Vastaanotto- ja poliklinikkatoimintojen järjestäminen

-ei-kiireelliset palvelut

Loppuraportti

Terveyden- ja sairaanhoidon työryhmä 2

8.6.2017

2

Sisällys

1. Vastaanotto- ja poliklinikkapalveluiden työryhmän tehtäväksianto, jäsenet ja alatyöryhmät ................. 3

2. Kehittämisen haasteet ja työryhmän suuntaviivat .................................................................................... 5

3. Asiakassegmentointi ja tarveprofiloitu palveluvalikoima ......................................................................... 5

4. Palveluiden tasot Sotessa .......................................................................................................................... 7

4.1 Alueelliset laajan palvelun sote-keskukset ........................................................................................ 7

4.2 Suppean palvelun sote- hyvinvointiasemat ...................................................................................... 8

4.3 Kootut palvelut ja jalkautuva erikoissairaanhoito ............................................................................. 9

4.4 Liikkuvat ja seinättömät palvelut..................................................................................................... 10

5. Soten maantiede ..................................................................................................................................... 12

6. Järjestöjen roolit ...................................................................................................................................... 12

7. Tunnistetut yhdyspinnat muihin palveluihin ........................................................................................... 13

8. Jatkotyöskentelyssä huomioitavaa .......................................................................................................... 14

3

1. Vastaanotto- ja poliklinikkapalveluiden työryhmän tehtäväksianto, jäsenet ja alatyöryhmät

Vastaanotto- ja poliklinikkapalveluiden (ei -kiireelliset) työryhmä on yksi kuudesta terveyden- ja sai-

raanhoidon alatyöryhmistä. Sen tehtävänä oli kuvata ja esittää erilaisia vaihtoehtoja palvelurakenteelle

ja palveluiden muotoilulle maakunnallisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon vastaan-

ottotoiminnassa konservatiivisella ja psykiatrisella toiminta-alueella. Työryhmän tehtäviä on ohjannut

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen 19.9.2016 julkaistu välira-

portti. https://sote.ep2019.fi/wp-content/uploads/sites/7/2016/09/V%C3%A4liraportti-valmis-

ohjausryhm%C3%A4lle-23.9.2016-osa-I.pdf

Lähtökohdan työryhmän työskentelyyn määritteli Etelä-Pohjanmaan sote-palvelurakenneuudistukselle

määritellyt arvot, joita ovat asiakaslähtöisyys, tarpeenmukaisuus, oikea-aikaisuus, yhteensovitetut pal-

velut, kustannustehokkuus, laatu, osaaminen, palveluiden uudelleen muotoilu (ns. seinättömyys). Työ-

ryhmän tavoitteena oli vastata seuraaviin tehtäväksi antoihin:

– Määritellä laajan palvelun sote-keskusten / suppean palvelun sote-asemien sijainnit ja sisällöt (jäljempänä myös hyvinvointikeskus).

– Määritellä erikoissairaanhoidon tasoisten palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin keskittäminen keskussairaalaan

– Linjata alueellisia uusia palvelukokonaisuuksia

– Ottaa kantaa hoitoketjujen ja hoidon koordinointiin

– Huomioida, että asiakkaille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelmat

– Määritellä digitalisaation ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen kaikilla palvelujen tasolla

– Huomioida asiakkaan/potilaan oma vastuu ja omahoito palveluiden suunnittelussa

Työryhmä ei ole ottanut kantaa valinnanvapauslain voimaantuloon ja siitä seuraaviin palveluiden järjes-

tämiseen. Työryhmän esitykset palveluiden järjestämisestä on tehty maakunnan väestön tarpeista läh-

tien, asiakaslähtöisyys huomioiden.

Työryhmässä toimi jäseninä asiantuntijoita alueen perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, so-

siaalitoimesta sekä potilasjärjestöistä ja mukana oli myös henkilöstön edustus. Työryhmän puheenjoh-

tajana toimi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin konservatiivisen toiminta-alueen ylihoitaja Teija Olli-

kainen, varapuheenjohtajana Suupohjan LLKY:n hoitotyön johtaja Tarja Toivonen ja sihteerinä Etelä-

Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toiminta-alueelta ylihoitaja Minna Laitila. Työryhmän jäseniä

olivat Ky Kaksineuvoisesta jyl Heidi Ojala ja vs laatupäällikkö Piia Kujala, Lapuan terveyskeskuksesta jyl

Martti Luomala ja yl Pentti Kalliola, JIK:stä lääkäri Katja Issakoff-Talala ja oh Sisko Metsä-Ketelä, Järvi-

4

Pohjanmaalta lääkäri Leena Uusitalo ja palveluvastaava Aino Ylitalo, Seinäjoen terveyskeskuksesta joh-

tava lääkäri Tiina Perä ja hoitotyön johtaja Marketta Mäenpää, Suupohjan LLKY:stä vastaava sairaanhoi-

taja Susanna Alhainen, sairaanhoitopiiristä oyl Juha Hagman, yl Karri Helin (varalla oyl Ari Mäenpää), yl

Esa Mäkiniemi ja yl Seppo Palomäki, Aksilasta yl Leena-Kaisa Shemeikka ja yl Matti Rekiaro. Potilasjär-

jestöjen edustajina työryhmässä toimivat toiminnanjohtaja Päivi Penttilä FinFamista sekä toiminnanjoh-

taja Heidi Karjanlahti Etelä-Pohjanmaan sydänpiiristä. Henkilöstön edustajana toimi sairaanhoitaja Sari

Kamppinen Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksesta. Työryhmää täydennettiin sosiaalityön näkökulman

vahvistamiseksi kutsumalla ryhmään sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Päivi Saukko.

Työryhmän työskentelyn edetessä perustettiin myös kaksi alatyöryhmää, kuntoutuksen ja infektioiden

torjunnan alatyöryhmät puheenjohtajina yl Esa Mäkiniemi ja yl Elina Kärnä. Alatyöryhmien raportit ovat

tämän raportin liitteenä. Työryhmän työskentely perustui työryhmätapaamisiin ja niiden välillä tehtyi-

hin välitehtäviin. Osallistuminen työskentelyyn oli erittäin aktiivista.

Kuvassa 1 esitetään työryhmän työskentelyn eteneminen

5

2. Kehittämisen haasteet ja työryhmän suuntaviivat

Työryhmässä nostettiin esille ongelmakohtia nykyisessä Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

järjestelmässä. Alueella on eri tavoin ja erilaisilla resursseilla järjestettyä toimintaa, yhtenäisyyteen ja tasa-

laatuisuuteen pääseminen tulee olemaan haasteellista. Palveluiden toteuttamista määrittelee niin perus-

kuin erikoistasollakin satunnaisvaihtelut henkilöstön saatavuudessa. Asiakasnäkökulmasta palveluiden saa-

tavuus ja oikea-aikaisuus hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoitoon pääsyssä on ongelmallista kaikilla palvelui-

den tuottamisen tasoilla. Potilaiden hoidosta puuttuu usein proaktiivisuus ja jatkuvuus esim. pitkäaikaissai-

raiden ja paljon palveluita käyttävien potilaiden kohdalla. Terveys-, hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitel-

mien tekemisestä puuttuu vielä systemaattisuus ja niiden hyödyntämistä ei suinkaan tue potilastietojärjes-

telmien kankeus. Yhteisten, alueellisten hoitoketjujen määrittely ja toimivuus on puutteellista. Digitalisaa-

tion ja sähköisten palveluiden käyttöönotto on ollut hidasta. Järjestelmän heikkoutena on myös vahva or-

ganisaatiolähtöinen toiminta asiakaslähtöisyyden kustannuksella. Toiminta keskittyy virka-aikoihin, iltavas-

taanottotoimintaa ei ole laajennettu kuin kiirevastaanottotoimintaan. Todettiin, että perus- ja erikoistasolla

tehtävässä yhteistyössä on kehittämistä, nykyisin tehdään vielä osittain päällekkäistä työtä. Alueella on

paljon aktiivisesti toimivia potilas ja kansalaisjärjestöjä, joiden systemaattinen hyödyntäminen poti-

laan/asiakkaan palveluverkostossa ei toteudu hyvin.

Vahvuutena nykyisessä palvelujärjestelmässä on se, että laaja-alaista kehittämistyötä on tehty paljon kai-

kissa organisaatioissa. Tämän työryhmän työtä tavoitteisiin pääsemiseksi helpotti tukeutuminen jo kehitet-

tyihin hyviin käytäntöihin ja malleihin palveluiden tuottamisessa. Punaisena lankana työryhmän työssä oli-

kin asiakaslähtöisten, sote-integraation huomioivien palveluiden rakentaminen kilpailukykyisesti valinnan-

vapauteen varautuen. Rakentamalla kaikkien asiakasryhmien tarpeidenmukaiset palvelut, moniammatilli-

suus, monipuolisuus, asiantuntijuus ja laatu huomioiden unohtamatta joustavaa palveluiden liikkuvuutta ja

ammattilaisten liikutettavuutta pystymme luomaan Etelä-Pohjanmaan alueelle markkinoilla kilpailukykyi-

sen, julkisen sote-palvelutuotannon.

3. Asiakassegmentointi ja tarveprofiloitu palveluvalikoima

Työryhmän ajattelun viitekehykseksi valittiin tarveprofiloitu asiakassegmentointi ja sen mukaisen palveluva-

likon laatiminen sote-keskuksiin ja hyvinvointiasemille. Asiakassegmentoinnissa lähtökohtana palveluiden

tuottamiselle on asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus riippumatta siitä kuka palvelun tuottaa. Palvelun

tarpeen mukaisessa segmentoinnissa asiakkuudet jakautuvat satunnaisesti palveluita käyttäviin omatoi-

miasiakkaisiin, pitkäaikaissairaisiin yhteistyöasiakkaisiin sekä paljon eri palveluita käyttäviin tai tarvitseviin

verkostoasiakkaisiin sekä tukiasiakkaisiin. Kuvassa 2 esitetään sekä asiakkaan pärjäämisen että sairau-

den/ongelman vaikeuden mukaan määritelty asiakassegmentointi. Työryhmän päämääränä oli huomioida

kunkin asiakassegmentin tarpeen mukaiset palvelut tulevassa sotessa. Monipuolinen palveluvalikoima ja

yksilöllinen asiakassuunnittelu sekä ammattilaisten saumaton yhteistyö mahdollistavat laadukkaan, oikea-

aikaisen ja riittävän palvelun kaikille.

6

Kuva 2. Asiakassegmentointi

Asiakkaan tarveperusteiselle palvelusuunnittelulle on kehitetty Kurkiaura-hankkeessa työkaluksi säh-

köinen Suuntima-ohjelma, minkä auttaa asiantuntijaa löytämään asiakkaalleen hänen tarpeensa mukai-

sen palvelun käytössä olevasta palveluvalikosta. Työryhmässä pohdittiin Suuntimatyökalun käyttöönot-

toa alueelle jatkossa. Suuntima on PSHP:n omistuksessa ja mahdollisuudet ja lupa ohjelman käyttöön

selvitettiin työryhmätyöskentelyn aikana. Linkki ohjelman esittelyyn löytyy osoitteesta

http://www.pshp.fi/fi-FI/Ohjeet/Hoitoketjut/Suuntima

Asiakkaan ohjautuminen palveluissa oikein edellyttää yhdessä asiakkaan kanssa laadittavaa asiakas-

suunnitelmaa. Suunnitelma on aina asiakaslähtöinen, hänen tarpeidensa mukaan laadittu, ydinasiat si-

sältävä suunnitelma asiakkaan palvelun tarpeesta, sisällöistä, omahoidosta. Se kirjataan sähköiseen jär-

jestelmään ja on siten kaikkien palveluprosessiin osallistuvien käytössä. Asiakassuunnitelmaa päivite-

tään aina muutosten yhteydessä. Asiakassuunnitelma ohjaa ja tukee asiakasta hänen pärjäämisessään

omahoidossaan ja arjessaan.

7

4. Palveluiden tasot Sotessa

4.1 Alueelliset laajan palvelun sote-keskukset

Palvelut järjestetään Etelä-Pohjanmaan sotessa kolmella tasolla, laajan palvelun alueellisissa sotekes-

kuksissa, hyvinvointiasemilla sekä koottuina palveluina.

Alueelliset laajan palvelun sote-keskukset tuottavat laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelui-

ta ja lisäksi erikoissairaanhoidon palveluita. Laajan palvelun sote-keskusten toiminnassa tuotetaan asi-

akkaan palvelun tarpeen arviointia, hoitoa, palveluita, tutkimuksia ja jatkotoimenpiteisiin ohjaamista.

Sote-keskuksessa laaditaan asiakassuunnitelmat ja hyödynnetään moniammatillisten tiimien asiantunti-

juutta palveluprosesseissa. Sote-keskuksiin jalkautuvat myös fyysiset ja digitaaliset erikoissairaanhoidon

palvelut. Laajan palvelun keskuksista voidaan tuottaa mm. lääkäripalveluita esimerkiksi ikäihmisten pal-

veluille, kotihoitoon ja perhekeskuksiin sekä kouluterveydenhuoltoon. Laajan palvelun sote-keskusten

yhteydessä toimivat myös liikelaitoksen vuodeosastot. Sote-keskusten palveluvalikoimaa täydentävät

sähköiset asiointipalvelut ja digitaaliset palvelut kaikille asiakassegmenteille räätälöitynä. Kuvassa 3 on

kuvattu laajan palvelun sote-keskusten palveluvalikko. Tarkoituksena ei ole ollut määritellä suoran va-

linnanvapauden piirissä olevia palveluita. Osa näistä palveluista on maakunnan tuottamia ja osa sote-

keskusten tuottamia palveluita.

Kuva 3. Laajan palvelun Sote-keskukset Etelä-Pohjanmaalla

8

Sote-keskuksien tulee toimia ympäri vuoden, mikä edellyttää riittävää henkilöstön resursointia.

Riittävän vahvat tiimit, kohtuullinen työmäärä, selkeä tehtävänjako ja kollegiaalinen tuki ovat

vetovoimatekijöitä rekrytoinnissa. Julkisten sote-keskusten markkinavalttina ovat jo nyt olemassa

olevat verkostot ja tukipalvelut. Laajan palvelun sote-keskuksien keskittäminen alueella 3 keskukseen

tuottaisi työryhmän mukaan etua henkilöstön saatavuudessa ja palvelutarjonnan monipuolisena pitä-

misenä. Palveluiden rikkaus ja pysyvä henkilöstö toimintoja keskittämällä edistää osaamisen laatua,

moniammatillisten palveluiden tuottamista ja mahdollistaa ylivertaisen kilpailukyvyn valinnanvapaus-

markkinoilla. Nykyisten 7-8 sote-keskuksen mallilla tähän ei voida vastata.

4.2 Suppean palvelun sote- hyvinvointiasemat

Lähihyvinvointipalvelut keskitetään suppeamman valikoiman, ns. hoitajavetoisiin hyvinvointiasemiin.

Siellä tuotetaan rajattuja peruspalveluita lähellä asiakkaita. Hyvinvointiasemille jalkautuu myös osa laa-

jemman palvelun sote-keskusten palveluista, kuten lääkärivastaanottoja. Hyvinvointiasemien palveluita

täydentävät digitaaliset palvelut ja sähköinen asiointi ovat niin asiakkaiden kuin ammattilaistenkin kei-

no yhteydenottoon ja keskinäiseen asioimiseen. Lähihyvinvointipalveluista osa voidaan tuottaa liikkuvi-

na palveluina palveluiden saatavuuden parantamiseksi kaikille.

Kuvassa 4 on esitetty työryhmän linjaukset hyvinvointiasemilla annettavista palveluista. Hyvinvoin-

tiasemat toimivat matalan kynnyksen palvelupisteinä. Pääpaino toiminnassa on terveyden ja hyvin-

voinnin edistäminen sekä varhainen puuttuminen ongelmiin. Hyvinvointiasemilla omatoimiasiakkaat

saavat omahoidolleen tukea, potilasjärjestöt ja muu 3. sektori ovat niissä edustettuna tukiasiakkaita

varten. Ryhmissä toteutetaan elämäntapaohjausta, kuntoutusta ja tarjotaan vertaistukea. Hyvinvoin-

tiasemille jalkautuvat laboratorion näytteenotto ja sekä sosiaali- että terveyspuolen ammattilaisten

vastaanottotoimintaa.

Kuva 4. Hyvinvointiasemien palvelut

9

4.3 Kootut palvelut ja jalkautuva erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan kootusti keskussairaalassa ja sovituin osin jalkautuen joko fyy-

sisesti tai digitaalisina konsultaatioina. Työryhmän käsityksenä on, että erikoissairaanhoidon, niin kes-

kitetyn kuin jalkautuvankin toiminnan, koordinoinnin ja valvonnan on tapahduttava keskitetysti. Täten

voidaan varmistaa hoitoketjujen toimivuus, taataan maakunnan alueella erikoissairaanhoidon laatu ja

tasapuolinen saatavuus ympäri maakuntaa. Keskitetty koordinointi on ainoa tapa havaita puutteet ja

päästä puuttumaan epäkohtiin palvelujen tuottajatahoon katsomatta. Erikoisalat omalta osaltaan voisi-

vat toimia koordinoijina ja määrittelisivät mitkä toiminnot on syytä toteuttaa keskitetysti, jalkautetusti

tai digikonsultaatioina. Erikoissairaanhoidon toimintojen sisältö on pystyttävä määrittelemään niin tar-

kasti, että voidaan taata kaikkien potilaiden saavan tasapuolista hoitoa. Lisäksi hoitoa koordinoivan ta-

ho määrittelee palvelun indikaatiot ja hoidon sisällön sekä valvoo näiden toteutumista.

Jalkautuvien erikoissairaanhoidon palvelujen tulee olla kustannustaloudellisesti perusteltuja. Jalkautu-

vat palvelut ovat sisällöltään sellaisia, että ne korvaavat täysimääräisesti käynnin sairaalaolosuhteissa.

Sellaiset erikoissairaanhoidon toiminnot, joita ei välineistöltään tai henkilöstön vuoksi (esim. hoitohen-

kilöstön osaaminen toimenpiteissä) voida kokonaisuutena tuottaa jalkautetusti tulee toteuttaa keskite-

tysti. Jalkautettavien erikoissairaanhoidon palvelujen kohdalla on syytä myös harkita voisiko jalkautus

yhteen sote-keskukseen palvella useamman sote-keskuksen väestöä (esim. skopioiden suhteen).

Konsultaatioiden ja jalkautumisen avulla voidaan viedä erikoissairaanhoidon osaamista sote-keskuksiin,

mikä on myös merkittävä kilpailuetu. Jalkautuva erikoissairaanhoito nähtiin työryhmässä

konsultatiivisena, perusterveydenhuoltoa tukevana, opetuksellisenakin toimintana. Tärkeimpiä

jalkautuvia erikoisaloja ovat erityisesti kansansairauksia hoitavat erikoisalat. Jo nyt

perusterveydenhuoltoon jalkautuu erikoissairaanhoidosta fysiatrian ja nuorispsykiatrian palvelut ja

näitä toimivia malleja toivotaan laajennettavan myös muihin erikoisaloihin

Jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa voidaan toteuttaa paitsi fyysisesti myös erilaisten etäyhteyksien

muodossa. Etävastaanottoja toteutetaan jo esimerkiksi diabeteskeskuksessa ja ihotautien poliklinikalla.

Erikoislääkäreiden konsultaatiokäytäntöjä halutaan muuttaa sujuvammiksi kuin mitä jo toteutuva

konsultaatiotoiminta on. Hoitajakonsultaatioita tulee myös kehittää ja erilaisten terapeuttien

jalkautumista perustasolle on lisättävä. Perusterveydenhuollossa tehtävät erikoistutkimukset tulee

määritellä yhtenäisiksi koko alueella. Työryhmässä nähtiin hyväksi myös siirtää joitakin

erikoissairaanhoidossa annettavia hoitoja lähemmäksi asiakkaita. Tällaisia olisvat mm.

hemodialyysihoitojen totetuttaminen kahdessa maakuntaan perustettavassa satelliittidialyysiyksikössä,

jolloin kaukana asuvien asiakkaiden matkustaminen toistuviin hoitoihin keskussairaalaan asti vähenisi

merkittävästi. Kuvassa 5 on esitetty työryhmän näkemys jalkautuvasta erikoissairaanhoidosta.

10

Kuva 5. Jalkautuva erikoissairaanhoito

4.4 Liikkuvat ja seinättömät palvelut

Palveluiden järjestämisessä lähtökohtana on aina tuottaa ne mahdollisimman tarkoituksenmukai-

sella tavalla. Asiakassegmentointi ja asiakaslähtöisyys ohjaavat palveluiden tarjontaa. Palveluiden

viemisellä asiakkaan lähelle tarkoitetaan paitsi fyysisten vastaanottopalveluiden järjestämistä lähel-

lä asiakkaiden koteja myös ennen kaikkea uusia digitaalisin ja sähköisin keinoin kotiin asti järjestet-

tyjä palveluita. Työryhmän ehdotuksena on, että lisätään kaikille palvelujen tasoille sähköistä asi-

ointia, omahoidon ja itsehoidon tukiohjelmia, etävastaanottoja erilaisin digitaalisin työkaluin aina

puhelinkontakteista alkaen. Fyysinen kontakti terveyspalveluiden tuottajan kanssa ei aina tuota

asiakkaille lisäarvoa ja tällaisista käytännöistä tulee irtaantua niin perus- kuin erikoissairaanhoidon-

kin tasolla.

Palveluiden liikkumista ja jalkautumista tulee palveluiden tuotannossa lisätä tarkoituksenmukaises-

ti. Sote-keskusten tulee mieltää palvelutuotantonsa nykyistä paremmin seinättöminä ja tuottaa

palveluita sote-kentän eri sektoreille moniammatillista verkostoa hyödyntäen. Esimerkiksi perhe-

keskusten ja kouluterveydenhuollon lääkäri- ja muut asiantuntijapalvelut tuotetaan sote-

keskuksista. Myös ikäihmisten palveluiden lääkäripalvelut tuotetaan sote-keskuksesta ikäihmisten

asumispalveluyksiköihin.

11

Työryhmässä pohdittiin myös haja-asutusalueiden asukkaiden palvelutarjontaan pyörillä liikkuvia

palveluyksiköitä, joiden avulla joitakin palveluita, kuten esimerkiksi kausirokotuksia, viedään lähelle

asukkaita.

Kuvassa 6 esitetään työryhmän esitys seinättömistä ja liikkuvista sosiaali- ja terveyspalveluista. Ku-

vassa 7 on työryhmän esitys nykyisistä ja uusista digitaalisista ja sähköisistä palveluista, joiden käyt-

töä palveluvalikoissa kaikilla palveluiden tasoilla tulee merkittävästi lisätä.

Kuva 6. Liikkuvat ja seinättömät palvelut

Kuva 7. Digitaaliset ja sähköiset palvelut

12

5. Soten maantiede

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä 7-8 perusterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta ja terveyskes-kukset Lapuan ja Seinäjoen kaupungissa. Esitämme, että jatkossa laajan palvelun sote-keskuksia tulisi olemaan 3: eteläinen, keskinen ja pohjoinen sote-keskus. Laajan palvelun sote-keskusten väestöpoh-jan tulee olla riittävän iso, vähintään 30 000-50 000 asukasta. Maantieteellinen matka sote-keskukseen tulisi olla enintään noin 50 kilometriä. Sote-keskukset jalkauttavat palveluitaan alueellaan suppean palvelun hyvinvointiasemille ja liikkuviin palveluihin väestötarpeen ja – tiheyden mukaisesti. Hyvinvointiasemat toimivat matalalla kynnyksellä, lähellä asukkaita. Palveluiden saatavuusrajan määrittely tulee jatkossa tarkemmin pohdittavaksi. Hy-vinvointiasemien ja sote-keskusten palveluita voidaan tarpeen mukaan viedä liikkuvina palveluilla vielä lähemmäksi asukkaita. Alla olevassa kuvassa 8 on Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueet ja terveyskeskukset väestömääri-neen.

Kuva 8. Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueet ja terveyskeskukset väestömäärineen

6. Järjestöjen roolit

Työryhmässä pohdittiin miten sote- palveluissa voimme hyödyntää jatkossa paremmin järjestöjen roo-

lia sekä vapaaehtoistyötä. Keskeinen rooli nostettiin kokemusasiantuntijoiden kouluttamiselle ja työ-

panoksen hyödyntämiselle osana erilaisia palveluprosesseja. Kokemusasiantuntijoiden rooli on jo mer-

kittävä mm. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluissa. Lisää kokemusasiantuntijoita tulee kou-

lutta myös erityisesti erilaisten kansansairauksien palveluprosesseihin.

Potilasjärjestöillä on riveissään sekä ammattilaisasiantuntijoita että vertaistukihenkilöitä. Heidän toi-

mintansa esimerkiksi erilaisissa ryhmäohjauksissa ja erityisesti asiakassegmentin tukiasiakkaiden ver-

taistukitoiminnassa tulee huomioida ja hyödyntää jatkossa nykyistä paremmin. Potilas- ja vertaistuki-

13

ryhmistä esimerkkinä mm. äitiysneuvolan ensisynnyttäjät, yksinäisyydestä kärsivät, syöpäpotilaat ja

neurologiset potilaat.

Järjestöjen toimintaa tulee käynnistää, järjestää ja aktivoida sote-keskuksiin ja hyvinvointiasemille, mis-

sä järjestöt voisivat tuottaa yleisiä potilasinfoja, luentoja ja erilaisia tapahtumia. Potilasjärjestöjen kaut-

ta asiakasosallisuutta voitaisiin lisätä myös palveluiden kehittämisessä. Jotta kolmannen sektorin toi-

mintaa voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää osana palveluvalikkoa, tarvitaan sen toimijoista tiedot

koordinoidusti ja ajantasaisesti. Tähän täytyy luoda malli ja määritellä toimintaa ja yhteistietoja ylläpi-

tävät vastuutahot.

7. Tunnistetut yhdyspinnat muihin palveluihin

Työryhmä on tehnyt yhteistyötä muiden terveyden- ja sairaanhoidon työryhmien sekä muiden palvelu-

rakennetyöryhmien kanssa. Selkeimmin tunnistettuja rajapintoja vastaanottopalveluiden kanssa on

seuraavissa toiminnoissa:

Lasten ja perheiden palvelut – perhekeskukset ja kouluterveydenhuolto

Työryhmän mielestä neuvolatoimintaa pitää tuottaa paitsi laajan palvelun sote-keskuksissa myös sup-

peamman palvelun keskuksissa. Perhekeskusten toiminta tulee mieltää toimintana – ei fyysisenä, sei-

nällisenä keskuksena. Sote-keskuksesta tuotetaan lääkäripalveluita ja muuta moniammatillista palvelua

perhekeskusten asiakkaille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio mahdollistuu juuri moniammatil-

listen työryhmien ja eri tasojen välisten konsultaatioiden kautta. Lasten ja perheiden palveluiden yh-

dyspinnoilla on vahvasti myös kuntoutus, erityisesti vammaisten lasten ja erityistä kuntoutusta tarvit-

sevien lasten kuntoutuksen tarpeen arvio perustasolla. Kouluterveydenhuoltoon, nimetyt omat lääkärit

ja tiivis yhteistyö esim. kuraattorien kanssa.

Ikäihmisten palvelut

Kotisairaanhoitoon annettava lääkäriresurssi.

Vuodeosastotoiminta, akuutti/kuntoutus

Laajan palvelun keskuksien yhteyteen

Lääketieteelliset tukipalvelut, laboratorioanalytiikka ja röntgen laajan palvelun sote-keskittymiin

Sosiaalityö

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Päivystys ja kiirevastaanotto

Palveluohjaus/-suunnittelu, asiakassuunnitelmat

Tietohallinto ja ohjelmat

14

8. Jatkotyöskentelyssä huomioitavaa

Muistetaan asiakaslähtöisyys ja yksilölliseen tarpeeseen kohdistettu palvelu kaikessa suunnitte-

lussa ja toteutuksessa – yhden luukun periaatteella. Asiakassuunnitelma kuuluu kaikille- on asi-

akkaiden oikeus ja palveluntuottajien velvollisuus

Kehitetään ja käyttöön otetaan digitaalisia palveluita kaikille palveluntuottamisen tasoille,

kaikkia asiakassegmenttejä sekä prosessin vaiheita varten

Vahvistetaan järjestöjen roolia palveluketjussa

Huomioidaan keskittämisen / hajauttamisen järkevyys sekä tuottamisen että palvelujen käytön

näkökulmasta Sote-palveluiden maantieteellisessä suunnittelussa.

3 laajan palvelun sote-keskusta alueella jatkossa.

Kehitetään ja sovitaan ydinprosessit sote-keskuksen ja liikelaitoksen yhdyspintaan: asiakkaan

lähettäminen – palauttaminen sote-keskuksen ja liikelaitoksen välillä sekä päivystyksen prosessi

ja sovitaan sote-keskusten vastuulla olevat tutkimukset, hoidot ja palvelut

Vastaanottopalveluja järjestetään laajan palvelun Sote-keskuksissa nykyistä laajemmin,myös il-

taisin ja viikonloppuisin (arkisin esim. 8-20 ja viikonloppuisin esim. 10–18)

Laajan palvelun sote-keskusten palveluihin tulee sisältyä myös kiirevastaanottoa

Suoran valinnanvapauden palveluntuottajien tehtävän määritys vaatii täsmällisiä hoitoketjuja ja

tarkkaa laadunvalvontaa