2012 02-01 kurnitski-korjausrakentaminen
-
Upload
sitra-energia -
Category
Documents
-
view
786 -
download
2
description
Transcript of 2012 02-01 kurnitski-korjausrakentaminen
Odotukset korjausrakentamiselle vs. todelliset edellytykset
1.2.2012 Jarek Kurnitski
© Sitra
Korjausrakentaminen EU:n viitekehyksessä • Etenemissuunnitelma 2050 (Roadmap for moving to a competitive low-carbon
economy in 2050) asettaa kovia paineita korjausrakentamiselle http://ec.europa.eu/clima/documentation/roadmap/docs/com_2011_112_en.pdf
• Vaikka komission arvion mukaan 20% päästövähennystavoite 2020 mennessä on toteutumassa, energiatehokkuuden 20% (primäärienergian) tavoitteestaan ollaan nykytoimilla saavuttamassa vain puolet
• Tavoitteessa pysymiseksi on laadittu:
- Energiatehokkuussuunnitelma 2011 (Energy Efficiency Plan 2011) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0109:FIN:FI:PDF
- Uusi energiatehokkuusdirektiiviesitys EED (Energy Efficiency Directive) http://ec.europa.eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm
• Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD vaatii korjausrakentamiselle määräyksiä http://ec.europa.eu/energy/efficiency/buildings/buildings_en.htm
• EED halua velvoittaa julkisen sektorin edelläkävijäksi – 3%:n vuosittainen korjausvelvoite esillä julkisen sektorin rakennuskannan siitä osasta, joka ei täytä minimivaatimuksia
Jarek Kurnitski
© Sitra
Rakennuskannan energiankulutuksen kehittyminen
• Rakennuskannan laskelmien yleinen lähtökohta on, että keskimäärin 2 % rakennuksista korjataan vuosittain (+ poistuman oletukset)
Laskelma 1:
• Perustarkastelussa oletetaan, että korjauksissa lämmitysenergian kulutus puolitetaan (yleinen oletus esim. VNK:n skenaarioissa)
Laskelma 2:
• Korjauksissa ei tehdä energiansäästötoimia (tai laatutason noston energiansäästölisä on yhtä suuri kuin energiansäästö)
Laskelma 3:
• Teoreettinen laskelma, jossa 2050 mennessä koko rakennuskanta on muutettu vuoden 2010 energiamääräysten mukaiseksi
• Nykyisenlaisen korjaustoiminnan on arvioitu johtavan laskelmien 1. ja 2. puoleen väliin (Heljo et al. 2010)
Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra
Asuin- ja palvelurakennuskannan energiankulutus
• Toteutettavissa oleva energiansäästön tavoite on noin 16 % (laskelma 1). Tällöin suunnitelmallisen normaalin korjaustoiminnan yhteydessä korjattavien rakennusosien lämmitysenergiankulutus vähennetään keskimäärin puoleen (Heljo et al. 2010).
86,889,2
84,0 83,3
72,9
66,2
0
20
40
60
80
100
2007
lähtö
tila
nne
2020
laskelm
a 2
2020
laskelm
a 1
2050
laskelm
a 2
2050
laskelm
a 1
2050
laskelm
a 3
TW
h
Asuin- ja palvelurakennuskannan ostoenergian kulutus vaihtoehtoisissa laskelmissa
Muu
Huoneisto- ja kiinteistösähkö
Lämmityssähkö
Maalämpö, sähkö
Kaukolämpö
Öljy, maakaasu
Puu, pelletti
Jarek Kurnitski 1.2.2012
© Sitra
Korjausrakentamisen haaste
• Korjausrakentaminen ratkaise rakennuskannan energiankulutuksen kehityssuunnan – ylös vai alas
- asuinrakennusten peruskorjauksissa lähtökohtaisesti lämmitysenergian kulutus pitäisi puolittaa sähkönkulutuksen pysyessä ennallaan
- koulujen, toimistojen ym. Peruskorjauksissa molempia kulutuksia pitäisi leikata esim. Helsingin malliin -20…-50%
• Miten suunta alas voidaan tehdä nykyisellä korjausrakentamisen volyymillä ja resursseilla?
- Kannustimet
- Osaaminen
- Määräykset
1.2.2012 Jarek Kurnitski
Federation of European Heating, Ventilation and Air-conditioning Associations
Summary Table of Incentives
DE IT FR Hu BE SE
YEAR 2009 2009 2009 2009 2009 2009
FIN
AN
CIA
L
Direct Funding of Energy Repairs
Yes Yes Yes Yes Yes Stopped
Financial Help for Low-Income Households
Yes Yes Yes No Yes No
Green Loans / Soft Loans Yes Yes Yes Yes Yes No
Third Party Financing Yes Yes Yes Yes Yes No
TA
XE
S
Tax Deduction Stopped (2009)
Yes Yes No Yes Yes
Lower VAT on Labour and Materials
Stopping Materials Labour
& Material
No Labour n.a.
TE
CH
NO
LO
G
Y S
PE
CIF
IC
Subsidies on Sustainable Energy Devices
Yes Yes Yes Yes Yes Yes
Feed-in Tariffs per kWh (€/kWh) Yes Yes Yes Yes No
n.a.
Green Certificates No Yes Yes Yes Yes n.a.
OT
HE
RS
Rent Indexation (Owner-Renter Balance)1
n.a. n.a. n.a. No n.a. No
1 At this moment, the sole case of rent indexation has been found in the Netherlands.
REHVA benchmarking study: incentives
Kannustimia on kaikissa maissa, myös Suomessa, jopa EPBD vaatii kannustimia!
© Sitra
1.2.2012 Jarek Kurnitski
Taloyhtiön energiakirja: • Melkein mikään korjaus ei kannata
öljylämmitteisiä rivitaloja lukuun ottamatta
• Talot liian hyvin eristettyjä, kaukolämpö edullinen
• Ikkunoiden vaihto, YP lisälämmöneristys ja sisäänkäyntien kunnostus + US lisälämmöneristys raskaammissa julkisivuremonteissa joskus kannattavia, mutta vaikuttavuudelta vähäisiä
• Eivät lähellekään -50%
• → avustuksille suuri tarve vaikeisiin remontteihin , jolla parannetaan energiatehokkuutta merkittävästi
• → helpot/pakolliset remontit tehdään joka tapauksessa
© Sitra
1.2.2012 Jarek Kurnitski
© Sitra
EEMontti kilpailun opit
• Kohdistettiin vaikeasti korjattaviin sähkölämmitteisiin pientaloihin
• Palvelulähtöiset ehdot: - Lämmityskulut puoleen
- 2-3 viikkoa korjausaika
- Käypään hintaan – 14% sijoitetun pääoman tuotto
Tulos: - “tarjouksia ei tule ja selvää ei saa”
- Tarjontaa ei juurikaan ole, koska “helpot” (öljy/vesikiertoisen lämmityksen kohteet) työllistävät alan toimijat hyvin kotitalousvähennysten ja energia-avustusten vauhdittamana
- Tarjousten sisältöä kehittämällä ratkaisut kuitenkin löytyivät – korjaukset käynnissä
- Johtopäätös: kannustimet pitkälti ratkaisevat vaikeiden kohteiden toteutuksen – helpot kohteet tehtäisiin markkinaehtoisestikin ilman kannustimia – helppojen kohteiden avustaminen voi jopa jarruttaa vaikeiden kohteiden korjaamista
1.2.2012 Jarek Kurnitski
© Sitra
Ympäristötalo, Viikki
E-luvun puolittamisen lisäkustannus 3...4%
E-luku 85 (2012 vaatimus 170)
1.2.2012
• Kaksoisjulkisivu etelään aurinkopaneeleilla
• Likaisten tilojen iv LTO 80%, SFP 1,4-1,6
• Tarpeenmukainen iv ei toimistotiloissa
• Valaistuksen päivänvalo-ohjaus, 7 W/m2
• Porareikäjäähdytys 11 kWh/(m2 a) tuotto
Energian Osto- Energia- E-luku
nettotarve energia muodon
kWh/(m2 a) kWh/(m2 a) kerroin, - kWh/(m2 a)
Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys 26,6 32,2 0,7 22,6
Lämpimän käyttöveden lämmitys 4,7 6,1 0,7 4,3
Jäähdytys 10,6 0,3 1,7 0,5
Pumput ja puhaltimet 9,4 9,4 1,7 16,0
Valaistus 12,5 12,5 1,7 21,3
Käyttäjäsähkö 19,3 19,3 1,7 32,7
PV -7,1 1,7 -12,0
Yhteensä 83 73 85
Kehitys on mahdollistaa jos sitä tehdään systemaattisesti!
© Sitra
Myös korjausrakentamisessa pitää uskoa kehitykseen
• Tulevien rakentamismääräysten vaikutus: - ohjausta energiatehokkuuden parantamiseen muun korjaamisen yhteydessä
kustannustehokkaasti
- ainakin estävät typerät korjaukset
• Tarkemmin kohdistetuilla korjaus- ja energia-avustuksilla voidaan vauhdittaa ja ohjata energiatehokkuuden parantamista: - Paljon tutkimustietoa – olisi syytä hyödyntää
- Onko oikein aloittaa suunnittelu aina nollasta vai pitäisikö soveltaa malliratkaisuja?
• Olisiko aivan mahdotonta ajatella, että ohjeistettaisiin/tuettaisiin hyvin pientä määrää vaikeita, mutta vaikuttavia korjauksia?
- Avustettavat korjausvaihtoehdot iän perusteella toimenpiteisiin, johon liitetään hakijaa varten valmiit mallikuvat ja –suunnitelmat – suunnittelu malliratkaisun muokkausta kohteeseen
- Esim. lämmön talteenoton ja koneellisen tuloilman rakentaminen putkiremontin yhteydessä – avustusperusteena energiatehokkuus ja kansanterveys
- Julkisivujen lisäeristäminen – nykyisin siirretään paikkauksella 20 vuoden päähän
- Vedoton korvausilmaratkaisu ikkunaremontin yhteydessä
- …
• Helppojen korjausten tukeminen hajottaa avustusten hyvään rakennustapaan ohjaavan vaikutuksen ja voi viedä tarvittavat resurssit vaikeilta ja vaikuttavilta korjauksilta
1.2.2012 Jarek Kurnitski