4. Nordling, Esa. Hyvä Mehtäkaveri -hanke

Hyvä Mehtäkaveri –hanke Metsästysseurasta vertaistukea

Esa Nordling, PsT

Kehittämispäällikkö

Suomalaisessa mieskultuurissa elää vahvasti

asenteellinen itseruoskinta. Suomalainen mies

on kova itselleen:

Sääli on sairautta

Kaikki se mikä ei tapa, vahvistaa

Tosimies ei itke

Samalla tavalla se lähtee, kun on tullutkin

(kipu)

Räkänokastakin mies tulee, tyhjännaurajasta ei

yhtään mitään

Tunteiden näyttäminen on heikkouden merkki.

Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään

heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon

palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

kuin naisilla.

Näillä tekijöillä lienee vahva yhteys siihen, että

suomalaiset miehet kuolevat keskimäärin

seitsemän vuotta nuorempina kuin naiset

Kainuun maakuntahallinnossa on noussut huoli

kainuulaisten miesten pahoinvoinnin

lisääntymisestä.

Väestömäärään suhteutettu miesten

tapaturmakuolleisuus on Kainuussa yli

puolitoistakertainen ja miesten

itsemurhakuolleisuus lähes puolitoistakertainen

koko maan miesten lukuihin verrattuna

Keski-ikäisten miesten ampuma-aseilla tehdyt

itsemurhat ovat lisääntyneet Kainuussa.

On myös havaittu, että itsemurhan tehneillä ei ole

välttämättä ollut mitään yhteyksiä mielenterveys-

tai päihdepalvelujärjestelmään

Keväällä 2011 Kainuun maakuntahallinto kutsui

koolle monialaisen työryhmän pohtimaan mitä

voitaisiin tehdä miesten itsemurhien

ehkäisemiseksi

Mukana myös terveystoimen,

ammattikorkeakoulun, riistanhoitoyhdistyksen,

poliisin ja THL:n edustus

Työryhmässä päätettiin aloittaa sellaisen

intervention kehittämistyö, jolla lisätään

metsästyksen harrastajien mahdollisuuksia

tunnistaa harrastajatovereihin liittyviä huolia ja

ottaa niitä puheeksi jo varhaisessa vaiheessa sekä

sen avulla vähentää itsemurhariskiä.

30.10.2012 30.10.2012 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä 6

Lähtökohtana Time Out! Aikalisä! Elämän

raiteilleen –toimintamallista saadut kokemukset:

Nuorten miesten tyytyväisyyttä elämään

voidaan lisätä ja kuormittuneisuutta vähentää, kun

huolet voidaan ottaa puheeksi ja kun niistä

voidaan voidaan keskustella

7

Sosiaalisen tuen vastaanottamista ja huolien

kertomista helpottaa, jos on joku, joka tarjoaa

apuaan

Vielä helpompaa se on, jos huolen puheeksiottaja

on luottamusta nauttiva kaveri, läheinen ystävä tai

vertaiseksi koettu (esim. yhteisen harrastuksen

kautta tutuksi tullut tai henkilö, joka on kokenut

jotain vastaavaa) vertaistuki on tehokas

auttamiskeino

8

Miksi huolesta puhuminen auttaa?

Puhuminen auttaa jäsentämään elämän tilannetta

Tunteiden tunnistaminen helpottuu ja tunteet

saavat nimen

Tulevaisuuden usko vahvistuu

Tilanne realisoituu

Tilanne hahmottuu väliaikaiseksi

Löytyy uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja

Tulee tunne siitä, että joku välittää

Pääsee pahimman yli

Kehittämistyön lähtökohtana oli

kokemusasiantuntija -näkökulma, missä nähtiin

tärkeäksi se, että metsästyksen harrastajat ovat

mukana intervention kehittämisessä

Viepperhauta –tapahtumassa heinäkuussa 2011

tavattiin metsästäjiä ja erämiehiä:

Tapahtumassa koottiin haastatteluin (N=120)

osallistujien omakohtaisia kokemuksia huolen

puheeksiottamisesta ja siitä, miten sitä voisi

harjoitella

10

Kainuun maakuntahallinnon kysely Viepperhauta

–tapahtumassa (heinäkuu 2011); 120 vastaajaa

1. Muistuuko mieleesi jokin sellainen asia tai tilanne,

jonka yhteydessä olit huolissasi jostain lähipiiriisi

kuuluvasta henkilöstä, esim. sukulaisesta, ystävästä

tai naapurista (rengasta sopiva vastausvaihtoehto)?

a. kyllä – 95 kpl/79 %

b. ei - 25 kpl/21 %

11

2. Muistatko, miten silloin toimit?

- en jäänyt miettimään asiaa vaan unohdin sen

saman tien - 12 kpl/10 %

- otin huoleni puheeksi enkä kokenut sitä vaikeana –

43 kpl/36 %

- otin huoleni puheeksi, vaikka se tuntui vaikealta –

45 kpl/37 %

- en rohjennut ottaa asiaa/tilannetta ollenkaan

puheeksi – 7 kpl/6 %

- ei vastausta – 13 kpl/11 %


3. Voiko toiseen ihmiseen liittyvän huolen puheeksi

ottamista mielestäsi oppia?

kyllä – 119 kpl/99 %

ei voi – 1 kpl/ 1 %

4. Jos huolen puheeksi ottamista voi mielestäsi

oppia, haluaisitko itse harjoitella sitä?

kyllä – 93 kpl/ 78 %

en halua – 21 kpl/17 %

ei vastausta – 6 kpl/5 %


Miksi?

- silloin voi puuttua asioihin riittävän

ajoissa ja huolista voi selvitä

- ongelmista vaikeneminen ei poista

ongelmia

- se voi helpottaa toisen ahdinkoa

- ongelmiin voi keskustelujen perusteella

tulla myös ratkaisu. Minusta on hyvä tapa

huolehtia toisista

- ongelmat ratkeaa, ei turhia juoruja ja

väärinkäsityksiä

- puhuminen auttaa. Puhumattomuus lisää

ongelmia ja voi lopulta johtaa vakaviin

ongelmiin (päihteet, itsetuhoisuus jne.)


- tieto lisää ”tuskaa”, mutta karsii turhat (usein

liioitellut) olettamukset

- sillä voisi ehkä auttaa asian viemiseksi

eteenpäin

- ei jää vaivaamaan mieltä

- apua voisi tarvita itsekin vastaavissa tilanteissa

- se voi pelastaa asioiden mutkistumisen

entisestään.

- välitän läheisten, työkavereiden, naapureiden

hyvinvoinnista

- puhuminen vaikeistakin asioista helpottaa; on

niitä harvoja keinoja, millä voimme tukea

toisiamme elämän vaikeissa tilanteissa!

- yöunet paranee

Huoli puheeksi -intervention kehittelyä jatkettiin

yhdessä metsästystä harrastavien miesten

kanssa Suomussalmen Erätulilla -tapahtumassa

joulukuussa.

Tilaisuutta varten työryhmässä valmisteltiin esitys

intervention pääasiallisen sisällön ja

toimintamallin suhteen.

Palautteen pohjalta saatiin laaja hyväksyntä

varhaisen puheeksiottamisen menetelmän

pilotoinnille Kainuun metsästäjien keskuudessa.

Pilottisuunnitelman mukaan Suomussalmen

seuroista kutsutaan n.10–12 metsästyksen

harrastajaa osallistumaan HYVÄ MEHTÄKAVERI

– valmennukseen.

Näille ns. vertaistukijoiksi valmennettaville

metsästäjille annetaan välineitä ja valmiuksia

kohdata harrastuskavereita avoimesti ja ottaa

ajoissa puheeksi asioita ja tilanteita, joista ei

ole helppo puhua.

Samalla painotetaan sitä, ettei valmennettaville

anneta liiallista vastuuta harrastuskavereista ja

että he saavat ammatillista tukea ja ohjausta

myös valmennuksen jälkeen. He saavat myös

tietoa, miten toimia, jos puheeksi ottaminen ei

hälvennä kaveriin liittyvää huolta.

Hyvä Mehtäkaveri –valmennukseen ilmoittautui

31 metsästyksen harrastajaa Suomussalmen

alueelta.

Koska ilmoittautuneita oli näin paljon, päätettiin

järjestää kaksi koulutusta. Ensimmäinen toteutui

1.3.2012 ja toinen 28.3.2012. Koulutuksen kesto

oli neljä tuntia.

Koulutuksen toteutti Mielen Tuki- hanke yhdessä

Kainuun maakuntahallinon ja Kajaanin

ammattikorkeakoulun kanssa

Koulutuksen sisältö:

Mielenterveys on voimavara ja arkinen asia

Psyykkiset voimavarat ja niiden riittävyys

Stressi-haavoittuuus –malli

Elämän hallinnan keinot

Kriisit ja niistä selviytyminen

Äärimmäinen kriisi: itsemurhayritys

Asioita, jotka voivat ennakoida itsemurhayritystä

Auttamisen perusteet itsemurhavaaratilanteessa

Masennus ja miten masentunutta voi auttaa

Puheeksiottaminen käytännössä

Vertaistuesta ja sosiaalisesta verkostosta saatava apu

Yhteenveto !

Tämän jälkeen järjestetään vielä kummallekin

koulutusryhmälle kaksi seurantatilaisuutta, jossa

kootaan koulutuksessa olleiden kokemuksia ja

työstetään niitä työnohjauksellisesti.

Samalla sovittiin siitä, että THL ja Kajaanin

ammattikorkeakoulu vastaavat pilotointiin

liittyvästä tutkimustoiminnasta.


Nyt ja jatkossa

-Kouluttaja –koulutus toteutettu tänä syksynä: neljä

kouluttajaa valmiina töihin (kaksi sairaanhoitajaa,

terveydenhoito-oppilaitoksen opettaja ja psykologi)

-Seuraavaksi koulutetaan Ristijärven ja

Hyrynsalmen metsästysseurojen jäseniä.

-Tavoitteena on, että vuonna 2014 koulutus on

toteutettu koko Kainuussa.

4. Nordling, Esa. Hyvä Mehtäkaveri -hanke

Documents

Transcript of 4. Nordling, Esa. Hyvä Mehtäkaveri -hanke