä Mäkelänrinteen toimipisteentoimistoon tarkastettavaksi.

Kuuntelukokeiden luokkien ovissa ja kirjallisissa kokeissa uintikeskuksen ylätasanteen seinällä onkirjoitusaamuna kokeeseen osallistuvien nimiluettelo, josta ilmenee kunakin päivänä nimen jäljessäoleva kokelaan paikkanumero salissa. Kokelaat on lisäksi numeroitu juoksevalla numerolla, joka onlautakunnan käyttämä kokelasnumero. Nimen edessä oleva kokelasnumero on ehdottomasti mer-kittävä kaikkiin papereihin. Tarkasta siis oma kokelasnumerosi ennen kokeen alkua. Eri kokeissa voiolla eri kokelasnumerot. Kokelasnumeron avulla opiskelija voi myöhemmin tarkistaa alustavat tu-loksensa ilmoitustaululta.

Aikuislukion kokelaan on saapuessaan kokeeseen varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä voi-massa olevalla henkilöllisyystodistuksella, ajokortilla tai vastaavalla.

Opiskelijan on kokeisiin tullessaan syytä varmistua siitä, ettei taskuissa eikä muualla ole mitään asi-aankuulumatonta, joka voisi aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Salissa saattaa olla viileää, joten on suo-siteltavaa pukeutua lämpimästi.

Koetilaisuudessa jaetaan koulun numerolla tai leimalla varustettuja konseptiarkkeja. Varmistu, ettäkynät, kumi ja teroitin ovat mukana (puolipehmeä lyijykynä HB tai nro 2).

Saliin saa tuoda vain kirjoitusvälineet ja eväät ilman käärepaperia, mielellään läpinäkyvässä rasiassa.Kaikki, mitä kokelas tuo saliin ja siellä tarvitsee, tarkistetaan salin ovella. Kaikista eväistä on poistet-tava etiketit ja tekstit on teipattava piiloon ennen saliin tuloa. Matkapuhelimen tuominen koetiloi-hin on lautakunnan määräysten vastaista, joten sen tuominen koetiloihin on kiellettyä. Puhelimet jalompakot kerätään ennen koetta säilytettäväksi toimistossa kokeen ajan. Henkilökohtaisia tavaroitavoi jättää pukuhuoneeseen omalla vastuulla. Koulu ei vastaa pukuhuoneeseen jätetyistä tavaroista.

Kokelas pyytää lupaa päästä WC-käynnille nousemalla seisomaan pulpettinsa viereen. Kättä noste-taan, kun on muuta asiaa, esim. kynä putoaa, tarvitsee lisää paperia ym. Salista voi poistua WC-käynnille vain valvojan saattamana.

Koepapereita ei saa rypistää, repiä eikä taittaa. Salista ei saa viedä mitään paperia poistuessaan, eiedes tehtäväpaperia. Kaikki palautetaan päävalvojalle. Papereihin, jotka eivät ole vastauspapereita,merkitään selvästi sana "konsepti" tai ne yliviivataan.

Kun koe ilmoitetaan päättyneeksi, salissa vielä olevat kokelaat nousevat ylös ja odottavat rauhalli-sesti niin kauan, kuin papereiden palautus yksi kokelas kerrallaan kestää.

15

OHJEITA YLIOPPILASKOKEISIIN

ÄIDINKIELEN KOE

Äidinkielen koe on kaksiosainen. Se koostuu tekstitaidon kokeesta sekä esseekokeesta. Kokelaantulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Kokelaanäidinkielen arvosana määräytyy molempien kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Äi-dinkielen koe mittaa ilmaisun ja ajattelun taitoja sekä tekstien erittelyn ja tulkinnan taitoja.

Tekstitaidon koe pidetään kevään tutkintokerralla helmikuussa ennen kielten kuullunymmärtämis-kokeita ja syksyn tutkintokerralla kuunteluiden jälkeen. Esseekoe pidetään muiden kirjallisten ko-keiden yhteydessä.

Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua.Tilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona onasiatekstejä ja/tai kaunokirjallisia tekstejä.

Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta. Tehtäviä on viisija kokelaan tulee vastata niistä kolmeen. Tehtävät liittyvät tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmai-suun jne. Tehtävänä voi olla esimerkiksi lyhyehkö kirjoitus, tai kokelasta voidaan pyytää kommen-toimaan tai tiivistämään pohjatekstiä.

Vastauksen sopiva pituus on noin kaksi konseptisivua. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0–6 pistettä.Vastaukset voidaan kirjoittaa samalle konseptiarkille. Uusi vastaus on aloitettava aina uudelta si-vulta.

Esseekokeessa tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonai-suuksien hallintaa. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja ai-neiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, ku-via, tilastoja tai taulukoita. Esseekokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden.

Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajem-min lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksen näkökulma voidaan määrätätehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista itse valita näkökulmansa.

Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokeessakäytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Tekstit kirjoitetaan helposti luettavallakäsialalla niin, että isot ja pienet alkukirjaimet erottuvat toisistaan, yhdyssanojen osat on kirjoitettuselvästi yhteen ja kappalejako on osoitettu selvästi.

16

SUOMI TOISENA KIELENÄ -KOE

Kaikille pakollisen äidinkielen kokeen korvaavana kokeena voi olla suomi toisena kielenä -oppimää-rään perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas onviittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Suomi toisena kielenä -koe suoritetaan äi-dinkielen esseekokeen koepäivänä. Kokeessa ei ole kuullunymmärtämisosaa.

Kokelaalta ei vaadita äidinkielistä suomen kielen osaamista. Suomi toisena kielenä -koe korvaa äi-dinkielen kokeen ja on näin ollen aina tutkinnon pakollinen koe.

Kokeessa tutkitaan, miten hyvin kokelas on saavuttanut lukion opetussuunnitelman suomi toisenakielenä -oppiaineen tavoitteiden mukaisen kielitaidon: miten hyvin hän ymmärtää lukemaansa suo-menkielistä tekstiä, hallitsee sanastoa, kielen rakenteita ja suomen kielelle tyypillisiä ilmauksia sekäpystyy laatimaan kirjoitelman jostakin kokemuspiiriinsä kuuluvasta, lukion oppimäärän aihepiireissämainitusta tai ajankohtaisesta aiheesta.

Kokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit:• avoimet kysymykset lukion opetuskielellä• selittämistehtävät• tiivistelmä / kommentti tai kannanotto• monivalintatehtävät• monivalinta-aukkotesti• produktiivinen aukkotesti• kirjoitelma

Kokelaille jaetaan optinen lomake, kielikokeen vastauslomake ja konseptipapereita (A3 taitettuna).Suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Kokeen eri osat (esim. kirjoitelma ja tii-vistelmä) kirjoitetaan kukin eri paperille. Optisen vastauslomakkeen täyttöohjeita tulee ehdotto-masti noudattaa. Koesuoritukset on kirjoitettava selvästi, siististi ja yksiselitteisesti lyijykynällä.

KIELTEN KOKEET

Toisessa kotimaisessa kielessä ja eräissä vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eritason kokeita. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita kumman tason mukaiseen kokee-seen hän edellä mainituissa kielikokeissa osallistuu. Ylioppilastutkinnon kielikokeet koostuvat kuul-lunymmärtämiskokeesta ja kirjallisesta osasta. Hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelasosallistuu samalla tutkintokerralla sekä kuullunymmärtämiskokeeseen että kirjallisen osan kokee-seen. Jos kokelas ei ole osallistunut molempiin kokeisiin, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksieikä kompensaatio ole mahdollinen. Sähköisissä kokeissa ei ole erikseen kuullun ymmärtämisen ko-etta.

Kokeet laaditaan kussakin kielessä pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimää-rien mukaisesti. Kullakin tutkintokerralla käytettäviä tehtävätyyppejä ei ilmoiteta etukäteen. Keväänja syksyn kokeet saattavat olla muodoltaan erilaiset.

17

Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) koe

Toisen kotimaisen kielen, ruotsin, kokeessa on valittavana kahden eri vaatimustason (A- ja B-taso)mukaiset kokeet.

Toisen kotimaisen kielen kokeet käsittävät puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisentuottamisen taitoa osoittavat osat.

Kokelas saa halutessaan toisen kotimaisen kokeen sijasta suorittaa äidinkielen kokeen tässä kie-lessä. Siten esim. kaksikielinen kokelas, joka suorittaa äidinkielen kokeen suomen kielessä, voi kor-vata toisen kotimaisen kielen kokeensa äidinkielen kokeella ruotsin kielessä. Tämä edellyttää tut-kinnon suorittamista hajautetusti, koska äidinkielen kokeet suomen ja ruotsin kielessä järjestetäänsamoina koepäivinä.

Vieraan kielen koe

Vieraan kielen koe järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaisina. Pitkän (A-taso) oppi-määrän mukaisia kokeita järjestetään englannin, saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielissä. Vie-raan kielen lyhyen oppimäärän (C-taso) koe järjestetään seuraavissa kielissä: englanti, espanja, ita-lia, ranska, saksa, venäjä, inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame, latina ja portugali.

Englannin, espanjan, saksan, ranskan, venäjän ja italian kielen kokeet käsittävät puheen ja tekstinymmärtämistä sekä kielen kirjallisen käyttämisen taitoa osoittavat osat.

Kuullunymmärtämisosaa ei toistaiseksi sisälly portugalin, saamen eikä latinan kieliin. Latinan ko-keessa saa käyttää ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaisia sanakirjoja, jotka on jätettäväviimeistään klo 18 koetta edeltävänä työpäivänä Mäkelänrinteen toimipisteen kansliaan tarkastet-taviksi.

Kuullunymmärtämiskoe kaikissa kielissä

Kuullunymmärtämiskokeessa kokelas vastaa kuulemansa tekstin perusteella tehtävävihkossa an-nettuihin tehtäviin. Vastausohjeet annetaan äänitteessä ja tehtävävihkossa. Niistä ei saa missääntapauksessa poiketa esim. vastauskielen osalta.

Kuullunymmärtämiskokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit:monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielelläavoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellälyhennelmä

Monivalintatehtävien vastaukset merkitään optiseen lomakkeeseen kenttään IV tehtävävihkossaolevan numeroinnin mukaan. Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. Kielikokeiden optiset lomak-keet voidaan täyttää vain sopivan pehmeällä lyijykynällä (HB tai nro 2). (Katso sivujen 26–27 optisenlomakkeen täyttöohjeita.)

18

Produktiiviset tehtävät vastataan kielikokeen vastauslomakkeeseen, jossa on sekä A- että B-puoli.Ohjeista käy ilmi, mille puolelle mikin tehtävä vastataan. Erityisesti tulee huomata, että yhdelle avoi-men kysymyksen vastaukselle on varattu vain kaksi riviä eikä sitä saa ylittää.

Äänitteen kuuntelun päätyttyä kokelaalla on 8 minuuttia aikaa optisen vastauslomakkeen ympyröi-den mustaamiseen ja produktiivisten vastausten tarkistamiseen.

Kirjallinen osa kaikissa kielissä

Kirjallinen osa mittaa tekstin ymmärtämistä ja tuottamista. Tarpeelliset ohjeet kokeen suoritta-miseksi ovat tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esim. vastauskielen osalta.

Kirjallisessa osassa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit:monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielelläavoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellätiivistelmä tai ohjattu tiivistelmäkäännös tai selittäminenmonivalinta-aukkotehtäväproduktiivinen aukkotehtäväasiatarkka käännösdialogin täydentäminenkirjallinen tuottaminen

Monivalintatehtävissä kokelas valitsee oikean tai asiayhteyteen parhaiten sopivan vaihtoehdon kol-mesta tai neljästä tavoitekielisestä tai opetuskielisestä vastausvaihtoehdosta (A, B, C, D). Moniva-lintatehtävien vastaukset merkitään optiseen lomakkeeseen kenttään IV. Kokelas mustaa oikeatavastausta vastaavan ympyrän. Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. (Katso sivujen 26–27 optisenlomakkeen täyttöohjeita.)

Produktiiviset tehtävät vastataan kielikokeen vastauslomakkeeseen, jossa on sekä A- että B-puoli.Ohjeista käy ilmi, mille puolelle mikin tehtävä vastataan. Erityisesti tulee huomata, että yhdelle avoi-men kysymyksen vastaukselle on varattu vain kaksi riviä eikä sitä saa ylittää. Avoimet kysymyksetmittaavat tekstin ymmärtämistä, tavoitekieliset myös tekstin tuottamista.

Tiivistelmä on omin sanoin kirjoitettu äidinkielinen tai tavoitekielinen yhtenäinen lyhennelmä, jonkatulee antaa lukijalle selkeä kuva alkuperäistekstin pääajatuksista. Tiivistelmää ei tarvitse otsikoida.Kokelas merkitsee tiivistelmän loppuun sen sanamäärän.

Käännös ja selittäminen mittaavat tekstin ymmärtämistä sekä tavoitekieltä käytettäessä myös teks-tin tuottamista.

Monivalinta-aukkotehtävä mittaa tekstin ymmärtämisen lisäksi rakenteiden ja sanaston hallintaa.Kokelas merkitsee monivalinta-aukkotehtävän vastaukset optiseen lomakkeeseen tehtävävihkossaolevan numeroinnin mukaan.

19

Produktiivinen aukkotehtävä mittaa keskeisten sanojen ja rakenteiden käyttöä. Testin pohjana onyksi tai useampi lyhyt yhtenäinen teksti, jossa on aukkoja. Kokelaan on tekstinyhteyden ja mahdol-lisen reunavihjeen avulla ratkaistava, mitkä sanamuodot, sanat tai lauseet aukossa tulee olla ja kir-joitettava ne vastauspaperille numerojärjestyksessä allekkain.

Asiatarkassa käännöksessä täytyy ilmaista asiatarkasti tavoitekielellä lauseen, virkkeen tai tekstikat-kelman sisältö. Dialogin täydentämisessä on vihjeen perusteella tuotettava dialogin täydennyksettehtävänannossa mainittuun tilanteeseen.

Pitkän oppimäärän kokeessa on kirjallisessa tuottamisessa useita tehtävänantoja, joista kokelaantäytyy suorittaa yksi. Tehtävät voivat olla eri määrin ohjattuja: niissä voi otsikon lisäksi tai sen tilallaolla tarkemmat ohjeet sisällöstä, esimerkiksi maininta siitä, kenelle ja miksi teksti kirjoitetaan, taikysymyksiä, joihin odotetaan kannanottoa. Mikäli tehtävänannossa ei toisin sanota, otsikko ja oh-janta ovat kokelasta sitovia.

Kokelaan kirjoitussuorituksen tulee olla pituudeltaan vihkon ohjeiden mukainen. Pitkän oppimääränkielikokeessa kirjoitussuorituksen pituus on yleensä 150–200 sanaa. Pitkän englannin kokeessa kir-joitussuorituksen pituus on 150–250 sanaa. Kokelas merkitsee konseptipaperille kirjoitussuorituk-sensa alkuun kirjoitustehtävän otsikon ja numeron sekä sen loppuun kirjoittamansa tekstin sana-määrän.

Keskipitkän ruotsin (= B-tason koe) ja lyhyen oppimäärän kokeissa kokelaan tulee kirjallisessa tuot-tamisessa suorittaa kaksi kirjoitustehtävää, joista toinen on lyhyt ja toinen laajempi. Tehtävät jakau-tuvat ryhmiin A ja B, joissa kummassakin on kaksi tehtävää. Kummastakin ryhmästä valitaan yksitehtävä. Ryhmien A ja B kirjoitustehtävät ovat sanamäärältään eripituisia. Odotettu sanamäärä mai-nitaan tehtäväryhmän yhteydessä. Tehtävät voivat olla eri määrin ohjattuja, ja kirjoitussuoritustensisällön on vastattava tehtävänantoa. Tehtävänantoon voi myös sisältyä jokin kohdekielinen viestitai yleisönosastokirjoitus, johon kokelaan tulee kirjoittaa vastaus tai vastine. Molemmat kirjoitus-tehtävät kirjoitetaan samalle kokonaiselle konseptiarkille, ja tehtävän numero merkitään tehtävänalkuun ja sanamäärä erikseen kummankin tehtävän loppuun.

Kirjallisessa kokeessa kokelaalla on käytettävissään konseptiarkkeja, kielikokeen vastauslomakesekä optinen lomake. Vastaukset kirjoitetaan näille koetehtävävihkossa annettujen ohjeiden mu-kaan.

Kielikokeen suoritukset on kirjoitettava selvästi, siististi ja yksiselitteisesti lyijy-, muste- tai kuulakär-kikynällä, paitsi optiset lomakkeet, jotka saa täyttää vain pehmeällä lyijykynällä. Lyijykynää käytet-täessä sen tulee olla aina pehmeydeltään HB tai nro 2.

Huonon käsialan perusteella ei koesuoritusta hylätä, mutta epäselvä kirjoitus tulkitaan huonommanvaihtoehdon mukaan (esim. alkukirjaimet ja taivutuspäätteet). Pelkkiä isoja kirjaimia ("tikkukirjai-mia") ei näin ollen saa käyttää.

20

REAALIAINEIDEN KOKEET

Ilmoittautuessaan reaalikokeeseen kokelas ilmoittautuu tietyn oppiaineen kokeeseen, josta ei voikoetilanteessa enää poiketa. Samalla ilmoitetaan, onko koe pakollinen vai ylimääräinen.

Kullakin tutkintokerralla on kaksi reaaliaineiden koepäivää. Yhtenä koepäivänä järjestetään psyko-logian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet. Toisena koepäivänä järjestetään uskonnon,elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päi-vänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaaenintään kaksi reaaliaineen koetta.

Reaaliaineen kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän aineenpakolliset kurssit. Niissä oppiaineissa, joissa ei pakollisia kursseja ole, edellytetään vähintään kahdenlukiokurssin opiskelua.

Tehtäviä ja vastauksia on eri aineissa seuraavasti:

aine tehtäviä vastausten enimmäismääräuskonto 10 6et 10 6psykologia 10 6historia 10 6yhteiskuntaoppi 10 6fysiikka 13 8kemia 12 8biologia 12 8terveystieto 10 6

Sähköisissä kokeissa tehtäviä ja vastauksia on eri aineissa seuraavasti:

filosofia 9 5maantiede 9 5

Lue sähköisistä kokeista lisää YTL:n sivuilta (ylioppilastutkinto.fi ja digabi.fi) ja tiedustele asiasta lisääaineen opettajilta. Keväällä 2017 myös psykologian ja yhteiskuntaopin yo-kokeet suoritetaan säh-köisinä.

21

Kussakin reaaliaineen kokeessa annetaan kaksi erityisen vaativaa jokeritehtävää. Pisteytys noudat-taa käytäntöä: tavanomainen tehtävä 0–6 pistettä, jokeritehtävä 0–9 pistettä. Kunkin reaaliaineenkokeessa on 1–4 oppiainerajat ylittävää tehtävää.

Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi kyseessä olevan reaaliaineen nimen tai kirjainlyhenteen jatehtävän numeron, esim. HISTORIA 3 tai HI 3, mutta ei itse tehtävää. Kokelas kirjoittaa ainakin yhdenvastauksensa kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset kirjoitetaan puoliarkeille.Kullekin paperille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän kä-sittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojär-jestyksessä.

Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi.Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava, tai niihin on merkittävä sana ”kon-septi”. Näitä papereita ei lähetetä lautakuntaan, mutta mahdollisten kyselyjen varalta ne säilytetäänlukiossa vuoden ajan.

Laskin

Reaaliaineiden kokeista ainoastaan fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää yhtä taiuseampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyh-jennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmätarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskintenerillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskintaei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin meneeepäkuntoon.

Taulukkokirjat

Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö:MAOL: MAOL- taulukot, Otava (sekä vastaava ruotsinnos)Ranta - Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY

Kokeessa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Taulukkokirjoissa saa olla ainoas-taan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin eisaa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia.Käytettäväksi tarkoitetut omalla nimellä varustetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeis-tään klo 18 koetta edeltävänä koulupäivänä Mäkelänrinteen toimipisteen kansliaan tarkastettaviksi.Tarkastetut laskimet ja taulukkokirjat palautetaan kokelaille koetilaisuuden alkaessa.

22

MATEMATIIKAN KOE

Ylioppilastutkintoon sisältyy matematiikan koe, joka järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tasonmukaisena. Matematiikan pitkään oppimäärään perustuvaa koetta kutsutaan pitkän matematiikankokeeksi ja lyhyeen oppimäärään perustuvaa koetta lyhyen matematiikan kokeeksi. Kokelas saa lu-kio-opinnoistaan riippumatta valita, osallistuuko hän pitkän vai lyhyen matematiikan kokeeseen.

Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on 13 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakinkokeessa enintään 10 tehtävään. Tehtävien maksimipistemäärä on 6.

Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii asettamaan koetehtävät likimääräiseen vaikeusjärjestykseenhelpoimmasta vaativimpaan. Syventävien kurssien tehtävät ovat yleensä niiden vaikeusasteestariippumatta tehtäväsarjan lopussa.

Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa. B-osa jakautuu edel-leen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. Alla olevaan taulukkoon on merkitty, kuinkamonta tehtävää kussakin osassa annetaan, kuinka moneen tehtävään kokelas vastaa ja mitä apuvä-lineitä on sallittua käyttää tehtäviä suoritettaessa.

Osa Tehtäviä annetaan Kokelas vastaa(korkeintaan)

Apuvälineet

A 4 4 Ei laskinta, taulukkokirjaB1 5 3 Laskin, taulukkokirjaB2 4 3 Laskin, taulukkokirja

A-osan vihkossa on tehtävänantojen lisäksi jokaisen tehtävän kohdalla tila, johon tehtävän ratkaisukirjoitetaan. B-osan vihkossa on pelkät tehtävänannot.

Kokelaalle annetaan koetilaisuuden alkaessa sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja.Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta.Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun ko-kelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa, hän saa laskimen käyttöönsä.

Taulukkokirja ja laskin

Käytettäväksi tarkoitetut omalla nimellä varustetut taulukkokirjat ja laskimet on jätettävä viimeis-tään klo 18 koetta edeltävänä koulupäivänä Mäkelänrinteen toimipisteen toimistoon tarkastetta-viksi.Matematiikan kokeessa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö koko kokeen ajan:

MAOL: MAOL-taulukot, Otava (sekä vastaava ruotsinnos)Ranta – Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY

Kokeessa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Taulukkokirjoissa saa olla ainoas-taan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei

23

saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia.

Matematiikan kokeen B-osassa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset jasymboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tar-vittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskintaei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedon-siirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voikuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon.

Koetehtäviin vastaaminen

Ratkaisut kirjoitetaan sellaisella lyijykynällä, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Vain piirroksissasaa käyttää värikyniä, ei kuitenkaan punaista. Kokelas kirjoittaa A-osan tehtävien ratkaisut koevih-koon ratkaisuille varattuihin kohtiin. Ratkaisuja saa luonnostella konseptipaperille. B-osan tehtävätlasketaan jokainen omalle puoliarkille. Kullekin puoliarkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän rat-kaisun. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä voi jatkaa lisäpuoliarkeilla. Mahdolliset kuviot piirre-tään samalle paperille ratkaisun kanssa tai erilliselle millimetripaperille. Kokelas jättää arvostelta-vaksi tarkoitetut lopulliset ratkaisut selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokelaan on selvästi yliviivat-tava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnoste-luun käytetyt paperit on yliviivattava.

Arvostelu

Hyvästä suorituksesta näkyy, miten kokelas on päätynyt vastaukseen. Ratkaisussa on oltava tarvit-tavat laskut tai muut perustelut ja lopputulos. Koordinaatistot, diagrammit, kuviot ja funktioidenkuvaajat on esitettävä selkeästi.

Vähäiset laskuvirheet eivät merkittävästi alenna pistemäärää, jos virheen johdosta tehtävä ei muutuluonteeltaan tai jos virheestä ei seuraa ilmeisen väärä tai mahdoton tulos tai jos tehtävän tarkoitusei ole testata kokelaan kykyä tehdä virheettömästi laskutoimituksia.

Jos kokelas jättää samaan tehtävään useamman kuin yhden ratkaisun, tehtävä arvostellaan pienim-män pistemäärän antavan ratkaisun mukaan. Jos kokelas jättää B1- tai B2-osassa arvosteltavaksienemmän kuin 3 tehtävää, katsotaan lopullisen pistemäärän muodostuvan niistä 3 tehtävästä, joi-den pistesumma on pienin.

24

KOESUORITUKSET JA ARVOSTELU

Kunkin kokeen ainekohtaisissa määräyksissä annetaan tarkemmat ohjeet siitä, miten koesuorituksetkirjoitetaan. Suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Luonnoksia ei normaalistioteta arvostelussa huomioon. Jos puhtaaksikirjoitetussa suorituksessa ja luonnoksessa on eri vaih-toehto, esim. erilaiset sanan taivutuspäätteet tai erilainen laskutulos, arvostellaan puhtaaksikirjoi-tettu suoritus.

Jos kokelas huomaa puhtaaksi kirjoittaessaan tehneensä virheen, hän korjaa virheen siististi ja yksi-selitteisesti. Muutokset on tehtävä samalla kynällä kuin alkuperäinen teksti.

Jos suoritus on kirjoitettu lyijykynällä, virheen voi korjata pyyhkimällä kohdan kumilla ja kirjoitta-malla sen uudelleen. Pitkiä jaksoja korjattaessa on kuitenkin suositeltavampaa viivata poistettavatrivit yli ja kirjoittaa kohta kokonaan uudelleen.

Jos vastaus on niin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että siitä ei ilmene, mitä kokelas on tarkoittanut,se tulkitaan vähiten pisteitä tuottavan vaihtoehdon mukaan. Tämä koskee esim. kielikokeissa oi-keinkirjoitusta ja taivutuspäätteitä.

Mikäli kokelas ei halua, että hänen koesuorituksensa arvostellaan, hänen on selvästi yliviivattavasuoritus koetilaisuudessa. Koetilaisuuden jälkeen suoritusta ei voi mitätöidä, vaan se lähetetään yli-oppilastutkintolautakuntaan arvosteltavaksi.

Kokeen jälkeen opettaja arvostelee koesuoritukset alustavasti. Lopullisen arvostelun suorittavat lau-takunnan sensorit. Alustavat arvostelut laitetaan toimipisteiden ilmoitustaululle. Niistä on poistettunimitiedot, joten oma kokelasnumero kussakin kokeessa tulee painaa mieleen.

Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakintutkintokerralla erikseen. Eri arvosanojen suhteelliset osuudet lautakunta pyrkii pitämään perättäi-sinä vuosina jokseenkin samoina.

TARKISTUSARVOSTELU

Kokelaalla on mahdollisuus opettajan tai rehtorin välityksellä saada tietää suorituksensa arvosteluakoskevat perusteet.

Jos kokelas, alaikäisen kokelaan huoltaja tai opettaja on tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voihakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henki-lökohtaisesti tietoonsa. Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä koetta ja kokeen osaa pyyntö koskee sekäkokelaan nimi, osoite, pankkiyhteys ja lukio, jossa hän on kokeen suorittanut.

Opetusministeriö vahvistaa maksun, joka peritään tarkistusarvostelun suorittamisesta. Jättäessäänhakemuksen hakijan tulee esittää rehtorille tosite maksun suorittamisesta lautakunnan tilille.

25

Rehtorin on puolestaan ilmoitettava lautakunnalle, että maksu on suoritettu lautakunnan tilille. Lau-takunta palauttaa maksun sen suorittajalle, jos tarkistus johtaa arvosanan korottamiseen.

Rehtori toimittaa tarkistusarvostelua koskevan hakemuksen lautakunnalle välittömästi sen saatu-aan. Lautakunnan määräämiä tarkistusarvostelijoita on vähintään kaksi, joista kumpikaan ei ole ai-kaisemmin arvostellut kyseistä suoritusta. Lautakunta lähettää päätöksen tarkistusarvostelun tulok-sesta hakemuksen tekijälle ja tiedoksi lukion rehtorille.

VILPPI JA TUTKINTOJÄRJESTYKSEN RIKKOMINEN

Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutentörkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Ko-keet, joihin kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi.

Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 11§:ssä säädetään vilpillisen menettelyn ja järjes-tyksen rikkomisen seuraamuksesta.

Matkapuhelimien tuominen koetiloihin on lautakunnan määräysten vastaista, joten niiden tuomi-nen koetiloihin on kiellettyä.

Kokeista poistuminen ennen lautakunnan sallimaa aikaa on lautakunnan määräysten vastaista. Kir-jallisista kokeista saa poistua aikaisintaan klo 12.

PÄÄTTÖTODISTUS

Lukion päättötodistuksen voi saada, kun kaikki pakolliset kurssit sekä riittävä määrä syventäviä kurs-seja on suoritettu (vähintään 44 tai 48 kurssia, katso opinto-opas: opetussuunnitelman mukainentuntijako). Lukion päättötodistus tai vähintään 2,5-vuotinen ammatillinen todistus on edellytyksenäylioppilastutkintotodistuksen saamiselle.

YO-TODISTUS

Ylioppilastutkintolautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen niille kokelaille, jotka on hyväk-sytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat tai ovat saaneet lukion päättötodistuksen tai vastaavantodistuksen ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.

Todistus päivätään sen tutkintokerran mukaan, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suo-ritettu. Kevään tutkinnon todistuksen päiväys on sama kuin koulun kevätlukukauden päätöspäivä.Syksyn tutkinnon todistukset päivätään marraskuun 25. päivän tienoille.

Lautakunta lähettää todistukset lukioille keväällä hyvissä ajoin ennen koulun päätöspäivää ja syk-syllä ennen marraskuun loppua. Rehtori toimittaa todistukset kokelaille.

26

Rehtorin tulee kevään tutkinnon osalta ilmoittaa lautakunnalle 5. toukokuuta ja syksyn tutkinnonosalta 4. marraskuuta mennessä, ketkä lukion oppilaista eivät saa päättötodistusta. Samalla rehtorimyös ilmoittaa, ketkä ammatillisen tutkinnon perusteella ylioppilastutkintoon osallistuneista koke-laista eivät vielä saa todistusta ammatillisesta tutkinnostaan.

Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti tutkinnon pakolliset kokeet mutta joka ei ole vielä oi-keutettu saamaan lukion päättötodistusta tai muuta vastaavaa todistusta, ei anneta ylioppilastut-kintotodistusta. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta suorittaa ylioppilastutkintoa uudelleen. Ylioppi-lastutkintotodistus toimitetaan kokelaalle välittömästi, kun rehtori kirjallisesti ilmoittaa hänen saa-van päättötodistuksen.Todistukseen merkitään hyväksytysti suoritettujen kokeiden arvosanat. Jos kokelas on ennen todis-tuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi ar-vosana. Kompensoidusta kokeesta merkitään todistukseen hylätty arvosana.

Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti tutkinnon pakolliset kokeet mutta joka ei saa lukionpäättötodistusta tai muuta vastaavaa todistusta, lautakunta antaa todistuksen hyväksyttyjen kokei-den suorittamisesta. Tällainen todistus annetaan myös tutkintoa suorittavalle kokelaalle, joka salli-tussa ajassa on hyväksytysti suorittanut vain osan kokeista. Lautakunnan antaman todistuksen saamyös erillisen kokeen suorittaja sekä ylioppilas, joka tutkintotodistuksen saamisen jälkeen on uusi-nut kokeita tai täydentänyt tutkintoaan.

Reaalikokeen uusineelle kokelaalle annetaan tutkintotodistuksen lisäksi erillinen todistus hänenmuista hyväksytyistä reaalikokeistaan.

Ylimääräisessä kokeessa saatua hylättyä arvosanaa ei merkitä ylioppilastodistukseen.

Kokelaalle, joka suorittaa tutkintoaan ajallisesti hajautettuna, ylioppilastutkintolautakunta antaapyynnöstä (maksullisen) otteen ylioppilastutkintorekisteristä, josta ilmenevät hänen siihenastisetsuorituksensa.

YLIOPPILASTUTKINNON ARVOSANAT

Kaikkien kokeiden alustavan arvostelun suorittavat koulun omat opettajat. On muistettava, ettäalustava arvio osoittaa vain viitteellisesti lopullisen koekohtaisen arvosanan. Tietokoneajon jälkeenYTL määrää lopulliset koekohtaiset arvosanat. Eri vuosina voi näissä arvosanarajoissa olla melkoisiaeroja.

Ylioppilastutkinnon arvosanat ovat seuraavat:L LaudaturE Eximia cum laude approbaturM Magna cum laude approbaturC Cum laude approbaturB Lubenter approbaturA ApprobaturI Improbatur

27

KOMPENSAATIO

Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, lautakunta voi kuitenkin jäljempänä esitetyinedellytyksin antaa hänelle ylioppilastutkintotodistuksen, johon hylätty arvosana merkitään. Menet-telyä kutsutaan kompensaatioksi. Sen suorittaminen edellyttää kokelaan suostumusta. Kompensaa-tiossa otetaan huomioon ylioppilastutkintotodistukseen kuuluvien sekä pakollisten että ylimääräis-ten kokeiden arvosanat. Tutkintoa täydentämällä ei voi kompensoida hylättyä koetta.

Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava asiasta kirjallinen ilmoituslukiolle, joka toimittaa sen edelleen lautakunnalle. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa viimeistään15. toukokuuta kevään tutkinnossa ja 31. lokakuuta syksyn tutkinnossa. Ellei ilmoitusta ole tehty,yleinen kompensaatio toimii automaattisesti. Keskeytynyttä koetta ei voi kompensoida.

Lautakunta noudattaa kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset eri oppiaineissaon tason mukaan jaettu neljään luokkaan: i+, i, i- ja i=.

Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvo-sanasta annetaan kompensaatiopisteitäseuraavasti:

L laudatur 7E eximia cum laude approbatur 6M magna cum laude approbatur 5C cum laude approbatur 4B lubenter approbatur 3A approbatur 2

Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompen-soi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 kompensaatiopistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.

Jos kokelas on hylätty useammin kuin kerran jossakin kokeessa, otetaan hänen edellä esitetyn luo-kittelun mukainen paras improbaturinsa huomioon kompensaatiota laskettaessa.

YLIOPPILAAKSI VALMISTUVAN NIMEN JULKAISEMINEN

Sekä ylioppilaslautakunnalla että lukiolla on oikeus antaa ylioppilaiden nimet julkaistaviksi sen jäl-keen, kun lautakunta on lähettänyt lukiolle tutkinnon tulostiedot ja tietojen oikeellisuus on varmis-tettu. Lautakunnan julkaisemassa nimilistassa on niiden ylioppilaiden nimet, jotka ovat suorittaneettutkintonsa loppuun kyseisessä tutkinnossa ja jotka myös saavat lukion päättötodistuksen tai todis-tuksen ammatillisesta tutkinnosta.

Jos kokelas ei halua nimeään julkaistavan, hänen tulee pyytää kirjallisesti sekä lukiota että lautakun-taa poistamaan nimensä julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta. Pyyntö esitetään rehtorille, jokatoimittaa sen edelleen lautakuntaan. Pyyntö on esitettävä hyvissä ajoin ennen tulosten valmistu-mista.

28

KOKEIDEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENNYS

Hyväksytyn kokeen uusija

Ylioppilastutkinnon kokeen hyväksytysti suorittanut saa uusia kokeen yhden kerran. Hyväksytynkokeen uusimisella ei ole aikarajaa.

Hylätyn kokeen uusija

Pakollisen hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmentutkintokerran aikana. Siten, jos kokelas ajoittaa tutkinnon suorittamisen kolmeen perättäiseen tut-kintokertaan ja tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa viimeisellä näistä tutkintokerroista,hän saa uusia hylätyn kokeensa vielä kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana.

Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siis ulottua kuuteen tutkintokertaan. Jollei tutkintoa olesäädetyssä ajassa suoritettu, on tutkinto uusittava kokonaisuudessaan.

Jos kokelas on hylätty pakollisessa vaativamman tason kokeessa, hän saa hylättyä koetta uusiessaanosallistua saman oppiaineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Lyhyempään oppimäärään perus-tuvan kokeen suorittaminen katsotaan alkuperäisen kokeen uusimiseksi. Siten kokelas, joka on hy-lätty esimerkiksi pakollisessa pitkän matematiikan kokeessa, voi hylättynä kokeena uusia lyhyen ma-tematiikan kokeen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että kokelaan pakollisiin kokeisiin sisäl-tyy yksi vaativamman tason koe.

Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Jos hylätty pakollinen koe onkompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta jäänyt siihen ilmanerityisen painavaa syytä saapumatta, tai koe, jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi.

Tutkinnon täydentäjä

Ylioppilastutkinnon suorittaneella henkilöllä on oikeus täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän eiole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella.Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. Täydentä-misen ajankohtaa ei muutoin ole rajoitettu.