2010 Suomen kehitysyhteistyö
-
Upload
globalfinlandfi -
Category
Economy & Finance
-
view
932 -
download
5
description
Transcript of 2010 Suomen kehitysyhteistyö
2010
Suomen kehitysyhteistyö
ULKOASIAINMINISTERIÖ
Köyhyys on vähentynyt
• tarkoituksenmukaista ja johdonmukaista
• kumppanimaiden ensisijaisia tavoitteita vastaavaa
• kumppaneiden arvostamaa osaamisen, toimintatapojen ja asiantuntemuksen vuoksi
Mikä vähentää köyhyyttä?
• Talouskasvu, parantunut hallinto ja onnistunut politiikka ovat vähentäneet köyhyyttä erityisesti Afrikan kaupungeissa.
• Nepalissa konfliktin ratkeaminen vähensi köyhyyttä ja loi suotuisamman ilmapiirin taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle.
Mikä estää köyhyyden vähentymisen?
• Globaalit kriisit ja ilmastonmuutos sekä maiden sisäiset ja alueelliset konfliktit hidastavat kehitystä.
• Talouskasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti kaikille. Afrikassa köyhyys on lisääntynyt maaseudulla.
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE
ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA.
Parannettavaa on
• tulosten kestävyydessä, täydentävyydessä ja tehokkuudessa
• toimintojen suunnittelussa ja seurannassa
Vuosien 2008–2010 evaluointien yhteenvedon mukaan Suomen kehitysyhteistyö on
2
Vietnamin köyhien alueiden tukiohjelma
Vietnamissa Suomi rahoittaa maan omaa köyhien alueiden tukiohjelmaa. Sen tavoitteena on monipuolistaa elinkeinoja etnisten vähemmistöjen asuttamilla köyhillä vuoristoalueilla.
Yli kaksi miljoonaa perhettä on hyötynyt ohjelmasta: saanut 11 800 ruokakasvina käytettävää puuta, 33 miljoonaa rahakasvin tainta, 300 000 nautaa, yli miljoona siipikarjaa ja 470 000 tonnia lannoitteita. Koulutusta maa- ja metsätaloudessa on saanut lähes miljoona ihmistä.
VIETNAMIN KÖYHIEN ALUEIDEN TUKIOHJELMAN TULOKSIA
Strategiset mittarit Lähtötilanne 2006 Tulos 2010 Tavoite 2010
Etnisten ryhmien ja syrjäseutukuntien köyhyys 47 % 28,8 % 30 %
Kunnat, joissa on kylät ja keskukset yhdistävä tie 54,3 % 80,7 % 80 %
Kunnat, joissa on pienkastelujärjestelmä 53,7 % 70 % 80 %
Kotitaloudet, jotka ovat sähkön jakelun piirissä Noin 60 % 85 % 100 %
Kotitaloudet, joilla on puhdasta juomavettä 53,3 % 67,8 % 80 %
Osuus lapsista, jotka käyvät koulua 77,5 % 90 % 95 %
3
Ruokaturva ja maatalous
Maatalous ja ruokaturva nousivat kehityspolitiikan kär-keen vuosien 2007–2008 ruokakriisin jälkeen. Maata-loussektorin osuus kahdenvälisestä kehitysyhteistyöra-hoituksesta on noussut vajaasta kahdesta prosentista yli kuuteen prosenttiin vuosina 2006–2009.
Kehitysmaissa
• lähes puolet väestöstä elää maaseudulla
• maatalous on tärkein toimeentulon muoto
• äärimmäisessä köyhyydessä elävistä 2/3 asuu maaseudulla
Suomella on ruokaturvan vahvistamiseen tähtäävää yhteistyötä
• Afrikassa: Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa, Sambiassa, Tansaniassa
• Aasiassa: Kambodžassa, Kirgisiassa, Vietnamissa
• Latinalaisessa Amerikassa: Nicaraguassa
Kehitysyhteistyöhankkeet
• lisäävät ruoan tuotantoa
• kehittävät maataloustuotteiden jalostusta ja markkinointia
• tukevat tuottajaorganisaatioita
Metsätalous
Suomi on lisännyt selvästi tukeaan metsäalan hankkei-siin. Yksityismetsätalouden edistämistä on painotettu aikaisempaa enemmän, sillä se tarjoaa maaseutuyhtei-söille tulomahdollisuuksia ja kannustaa ihmisiä suojele-maan metsiä ja käyttämään niitä kestävästi.
Luonnontaloudellisesti kestävä kehitys
PUHDAS JA EKOSYSTEEMIPALVELUJA TUOTTAVA ELINYMPÄRISTÖ
ON VÄLTTÄMÄTÖN EDELLYTYS KÖYHYYDEN VÄHENEMISELLE
JA KESTÄVÄLLE TALOUDELLISELLE KEHITYKSELLE. LUONNONVARAT LUOVAT
TALOUSKASVUN JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA,
JOS NIITÄ KÄYTETÄÄN KESTÄVÄSTI.
• Kylämetsätalouden ja kylien toimeentulon edistäminen: Vietnam, Laos, Keski-Amerikka
• Pienen ja keskisuuren teollisuuden ja metsänomistajayhdistysten yhteistyö: Tansania
• Puuhiilen tuotanto- ja markkinointiketju: Kenia
• Metsät ja ilmastonmuutos: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO
Ilmastonmuutos
Suomi on lisännyt tukeaan kehitysmaiden ilmatieteelli-sille palveluille. Näin mailla on paremmat mahdollisuu-det sopeutua ilmastonmuutokseen ja varautua ääri-ilmi-öihin ennakolta.
Ennalta varautumiseen liittyviä hankkeita on
• Nepalissa ja Himalajan alueella
• Perussa
• eteläisessä Afrikassa
• Keski-Aasiassa
• Tyynen valtameren saarivaltioissa
Ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita:
• Ukrainassa ja Moldovassa
Vesihuolto
Vedellä on luonnonvarana, ekosysteemien ylläpitäjänä ja talousvetenä ratkaiseva merkitys luonnontaloudelli-sesti kestävän kehityksen edistämiselle. Vesi vaikuttaa vahvasti myös turvallisuuteen, sillä suoraan tai välillises-ti veteen liittyvät konfliktit yleistyvät.
4
Taloudellisesti kestävä kehitys
KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN EDELLYTTÄÄ
TALOUDELLISESTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ,
JOKA PERUSTUU TUOTANNOLLISEN
TOIMINNAN JA KAUPANKÄYNNIN KASVUUN.
TUOTANNON KASVU LUO TYÖPAIKKOJA
JA VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ. NÄIN MYÖS
VÄHENNETÄÄN KEHITYSMAIDEN TARVETTA
RAHOITTAA JULKISEN SEKTORIN TOIMINTAA
KEHITYSAVUN JA VELAN AVULLA.
Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö
• Maa- ja metsätalous
• Kestävä energiantuotanto
• Tietoyhteiskunta
• Yrittäjyys: naisyrittäjät, mikro- ja pienyrityshautomot, koulutus
Ympäristö- ja energiakumppanuus
Alueelliset rahastot tukevat uusiutuvan energian innovatiivisia hankkeita, joissa yksityissektori on mukana.
• Latinalainen Amerikka: Andien alue, Keski-Amerikka
• Afrikka: eteläinen ja Itä-Afrikka
• Aasia: Mekongin alue, Indonesia
Suomen, Maailmanpankin infoDev-ohjelman ja Nokian kumppanuusohjelma parantaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja luo työpaikkoja.
Maatalous- ja teknologiayrittäjyys ovat keskeisellä sijalla vuosina 2010–2012 Afrikassa, Aasiassa sekä Itä-Euroopassa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa toteutettavassa ohjelmassa. 15-vuotias Banele pääsee kahdeksi
tunniksi viikossa koulun tietokoneelle. Hänen koulunsa on mukana Suomen tukemassa Shiyakhula Living Labs -hankkeessa Etelä-Afrikassa. • Marja-Leena Kultanen 5
Yhteis- kunnallisesti kestävä kehitys
YHTEISKUNNALLISESTI KESTÄVÄ
KEHITYS ON EROTTAMATON OSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA KÖYHYYDEN
VÄHENTÄMISTÄ. KEHITYSYHTEISTYÖLLÄ
TUETAAN DEMOKRATIAN TOTEUTUMISTA,
KANSALAISTEN OIKEUKSIEN
TASA-ARVOISTA JA SYRJIMÄTÖNTÄ
TOTEUTUMISTA SEKÄ PERUSPALVELUJEN
SAATAVUUTTA.
Opetus
Opetussektorin yhteistyössä painopiste on siirtynyt väki-valtaisista kriiseistä toipuviin maihin ja hauraisiin valtioi-hin. Opetussektorilla Suomi painottaa vuosituhattavoit-teiden mukaisesti perusopetusta, tyttöjen koulunkäyntiä ja koulutuksellista tasa-arvoa.
• Etiopia: erityisopetus
• Mosambik: opetuksen laadun parantaminen ja tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa
• Nepal: perusopetuksen uudistus
• Palestiinalaisalueet: opetuksen laatu ja oppimateriaali
• Andien alue: ammatillinen koulutus kaksikielisyysopetuksen oheen
Paikallishallinto, hyvä hallinto
• Vietnam: köyhien alueiden vaikutusmahdollisuudet investointeihin
• Tansania: paikallishallinnon ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus
• Kambodža: maankäytön ja -hallinnan järjestelmän kehittäminen
Ihmisoikeudet
• Jatkuva keskustelu kumppanimaiden kanssa
• YK:n ihmisoikeusvaltuutetun maa- ja aluetoimistot: Uganda, Lähi-itä, Kolumbia
• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisraportoija
Suomen kumppaneista Etiopia on onnistunut saamaan vuosikymmenessä neljä miljoonaa lasta kouluun. Maa näyttää saavuttavan perusopetuksen tavoitteen vuoteen 2015 mennessä.
7-luokkalaiset Puspa Giri ja Sabina Giri käyvät Batsala Devin alakoulua Sanghachokin kylässä Sindhupalchokin piirikunnassa
Nepalissa. • Erja-Outi Heino
6
Mihin kehitysyhteistyövarat käytetään?
SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖVARAT OVAT NOUSSEET HALLITUSKAUDEN
AIKANA 328 MILJOONAA EUROA, ELI 44 PROSENTTIA.
VUONNA 2010 SUOMEN KEHITYSAPU NOUSI HIEMAN
YLI MILJARDIN EURON. SUMMA ON 0,55 PROSENTTIA
BRUTTOKANSANTULOSTA JA 187 EUROA JOKAISTA SUOMALAISTA KOHTI.
KEHITYSYHTEISTYÖMAKSATUKSET 2007–2010: 12 SUURINTA MAATA
2007 M€ 2008 M€ 2009 M€ 2010 M€
Tansania 20,36 Tansania 24,67 Tansania 31,58 Mosambik 31,53
Mosambik 19,88 Mosambik 23,15 Mosambik 26,59 Tansania 29,97
Vietnam 16,67 Vietnam 15,58 Sambia 15,72 Vietnam 14,43
Nicaragua 14,50 Nicaragua 10,44 Vietnam 14,94 Etiopia 14,33
Sambia 13,49 Sambia 9,84 Etiopia 11,49 Sambia 14,18
Afganistan 8,24 Afganistan 9,43 Nepal 10,16 Nepal 11,57
Nepal 6,69 Nepal 8,62 Afganistan 10,06 Afganistan 11,10
Kenia 6,16 Serbia ja Montenegro 8,55 Nicaragua 8,91 Nicaragua 10,92
Sudan 5,30 Etelä-Afrikka 7,51 Etelä-Afrikka 7,93 Sudan 9,87
Etelä-Afrikka 5,04 Etiopia 5,94 Palestiinalaisalueet 6,86 Kenia 8,67
Serbia ja Montenegro* 4,29 Palestiinalaisalueet 4,40 Kenia 5,79 Palestiinalaisalueet 6,14
Etiopia 3,97 Kenia 3,77 Laos 4,32 Laos 4,35
* Serbia ja Montenegro sisälsi vuoteen 2008 asti myös Kosovon
7
Nicaragua
Dominikaaninen Tasavalta
Monen- keskinen yhteistyö
Monenkeskinen toimija 2007 2008 2009 2010
EU 128,6 146,5 154,9 151,0
YK-järjestöt 76,7 78,3 94,6 98,2
Maailmanpankki 40,1 29,6 48,9 60,6
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 24,0 32,4 34,7 26,6
GEF (Maailmanlaajuinen ympäristörahasto)
6,9 7,5 7,8 15,0
NDF (Pohjoismainen kehitysrahasto)
5,9 18,3 6,5 1,9
Muut 8,1 4,7 12,1 10,2
Yhteensä 290,2 317,3 359,4 363,6
MONENKESKISEN AVUN MAKSATUKSET 2007–2010
Honduras
El Salvador
Costa RicaPanama
Belize
Guatemala
Bolivia
Ecuador
Kolumbia
Peru
Suomen tärkeimmät kumppanit
• YK:n kehitysohjelma UNDP, väestörahasto UNFPA, lastenrahasto Unicef, naistenrahasto UN Women, terveysjärjestö WHO, YK:n aidsohjelma UNAIDS, elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, ympäristöohjelma UNEP
• kehitysrahoituslaitokset: Maailmanpankkiryhmä, Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan alueelliset kehitysrahoituslaitokset
LAAJEMMAN
EUROOPAN ALOITE ON
VUONNA 2009 KÄYNNISTYNYT
KEHITYSPOLIITTINEN PUITEOHJELMA,
JOKA KATTAA ITÄ-EUROOPAN,
ETELÄ-KAUKASIAN JA KESKI-AASIAN.
8
Etiopia
Sudan
Somalia
Kenia
Tansania
Mosambik
Sambia
Afganistan
Palestiina
Nepal
Vietnam
Mekongin alue
Länsi-Balkan
EU-yhteistyö
EU JA SEN JÄSENMAAT OVAT YHDESSÄ
MAAILMAN SUURIN KEHITYSAVUN ANTAJA:
53 MILJARDIA EUROA VUONNA 2010
ELI 54 PROSENTTIA KOKO MAAILMAN
VIRALLISESTA KEHITYSAVUSTA.
VUONNA 2010 SUOMI KANAVOI
KEHITYSAVUSTAAN 151 MILJOONAA EUROA
EU:N KAUTTA.
Pitkäaikaiset yhteistyömaat
Muut yhteistyömaat
Kriiseistä toipuvat maat
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö
Monenkeskisen yhteistyön tuloksia
Maailman-pankin rahasto IDA (International Development Association)
Kuluneen 10 vuoden aikana:
• 310 miljoonaa lasta rokotettu
• 113 miljoonalle ihmiselle puhdas juomavesi
• 47 miljoonalle ihmiselle ravintoa sekä perusterveyden- ja lisääntymisterveyden palvelut
• 105 miljoonalle lapselle parempaa opetusta ja koulutilat
• 26 miljoonan ihmisen ulottuville säänkestävä tie
Aasian Kehitysrahasto
Vuosina 2005–2008:
• 25 000 km parempia teitä, joista hyötyy yli 133 miljoonaa ihmistä
• 834 000 kotitaloutta liitetty sähköverkkoon
• yli kahdelle miljoonalle ihmiselle myönnetty mikrolaina
Afrikan Kehitysrahasto
Vuosina 2006–2008:
• yli 16 miljoonaa ihmistä sähkön jakelun piiriin
• kuljetuspalvelut yli 41 miljoonalle ihmiselle
• 11 miljoonaa uutta oppilasta päässyt kouluun
• myönnetty 433 000 mikrolainaa
9
• Yli kolmannes Suomen humani- taarisesta avusta menee Afrikkaan.
• Apukanavat: YK:n pakolaispää-valtuutetun toimisto UNHCR, Maailman elintarvikeohjelma WFP, lastenrahasto Unicef, palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA, kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu, suomalaiset humanitaarisen avun järjestöt.
• Lähes 300 suomalaisen järjestön hankkeita tuettiin yhteensä 83,7 miljoonalla eurolla 90 maassa.
• Valtaosa hankkeista kehittää opetusta, terveydenhuoltoa, hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa.
• Suurin osa avusta kohdistuu Afrikkaan ja Aasiaan.
• Eniten hankkeita on Tansaniassa, Keniassa, Somaliassa, Intiassa ja Nepalissa.
Humani- taarinen apu
Kansalais- järjestöjen kehitys- yhteistyö
Rouva Sukham rakentamassa uutta kotia tulvissa menetetyn tilalle Etelä-Pakistanissa huhtikuussa 2011. • Pirjo-Liisa Heikkilä
10
Lisää tietoa kehitysyhteistyöstä
ja kehitysmaista:global.finland.fi
Kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskeva vuosikertomus 2010
löytyy kokonaisuudessaan oheiselta cd:ltä ja osoitteesta:
formin.finland.fi/kehityspolitiikka
Humani- taarinen apu
Kansi: Suomen tukema Nepalin vesihanke • Auli Keinänen
KEHITYSVIESTINTÄ
PL 45600023 VALTIONEUVOSTOPuhelin: (09) 1605 6370
Fax: (09) 1605 6375Vaihde: (09) 16005
Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka ja global.finland.fiSähköposti: [email protected]