4–5 - Yrittajat.fi · 2015. 12. 8. · Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä. Vaarana on,...

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

03/2014

uutiset:Markus Maja: Huijarit entistä HärskiMpiä | 6–7

uutiset:Opettajat ja kOnsultit kOvia yrittäMään | 8–9

voi hyvin:laura Hyvärinen nOllaa stressin neulOMalla | 26–27

Pääkirjoitus: sotesta syntyi sopu: kaikkien päästävä mukaan | 3

maalisKuu

4–5

edustusta vai markkinointia?

Lasi tai kaksi kuohuvaa voi tehdä markkinoinnista edustusta. Yrittäjät ovat ihmeissään. Syyttävä sormi osoittaa Vero-hallintoa, joka panttaa ajantasaisia ohjeita

monesta muustakin veroasiasta.

napakat neuvOt

pareMpaan vireeseen

Voi hyvin -sivut 26–31

2 03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

JUSTUS VOIMAHALI, Talkoiden töpinätirehtööri

RAKENNETAAN YHDESSÄ UUSI LASTENSAIRAALA!

PO

HA

20

20

/20

13/3

38

5/15

.11.20

13, U

usi L

astensairaala tu

kiy

hd

istys 2

017 ry

€Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry,nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927.

Jos haluat nimesi julkaistavaksi sekä Uuden lastensairaalan että Suomen Yrittäjien sivuilla, lahjoita viitenumerolla 2985.

Suomen Yrittäjien digilippaan löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/syHaasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan.

Yrittäjä jos kuka tietää, että sairaala ei rakennu, vaan se rakennetaan.

Kutsumme kaikki 116 000 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä näyttämään voimansa ja

osallistumaan uuden lastensairaalan rakentamiseen. Sairaalaan tarvitaan vielä paljon

laastia, nauloja, harkkoja ja lautoja. Kun kustannukset jakaa jäsenmäärällämme,

se on lähes tekemistä vaille valmis. Tutustu puheenjohtaja Mikko Simolinnan

omakohtaisiin kokemuksiin Lastenlinnassa, www.yrittajat.fi/uusilastensairaala ja

haasta yrittäjätuttusi mukaan. Tervetuloa mukaan.

Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu.

Aiheita:

303/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

UUTISET:12 | VauVakulujen VatVominen

Vaatii uutta Vauhtia

12 | Nälkää kasvuun: Hae oppia14 | Prätkä pitää pään kasassa15 | Jokamiesluokalla vauhdikas alku

dEbaTTI:16 | Satu anttila

VS. jukka laurén

17 | Sivutoiminen yrittäjä haluaa kasvaa

arjESSa:18 | 120 Vuotta takana

ja Vielä Virtaa riittää

20 | Koira on kaveri ja erityisen hyvä bisnes22 | Kiinnitä huomio oikeaan ostamiseen24 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

voI hyvIn:26 | hyVä harraStuS

auttaa jakSamaan

28 | Henkilökunta ideoi, työnantaja maksaa30 | Näillä vinkeillä jaksat työssä

vapaalla:32 | PääSiäinen tulee

ja Suklaaherkut

rESUmé:35 | nyheter På SVenSka

yrITTajaT.fI:Oletko joutunut huijaripuhelun uhriksi? Kerro kokemuksesi.

Anssi Kujala:Kuppikuntainen hauskanpitosakki

Joskus pitää uskaltaa arvioida omaa toimintaamme – näin julkisesti-kin. Mittautimme mainettamme, vertaillen Suomen Yrittäjiä hyviin

kumppaneihimme EK:hon, Kauppakama-riin ja Perheyrittäjien liittoon.

Järjestöjen vertailussa jäsenet, poten-tiaaliset jäsenet ja median edustajat arvioivat SY:n parhaaksi pk-yrittäjyyden asiantuntemuksessa, neuvontapalveluis-sa, edunvalvonnassa ja yrittäjämyöntei-sen ilmapiirin luomisessa. Ainoastaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa jäimme Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Osin ymmärrettäviä mielikuvia. EK:lla edeltäjineen on ollut asema työmarkki-naosapuolena. Viime vuonna julkaistun Helsingin Sanomien selvityksen mukaan olemme kuitenkin maan toiseksi kuulluin etujärjestö. Viimeisen 15 vuoden aikana

edustajamme on ollut eduskunnan valio-kunnissa kuultavana lähes 1 000 kertaa ja ministeriöiden työryhmissä mukana 750 kertaa. Selvityksen tultua julki kansan-edustaja Kimmo Sasi totesikin, että 30 vuoden kokemuksella vaikuttajien poruk-kaan on hänen mielestään noussut yksi uusi järjestö: Suomen Yrittäjät.

Tämä kertoo jäsenyrityksiemme kasva-vasta merkityksestä Suomen menestymi-sessä. Olemme vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja – mutta keskitämme panok-semme toimiin, joista hyötyvät ensisijai-sesti suomalaiset yrittäjät.

Haasteitakin meillä on. Toiminnan huo-no tunteminen näkyy 116 000 jäsenyri-tyksemmekin joukossa.

Ei-jäsenten mielestä jäsenyyden käy-tännön hyödyt ovat epäselvät ja joidenkin

mielestä olemme vanhahtava kuppikun-tainen hauskanpitosakki.

Kiistän voimakkaasti tuon kuppikun-taisuuden (järjestömme toimintaan osallistuu aktiivisesti 4 000 luottamus-henkilöä), mutta jäsenyyden hyödyistä kertomisessa on kiistatta haasteita. Siksi meillä on käynnissä kampanja, jonka avulla kerromme minkä takia kannattaa kuulua yhteiseen järjestöömme.

Olemme mukana toteuttamassa tai kumppanina useissa yrittäjyyttä uu-delleen määrittävissä hankkeissa. Jo viime vuonna järjestöömme liittyneistä yrittäjistä joka neljäs on syntynyt 80- tai 90-luvulla.

Vaikka uudistumme, Suomen Yrittä-jien vahvuudet ovat jatkossakin vankka asiantuntemus ja tinkimätön yrittäjien puolesta tehtävä vaikuttamistyö.

Sote-sopu syntyi – mitä sitten?

hallituspuolueet ja oppositio pääsivät vii-me sunnuntaina sopuun sosiaali- ja ter-veyspalvelujen uudistamisesta. Jokainen puolue otti saavutetusta sovusta täyden

ilon irti ja vastaavaa itsekehua ei ole miesmuistiin nähty.

Joka tapauksessa yksituumaisuus löytyi ja hyvä niin. Samalla voi sanoa, että vihdoinkin.

Hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi ristitty sote-uudistus on kokenut niin monta käännettä kolmen vuoden aikana, että harva on pysynyt kär-ryillä. Ilta-Sanomien tekemän pikakyselyn perus-teella 84 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mistä koko sotessa on edes kysymys.

Lyhykäisyydessään sunnuntaina sovittiin, että sote-palvelujen järjestämisvastuu olisi jatkossa viidellä alueella. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomal-li on kuntayhtymä.

Kyse on isosta uudistuksesta, joka vaatii yhteistä jatkovalmistelua. Uudistus valmistellaan pääosin

virkatyönä, asiantuntijoiden apuun tukeutuen. Lisäksi uudistukselle asetetaan peruspalveluminis-teri Susanna Huovisen johdolla toimiva parlamen-taarinen ohjausryhmä, jossa on mukana kaikkien puolueiden edustus.

Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrok-selle kesäkuussa. Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä.

Vaarana on, että sanasta järjestämisvastuu alka-vat mahdolliset sote-tulkinnat.

Erityisesti poliittisesti vasemmalla laidalla on sellainen kuvitelma, jonka mukaan järjestämisvas-tuu on yhtä kuin tuottamisvastuu.

Väärin.Palveluiden tuottamista ei missään ni-

messä saa betonoida vain julkisen palvelun työksi.

Ensinnäkään se ei ole nykyajan hengen mukaista. Kaikissa ratkaisuissa palvelujen

tuottajat pitää asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus valita itse, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta.

Kansalaisille on kuitenkin tärkeintä palvelujen saatavuus ja laatu, ei tuottaja.

Sitä mielipidettä on syytä kaikkien arvostaa.Parhaassa tapauksessa lopputuloksena syntyy

win–win-tilanne, josta hyötyvät niin asiakkaat, yritykset, kunnat ja valtio.

Palvelujen tuottajat pitää asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus valita, kuka häntä hoitaa.

KolumniANSSI [email protected]

Palveluiden tuottamista ei missään nimessä saa betonoida vain julkisen palvelun työksi.

Olemme vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja – mutta keskitämme panoksemme toimiin, joista hyötyvät ensisijaisesti yrittäjät.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

UUtiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]

Lotta [email protected]

Yritysten edustuskulut tulivat tämän vuoden alusta kokonaan vähen-nyskelvottomiksi tulo-verotuksessa. Markki- nointi- ja neuvottelu-

kuluissa vähennysoikeus säilyi. Edus-tus- ja markkinointitilaisuuksien erot-taminen toisistaan ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu.

– Tilanne on ongelmallinen, ja on-gelma on kärjistynyt vuoden alun laki-muutoksen seurauksena. Edustus- ja markkinointikulujen rajanvetotapauk- sia tulee ihan joka päivä vastaan, ker-too Taloushallintoliiton johtava asian-tuntija Markku Ojala.

Yrittäjät ovat täysin ymmällään ti-lanteesta. Asia myös koskettaa aivan jokaista yrittäjää, sillä rajanveto on hankalaa jopa liikelounaitten koh-dalla.

Tilannetta ei myöskään helpota Verohallinnon ohje edustuskuluista, joka on vuodelta 1993.

– Tuntuu, että tuolloin annettu ohje on lähinnä alkoholipolitiikkaa. Jos lounaalla tarjotaan vaikka viini- lasi, niin sitten mennäänkin jo hel-posti edustustilaisuuden puolelle. Meidän näkökulmasta ohje pitäisi avata ihan auki ja miettiä kokonaan uusiksi uudesta näkökulmasta, Ojala pohtii.

Uusi ohjeistus onkin tulossa, mut-ta se tuo helpoTUsta vain osittain.

– Viime vuoden puolella korkein

hallinto-oikeus antoi myös ratkaisun-sa kahdesta markkinointitapauksesta. KHO katsoi tuolloin, että Verohallin-non edustuskuluiksi määrittelemät kulut kävivätkin markkinointikuluis-ta. Tämän seurauksena verottaja on luomassa uutta ohjeistusta asiasta, mutta vain näiden tapausten osalta, Ojala harmittelee.

Missä kulkee raja? No mikä sitten tekee edustustilaisuudesta edustusta ja markkinoinnista markkinointia?

– Jos karkeasti mietitään, niin edustaminen on vapaamuotoista suhteiden ylläpitoa ja kanssakäymis-tä ihmisten kanssa. Niissä tilaisuuk-sissa ei kouluteta, eikä markkinoida tai myydä mitään virallisen agendan puitteissa, luettelee arvonlisävero-asiantuntija Harri Huikuri Deloitte & Touche Oy:stä.

Markkinointikuluja syntyy puoles-taan esimerkiksi tuote-esittelytilai-suuksista tai uusien tuotteiden esit-telystä.

– Tilaisuudessa on virallinen ohjel-ma ja jotakin kevyttä tarjoilua. Myös lounastapaamiset myyntimielessä menevät markkinointikuluihin, sel-vittää Huikuri.

Tilaisuuden tarjoilut vaikuttavatkin luokitteluun. Verohallinnon ylitarkas-tajan Tiina Rantalan mukaan markki-nointikuluja voi vähennellä verotuk-sessa, mikäli tilaisuuden tarjoilu on tavanomaista.

– Tavanomaisuudella tarkoitetaan lounasruoan tasoista tarjoilua tai vaikkapa kahvitarjoilua. Jos tapahtu-maan liittyy vaikkapa cocktail-tilai-suus, mennään jo selvästi edustuksen puolelle, Rantala kertoo.

Jottei asia olisi liian yksinkertainen, ei alkoholitarjoilu kuitenkaan yksise-litteisesti tarkoita edustustilaisuutta. Tavanomaisuus näyttelee tässäkin pääroolia.

– Jos lounaan yhteydessä tarjotaan lasi viiniä, niin voidaan pysyä vielä markkinointi- tai neuvottelukuluiksi katsottavassa tarjoilussa, Rantala sel-ventää.


Sekava soppaEdustustilaisuuden ja markkinointitilaisuuden erottaminen toisistaan lähentelee vaikeus- asteeltaan ydinfysiikkaa. Ajantasaiset ohjeet uupuvat myös monesta muusta lakimuutoksesta.

Keskustele aiheestaverkossa: www.yrittajat.fi

Edustaminen on vapaamuotoista suhteiden ylläpitoa ja kanssakäymistä.

Harri Huikuri

Tavanomainen tarjoilu KHO 11.4.2013 T 1227

• Esimerkki Oy järjesti kustantamiensa oppikirjojen esittelyyn ja markkinointiin sekä niiden käyttäjien kouluttamiseen liittyviä tilaisuuksia opettajille arki-iltaisin ja viikonloppuisin.

>Verohallinnolla ole tarjota ajan-tasaisia ohjeistuksia moneen muuhunkaan äskettäin muuttu-

neeseeen verolakiin.– Ohjeistukset juoksevat monessa

kohtaa jälkijunassa. Joulukuussa tuli useita uusia verolakeja, joista ohjeet uupuvat yhä tai ovat vasta äskettäin valmistuneet, kertoo Taloushallinto- liiton johtava asiantuntija Markku Ojala.

Esimerkkeinä näistä ovat muun muassa listautumattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyskysymyk-

set ja sijoitetun vapaan oman pää-oman rahaston palautuksen epäselvyy-det. Myös T&K-lisävähennyksen ohjetta odoteltiin vuonna 2013 yli puoli vuotta.

– Paljon tulee näissä tilanteissa tilitoimistoilta kysymyksiä, että miten uusia lakeja sovelletaan. Osa työtäm-me onkin käydä keskustelua ja luoda painetta Verohallinnon suuntaan, että tilitoimistoilla olisi käytössään ajanta-saiset ohjeistukset. Kirittävää olisi tosin eduskunnallakin, jotta verolaeista ei päätettäisi aina aivan viime metreillä joulun alla, Ojala summaa.

Ohjeet puuttuvat

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi


Suomen Yrittäjät julkaisee Ravistajat-kirjan, joka tulee myyntiin 1. huhtikuuta. Voit tilata kirjan jo ennakkoon osoitteessa: www.ravistajat.fi.

Kirja perustuu Yrittäjäsano-missa koko viime vuoden pyörineeseen Ravistajat-sarjaan. Sarjassa esiteltiin kymmenen eniten omaa toimialaansa ravistellutta yritystä.

Ravistajat-kirja on kirjoitet-tu yrittäjälle, joka haluaa ravistella omaa yritystään. Kirjassa annetaan kartta kohti menes- tystä, myös aloittaville yrittäjille.

Ravistajat-kirjan ovat kirjoittaneet Anssi Kujala, Marko Parkkinen ja Josi Tikkanen. Kolmikko tuntee yrittämisen yrittäjäjärjestön johtajan, konsultin, pk-yritystoimittajan sekä tietenkin yrittäjän näkökulmista.

Kirjan julkistuksen yhteydessä valitaan myös kymmenen finalistin joukosta Ravistavin yritys.

Finalisteina ovat: Atma Trade, Dermoshop, Fira, Innojok, Juustoportti, Multi Touch, Onnibus, Picosun, Smartum ja St1.

Juuri nyt:

8 000+ Somen Yrittäjien Twitter- tili @suomenyrittajat on ylittänyt jälleen

maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt yli 8 100 seuraajaa.

Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuus-sa seuraajia oli yli puolet vähemmän. Yrittäjien Twitteriin päivittyvät muun muassa päivittäiset nettiuutiset.

Faktaa vai fiktiota: Jos aiot perustaa yrityksen, varmista, että se on harrastuksesi, intohimosi tai jotain, josta todella nautit. Älä ryhdy mihinkään vain siksi, että haluat tehdä rahaa.Sarjayrittäjä Richard Branson BBC:lle.

Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät ovat mukana Nordic Business Forum 2014 -seminaarissa Helsingin Messukeskuk-sessa 9.– 10. lokakuuta.

Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 5 000 osallistujaa.

Nordic Business Forum on saanut usean vuoden ajan yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet hakemaan liiketoimintaansa uusia ideoita. Nyt tapahtuma järjestetään ensi kertaa Helsin-gissä.

Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät kertovat omalla osas-tollaan, miksi kannattaa ryhtyä yrittäjäksi ja miten yrittäjänä kehitytään hyvästä parhaaksi.

Seminaarissa on useita maailmanluokan puhujia, kuten Kalifornian entinen kuvernööri Arnold Schwarzenegger ja Manchester Unitedin entinen manageri Sir Alex Ferguson.

Yli 5 000 osallistujaa – Myös Yrittäjät mukana

KIMMO [email protected]

Ymmärrän kauhistuksen ja tuskan, mutta en usko päätöksen dramaattisiin vaikutuksiin.

Näin kommentoi edustuskulujen verovähennyksen poistoa sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman lokakuun Yrittäjäsanomissa.

Valtion talouden kannalta vähennyksen poistaminen ei ole ollutkaan dramaattinen. Joidenkin arvioiden mukaan valtio säästää tehdyn päätöksen takia 20 –40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on vähän miljardien vuosittaiseen velkaantumisvauhtiin verrattuna.

Isossa kuvassa draamaa kuitenkin syntyy. Suoraan verovähennyksen poistaminen vaikuttaa muutenkin kituvaan matkailu- ja ravintola-alaan. Epäsuorasti se vaikuttaa kaikkiin yrityksiin.

Lopulliset veropäätökset tehtiin vasta viime joulu-kuussa. Siis vain kuukausi ennen vuodenvaihdetta. Monet asiantuntijat kritisoivat voimakkaasti päätösten venymistä.

Nyt aikaa ja rahaa kuluu, kun yrittäjät ja tilitoimistot eivät tiedä, miten pitäisi toimia. Edustuskulut ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Moni muukin päätös jäi viime tippaan.

Myöhään tehdyt päätökset ja epäselvät ohjeet maksa-vat lopulta moninkertaisesti enemmän kuin virallisista laskelmista voisi päätellä.

Ehkä suurin epäluottamuksen aiheuttaja on kuitenkin jatkuva poukkoilu. Turha siis ihmetellä, miksi yritykset eivät uskalla investoida tai palkata työntekijöitä.

Enemmän draamaa kuin uskottiinkaan

Kommentti

Tilaa itsellesi kunnon ravistus• Kutsuja tilaisuuksiin lähetet- tiin yleensä alueellisesti kouluihin. KHO:n päätöksen mukaan Esi-merkki Oy:llä oli oikeus vähentää niiden tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyvä arvonlisävero, jonka yhtiö oli hankkinut tavan-omaista tarjoilua varten yhtiön verollista liiketoimintaa silmällä pitäen järjestetyissä tilaisuuksissa.

• Tilaisuuksien varsinaisen ohjelman jälkeen järjestetyistä illallis- ja cocktail-tilaisuuksista aiheutuneet kulut olivat edustuskuluja, joiden osalta yhtiöllä ei ollut vähennysoikeutta.

• Tavanomaisella tarjoilulla tarkoitettiin kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ja ruokajuomia.

6 03/2014 • YRITTÄJÄSANOMATUUtiset

Kysymys: Yksityisen Oy:n on 1. tammikuuta 2014 alkaen pitänyt toimittaa ennakonpidätys, jos osinko on ollut nostettavissa 1.1.2014 alkaen. Miten ennakon-pidätys lasketaan silloin, kun osinko verotetaan pääomatulo-na, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala?

Vastaus: Nyt ennakonpidätyk- sen määrä on 7,5 prosenttia osingon 150 000 euroon saakka. 150 000 euroa ylittävän osingon osalta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Yhtiön pitää seurata eurorajojen ylittymistä saajakoh-taisesti. Mikäli henkilö saa osin-koja useammasta yhtiöstä, nämä kaavamaiset pidätysprosentit eivät välttämättä riitä. Ja jos haluaa maksaa kaiken ajallaan, osinkoja varten pitäisi hakea erikseen verokortti, jossa kaikki osingot on huomioitu.

Kysymys: Miten menetellään, jos osakkeenomistajalle jaetaan ansiotulona verotettavaa osinkoa?

Vastaus: Ansiotulona verotet-tavaa osinkoa varten osakkeen-omistajan pitäisi kyllä pyytää Verohallinnolta oikean suuruinen ennakonpidätysprosentti, jotta pidätys menisi oikein. Osinko on ansiotuloa, mikäli osingon määrä ylittää kahdeksan prosenttia yhtiön edellisen vuoden tilin-päätöksen perusteella lasketusta osakkeenomistajan nettovaralli-suusosuudesta. Jos yhtiöllä ei ole juurikaan nettovaroja, osinko on ansiotuloa.

Kysymys: Miten pitää toimia?

Vastaus: Ennakonpidätys on toimitettava, kun osinko on nos-tettavissa. Mikäli yhtiökokous ei ole tehnyt päätöstä maksu-päivästä, osinko on nostetta-vissa yhtiökokouksen jälkeen. Näin ennakonpidätyskin tulee toimittaa yhtiökokouksen jälkeen ja vero tilittää verotilille yhtiön verotiliviitteellä seuraavan kuun 12. päivä. Mutta jos yhtiökokous päättää, että osinko maksetaan myöhemmin, niin ennakon-pidätyksen toimittaminenkin siirtyy maksuhetkeen. Osingon ennakonpidätyksestä tehdään kausiveroilmoitus oma-aloittei-sena verona. Kausiveroilmoituk-sen lisäksi yhtiön tulee antaa vuosi-ilmoitus niistä osingoista, jotka ovat olleet nostettavissa edeltäneenä kalenterivuotena.

2

3

1

SuoratNäin toimii osingon ennakonpidätys


Kyllä minua suutut- taa nämä huijaus-yritykset ja jatkuvat soittelut, kuopio-lainen yrittäjä Ari Pärnänen Taloap-

teekkarista ärähtää.Viimeisen vuoden sisällä yrittä-

jiä on kiusannut milloin mikäkin puhelinhuijarifirma. Uusin Pär-näsen kohtaama petkutuskokeilu on Suomen Yritysrekisteripalvelut Oy:n lähettämä lasku. Sama lasku, joka on kolahtanut ilmeisesti sato-jen yrittäjien postiluukusta.

– En tunne yritystä ollenkaan, ja 434 euron lasku tuli ilman mitään soittoa, Pärnänen kertoo.

Pärnänen ei siis ole ollut aiem-min lainkaan tekemisessä kysei-sen yrityksen kanssa, eikä mitään sopimustakaan tai laskutettavaa ole siis voinut syntyä. Suomen Yri-tysrekisteri Oy:n tarkoitus onkin ollut saada oudosta laskusta häm-mentyneet yrittäjät soittamaan laskussa mainittuun asiakaspal-veluun – hiukan tyyriimpään sel-laiseen.

– En yrittänytkään soittaa las-kussa mainittuun numeroon. 25 euroa minuutissa, ehei! Totesin heti, ettei tämä voi olla asiallinen lasku, Pärnänen sanoo.

Saman firman huijausyrityksen kohteeksi joutui myös kuljetusyrit-täjä Markus Maja.

– Huomasin, että monet yrit-täjät olivat internetissä kyselleet Suomen Yritysrekisteri Oy:n lähet-tämistä laskuista. Muuten olisin saattanut haksahtaa, ja soittaa laskussa mainittuun numeroon huomioimatta sen kallista hintaa, Maja kertoo.

Järjestäytynyttä touhua. Aiem- min Suomen Yritysrekisterin hui-jausyritykset olivat vielä härskim- piä. Silloin laskussa luki, että asia-kaspalveluun soittaminen maksai-si 1,75 euroa minuutilta. Yrityksen verkkosivuilla kerrottiin kuitenkin palvelun todellinen hinta: 25 euroa minuutti.

– Jos lähetetään tietoisesti perus-teeton lasku ja erehdytetään soitta-maan kalliiseen puhelinnumeroon, niin ei olla kovin kaukana petoksen tunnusmerkeistä, Suomen Yrittä- jien lainsäädäntöasioiden päällik-kö Janne Makkula kertoo.

Päivä päivältä härskimpääUusin markkinoin-tihuijaus sai sadat kiukustuneet yrit-täjät soittamaan SY:n neuvontaan. Ainakin Ruotsissa puhelinhuijarien juuret juontavat järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

ViiKoittaiSta. Myös kuljetusyrittäjä Markus Majan postilaakosta kolahti Suomen Yritysrekisteri Oy:n huijauslasku. Suomen Yrittäjien neuvontapalvelut neuvoi Majaa reklamoinnin teossa. Maja kohtaa harhaanjohtavaa markkinointia viikottain.

Jatka keskustelua verkossa:www.yrittajat.fi

MEERI UTTI

– Jos aiheettoman laskun on saanut, kannattaa asiasta rekla-moida sähköpostilla. Juridista vel-voitetta reklamointiin ei ole, mutta eipä ainakaan jää epäselvyyksiä ke-nellekään, hän ohjeistaa.

Sekä Ari Pärnänen että Mar-kus Maja saavat harhaanjohtavan markkinoinnin soittoja viikoit-tain.

– Erityisesti silloin, kun aloitin yritystoimintani, soittoja tuli todel-la paljon. Alussa joihinkin palvelui-hin haksahdinkin, kun kuvittelin, että ne olivat jotenkin pakollisia, Markus Maja kertoo.

Maja ja Pärnänen eivät ole ainoi-ta puhelinterrorin uhreja. Suomen Yrittäjien Janne Makkulan mukaan harhaanjohtava markkinointi kos-kettaa 140 000 yksinyrittäjää vuo-sitasolla.

– Tämä on yhteiskunnallinen ongelma ja tähän on löydyttävä ratkaisuja, Makkula painottaa.

Makkula myös kertoo, että Ruot-sissa puhelinhuijausten takaa on löytynyt järjestäytynyttä rikolli-suutta.

– Myös Suomen poliisi on toden-nut, että tyypilliset harhaanjohta-van markkinoinnin toimijat ovat

yleensä niin sanottuja postilokero-firmoja, joiden todelliset henkilöt löytyvät ulkomailta, esimerkiksi Virosta. Tämäkin viittaa siihen, että ilmiön taustalla on järjestäyty-neenpää rikollisuutta, Janne Mak-kula kertoo.

Erityisesti silloin, kun aloitin yritystoimintani, soittoja tuli todella paljon.

Markus Maja

703/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset

Ajassa:

4/2014

Seuraava Numero ILmeSTYY 24.4.

Miten hyödyt sisältömarkkinoinnista?Suomen Yrittäjät järjestää sisältömarkkinoinnin webinaarin 4. huhtikuuta.

Kouluttajana on kokenut Jari Juslén, joka on markki-noinnin ja verkkomarkkinoinnin ammattilainen. Koulutus toteutetaan vuorovaikutteisena verkko-seminaarina.

Hinta jäsenille on 59 euroa + arvonlisävero.

Ilmoittautumiset viimeistään 1. huhtikuuta: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Alkeet on hallussa, on aika oppia lisääPienyritysten talousjohtamisen jatkokurssi pidetään 10. huhtikuuta Suomen Yrittäjien tiloissa Helsingissä.

aiheina ovat muun muassa eri investointilaskelma-menetelmät, yrittäjän verosuunnittelu sekä kertausta pienyrityksen talousjohtaminen -kurssilta.

Kouluttajana toimii Tulosakatemian Toivo Koski. Hinta jäsenille on 279 euroa + arvonlisävero.

Ilmoittautumiset 1. huhtikuuta mennessä: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Kuntaseminaari kutsuuKunnallisjohdon seminaari järjestetään tänä vuonna jo 22. kerran. Tällä kertaa paikkana on Seinäjoki 14–15. toukokuuta.

Seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjävai-kuttajat yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

Tänä vuonna puhujina ovat muun muassa Esko Aho, Paula Risikko sekä joukko näkemyksellisiä yrittäjiä ja kuntavaikuttajia.

Ilmoittautumiset 22. huhtikuuta mennessä: www.yrittajat.fi/ tapahtumakalenteri

Alvit haltuun ja sassiinToukokuun 20. päivä on syytä marssia arvonlisä-veropäivään.

Yrittäjä oppii päivän aikana esimerkiksi arvonlisä- veron vähennysoikeuden rajoituksista ja tietää, mikä on edustuskulua vai neuvottelu- tai markkinointikulua.

Kouluttajana on arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri Deloitte & Touche -yrityksestä. Tilaisuus on ravintola Pääpostin auditoriossa, mannerheiminaukio 1 C, Helsinki.

Ilmoittautumiset viimeistään 12. toukokuuta: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Päivä päivältä härskimpää

>EU-komission on kevään aika-na tarkoitus antaa ehdotuksia siitä, miten harhaanjohtavaan

markkinointiin tulisi puuttua.– On mielenkiintoista nähdä,

mitä sieltä linjataan ja miten se tulee vaikuttamaan Suomen lain-säädäntöön, Suomen Yrittäjien lain-säädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula arvioi.

EU-komission esitykset on Makkulan mielestä syytä ottaa huo-mioon myös tulevassa hallitusoh-jelmassa.

– Tämän hallitusohjelman kir-jaukset siitä, että harhaanjohtavaan markkinointiin puututaan tällä hallituskaudella, eivät ole varsinai-sesti edenneet. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan voi lakaista maton alle. Asia koskee 140 000 yksinyrittäjää vuositasolla. Lisäksi käynnissä on kansanedustajien lakialoite siitä, että yrittäjä saisi kuunnella puhe- lusta nauhoitteen, jos puhelinmark-kinointitilanteesta jää epäselvyyksiä sopimuksen syntymisestä.

– Nauhoitteesta selviäisi, onko sopimus syntynyt vai ei. Se on siis kaikkien etu. Itse uskon vahvasti, että muutos tulisi vähentämään harhaanjohtavaa markkinointi selvästi.

Luvassa parempi huominen?

>Suomen Yritysrekisteripalvelut Oy:n lähettämistä laskuista löytyvä uusin puhelinnumero 0600-95559

on teleoperaattori Elisan omistuksessa. – Meillä ei ole kyseisen yrityksen

kanssa minkäänlaista sopimusta, eikä tuo numero ole lainkaan toiminnassa, kertoo Elisa Oyj:n asiakasvuorovaiku-tuksen palveluiden johtaja Anssi Okko-nen.

Suomen Yritysrekisterin aiemmin käyttämä puhelinnumero oli toimin-nassa toisella operaattorilla. Numero

suljettiin hintahuijauksen tultua ilmi.Elisan Okkonen kertoo, että yritykset

saavat itse valita, minkä taksaluokan avattavalle palvelunumerolleen valitse-vat. Elisan palvelunumerovalikoimasta ei kuitenkaan edes löydy 25 euroa minuutissa maksavia vaihtoehtoja.

– Kallein meidän taksoistamme on 4,1 euroa minuutissa maksavat nume-rot. 25 euroa per puhelu maksava vaih-toehto on kuitenkin olemassa, Okkonen luettelee.

Hän muistuttaa myös, että palvelun-

tarjoaja vastaa aina itse sisällöstään, siihen teleoperaattori ei pysty ottamaan kantaa.

– Maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lautakunta valvoo palvelunu-meroiden toimintaa. Lautakunta on määritellyt säännöt, joiden mukaan palveluntarjoajien on toimittava. Jos teleoperaattori havaitsee, ettei sääntöjä ole noudatettu, neuvottelee se asiasta palveluntarjoajan ja lautakunnan kanssa. Vilpillisesti käytetty numero voidaan myös sulkea.

Uusi numero ei ole käytössä

Saitko aiheet-toman laskun – toimi näin!• Jos lasku on mielestäsi

aiheeton, reklamoi siitä lähettäjälle, ettei asiasta jää epäselvyyksiä.

• Tee reklamointi sähkö-postilla, jotta asiasta jää kirjallinen todiste.


Riikka [email protected]

Vuodesta 2008 vuo-teen 2011 sivutoi-misten yritysten määrä nousi va-jaalla viidellä pro-sentilla. Sivutoimi-

sia yrityksiä oli vuonna 2011 jopa 35 prosenttia yrityskannasta.

– Eläkeläisillä sivutoiminen yrittäjyys on oivallinen tapa ryt-mittää työtahtia jaksamisensa mukaan ja myydä omaa osaamistaan. Se on yksi tapa pidentää työuria, omistamassaan yrityk-sessä toimiva tutkija Pekka Lith toteaa.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen huomauttaa, että lainsäädännön ja sosiaaliturva-järjestelmän jälkeenjääneisyys aiheuttaa jopa pullonkauloja työmarkkinoiden joustavuuden hyödyntämisessä.

– Tilanteissa, joissa siirrytään usein palkkatyöstä yrittäjäksi tai päinvastoin, on etuuksien mää-räytymisessä yhteensovittami-sen tarvetta.

Sivutoiminen yrittäjä on pää- asiassa palkansaaja tai työmark-kinoiden ulkopuolella oleva hen-kilö, kuten eläkeläinen tai opis- kelija. TEMin Yrittäjyyskatsauk-

sen mukaan runsaat puolet sivu-toimisista yrittäjistä toimii pää- asiassa palkansaajana ja kol-mannes on eläkeläisiä. Sivutoi-misten yritysten määrä oli kor-keimmillaan 1990-luvun alun lamaa ennen, jolloin määrä lä-hes puolittui. Tämä selviää Tu-run kauppakorkeakoulun vuon-na 2006 tehdystä tutkimuksesta Palkkatyöstä yrittäjäksi – tutki-mus yrittäjäksi ryhtymisen rei-teistä.

Yksityisopetuksessa tarjon-taa. Eräs tyypillinen sivutoiminen yrittäjä on espoolainen Meri Lundahl, joka on opettanut vuo-den verran lääketieteelliseen tie- dekuntaan pyrkiviä opiskelijoita valmennuskurssilla ja yksityis- opetuksena. Muun muassa Lit-hin ja GEM-tutkimuksissa (Ent-repreneurship Monitor) ovat mu-kana myös sivutoimiyrittäjät, jotka täyttävät Tilastokeskuksen vuosirekisterin vaatimukset lukuun ottamatta minimiliike-vaihtoa.

– Koulutuksessa on paljon si-vutoimisia yrityksiä. Yrityksen toiminta voi olla esimerkiksi yk-sityisopetusta niin liikunta-alalla kuin vaikka ratsastuksenopetuk-sessa. Sivutoimisen yrityksen ala ei aina kerro yrittäjän päätoimen alasta mitään, Lith kertoo.

Sivutoimista yrittäjyyttä esiintyy lähes kaikilla toimi-aloilla, eniten ammatillisessa ja teknisessä toiminnassa. Yrittä-jyyskatsauksen mukaan näillä toimialoilla on usein kysymys korkeasti koulutettujen palkan-

saajien ja eläkeläisten osa-aikai-sesta yritystoiminnasta. Lithin selvityksen mukaan liike-elä- män palveluissa yritystoimin-nan sivutoimisuus lähentelee

50 prosenttia mukaan lukien vuosirekisterin ulkopuoliset yri-tykset.

Suhteellisesti eniten sivutoimista yrittäjyyttä on koulutuksessa ja henkilöpalvelualoilla. Kulttuuri- ja viihdetoiminnassa sivutoimisia yrityksiä koko toi-mialan kannasta on melkein 70 prosenttia (vain vuosirekisteriin kuuluvista 54 prosenttia). Maa-tiloista kolmannes harjoittaa li-säksi muuta yritystoimintaa.

Vastapainoa päivätyölle. Lun-dahl perusti toiminimen val-mennuskurssin opetustyön las-kuttamista varten. Hän on myös koulutettu henkilökohtainen valmentaja.

– Yritys mahdollistaa, että

voin tarttua mielenkiintoisiin tilaisuuksiin, jotka tuntuvat hy-vältä vastapainolta päivätyölle. Lisäksi toiminimi tarjoaa toisen vaihtoehdon, jos esimerkiksi palkkatyö ei enää tuntuisi niin merkitykselliseltä.

Lundahl työskentelee diplomi-työntekijänä Aalto-yliopiston Ke-mian tekniikan korkeakoulussa.

– Yritystoiminnan lisätuloista on hyötyä, mutta pärjäisin ilman niitäkin.

Lundahlin mukaan valmen-nustyö työllistää 2 – 20 tuntia viikossa, silloin kun valmen-nusprojekti on päällä. Kesällä ja syksyllä hänellä ei todennäköi-sesti ole yritystoimintaa. Ensim-mäisen tilikauden liikevaihto oli noin 5 000 euroa.

Konsultteja ja yksityisopettajiaSivutoimisten yritysten määrä on lisääntynyt vuodesta 2008, arvioi tutkija Pekka Lith.

Palkkatyön ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt. Työelämä on aiempaa monimuotoisempaa ja epävarmempaa. Sivutoiminen yrittäjyys on hyvä mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ja omia valmiuksiaan.

Työntekijän sivutoiminen yritystoiminta ei ole työnantajalta pois, vaan sivutoimiyrittäjä pääsee kehittämään osaamistaan monipuolisemmin

tehdessään kahta erilaista työtä. Samalla hän saa hyödyllisiä verkostoja. Sivutoimisissa yrittäjissä palkansaajat ovat suurin ryhmä, seuraavana tulevat eläkeläiset ja loput ovat opiskelijoita tai työvoiman ulkopuolella.

Tutkija Pekka Lith arvioi, että eläkeläisten sivutoiminen yrittäjyys yleistyy jatkossakin, kuten myös palkansaajien yritystoiminta.

Hybridityöurat yleistyvät

KommenttiRIIKKA [email protected]

Toiminimi tarjoaa toisen vaihtoehdon, jos esimerkiksi palkkatyö ei enää tuntuisi niin merkitykselliseltä.

Meri Lundahl

ALEKSI POUTANEN

VasTapaino. Meri Lundahl perusti toiminimen valmennuskurssin opetustyön laskuttamista varten. Se tuo vastapainoa päivätyölle.


Konsultteja ja yksityisopettajia>Antti Seppinen siirtyi

joulukuussa 2013 pää-toimisesta yrittäjästä

työntekijäksi ja sivutoimi-seksi yrittäjäksi.

– Konsultoinnissa tulojen vaihtelu oli suurta: välillä oli hyviä jaksoja, mutta nyt elämäntilanteen muutut-tua hiukan riskittömämpi vaihtoehto sopii minulle paremmin.

Espoolainen Seppinen perusti PPTehdas Oy:n sar-jayrittäjä Marko Parkkisen kanssa keväällä 2011. Nyt hän omistaa yrityksen yksin. Hän on mukana myös kahdessa muussa yrityk-sessä.

– Tällä hetkellä minulla on paineettomampi tilanne kehittää yrityksen alkupe-räistä ajatusta sekä kristalli-soida yrityksen tehtäväkent-tää ja strategiaa.

Seppistä motivoivat lisä-ansiot, halu kehittää itseään ja haastaa omaa osaamis-taan palkkatyön lisäksi.

– Sain työnantajalta-ni sivutoimiluvan. Myös palkkatyö hyötyy, kun oman yrityksen kautta on tullut loistavia verkostoja toisiin yrittäjiin ja mahdollisesti sitä kautta uusia asiakkaita.

Seppinen voitti Diili-ohjelman vuonna 2009. Kesäl- lä 2013 päättyneen ensim-mäisen kokonaisen tilikau-den liikevaihto oli reilut 80 000 euroa. Nyt tavoite on 20 – 30 000 euroa.

Työntekijän ja yrittäjän rajamailla

Sivutoimisia200897 570 sivutoimista yritystä * 24 000 työntekijää ja 3 mrd € liikevaihtoa

2011102 180 sivutoimista yritystä *25 000 työntekijää

* ml. Tilastokeskuksen vuositilaston ulkopuoliset yritykset, jotka eivät täytä liikevaihtovaatimusta.

Lähde: TEMin Yrittäjyyskatsauk-set (katsausta ei tehty vuonna 2013)

YEL-vakuutus Palkansaaja-yrittäjän on otettava YEL-vakuutus, jos yrittäjätoimin- nan työpanos ylittää YEL-työtulon alarajan, eli 7430,59 euroa (2014).

Eduskunnan talousvaliokunta tukee pienyrittäjien vapaapäivä-oikeutta. Lakimuutos antaisi kauppakeskuksien pienyrittäjille mahdollisuuden pitää liikkeensä suljettuna kerran kalenteriviikossa – valitsemanaan viikonpäivänä.

Hallituksen esittämä muutos koskee vähittäiskaupan sekä par-turi- ja kampaamoliikkeen auki-oloajoista annetun lain säännöstä

elinkeinonharjoittajan oikeudesta pitää liikkeensä suljettuna. Muu-tos merkitsee voimassaolevan, harkinnanvaraisen oikeuden muuttamista pienyrittäjän ehdot-tomaksi oikeudeksi.

Muutos koskee enintään viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Esityksen tavoitteena on parantaa pienyrittäjien työssäjak-samista. Valiokunta pitää vält-

tämättömänä, että viikoittainen vapaapäiväoikeus koskee myös sellaisia yrityksiä, jotka toimivat kauppakeskuksissa olematta silti suorassa sopimussuhteessa kaup-pakeskukseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. huhtikuuta. Sitä sovel-letaan myös ennen lain voimaan-tuloa tehtyyn sopimukseen ja sii-hen rinnastettavaan järjestelyyn.

Yrittäjä saa vapaapäivänsäOikaisu. Toisin kuin helmikuun Yrittä-jäsanomissa (YS 2/2014) kerrottiin, Suhangon kaivos-hankkeen suunnitel-miin ei kuulu uraanin kaivaminen.

Sen sijaan Suhangon kaivossuunni-telmassa on mainittu platinapalladium, nikkeli ja kupari.

Uraani ei kuulu Suhangon suunnitelmiin

Suhanko• Platina- palladium• Nikkeli • Kupari


Perinne- suksen tekijä

Ostit perinteikkään yrityksen.

Jännittikö siirtymä?Pelkäsin aluksi, että vanhat asiak-

kaat unohtavat tehtaan, kun omistaja vaihtui. Pelko osoittautui turhaksi.

Ylösen Suksi on Hankasalmelle tärkeä, olen saanut täällä pelkkää

kannustusta. Hyvä palaute suk-sista on vahvistanut uskoa

tulevaisuuteen.

Miksi puusuksi pitää pintansa?

Mitä kireämpi pakkanen on, sen paremmin suksi toimii. Kun sukset

tehdään oikein, puu on materiaalina yhtä pitopohjaa, sillä puun syyt ovat

kuin pientä kissankarvaa. Teen kaikki sukset tilauksesta. On tärkeää tietää

asiakkaan pituus, paino ja hiihto-maasto. Ryteikköön on turha

lähteä 280 senttiä pitkillä suksilla.

Mikä puu- suksessa kiehtoo?

Puu on materiaalina mielen-kiintoinen, kahta samanlaista

kappaletta ei ole. Puusta tehdessä pitää olla tarkkana, jotta suksista

tulee korkealaatuisia. Raaka-aineen pitää olla ensiluokkaista. Onnek-

si lähistöltä löytyy toimittajia, joilta saa hyvää puuta.

Kuinka päädyit Hankasalmelle?

Muutimme pääkaupunkiseudulta Hankasalmelle vuonna 2006, kun vaimoni halusi perheenlisäyksen

myötä kotiseudulleen. Olin aluksi töissä it-yrityksessä Jyväskylässä, mutta työt loppuivatkin yllättäen. Silloin

ajattelin, että käyn katsomassa paikallista suksitehdasta. Olen

aina harrastanut käsillä tekemistä.

Miten ryhdyit suksentekijäksi?

Pääsin Erkki Ylösen apuriksi vuonna 2006. Ylönen sanoi aluksi,

ettei opeta suksentekoa. Juttu rupesi kuitenkin luistamaan, ja Erkki opetti

kädestä pitäen työn kaikki vaiheet läpi. Kun Ylönen kesällä 2007 kuoli, päätin ostaa yrityksen

hänen leskeltään.

Kuka ostaa puusuksen?

Asiakkaani ovat pääosin metsästäjiä, eräilijöitä ja

pilkkijöitä. Puusuksea arvoste-taan todella paljon metsäsuk-

sena. Pääosa sadan parin vuosituotannosta on

metsäsuksia.

juttu- tuulella

Kuka? Hannu LaitalaIkä: 50Työura: Ennen yrittäjäksi ryhtymistä 15 vuotta it-alalla.Yritys: Suksitehdas Ylönen Hankasalmella Keski-Suomessa.Perhe: Vaimo ja kaksi lasta.Motto: Mahdollisuuksia on maailma pullollaan.

Koko Hankasalmi kiitti, kun Hannu Laitala otti haltuunsa puusuksen tekemisen taidon.Hannu [email protected]

Hanna-Kaisa Hämäläinen


Yrittäjä, Suunnitteletko omiStajanvaihdoSta tai YritYSkauppaa? Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta.

Omistajanvaihdostilanteessa tai yrityskauppaa harkittaessa Balance Arvo palvelee sekä ostajaa että myyjää antamalla selkeän lähtökohdan hinnoitteluun. Balance Consulting on yritysjärjestelijöistä riippumaton arvonmäärittäjä.

Arvonmääritys perustuu yrityksen tilinpäätösanalyysiin, yritysjohdon haastatteluun ja arvioon tulevaisuuden nä-kymistä. Arvonmäärityksessä otetaan huomioon yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen että kassavirtapohjaisen arvon-määritystarkastelun.

Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti – jo vuodesta 2003.

KYSY LISÄTIETOJA ARVONMÄÄRITYKSESTÄ:Soita: 010 665 2302 tai laita sähköpostia: [email protected]ätietoja myös osoitteesta www.balanceconsulting.fi/arvo



Kun yrittäjä Sari Eurénin työntekijä ilmoitti olevansa raskaana, oli Euré-nin tunnekirjo ris-tiriitainen.

– Pienessä yrityksessä olemme ihan oikeasti kaikki kuin samaa perhettä. Työntekijän lapsi on meille kuin oma lapsi. Odotimme tulevaa vauvaa innolla, ja seura-simme neuvolakäyntejä kiinnos-tuksella. Samalla kuitenkin jopa työntekijä tiesi, mikä rasite tilanne oli meidän kassavirrallemme, Ori-mattilan Verhokulma Oy:n omista-ja Eurén kertoo.

Rasite oli lopulta niin kova, että Sari Eurén joutui turvautumaan 10 000 euron pankkilainaan kat-taakseen työntekijän äitiyslomasta aiheutuneet kulut.

– Pienessä firmassa puskuria ei vain ole. Tilanne tuntui epäreilul-ta. Pohdin, että voiko tämä olla tot-ta. Siitä pankkilainastahan ei ollut minulle tai yritykselleni mitään iloa – täysin hukkaan heitettyä ra-haa. Mutta eihän tämä työntekijän-kään vika ole. Vika on nyt jossakin isommassa systeemissä.

Suomessa vanhemmuuden kus-tannukset rysähtävät ainoastaan äidin työnantajan niskoille. Eikä nyt puhuta pienistä summista, sil-lä Yrittäjänaisten Keskusliiton mu-kaan yksi vauva maksaa työnan-tajalle keskimäärin 14 000 euroa. Ilmiö ei ole missään tapauksessa uusi, asiasta on jauhettu jo vuosia.

– Olen itse ollut yrittäjä nyt 12 vuotta ja tuntuu, että koko ajan on puhuttu, että tälle asialle on tehtävä jotakin. Niin voisihan tässä jo kohta oikeastikin tehdä jotakin. Tilanne on nyt joka tapauksessa kohtuuton.

– En myöskään usko, että olen Suomessa ainoa, joka on joutunut rahoittamaan työntekijän äitiyslo-

makulut lainarahalla. Onhan niitä-kin yrityksiä, jotka kaatuvat vastaa-vassa tilanteessa. Kukaan ei vaan osaa enää kaivata niitä, kun niitä yrityksiä ei enää ole, Sari Eurén na-pauttaa.

Ruotsin malli. Faktaa on siis se, ettei Suomen käytäntö ole oikeu-denmukainen tai toimiva, mutta se, miten vanhemmuuden kustan-nukset tulisi jakaa, on myös ikui-nen kiistakapula.

Eurén ehdottaa ratkaisuksi naa-

purimaassamme käytettyä tapaa.– Kustannuksia tuskin voidaan

siirtää kokonaan valtion makset-taviksi, kun valtioraukalla ei ole yhtään rahaa. En nyt kumminkaan pitäisi ihan huonona vaihtoehtona Ruotsin-mallia, jossa kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kes-ken. Vaikka eiväthän nämä lasten-saannit työnantajien asioita todelli-suudessa ole, hän huomauttaa.

– Kerätäänhän yrityksiltä nytkin jo kirkollisverot, Yle-verot ja muut systeemit. Ei niitäkään kukaan käy konkreettisesti näpyttämässä tai maksamassa missään, joten ei nyt luulisi, että tämä asia olisi yhtään sen vaikeampi järjestää teknises-ti. Enhän tietenkään yrittäjänä haluaisi mitään lisäkuluja, mutta Ruotsin-malli olisi kuitenkin oi-keudenmukaisempi ja perustuisi demokratiaan. Lapsilla on aina isä-kin, Eurén jatkaa.

Vaikka asiaa vatvotaan tiheään tahtiin julkisuudessa, on Sari Eu-rén silti skeptinen, että tilantee-

seen saataisiin muutosta piakkoin.– Kyllä tämä on iso työllistämi-

senkin este. Eikä se saisi olla, jos ajattelen asiaa äitinä. Minullakin

on kaksi lasta. Kyllä lapsia pitää saada hankkia. Työnantajana mi-nulla ei silti ole enää varaa toiseen työntekijän äitiyslomaan.

Pankista lainarahaa vauvakustannuksiinÄitiyslomakustan-nukset puhuttavat jatkuvasti. Ratkai-suja ei kuitenkaan synny.

Tilanne tuntui epä-reilulta. Pohdin, että voiko tämä olla totta.

Sari Eurén>EU-tuomioistuin päätti

maaliskuun alussa, että työnantajan on makset-

tava palkkaa hoitovapaalta suoraan äitiyslomalle siirtyväl-le, vaikkei välissä ole työsuori-tusta. Suomen Yrittäjänaisten mukaan EU-päätös kyykyttää nuoria naisia työnhaussa. Liiton mukaan päätös myös nopeuttaa tarvetta vanhem-muuden kustannusten tasai-sesta jaosta.

– Jos pidämme maksujär-jestelmän ennallaan, EU-rat-kaisu kyykyttää nuoria naisia työnhaussa entisestään, ja sitä eivät kai suomalaiset päättäjät

halua, Yrittäjänaisten toimi-tusjohtaja Heli Järvinen kysyy.

– Nykyisellä järjestelmällä, jossa esimerkiksi tämä uusi maksu menee puhtaasti työn-antajalta, vaikutus on juuri päinvastainen. Nyt työnan-tajien on entistä houkuttele-vampaa palkata mies naisen sijaan, harmittelee myös liiton varapuheenjohtaja Kerttu Helynen.

Suomen Yrittäjänaiset vaa-tii vanhemmuuden kustannus-ten pikaista tasaamista laajalta veropohjalta. He tekivät asiasta myös kansalaisaloitteen, jota tuki 110 kansanedustajaa.

Tasaus laajalta veropohjalta

VauhTia. Verhokauppias Sari Eurén joutui ottamaan pankkilainaa kustantaakseen työntekijänsä äitiyslomasta kertyneet kustannukset. Pienessä yrityksessä ei vain ole isoja rahapuskureita. Eurén toivookin pikaisia toimia vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi.

Nälkäisille yrityksille tilausta

Kimmo [email protected]

Valtakunnallinen Kasvu Open etsii parhaillaan kasvunäl-käisiä pk-yrityksiä.

Kasvu Openin johtajan Uljas Valkeisen mukaan tavoitteena on, että 150 yritystä ja 500 koke-nutta yritysjohtajaa törmäytetään keskenään. Näin yritykset saavat parhaan mahdollisen asiantuntija-avun kasvun tukemiseen.

– Tämä on kaikille halukkaille maksuton. Osallistujat saavat hyö-dyllisiä kontakteja, keinoja kirkas-

taa strategiaansa, kehittää osaa-mistaan sekä tilaisuuksia kohdata rahoittajia, sijoittajia ja mahdolli-sia kumppaneita, Valkeinen sanoo.

Kasvu Openin tapahtumia jär-jestetään eri puolilla Suomea Hel-singistä Kajaaniin ja Vaasasta Joen-suuhun.

Luvassa on Kasvupolkuja, Kas-vun kiitoratoja ja lokakuussa Kas-

vu Open -finaali Jyväskylässä.Kasvupolut ovat kaikille avoimia

tilaisuuksia, joissa alueiden omat asiantuntijat tarjoavat apunsa yrityksille ja antavat vinkkejään kasvuun. Kasvun kiitoradoilla tar-tutaan puolestaan kasvun haastei-siin yrityskohtaisesti Kasvun mylly -työpajoissa yhdessä asiantuntijoi-den kanssa.

Kunkin Kasvupolun lupaavin kasvaja saa rahapalkinnon lisäksi paikan valtakunnalliseen finaaliin. Tuomaristo valitsee finaaliin yh-teensä 60 yritystä.

– Finaaliin päässeet yritykset perataan läpikotaisin, Valkeinen kertoo.

Ilmoittaudu mukaan osoittees-sa: www.kasvuopen.fi

Kasvu Openissa yri-tykset saavat arvo-kasta sparrausta.

juha tanhua


Alkuvuoden kauhu-uutiset venä-läisturistien määrästä ja ostoksista voivat saada jatkoa, sillä Krimin kriisi ei ainakaan paranna Venä- jän taloustilannetta. Alkuvuonna venäläisturistien rajanylitysten määrä laski yhdeksän prosenttia, tax free-kauppa tammi-helmikuus-sa 28 prosenttia ja invoice-kauppa neljä prosenttia.

– Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kaikki matkailun indikaattorit kääntyivät laskuun, kertoo kansainvälisen liiketoiminnan professori Juha Väätänen Lap-peenrannan teknillisestä yliopis-tosta.

Aiemmin venäläisturismissa on koettu vain kasvuvauhdin hidastu-misia. Nyt vaikuttaa siltä, että itätu-

rismin kymmenen vuotta jatkunut rivakan kasvun kausi on päättynyt.

Väätäsen mukaan on lisäksi merkkejä siitä, että turistijoukon harvenemisen lisäksi käsillä on myös toinen ongelma.

– Venäläisten keskiostokset ovat kääntyneet laskuun.

Venäläiset tekevät vuodessa noin 24 miljoonaa matkaa, joista 3,6 mil-

joonaa kohdistuu Suomeen. Rahaa itäturistit jättävät noin 1,2 miljardia euroa. Jos Venäjän talouskasvu pysyy vaatimattomana ja palkkojen kasvu hitaana sekä rupla entises-tään heikkenee, merkinnee tämä venäläisten ulkomaanmatkailuin-non ja -kyvyn vähenemistä. Venäjän talouskasvun ennustetaan tänä vuonna jäävän jopa alle prosenttiin.

Itäraja pulassa – Turistit kaikkosivatYrittäjät vakuuttavat itsensä huolestuttavan alhaisen työtulotason mukaan, kertoo eläkevakuutusyhtiö Ilmari-sen uusi kyselytutkimus.

Yrittäjän eläke on 500 euroa pienempi kuin pal-kansaajan. Juuri eläkkeelle jääneiden yrittäjänaisten elä-ke oli kyselyssä keskimäärin 1 300 euroa ja yrittäjämies-ten 1 800 euroa.

– Ymmärrämme toki, että rahanmenoa riittää ja eten-kin taantuma-aikana tulo on tiukassa, mutta jos yrittäjä pitää vakuutettua työtuloaan tarkoituksellisesti pienenä, myös hänen eläkkeensä jää pieneksi, Ilmarisen eläkeva-kuuttamisen asiantuntija Jari Matveinen muistuttaa.

Katso tuleva eläkkeesi

Positiivisimmat työllis-tämisnäkymät löytyvät Pohjois-Suomesta, kertoo ManpowerGroupin globaali työmarkkinabarometri.

Manpower Employment Outlook Surveyn mukaan työnantajat eri puolilla Suo-mea aikovat palkata uusia työntekijöitä huhti-kesä-kuun 2014 aikana.

Positiivisimmat työllistä-misnäkymät raportoidaan Pohjois-Suomessa, kun taas maltillisimpia henkilöstön palkkaamisen suhteen ovat työnantajat Etelä-Suomessa.

Täällä palkataan lisää

Kaikki isommat yritykset katsastavat kauppakumppa-neittensa luottotiedot sään-nöllisesti. Pk-yrityksissä sys-temaattinen tarkistaminen on vielä vähäisempää. Näin ei pitäisi olla, painottaa Suomen Asiakastieto Oy:n varatoimitusjohtaja Heikki Koivula.

– Kaikki yritykset hyö- tyisivät aktiivisesta luotto-riskiseurannasta. Heikoissa kantimissa olevan yrityksen riski jättää lasku mak-samatta on hyvin suuri. Luottotappiot heikentävät kuitenkin aina yrityksen tuloksentekokykyä, Koivula muistuttaa.

Tarkasta aina luottotiedot

14,7Pienillä yrityksillä kannattavuutta mittaava sijoitetun pääoman tuotto oli viime vuonna keskimäärin 14,7 prosenttia. Suurilla yrityksillä sipo oli 9,9 prosenttia.


Riikka [email protected]

Olen aina halunnut hakea rajojani ja näyttää kavereille extreme-suorituksiani. Kaksipyöräisellä ajaessakin temppuilu alkoi kiinnostaa. Halusin viedä touhua pidemmälle ja aloin harjoitella temppui-luja. Junnunakin haaveilin siitä, että pää-sisin mahdollisimman nopeasti töihin ja ostamaan moottoripyöriä itselleni.

2000-luvun alussa aloin miettiä, voisiko prätkällä temppuilua harrastaa. Perustimme stunt-katumoottoripyörä-ryhmä Plan Been showesityksiä varten. Harrastus lähti liikkeelle hauskanpito-mielessä. Kävimme 2 – 3 kertaa viikossa harjoittelemassa temppuja suljetulla alueella. Samalla saimme purkaa työpai-neita hymyssä suin.

Pian huomasin, että tässä pystyi ke-hittymään ihan kuin missä muussa lajis-sa tahansa. Aloimme rakentaa pyöriäkin enemmän stunt-käyttöön. Tämä tarkoit-ti, etteivät ne enää olleet rekisterissä. Lai-toimme pyöriin kaatumisraudat sekä li-säsimme ylimääräisen käsitakajarrun, jonka avulla pyörää pystyy hallitsemaan, kun esimerkiksi istuu ohjaustangon pääl-lä ja ajaa takapyörällä. Keulimisraudan kanssa voi heittää kipinäsuihkua, kun pyörän takapää raapii maata. Idea on se, että pyrimme isolla pyörällä tekemään mahdollisimman huimia temppuja.

Emme käytä kevyttä trial-pyörää. Olem-me esiintyneet ul-komaillakin, muun muassa Saksassa Hockenheimissa Nitrolympx-tapah-tumassa. Siellä on ollut keskimäärin 80 000 katsojaa.

Viimeiset seitsemän vuotta olen tehnyt temppuja KTM:n sponsoroi- malla pyörällä. Nyt käytössä on KTM 690 Duke. Plan Been kanssa lopetimme vuonna 2009, minkä jälkeen perustin kahden hengen stunttiajoryhmän nimeltä Dusters.

Reilut kolme vuotta sitten saimme perheenlisäystä, siksi en ole voinut antaa harrastukselle enää yhtä paljon aikaa kuin aikaisemmin. Talvisin käymme sisä- mikroautohallissa muutaman kerran kuussa pitämässä taitoa yllä. Ajokauden aikana pyrimme treenaamaan pari ker-taa viikossa. Vaimokin on huomauttanut minun nukkuvan huonommin, jos en pääse liian pitkään aikaan ajamaan. Temppuillessa on pakko miettiä vain sitä tekemistä, mikä tekee päälle hyvää. Muu-ten työasiat pyörivät paljon mielessä.

Lajilla on pieni harrastajakunta. Pää- kaupunkiseudulle pitäisi saada kunnolli-nen asvaltoitu moottorirata. Nyt luvalli-set harrastuspaikat ovat aika kortilla.

Janne Uskali: Fyysinen temppuilu pitää pään kasassa

Bomber Magazine ja englanninkielinen tablettilehti• Bomber Oy perustettiin vuonna 2001 julkaisemaan

ja kustantamaan kotimaista Bomber Magazinea. Yritys työllistää kolme tekijää ja kourallisen free-lancereita. Levikki on reilut 10 000.

• Helmikuussa yritys lanseerasi englanninkielisen digitaalisen moottoripyörälehden, Worldwide Bomber Magazinen.

henkireikäSarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

PEKKA SIPOLA


Hämeenlinnalainen Teemu Jokiniemi on siirtynyt rat-kaisevan askeleen

eteenpäin.Jokiniemi päätti ensin tes-

tauttaa yritysideaansa vesi-hiihtokaapelista vajaat kaksi kuukautta sitten alkaneessa Jokamiesluokan startupissa ja innostui saamastaan pa-lautteesta niin paljon, että perusti yrityksen.

Jokamiesluokan start-upissa kannustetaan yrittä-jyyttä haaveilevia jakamaan verkossa ideansa. Sen jäl-keen Yrityskummi-verkosto antaa jokaiselle yritysideansa kirjanneelle lyhyen pa-lautteen. Tavoitteena on, et- tä Suomeen tulisi lisää yrit-täjiä.

– Ideani ei ole uusi, sillä Suomessa toimii ainakin neljä vastaavaa vesihiihto-kaapelia. Kaapeli on hiih-tohissin tapainen vetolaite, jonka tolpat sijoitetaan mo-lemmin puolin rantaa. Sit-ten kaikki halukkaat voivat vesihiihtää ilman venettä, Jokiniemi kuvaa.

Tuleva yrittäjä on saanut hankkeelleen jo paljon jul- kisuutta. Radio Novassa on nimittäin pyörinyt yrittäjä- kilpailu, johon valikoitui kuusi Jokamiesluokan startup -palveluun rekisteröity-nyttä yrittäjänalkua. Joki-niemen idea on yksi finalis-teista.

Kilpailu huipentuu huhti- kuun alussa. Yleisöäänes-tyksen voittaja saa palkin-noksi 10 000 euron mainos-kampanjan radiokanavalla.

Jokiniemi aloittaa sivutoi-misena yrittäjänä. Varsinai-nen päätyö on Fazerilla.

– Olen sopinut työnanta- jan kanssa, että saan olla kesällä neljä kuukautta pois töistä. He tulivat hienosti vastaan. Bisnes keskittyy kuitenkin kesään, Jokiniemi sanoo.

Kiitoksia satelee myös Hämeenlinnan kaupungin suuntaan, joka on suhtautu-nut projektiin innostunees-ti. Jokiniemi aikoo myös saada lisämyyntiä vuokraa-malla harrastusvälineitä ja pitämällä kesäkahvilaa.

– Toivon, että jossain vai-heessa yritys elättäisi läpi vuoden, Jokiniemi haaveilee.

Loistava alku. Fennian ja Suomen Yrittäjien Jokamie-hen startup -hanke on saa-nut lentävän lähdön.

Fennian markkinointi-johtajan Arto Kämpin mukaan yritysideansa on jul-kaissut jo 150 potentiaalista yrittäjää. Yritysideoita löy-tyy laidasta laitaan, aina kuk- kadesignerista mobiilipelei-hin.

Yritysideoita on käynyt tutkimassa ja kommentoi-massa yli 40 000 vierailijaa. Hanke jatkuu koko vuoden 2014 ajan.

– Olen alkuun todella tyy-tyväinen. Ideat ovat olleet valmiita ja uusia yrityksiä syntyy varmasti, Kämppi kehuu.

Uusien ideoiden lisäksi hän toivoo kokeneita yrittä-jiä raatiin. Raatilaiset voivat ilmoittautua osoitteessa: [email protected].


Kohtaakunta-

asiakkaatKuntamarkkinoilla

10.-11.9.

Tule kertomaan tuotteistasi ja palveluistasi kuntapäättäjille.

Kysy osastopaikoista [email protected]

Tervetuloa vuoden suurimpaan kunta-alan tapahtumaan Kuntatalolle Helsinkiin.

Tapahtuman järjestävät Kuntaliitto ja Kuntalehti.

Jokamiesluokan startupista tuli kertaheitolla suosittu. Teemu Jokiniemi perus-ti jo yrityksen.

Vesihiihtokaapeli ja 150 muuta ideaa

Näin se toimii1) Rekisteröidy ja kerro yritys-

ideasi ja yritystarinasi.

2) Yrityskorttisi syntyy pal-veluun. Voit muokata sitä myöhemmin, lisäämällä esimerkiksi kuvia tai vide-oita, dokumentteja jne.

3) Saat palautetta kokeneiden yrittäjien Yrityskummi-verkostosta. He antavat jokaiselle yritysideansa kirjanneelle lyhyen palaut-teen.

4) Hanki kannatusta yritys- ideallesi. Kannatuksen avulla voit pärjätä kilpai-luissa, joissa voit voittaa palveluja, jotka auttavat yritystäsi pärjäämään.

5) Verkostoidu ja tue.

6) Ota askel kohti yrittäjyyttä.

Lähde: www.jokamiesLuokanstartup.fi

Joka kuudennessa elin-tarvikealan yrityksistä on löytynyt jotain korjattavaa Oiva-tarkastuksissa.

Eviran ylitarkastajan Ma-rina Häggmanin mukaan nyt on tehty 17 000 valvon-taraporttia.

– Valtakunnallisesti ison tai pienen hymyn sai 83 prosenttia yrityksistä. Elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla. Alueiden vä-lillä on jonkin verran eroja.

Häggmanin mukaan nyt havaitut alueelliset erot

eivät kuitenkaan ole vertai-lukelpoisia, kun esimerkiksi Itä-Suomessa tarkastajat aloittivat ns. helpoista kohteista. Tarkastuksissa itäsuomalaisille ravintola-yrityksille ei jaettu yhtään surunaamaa. Sen sijaan huonon arvosanan sai

reilut kaksi prosenttia lappi-laisista ravintoloista.

Hygieniatasossa on eroja erityyppisten elintarvikeyri-tysten kanssa.

– Ravintolatoiminnassa on selkeästi enemmän kor-jattavaa. Joka viidennessä prosentissa tarkastetuista yrityksistä löytyi korjat-tavaa. Toisaalta ravintola-toiminta on sellaista, että siellä käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita, toisin kuin esimerkiksi kioskeissa.

Hymynaamat leviävät eri puolille Suomea

Kohti uNeLmaa. teemu jokiniemi sanoo, että investointi vesi-hiihtokaapeliin maksaa enemmän kuin henkilöauto, mutta vähem-män kuin omakotitalo.

aLeksi poutanen

debatti16 03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pystyisikö kauppa pyörittämään omaa bisnestään ilman markkinointimaksuja? Entä,

miten on ostohyvityksen laita? Nyt jos tilaatte kymmenen leipää ja myytte niistä vain viisi, saan laskuttaa vain viidestä. Eikö oma liiketoimintanne ole niin kannattavaa, että voisitte toimia ulkois-

tamatta riskiä pienyrittäjille?

Muut lehdet

Lähetä [email protected]

Ydinvoimalla on myös kansan tuki. Se on ainoa sähkön

tuotantomuoto, jossa tätä tukea tarvitaan.

Meppi Eija-Riitta Korhola (kok.) Talouselämässä

Strategia on mietittävä uusiksi,

jos keskeinen markkina ei kasva odotetusti.

Venäjä-asiantuntija Pekka Sutela Kauppalehdessä

Venäjästä

Kari [email protected]

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja

Suomessa on yli 260 000 yritystä, joista jo noin 170 000 on yhden hen-gen yrityksiä.

Niiden määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kasvanut noin 45 000:lla, kun työnantajayritysten määrä on samalla jaksolla noussut noin 3 000:lla.

Yksinyrittäjyys, osa-aikainen yrittäjyys sekä yrittäjyyden ja palkkatyön vuorot-telu ovat kaikki yleistyviä ilmiöitä. Niiden laajuus on niin suuri, että työmarkki-noiden sääntelyn sekä verotuksen raken-teen on otettava ne huomioon.

Joutuu kysymään: olemmeko oivalta-neet Suomessa tämän muutoksen? Miten tämä muutos on huomioitu yhteiskunnan päätöksenteossa.

Yksinyrittäjien aseman parantamiseen tähtäävät toimet voidaan jaotella kahteen luokkaan seuraavasti:

a) Tarvitaan toimia, joiden ansiosta yrittäjän tilanne olisi mahdollisimman järkevästi turvattu esimerkiksi työttö-myyden, sairastumisen tai pysyvämmän työkyvyttömyyden, vanhemmuuden tai-kka vanhuusajan toimeentulon varalta,

b) Tarvitaan toimia, joiden ansiosta yritys pystyisi toimimaan entistä kannat-tavammin.

Yksinyrittäjissä on selkeä kasvupoten-tiaali myös työllistämisen näkökulmasta. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yli puolet vastaajista ilmoitti halukkuutensa kasvaa tietyin edellytyksin.

Uusien työpaikkojen syntymisen edel-lytyksenä on, että työvoimaan liittyviä kustannuksia voidaan helpottaa.

Yksi tällainen kannustuselementti olisi se, että toteutetaan elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys.

Toisena esimerkkinä yksinyrittäjyyden huomioimisesta lainsäädännössä on yksi-tyisenä elinkeinonharjoittajana toimivalle yrittäjälle annettava oikeus vähentää vero-tuksessa tämän sairastuneelle lapselleen järjestämänsä hoitajan palkkakulut.Uskon, että koko yhteiskunnan pitää huomioida yksinyrittäjien tarjoama poten-tiaali kasvun luomisessa sekä uusien työpaikkojen synnyttämisessä.

Kari Hiltunen:Yksinyrittäjät ovat Suomen voimavara

Yksinyrittäjissä on selkeä kasvu-potentiaali myös työllistämisen näkökulmasta.

Millä perusteella kauppa määrittelee yrittäjältä perittävän markkinointitukiprosentin?

Perittävien maksujen suuruus on vaihdellut Kulut-tajatutkimuskeskuksen tietojen mukaan kolmesta prosentista jopa 15 prosenttiin yrityksen arvioidusta laskutuksesta. Käytetäänkö prosentin määrittelyyn

pärstäkerrointa, hyvä veli -järjestelmää vai vedät-tekö luvut hatusta?

Satu Anttila, toimitusjohtaja, Nisupaakarit Ay

Lanseerasitte juuri uuden Kotimais-ta-tuotesarjan, koska kerrotte asiakkaittenne

arvostavan kotimaisia tuotteita. Samalla kuitenkin vaaditte meiltä kotimaisilta pientuottajilta täysin koh-tuuttomia markkinointisummia, että meidän tuotteem-me saisivat yhä jatkaa kauppojenne valikoimissa. Nyt pa-kotatte meidät lopettamaan tavarantoimituksia, koska pienellä yrityksellä ei ole varaa tuollaisiin markkinoin-

tikuluihin. Eikö tässä teidän kotimaisuusajattelussa ole hiukan ristiriitaa?

Kaksintaistelu: Kauppojen tavarantoimittajilta keräämät markkinointi-maksut ovat herättäneet närää pienyrittäjien keskuudessa. Esimerkiksi Nisupaakarit Ay:n leipomoyrittäjä Satu Anttila on vetänyt tuotteensa pois osasta Turun Osuuskaupan myymälöitä, kun TOK halusi Anttilan maksavan kaupalle 15 prosentin markkinointi-maksua. Anttila haluaakin nyt tietää, mihin markkinointimaksut perustuvat.

vesa

-mat

ti v

äärä

Kun tällaisia poliittisia ongelmia

tulee, arkinen liiketoimin-ta luo painetta ratkaista kriisiä rauhanomaisesti.

Idänkauppalinkki Esko Aho Taloussanomille Ukrainan

kriisistä

Nykyisen hallituksen vahva usko

verotuksen kiristämisen autuaaksi tekevään voimaan

on ollut hämmästyttävä.Veronmaksajain Keskusliiton

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Taloustaidossa

Kolumni


Facebook-kommentitEiköhän tässä ole kaikki pien-yrittäjät kurimuksessa valtio-vallan päättömän poukkoilun johdosta. Mitään selvää linjaa ei näytä olevan.Petri Haakana kommentoi Yrittäjäsanomien juttua ravintola-alan vero- ja säädöskurituk-sesta.

Suosittelen, että yritykset menevät suurlakkoon, kaikkien puljut kiinni – ehkä sitten joku kuuntelee meitä yrittäjiä.Johanna Markovna Kalinina räväyttää samassa ketjussa.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu)Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaHannu Hallamaa, toimittajaLotta Tammelin, toimittajaHia Sjöblom, toimittajaRaija Lehtonen, taitto

[email protected] p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected]

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epä-selvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahin- gosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijän-oikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Mielipide

On arvioitu, että jopa lähes kolmas-osa yrityksistä on sivutoimisia: yrittäjä siis pyörittää yritystoimin-

taansa palkkatyön, eläkkeen tai vaikkapa opiskelun ohella.

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyyn vastasi 265 sivutoimista yrittäjää. Heistä lähes kaksi kolmasosaa toimi yrittäjänä palkkatyön rinnalla.

Sivutoimiyrittäjien motiivit ja suunni-telmat ovat hyvin yksilöllisiä.

Päätoimisuuteen tähtäävät ”testaajat” kokeilevat liikeideaansa ennen kuin heit- täytyvät päätoimiyrittäjiksi. Toisille taas sivutoimiyritys on tapa organisoida kiin-nostavaa tekemistä järkevästi ilman että täysipäiväistä yrittäjyyttä tavoitellaan;

sivutoimiyrittäjyys voi antaa mahdollisuu-den toteuttaa itseään palkkatyöstä poik-keavalla alalla.

Myös moni eläkeläinen jäähdyttelee oman alansa sivutoimiyrittäjänä tehden töitä itselleen sopivaan tahtiin. Sivutoimi-yrittäjyys näyttääkin olevan usein elä-mäntilanteen perusteella valittu ratkaisu:

84 prosenttia vastanneista katsoi sivutoi-miyrittäjyyden sopivan parhaiten omaan elämäntilanteeseensa.

Harrastuksen pohjalta yritystoiminnan aloittaneet yrittäjät, joille sivutoimiyritys on keino toteuttaa itseään, ovat muita todennäköisemmin kiinnostuneita pää-toimisuudesta. Tulos kertoo tunteiden tärkeydestä yritystoiminnassakin: kun yritykseensä suhtautuu intohimolla, siihen haluaa panostaa enemmän ja yrittäjyydes-tä myös saa enemmän. .

Moni sivutoimiyrittäjä haluaa nimen-omaan pitää yritystoimintansa pysyvästi osa-aikaisena. Yhteenlaskettuna sivutoi-miyritykset tuovat silti kansantalouteen merkittävän panoksen.

Sivutoimiset yrittäjät ovat myös keski-määrin hieman kasvuhakuisempia kuin pk-yrittäjät yleensä; siinä missä 48 prosent-tia yrittäjistä uusimmassa Pk-barometrissa pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mu-kaan tai voimakkaasti, sivutoimiyrittäjistä peräti 58 prosenttia tavoitteli kasvua.

Kasvusta olivat kiinnostuneita etenkin naispuoliset ja nuoremmat sivutoimiyrit-täjät. Eläkkeellä olevat sivutoimiyrittäjät olivat ymmärrettävästi vähemmän kiin-nostuneita kasvusta. Merkittävin kasvun este onkin kyselyn perusteella yrittäjän oma jaksaminen ja aika. Anmari Viljamaa, KTTElina Varamäki, KTTSeinäjoen ammattikorkeakoulu

Sivutoiminen yrittäjyys sopii monelleMoni sivutoimi-yrittäjä haluaa nimenomaan pitää yritystoimintansa pysyvästi osa-aikaisena.

Hankintasopimuksen markki-nointiraha on tuoteryhmäsidonnainen ja on

aina osa hankintahinnoittelua, kaupanpidon vaikeus eri tuoteryhmillä vaikuttaa perittävään prosenttiin. Kaikille saman tuoteryhmän toimittajille prosentti on sama, näin kohdellaan tavarantoimittajia tasavertai-

sesti koosta riippumatta, ja kilpailu toimii reilujen pelisääntöjen mukaisesti.

Jukka Laurén, osto- ja valikoimapäällikkö, Turun Osuuskauppa

Kotimaista-merkki on S-ryhmän ruoka-kauppojen uusi tuotemerkki, jonka avulla S-ryhmän

asiakkaat tunnistavat kotimaiset kaupan oma merkki-tuotteet valikoimista aiempaa paremmin. Kuten aiemmin jo totesin, emme ole poistaneet Nisupaakareiden tuotteita vali-koimistamme. Sopimus tai ei, on ensiarvoisen tärkeää, että kaikkia saman tuoteryhmän tavarantoimittajia kohdellaan

tasapuolisesti. Hankimme niitä tuotteita, joita kuluttajat käsityksemme mukaan haluavat ostaa, lähiruoka

kuuluu ehdottomasti näihin.

Olemme toimineet vuosia juuri Nisupaakareiden kanssa ilman hankintasopimuk-

sen markkinointirahaa. Nisupaakarit toimittavat meille edelleenkin päivittäin tuotteitaan ilman hankintasopi-musta. Markkinointiraha on osa hankintahinnoittelua ja voidaan ottaa huomioon muilla keinoin. Leivän hävik-kiriski on 100-prosenttisesti vastuullamme, ja suurista marketeistamme Kirkon Operaatio Ruokakassi

käy hakemassa leipiä päivittäin jaettavaksi avun tarvitsijoille.

veSa

-mat

ti v

äärä

Yrittajat.fi: Kuukauden kommenttiTarjottu lounas ei vaikuta businekseen, mutta tarjoamaton vaikuttaa!Raimo Asikainen toteaa keskustelussa markkinointi- ja edustuskuluista.

arjessa18 03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Koko suvun juttu

KoKemusta piisaa. K.T. Tähtisen vahvuutena on suvun vahva sitoutuminen yritykseen, kertovat toimitusjohtaja Arto Huumonen (vas.), toimistopäällikkö Leena Haikonen ja varatoimitusjohtaja Vesa Tähtinen.

Porissa porskuttava 120-vuotias K.T. Tähtinen Oy taitaa metallin ja muutoksen.

PORIHannu [email protected]

Kylmää terästä ja messin-kiä. Niistä on muokattu porilaisen K.T. Tähtinen Oy:n konttorin oven kah-va. Kahva hiljattain laa-jennetussa päämajassa

on tietenkin omaa tekoa, koska kyseessä on metallialan yritys. Tähtisläisten käsis-sä metalli taipuu haluttuun muotoon, eikä ihme, sillä taustalla on 120 vuoden kokemus. Ja mikä poikkeuksellista, yri-tys on edelleen perustaja Karl Fredrik Tähtisen jälkeläisten omistama ja joh-tama.

– Kuudes sukupolvi opettelee työtä parhaillaan turvakengät jalassa, naurah-taa itse neljättä sukupolvea edustava toi-mistopäällikkö Leena Haikonen.

Varatoimitusjohtaja Vesa Tähtinen nyökkää. Yrityksessä yli 30 vuotta työs-kennellyt mies toteaa, että peltitöitä ei opi koulun penkillä. Kokemus pitää hakea kentällä, kantapään kautta.

– Pitää mennä katoille, että tietää, millaisia tarjouksia antaa, Tähtinen tii-vistää.

Kolmella kärjellä. Kattojen ja muiden peltitöiden lisäksi Tähtisen syömäham-paiden kolmion muodostavat ilmas-tointityöt sekä raskaammat metallityöt. Erillisessä hallissa sijaitsevalla verstaal- la syntyy esimerkiksi hissikuiluja ja jul-kisivuremonteissa asennettavia parveke-torneja. Hallissa ovat muotonsa saaneet muun muassa Nokian pääkonttorin te-

räksestä ja lasista valmistetut hätäulos-käynnit, kertoo Tähtinen. Työntekijöitä on omien pajojen lisäksi työmailla ym-päri Satakuntaa ja Seinäjoen seutua.

K.T. Tähtinen on laajentunut alkuaiko-jen pienestä kupari- ja peltipajasta sata henkeä työllistäväksi yritykseksi. Nopein kasvu tuli 1980-luvulla, jo vuonna 1968 yritykseen töihin tullut Leena Haikonen kertoo. Silti yritys on pysynyt vahvasti su-vun hyppysissä: nytkin heitä on työnteki-jöistä 13. Johto on aina ollut perustajasta polveutuvaa.

– Rahkeiden pitää tietenkin riittää, että pääsee nousemaan ylöspäin organisaa-tiossa. Porukalla on ollut näkemystä ja osaamista, Haikonen kiittelee.

Toimitusjohtaja Arto Huumonen, su-vun mies tietenkin, komppaa.

– Firma on ollut suvun sydän. Täällä on aina ollut jokaisesta sukuhaarasta ja ikäryhmästä porukkaa töissä.

Kilpailu kiristynyt. Vaikka Tähtinen on tehnyt metallista kaikenlaista, 1990-lu-vulla muutaman veneenkin, on yrityksen kasvu ollut voimakkaasti sidoksissa eten-kin rakennusalan kysyntään. Sen perässä yritys laajensi Seinäjoelle 1980-luvulla. Samalla vuosikymmenellä kasvua tuli voimakkaasti etenkin ilmastointipuo-lelta. Parhaillaan raskaampi metallityö, rautapuoli, taas on vaikeassa kilpailuti-lanteessa. Baltian suunnalta tuleva edul-linen työ on suomalaistoimijalle vaikea paikka. Monipuolisuus, kolmen kärjen taktiikka, on kuitenkin auttanut yritystä.

– Joku osasto on aina vetänyt, sanoo Haikonen.

Myös työntekijöiden kannalta moni-puolisuus on iloinen asia vaikeiden aiko-jen iskiessä.

– Porukkaa voidaan tarvittaessa siirtää osastolta toiselle, kertoo Vesa Tähtinen.

Luottomiehet pysyvät. Hyvä työil-mapiiri ja satsaus turvallisuuteen ja hyvinvointiin ovat toimineet. Moni työntekijä muokkaa metallia jo neljättä vuosikymmentä Tähtisen haalareissa. Luottamusmieskin huomasi pyörtäneen-

sä päätöksensä olla pysymättä samassa työpaikassa yli viittä vuotta.

– Hän tässä äskettäin huomasi olleen-sa meillä jo kymmenen vuotta, Haikonen naurahtaa.

K.T. Tähtinen Oy ammentaa voimansa juurevasta porilaisuudesta, se käy yrityk-sen väen kanssa keskustellessa selväksi. Kahvihuoneessa on vedonlyöntitauluk-

ko Ässien peleistä, ja helmikuussa erään kohteen pääurakoitsijalta saatu työtur-vallisuuspalkinto lahjoitettiin Ässien ju-niorityöhön. Tulevaisuuden haasteisiin yritys vastaa laadulla ja ammattitaidolla, hötkyilemättä.

– Niin monta porukkaa ja sukuhaaraa on mukana, että päätöksetkin tehdään väkisin maltilla.

Kuudes sukupolvi opettelee työtä parhaillaan turvakengät jalassa.

Toimistopäällikkö Leena Haikonen

havinaa1/4

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen

pitkäikäisten yritysten salaisuudet.


Jussi Partanen

Nordean uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,3 prosenttia.0,3 %

>K.T. Tähtisen yrityskulttuu-rin kuuluu voimakas kes-kustelevuus. Yhteisöllinen

päätöksenteko on vahvuus ja välttämättömyys, sillä omistus-pohja on laaja. Osakkeita on 25 kappaletta, joista suurimmalla omistajalla on kolme kappaletta. Kaikki osakkeet ovat suvun käsis-sä, kertoo toimitusjohtaja Arto Huumonen.

– Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, johtokunta äänestää ja enemmistä päättää, hän kertoo päätöksentekoprosessista.

Yrityksessä yli 40 vuotta työskennellyt toimistopäällikkö Leena Haikonen toteaa, että kovin usein äänestykseen asti ei mennä.

– Yleensä, kun kaikki sanovat mielipiteensä ja asiasta on kes-kusteltu, ratkaisu löytyy. Monta kertaa ratkaisu on ollut hyväkin. Alkuperäinen esitys on voinut olla jotain aivan muuta kuin mihin lopulta päädytään, sanoo Huumonen.

Koska omistus on sidottu su-kuun kuulumiseen, on luontevaa, että myös yrityksen johtoteh-tävissä toimivat suvun jäsenet. Osakkuus yhteisessä projektissa tuo tehoa työhön.

– On ihan hyvä, että omistus-pohja on jakautunut laajalle. Sitoutuneita on enemmän, kuin jos vain yksi ihminen päättäisi ja määräisi, Huumonen tuumii.

Sitoutuminen jatkuu eläköi-tymisen jälkeenkin. Edellinen toimitusjohtaja Arvo Tähtinen käy yhä yrityksessä joka viikko auttamassa.

– Ajatuksena on työllistää suvun jäseniä ja tehdä suvulle vähän rahaakin, Huumonen tiivistää pilke silmäkulmassa K.T. Tähtinen Oy:n idean.

Keskustelevaa johtamista

Kuparia ja peltiä. Vaskiseppä Karl Fredrik tähtinen perustaa yrityksen 3. helmikuuta 1894. Yritys aloittaa toimin-tansa Porin keskustassa. K.t. tähtinen on aluksia perheen pyörittämä käsityö-yritys, joka tekee kupari- ja peltitöitä.

luottoKiillottajat. K.t. tähtisen toimeksiantoihin kuului muun muassa Porin kirkon kellotaulun kiillotus. 1960-luvulla yrityksen luonne alkoi muuttua teollisemmaksi, kun lvi- ja rautarakennetöiden määrä korostui.

20 03/2014 • YRITTÄJÄSANOMATArjessA

Löydät tärkeät luvut verkosta

Tiesithän, että...

Alennuslaskurihttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskurihttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäiväthttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Osinkotulon verotus uudistui vuoden alusta.

Samalla muutos vaikuttaa myös ennakkoperintään. Merkit-tävä ero aikaisempaan on, että muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön on toimitettava ennakon-pidätys jakamastaan osingosta, jos saajana on luonnollinen hen-kilö tai kotimainen kuolinpesä.

Osingon maksajan on annet-tava Verohallinnolle kausive-roilmoitus osingoista toimitet-tavasta ennakonpidätyksestä ja perittävästä lähdeverosta.

Kausiveroilmoitus annetaan aikaisintaan osingon nostetta-vissaolokauden aikana.

Osinkojen verotukseen muutoksia

RaTkaisun heTkeT. Genoscoperin toimitusjohtajalla Tuomas Poskiparralla on käsissään maailman monimutkaisin geenitesti, kuten hän itse asian ilmaisee.

ALEKSI POUTANEN

Suurin osa osakeyhtiöistä päätti tilikautensa vuodenvaihteessa.

Osakeyhtiöiden on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymi-sestä.

Liikkeen- ja ammatinhar-joittajilla esitäytetty veroilmoi-tus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus pitää palauttaa 2. huhtikuuta tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä 7. toukokuuta tai 15. toukokuuta.

Muista veroilmoitus

Maria [email protected]

Koirille DNA-diag-nostiikkapalveluita tarjoavalla Genos-coperilla on käsillä jännät paikat.

Helsinkiläisyri- tyksen viime vuonna lanseeraa- ma MyDogDNA-palvelu on maailman ensimmäinen kokonaisval- tainen koirien DNA-testauskonsep-ti, joka tähtää koirilla tunnettujen mutaatioiden ja perimän moni-muotoisuuden kattavaan kartoit-tamiseen niin yksilö- kuin popu-laatiotasolla.

Toimitusjohtaja Tuomas Pos-kiparran mukaan ”maailman monimutkaisin geenitesti” on ”kom-binaatio väkevää it:tä ja koiragene-tiikan osaamista”.

Genoscoperilla on vahva linkki yliopistomaailman: pääomista-ja ja hallituksen puheenjohtaja on Helsingin yliopiston molekyy- ligenetiikan professori Hannes Lohi.

Genoscoper ei ole aivan untuvik-ko geenitestausbisneksessä. Yritys syntyi vuonna 2009, kun kaksi alan firmaa fuusioituivat. Toinen yrityksistä oli toiminut geenites-tauksen parissa jo vuodesta 1995. Viime vuonna Genoscoper päät- ti keskittyä nimenomaan koiriin ja tiputti valikoimastaan muun muassa hevosten, kissojen, alpa-koiden ja possujen testaamisen.

Koirien terveystarkastus. My-DogDNA-testi on koiralle ”geneet-tinen terveystarkastus”, eli siinä pystytään katsomaan muun muassa, mitä tunnettuja perinnöllisiä

sairauksia eläin kantaa, miten monimuotoinen sen perimä on ja mihin linjastoon se kuuluu.

– Geenitietotestin avulla pysty-tään parantamaan koirien hyvin-vointia ennaltaehkäisemällä sairauksia, mutta siitä on myös hyö-tyä jalostajille sisäsiittoisuuden ehkäisyssä, Poskiparta sanoo.

MyDogDNA-konseptissa on val-lankumouksellista myös se, että testitulokset tallentuvat ensim-mäiseen koirien DNA-tietokantaan, jota kasvattajat voivat hyödyntää. Yliopistot pystyvät käyttämään tietoja myös omassa tutkimustoi-minnassaan.

MyDogDNA-testi maksaa posti-kuluineen 138 euroa ja summaan ynnätään vielä testinottokulut eläinlääkärissä, jos tuloksista ha-lutaan viralliset.

Valtavat markkinat. Koirien DNA-testausta tehdään toki muual-lakin maailmassa, mutta Tuomas Poskiparta ja kumppanit eivät ole vielä törmänneet toistaiseksi yhtä monipuoliseen testauskonseptiin.

– MyDogDNA on herättänyt maailmalla viime aikoina suurta kiinnostusta.

Poskiparta laskeskelee, että Eu-roopassa ja Pohjois-Amerikassa on tällä hetkellä noin 150 miljoo-naa koiraa, joista noin 1,25 – 1,5 prosenttia testataan. Genoscope-rin toimitusjohtaja uskoo, että aikaisempaa monipuolisemman testauskonseptin tulo markkinoil-le kasvattaa testattavien koirien määrää tulevaisuudessa.

MyDogDNA:ta on kehitetty ko-ko ajan maailmanmarkkinat mie-lessä.

– Suomi edustaa 0,3 prosent-tia kokonaismarkkinoista, joten seitsemännumeroista satsausta konseptiin emme tule saamaan kotimaasta takaisin.

Jos siis tuotteen lanseeraus maa-ilmalla onnistuu hyvin, kyseessä voi olla merkittävä vientihitti.

Genoscoper•Perustettu: 2009

•Henkilökunta: 10 henkeä

•Liikevaihto viime vuonna: Noin puoli miljoonaa euroa

•Pääomistajat: Hannes Lohi ja Matti Koskelo

Miljoonien markkinat odottavatGenoscoper kehitti maailman moni-mutkaisimman DNA-testin koirille. Suomalaiset käyttävät koirien terveyteen ja hyvinvointiin satoja miljoonia euroja vuodessa.

2103/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT ArjessA

ARVONLISÄVEROPÄIVÄTtiistai 20.5.2014 Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

Aamupäivä / iltapäivä: Jäsenhinta 189 € (+ alv) Normaalihinta 279 € (+ alv)

Aamupäivän ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 € (+ alv) Normaalihinta 449 € (+ alv)

Tarjoilu sisältyy hintaan.

ArvonlisäveropäiväAAMUPÄIVÄ

9.00 Ilmoittautuminen käynnistyy, kahvi ja voileipä9.30 Arvonlisäveron ajankohtaiskatsaus

•käytännön soveltamistilanteiden päivittyneet alv-tulkinnat•merkittävimmät KHO:n ratkaisut vaikutuksineen•tuoreimmat Verohallinnon ohjeistukset (mm. terveyden- ja

sairaanhoitopalvelut)Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset•henkilöstökulujen vähennykset•yksityisen kulutuksen huomioiminen•edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua?•verohallinnon uuden ohjeen edustuskulutulkinnat•verottoman liiketoiminnan vaikutusKulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa•myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta?•kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille•verohallinnon ohjeen kannanotot

12.30 Lounas

! Ilmoittautuminen viimeistään 12.5 yrittajat.fi/alv2014Lisätietoa: www.yrittajat.fi/alv2014

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäiväILTAPÄIVÄ

12.15 Ilmoittautuminen12.30 Lounas13.15 Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus

•tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet•yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset•verolliset yhteisöhankinnat

14.15 Kahvi14.45 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus

•EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet•tavaran myynti EU:n ulkopuolelle – vientikauppa•tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta – maahantuontitoimintaKansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus•rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet•palvelujen myyntimaasäännökset •elinkeinonharjoittajien välillä•milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen

myyjän puolesta? - - ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus

• - raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella Sähköisten palvelujen alv-uudistus 2015 EU:ssa•katsaus uudistuksen keskeisimpään sisältöön

16.15 Koulutus päättyy

! Ilmoittautuminen viimeistään 12.5. yrittajat.fi/alv2014Lisätietoa: www.yrittajat.fi/kvalv2014

Harri H

uikuri

Ratkaisun hetket. Genoscoperin toimitusjohtajalla Tuomas Poskiparralla on käsissään maailman monimutkaisin geenitesti, kuten hän itse asian ilmaisee.

Perheenjäsenille vain parasta Maria [email protected]

> Suomalaiskodeissa asuu Kennel-liiton mukaan yli 650 000 koiraa. Se on enemmän kuin koskaan

aikaisemmin. Niin koirien luku- kuin niihin käytet-

ty rahamääräkin ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Kennelliiton viestintäpääl-likkö Kaija Unhola arvioi, että suoma-laiset käyttävät koiriin rahaa vuosittain jo noin 800 miljoonaa euroa.

Koiranomistajat käyttävät edelleen toki paljon rahaa lemmikkiensä muo-naan, mutta yhä kasvavassa määrin myös muihin koiriin liittyviin palvelui-hin, kuten rotujärjestöjen edellyttämiin terveystutkimuksiin, mutta myös eläinlääkäri-, harrastus-, koulutus- ja hyvinvointipalveluihin. Suomessa on jo esimerkiksi parisenkymmentä koirapäi-väkotia.

– Monesta koirien koulutuspalvelus-ta, kuten vaikka pentukursseista, joita ennen pitivät vapaaehtoiset, on tullut 2000-luvulla liiketoimintaa, Unhola sanoo.

Monen koira-alan liikeidea onkin

saanut vauhtia intohimoisesta har-rastamisesta. Tyypillinen koira-alan yritys on pieni yhden, kahden tyypin firma, mutta kasvua ja ketjuuntumista on ollut viime vuosina havaittavissa eläintarvike- ja lääkäripalvelupuolella. Lemmikki-tuoteyhtiö Musti ja Mirrin liikevaihto oli viime tilikaudella jo lähes 64 miljoonaa euroa.

Suomalaiset ovat väki- ja koiralu-kuun suhteutettuna maailman innok-kaimpia koiranäyttelyissä kävijöitä. Näyttelyt eivät ole itsessään isoa bisnestä, mutta niiden liepeille on kehittynyt vaikka minkälaista liike-toimintaa.

Koirien hyvinvointipalveluja, kuten esimerkiksi hieronta-, fysioterapia-, osteopatia- ja trimmauspalveluita, käyttävät paljon juuri näyttelyitä ja kokeita kiertävät koirat, mutta myös yhä enenevässä määrin aivan tavalliset karvaturrit.

– Koiran rooli perheessä on yhä enemmän muuttunut pihan perällä asustelevasta vahtikoirasta aidoksi perheenjäseneksi, Unhola summaa.

Ja perheenjäsenillehän halutaan tarjota yleensä parasta.

Miljoonien markkinat odottavat

MyDogDna on herättänyt maailmalla viime aikoina suurta kiinnostusta.

Tuomas Poskiparta



Yrittäjät tunnista-vat kyllä myyn-nin ja markki-noinnin, mutta oston ja toimi-

tusketjun hallinnan kanssa onkin jo vaikeampaa.

Tätä mieltä on koko uran-sa toimitusketjun hallinnan parissa työskennellyt Juha Heltimoinen. Hän oli kym-meniä vuosia kansainvälis-ten suuryritysten palveluk-sessa, ja omistaa nykyään 4T-Consulting-yrityksen.

– Toimitusketjun hallinta tunnetaan todella huonosti. Sillä on kuitenkin huomat-tava vaikutus yrityksen kas- savirtaan, asiakastyytyväi-syyteen ja viime kädessä tu-lokseen, Heltimoinen sanoo.

Hän kertoo myös karkean

Osta oikeinAsiantuntija haluaa nostaa oikean ostamisen samaan arvoon myynnin kanssa. Se näkyy suoraan viivan alla.

esimerkin:– Jos yritys osaa ostaa oi-

kein ja säästää viisi prosent-tia ostohinnoista, se näkyy heti parempana nettotulok-sena. Saman tuloksen saa-minen myymällä vaatii 50 prosentin myynnin kasvun.

Huomioi nämä. Heltimoi-nen nostaa kolme kriittistä pistettä. Ensimmäinen on

kaupallinen osto sekä sen ym- märtäminen, toinen operatii-visen oston hallinta ja kolmas varastossa oleva pääoma.

Kriittisiin pisteisiin on syytä kiinnittää huomiota erityisesti niillä yrityksillä, joilla on maahantuontia tai kausituotteita myynnissä.

Heltimoisen mukaan tär-keintä on valmistautua osto-neuvotteluihin hyvin. Lisäk-

si pitää tuntea markkinat, markkinahinnat ja löytää oikea hinta–laatu-suhde.

– Ostaja on liian usein lepsu. Kaikkiin pyyntöihin ei pidä suostua, eikä olla toi-mittajan vietävissä. Molem-mat osapuolet ovat kuiten-kin viime kädessä samassa veneessä, hän opastaa.

Ostojen hallinnassa kyse on saatavuudesta.

Myynnin tehtävä on ker-toa ja ennustaa tuleva tarve. Ostajan työ on puolestaan huolehtia, että tavaraa on oikea määrä oikeaan aikaan.

Helppoa, mutta...– Nykyään osto ja myynti

keskustelevat jo paremmin. Aiemmin tilauksia tehtiin paljon historiatietojen poh-jalta, Heltimoinen sanoo.

Yksinyrittäjältä oston ja

Jos yritys osaa ostaa oikein ja säästää viisi pro-senttia, se näkyy heti parempana nettotuloksena.

TuontikuljetuksetOikealla toimitusehtovalinnalla

optimoidaan kustannukset ja vas-tuut. Volyymien keskittäminen tuo

kustannussäästöjä. Tarkat sopi-mukset ja yhteistyön kehittäminen varmistavat toiminnan laadun ja

aikaansaavat säästöjä.

4.

Operatiivinen ostoHyvä saatavuus parantaa asiakastyytyväi-syyttä ja vähentää jälkitoimituskustannuk-sia ja ”eioo-myyntiä”. Hyvä varasto-arvon hallinta vapauttaa pääomaa – varastointi maksaa 2 – 3 prosenttia kuukaudessa koko

varastoarvosta. Varastoon kertyvä epäkuranttius vaikuttaa alentavasti

yrityksen tulokseen.

3.

Kaupallinen ostoJokainen ostohinnoissa saavutettu alennus

vaikuttaa suoraan tulokseen. Yrityksen liike-vaihto on esimerkiksi 10 miljoonaa euroa ja

nettotulos 5 prosenttia eli 500 000 euroa. Ostot ovat yleensä 50 prosenttia liikevaihdosta eli 5

miljoonaa euroa. Viisi prosenttiakin halvemmat ostohinnat lisäävät tulosta 250 000 euroa ja nostaa nettotuloksen 7,5 prosenttiin. Lasku-

kaava toimii myös esimerkkilaskelmaa pienemmillä summilla.

2.

AsiakaspalveluHyvät tekniset ratkaisut ja niiden toimivuus tilausten vastaanotossa

säästää resursseja, nopeuttaa työs- kentelyä, lyhentää odotusaikoja,

tuo henkilöstösäästöjä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä.

1.

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa

Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkko-kauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi.

Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien!

Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, [email protected].

Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma

Hallitse toimitus-

ketjusi


kiitä ja muistaYrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suo-men Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Lisätiedot: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

Yhteistyöketjuun kuuluvien yhteistyökumppanien kanssa sekä

kaupallisten ja operatiivisten sopimusten hallinta

Toimiva kaupallinen ja operatiivinen yhteistyö luovat pohjan todelliseen kumppanuuteen ja

win-win-tilanteisiin. Tämä hyödyntää molempia osapuolia myös vaikeina aikoina ja ongelmatilan-

teissa. Tee aina kirjallinen sopimus, missä on sovittu kaupalliset ja operatiiviset ehdot

sekä sanktiot. Se selkeyttää myös mahdollisissa riita- ja korvaus-

tilanteissa.

6.

myynnin optimointi hel-pottuu, jos yrittäjä pystyy saamaan asiakkailta sitovia tilauksia.

Joka tapauksessa ideaali-tilanteen löytäminen on yrityksen tuloksen kannalta erittäin tärkeää.

– Jos varastossa ei ole tava-raa, asiakkaat ovat tyytymät-tömiä eikä synny myyntiä. Jos taas tavaraa on liikaa, va-

rastoon tulee erpäkuranttiut-ta. Se on pois yrityksen tuloksesta.

Heltimoinen kertoo taas esimerkin elävästä elämästä.

– Minulla oli asiakkaana yritys, jonka liikevaihto oli kolme miljoonaa euroa ja va-rastoarvo 350 000 euroa. La-man aikana varastoon syntyi valtava määrä epäkuranttia

tavaraa, joka ei käynyt kaupaksi. Myyntikelvoton-ta oli jopa 200 000 euron edestä. Yhteistyö yrityksen sisällä ei pelannut ja samaa tavaraa ostettiin jatkuvasti sisään. Se oli lopulta yllä- tys kaikille ja jouduimme tekemään rankkaa tuotekar-sintaa.

VarastointiSelkeät prosessit ja toimintaohjeet

nopeuttavat toimintaa ja lisäävät kustannus-tehokkuutta. Virheettömyys tuo säästöjä – ei jälkitoimituksia – ja parantaa asiakas-

tyytyväisyyttä. Oikea varastointistrategia – oma vai ulkoistettu vaihtoehto yrityksen

tilanteen mukaan – kiinteä vai muuttuva kulu.

5.

ManagedPrintServices

LÄHD

E: JU

HA H

ELTI

MOI

NEN


Kysy mitä vain!

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi

osoitteeseen: [email protected].

KysymysSaako kertyneen lomapalkan maksaa työntekijälle pois joka kuukausi, vai pitääkö lomapalkka maksaa vain loman yhteydessä?

Vastaus: Työntekijä tienaa kunakin kuukautena varastoon lomapalkkaa. Lomapalkalla työntekijällä on käytössään lomansa aikana työnantajan varastoon säästä- mät rahat. Lain mukaan lomapalkka pitää maksaa ennen lomaa. Tarkkaan ottaen laissa ei sanota ajallisesti kuinka paljon ennen. Työehtosopimuksissa on määräyksiä siitä, milloin (viimeistään) ennen loman alkua lomapalkka makse-taan.

Ei ole estettä sille, että maksaa loma-palkkaa ilman varastointia jo ennakkoon kuukausittain. Ennakkoon maksaminen voi kyllä johtaa loman alkaessa lomapal-kan täsmäytyspulmiin. Miten huomioi-daan, jos työntekijän palkka on noussut tai laskenut ennen loman alkua? Lain mukaan työntekijän pitää saada se palkka, mikä hänellä on loman alkaessa. Lisäksi voi tulla täsmäytystarvetta, jos työntekijä on siirtynyt kahden lomapäi-vän ansainnasta työsuhteen kestettyä yli vuoden 2,5 päivän loman ansaintaan.Asianajaja Ilpo Moisala Asianajotoimisto Ilpo Moisala Oy

KysymysPalkkaan pian 67-vuotiaan eläkeläi-sen kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Meneekö hänestä TYEL- tai sosiaaliturvamaksua?

Vastaus: Alle 68-vuotiaasta työntekijästä tulee maksaa TyEL-maksu sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu. Em. osalta maksu-velvollisuus päättyy työntekijän 68-vuo-tissyntymäpäivää seuraavan kuukauden alkuun. Sen sijaan työttömyysvakuutus- maksua ei tarvitse enää maksaa 65 vuotta täyttäneestä työntekijästä. Työ-tapaturmavakuutus sen sijaan tulee olla otettuna kaikille työntekijöille iästä riippumatta.

67-vuotiasta palkatessa on myös hyvä muistaa, että työsopimuslain mukaan työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jon-ka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Solmittavaan työsopimukseen kannattaakin sisällyt-tää huomio em. säännöksestä ja todeta,

että ko. sopimuksella on nimenomai-sesti tarkoitettu jatkaa henkilön työsuh-detta myös aikaan 68 vuoden täyttämi-sen jälkeen.Lainopillinen asiamies Harri Hellsten Suomen Yrittäjät

Tärkeät päivät sinulle2

HUHTIkUU

7HUHTIkUU

14HUHTIkUU

22HUHTIkUU

23HUHTIkUU

23.4. • Ennakkoveron eräpäivä.

22.4. • Maaliskuun arvonlisä-veron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti).

14.4. • Helmikuun 2014 arvonlisäveron osalta sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.• Maaliskuun 2014 työnantajasuori-tusten, muiden ennakonpidätysten ja lähdeveron sekä vakuutusmaksuveron osalta sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

7.4. • Helmikuun 2014 arvonlisäveron osalta paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.• Maaliskuun 2014 työnantajasuori-tusten, muiden ennakonpidätysten ja lähdeveron sekä vakuutusmaksuveron osalta paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.

2.4. • Liikkeen- ja ammatin-harjoittajien elinkeinotoi-minnan veroilmoituksen, esitäytetyn veroilmoi-tuksen palautuspäivä (palautus voi olla myös 7.5. tai 15.5., tarkista päi-vämäärä lomakkeelta).

Kysymys

Miten edustuskulut nykyään kirja-taan kirjanpitoon, kun ne eivät ole enää verovähennyskelpoisia?

Vastaus:Edustuskulut ovat vuodesta 2014 lähtien elinkeinotulon verotuksessa kokonaan vähennyskelvottomia, kuten ne ovat jo aikaisemmin olleet arvonlisäverotukses-sa. Edustuskuluja on tavallisesti seurattu kirjanpidossa muista menoista erillisenä eränä kirjaamalla ne omalle kulutililleen.

Kirjanpidossa edustuskulut kirjataan edelleenkin omalle tililleen ja ne voidaan

helposti erottaa ilmoitettavaksi veroilmoi-tuksella omana vähennyskelvottomana eränään.

Vähennyskelpoisuuden poisto verotuk-sessa ei vaikuta edustuskulujen kirjanpi-dolliseen käsittelyyn – ne vähennetään edelleen tilinpäätöksessä tilikauden ku-luna. Tilinpäätöksellä edustuskulut ovat kohdassa ”liiketoiminnan muut kulut”.Ylitarkastaja Tiina Rantala Verohallinto

Kysymys

Aikaisemmin olen saanut osakeyh- tiölleni paperisen veroilmoituslomak-keen, josta on näkynyt viimeinen mahdollinen palautuspäivä. Viime vuonna jätin veroilmoituksen sähköi-sesti ja nyt en saanut enää paperista lomaketta. Mistä nyt tiedän, milloin veroilmoitus on jätettävä?

Vastaus:Osakeyhtiöiden on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Suurimmalla osalla yhtiöitä tilikausi on kalenteri- vuosi eli tilikausi päättyy joulukuus-sa, jolloin veroilmoitus on annettava viimeistään 30.4. Osakeyhtiöiden veroilmoituksen viimeinen palautuspäi-vä on siis aina sama, ellei tilikautta ole muutettu.

Yli 60 prosenttia osakeyhtiöistä antaa veroilmoituksen sähköisesti. Sähköinen ilmoittaminen on helpoin ja vaivattomin tapa antaa veroilmoitus. Vuoden 2013 aikana tilikautensa päättäneille yhtiöille on lähetetty esitäytetty veroilmoitus. Paperisia veroilmoituslomakkeita ei postiteta yhtiöille, joiden tilikausi on päättynyt alkuvuodesta 2014. Lomakkei-den sijasta yhtiöt saavat tiedotteen, jossa ohjataan sähköiseen asiointiin.Ylitarkastaja Tiina Rantala, Verohallinto

KysymysJos palkkaan 14-vuotiaan kesätöi-hin, niin koskevatko häntä jotkut työaikarajoitukset? Entä meneekö hänestä työeläke- tai sosiaaliturva-maksuja?

Vastaus: 14-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan lakia nuorista työntekijöistä, jossa on erityisiä ehtoja sekä 13 – 14-vuotiaille että erikseen 15 – 17-vuotialle. 14-vuotias voi työskennellä maksimissaan puolet hänen koulunsa kesäloma-ajasta ja hän voi työskennellä enintään seitsemän tuntia vuorokaudessa ja enintään 35 tuntia viikossa. Ylityö on kiellettyä ja työn tulee tapahtua kello 8 – 20. Työ voi alkaa jo kello kuusi, mikäli siihen on painava syy.

Työ voi myös työntekijän suostu-muksella jatkua kello 23 saakka, mikäli työ on työnantajan kodissa tapahtuvaa kotitaloustyötä ja siihen on erityinen syy. 14-vuotiaalle kuuluu yli neljän ja puolen tunnin työpäivinä 30 minuutin ruokatauko. Kahden työpäivän välissä on oltava vähintään 14 tunnin pituinen tauko ja työviikon yhden vapaan on olta-va vähintään 38 tunnin pituinen.

Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle maksetusta palkasta. Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan alkaen 17-vuotiaalle työnte-kijälle. Työeläkemaksu koskee alkaen 18-vuotiaita työntekijöitä.Suomen Yrittäjien lakineuvoja Niina Karjunen


TILAUSEHDOT: * Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, - 20 % normaalista hinnasta. Nimi- ja yhteys-tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointi tarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoitta-malla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. *Puhelun hinta (sis. alv 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

TALOUSELÄMÄ kertoo ja taustoittaa viikon tärkeimmät talousaiheet ja niiden seuraukset. Lehti tarjoaa lukijoille yllättäviä elämyksiä tarttumalla myös kulutuksen, kuten kotien, harrastusten, urheilun ja kulttuurin talouteen.

Yksi tilaus, neljä tapaa lukea Talouselämän sisältöä - milloin, miten ja missä vain:

• painettu Talouselämä-lehti• Talouselämä iPad-lehti ja

Talentumin uudessa Summa-palvelussa • digitaalinen sisältö sekä• digitaalinen näköislehti!

Talouselämä ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin.

NETISTÄ: tilaa.talouselama.fi, täytä tarjoustunnus-sarakkeeseen 102L024A

NETTI: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L024A

SÄHKÖPOSTI: [email protected], kirjoita viestin otsikkoon 102L024APUHELIN: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) *, mainitse tilatessasi tunnus 102L024A.

Tilaa Talouselämä näin

19905 numeroa vain

Etu nyt 47 %Pysyvä Suomen Yrittäjät ry:n

jäsenetu - 20 %.*

Norm. 37,50 €

Tämä etu vain Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille. Tilaa nyt!

TE_yrittajasanomat_254x365_huhti.indd 1 20.3.2014 9:12:49


”Tarvitsen tanssia, musiikkia ja juttukaverin”

Olen toiminut yrittäjä-nä nyt kaksi ja puoli vuotta. Työtä on ollut viime aikoina paljon,

ja olen pitänyt itseni työkunnos-sa erityisesti liikunnalla.

Olen lapsesta saakka harrastanut tanssia, ja tämä harras-tus on pysynyt kalenterissa edelleen. Minulla onkin show-tanssitreenit kerran viikossa, ja alkuvuodesta aloittamani tan-kotanssi oli mukava lisä omine voimallisine haasteineen. Collie-ni kanssa olen myös harrastanut agilitya säännöllisen epäsään-nöllisesti.

Asun Kotkassa ja työpajani si-jaitsee Kouvolan puolella, joten ajomatkaa kertyy noin 60 kilo-metriä suuntaansa. Ajon aikana kuuntelen aina musiikkia. Myös pajalla töitä tehdessä musiikki soi, sillä siitä saa lisäenergiaa ja inspiraatiota.

Joskus myös täysi tekemättö-myys tekee terää. Vapaailtoina sohvan nurkkaan käpertyminen ja koirien kainaloon ottaminen on ollut aivan ihanaa. Se ehkä lataakin akkuja kaikkein parhai-ten oikein hektisinä aikoina.

Juttukaveri on myös minul-le tärkeä. Yrittäjäkaverille on helppo purkaa huoliaan ja mur-heitaan työasioiden puolesta, ja häneltä saa vertaistukea.

Samalla tavalla perheen ja muun lähipiirin antama tuki on merkityksellinen.

Oman ajan ottaminen, var-sinkin luovalla alalla on tärkeää, sillä stressaantuneena luovuus katoaa.

VOI HYVIN

Miten yksinyrittäjä pitää huolta omasta työhyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan? Miten sujuu vaikkapa tyky-päivä yksinänsä? Viisi yksinyrittäjää kertoo omat hyvinvointivinkkinsä.Lotta [email protected]

”Koukutuin golfiin”

O len ollut yksinyrittä-jänä kohta 13 vuotta. Kymmenen vuotta sit-ten sain työtoimeksi-

annon yhteydessä mahdollisuu-den tutustua peliin nimeltä golf. Koukutuin välittömästi. Siitä läh-tien on kaikki lumettoman maan aika kulunut kenttiä kolutessa.

Mainostoimistoyrittäjänä päi-vät kuluvat hiirtä heilutellessa ja istuskellessa. Siksipä golf on mitä mainioin tapa päästä liikkeelle, ja eipä ole hartiakipuja ollut sen jälkeen. Golfswingi irrottaa jumit ja noin 10 kilometrin kävely lähes päivittäin terveysliikuntatasoisel-la sykkeellä tekee hyvää.

Kesän aikana tulee kierroksia plakkariin noin 100, eli monta kertaa viikossa tulee lähdettyä huiskimaan. Golfkierroksella en sitten ehdi työasioita miettimään.

Kun pelikausi loppuu, aloitan kuorolaulun. Laulan Naiskuoro Pytingissä 24 muun naisen kans-sa. Kuorolaulun taas sanotaan pi-dentävän ikää sosiaalisuutensa ja haastavuutensa vuoksi.

”Liikunta on elinehto”

Käyn vähintään kerran viikossa hölkkälenkillä ja parhaassa tapauk-sessa kolmesti.

Lenkkeily auttaa silloin, kun päässä pyörii paljon asioita ja ajatuksen on pysyttävä kasassa. Pistän puhelimesta päälle hyvää musiikkia, ja minulla pitää myös ehdottomasti olla Runkeeper-sovellus, jotta pääsen näkemään tarkasti hölkätyn matkan ja sii-hen käytetyn ajan.

Viime kesänä ostin myös polkupyörän pitkän pitkästä aikaa, mutta vielä en kovin pitkiä pyörälenkkejä tehnyt, kun veri veti mieluummin hölkkäämään. Aloitin viime vuonna myös ui-misen.

Liikunnan lisäksi olen myös tehnyt pieniä säätöjä työhuoneel-lani. Kiikutin kahvikoneen työ-pöydän vierestä sohvan lähelle, jotta tajuaisin nousta välillä tie-tokoneelta päivän aikana. Hom-masin tänne myös Darts-taulun ja nyt voin kahvi- tai ruokatauoil-la vähän heitellä tikkaakin.

Ilman itselle soveltuvaa liikun-taa en jaksaisi yrittää. Voisikin sanoa, että minulle liikunta on elinehto.

Jaksaa, jaksaa

Kuka: Merja Hammar•Yritys: Idea Illuusia•Perustettu: 2001•Mitä tekee: Graafista

suunnittelua

Kuka: Antti Sulkanen•Yritys: AN-Cadsolutions•Perustettu: 2002•Mitä tekee: Toimii maahan-

tuojana, jälleenmyyjänä, kouluttajana ja palvelun-tarjoajana 3D-tulostimille, 3D-skannereille, CNC-jyrsin- ja kaiverruskoneille sekä CAD/CAM-ohjelmistoille.

Kuka: Netta Herranen•Yritys: Studio Pepita•Perustettu: heinäkuu 2011•Mitä tekee: Käsintehdyt

uniikkikorut ja pienesineet

JOHA

NNES

WIE

HN

EMIL

BOB

YREV


”Tein omat työhyvinvointi-teesit”

N aulasin omat työhyvin-vointiteesini kontto- rini oveen, kun ryh- dyin yrittäjäksi vuon-

na 1999. Ensimmäinen teesini on, että pidän itseni hyvässä fyysisessä kunnossa. Teen kuntosalitree-nin vähintään kolmesti viikossa. Jos mahdollista, yritän katkaista työpäivän salikäynnillä. Se kir-kastaa kummasti ajatuksia ja antaa melkoisesti lisää tehoja ilta- päivän töihin. Onnekseni yritystoimintani konsulenttina on sellaista, että voin hiukan vaikuttaa päiväoh-jelmaani.

15 400

”Neulomista ja päiväkirja- merkintöjä”

Olen toiminut nyt vuo-den yrittäjänä, ja joutu-nut toden teolla miet- timään, miten pidän

jaksamistani yllä. Stressitaso, it-sensä johtaminen, uuden opette-lu ja epävarmuudessa eläminen vievät paljon enemmän tahdon-voimaa kuin palkkatyössä uran rakentaminen.

Kuntoilin jo ennen yrityksen perustamista, mutta liikunnal-liset harrastukset olivat lähinnä painonhallintaa varten. Nykyisin harrastukset ovat vastapainoa työlle, kropan ja pään nollausta. Viikoillani on säännöllinen run-ko, myös viikonloppuisin, mutta

tästä joustetaan tarvittaessa. Tämän lisäksi pyrin useampa-

na iltana laittamaan koneen kiin-ni ainakin pari tuntia ennen nuk-kumaan menoa ja siirtymään olohuoneen lattialle venyttele-mään tai sohvan nurkkaan neu-lomaan. Iltaisin ennen nukahta-mista kirjoitan lyhyesti päivän kohokohdat päiväkirjaan, ja luen muutaman sivun jotain kirjaa, joka vie ajatukset pois omasta elämästä.

Terveellisestä syömisestä, ve-den juomisesta ja ruokailuajois-ta pyrin pitämään kiinni, mutta se ei ole helppoa täysien päivien keskellä.

henkilöä osallistui Kelan tukemaan aikuisten kuntoutuspsykoterapiaan vuonna 2013. Se on Kelan yleisin kuntoutustoimenpide.

Kuka: Laura Hyvärinen•Yritys: Rukki Finland

Oy•Perustettu: helmi-

kuussa 2013•Mitä tekee: Pakkaus-

ten kehitystä

Tutkittua:47 % yrittäjistä voi hyvin ja arvioi työkykynsä hyväksi. Heillä stressi on hallinnassa, eivätkä he koe jatkuvaa kiirettä tai työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriitoja. Yritykset menes-tyvät melko hyvin, mikä ruokkii yrittäjän sisäistä eheyttä.

42 % yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi, vaikka jaksamista uhkaa-vat kiire, työ-perhe- konfliktit ja henkinen uupumus, ovat jo selkeästi näkyvissä. Tähän ryhmään kuuluvien yrittäjien haas-teena on, että yrittäjät eivät tiedosta omia riskejään, vaan pitävät jaksamistaan hyvänä, mikä voi johtaa työkyvyn yllättävään romah-tamiseen.

11 %:lla yrittäjistä työkyvyn menettämisen riski on kohtuullinen. Heidän työkykyään kannattelee yrityksen menestyminen, mutta rasittaa jatkuva kiire.

+11 % yrittäjistä kokee itsensä selvästi uupuneiksi ja työkykyn-sä huonoksi. Yritysten kannattavuus on useim-missa tapauksissa heikko ja yrittäjillä on voimakas halu yritystoiminnan lopettami-seen. Noin kolmanneksella näistä yrittäjistä tilannetta vaikeuttaa romahtanut terveys.

5 %:llayrittäjistä työkyvyn menettämisen riski on erittäin suuri, sillä heidän työkykyään ylläpitää enää ainoastaan supermies-efekti. Supermies-efektissä yrittäjä ei kykene näkemään oman jaksamisensa ja ter-veytensä heikkenemistä.

50 % palkansaajista kokee vähintään muutaman kerran viikossa työn imua eli innostumista työstään.

22 % työntekijöistä kokee työstressiä. Tämä vastaa EU-maiden keski-tasoa.

LäHdE: ELO JA TTL

Toinen teesini liittyy hyviin yö-uniin. Nukun mielelläni kahdeksan tuntia yössä, mutta minimi on seitsemän. Jos en pysty pitä-mään kiinni siitä, alkavat ajatuk-set paakkuuntua ja se vaikuttaa työtehoon vähintäänkin häiritse-västi.

Välillä pitää myös irrottautua arjesta. Se onkin kolmas teesini. Tällä hetkellä pidän viikoittain soittotreenit joko ihan yksinään tai bändin kanssa. Kerran vuo-dessa kokoonnumme myös nuo-ruusaikaisten kavereiden kanssa viettämään pidennettyä viikon-loppua.

Lisäksi pidän vähintään kerran vuodessa viikon irtioton koko roskasta. Läppäristä virta pois, ja virkapuhelin kiinni, ja matkus-tan pois tutuista ympyröistä.

Kuka: Arto Pietilä•Yritys: Rakennustoimi

Arto Pietilä•Perustettu: 1999•Mitä tekee: Rakennusalan

asiantuntijapalvelut, raken-nustöiden valvonta, kunto-arviot

KATI

LAU

KKAN

EN

ALEK

SI P

OUTA

NEN

ALEK

SI P

OUTA

NEN



Meidän tavoitteem-me on, että henki- lökuntamme on niin timmissä kunnossa sekä osaami-

seltaan että terveydeltään, että he kelpaisivat koska tahansa kilpaili-jamme palvelukseen, kertoo Vexve Oy:n henkilöstöjohtaja Anna-Stiina Boström.

Kuulostaa ehkä riskialttiilta työhyvinvointistrategialta, mutta Vexven henkilökunta ei kuitenkaan ole loikannut kilpakumppaneiden palvelukseen ja vienyt osaamistaan mennessään.

– Päinvastoin henkilökunnan si-toutuminen ja yhdessä tekemisen meininki on vain vahvistunut, Bo-ström jatkaa.

Vexve Oy on suomalainen perhe-yritys, joka on erikoistunut ener-gian säästämiseen tarkoitettuihin palveluihin ja tuotteisiin. Metalli-alalla toimiva ja keskiraskasta tuo-tantotyötä tekevä kasvuyritys on todella halunnut panostaa henki-löstönsä hyvinvointiin.

– Terveydellä on liki 40 prosen-tin merkitys siinä, miten ihminen kokee työssä jaksamisensa. Meillä onkin käytössä erittäin laajat työ-terveyshuoltopalvelut. Ne sisältävät myös esimerkiksi painonhallintaan liittyvät ohjaukset ja tupakoinnin lopettamisen tukipalvelut, Anna-Stiina Boström sanoo.

Lisäksi yrityksessä on käytössä Laaja terveysturvavakuutus.

– Jos työntekijä tarvitsee esimer-

kiksi leikkaushoitoa, niin hän pää-see nopeasti vaikkapa yksityiselle sektorille tarvittaviin toimenpitei-siin. Näin työntekijä ei joudu odot-telemaan pitkiä aikoja jonoissa ja hänet saadaan nopeammin takaisin työkykyiseksi.

Kasvukipuja. Vexve on kasvuyri-tys, ja välillä kiivas kasvu on näky-nyt myös henkilöstön hyvinvoin-nissa.

– Vuonna 2008 havaitsimme, että kolmen vuoden vahva kasvu-tahtimme rokotti henkilöstöä ja kasvukivut olivat nähtävissä kasva-neina sairauspoissaoloina, Boström kertoo.

Tilanteeseen tartuttiin heti ja pa-nostuksia terveyspalveluihin lisät-tiin entisestään.

– Nyt sairauspoissaolomme ovat noin neljän prosentin luokkaa. Se on metallialan keskitason alapuo-lella, ja olemme siihen tyytyväisiä.

Vexvessä tuetaan myös omaeh-toista työkyvyn ylläpitoa.

– Löytyy esimerkiksi sählyryhmä, juoksu-, maastopyörä- sekä vakitui-nen jalkapalloporukka. Kun ihmiset tekevät asioita yhdessä, niin siinä tullaan tutuiksi ja porukkahenki vahvistuu. Se on sellaista kaveriai-kaa työntekijöiden välillä, kuvaa Vexven tehdaspäällikkö ja varatyö-suojeluvaltuutettu Pasi Nieminen.

Ideat tyky- ja liikuntatoimintaan tulevat henkilöstöltä.

– Mietimme mieleiset tyky-teke-miset työntekijöiden keskuudessa valmiiksi. Työnantajan tehtäväksi jää mahdollistaa ideat. Koskaan ei mitään ideaa ole ammuttu alas, Pasi Nieminen kiittelee.

Liikunnan ja työterveyshuollon kanssa pyhän hyvinvointikolminai-suuden muodostaa myös koulutus.

– Kasvuyrityksellä ei ole varaa osaamattomuuteen, henkilöstöjoh-taja Anna-Stiina Boström painottaa.

– Osaaminen on myös iso osa työssä jaksamisen kokemusta. Tuemme ja kannustamme pitkiin-kin koulutusohjelmiin ja tutkintota-voitteisiin. Siten vahvistamme hen- kilöstömme työmarkkinakelpoi-suutta, hän jatkaa.

VOI HYVIN

Vexveläinen on timmissä kunnossaSastamalalaisessa Vexve Oy:ssä voidaan hyvin. Sen takaavat mit-tavat panostukset terveyspalveluihin, liikuntaan ja koulutukseen.

Vexve Oy•Yritys:

Vexve Valves valmistaa erityisesti kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoihin tarkoitettuja korkea-laatuisia pallo- ja läppä-venttiilejä. Vexve Verto on kotimainen markkinajohtaja etäluet-tavissa vesimittareissa. Verto-palvelu on käytössä jo 100 000 suomalaisessa rivi- ja kerrostalokodissa. Vexve Controlsin valmis-tamat venttiilit ja säätö-laitteet on tarkoitettu vesikeskuslämmitteisten pientalojen lämmön- säätelyyn.

•Perustettu: 1960

•Työllistää: 130 henkeä

•Liikevaihto: vuonna 2013 49 miljoonaa euroa

•Perustaja: Jorma Niemi-nen, nykyinen omistaja Jarmo Nieminen

HyVinVOinti. Vexve Oy:ssä harrastetaan yhdessä. On juoksu-, sähly-, maastopyörä- ja jalkapallo-

porukkaa. Työnantajan henkilö-kunnalle tarjoamat huippuedut

lisäävät työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia.

>Vexve Oy:n hallituksen- puheenjohtaja ja omis- tajayrittäjä Jarmo Niemi-

nen näkee henkilöstön yrityk-sen tärkeimpänä voimavarana. Siksi yrityksessä on haluttu panostaa siihen, että työnteki-jöillä on hyvä olla töissä.

– Hyvinvoiva henkilöstö tekee hyvää tulosta, Nieminen summaa.

Työntekijöiden tyytyväisyys myös näkyy.

– Paras kiitos on hyvin tehty

työ siten, että sydän on mukana tekemisessä. Tämä kiitos näkyy ja kuuluu omistajalle asti.

Tulokset kertovat, että pa-nostukset ovat olleet onnistu-neita.

– Kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys kertovat minulle, että vexveläisillä on edellytykset tehdä työnsä hyvin. Lisäksi henkilöstön sitoutu-minen ja kehittyminen ovat merkki työstä innostumisesta, Jarmo Nieminen kertoo.

Sydän mukana tekemisessä

terveyttä edistävä työpaikka

1. terveys ja toimintakyky

2. koulutus ja osaaminen

3. arvot ja asenteet 4. motivaatio ja

työtyytyväisyys

1. johtamiskäytännöt 2. työyhteisöjen

toimivuus 3. töiden organisointi 4. henkilöstön

osaaminen ja voimavarat

5. työympäristö ja työturvallisuus

6. hyvät kumppanuu- det, verkostot ja yhteistyö

7. työterveyshuolto strategisena kumppanina

Lähde: TyöTerVeysLaiTOs

Työpaikan voimavaroja ovat:

Työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat:

Vuonna 2008 kiivaim-massa kasvuvaiheessa sairauspoissaolot veivät pahimmillaan liki yhdeksän prosenttia käytettävästä työajasta.

Kun työterveys-huollon palvelui-hin panostettiin entisestään, luku tippui neljään prosenttiin.

eMiL BOByreV


YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä.Yrittäjä saa jäseneksi liittyessäänyli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa.

Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammatti-lehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin!

Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.


Jaa vastuuta

Monessa yrityksessä yrittäjä pitää kaikkia lankoja käsissään. Näin käy varsinkin silloin, kun liiketoiminta ja työntekijämäärä ovat päässeet kasvamaan kuin varkain. Yrittäjän pitää osata keskittyä olennaiseen ja jakaa vastuuta toiminnasta työntekijöille. Delegointi antaa työntekijöille tilaisuuden kasvaa. Kun he samalla osal- listuvat tiiviimmin yrityksen kehittä-miseen, syntyy uusia ideoita ja näkö-kulmia.

VOI HYVIN

Hae tukea verkostoista

Mene mukaan yrittäjäverkostoihin. Muiden yrittäjien kokemuksista on hyötyä, sillä heidän tietojaan hyödyn-tämällä kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta. Toisilta yrittäjiltä voi myös saada vertaistukea. Vaikka sinulla olisi yrityksessäsi erinomainen porukka, esimerkiksi johtamisasioissa saatat olla yksin. Moni yrittäjä huo- maa tulleensa pomoksi melkein vahingossa, kun liiketoiminta kasvaa. Toi-silta yrittäjiltä voit saada vinkkejä johtamisen kehittämiseen.

Seuraa jaksamistasi

Oman hyvinvoinnin tarkkailusta kannattaa tehdä järjestelmällistä. Tee esimerkiksi kuukausittainen kalen-terimerkintä, jotta muistat pysähtyä asian äärelle. Et varmasti kykene anta-maan täyttä työpanosta, jos jaksamis-kuppisi on tyhjentymässä. Hyviä työ-kaluja jaksamisen seuraamiseen ovat uni ja työaamun tuntemukset. Jos töihin lähteminen ei tunnu hyvältä, pysähdy miettimään asiaa. Havainnoi myös, tunnetko olosi aamulla levän-neeksi ja nukutko riittävästi.

Irrottaudu harrastamalla

Vaikka toisten yrittäjien kanssa on mukava pyöriä, muista ottaa välillä kunnon nollaus. Mielellään myös liikunnalla, sillä hyvä fyysinen kunto tukee henkistäkin jaksamista. Harras-ta niin, ettei samoissa ympyröissä ole muita yrittäjiä, eikä harrastus liity työhösi. Yrittäjäporukassa juttu kään-tyy helposti yrittämiseen, joten et pääse irtautumaan kunnolla arjestasi.

Kehitä itseäsi johtajanaTuntuuko siltä, että johtaminen tökkii? Et ole yksin, sillä johtamista pitää harjoi-tella ja oma tyyli etsiä. Tärkeintä on ymmärtää, että johtaminen on taito, jota pitää kehittää ja jota jokainen voi oppia. Itsetuntemus on tässä tärkeä työkalu. Eväitä voi hakea kursseilta, opiskelemalla itse ja hankkimalla sparrausta toisilta yrittäjiltä. Muista myös pyytää työntekijöiltäsi palautetta johtamisestasi.

Vaihda vapaalle

Älä ole koko ajan töissä. Suuri työ-tuntien määrä ei ole tehokkuuden merkki, sillä harva jaksaa tehdä ympäripyöreitä päiviä tuotteliaasti. Arkisen ajankäytön tasapainon lisäksi myös pidemmät irtiotot ovat tärkeitä. Lomalla saat perspektiiviä siihen, missä yritys menee. Myös omaa tekemistä on helpompi hah- mottaa, kun arkiympyrät ovat kau-kana. Etkö uskalla lähteä lomalle, koska yritys ei pyöri ilman sinua? Älä ole ainoa, joka on perillä yrityksen asioista, vaan osallista työntekijäsi.

Yrittäjä, muista öljytä koneistosiMillä konsteilla yrittäjä pitää huolta jaksamisestaan ja työkyvystään? Pk-yrittäjien työhyvinvointia tutkinut Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Tiina Heusala nostaa esiin seitsemän peruskonstia.Hannu [email protected]

Uskalla ulkoistaa

Kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan osata itse. Hanki rohkeasti käyttöösi mui-den asiantuntemusta: osta palveluita tai hyödynnä yrittäjäverkostoasi. Monesti yrittäjillä on liian korkea kynnys varsinkin palveluiden ostami-seen tai toimintojen ulkoistamiseen. Ei löydy aikaa ottaa selvää vaihto-ehdoista tai rahaa hankkia palvelua. Jos ostopalvelu kuitenkin auttaa sinua, se säästää lopulta aikaa ja tuo rahaa. Voit itse keskittyä yrityksen liiketoiminnan kannalta olennaisiin asioihin.

6.

7.

5.

1.

3.

2.

4.

Perustimme Jokamiesluokan startup –hankkeen kan-nustaaksemme yrittäjyyttä harkitsevia ottamaan

ensimmäisen askeleen. Palvelusta jokainen aloittava yrittäjä saa vertaistukea ja on mukana hankkeen kil-pailuissa.

Moni aloittava yrittäjä arvostaa ja kaipaa myös kokenei-den yrittäjien tukea ja näkemystä. Jokainen yrittäjä voi olla mukana jakamalla tietoa hankkeesta omalla alueel-laan tai tulemalla mukaan palvelun yrittäjäraatiin.

Tule mukaan:

Nyt on jokamies-luokassa yritystä

3103/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT VOI HYVIN

Vantaalaisyrittäjille jo kolme vuotta pyörinyt sähly- vuoro on jumppaa, yhdessäoloa ja verkottumista.

Reikäpallolle kyytiä

Tossu vinkuu. Mika Pärssinen siirtää pallon eteenpäin Vantaan Yrittäjien sählyvuorolla Tiikeriareenalla.

ALEKSI POUTANEN

Hannu [email protected]

Keskiviikkoaamuisin joukko yrittäjiä ko-koontuu palaveriin Vantaan Tikkurilaan. Palaverin aiheena on

jo kolmisen vuotta ollut sähly. Peleissä jo alusta asti mukana ollut Ari Ala-Sippola kertoo, että yksinyrittäjälle Vantaan Yrittäjien sählyvuoro tuli hyvään saumaan.

– Kun aloitin toiminimiyrittäjä-nä, jäi liikunta tosi vähiin. Päätin heti lähteä mukaan, kun näin il-moituksen yrittäjien sählyvuoros-ta. Tällaiseen järjestettyyn toimin-taan oli helppo lähteä mukaan.

Kalusteasennuksia tekevä Ala-Sippola oli aiemmin kuntoillut työnantajan sählyvuorolla. Nyt viikon sporttailut hoituvat yrittäjä-seurassa.

– Järjestän työt niin, että pääsen aamulla pelaamaan. Fyysisen työn takia illalla ei välttämättä jaksa

enää urheilla, Ala-Sippola kertoo.Sählyvuoron vakikävijöihin kuu-

luu myös Anaconda Cablingin toi-mitusjohtaja Pekka Anttila. Lii-kunnan lisäksi sähly tarjoaa myös

Myös Ala-Sippola pitää sähly-vuoron sosiaalista puolta tärkeä-nä. Reikäpalloa on mukava käydä laukomassa tutulla porukalla. Ja kuten joukkuepeliin kuuluu, muka-

verkottumismahdollisuuksia.– Työasioista tulee juteltua ohi-

mennen. On tietenkin helpompi soittaa tutulle yrittäjälle, jos hänel-lä on palvelua, jota tarvitset.

na on myös urheilun ulkopuolista puuhaa.

– Keväällä on pyritty järjestä-mään kesän korkkaus, Ala-Sippola kertoo.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Yrityspörssin säännöt osoitteessa www.yritysporssi.fi

www.yritysporssi.fi

Yrityspörssin ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa www.yritysporssi.fi

Kauppa

Muut toimialat

Rakentaminen

Majoitus, ravintola, elintarvike

Palvelut, liikenne

Yritysvälittäjät

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Teollisuus Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.4.2014

Myytäviä kohteitamme:

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Ohjelmistoyritys .......................... 300 000 Kannattava liikekiinteistöjen vuokrausliiketoiminta ...............2 500 000 Media-alan yritys ..................neuvotellaan Kemissä toimiva vähittäis- myyntialan erikoisliike .................. 127 700 Kuusamossa toimiva tuotannollista palveluliike- toimintaa harjoittava yritys .........407 000 Mainos- ja markkinointiyritys ........................250 000 ................................................+ nettokassa Autofiksaus-yritys, PK-seutu .......... 73 000 Valokuvaamo Satakunnassa ..........36 000Hautaustoimisto ja kukkakauppa Savossa .................. 275 000 Autoelektroniikan korjauspalvelua ........................... 300 000 ...................................+ lisäkauppasumma Raskaan kaluston korjaus- ja huoltotoiminta ......................... 468 000Liikehuoneiston osakekanta ........ 195 000

Ota yhteyttä:Puh. 0207 421150

www.suomenyritysmyynti.fi

Myytäviä kohteitamme:Arkkitehtitoimisto, Lounais-Suomi .................... 110 000Tilitoimisto, Etelä-Suomi ...... 175 000Kuljetusliike, Pirkanmaa ...... 199 000Maahantuonti, Länsi-Suomi ........................250 000Keittiösaneeraus, Pääkaupunkiseutu ...............525 000Kuntolaitteiden myynti, Etelä-Suomi .........................495 000Konepaja, Etelä-Suomi ........395 000Moottorikelkkasafariyritys, Lappi / Levi ...........................295 000Perheleipomo/kahvila, Keski-Suomi ........................385 000Sähköurakointiliike, Etelä-Suomi .........................500 000Lisää kohteita löydät sivuiltamme!

Vakavarainen satakuntalainen tili-toimisto haluaa ostaa tilitoimiston osakekannan tai liiketoiminnan Satakunnan alueelta. Omat tai vuok-ratut toimitilat.

SY-20022014-3609

Hautaustoimisto ja kukkakauppa Uudellamaalla. Toimintaa koko Suo-messa. Vuokratut toimitilat. Hinta-pyyntö 200 000 €.

SY-07032014-3654

Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suo-messa. Liikevaihto yli 120 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat n. 85 m2.

SY-30012014-3553

Kannattava elintarviketeollisuuden yritys Itä-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat. Hintapyyntö 1 200 000 €.

SY-10022014-3578

Ravintola Lappeenrannassa, Laurit-salan keskustassa. Vuokratut toimitilat 174 m2. Hintapyyntö 20 000 €.

SY-31012014-3555

Elintarvikealan tuotantoyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Hinta-pyyntö 95 000 €.

SY-06022014-3570

Kauneushoitola-myymälä Keski- Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1 + yrittäjä. Vuokratut toimitilat 68 m2.

SY-04022014-3564

Kaksi palvelupesulaa, toinen Uudel-lamaalla ja toinen Pirkanmaalla.

SY-14022014-3591

Osuus tilitoimistosta (myös vähäis- tä isännöintitoimintaa) Varsinais- Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 425 m2.

SY-14022014-3592

Kiinteistötoimisto (erikoistunut toi-mitilakiinteistö- ja vuokravälitystoi-mintaan sekä kiinteistökonsultointiin) Helsingissä. Toimintaa koko Suomes-sa. Vuokratut toimitilat.

SY-21022014-3612

25 vuotta toiminut AAA-luokituksen omaava autokorjaamo Jyväskylästä. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 360 m2. Hintapyyntö 195 000 €.

SY-05032014-3644

Varsinais-Suomen alueella toimiva vakavarainen ja kannattava kevyt- ja raskasöljylaitteiden myynti-, asen- nus-, huolto- ja korjauspalveluja tarjoava yritys. Liikevaihto 250 000 - 300 000 €.

SY-28012014-3547

Maanrakennusosakeyhtiö Kanta- Hämeessä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 600 000 €.

SY-07022014-3572

Vesi- ja lämpöasennusyritys Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuok- ratut toimitilat n. 300 m2. Hinta- pyyntö 290 000 €.

SY-04032014-3638

Ympäristöalan yritys, jolla toimin-taa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Omat toimitilat n. 400 m2. Tarjousten mukaan!

SY-27012014-3538

Valaisimien ja kodin pienkoneiden erikoisliike Keski-Suomessa. Työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2.

SY-30012014-3552

Lastenvaateliike Mikkelissä. Vuok-ratut toimitilat.

SY-07022014-3574

Myydään osuus/haetaan rahoitusta työkoneiden ja ajoneuvojen maahantuonti-, vähittäis- ja jälleenmyyntiyritykselle Uudella- maalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 275 m2. Hinta-pyyntö 100 000 €.

SY-10022014-3575

Kultasepänliikkeitä pääkaupunki-seudulla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 1 000 000 - 1 300 000 €. Työntekijöitä 8 - 10. Vuokratut toimiti-lat. Hintapyyntö 300 000 € + varasto.

SY-20022014-3610

Kello- ja kultaliike + verkkokauppa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 550 000 €.

SY-24022014-3617

50 % osuus rakennuspinnoitteiden maahantuonti -ja myyntiyrityk-sestä Lahdessa. Toimintaa koko Suo-messa. Liikevaihto 400 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 140 000 €.

SY-25022014-3624

Lähikauppa (tiloissa myös posti) ja asuin- / liikekiinteistö Etelä-Savossa. Yritys sopii perheyritykseksi.

SY-12032014-3656

Kirjapaino Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaih-to 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat 150 m2. Hintapyyntö 150 000 €.

SY-10022014-3579

Turvallisuusalalla toimiva teollinen yritys Keski-Pohjanmaalla. Toimintaa myös ulkomailla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat.

SY-04032014-3637

AAA-luokan grilli Pohjois-Savossa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 45 000 €.

SY-25022014-3622

Tilausravintola/maatilamatkailu-kohde Keski-Suomessa. Omat toimi-tilat n. 400 m2. Hintapyyntö 25 000 €.

SY-12032014-3657

Grilli- ja elintarvikekioskin liiketoiminta + varasto Kempeleessä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuok-ratut toimitilat.

SY-20032014-3694

Matkailualan yritys Lapissa. Omat toi-mitilat. Ravintolassa 55 asiakaspaikkaa. Talviaikaan 18 vuodepaikkaa, kesäisin 48.

SY-21032014-3697

vapaalla32 03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tuomiokuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Jee, sopu. Suomalaiset voivat huokaista helpotuk-

sesta, kun poliitikot pääsivät sopuun sotesta. Enää pitäisi tietää, mitä koko sote edes

tarkoittaa.

BesserwisseröinTi. Paavo Arhinmäki on tuskastunut

yksityiseen sektoriin, joka ei osaa tehdä kauppaa ulkomail-le. Hän lupaakin näyttää esi-merkkiä ja harkita vakavasti paikkaa RAY:n tai Veikkauk-sen johdossa poliittisen uran

jälkeen.

LiBeraaLia. Valko-Venäjä antoi periksi. Jääkiekkokisoi-hin saavat osallistua isäntä-

maan lisäksi myös vastustaja-joukkueet.

HuoLen murTama. Vladimir Putin otti otsaansa

botox-hoidot pari vuotta liian aikaisin, sillä nyt hän ei voi näyttää tarpeeksi huoles-

tuneelta ulkomailla asuvien venäläisten kohtalosta.

TuuLaHdus vanHaa. Antti Rinne vaatii lisää valtio-omis-

teisia yhtiöitä kannattavan kasvun turvaamiseksi. Listan

kärjessä ovat uusi posti- ja lennätinlaitos, pari Kemijär-

velle sijoitettavaa paperi-konetta ja väritelevisiotehdas.

Lisää TuLoJa. Hallitus löysi kehysriihessä keinon valtion

velkaantumisen taittamiseksi. Mentalisti Noora Karma saa

ennustaa kymmenen seuraa-vaa vuotta oikeat lottonume-rot ja homma on sillä selvä.

Tapani Korpi: Aikuistuotteet ovat myydyimpiä suklaitamme1Käykö suklaa kaupaksi pääsiäisenä, kun

Kultasuklaan valikoimissa ei ole yllätys- suklaamunia?

Pääsiäinen on ennen ollut meille isompi sesonki kuin tänä päivänä. Se ei merkittävästi lisää myyn- tiä. Yritysasiakkaat ovat meille tärkeitä, ja joulu on suurin sesonkimme. Voimme tehdä spesiaalituot- teita yrityksille, muun muassa sijoittaa yrityksen haluaman yllätyksen erikokoisten pääsiäismunien sisään.

2Mitä tuotteita myytte pääsiäisenä?Ennen ostettiin nykyistä enemmän pupu-, ankka- ja kukkosuklaapatsaita. Nyt myymme

enemmän pääsiäismunia, joissa on rommitryffeli-täyte. Kaiken kaikkiaan levysuklaa on isoin tuote- ryhmämme. Seuraavana tulevat räätälöitävät tilaustuotteet.

3Miten panostatte tuotekehitykseen ja trendien hermolla pysymiseen?Tuotekehityksestä, myymälöiltä ja asiakkailta

tulee koko ajan ideoita. Aloimme valmistaa raaka-suklaata tietääkseni ensimmäisinä Suomessa. Tänä päivänä meillä on monipuolinen valikoima raakasuk-laata. Suklaisen alihankintatyön kysyntä on lisään-tynyt. Meillä on monipuolinen tuotantokoneisto: voimme päällystää esimerkiksi marjoja, hedelmiä, lakritsia tai keksiä suklaalla ja teemme myös asiak-kaan reseptillä tuotteita.

4Millaisia vientisuunnitelmia Kulta- suklaalla on?Vienti kiinnostaa meitä. Olemme juuri pääs-

seet mukaan Venäjän-kauppaan. Aloimme tutkia Venäjän markkinoita 3 – 4 vuotta sitten, pari vuotta sitten vaihdoimme yhteistyökumppania ja saimme luotua kontakteja. Lisäksi Japanissa, Koreassa ja Saksassa ovat jälleenmyyjät. Valmistus on Hämeen-linnan Iittalassa.

5Miten päädyit ostamaan suklaatehtaan vuonna 2002?Minusta tuli suklaayrittäjä vahingossa. Olin

Saarioisilla töissä vajaat 16 vuotta. Aloin etsiä myytä-viä yrityksiä, silloin en tiennyt suklaa-alasta mitään. Sitten kemiat kohtasivat myyjällä ja ostajalla, mikä ratkaisi kaupan. Perustaja toimi neuvonantajana vain kuukauden. Olimme vähän aikaa helisemässä, mutta osaavien työntekijöiden avulla pääsimme hyvään alkuun.

6Muutamia spesiaalituotteitanne myydään myös aikuisviihdekaupoissa, kuinka näin pääsi käymään?

Aikuistuotteet olivat valikoimissa jo, kun aloitimme. Puskaradio kertoo, että tänne alkoi tulla porukkaa naama punaisena katsomaan Iso mama- ja Nimetön-suklaapatsaita, joista olivat kuulleet. Ne ovat myy-dyimpiä tuotteita nettikaupassamme. Kuuntelemme asiakasta, ja asiakas saa monta kertaa toiveensa läpi.

Kuka? Tapani Korpiperhe: arja-vaimo hoitaa yrityksen kahta myymälää ja taloushallintoa. perhee-seen kuuluvat 12-vuotiaat kaksostytöt. aiemmat työt: olin saarioi-silla 16 vuotta ostopuolella. sitä ennen olin vanhempieni yrityksessä liimatehtaassa.motto: usko tulevaisuuteen ja onnistuminen motivoivat yrittämään.

KATI LAUKKANEN

6 kysy- mystä

Joulu on suurin sesonkimme.


Baanalla

Kuka verkottuu tykeimmin?

Yritystä Stadiin! järjeste-tään torstaina 8. touko-kuuta jo kahdeksatta ker-

taa. Tapahtumapäivää vietetään Vanhalla Ylioppilastalolla kello 11 – 18, jonka jälkeen tilaisuus huipentuu kaikille avoimeen Af-ter Work -iltamaan kello 18 – 21. Luvassa on sekä ohjattua että vapaata verkostoitumista, hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa.

Yritystä Stadiin! on Helsin-

gin Yrittäjien päätapahtuma ja samalla Suomen suurin yksi-päiväinen koulutus- ja verkos-toitumistapahtuma yrittäjille, yrittäjähenkisille ja kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Päivän tarkoitus on tarjota yrittäjille ja tapahtuman yhteis-työkumppaneille mahdollisuus verkostoitua. Tapahtumassa voi kohdata potentiaalisia asiak-kaita ja yhteistyökumppaneita.

Valtiovallan kuulumiset kertoo elinkeinoministeri Jan Vapaa-vuori (kok.).

Ilmoittaudu osoitteessa yritystastadiin.fi.

Muuallakin tapahtuu

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

27%Mitä ihmettä?Suomessa katoaa vuosittain noin 11 000 ajokorttia ja 8 000 passia, jotka usein päätyvät varkaille.

Etelä-SavoMITÄ sä duunaat? Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisfoorumi 8.4. klo 12 –16 Esedun juhlasali, Otavan-katu 4, Mikkeli. Foorumissa valotetaan, miksi yrittäjyyden edistämistoimet eri kouluasteilla ovat merkityksellisiä oppi-laan, koulun, yrityksen ja yhteiskunnan kannalta. Ilmoittautuminen www.pienyri-tyskeskus.aalto.fi/koulutus. Lisätietoja Laura Rautio, puh. 040 1799 425, [email protected]

Mukaan someenSosiaalisen median mahdollisuudet 14.4. klo 17 – 20 Pienyrityskeskus, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli. Koulutuksessa kuulet, mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Ilmoittautuminen 9.4. mennessä: http://tinyurl.com/some14, lisätietoja [email protected] tai [email protected]

Kohtaa asiakas somessaAsiakaskohtaaminen sosiaalisessa mediassa 15.4. ja 6.5., Pienyrityskeskus, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli. Kahden päivän valmennuksessa opit, kuinka asiakasta lähestytään sosiaalisessa mediassa, mitä ja miten sinne kirjoitetaan. Sosiaa-linen media luonnolliseksi osaksi yrityksen muuta toimintaa. Hinta 320 €. Lisätietoja www.pienyrityskeskus.aalto.fi/koulutus

HämeVaikuta elinkeinoasioihinEdunvalvonnan seudulliset työpajat. Forssa 1.4, Hämeenlinna 16.4. ja Riihi-mäki (kaikki klo 18 – 21). Yrittäjille ja kun-tapäättäjille tarkoitetuissa tilaisuuksissa keskustelussa kuntien keskeisiä elinkei-noasioita. Lisätiedot www.hameenyritta-jat.fi/tapahtumakalenteri

Kainuu Kajaanissa EU-paneelia ja viihdettäYrittäjien Kevätpörinät 25.4. Ilta alkaa Kainuun Yrittäjien kevätkokouksella Scandic Kajanuksessa. Ohjelmassa myös EU-paneeli, buffet ja biletystä. Ilmoit-tautuminen www.yrittajat.fi/kainuu 16.4 mennessä. 40 euroa per henkilö.

Miten osallistua hankintoihinHankintakoulutus 16.4 klo 12 – 16 Ka-jaanin kaupungintalossa, Pohjolankatu 13. Tilaisuudessa keskustelua mm. siitä, mitä vaatimuksia tarjoajilta voidaan edellyttää. Ilmoittautuminen koulutuk-seen www.yrittajat.fi/kainuu. 30 euroa per henkilö.

Keski-SuomiRallia ja karaokeaWiitaracen kilpailupäivä 26.4. Lähtö ja kisakahvit: Wiikin Kartano, klo 12.00. Maali: Urpilan kartano (yrittäjien iltajuh-la alkaa klo 18.) Witas-alueen yrittäjien autokuntien ilmoittautumiset kisaan 21.4. mennessä Janne Hänniselle p. 0500 818357 tai [email protected]. Kisamaksu 50€/autokunta (sis. ruokailu 5 henkilölle). Maksu Kinnulan yrittäjien tilille: 475300-128646. HUOM! Mukaan mahtuu 25 joukkuetta. Osallis- tua voi vaikka yritys ei ole yhdistyksen jäsen, mutta vain yritykset voivat osallistua, ei yksityiset.

Pirkanmaa Asiakaskontakteja HollannistaPirkanmaan Yrittäjien järjestämä kontak-tikisa Hollanti 8. – 10.4. Kisa kannustaa yrittäjiä kansainvälistymään lähtemällä tapaamaan potentiaalisia asiakkaita uusille markkina-alueille. Rentohenki-sessä kisassa tavoitellaan kahden päivän aikana mahdollisimman monta uutta asiakaskontaktia kohdemaasta. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: [email protected]

Pohjois-KarjalaAsiaa nuorilleNuorten yrittäjien asiatietoilta 10.4. klo 17 Cumulus Joensuu, Kirkkokatu 20, Joensuu. Asiatietoillassa kuulet, miten voit itse vaikuttaa mm. sosiaaliturvasi rakentamiseen. Tietoiskujen jälkeen pientä iltapalaa ja verkostoitumista. Maksuton, mutta tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 3.4. mennessä www.pkyrittajat.fi > Tapahtumat tai [email protected]

Pohjois-PohjanmaaOpi myynnistäKeskustelun paikka myynnistä ja markkinoinnista 27.3. Klo 8 – 10 Ravintola Rauhala, Mannenkatu 4, Oulu. Näihin halutaan yrityksissä panos-taa, mutta mitä se tarkoittaa käytännös-sä? Entä suomalainen palvelukulttuuri, mitä se on? Paikkoja rajoitettu määrä, ilmoittaudu heti.

Päijät-HämeRentoa yhdessäoloaNuorten yrittäjien kantapöytä 4.4. klo 19 Päijät-Hämeen nuorten yrittäjien ilta Lahden Teerenpelissä joka kuukauden

ensimmäinen perjantai. Ei erillistä ilmoittautumista.

Luottoriskien hallinta tutuksi

Mitä luotonanto ja siihen liittyvät riskit ovat? 9.4. Klo 8.30 – 10 Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, Lahti. Tule kuulemaan arkipäivän kokemuksiin pohjautuen, miten tehdä parempia luottopäätöksiä. Aiheina Suhdanteet, Luottopolitiikka on yrityksen kivijalka sekä Asiakkaan taloudellisen tilan arviointi. Yhteistyössä Suomen Asiakastieto. Ilmoittautuminen 31.3. mennessä www.phyrittajat.fi/kalenteri

SavoPalkintoja ja startuppiaUp To You - yrittäjyystapahtuma 8.4. Viihdekeskus Iso Cee, Kuopio. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi yli 500 nuorta yrit-täjää tai yrittäjyydestä kiinnostunutta.

Stagelle nousee valovoimaisia puhujia. Tapahtumassa palkitaan myös Vuoden Maakunnallinen Nuori Yrittäjä sekä Start Up 2014! -kilpailun voittaja. Lisätietoja tapahtumasta www.uptoyou.fi

Pisnesrehvit Miten €urot saadaan pysymään Pohjois-Savossa 28.4. Klo 12 – 17 Kuopiossa. Jär-jestäjät: Savon Yrittäjät ja Pohjois-Savon hankinta-asimieshanke. Pisnesrehvit pureutuvat siihen, miten

yritykset, kunnat ja kaupungit saadaan käyttämään alueen yrityksiä ostoissaan ja pien-

hankinnoissaan. Lisätietoja tapahtu-

masta [email protected]

Uusimaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Pääkaupunkiseutu)Asu&Elä-messutMessut 12.4. Klo 10 – 15 Askola-Areena, Askola, www.askolassatapahtuu.fi

YEL:n kiemurat aukiRatkaisujen aamiainen 11.4. Klo 8 – 9.30 Lounasravintola Salpaparkki, Alikeravan-tie 26, Kerava. Miten YEL-työtulosi määrä vaikuttaa toimeentuloon, jos sairastut tai jäät työttömäksi. Yhteistyössä SYT-kassa ja Fennia. Lisätietoja: [email protected], Ilmoittautumiset: www.uudenmaanyrittajat.fi/tapahtuma-kalenteri

Yrittäjä myyjänä Myynti on jokaisen yrityksen menestyk-sen perusta 16.4. Klo 17.30 – 21 Laurea, Uudenmaankatu 22, Hyvinkää. Koulut-tajana toimii KTM Timo Rope. Rope on toiminut markkinoinnin kehittämistehtä-vissä vuodesta 1976. ”Siellä missä kaikki ajattelevat samoin, ei kukaan ajattele kovin paljon”. Yhteistyössä Elisa. Ilmoit-tautumiset: www.uudenmaanyrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Osaatko sinä tehdä bisnestä po-russki? Venäläiset tulevat taas toukokuussa! 10.4. Klo 8 – 10 Hotelli Pilotti, Veromäen-tie 1, 01510 Vantaa. Tilaisuuden aikana kerrotaan venäläisestä ostoskäyttäy-tymisestä, mainostamisesta, tapakult-tuurista, mentalitee-tista ja opit tärkeimmät kohteliai-suusfraasit venäjäksi. Lisätiedot ja ilmoittautu-minen [email protected]

Naisille muodistaNaisten ilta 8.4. Klo 18 – 21 Yrityspalve-lukeskus Leija, Elannontie 3, Vantaa. Tapahtuma vain naisille muodista ja kau-neudesta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: [email protected]

Miten pääset lehtiinYEE! @ Kauppalehti: Miten teet itsestäsi/yrityksestäsi uutisen? 2.4. Klo 16.30 – 19. Kauppalehti, Alvar Aallon katu 3 C, Helsinki. Tutustumisen lisäksi oma yritys -toimituksen toimittaja kertoo aiheesta ”miten teet itsestäsi/yrityksestäsi uutisen”. Tilaisuus on tarkoitettu alle 40-vuotiaille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Ilmoittautumiset [email protected]

Varsinais-SuomiKiire kuriin Kiire kuriin – Mahdollisuus ajatusten-vaihtoon 3.4. Astrum-keskus, Salo klo 17.30 – 20. 10.4 Hotelli Aquarius, Uusikaupunki klo 17.30 – 20. Kaipaatko eväitä ajankäytön kehittämiseen? Onko tarvetta työterveyshuollon palveluille? HYVE–hankkeen tilaisuudessa kerrotaan vinkkejä ajankäyttöön. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. www.yrittajat.fi/varsinaissuomenyritta-jat. Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

Mikä: Yritystä Stadiin! -koulutus- ja verkostoitumistapahtumaMilloin: Torstaina 8. toukokuuta klo 11 alkaenMissä: Helsingissä Vanhalla YlioppilastalollaLisätietoa: www.yritystastadiin.fi

Rukalla järjestetään lauantaina 5. huhtikuuta yrittäjille Aamu hyvinvoinnille.

Rantasipi Rukahovissa järjestet-tävässä tilaisuudessa on ohjel-massa Fennian ja Elon vinkkejä jaksamiseen sekä kuulumisia Resteliltä ja Rukalta.

Tilaisuuden vetää yhteen Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien hallituksen jäsen Hannu Virran-niemi.

Aamiaistilaisuuden jälkeen on mahdollista siirtyä rinteen puolelle.

Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu sata nopein-ta. Ilmoittaudu osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/Ruka_05042014. Ilmoit-tautumisaika päättyy 28. maaliskuuta.

Rukan rinteeseen mars!

Ompelualan Yrittäjät viettivät yhdistyksensä 20-vuotisjuhlaa 1. maaliskuuta Vantaalla. Yli 20 osallistujaa keränneessä tilaisuudessa jaettiin huomion-osoituksia pitkään toiminnassa mukana olleille aktii-veille sekä luodattiin alan tilannetta.

Ompeluyrittäjien toimin-taympäristö on muuttunut yhdistyksen toiminta-aikana nopeasti, totesi puheenjohtaja Liisa Raitamäki. Raitamäki korosti yhdistystoiminnan yhteenkuuluvuutta luovaa merkitystä alalla, jolla useim-mat toimijat ovat yksinyrit-täjiä.

– On tärkeää kuulua jouk-koon muiden saman alan ammattilaisten kanssa.

Ompeluala muuttuu, yhteisö pysyy

Suomessa kulutetuista väkevistä alkoholijuomista tuodaan matkustajatuontina. Viineissä vastaava luku on 17 %, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

34 03/2014 • YRITTÄJÄSANOMATPARHAAT PALVELUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUTILMOITUSMYYNTI,

KYSY TARJOUS!TIEDUSTELUT:

KARI SALKO 0400-604133

[email protected]

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTAPALKATPALKANLASKENTA TIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTAKIRJANPITOKIRJANPITO

TIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTATaloushallinnon ohjelmat

• Hinta-laatuvertailun voittaja• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Laskutus

Kirjan-pito

Palkat

LaskutusohjelmaHelppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontraFinvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelmaNopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

PalkanlaskentaohjelmaNopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelmaHelppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

TIETOSUUNTAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRA


TIETOSUUNTALASKUTUSLASKUTUS


Osto-reskontra

www.route-tracker.com

Paikannuksen edelläkävijäRoute-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaali-aikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttö-puhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan •Kuljetuksetjatyöthallintaan •Eiturhiaajoja-eipoikkeamiareitiltä •Eiunohtuvialaskutustöitäjakuljetuksia •Kustannuksetpysyvätkurissa-tiedottallentuvat ja pysyvät tallessa •Automaattinenseurantajatietojentallennus24/7

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen.

Automaattinen ajopäiväkirja

AJONEUVOPAIK ANNUSROUTE-TRACKER

YRITYSPALVELUT

Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen+358 40 480 6693

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!

www.vientitoimisto.fi

YRITYSSOVELLUKSET

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

resumé3503/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

PArHAAT PALVeLuT

YRITYSSOVELLUKSET

TILITOIMISTOT

Fakta eller fiktion: Om du tänker starta ett företag, se till att det är din hobby, din passion eller någonting som du verkligen njuter av. Starta ingenting enbart för att du vill göra pengar.Serieföretagaren Richard Branson till BBC

Jag blir så förbannad på dessa bedrägeriförsök och ständiga påring-ningar, snäser Kuopiofö-retagaren Ari Pärnänen från Taloapteekkari.

Under de senaste åren har före-tagare retats av än det ena och än det andra telefonbedrägeriföreta-get. Det nyaste bedrägeriförsöket som Pärnänen stött på är en faktu-ra från Suomen Yritysrekisteripal-velut Oy. Samma faktura har san-nolikt dimpat ner från hundratals företagares postlucka.

– Jag känner inte alls till företa-get, och fakturan på 434 euro kom utan någon påringning, säger Pär-nänen.

Pärnänen har alltså inte tidigare haft någonting att göra med ifråga-varande företag, och det kan alltså inte ha kommit till ett avtal eller något att fakturera. Suomen Yritys-rekisteri Oy:s syfte har alltså varit att få företagare som är förbluf-fade över den konstiga fakturan att ringa den kundtjänst som nämns i

fakturan – en kundtjänst av en lite dyrare sort.

Tidigare var Suomen Yritysre-kisteris svindelförsök ännu fräck-are. Då stod det på fakturan att det kostar 1,75 euro per minut att ringa kundtjänsten. På företagets webbplats angav man emellertid tjänstens verkliga pris: 25 euro per minut.

– Om man medvetet sänder en obefogad faktura och missle-der folk att ringa till ett dyrt tele- fonnummer, börjar det uppfylla kriterierna för bedrägeri, säger Janne Makkula, chef för lagstift-ningsärenden på Företagarna i Finland.

– Om man har fått en obefogad faktura, lönar det sig att reklamera via e-post. Det finns ingen juridisk skyldighet att reklamera, men åt-

minstone blir inget oklart för nå-gon, instruerar han.

Enligt Janne Makkula, chef för lagstiftningsärenden på Företa-garna i Finland, berör vilseledande marknadsföring 140 000 ensam-företagare på årsnivå.

– Detta är ett samhälleligt pro-blem och det måste finnas lösning-ar på detta, påpekar Makkula.

Makkula berättar också att i Sverige har man upptäckt att det

ligger organiserad brottslighet bakom telefonbedrägerier.

– Också i Finland har polisen konstaterat att de typiska aktö-rerna bakom vilseledande mark-nadsföring vanligtvis är så kallade postboxföretag som i verkligheten opererar från utlandet, till exem-pel från Estland. Även detta ty-der på att det ligger organiserad brottslighet bakom fenomenet, säger Janne Makkula.

Om man medvetet sänder en obefogad faktura och miss- leder folk att ringa till ett dyrt telefon- nummer, börjar det uppfylla kriterierna för bedrägeri.

Janne Makkula

Det nyaste marknadsföringsbedrägeriet fick hundratals ilskna företagare att ringa Företagarna i Finlands rådgivning. Åtminstone i Sverige har telefonbedragar-na sina rötter i organiserad brottslighet.

Företagarna i Finland pu-blicerar Boken Ravistajat, som börjar säljas den 1 april. Du kan beställa bo-ken på förhand på adres-sen: www.ravistajat.fi.

Boken baserar sig på serien Ravistajat som pågått i Yrittäjäsanomat hela förra året. I serien le-tade man efter tio företag som mest skakat om sin bransch.

Boken Ravistajat har skrivits för en företa-gare som vill skaka om sitt företag. I boken ges företagaren, också nya företagare, en karta till framgång.

Boken behandlar ett tema som är viktigt ur den finländska synvin-keln: hur kan ett företag bli och förbli framgångs-rik?

Boken Ravistajat är skriven av Anssi Kujala, Marko Parkkinen och Josi Tikkanen. 010 328 1000 I [email protected] I VANTAA I VAASA I JOENSUU

Lemonsoftin avulla olemme pystyneet tehostamaan tuotantoa sekä paranta-maan asiakaspalvelua ja toimintamme laatua.

Markkinointijohtaja

Juha Halonen

Elkome Systems Oy,

Kangasala

Lue lisää, miten Elkome Systems kokosi Lemonsoftin avulla kaikki toiminnot yhteen järjestelmään. www.lemonsoft.fi

Beställ en ordentlig skakning (ravistus) till dig själv

Allt fräckare dag för dag

BLUFFRÄKNING. Ari Pärnänen fick en sådan bluffräkning från Suomen Yritysrekisteripalvelu Oy.


Puhutaanko rahasta?Tuntuuko, että tarvitset rakettifysiikan Nobelin ymmärtääksesi jotain työeläkemaksuista?

Ei huolta. Meistä saat nopean ja selkeäsanaisen kumppanin. Ehkä siksi yhdeksän kymmenestä asiakkaastamme suosittelee meitä.

Ota yhteyttä etera.fi/puhutaanko

ETERA – EUROOPAN PARAS ELÄKEVAKUUTUSSIJOITUS-

ORGANISAATIO

4–5 - Yrittajat.fi · 2015. 12. 8. · Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä. Vaarana on,...

Documents

Transcript of 4–5 - Yrittajat.fi · 2015. 12. 8. · Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä. Vaarana on,...