PÄÄKIRJOITUS

EGONOMI 2/200918. vuosikerta

Julkaisija: Finanssi ry Päätoimittaja: Santtu-Matti Korkalo

Muut kirjoittajat: Aino Toppi, Aleksi Lehtola, Anssi Kiviniemi, Antti Raita, Ari Koivisto, Duff, Elina Rosenlund, Hannu Stewart, Iikka Meriläinen, Kimmo Alajoutsijärvi,Matti Pääaho, Miika Huikari, Mikko Merilä, Sini Valmari

Kansikuva: Juha SnellmanTaittaja: Santtu-Matti Korkalo

Paino: Multiprint Oy, OuluPainosmäärä: 140 kpl

Egonomi verkossa:www.finanssi.org/egonomi

Erityiskiitokset:Simo Rajaniemi, Sini Valmari

Finanssi ryTaloustieteiden tiedekuntaPL 4600, 90014 Oulun yliopistopuh. (08) 553 2921hallitus@finanssi.org

Lähes jokaisessa opiskelijalehdessä pääkirjoitus liittyy aina opiskeluvuodenaikaan sekä menneisiin ja tuleviin tapahtumiin. Itse haluaisin tätä välttää ja kirjoittaa jotain ehkä syvempää, ehkä fiksumpaa tai ehkä jopa kantaaottavaakin.

Mutta on kohdattava tosiasia: opiskelijaelämä vaan on sitä jotain ja ehdottomas-ti kirjoittamisen arvoista. Anna, kun kerron.

Maanantaiaamuna etsiessäni peilistä syyllistä vallitsevaan olotilaan mietin kolmea viime viikkoa. Kyseinen ajanjakso alkoi ihan reippaasti kolmella kiltahuoneella asu-tulla vuorokaudella, joiden avulla otin työoikeudesta seitsemän opintopistettä.

Hetken päästä löydän itseni Helsingistä Finanssin etelän excursiolta. Hur-jahkon menon päätyttyä lauantaina aamukahdeksalta kädessäni on lentoliput Amsterdamiin.

Sitä ennen on kuitenkin taas tehtävä opintopisteitä. Jälleen kolme päivää ja yötä kaverilta kopioitujen Rahoitusriskien hallinnan muistiinpanojen parissa, ja tentti nollautuu kätevästi Finassin ensimmäisillä NESU-sitseillä.

Perjantaiaamuna reppu ja reissumies lähtevät jälleen. Päivä kuluu junassa tätä lehteä tehden. Jo aikaisin lauantaina olen Finnairin aamupalalla ja sunnuntaina Van Goghin museossa. Päätön meno jatkuu Amsterdamista kohti Turkua.

Vastoin huhuja VVV-risteilyllä myydään opiskelijoille myös menomatkalla, ja juhla lähtee käsistä. Sillis auttaa vaivoihin, mutta niiden hoitoon on myös ”lää-ke”. Paluumatkalla bussissa jo usean lääkkeen otettuani syntyy idea viikonlopusta Tampereella.

Mansesterissa väsymys houkuttelee käymään perjantai-illan uniklubilla ja lau-antaina ollaankin sitten ihan ”Off the Hook!” Sany Pitbullin tahdissa. Sunnuntaina vanha viisaus sanoo: ”Kyllä darra porsaan kotiin ajaa!”

Perinteistä raakaa opiskelua siis on riittänyt – NOT. Mutta hauskanpidon ohella tuli myös 12 opintopistettä; KELA on tyytyväinen ja tuet rullaa. Voikohan työelämässä saada rahansa hauskaa pitämällä?

Oli miten oli, on taas kevät ja vappu. Nauttikaamme opiskelijaelämästä.

OPISKELIJAELÄMÄÄ

Santtu-Matti Korkalo

Päätoimittaja

porhonautoliike_egonomi 2.2.2009 14:54 Page 1

E G O N O M I 2 / 2 0 0 9

3 Pääkirjoitus

4 PJ

6 Tiedekunnanääni

7 Opiskelijanääni

8 Duff

9 Ellu

10 Miikapåbordet

12 Yrkänpalsta

14 Kyllinhyvää

16 Koponkuulumisia

18 WappuEgonominjuomapeli

20 Intohimojenintegraatio

22 Perusreissulla

24 Kolmeyötäkiltahuoneella

28 Höpinäätötteröön–VVV

29 Huomioitaeräältäseurapiirimatkalta

30 Kooma-Alluntarinoita

33 Terveisiätiskintoiseltapuolelta

34 OneBillionDollas-pilikkikilipailu

PJ-PALSTA

KESÄNKYNNYKSELLÄ

Takana on varsinainen elämän kevät. Siltä ainakin näin ympärilleen katsellessa tuntuu. Uskomaton määrä kaikkea ki-vaa on tapahtunut, jos kohta tulevaisuudeltakin toivon paljon. Uusien tuttavuuksien, kokemusten, elämysten ja muun mukavan määrä on ylittänyt odotukseni moninkertaisesti - kiitos siitä kuuluu myös teille, hyvät lukijat! Toivonkin ko-vasti, että mahdollisimman moni voi näin kesän kynnyksellä yhtyä ajatuksiini ja todeta takana olevien seikkailuiden olleen kaiken sen arvoisia.

Finanssin osalta alkuvuosi on vierähtänyt paitsi perinteisissä, myös uuden uutukaisissa merkeissä. Olemme kaiken tavanomaisen lisäksi pyöräyttäneet käyntiin NESU-toiminnan, jonka ensimmäinen paikallinen ilmentymä olivat huhti-kuussa pidetyt NESU-harkkasitsit. Sitseille saapui vieraita ympäri maata, ja meininki oli odotetusti melkoinen. VVV-ris-teily risteiltiin reilun neljänsadan kylterin voimin tuttuun ja ainakin enimmäkseen turvalliseen tapaan Silja Europalla. Kun kerran vauhtiin on päästy, vappuunkin on enää hetki - ja sitten koittaakin se kauan odotettu kesä!

Suomen Ekonomiliitossa kulunut kevät on ollut omalta osaltani erityisen ikimuistoinen. Kolmijakoinen roolini Fi-nanssin puheenjohtajana, SEFEn kylteritoimikunnan puheenjohtajana sekä SEFEn hallituksen jäsenenä on ollut monin tavoin haastava, mutta sitäkin palkitsevampi. Laajat verkostot ja palava intohimo vaikuttaa asioihin tuottavat tulosta kaikkien Suomen kyltereiden hyväksi. On mahdollista, että sefeläisessä opiskelijatoiminnassa ja -vaikuttamisessa tulee kuluvan vuoden aikana tapahtumaan isoja, ehkä jopa ennennäkemättömiä asioita. Huolellinen valmistelu tulee tässä-kin asiassa näyttämään merkityksensä, ja odotankin lopputulokselta paljon. Palataan asiaan loppuvuodesta – pitäkää silmänne ja korvanne auki!

Ylioppilasliikkeessä ensi syksyn ykköspuheenaihe on varmasti edustajistovaalit. Milloin mistäkin syystä johtuen ta-loustieteellinen näkyvyys ylioppilaskuntamme toimielimissä on harvoin vastannut tiedekuntamme opiskelijamäärää. Olen päättänyt tehdä ensi syksynä parhaani, että asiassa tapahtuu muutos parempaan. On täysin järjetöntä, ettem-me me finanssilaiset ole saaneet ääntämme kuuluviin ansaitsemallamme tavalla edustajistossa, ylioppilaskuntam-me korkeimmassa päätöksentekoelimessä. Ylioppilaskunnassamme on vuosia ollut palava tarve terävälle ja analyyt-tiselle mutta silti opiskelijan inhimillisen arjen sekä ylioppilaskunnan talouden pitkälläkin tähtäimellä huomioivalle päätöksenteolle. Tämä tarve ei ole viime aikoina ainakaan vähentynyt. Järjenkäyttö ei ylioppilaskuntatoiminnassakaan aina ole pahasta. Sen ei kuitenkaan tarvitse sulkea pois toisistamme välittämistä. Sen ei tarvitse sulkea pois heikompien huomioimista eikä ystävyyttä yli kaikkien rajo-jen. Jokaiselle opiskelijalle tulee taata mahdollisuus hyvään elämään. Missiotaan toteuttaakseen ylioppilaskuntamme on kuitenkin oltava ta-loudellisesti vahva. Asioista päättämään ja tätä tärkeää työtä tekemään tarvitaan osaavia ja vastuunsa tuntevia ihmisiä.

Tehkäämme kaikki yhdessä ensi syksyn edustajistovaaleista riemu-voitto, jonka tuloksista saamme nauttia vielä pitkään! Äänestäkäämme ahkerammin kuin koskaan aikaisemmin - äänestäkäämme edustajistoon osaavimmat, aktiivisimmat ja vaikuttavimmat finanssilaiset! Pitäkäämme yhdessä huolta siitä, että edari on ensi kaudella myös violetti! Rakenta-kaamme ensi syksynä finanssilaisille parhaat vaikuttamismahdollisuudet ylioppilaskuntamme toimintaan kautta aikojen! Nyt on aika muutoksen! Tähän kaikkeen juuri sinä voit äänestämällä vaikuttaa.

Voimia kevään loppukireihin ja lämpöä ja auringonpaistetta meistä jokaisen kesään – terasseilla tavataan!

Iikka MeriläinenPuheenjohtaja

2228

34

12

EGONOMI 1/2009 �

OPISKELIJAN ÄÄNITIEDEKUNNAN ÄÄNI

Ensinnäkin on ihan selvää, että finanssikriisillä on vaikutuksia niin Wallstreetin ”syöttökou-luille” kuin meille tänne Suomeenkin. Seuraavassa joitakin näkökulmia.

Kauppakorkeakoulut ovat perinteisesti pärjänneet lamojen ja taantumien aikana. Bu-siness-koulutuksella on taloudellisesti turvallinen maine, jonka uskotaan takaavan työ-paikan huonoinakin aikoina. ”Hevosharjaus-maisterikoulutuksilla” ei sellaista ole. Lisäksi taantumissa ihmisillä on hyvää aikaa opiskella, jolloin opintonsa kesken jättäneet herää-vät päättämään ne ennen kuin seuraava nousu alkaa.

Toiseksi viimeistään tämä lama opettaa hyvin monelle, kuinka tärkeätä jokaiselle on ym-märtää liiketoiminnan perusteita ja vähän enemmänkin. Tämä koskee esimerkiksi kaikkia niitä, jotka ovat menneet ostamaan Wallstreetin kaiken maailman finance engneering -tuotteita. Ja tietenkin kotitalouksia, jotka eivät tunne taloushistoriaa tai edes prosentti-laskun alkeita. Ostotoiminnassa pääsääntö on se, että jos ei tiedä mitä on ostamassa, osto kannattaa unohtaa.

Tietyllä tavalla kolmas hyvä pointti on se, että meidän teorioita ja niiden sovellutuksia ei voi enää haukkua merkitykset-tömäksi diipadaapaksi. Voimme lyödä luun kurkkuun jokaiselle vähättelijälle; minkä muun tieteen alan ihmisillä, teorioil-la ja niiden sovellutuksilla on näin valtavia vaikutuksia!

Finanssikriisin seurauksena kauppakorkeakoulut joutuvat varmasti pohtimaan opetustaan ja tutkimustaan. Uskon, että avainsanoja tulevat olemaan terve järki, vastuullisuus ja taloushistorian tuntemus.

Terve järki ja sen mukana syvä asioiden kyseenalaistaminen on pantava aidosti kaiken lähtökohdaksi. Muuan Alan Greenspan totesi tv-haastattelussa – ensin kehuttuaan valtavaa matematiikkaosaamistaan – ettei ymmärtänyt struktu-roitujen tuotteiden matemaattisista formuloista. ”Risuaitojen” taustalla oli kuitenkin oletus, että asuntojen hinnat jatka-vat loputtomasti kasvuaan. Nämä hyvin rigorit munkkilatinat tuntuvat harhauttavan huipputaloustieteilijöitäkin, niin miksi sitten ei muita. Jo vanhat mafiosot kuitenkin järkeilivät: “If you don’t understand something, get rid of it.”

Toinen kaikkea opetusta koskeva lähtökohta täytyy olla vastuullisuus. Liikkeenjohtajat ovat vastuussa ihmiskohtaloista ja isoista omaisuuksista. Kyse ei ole mistään pelistä tai oman arvon kohottamisesta. Arroganssi ei saa olla kauppatieteilijän ydinkompetenssi. En oikein jaksa uskoa etiikkakurssien ratkaisukykyyn taloustieteissä, jossa tieteenalan ihmiskäsitys on ahne oman etunsa tavoittelija. Luulen, että tätä syvälle uponnutta ihmiskäsitystä ei voi enää muuttaa; tilanne on vähän sama kuin qwerty-näppäimistöissä.

Uskon enemmän taloushistorian voimaan. Kauppakorkeakouluissa opetetaan ihan liian vähän tai ei juuri ollenkaan talo-ushistoriaa, joka toisi perspektiiviä tähänkin tilanteeseen. Tässä varmasti on meillä ja muualla paljon kehitettävää.

Kimmo AlajoutsijärviKirjoittaja on Oulun yliopiston

taloustieteiden tiedekunnan dekaani

FINANSSIKRIISINSEURAUKSIAKAUPPAKORKEAKOULUILLE”Ennen kuin kritisoin jotakuta, kävelen kilometrin hänen kengissään. Jos hän suuttuu, hän on kilometrin päässä ja avojaloin.”

(Carol Bates: Vihaisen ihmisen oikeudet)

Tämä tuntuu olevan monen ihmisen käsitys negatiivisesta palautteesta: palautetta kannattaa antaa vasta silloin, kun on päässyt riittävän välimatkan päähän arvioinnin kohteesta, jottei itse tulisi sanansaattajana ammutuksi. Ihan tervettä ja järkevää sinänsä; harva osaa antaa kritiikkiä positiivisilla kommenteilla kuorrutettuna ja toisaalta ottaa sitä vastaan tyynen asiallisessa hengessä.

Tästä loistava esimerkki oli joku aika sitten julkaistu professori Tuomo Peltosen blogi ja siihen saatu Mikko Puhakan vastine. Alku-peräisessä tekstissä arvioitiin (arvosteltiin) opetusta ja tutkimusta Oulun taloustieteellisessä ja vastine puolestaan oli hyvin louk-kaantuneen sävyinen.

On helpompaa jaella neuvoja kuin ottaa niitä vastaan. Palautteen antamisen tavalla on suuri merkitys, sillä palaute koetaan usein asiakritiikin sijaan negatiivisena hyökkäyksenä vastaanottajan persoonaa kohtaan – mitä se toki toisinaan tuntuu olevankin.

Mutta miksi suotta hikeentyä – jos Oulun yliopisto kerran olisi kansainvälisen tason huippuyliopisto, olisi se ehkä yksi alan tarkim-min varjelluista salaisuuksista, jos sisään on mahdollista päästä puolentoista viikon lukemisella ja parin euron panostuksella kir-jastonkirjojen varausmaksuihin. Olen kuitenkin kokonaisuutena suhteellisen tyytyväinen opiskelupaikkaani, vaikka se ei ainakaan toistaiseksi olekaan yksi maailmanluokan, kansallisen tason eikä edes yliopiston sisäisistä huippuyksiköistä.

Kaikesta huolimatta vastaanotin opiskelupaikkani kohtalaisen suurin päämäärin, sillä päätoimisen opiskelun vaihtoehtoiskustan-nuksethan ovat satoja, joillekin jopa tuhansia euroja kuukaudessa. Odotin johtamisen opinnoilta muun muassa käytännön esi-miestaitojen käsittelyä ja tieteellistäkin analysointia, esimerkiksi (negatiivisen) palautteen antamisesta, mitä pidetään yhtenä or-ganisaation kehittymisen keskeisistä osa-alueista ja samalla johtamisen suurimmista haasteista. Olin törmännyt aiheeseen aika perusteellisesti itsekin, sekä töissä että vapaa-ajalla. Oletukset menivät kuitenkin pahasti metsään, sillä pettymyksekseni johtami-sen laitoksella ei suinkaan opeteta johtamista käytännössä, vaan lähinnä tieteen teoriaa.

Ihmettelenkin, missä sitä johtamista sitten voi opiskella jos ei johtamisen laitoksella. Kuitenkin MBA-opiskelijatkin osallistuvat pää-osin samoille kursseille. Tässä olisi nyt nimenvaihdoksen paikka, jottei hämätä tulevien vuosien uusia opiskelijoita – miten olisi ’Johtamistieteiden laitos’ tai ’Johtamisen teorian koulutusohjelma’? Jos nimenvaihtoon ei haluta lähteä, opetuksen kehittämisen työryhmän perustaminenkin voisi riittää näin ensi alkuun.

Vielä niistä toisten monoista – on niitäkin tullut kokeiltua. Toimin opetustehtävissä usean vuoden ajan, ja mahdollisesti juuri siitä johtuen suhtaudunkin opetukseen ja opetushenkilökuntaan mielestäni keskimääräistä ymmärtäväisemmin. Myös tutkimuksen te-osta on kokemusta, sillä toiselle laitokselle aloittamani graduprosessin aikana olen ehtinyt tehdä arvioni mukaan suurimman osan tehtävissä olevista virheistä, joten arvostan kyllä myös tutkijoiden työtä, enkä pidä sitä turhan helppona.

Loppukaneettina toivon hyvää menestystä sekä tiedekunnan opiskelijoille että henkilöstölle. Seuratkaa unelmianne ja tehkää työs-sänne parhaanne, mutta älkää unohtako etiikkaa älkääkä pipon löysäystä aina välillä, jotta säilyttäisitte (ammatillisen) maineenne ja ystävänne. Stressitilanteissa kannattaa unohtaa mieltä painavat asiat hetkeksi ja testata vaikkapa joitain äärimmäistä keskittymis-tä vaativia urheilulajeja tai opetella jotain arjessa oikeasti hyödyllistä, kuten kananmunan rikkominen yhdellä kädellä.

Sini ValmariKirjoittaja päivitti Opiskelijan äänensä. Edellinen Ääni oli ekaluokkalaisena

kirjoitettu kesäaiheinen runo, joka julkaistiin Oulun Koulun Kohinassa.

TOISENSAAPPAISSA

EGONOMI 1/2009�

D U F F

T ätä kirjoittaessa Etelä-Suomen kentillä on jo golfkausi pyöräh-tänyt käyntiin, joten vaikka näillä

leveysasteilla ei vielä palloa pääsekään mätkimään, on viimeistään nyt hyvä kai-vaa mailat talvivarastosta ja heilauttaa muutama harjoitussvingi lämmittelyk-si. Nyt esittelyvuoroon nimittäin astuu muutama vuosi sitten perustettu Finans-sin golfklubi Duff, joka on alkuvuosien hiljaiselon jälkeen ottanut itseään nis-kasta kiinni ja pyöräyttänyt toimintansa vauhdilla käyntiin uuden golftoimikun-nan myötä.

Duff perustettiin vuonna 2007 kaik-kien golftaitoisten ja -taidottomien fi-nanssilaisten iloksi. Duffin tavoitteena on järjestää monipuolisia golftapahtumia ja -retkiä, sekä kehittää yhteistyötä lähiseu-dun golfseurojen kanssa. ( = edullisempia kierroshintoja, pelioikeuksia ym. opiskeli-joiden kukkaroille tervetulleita etuja). Ta-voitteena on tietysti innostaa myös uusia tulevia golftaitureita pelin pariin!

Duffin jäseneksi liittyminen tapahtuu Finanssin Intran kautta, jonne liittymis-

FORE!

mahdollisuus perustetaan lähiviikkojen aikana. Infoa liittymisestä seuraa vielä tarkemmin huhtikuun aikana, joten tark-kaile sähköpostiasi!

Alkuvuodesta kaipasimme uudesti-syntyneelle Duffille visuaalista ilmettä ja uutta logoa lähdettiin metsästämään logokilpailun kautta. Osanottajien määrä oli huikea! … huikean harvalukuinen siis. Mutta mitä pienistä takapakeista, sillä logo lopulta muotoutui lukuisten anelui-den ja painostusten jälkeen. Kiitos kaikil-le osanottajille! Tällä sivulla voitte loppu-tulosta ihastella ja vihastella.

Koska kärsimättömimmät golffarit eivät jaksa kesään asti odottaa, on Duff järjestämässä pienimuotoista pelireissua toukokuun aikana etelän kentille. Duffin toimikuntalaiset ovat sinnikkäästi tingan-neet edullisia kierroshintoja eri kentiltä ja majoitusvaihtoehtojakin on jo pohdittu ankarasti. Reissun toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti halukkaiden lähtijöiden määrästä, joten mikäli kiinnostus heräsi, pistä postia osoitteeseen golftoimikun-ta@finanssi.org! Samaisesta osoitteesta

tavoitat koko golftoimikunnan, mikäli Duffin toiminnasta muita kysymyksiä tai ehdotuksia herää.

Svingaillen ja duffaillen,

Finanssin golftoimikunta 2009:

Iiro KaukoniemiPekka KropsuHeidi MellerJiri MajanenMiika LiisananttiVille SuutariTimo Paakkolanvaara

Finanssi Open 2007

VVVMENIJAWAPPUTULEE,BEPREPARED!

ELLU

Teksti: Elina Rosenlund

Moni finanssilainen kävi tank-kaamassa viinavarastonsa täyteen verovapaata viinaa, ja

siinä sivussa tuli hoidettua kunnon suo-jakännitkin. Liskotkin ovat jo jättäneet rauhaan, eivätkä ne Wappuna uskalla tul-la diskoileen, kunhan muistaa myrkyttää ne joka päivä. Liskodiskon aika on vasta Wapun jälkeen.

Wappu alkaa Oulussa perinteisesti Kirkkovenesouduista, jonka Finanssin soutujoukkue Finanssi Kungliga Båtklub-ben on ansiokkaasti voittanut kahtena edellisenä Wappuna. Tänäkin vuonna soutujoukkue on treenannut ahkerasti, mikäpä parempaa treeniä kun käydä tes-tailemassa Itämeren aaltoja. Kunhan vain cheerleaderit saapuvat sankoin joukoin Tuiran uimarantaan violetteine asuineen, voitto on varmasti meidän! Tuiraan on hyvä varata mukaan rutkasti nestepitois-ta, sekä muutama euro käteistä. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, saattaa teekkarit paistaa finanssin tytöille vähän makkaraa. Ja ehkä pojillekin. Syytä on

myös hankkia kaveri, joka asuu kivenhei-ton päästä rannasta, sillä vessajonot ve-nyvät usein sietämättömän pitkiksi.

Lippuja Wapun tapahtumiin myy-dään pitkin viikkoja vihreillä naulakoilla. Ennakkoliput kannattaa ostaa, vaikkei ole varma osallistuuko kyseisiin kinkereihin vai ei. Mikään kun ei ole tympeämpää kuin jonottaa ilman lippua, kun kaverit

painelevat sisään. Vaarana myös on, että siinä vaiheessa lippuluukulta myydään eioota.

Wapun ehdoton must on vesibussi. Bussi numero 69 kulkee yliopisto-keskus-ta välillä, ja tässä linja-autossa on kyllä tunnelmaa. Vesibussissa ei suinkaan juo-da vettä, vaikka nimestä voisi virheelli-sesti niin päätelläkin. Tärkeintä on varata mukaan juotavaa ja varautua siihen, että bussi saattaa heilua normaalia enemmän. Mitään muuta kulkuneuvoa ei Wappuna kannata edes harkita!

Oulun leveysasteilla sää saattaa vaih-della, eli haalareiden lisäksi on syytä va-rata reppuun myös lisävaatetusta. Varaa vaatteita kuitenkin vain minimimäärä, koska reppuun on syytä pakata pääasi-assa opiskelijan lempijuomaa alkoholia, joka lämmittää paremmin kuin villaker-rasto, jota ei kuitenkaan ole suositeltavaa pukea päälle, se saattaa herkkähipiäisim-mille olla tosipaikan tullen melkoinen turn off. Villan sijaan kannattaa varata mukaan erilaisia muovisia/kumisia tuot-teita, jotka pitävät sateen ja muut turhat roiskeet loitolla.

Finanssin perinteisiin kuuluu Wap-pusitsit ja Wappusauna. Sitsit ovat tänä vuonna Johteenhovissa, jossa meno jat-kuu myös sitsien jälkeen. Johteenhovilla soittaa vuosijuhlien sillikseltä tuttu bändi, Sound Alive. Näitä bileitä ei kannata mis-sata. Wappusauna järjestetään vappuaat-tona eli tuttavallisemmin Waattona. Waat-to aamuna saattaisi luulla, ettei halua lähetä enää mihinkään, mutta siinä olet väärässä! Aamubrunssille suunnataan Ai-nolan puistoon grillailemaan turvallisilla kertakäyttögrilleillä makkaraa ja huoleh-timaan siitä, ettei se aamulla uhannut krapula pääse niskan päälle. Puistoon on syytä varata muovipussi istumista varten. Jos haluaa olla hyvä ihminen, ottaa kaksi pussia – kaverille kanssa.

Ainolan puistosta suunnataan Finans-sin Wappusaunalle keskustan Technopo-likseen. Tämä löytyy sopivasti keskustan Lidl:n rakennuksen yläkerrasta. Wappu-saunalle pitää ottaa mukaan oma pyyhe

ja varalta myös pullo, mikäli mielii boolin lisäksi nauttia muitakin juomia. Wappu-saunalla sattuu ja tapahtuu, ja tärkeintä onkin lähteä liikenteeseen hyvin ja avoi-min mielin.

Pitkän päivän ja yön päätteeksi kan-nattaa käydä tsekkaamassa perinteinen oululainen Wapputapahtuma eli asema-tunnelin örinät juna-aseman alikulkukäy-tävillä. Örisevät opiskelijat kokoontuvat yhteen tuntemattomasta syystä, koska kukaan ei näe eikä kuule mitään, ja puhe-keskus on kaikilta mennyt tunteja sitten. Mikäli olet vielä tässäkin vaiheessa pyö-rällä, se kannattaa jättää asematunneliin, jotta voi seuraavana aamuna lähteä pa-niikinomaisesti etsimään sitä.

Pyörän löydettyäsi suuntaa piknikille joko puistoon tai kaverin olohuoneeseen säästä riippuen. Pääasia on, että juhlimis-ta ei lopeta vielä tässä vaiheessa – onhan perjantaina vasta se oikea Wappu!

“Liskodiskon aika on vasTa Wapun

jäLkEEn.

“näiTä biLEiTä Ei kannaTa missaTa.

EGONOMI 1/20098 EGONOMI 1/2009 9

Teksti: miika Huikari

Odotan kyytiä. Finanssin bussi taas ei odota, vaikka onkin luul-tavasti myöhässä… Arto Melle-

ri ei koskaan saanut valmiiksi balladiaan kukkakaupan myyjättärestä, mutta minä aion kirjoittaa tänään puhtaaksi tämän kylterinaisen rakkauslaulun, kuolettavan imelän. Vielä tänään… Onhan ystävän-päivä. Mietin teitä. Kun te luette tätä ke-vät on jo korvilla ja HEX on noussut 25% tai laskenut 50%. Saletti.

Tahdon pelastaa tämän kylterinaisen, kirjoittaa täydellisen onnen, ”heille jotka näkevät kaikki on selvää”: sopiva kandi-naatti kylterinai-selle löytyy tie-tenkin Juliaanian tuolta puolen. Tie-täkää tämä: unel-mien poikamies löytyy eläinmuse-on välittömästä läheisyydestä. Ai olet eri mieltä? Miettikää nyt: onko mikään tur-vallisempaa kuin rakastua Yrjöön ympä-ristöministeriöstä tai Perttiin joka tutkii karhun elämää?

Tänään pitäisi muistaa: hauskasta naurettavaksi on lyhyempi matka kuin voisi uskoa. Sama pätee tähän kolumnin-

kin. Pitikin tulla tämä ystävänpäivä pila-maan hyvän tipattoman tammikuun… Siitäkin jo liian kauan kun istuttiin iltaa Kulumassa. Oli meitä ainakin seitsemän. Se kylterinainen oli joskus soittanut viu-lua ja minä mietin soittaako se paremmin tshaikovskia vai flogging mollya. En kysy-nyt. En halunnut pilata nautintoa.

Kyyti on tulossa enkä vieläkään ole saanut valmiiksi kylterinaisen rakkauslau-lua. Ehkä hän rakastuisi historiaa opiske-levaan Hessuun, jonka kanssa voi väitellä ajopuu vai koskivene-teoriasta aamuun? (Oikea vastaus: ajopuu) Ei. Kyllä Se Oikea on aito biologi. Ensin kinasteltaisiin siitä onko Greenpeace terrorijärjestö ja sitten

Pertti siteeraisi Risto Rasaa: Kirvat torkkuvat met-sänoksilla, metsä on täynnä tuhan-sia sydänten ää-niä. Tyytyväisyys olisi taattu.

Kylterinainen pitäisi ymmärtää rahan päälle näi-nä finansikriisin

päivinä. Ennen vanhaa huonoina peruna-vuosina naitiin naapuritaloista. Synergia-hyödyt kuitattiin pistämällä rengit reissu-miehiksi, Gummessonia lukematta. Vaan kuinka on nykyään? Oli miten oli, minun on mentävä. Ja muistettava: Hauskasta

naurettavaksi on lyhyempi matka kuin… En koskaan saanut valmiiksi kylterinaisen rakkauslaulua, eikä kylterinainen takaisin sydäntään, siltä Pertiltä, joka tutkii kar-hun elämää.

Peace ja respect,

Miika

MIIKA PÅ BORDET

KYLTERINAISENRAKKAUSLAULU

KILTAHUONEELLAKUULTUA: Eräänporilaisenkylterinisäolipäättänytlähteäkatsomaan,mitenpoikaOulussaoikeinpärjäilee.NiinpähänläksipaikallepohjoisentervakaupunkiinjasoittipoikansaAlppilanasunnonovikelloa.Ovenavasiporilaisenoululainenkämppäkaveri.Isäkysyihäneltä,asuukosejasetäällä?”Asuu”,vastasikämppis.”Kantakaasisäänvaan.”

“miETTikää nyT: onko mikään TuRvaLLisEmpaa kuin RakasTua yRjöön

ympäRisTöminisTERiösTä Tai pERTTiin joka TuTkii

kaRHun ELämää?

pwc

Tilintarkastus - Neuvontapalvelut - Verokonsultointi

PricewaterhouseCoopers OyKirkkokatu 14 A90100 Oulupuh. (08) 562 4800www.pwc.com/fi

” Työssäni mielenkiintoisinta ovat asiakaskontaktit ja jatkuva kosketus liike-elämään. Jokainen toimeksianto on erilainen ja tarjoaa omat haasteensa.” – tilintarkastaja Tommi Aarnio

” PwC tarjoaa henkilöstölleen hyvät erikoistumismahdollisuudet. Työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti, ja heitä kannustetaan kehittämään osaamistaan.” – tilintarkastaja Annukka Peltoniemi

” Työssäni on jatkuvasti uutta opittavaa.”– tilintarkastaja Paula Malinen

EGONOMI 1/200910

Teksti: aleksi Lehtola

Väsyneet, mutta innokkaat finanssilaiset saapuivat ripotellen Oulun rautatiease-man eteen odottamaan Pohjolan Matko-jen bussia aikaisin koleana torstaiaamuna kello 04.00. Reissu pääsi alkamaan yllät-täen aivan ajallaan. Bussissa urheille ex-culaisille tarjoiltiin SEFE:n sponsoroima aamupala, joka yrkän ketjutyöskentelyn ansiosta sisälsi yllättäen hieman erilaisia variaatioita. Tällä kertaa matkalle lähti 56 Oulun taloustieteen opiskelijaa, ja edus-tusta oli aina fukseista ”ännänteen” vuo-sikurssiin. Helsinkiin saavuimme nohevan kuskimme Karin ansiosta, hieman aikai-sessa, jolloin muutamat ripeät fuksimme ehtivät jopa tappamaan lamaa Stock-mannin Galna Dagareille.

Tänä vuonna kylteripäivistä innostu-neena yrkkämme oli järjestänyt verraten tiiviin aikataulun ja yritysvierailuja oli pa-kattu kahteen päivään yhteensä kahdek-san. Osalla yritysvierailuista vierailimme kaiken 56 hengen voimin, mutta ensim-mäisenä päivänä porukka jaettiin kah-teen ryhmään pääaineittain. Markkinoin-

nin, johtamisen sekä KV-liiketoiminnan opiskelijat suuntasivat ensiksi tutustu-maan Kauppalehteen, jossa toinen leh-den päätoimittajista, Eero Tuomisto, piti mielenkiintoisen esittelyn lehden histo-riasta, sekä käsitteli nykytaloustilanteen vaikutusta yleisemmin. Tämän jälkeen tu-tustuimme toimitukseen, missä illan uu-tislukijat valmistelivat juttujaan. Ilmassa oli intensiivinen tunnelma ja Ivalon oma poikakin, Kiviniemi, pääsi kokeilemaan, miten se naama talousuutisiin sopisi ja sopihan se!

Samaan aikaan kansis-laskis-rahoitus-koplamme suuntasi vierailulle Finanssille-kin tärkeälle yhteistyökumppanille, jolla on pitkä nimi: PricewaterhouseCoopers. PwC:llä miehitys oli vahva, koska firman edustajia oli toistakymmentä paikalla eri osastoilta. Homman potkaisi käyntiin henkilöstöpamppu Eero Alhon yleisesit-tely yrityksestä ja tämän jälkeen muut kertoivat hieman omasta toimenkuvas-taan yrityksessä. Virallisuuksien jälkeen saatiin pientä purtavaa ja firman porukka levittäytyi kansan joukkoon kertomaan enemmän itsestään, miten ovat pääty-

neet nykyiseen asemaansa ja miten ovat viihtyneet. Jokunen vanha oululainenkin sieltä paljastui. Tämän jälkeen tuulispää-nä onnikkaan ja seuraavaan paikkaan.

Samaan aikaan toinen ryhmä siirtyi, jopa jo etuajassa tutustumaan British American Tobaccoon, jossa firman majes-teettiset toimistotilat saivat finanssilais-ten silmät kiilumaan. BAT:llä vierailijam-me saivat äänestää muutaman presiksen väliltä ja saimme kuulla kattavan esittelyn tupakka-alasta ja -markkinoinnista. Sen lisäksi pääsimme kuulemaan, minkäläi-nen on BAT:n trainee-ohjelmaa suoritta-van työpäivä. Myös finanssilaiset pääsivät näyttämään osaamistaan ajankohtaisen case-väittelyn merkeissä, jossa edustet-tuna oli osapuolia aina tupakka-alasta terveysministeriöön asti. Tunnelma kävi välillä jopa liiankin kuumaksi, ja panee-lin vetäjällä Antilla oli kova homma pitää väittelijät kurissa. Loppu hyvin, kaikki hy-

vin − äänestyksen jälkeen tupakka-ala vei voiton, Herrulei! Tämän jälkeen vierailijat palkittiin subeilla ja pääsimme pelaile-maan biljardia sekä Nintendo Wiitä.

Toisaalla ryhmä 2 oli vierailemassa KPMG:llä, jossa mentiin jälleen hyväksi havaittua kaavaa yleisesittelyn tiimoilta, sitten mukavana porkkanana paikalla olivat esitelmöimässä normi työviikosta tilintarkastajina vanhat finanssikonkarit Tarnan Miikka ja Luokka-sen Liisa. Hurraa! Mekin voimme saada töitä! Esi-tyksien jälkeen seurasi illal-linen, sekä erittäin vapaata keskustelua. Homma lai-tettiin pakettiin kahdeksan maissa ja sitten siirryttiin possujunana Iikan opas-tuksella Omppuun.

Seuraavana päivä-nä erittäin ”aamuvirkut” finanssilaiset saapuivat ajallaan bussille. Kun pää-simme liikkeelle, kosh! Öl-jyt pihalla bussista ja tässä vaiheessa yrkkämme haki tukea muutamasta koh-teliaasta voimasanasta. Hätäratkaisua alettiin ke-hittää samantien. Onneksi Pohjolan Matkoilta löytyi toinen bussi lähistöltä, joka saapuikin rautatiease-malta noin vartin odotte-lun jälkeen, ja matka jatkui. Lopulta olimme suhteel-lisen aikataulussa ja ehdimme Ruukille lounaalle hieman puolenpäivän jälkeen. Maittavan ja voimistavan lounaan jälkeen kuulimme esittelyn Ruukin konsernista, eikä eräs Finanssin jämerä rahoituksen pro päästänyt kyllä esitelmijöitä helpolla. Pommitus oli kovaa, mutta muutaman kattavan sekä parin ”en kommentoi” -vas-tauksen jälkeen tiedonnälkä oli tyydytet-ty ja kaffen kautta matka jatkui.

Sitten siirryimme Nordean ihmeelli-sen maailmaan ja saavuimme Nordea-korttelille. Taas finanssilaisten suut tukit-tiin sämpylällä ja kahvilla, ja tällä kertaa saimme kuulla presentaation Nordean konsernista. Tämän jälkeen porukka jaet-tiin puoliksi. Osa meni Markets-osastoon

raatamaan casea riskienhallintatuottei-den myynnistä asiakkaalle, mikä oli erit-täin soveltava case. Tiukalla rahoitusosaa-misella ei niinkään ollut merkitystä, kuin sillä, miten tajuaa asiakkaan tarpeet. Peh-meämmän taloustieteen porukka siirtyi pohtimaan, että mitäpä se asiakas odot-taa pankeilta 10 vuoden päästä, ja miten voisimme vastata näihin kehityshaas-teisiin. Tämän jälkeen esittelimme omat

näkemyksemme pienryhmissä. Todella uraauurtavia ideoita saimmekin luotua. Toivottavasti muistitte copyrightata!

Tässä vaiheessa jouduimme jo hieman kiristämään aikataulua ja porukka jaettiin jälleen kahtia. Ensimmäinen porukka saa-pui keskustaan Sports Academyn sauna-tiloihin tutustumaan Accentureen ja toi-nen porukka suuntasi vikkelästi Pasilaan Sefeä moikkaamaan. Accenture osoitti suurta luottamusta esittelyynsä jättä-mällä Kärppä-pelin pyörimään taustalle, mutta kaikesta huolimatta finanssilaiset suurissa määrin selvisivät kiusauksesta. Esitelmät olivat erittäin kattavia, ensiksi kuulimme Accenturesta yrityksenä ja sen toiminnasta. Yllättäen Accenture oli vielä

melko tuntematonta maaperää useille finanssilaisille. Paikalla oli myös työnteki-jöitä, joilla oli opiskelujuuria myös Oulus-sa. Muutama jopa tunnustautui finanssin jäseneksi. He kertoivat omat tarinansa ja mitä tekevät Accenturella. Viimeiseksi kuulimme Accenturen Fun-toiminnasta, joka on työntekijöille suunnattua vapaa-ajan kerhotoimintaa aina sikarikerhosta koko perheen kesäjuhliin, kyllä Accentu-

rella kelpaa. Tämän jäl-keen syötiin massut täy-teen ja mentiin saunaan kannustamaan Kärpät voittoon. Myös pöytäcur-lingin mestaruus saatiin ratkaistua.

SEFE:llä finanssilaiset-han olivat kuin kotonaan. SEFEä edustamassa oli-vat toimitusjohtaja Katri-na Harjuhahto-Madetoja sekä koulutuspoliittinen asiamies Eeva Salmen-pohja sekä opiskelija-asiamies Tanja Haapasalo. Perusesittelyjen jälkeen siirryttiin Tanjan johdat-tamana yläkerran sau-nalle jatkamaan iltaa ja siellä Tanja piti vielä lyhyen esittelyn omasta toimenkuvastaan, minkä jälkeen heitettiin krava-tit naulaan ja pojat sau-naan. Sitten loppuilta oli-kin rentoa seurustelua, jopa niin kivaa, että piti

bussikuskille soittaa lisäaikaa ja ei paljon auttanut, kun hissikin jumitti osan poru-kasta sisään. Sitten saavuimme viimein Ompulle ja kaikki kiltisti huoneisiin nuk-kumaan… vai miten se nyt menikään?

Sitten lauantaipäivänä bussi suunta-si puolitäytenä jälleen kerran Ouluun ja onnellisesti saimme vuoden 2009 Etelän excursion finaaliin. Minä haluan Yrkän ominaisuudessa kiittää kaikkia matkas-sa olleita. Finanssilaiset edustivat jälleen omaan tapaansa tyylikkäästi, ja bussiri-kosta huolimatta matkatkin sujuivat erit-täin rattoisasti. Jälleen seuraavaan reis-suun! Yrkkä kuittaa! Kiitos ja anteeksi!

YRKÄN PALSTA

“Loppu Hyvin, kaikki Hyvin − äänEsTyksEn jäLkEEn Tupakka-aLa

vEi voiTon

Uutistoimittaja Kiviniemi

Ruukilla.

ETELÄNEXCURSIO2.-4.4.2009@HELSINKI-CITY

EGONOMI 1/2009 13

SEFENTÄRKEITÄPALVELUITA

Teksti: antti Raita kuva: veli-arvo Tamminen

Aurinkoista kevättä myös kyllisedän puolesta. Vappu kolkuttelee jo ovella ja lukuvuosi alkaa sitä myöten olla kohta paketissa. Nyt onkin hyvä aika muistuttaa teitä kaikkia kahdesta opiskelijoille tärkeästä SEFEn palvelus-

ta: työsuhdejuristeista ja IAET-kassasta.

JURISTITJos kesätyönantaja pimittää palkkoja, tai muuten yrittää viilata linssiin, älä epäröi ottaa yhteyttä SEFEn opiskelijatoiminnan nimikkojuristiin, Emilia Reinikaiseen. Tällä hetkellä noin 10 %:a yhteydenotoista juristeille tulee opiskelijoilta, vaikka määrällisesti edustammekin noin kolmasosaa SEFEn jäsenistöstä. Mikäli siis tun-net tarvetta ammattiavulle, älä jää yksin ongelman kanssa! Juristipalvelut ovat käytössäsi myös kesän ajan. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kylterit.net

IAET-KASSAIAET-kassa on halpa ja hyödyllinen vakuutus työttömyyden varalle. Kerrytät työssäoloehdon täyttymiseen vaadittavat 43 työviikkoa jo keskimäärin neljän kesän kesätöillä ja turvaat näin taloutesi, vaikka työnsaanti valmistumisen jäl-keen olisikin heikompaa. Muistutuksena vielä, että työsuhteen on oltava voimas-sa kassaan liittymishetkellä. Liittyminen käy helpoimmin osoitteessa www.sefe.fi -> omat tiedot.

Muistutan vielä, että älä epäröi ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen ongelmatilan-teissa (tai vaikkei ongelmaa olisikaan). Myös huolia, murheita ja turhia toiveita saa aina esittää. Huomioin ne yhdessä palautteen kanssa tulevaa toimintaa ja syksyä suunnitellessani.

Palveluterveisin,

AnttiRaita”kyllisetä”0456778986antti.raita@sefe.fi

KÜLLIN HÜVÄÄ

”On siis kevät,kuljen Hakaniemen rantaan,

tuuli ei tuule,mutta sade kyllä jaksaa.

Kevät...”

(Tavaramarkkinat – Kevät)

EGONOMI 1/200914

KOPON KUULUMISIA

Teksti: aino Toppi kuva: veli-arvo Tamminen

Siinä missä Finanssin bilevastaavaan tör-mää eri bileiden merkeissä viikosta toi-seen ei kopon naama välttämättä tule tutuksi tyytyväiselle finanssilaiselle koko vuonna. Mitä kopo – eli minä – sitten teen juuri sinun eteesi?

Tänä keväänä kopon vuosi käynnistyi kiireisenä, sillä edessä olivat Universitas –projektin myötä pyörimään alkanut Tilin-päätös- ja verosuunnittelu -kurssin study group sekä lukiovierailijoiden rekrytoimi-nen uusien abien kiusaksi. Muutama viik-ko eteenpäin ja haussa olivatkin Finanssin uudet pienryhmäohjaajat syksylle 2009. Tätä kirjoittaessa meneillään ovat teidän kesätenttitoiveidenne purkaminen päi-vämäärien ja kurssien mukaan omalle pa-perilleen kuin myös tulevan syksyn study groupien ohjaajien rekrytointi.

Samaan aikaan kopo on tarvittaessa heiluttanut varapuheenjohtajan nuijaa Fi-nanssin hallituksen kokouksissa, toiminut vähintään joka toinen päivä puheenjoh-taja Iikka Meriläisen oikeana kätenä (lue tukena ja turvana eri juhlien jälkimainin-

geissa) sekä reissannut ympäri Suomen SEFE:n kylteritoimikunnan ja sen työjaos-ton kokouksien perässä. Välillä hoidetaan isoja ja välillä pienempiä asioita.

Kevään aikana kopo on lisäksi juossut tiedekunnassa kahvilla huolehtimassa milloin englanninkielisenn opetuksen laadusta, tarpeeksi monista kesätenttipäi-vistä (huomasitteko neljännen kesätent-tipäivän!) sekä tiedekunnan akkreditoin-tiin liittyvistä opiskelija-asioista. Olenkin huomannut, että jossain määrin asiat ovat hyvin silloin, kun koposta ei kuulu mitään. Tarpeen tullen ääntä korotetaan sen verran, että opiskelijoiden ääni kuu-luu varmasti tiedekunnassakin. ’

Toinen puoli päivästä kuluu sähkö-postia lukiessa, joka täyttyy erilaisista kannanotoista, kokouskoosteista, teiltä tulleista avunpyynnöistä ja Sallan bi-lekutsuista (!). Kopolle saa siis lähettää sähköpostia, kun huomaat odottavasi tenttituloksia jo toista kuukautta, kuun-telet englantia osaamatonta luennoitsi-jaa luennoimassa englanniksi tai hukut kerta toisensa jälkeen saman pääaineen kurssien työmäärään. Jokainen tähän asti saamani viesti on käyty läpi yhdes-

sä opintoasiainpäällikkö Sauli Sohlon tai suunnittelija Merja Ingetin kanssa ja pyö-rät ovatkin nyt pyörimässä moneen suun-taan. Pieniä muutoksia on jo havaittavis-sa kevään mittaan ja isompien asioiden kanssa on oltava vain kärsivällinen – tai pidettävä lisää ääntä.

Hyvää ja humuisaa vappua!

Aino

Teksti: Aino Toppi

Suomen Ekonomiliitto SEFE ry haluaa tukea kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä vuosittaisella Ekonomiopetus-saavutuspalkinnolla. Palkinnon suuruus on 6 000 euroa ja voittaja valitaan toukokuussa 2009. Lisäksi palkitaan esitystekni-sesti paras, kylteriyhteisönsä näköinen ehdotus 500 eurolla. Kriteereinä ovat tällöin esimerkiksi kielen sujuvuus sekä keskeis-ten asioiden esilletuonti ja argumentointi. Esitystekniikkaa koskeva palkinto ei riipu varsinaisen ehdotuksen menestyksestä itse kilpailussa.

Ekonomiopetussaavutukilpailussa palkitaan vuonna 2009 se kauppatieteellinen opintojakso, joka opiskelijoiden koke-mana parhaiten hyödyntää opetuksessa innovatiivisia – uusia, kekseliäitä ja luovia – opetusmenetelmiä. Finanssi ry jätti kil-pailuun oman hakemuksensa ja ehdottaa ekonomiopetussaavutuspalkinnon saajaksi Satu Nättiä. Nätin valintaa perusteltiin opiskelijoiden positiivisten kokemusten, onnistuneen pedagogiikan ja monipuolisten opetusmenetelmien hyödyntämisen vuoksi. Samalla hakemukseen valittiin tarkasteltavaksi opintojaksoksi Business to Business Marketing –kurssi. Esityksen laatimisesta vastasi Finanssin koulutuspoliittinen vastaava Aino Toppi yhdessä vapaa-ajan vastaava Ville Hoolin kanssa.

Ekonomiopetussaavutuspalkinnon saajan valitsee erikseen nimetty valintakomitea, joka käytännössä koostuu SEFE:n koulutuspoliittisesta toimikunnasta sekä neljästä erikseen valitusta kylterijäsenestä. Tänä vuonna valintakomitean kylteri-jäsenten paikoista kaksi tuli Ouluun, kun valituiksi tulivat Iikka Meriläinen ja Aino Toppi. Ekonomiopetussaavutuspalkinnon lähtökohtana onkin kylterin oma kokemus oppimisesta ja tarkastelun tulee näin olla opiskelijalähtöistä, jolloin opiskelijoi-den rooli kilpailun valintakomiteassa on suuri.

Pidetään Satulle peukkuja!

2009

Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinkip. 0201 299 299, faksi 0201 299 229

www.sefe.fi

Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja

alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä. Lähes 47 000 jäsenellään SEFE on Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

SEFE palvelee jäseniään kaikissa ekonomiuran käänteissä ja valvoo ekonomien etuja työelämässä, koulutuksessa ja yhteiskunnassa.

EKONOMIOPETUSSAAVUTUS 2009 -KILPAILU

Innovatiiviset opetusmenetelmät

1 KILPAILUOHJEET 2 ARVIOINTIPERUSTEET 3 ESITYKSEN RAKENNE

Aikaisemmat palkitut(vuoteen 2001 asti nimeltään Vuoden opetussaavutus)

2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto – Yritystutkimuksen erilliskysymyksiä

2007 Turun kauppakorkeakoulu – Culture and International Management

2006 Turun kauppakorkeakoulu – Yritystoiminta ja tiimityöskentelytaidot

2005 Helsingin kauppakorkeakoulu – Coordination of Supply Chains

2004 Vaasan yliopisto – Yrityksen perustaminen

2003 Turun kauppakorkeakoulu – International Business Strategy

2002 Turun kauppakorkeakoulu– Teorian soveltaminen tutuksi ekonomille – onnistunut pro gradu -ohjaus

2001 Vaasan yliopisto – Kansainvälinen henkilöstöjohtaminen

2000 Vaasan yliopisto – Johtaminen ja organisaatiot

1999 Svenska handelshögskolan – Proseminarium Studentkonsult

1998 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu – Tilinpäätösanalyysi

EKONOMIOPETUSSAAVUTUSKILPAILU

Ks. lähin toimipaikka www.s-kanava.fi/arinaKs lähin toimipaikka www s-kanava fi/arinaKs lähin toimipaikka www s-kanava fi/arinaKKKs lähi toi i ikk s k fi/ iKs lähin toimipaikka s kana a fi/arina

Wappujuomatja muut juhlaeväätomasta kaupasta!

KOPONTYÖNKUVAA

EGONOMI 1/20091� EGONOMI 1/2009 17

Kirjoita 3 lausetta illan kulusta.Saat 1 pisteen. Muut juovat.

Ompele haalarimerkkiä5 cm. Saat 1 pisteen.

Aloita pingviinitanssi, saat pisteen.Muut tulevat mukaan. Viimeinen juo.

Kerro vitsi. Saat 1 pisteen.

Ikuista pelikaverisi kuvaan.Saat 1 pisteen. Muut juovat.

Pelin suunta vaihtuu.Saat uuden vuoron.

Vaihda vaatekappaletta seuraa-van pelaajan kanssa. Saatte 1 pisteet. Muut juovat.

Kehu vieruskaveriasi ja saat 1 pisteen. Käykää koko kierros läpi!

Tarjoilija! Täytä pelaajien lasit. Saat 1 pisteen.

Halaa vieruskavereitasi.Saatte 1 pisteen. Muut juovat.

Kerro lapsuus- tai nuoruusmuisto. Saat 1 pisteen. Muut juovat.

Kerro harrastuksistasi. Saat1 pisteen. Muut juovat.

Aloita laulu, saat pisteen. Muuttulevat mukaan. Viimeinen juo.

Kerro 3 asiaa, mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle. Saat1 pisteen. Muut juovat.

Piirrä edellisen pelaajan määräämä sana. Muutarvaavat. Saatteensimmäisenä oikein arvanneen kanssa 1 pisteet. Muut juovat.

Vesiputous. Kaikki juovat.

Mikä juoma kuvaasinua? Jokainenkirjoittaa ylös. Pisteenemmistön mielipi-teen omaaville, niille,jotka ovat samaa mieltä kanssasi ja sille, jonkaarvaus muuten osuu lähimmäs. Muut juovat.

Mikä eläin kuvaa sinua? ...

Vaihda istumapaikkaa toisenvärisessä ruudussa olevanpelaajan kanssa. Käykää koko kierros paikanvaihdoksia läpi.

Piirrä (prosessi)kaavio. Edellinenpelaaja antaa aiheen. Muutarvaavat. Saatte ensimmäisenä oikein arvanneen kanssa 1 pisteet. Muut juovat.

Mitä ammattiaedustat? Jokainenkirjoittaa ylös. Pisteenemmistön mielipi-teen omaaville, niille,jotka ovat samaa mieltä kanssasi ja sille, jonkaarvauksesta pidäteniten. Muut juovat.

Kerro nolo tapaus, saat 2 pistettä.Muut juovat 2.

Olet turvassa tehtäviltä seuraavankierroksen ajan, mutta pisteetkertyvät normaalisti.

Taputa/tömistä jotain rytmiä.Muut tulevat mukaan 3 tahdin ajaksi. Saat 1 pisteen. Joka ei osallistu, juo.

JUOMAPELITarvikkeet:- pelimerkit, noppa- paperia, kyniäPelaaja heittää vuorollaan noppaa ja liikkuu valitsemaansa ilman

Keksi säännöt tyhjiin ruutuihin.

suuntaan.Ensimmäisenä 20 pistettäkerännyt on voittaja!

Kerro syntymäpäiväsi. Saattesamassa kuussa syntyneidenkanssa 1 pisteet. Muut juovat.

Minkä maalainen pohjimmiltasi olet? Jokainen kirjoittaa ylös. Pisteenemmistön mielipiteen omaa-ville, niille, jotka ovat samaa mieltä kanssasi ja sille, jonka arvauksestamuuten pidät eniten. Muut juovat.

Mikä luonteenpiirre kuvaa sinua? Jokainen kirjoittaa ylös. Pisteenemmistön mielipiteen omaaville,niille, jotka ovat samaa mieltä kanssasi ja sille, jonka arvauksestapidät eniten. Muut juovat.

Kerro nolo tapaus. Saat 2 pistettä. Muut juovat 2.

Edellinen pelaaja kertoo muille jonkinasian sinusta, saatte 1 pisteet.

Kerro lempibiisi/bändi/musiikkityyli. Käykää koko kierros läpi. Kaikki saavat pisteen.

Liiku seuraavalla pelivuorollasipelilaudalla kuin shakissa lähetti tai torni (eli yhteen suuntaan,pysähtyen haluamaasi ruutuun).

Arvioi minuuteissa (kirjoita ylös), kauanko seuraava pelikierros kestää. Jos arvaat minuutin tarkkuudella oi-kein, saat 2 pistettä ja muut juovat 2.

Seuraavan kierroksen aikana saatkäyttää puheessasi ainoastaan sanoja “Hauki on kala”. Jos onnistut, ja pokka pitää, saat 2 pistettä ja muut juovat 2.

Ryöstö. Saat ottaa toiseltapelaajalta 1 pisteen.

Ketä julkisuuden henkilöä muistutat?Jokainen kirjoittaa ylös. Piste enem-mistön mielipiteen omaaville, niille,jotka ovat samaa mieltä kanssasi ja sille, jonka arvaus mielestäsi sopii parhaiten. Muut juovat.

Siivoustehtävä (jos esim. lattiallaon roskia). Saat 1 pisteen.

Mitä muiden pelaajien mielestä sinulle voisi antaa syntymäpäivä-lahjaksi 20 eurolla? Kirjoittakaaylös. Piste sinulle ja mielestäsi parhaan ehdotuksen antajalle.

Tuuripeliä. Laita toiseen käteesi“piste”, laita kädet nyrkkiin eteesi ja anna seuraavan pelaajan valita,kumpi käsi. Jos hän arvaa oikein, hän saa sinulta pisteen, muutoinsinä saat häneltä pisteen.

WC-tauko!

Missä tai miten tapasit seuraavanpelivuorossa olevan pelaajan? Jos et tunne häntä, menetät 1 pisteen, muutoin saat pisteen.

Teksti: matti pääaho

Hei. Olen Matti Pääaho, neljännen vuoden markkinoinnin opiske-lija, urbaanitanssija vuodesta

1998 asti, bboy, päälläpyörijä, koreografi, Sonic Skool – katutanssiryhmän jäsen, Pohjois-Suomen katutanssi ry:n puheen-johtaja, Suomen katutanssiliiton varapu-heenjohtaja ja listaan voisi lisätä myös tuottajan tittelin. Tanssin myötä olen saa-nut elämääni reilun kymmenen vuoden ajan kultaa ja timantteja arvokkaampia muistoja, elämyksiä, kokemuksia, on-nistumisen tunteita ja mahtavia ihmisiä. Tanssi on minulle intohimo ja elämänta-pa. Opiskelu on vasta toiseksi tärkein asia elämässäni. Opiskelujen alussa haaveilin, että voisin joskus vielä yhdistää katu-tanssin ja opiskeluista saatavat taidot. Se tapahtui ensimmäisen kerran kunnolla vuonna 2007 kun järjestimme Rotuaari Piknikin päivätapahtumaksi Oulun Ka-tutanssit nimisen katutanssifestivaalin. Silloin en tehnyt kaikkea vielä yksin vaan sain konsultointia yhdeltä jos toiselta ihmiseltä. Viime vuonna minulle tuli jäl-leen mahdollisuus hypätä tuottajan roo-liin, tällä kertaa yksin. Mitäs siitä sitten

Into

him

oje

n

inte

gra

atio

syntyikään... Koko juttu

lähti siitä, että kau-punginteatterin joh-

taja oli heittänyt idean meille. He halusivat las-

ten ja nuorten teatteripäi-ville katutansseihin liittyvää

ohjelmaa. Tämä tuntui jo heti samalta kuin saisi lotossa viis

tai melkeen kuus oikeen. Olem-me aina oikeasti halunneet isoil-

le näyttämöille. Sehän johti sitten siihen, että meiltä tilattiin festivaalin

päätöspäivän verran ohjelmaa. Pidim-me heti alkuun muutaman oluelta mais-

tuvan ideointipalaverin, joissa päädyttiin tekemään musikaali, pitämään festivaa-lipäivä ja järjestämään iltabileet nuorille. Aikaa oli kolme kuukautta, joka on musi-kaalin tekemiseen hyvin vähän. Olimme aiemminkin tehneet ihmeitä pienessä ajassa, joten tämä ei tuntunut mitenkään ylitsepääsemättömältä. Koko jutulle oli alun perin edellytyksenä, että meiltä löy-tyisi joku ihminen tuottajan rooliin ja itse olin hommasta heti kiinnostunut.

Tämän kokoisen projektin tuottajan roolissa on paljon tehtävää ja vastuuta. Eniten aikaa kului puhtaaseen ajattelu-työhön ja suunnitteluun. Toiseksi eniten aikaa meni sähköpostia ja Exceliä käyt-täessä. Kolmanneksi eniten aikaa vietin puhelimessa. Ensimmäiseksi piti luon-nollisesti keksiä mitä tuotetaan. Koko festivaalipäivä rakentuisi katutanssilla toteutetun kokopitkän musikaalityylisen esityksen ympärille. Esityksen teemaksi

tuli sirkus ja nimeksi siihen viittaava Cir-que de Hiphop. Musikaalin osalta olin mukana tanssijan roolissa ja koordinoin yhteistyötä kaupunginteatterin kanssa. Musikaalissa meillä oli taiteellisina tuot-taja-ohjaajina huippukoreografit Lasse Hyttinen ja Teemu Tuohimaa. Teoksessa oli mukana 25 oululaista tanssijaa. Kaikki muu, mitä tuotettiin sen päivän aikana, oli minun hoidettavana. Päiväfestivaalil-le piti keksiä tekemistä, näkemistä ja ko-kemista kahdeksan tunnin ajaksi. Illalle järjestettäisiin nuorisodisco. Rekrytoin suuren joukon vapaaehtoisia ja ammat-tilaisia tekemään erilaisia tehtäviä päivän ajan. Tarvitsimme päivää ennen, sen aika-na ja sen jälkeen tanssijoita, dj:tä, audio-visuaalisen toteutuksen ammattilaisia, roudaajia, valokuvaajia, videokuvaajia, ompelijoita, näyttelyiden pystyttäjiä, graffiti-artisteja, maskeeraajia, tarpeis-tonhoitajia, catering vastaavia, stailaajia, graafikkoja, tuotantoassistentteja ja vaik-ka mitä monta muuta henkilöä jotka eivät näin heti muistu mieleen. Heille jokaisel-le piti koordinoida tehtävät ja laatia, jopa minuutin tarkka aikataulu. Aikataulutus on näin suuressa projektissa kaiken alpha ja omega. Kaikki pitää olla minuutin tar-kalla aikataululla, jotteivat ne leviä käsiin. Se pitää myös tuottajan stressitason ma-talalla. Markkinoinnin suunnittelu ja to-teutus oli myös minun hoidettavana. Kes-kityimme lähinnä puskaradioon, nettiin ja vähän printtiinkin. Sissimarkkinointia tuli myös harrastettua. Parin sopivasti tehdyn lehdistötiedotteen avulla saatiin sivukau-palla ilmaista mainostilaa lehtien kulttuu-

ripalstoilta artikkelien muodossa. Sitten vielä sata kappaletta julisteita jakoon ja varmaan tuhannen kappaletta facebook kutsuja verkostoihimme, niin johan siinä oli työtä tarpeeksi. Kustannus- ja tuot-tolaskelmat tulivat myös hyvin tutuksi projektin aikana. Niitä kun tuli seurattua joka päivä enemmän tai vähemmän sitä mukaa kun arviot syntyivät ja realisoi-tuivat. Festivaalit lähenivät ja työpäivät pitenivät. Päivät menivät tuotannollisissa töissä ja iltayhdeksän jälkeen tanssittiin musikaalitreenejä yö myöhään asti.

Festivaalipäivä koitti ja päivä alkoi alusta pitäen sutjakkaasti. Kaikki pysyi aikataulussaan ja sujui ongelmitta. Ylei-söä oli festivaaleilla kiitettävästi ja me-noa riitti. Molemmat musikaalinäytök-set olivat lähes loppuunmyydyt mistä olimme enemmän kuin tyytyväisiä. Illan nuorisobileisiin saatiin myös hyvä määrä nuoria. Aikaisen herätyksen, päivän jän-nittämisen, lukuisten esitysten seuraami-sen, kenraaliharjoitusten, kahden musi-kaaliesityksen ja monen muun tehtävän jälkeen iltamyöhään syvällä teatterin syövereissä poksahti samppakaljapullo auki ja ne odotetut kulaukset kuohuvaa

olivat vihdoin huulilla. Oltiin väsyneitä mutta hyvin tyytyväisiä ja niin onnellisia. Monen kuukauden työ oli palkittu ja se oli ohi. Väsyneet aamut, pitkät illat, alati taustalla oleva paine ja kaikki muu itku ja hammasten kiristys unohtui siinä hetkes-sä. Niillä ei ollut enää mitään merkitystä. Kyllä onnistumisen tunteet tekevät elä-mästä elämisen arvoisia.

Mielenkiintoisinta tässä projektissa oli verkostoituminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Pääsin tutustumaan uusiin mah-taviin ihmisiin ja edustamaan yhteisöäm-me muun muuassa kaupungin päättä-vien kulttuuripuolen edustajien kanssa. Samalla opin aika paljon asioita, joille mi-nulla on tulevaisuudessa käyttöä paljon. Olihan se todella rankkaa työtä ajoittain, mutta onneksi aika on kuultanut muistot jo.

Nyt olemme tuottamassa kesälle yhtä Suomen suurinta jo perinteeksi muodos-tunutta Oulun Katutanssit urbaanin tans-sin festivaalia Rotuaari Piknik-festivaalin yhteyteen. Oulun Katutanssit festivaa-leilla kilpaillaan breakdance battleissa ja vapaantyylin ryhmäkoreografia sarjoissa. Tänä vuonna festivaaleilla on enemmän

tekemistä ja tapahtumia kuin aiempina vuosina. Oulun Katutanssit järjestetään 2.-5. heinäkuuta, jolloin torstaina ja per-jantaina on tarjolla etko-bileitä ja lauan-taina päivällä järjestetään ilmainen pääta-pahtuma Rotuaari Piknikin lavalla ja illalla jatkot. Tervetuloa seuraamaa maailman huipputasolla kilpailevia katutanssijoita!

ps. Suuri kiitos niille useille finanssilai-sille, jotka vierailivat festivaaleilla ja kävi-vät katsomassa Cirque de hiphopin!

TIETOISKU:

Katutansseihinluetaanes-imerkiksi70-ja80-luvuillasyntyneetbreaking,locking,hiphop,popping,housesekämonimuuuudempityylisu-unta.Oululainenkatutanssionsaanutnykymuotonsaoulu-laistenNaturalHypejaSonicSkool-ryhmientanssijoidenvaikutuksesta.Ryhmätovatolleetjovuosiasuomalaisenkatutanssinkärkinimiä.

EGONOMI 1/200920

Teksti ja kuvat: Hannu stewart

Kolmen tunnin Manhattanin kier-telyn ja lyhyiden yöunien jälkeen alkoi matka Limaan, Peruun. Kah-

deksan tunnin lento Ecuadorin välilaskun ja aikaerojen kera oli turruttanut aisteja hieman, mutta viimeistään taksimatka lentokentältä hotellille herätti väsyneim-mänkin matkustajan. Hetken aikaa luulin olevani Teekkaritorvien keikalla, mutta sitten tajusin paikallisten autoilijoiden kommunikoivan toisilleen erilaisten ääni-merkkien avulla. Paikallinen liikennekult-tuuri tuntui perustuvan enemmän vapau-teen kuin oikeuksiin ja velvollisuuksiin,. Vilkkujen käyttöä ei arvostettu ollenkaan, risteysajo oli mielivaltaista ja liikenneva-lotkin tuntuivat olevan vain suosituksia. Ajoipa eräs taksi jopa poliisisireeni ulvo-en päästäkseen liikenteen läpi määrän-päähänsä. Lopulta kuitenkin pääsimme turvallisesti hotellille nukkumaan.

El TrenTässä välissä on nostettava hattua teek-kareille. Maailman toiseksi korkein juna-matka kestoltaan 13 tuntia koostuu 346 kilometristä, 69 tunnelista, 58 sillasta ja parhaimmillaan 4781 metrin korkeus-erosta. Kyseessä ei ole siis mikään VR:n perusvuoro. Junaradan rakentaminen alkoi vuonna 1870 ja valmista tuli vas-ta vuonna 1908, eli voisi luulla, että oli taas ”kunnan miehet” hommissa. Ei kui-tenkaan. Keskimäärin 10000 työntekijää muokkasi vuorenrinnettä junalle sopi-vaksi alueella, jonne ensimmäinen varsi-nainen tie rakennettiin vasta vuosikym-meniä myöhemmin.

Juna kulki siis Perun pääkaupungista Limasta hökkelikylien, kaivosalueiden, maailman kolmanneksi saastuneimman kaupungin ja muiden upeiden maisemi-en läpi Huancayoon, Perun keskiylängöl-le. Lääkärien uhkailusta huolimatta 3330 metrin korkeudessa sijaitsevassa kaupun-gissa aivoödeemat ja muut vuoristotau-din riesat loistivat poissaolollaan. Tosin noin 5000 metrin korkeudessa, maailman korkeimmalla rautatieasemalla, kävely tuntui samalta kuin VVV:llä aamulla. On-neksi paikallinen ”yrtti tee” auttoi lohkai-semaan pahimman olon pois.

Kulttuurishokkiko??Paikallisen väestön suhtautuminen us-kontoon on hieman erilainen kuin Suoma-laisten. Valtaosa väestöstä on katolilaisia, mikä näkyi erityisesti pääsiäisenvietossa. Noin 200 000 ihmisen Huancayossa ka-dut olivat täynnä ihmisiä päivin ja öin. Jumalanpalveluksia, paraateja, katutai-detta ja erilaista kansanjuhlaa oli tar-jolla vuorokauden ympäri. Eräänäkin yönä kaupungin hälytyssireenit soi-vat 10 minuuttia viideltä aamuyöstä merkkinä siitä, että aurinko alkoi nousta, ja oli aika aloittaa juhlinta.

Matkaan lähtiessäni luin kuta-kuinkin jokaisesta matkaoppaasta, että rikollisuus ja kusetus ovat ylei-siä ongelmia matkailijalle. Missään vaiheessa matkaa en kuitenkaan tällai-seen elinkeinonharjoittamiseen törmän-nyt, enkä kyllä kuullut, että kukaan muu-kaan olisi tällaista kohdannut. Päinvastoin ihmiset ovat äärimmäisen ystävällisiä ja avoimia, ja matkailijoihin suhtaudutaan paremmin kuin voisi toivoa. Mielenkiin-toisena yksityiskohtana voisi mainita, että Huancayossa paikalliset halusivat kuvata meitä. Meitä jopa kuvattiin paikalliseen TV-ohjelmaan. Gringoja kuulemma liik-kuu alueella sen verran vähän, että pai-kalliset ottavat kaiken irti nähdessään edes yhden vaalean länkkärin.

Machu PichuOdotukset Machu Pichusta olivat äärim-mäisen korkeat. Heti retken alussa huo-masin kuitenkin kuinka paikalliset kaup-patieteilijät olivat osanneet tuotteistaa kulttuuriperintönsä. Halvimman back-packer junalipun hinta Cuscosta Machu Pichulle pyöri noin 100 dollarin paikkeilla. Luulimme junan vievän meidät suoraan vuorelle, mutta asemalla meitä olikin vastassa suuri joukko busseja, joihin piti tietysti ostaa erillinen lippu. 15 dollaria lisää. Bussissa vitsailimme, kuinka jou-dumme varmasti vielä maksamaan siitä että pääsemme raunioille. Ja kappas, si-säänpääsy maksoi vaivaiset 40 dollaria. Olipa joku paikallinen ekonomi päättänyt jopa rakentaa 5 tähden hotellin raunioi-den viereen. Touhu alkoi muistuttaa lä-hinnä koomiselta kunnes pääsimme itse

r a u n i o i l l e . Odotukset(ja kustannukset) olivat olleet arvoisensa. Näkymää voisi kuvailla yksinkertaisesti uskomattomaksi. Sen enempää en ala kuvailemaan aluetta tai tunnelmaa, kos-ka se olisi turhaa. Se on jotain mikä pitää kokea itse.

M AT K A L L E ?

PERU ON PAIKKA JONNE KANNATTAA

EHDOTTOMASTI MATKUSTAA. YLEISTEN

HARHAKUVIEN MUKAAN SINNE ON KAL-

LISTA LENTÄÄ, MUTTA PIENEN ETSISKELYN

AVULLA MENO-PALUU LENNOT HELSIN-

GISTÄ LIMAAN HOITUU ALLE TONNILLA.

LIMASSA EI JUURI KANNATA AIKAANSA

TUHLATA, SILLÄ SE ON KUIN MIKÄ TAH-

ANSA MUUKIN 8 MILJOONAN IHMISEN

METROPOLI, PUOLET VÄESTÖSTÄ ON UP-

PORIKKAITA, JA PUOLET ASUU KADULLA.

SEN SIJAAN KANNATTAA LÄHTEÄ SINNE

MISSÄ TURISTIT EIVÄT YLEENSÄ LIIKU.

HINTATASO EI PÄÄSE PERUSSA ROKOT-

TAMAAN KUKKAROA KOVIN ANKARASTI.

RUOKAILU RAVINTOLASSA MAKSAA ALLE

10 DOLLARIA LAAKI JA KORKEATASOISEN

HOTELLIHUONEENKIN SAA NOIN 50 DOL-

LARILLA (PAITSI LIMASSA, JOSSA HOTEL-

LIHUONEESTA SAA MAKSAA VÄHINTÄÄN

SAMAN VERRAN KUIN SUOMESSA).

MAcHU PIcHU

Perus reissullaRUOKA, VÄESTö, KULTTUURI JA MAISEMAT.

KOKONAISUUDESSAAN LOISTAVA YHDISTELMÄ, JOTA VOIN SUOSITELLA LÄMPIMÄSTI KAIKILLE.

EGONOMI 1/200922 EGONOMI 1/2009 23

Normaalisti tenttiin tulisi luettua päivällä kirjastolla luentojen lomassa. Illalla koto-na lukeminen puolestaan jäisi todennä-köisemmin todella vähäiseksi, koska ym-pärillä olisi paljon kaikenlaisia virikkeitä ja tekemistä. Tulisi käytyä harjoituksissa, katsottua elokuvia, valvottua myöhään ja näin ollen myös herättyä myöhään. Oppi-minen heikkenisi päivältäkin.

Edellisellä viikolla tuli oltua kou-lulla useana päivänä lähes keskiyöhön

Introduction to International Accoun-ting -kurssin tentin takia. Kiltahuoneella pitkälle yöhön luettuaan kävi mielessä myös idea yöksi jäämisestä. Kertahan ei varmasti olisi ensimmäinen finanssilaisel-le, mutta ehkä ensimmäinen selvin päin. Tältä pohjalta päähäni pinttyy ajatus: jos asun tenttiin asti kiltahuoneella, tulee sii-hen varmasti luettua ja täten seitsemän tervetullutta opintopistettä lisää kevään toistaiseksi laihaan saldoon.

MAANANTAI

Maanantai-iltana palaan Finanssin sähly-vuorolta takaisin koululle. Ensimmäiseksi ripustan urheilukamppeeni kuivumaan tuoleille ja puran tavaroitani takahuoneen sohvalle. Mukanani on koulumateriaalien lisäksi mm. parit vaihtovaatteet, kannet-tava, minuuttipuuroa ja hammasharja.

Seuraavaksi otan tuntumaan uuteen kotiini. Kalustettu 72 neliön kaksio keit-

tokomerolla ja sanoisinko ”melko” läheltä yliopistoa. Peruspalvelut vajaan puolen kilometrin päässä Kaijonharjussa eikä lii-kuntapaikkoihinkaan ole matkaa kuin ni-meksi. Koulunyhteydessä ovat myös kuu-si opiskelijaravintolaa, neljä kahvilaa ja paperikauppa. Tässä valossa vaihto 13,5 neliön soluhuoneesta ei kuulosta yhtään huonolta ratkaisulta.

Treenien jälkeen on yllättäen nälkä, joten laitan vedenkeittimen tulille ja mi-nuuttipuuro on valmis – viidessä minuu-tissa. Mukana tuomani kippo ja lusikka osoittautuvat tarpeettomiksi, koska kil-tahuoneella on enemmän kuin tarpeek-si luontoa tuhoavia kertakäyttöastioita. Syömisen ohella katselen kiltiksen ko-neelta leffaa ja digestiiviksiksi Finanssi ry

tarjoaa vihreää teetä, jonka innoittamana yllyn joogaamaan karistaakseni liikunnan aiheuttaman kankeuden.

Onneksi opiskelijapiireissä toimii ja-kamisen jalo periaate. Jaakolta saadut lähes täydelliset Työoikeuden luento-muistiinpanot tulostuvat näppärästi

mikrohallissa. Kurssikirjankin onnistuin saamaan jopa yölainaan. Lukueväät kä-sissäni siirryn takahuoneen pöydän ää-reen ahkeroimaan.

Kahden tunnin päästä on todettava ikäväkseni, että kiltiksellä ei vieläkään ole Upin toivomaa avovessaa. On siis tehtävä ylösnousemus maanuumenista taloustie-teen käytävälle, jolta vessa löytyy.

Samalla päätän tutustua yliopiston yölliseen tunnelmaan paremmin ja lähden kuljeskelemaan pitkin käytäviä. Törmään tuttuun vaihtariin, joka on puurtamassa koulutöitä läpi yön. Keskustellessamme suomalaisen koulutusyhteiskunnan kan-sainvälisestä motosta, ”It’s better to burn out than fade away”, ryhmä teekkareiksi käsittämiäni ”opiskelijoita” rullaa kaljapul-

n taas maanantai. Viikonloppu meni erittäin ei-koulupainotteisis-sa merkeissä, ja torstaina on jälleen tentti. Työoikeus ei taida olla kaikkein vaativimpia kursseja, mutta viime kerran monivalinta-tentti on monella uusinnassa. Itse en reippaana selvinnyt sinne-kään. Seläntaputuksia saa myös siitä, että on jaksanut olla kurssin luennoilla paikalla lähes yhden täyden kerran. Lähtöasetelma ei vakuuta, mutta nyt kuitenkin olisi kolme päivää ja kolme yötä aikaa ottaa kurssin sisältö haltuun. Mitä siis tehdä?

O

KOLME YÖTÄ KILTAHUONEELLA“kaLusTETTu

72 nELiön kaksio kEiTTokomERoLLa ja sanoisinko ”mELko” LäHELTä yLiopisToa.

loineen vahtimestarien potkulaudoilla pitkin pääväylää. Laula raikaa, eikä nai-sia ole.

Yö koittaa ja sänky vaikuttaa pas-selilta. Takahuoneen köyhän miehen hästenssia piinavat kuitenkin tietoko-neiden lukuisat valot ja tuuletusäänet, mutta ei tässä sähkömiestä tarvita. Yksi pelle riittää eikä tarvi olla kovin pelotonkaan.

TIISTAI

7:45 herätyskello soi. Normaalit aamu-toimet jatkuvat yläkerran inva-wc:ssä, jonka jälkeen suuntaan Juliniaan aamu-palalle. Lähes hotelliaamiaista vastaa-va kattaus on kerrassaan mainio tapa aloittaa päivä. Suosittelen.

Sen jälkeen päivä koostuu lukemi-sesta ja kahvittelusta. Pari lämmintä ateri-aakin tulee ennen iltamyöhää syötyä.

Ateriat ovat vähintään tarpeen, kun alkaa ensimmäinen suuri seikkailuni. Toimivan suihkun arvoitus -nimeä totte-levan sarjan tarkoituksena on paikantaa yliopistolta suihku iltapesua varten.

Ensimmäinen osa Teekkarisauna – teekkareista hyötyä? johdattaa minut kohti etelää. Koneen käytävän ainoa auki oleva ovi avaa tien punahaalaristen kil-tahuoneen ovelle. ”Sesam aukene!” – ei aukene. Tarinan todellinen harhapolku jatkuu seikkailuun maan alla, jonka tun-nelmaa on vaikea verbaalisesti kuvailla. Siispä otan valokuvia.

Matka Maan keskipisteeseen ei on-nekseni toteudu ja sillä törmään ihmemies MacGyveriin, joka keksii opiskelijakortista ja teekkarihaalarista konehuoneettoman hissin takaisin maanpinnalle. Ensimmäi-nen osa päättyy ilman naispääosan esit-täjän rakkautta ja lopputekstien aikana ei kyyneliä vuodateta.

Siinä missä ensimmäisessä osassa oli seikkailua ja tunnelmaa, toinen tyytyy perinteisen tylsään jatko-osan rooliin. Hätäsuihku – uusitoivo! vie tällä kertaa ke-mian käytävälle. Juonen huippukohtana on tietokoneen äärestä puuttuva nainen. Muutoin tarina on kuiva kuin beduiinin sandaali, koska ovet eivät aukene, eikä suihkuttelu toteudu. Oulun taloustieteel-

lisen pääsemisen väitettiin avaavan ovia, mutta sekään ei auta. Osa päättyy pää-henkilön pohdiskeluun, jossa totuus ja valheet ovat tapetilla.

Kolmas osa Käsisuihku – onko K:lla väliä? on kuin Steven Seagalin elokuva il-man entistä agenttia, niskojen katkomis-ta ja pitkää tukkaa.

Vasta trilogian neljäs osa Uneton huol-tokeskuksessa tuo ratkaisun. Huoltokom-ppanian pukuhuoneessa seitsemän sine-tin takana seisoo ylpeänä hopean kiiltävä Oras. Astun vihollisen temppeliin urhea-na. Olisi kuitenkin äärimmäisen noloa, jos pääpomo Vahtimestari yllättäisi minut housut kintuissa, ja suihkunautinto jää lyhyeksi.

Keskiviikkoaamuna herään unestani suihkunraikkaana.

KESKIVIIKKO

Edellisenä yönä tuli laitettu merkille, että kiltiksellä nukkuessa kaksi huopaa on ab-soluuttinen mukavuustaso. Aloitettuani yön yhdellä meinasi tulla äiti ikävä jo pa-rin tunnin kuorsaamisen jälkeen.

Itse keskiviikko alkaa hyväksi havaitul-la kaavalla: Julian aamupala ja kiltiksellä pari kuppia kahvia. Sitten lueskelen puo-leen päivään saakka ja käyn lounaalla. Vä-lillä huomaan jumiutuvani kiltahuoneelle ihmisten seuraan liian kauaksi, mutta on-

neksi itsekuri juuri ja juuri riittää. Toisaalta on todettava, että ei opis-kelija-asunnossani ole koskaan näin pal-joa vieraita ja näin elävää tunnelmaa.

Illalla kohtaan pahimman vastustajan itsekurille: joukko violetteja haalareita valtaa kiltiksen NESU-etkojen merkeissä. Vaikka osaanotto ja tunnelma eivät sen-tään päätä huimaa, ilmainen booli kyllä maistuisi raatamisen sijaan. Tunnin etko-porukan kanssa chillailtuani, lähden kil-tiksellä paremmille lukuapajille ja tuntuu kuin minut olisi kotoani häädetty. Aika kohtuutonta!

Myöhemmin kiltahuoneelle palattu-ani pääsen sentään nautiskelemaan juh-laporukan jättämiä herkkuja. Lukeminen on selkeästi paljon mielekkäämpää, kun lihoo samalla.

Iltaohjelmaan kuuluu jo totutus-ti huoltokeskuksen suihku, joka ei tällä kertaa aiheuta läheskään yhtä exponen-tiaalista pulssin nousua. Putipuhtaana luen vielä viimeiset tärpit määräaikaisis-ta työsopimuksista, työnantajan velvot-

teista ym. ja nautin iltapalaksi ton-nikalaleipiä ja Elovena-vadelmapuuroa. Ihan täydelliseen hallintaa en aluetta ole kolmessa päivässä saanut, mutta eiköhän näilläkin tiedoilla ihan kelpo arvosana saada. Näihin tunnelmiin päättyy keski-viikko, ja kiltahuoneen valot sammuvat.

EPILOGI

Näin jälkeenpäinkin kiltiksellä vietetyt kol-me vuorokautta oli loistava keksintö. Tors-taina tentin jälkeen palasin puhtaaseen kotiin ja oli erittäin hienoa aloittaa viikon-loppu ilman siivousta. Kiltahuoneestahan ei onneksi tarvitse huolehtia; hallituksen tytöt ovat siinä ylivertaisia (kiitos ja an-teeksi, ehkä joskus ryhdistäydyn).

Nykyään kiltahuoneella lukeminen on tehty lähes mahdottomaksi. Halli-tustollojen jäsenistölleen hankkima 50 tuuman taulu-tv, Playstation 3 ja eten-kin FIFA2009 ovat investointi, joka tulee

varmasti näkymään tiedekunnastamme valmistuneiden määrässä. Joskus pitäisi oppia ajattelemaan pitkällä tähtäimellä!

Entäpä se työoikeus? Kiltahuoneöitä seuraavalla viikolla Weboodiin päivittyi seitsemän opintopistettä arvosanalla 4.

MITÄ MUKAAN?

Kiltikselle on fiksua ottaa mukaan, jotain helppoja ilta-/välipaloja. Muut ateriat saa edullisesti koulun ravintoloista. Muutoin omaan settiini (vasemmalla) ei kuulunut mitään ihmeellistä. Vaihtovaatteet ja perus-hygieniahan kuuluvat ihan jokaiselle reissulle.

EGONOMI 1/2009 27

En pidä Finanssin reissuista, koska aina on mahdollisuus, että joutuu viettämään yönsä miesten kanssa samassa huoneessa. Jostain syystä äijillä tulee aina himo käsi-

tellä sammuneita kanssalaisiaan. Heräät helvetin pahaan oloon ja sulla on naama tussissa ja porkkana perseessä. Lähdet käytävälle ja kohtaat

siellä Pekun, joka innolla selittää: ”Jake sammu eilen sohvalle niin me riisuttiin se, laitettiin sen perse kiinni pääkadulle

näkyvään ikkunaan ja suihkutettiin sen kasseille partavaahtoa…” Ja sitten kun vielä sat-

tuu tällaista normaaliyötä pahempia tapauksia.

Vittumaisinta siinä on miehenä, ettei

naiset päästä sua nuk-

k u u n niiden kans-sa, koska ne olet-taa, että sinä tahdot aina ja kaikkialla seksiä. ”Mä tahtoisin nukkuun.” – ”Painu vittuun.” Niin just, näinhän me ajatellaan: join kaksi litraa viiniä, muutaman paukun ja jotain paskaa, jotka Jake tarjos. Mulla on paha olo, nukuttaa, eikä oo kondomia. Ilman muuta se antaa, vaikka sillä on kaverit tääl-lä ja mahdollisesti poikaveri kotona. Ilman muuta se antaa, vaikka mä en oo pystyny sanoon sille yhtä järkevää lausetta koko iltana… ”Mä nukun lattialla katse tiukasti seinässä, lupaan.” – ”Painu vittuun.”

Kännissä ihmiset saavat aina ihan älyttömiä ideoita. Muutamia tältä vuodelta: lähtevät pulkkamäkeen, riisuvat itsensä, hyppäävät parvekkeelta, kusevat uima-altaaseen ja juovat siitä tuoppeja kilpaa, ostavat dildon, kilpailevat siitä kuka saa dildon syvimmälle kurk-kuun… Huomioitavaa on se, että nämä kaikki ovat jonkun sortin urotekoja. Jos Jake juo kymme-nen tuoppia ja ostaa kännissä dildon, Jake on vitun kova jätkä. Jos Jake juo kymmenen tuoppia vettä ja ostaa dildon, Jake on tyhmä ja ääliö – ja kaiken lisäksi vielä homokin.

Joskus huomaa, että ei ole onnistunut vakuuttamaan porukkaa siitä, että on huumorimiehiä. Pieni tarina: Vittuilujen kuningaslajissa nyrkkeilyssä voi vakiolauseena heittää: ”Ootko imenyt sellastakin munaa, mistä et oo pitänyt?” Ei mitään soinilaista verbaliikkaa, mutta äijähuumoria parhaimmillaan Aina hienosti toimensa tehnyt lause jätti kuitenkin tällä reissulla kuseen. Siinä tuli jotain päänaukomista puolin ja toisin niin päätin ottaa mikin ja sanoin: ”Niin, etsä ollut yks niistä, joka otti sen dildon suuhun” ”Joo” ”Ootsä joskus lutkuttanu sellasta dildoa, joka ei maistu-nu hyvälle.” (dead silence) ”Öö en mää siitä erityisemmin tykännyt…” Jumalauta! Äijät otti mut tosissaan! Tai sitten kuuluitte siihen 80 % vähemmistöön, jonka suussa se dildo oli käynyt.

Munkkivartaloinen kala

HUOMIOITA ERÄÄLTÄ

SEURAPIIRIMATKALTA

Jäikö jotain hampaankoloon?

Palautetta voi antaa osoitteeseen egonomintoimitus@finanssi.org.Vaihtoehtoisesti voit myös liittyä listalle ilmoittamalla halukkuutesija sähköpostiosoitteesi Finanssin viestintävastaavalle.

IKURIN TURBIINI

”Kun pikkupojat nääs suksillaan laski mäessään”

Saapuessamme risteilyltä Turkuun pää-timme lähteä jatkamaan onnistunutta reissua kohti Tamperetta. Tampere on siitä erikoinen paikka, että se on oma valtionsa Suomen sisällä. Perusteluina tälle voidaan mainita esimerkiksi se, että siellä asuu maailman pienin ja pyörein mäkihyppääjä: Alitalin Mikko. Mainitse-misen arvoisia ovat lisäksi nääs Suomen Kommunistinen Puolue, Mustamakkara, Moreeni, Raimo Rengas, Kujakolli, Arizo-na-ateria, Sany Pitbull, Äiti, Maito jäillä, Näsinneula, Pizpala, 1307,70 euron tak-sikyyti, Laiska, YO-Talo, Plevna, Kaamea sisämaan koillispasaati, Älä anna muille, Perjantain uniklubi, Hinnat lepässä sekä monia muita mainitsemisen arvoisia asioita.

Pureudutaanpa kuitenki muutamiin edellämainittuihin tarkemmin. Viettäes-sämme lauantai-aamua Pispalan annis-keluravintola Kujakollissa, Ikurin Turbiini soitti puhelun Raimo Renkalle. Seuraa-vassa on otteita jännittävästä dialogista:

”Raimo Rengas””Sisäkumi tässä morjesta!””Niin?””Ruvetaanko pyöriin kimpassa?””Klik, Tuut tuut tuut..”

Herra kilautti samassa syssyssä myös nu-meropalveluun tiedustellen Kiinalaisen kaverinsa, Puri Tipin yhteystietoja. Huu-morimiehiä nääs!

Kun vvv-ristely on nyt onnellisesti takanapäin ja istun junassa matkustaen kohti Oulua, on hyvää aikaa purkaa hieman reissun tapahtumia. Tehdäänpä se tällä kertaa poikkeavalla tavalla, kerrottakoon jokaisesta urotapahtumasta muutamalla virkkeellä.

PUTTE:

”Siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jos-pa oisit ollu mukana!”

Ehkä reissun täydellisin onnistuminen koettiin tämän herran kohdalla. Jo menomatkalla Turkuun oli huomat-tavissa pientä heiluntaa aallokossa, vaikkei laiva ollut edes vielä irronnut satamasta. Saavuttaessa satama-alu-eelle tämä karpaasi päätti lähteä käy-mään keskustassa ennen risteilyä. No, kuten arvata saattoi, herra myöhästyi ja jäi koko laivasta kuin paska rattaasta (lappilainen sanonta).

Turussa kyseinen herrasmies oli laivalle kantautuneiden huhujen mukaan osoittanut korrektia yöker-hoetikettiä heittämällä baarimikkoa aurinkolaseilla, kun ”idiootti ei antanu Sedun Gold-cardilla alennusta. Oisipa edes ollut Sedun baari. Boratin sanoin: ”Great success!”

LAPIN HURJA

”Ei ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää välillä puolukoita”

Tämän charmantin miehen risteily-agenda koostui kahdesta pääkoh-dasta: Salmiakkikoskenkorvasta ja nukkumisesta. Valoitetaanpas hieman agendan taustoja: Ennen risteilyä hankimme blasterin, jonka maalasim-me Finanssin perinteitä kunnioittaen violetiksi. Tämä kyseinen musiikkiläh-de innoitti myöhemmin terminaalin edessä kovan luokan tanssitoimintaa, jossa muuvejaan kävi esittelemässä yksi jos toinenkin Åke Blomqvist.

Laivaan noustessa lappalaisen hallussa ollut mankka kuitenkin taka-varikoitiin tullimiesten toimesta. Tästä suivaantuneena lapin karpaasi päätti perinteiseen Suomalaiseen tapaan rytätä pellin kiinni. Kyseinen toiminta johti lopulta nukkumiseen hytin oven välissä jo kymmenen aikaan illalla. Valitettavasti unta riitti sitten aamulle asti, joten risteilyn yön tapahtumista ei kyseisellä herralla ole mitään ha-vaintoja. Havaintoja kuitenkin löytyy kuperkeikkailusta, äidin etsinnästä ja kasupillin soittelusta.

HöPINÄÄ

TöTTERööN !

RINNERIEHA

11.3.09 kello 05.30 jatkot kämpillä, hyvä känni päällä ei jaksais lopet-taa… Ei hätää, haalarit päälle, dösä-asemalle ja finanssitytsyjen kanssa Jyväskylän Rinneriehaaaan. Näin ne tärkeät päätökset tehdään.

Finanssilaiset saapuvat tyylik-käästi taxilla Jyväskylän lipaston eteen ja aiheutan yleistä pahennus-ta hienolla Hannibal asullani, joka on edellisyönä lainattu Kuluman

baarimikolta (aivan toinen tarina). Sitten bussiin ja pelokkaan fuksin viereen örisemään ja tarjoamaan hieman sidukkaa.

Perillä silmäni kirkastuvat; tääl-lähän on vaikka ja mitä. Rinteestä löytyy golfia, futiskenttä, stiga-rata, pallonheittoa, köysijuoksua, palju… wat wat PALJU! Ei mene kauaa kun finanssin oma poika on onnellisesti jo paljun lämmössä On-nelan tarjoama kuohari kädessä. Nam nam…

Sitten minut jo revitään pois altaasta stiga-finaaliin; ilmeisesti olin jo ajanut kerran. Siellä sitten tullaan lumipallona alas, kun toveri-kylteri vie voiton. Typerät ei tiedä, että 2 = 1.

Seuraavaksi päädyn Tampereen BOSAn innostamana Boomareitten mäenlasku-ostoskärry-kuolema-härdelliin alimmaiseksi. Ilmeisesti olen pehmikkeenä Boomaritytön hellille pakaroille. Hengissä alas onneksi!

”N” tuntien chillailun jälkeen bussiin vie takaisin ja menen sau-nalle nauttimaan minttua ja hmmm. Ilta päättyy Giglin Marliniin ja siel-tä jotenkin ihmeellisesti päädyn nukkumaan jonkun randomin käm-pille. Onneksi finanssityttökin löy-tyy sohvan nurkilta eikä hätä pääse yllättämään.

Loppu hyvin ja aamulla hirveässä darrassa sama bussimatka Ouluun – ei läheskään niin kiva – ja kek-simme idean ”valtionteleportista krapulaisille”. Joka tapauksessa suosittelen Rinneriehaa kaikille erittäin lämpimästi.

PORONKUSEMA

Kalenteri näyttää 13.3.09 ja ilkeä putki takana, mutta kyllä vielä yksi Poronkusema menee. Finanssin po-jat soluttautuvat Lutkien järjes-tämään bussikyytiin. Muutamalle ei jostain syystä löydy penkkiä, joten hengailemme keittiössä. Sitten syöksyn valtaamaan mikin ja paskin vitsi -kisa voi alkaa. Porukka ihas-tuu ja vihastuu, ja teekkarikin tu-lee pudottamaan tasoa.

Perillä rantaudumme futuurityt-syjen kämpille, josta oma ihq Kyl-lisetämmekin löytyy pyyhe päällä. Äkkiä viinaa koneeseen ja tapaan häiriintyneimmät tyypit ikinä. Pel-kään jo Rovaniemeä.

Sitten sitseilemään Futuurin kanssa – sitsit kauheaa kansanval-taa – ja onneksi viinaa löytyy.

Seuraavaksi suuntana on Tivoli, kunnon tumut päälle ja muistiku-vat heikkenee. Pelaan peukkupainia portsarin kanssa ja voitan ja pa-kenen sisään. Juon piilopullostani vessassa, en omistanut piilopulloa. Tanssimassa, tiskillä, tanssimassa, tiskillä… oravanpyörä jatkuu. Muut hävinnyt/lentänyt pihalle.

Suuntaan jonkun Oulu-tutun kanssa lätylle ja sitten yöpymis-koululle tsekkaamaan meininkiä, aivan hullu meno. Viinaa virtaa si-sään ja ulos. Porukkaa on sammunut

kaikkialle ja laitamme yhden tyypin pahvilaatikkoon.

Aamulla herään repliikkiin: ”Pan-da, miks vitussa nä makaat mun kamojen päällä?” En ymmärrä kysy-mystä. Ai niin! Mun panda naamio on taas kaivettu esiin.

Tassulla Alkon kautta tytsyjen kämpille ja suunnistus voi alkaa, väärin! Ryypätään ja saunotaan monen monta tuntia. Tiimiasuja ei edes jakseta laittaa, olkaamme siis Pandat.

Pääsemme ekalle rastille, joka on tanssirasti. Päätämme, ettemme halua tanssia ja lähdemme dokaa-maan toiseen baariin. Parin tunnin jälkeen humaltuneena menemme koulun kautta Tivoliin ja tulee deja vú eilisestä. Nyt palkitaan voitta-jajoukkue, pidän yläparvella sormia ristissä, mutta EI. Emme voitta-neet Jumbopalkintoa.

Aamulla jatkan kissankusihengi-tyksellä elämäni kauheimmalle sil-likselle (lue: KARAOKEA), bad idea. Viimein bussissa suuntana Oulu ja tenutus jatkuu, muilla. Unta palloon ja ehkä tämä kaikki oli vain pahaa unta.

TURUN BUSSIRISTEILY

16.-17.4 on ohjelmassa Turun Bus-siristeily. Aloitus keskiviikkona, jolloin vedetään viinaa läpi yön. Aa-mulla jatkan joidenkin ihme VVV-matkaajien kanssa samalla bussilla Turkuun. Jälleen kerran aiheutan yleistä pahennusta 200 vauvavitsil-lä, anteeksi naiset.

Saavumme Turkuun. Olen sekai-sin ja väsynyt. Jostain syystä olen sataman lähtöterminaalissa jutte-lemassa ruotsalaisten kanssa. Saan puhelun: jollakin joku epämääräinen ongelma ja lähden terminaalista. Tapaan järkkäreitä, kerron heille vitsejä ja katson kun ikkunan ta-kana iso laiva liikkuu. Vilkutan ja pyydän helikopteria, mutta sitä en saa.

Pihalle ja taksi Turun keskus-

KOOMA-ALLUN TARINOITA

“Sitten minut jo revitään

poiS altaaSta Stiga-finaaliin; ilmeiSeSti olin

jo ajanut kerran.

Oulussa 24.4.2009

Rakas Rauno/Raili

Olet onnettomin ihminen kenet tiedän. Se, että sinulla on heiluva 50 euron seteli, ei oikeuta sinua saamaan palvelua

sekuntiakaan nopeampaa. Eikä sitä palvelua myöskään heru, jos huudat ”HEI SINÄ!” tai ”TULEPPA TÄNNE KUNHAN

EHDIT!”. Tiskillä odottaa monta muutakin, jotka haluavat lähteä tervehtimään sitä maan mainiota Turmiolan Tommia.

He ovat hyvin todennäköisesti olleet ennen sinua odottamassa sitä elämän vettä, joten yrittäisit kerrankin malttaa

mielesi. Jokaiselle se juoma tulee tasan niin nopeaa, kuin mahdollista, jos osaa käyttäytyä. Tarkastele vaikka ympärilläsi

olevia kanssamatkustajia, hyvällä tuurilla voit saada seuralaisen kainaloosi, joka kuninkaallisessa olotilassasi vaikuttaa

mahtavalta. Aamulla omaa kättä purressasi voi mielesi tosin olla jo muuttunut.

Sitten, jos juoman hinta vaikuttaa liian korkealta, sinun kannattaisi mennä sillan alle Sepon taikka Seijan kanssa

oluelle taikka Lasolille. Ei varmasti ole liian kallista, jopa seuralaisetkin tyytyvät vähempään. Mikäli sinulla kuitenkin on

rahaa ja olet saanut tilattua juomasi, mutta yllättäen se ei maistu alkoholille, on voinut käydä niin, että olet onnistunut

sijoittamaan hiellä ja verellä ansaitsemasi Amerikan tuohet suoraan keskushermostoosi. Kyllä, siinä juomassa oli alko-

holia Suomen lakien sallima määrä. Tai sitten keskushermostosi on jo siinä kunnossa, että olet saanut nenäsi eteen

vesilasin, etkä edes huomaa sitä.

Sormien napsuttelu on sellainen asia, joka kuuluu Four Catsin konserttiin, mutta ei ravintolaan. Ja tiesitkö myös

sen, että maksullisten naisten ja koirien perään vihelletään, mutta ei ravintolatyöntekijöiden. Sinä ilmeisesti huudat,

napsuttelet sormia, heiluttelet seteleitä ja viheltelet myös kaupan kassalla, jotta työntekijä nakkelisi edellisen asiakkaan

tuotteet pois hihnalta ja ottaisi tuotteesi ja rahasi kohteliaasti vastaan? Luulenpa, että niin ei välttämättä käy edes

sellaiselle Euroopan omistajalle kuin sinä.

Kun odotat kiltisti vuoroasi, voisit esimerkiksi sillä välin miettiä mitä haluat juoda tai mitä seurueesi haluaa juoda.

Säästät muiden asiakkaiden ja palvelijoittesi hermoja, kun ladot tilauksesi pöytään suoraan, etkä jokaista seitsemää

juomaa erikseen. Mikäli et keksi mitä joisit, voit toki pyytää palvelijaa sekoittamaan sinulle jonkun erikoisemman juo-

man. Ja jos olet tottunut, että jokin erikoisempi juoma tehdään tietyllä tavalla, kerro ihmeessä se palvelijalle. Hän kyllä

tekee sen juuri niin kuin tahdot.

Kaiken höyryämisen jälkeen haluat tilata sen viimeisen juoman. Ostat juoman, annat kymmenen markkaa tarjoilijal-

le. Hän antaa sinulle kolme markkaa takaisin. Rupeat väittämään, että annoit 20 markkaa ja vaadit kolmeatoista markkaa

takaisin. Luuletko tosiaan, että sinä, 100–200 alkoholiannosta nauttinut vatipää voisit olla ennemmin oikeassa, kuin

selvin päin oleva ravintolan työntekijä? Yksittäisellä tarjoilijalla tuskin on kiinnostusta höynäyttää sinulta kymmentä

markkaa.Ole seuraavalla kerralla ravintolassa asioidessasi kohtelias, selkeä ja kärsivällinen, niin saat varmasti ripeää ja

ystävällistä palvelua!

Rakkain terveisin

Merilän Mikko, iloinen palvelijasi

taan. Viidessä minuutissa lennän ekasta baarista ulos. Menen Vega-siin ja tapaan turkulaisia hyvinvoin-titekniikan opiskelijoita ollen siitä iloinen. Ostan porukalle kuoharin pöytään ja huomaan, että Black-jack aukeaa. Lähden nostamaan rahaa, mutta portsari haluaa pila-ta zänssini ja pyytää poistumaan, lopullisesti.

Osallistun kadulla opiskelijoi-den laulukilpailuun ilman paitaa ja voitan!! Saan CD:n ja lahjoitan sen seuraavassa baarissa neidille. Jä-

tän reppuni baarimikolle, koska lähden jälleen nostamaan rahaa. Löydän automaatin, mutta hukkaan baarin.

Seuraavasta kohtauksesta on ilmeisesti filmi vaihdettu, mutta jotain tälläistä tapahtui: 10 baa-ria, 4 portsaria, joista yhtä heitän aurinkolaseilla ja tili -130e. Päätän lopettaa illan. Soittelen Tukylaisille ja yöpaikka onneksi löytyy.

Aamulla alkaa baarin kautta repun etsintä operaatio teknisenä tukenani 020202, joka sel-vittelee ravintola-päälliköiden nume-roita. Neljä suostuu tulemaan avaamaan ovet keskellä päi-vää, vaan itse rep-pua ei näy missään. Käyn 15 baaria ja 6 tuoppia läpi, ja ZA-DAM, reppu löytyy

Armaksesta, jossa en edes tiennyt olleeni.

Menen Poroon lataamaan, tapaan mahtavan kroatialaisen reppumat-kaajan ja tyhjennämme 3 kuoharia. Sitten bussilla satamaan, halaus kroatialaiselle ja Bussiin, johon jotkut VVV:läiset ovat jo saapu-neet. Bussin kyytiin vaan ja matka Ouluun voi alkaa… Kiitän Bussiris-teilystä, ensi vuonna uudestaan!

Joko sinä saat vakuutusyhtiöltäsi viiden tähden laskuja?

On mukava saada lasku, jota ei tarvitsekaan maksaa. Yhä useammat asiakkaamme maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa saamillaan OP-bonuksilla. Bonuksia kertyy ihan tavallisista pankkiasioista, kuten asuntolainasta. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tule Oulun Osuuspankkiin, niin kerromme lisää sinulle kuuluvista eduista. Varaa aika numerosta 010 2535 014.

Kodin ja perheenvakuutukset

“oSalliStun kadulla

opiSkelijoiden laulukilpailuun ilman paitaa ja

voitan!!

Noh, pärjäsittekö te itse promoottorit miten kisassa?

– Älä v***u taas ala v*******maan tai mie isken kenttään ja potkasen v***u naamaan!

Selevä. – Nii kerta!

Mitäs tästä tapahtumasta jäi teille käteen?

– Ei mitään. Miinuksen puolelle men-tiin ja rankasti vaikka FinANSSI tarjoutuikin auttamaan joissain kustannuksissa, mm. kuuden euron madot(kärpäsentoukat) FinANSSI taisi maksaa. Makkaraaki paikan päällä tais olla, ja nuotio(Anttiki). Helep-poahan se on ku massit riittää.

Tapahtuma oli siis menestys?– Todellaki, khyl! Kyllähän

sen tietää ku lapin äijät iskee mavot koukkuun ja alakaa kunnon lailla kairaan reikiä, niin sillon makkarat kärisee ja spreijjatut lakanat vaan lepattaa ilimassa! Näinhän se meni tälläkin kertaa. Ja jatkoillakin oli niin pirusti naisia, että ei tienny minkä kohan laittaa mihinki ja ke-nen, kyllähän sie tiiät!

Tuosta kairaamisesta tulikin mieleen, teillä tais olla pienet kairaa-mis-skabatkin(kuka kairaa nopeiten reijän jäähän, samalla kairalla ja sa-man paksuseen jäähän) tässä ohessa?

– Oli joo. Kaikki osallistu ja paras voitti ylivoimaisesti. Miehän sen vein kirkkaalla erolla kakkoseen, joka tais olla Räisäsen Ana. Kolomas oli joku hemmetin golffari, jonka toiminta kairan kanssa näytti lä-hinnä säälittävältä. Ei ollu paljon etelän-pelleillä sanomista tässä skabassa. Ja nyt en ees alota jauhaan siitä, että miten sää-littävältä naiskilpailijoitten kairaaminen näytti. Sanonpahan vain, että aivan käsit-tämättömän säälittävältä. Sama juttu kun pallonheiton kanssa, jos ne saa pallon ir-toaan kädestä, niin se on jo aivan h*lvetin kova juttu.

Aha. Että semmosta.– Semmosta joo. Läppä lentää ku

epäonnistuneessa ohitusleikkauksessa. Kaikkea ei sitten tarvi julkasta siinä Ego-nomissa. Ja jos on pakottava tarve, niin huumorillahan mie vaan naiset. Oikeesti mie tykkään teistä, tosi paljon. Ootte oi-keesti tosi hyviä tyyppejä. Ja osaatte heit-tää palloaki tosi hyvin! Ihan oikeesti! TÄ!?

Jeps. Olen pistänyt merkille, että tei-dän egosta ja itseluottamuksesta on ollut paljon paljon puhetta yliopiston käytävillä. Nyt haluaisin vielä kysäs-tä tähän loppuun, että onko teidän ego oikeasti yhtä iso ku mitä ihmiset puhelee?

– Asetellaan tää nyt vaikka tällä taval-la: et kai sie oikeesti v***u luullu et Titanic törmäs jäävuoreen?!!!

Kiviniemeen?– K-i-v-i-v-*-*-*-n-n-i-e-m-e-e-n!

Okei, mikä tää Kiviniemi-läppä oikees-ti on?

– Noh, joskus lukio-aikoinani syntyi käsite Kiviniemi. Siitä lähtien oon pienin askelin käynyt läpi yksikön persoonat. Yleensä ihmiset puhuivat minusta yksikön kolmannessa persoonassa ja ajattelin itse alkaa harrastaan samaa aina silloin kun puhuin itsestäni. Kun tulin yliopistoon syntyi käsite Kiviniemet ja tästä seurasi se, että siirryttiin välittömästi monikon ensimmäiseen persoonaan. Tavoitteenani

on päästä ennen valmistumista monikon kolmanteen persoonaan asti käyttämättä mitään kiellettyjä aineita. Valmistumisen jälkeen lähdetään varmaan nämä/nuo/ne-linjalle ja todennäköisesti pitäs myös kehittää yksi uusi sijamuoto Suomen kie-leen, jota käytetään pelkästään lauseissa joissa esiintyy sanat Kiviniemi tai Kivinie-met. Tyydyttikö vastaus?

Ei juma****a sinun kanssa.

– …

Noh, haluaisikkos vielä sanoa jotain?– Kiitoksia oikeasti kaikille pilikkikili-

pailuihin osallistujille. Mulla oli tosi haus-kaa ja oon myös kuullu, että muillakin oli. Oikeasti tapahtumaan osallistui n. 40 ihmistä(joka mielestäni on tosi hyvin muutaman päivän varoitusajalla) ja ta-voite olisi tehdä näistä kilipailuista vuo-

sittainen perinne, joka kasvaa kerta kerralta. Tänä vuonna voittajalle annettu kultainen pilikki on kiertopalkinto, jonka saa myös ensivuoden voit-taja. ONE BILLION DOLLA$ -pilikissä ei ole tärkeintä ki-lipailu, vaan yhdessäolo ja hauskanpito. Oli myös haus-ka nähdä, että kilipailuista ei tullut sisäpiiri-läppä(joka muuten tää haastattelu koko-naisuudessaan ehkä lievästi on, vaan paikalle saapui myös vähän tuntemattomampia ih-misiä ja muutama täysin omi-tuinen ihminen. SUURI KIITOS KAIKILLE OSALLISTUJILLE JA MYÖS FINanssille mavoista! LE-

VITTÄKÄÄ ONE BILLION DOLLA$ -ILOSA-NOMAA YMPÄRI MAAILMAN!!!

Oisko vielä jotain?– On, meinasin melkeen unohtaa!

KAIKILLE KIVINIEMILLE TERVEISIÄ!

Niinpä tietenki.– Kiviniemi!

Kiviniemi!– Kiviniemi!

Kiviniemi! – Kiviniemi!

ONE BILLION DOLLA$, Kiviniemi oikealla.

Moro! Mitäs Anssi?– Sulle vaan herra Kiviniemi s*****a!

Oh, sorppa! Mites herra Kiviniemellä menee?

– Ihan päin v****a ku aletaan heti haastattelun alussa v*****leen tuolla tavalla!

Mitäs v****a? Ainoa mitä tein oli se, että en herrotellu teitä!

– …

Anteeksi, oikeasti.– V***u.

Dodii, kokeillaas uudestaan. kuka olet-te, herra Kiviniemi?

– Olen Kiviniemi, yksi näitten pilikkiki-lipailuitten promoottoreista.

Ketä muita promoottoreita/järjestä-jiä oli järjestämässä tätä ONE BILLION DOLLA$ -pilikkikilipailua?

– Noh, meitähän on yhteensä kolme: Anssi ”Kiviniemi” Kiviniemi, Antti ”Nauraa Luennolla Tosi Äänekkäästi” Räisänen ja Ari ”Tanssii Aina Ilman Paitaa” Koivisto. Sitten mukana oli kaikennäkösiä pelimie-hiä A:sta Ö:hön joista mainittakoon kirk-kaimpina tähtinä Kake ja Jiri. Mistä saitte ajatuksen pistää pystyyn pilikkikilipailut?

– Oiskohan se ollu Räisäsen Ana, joka

ehotti, että lähetään pilikille. Sitten siinä promoottoreiden kesken mietittiin vähän aikaa ja tultiin siihen lopputulokseen, että otetaan iso kasa kavereita mukaan. Hetki siitä joku sai ajatuksen, että pistetään pi-likkikilipailut pystyyn, joissa voittaja saa kaikilta osallistujilta kossupullon. Pikku-sen muokattiin ideaa ja kolme tuntia siitä kaikki käytännön järjestelyt oli hoidettu ja kisat käytännössä valmiina alkaan. Koko prosessissa kesti kuusi tuntia, s*****an kovia jätkiä ku ollaan.

Mitä tarkoittaa AAA-kerho?– Aina Alkoholin (vaikutuksen) Alaise-

na tai AnssiAnttiAri, miten sen nyt halu-aakaan ymmärtää… Finders keepers vai mitenköhän se nyt meni? Parempi pyy pi-vossa ku kymmenen oksalla se taitaa olla se oikeampi ilmaus tähän tilanteeseen. TÄ!?

A-haa. Paikan päällä itte kilipailuissa näytti olevan ihan hyvin porukkaa ja sää-kin oli suosiollinen. Mites tapahtuma onnistu?

– Noh, Paikalla oli tosiaan satoja kilpailijoita ja äiti Kivinie-miki oli suosiollinen ja tarjosi meille auringonpaistetta vaikka muille jakaa. Kaikilla oli asenne kohillaan ja kaukasimmat kisai-lijat olivat itse asiassa Rovanie-meltä saakka tulleet pilikkimään.

Rovaniemelle meni myös voitto. Kaksi ah-venta oli koko kilipailun sato ja isomman niistä sai joku Rovaniemeläinen ja näin voitti kisan. Toisena oli promootterei-den suurin voittajasuosikki Kauko ”Kake” Keskisärkkä, joka suhtautui käsittämät-tömällä asenteella ja tunteella pilikkimi-seen. Hän jaksoi mm. kävellä rannasta pilikkimään sellaseen paikkaan missä oli oikeasti vettä. Osa pilikki siis jopa ihan to-sissaan. Mielestäni on vähän naurettavaa ottaa pilikki tosissaan, saati sitten pilikkiä iliman alkoholia. Promoottorit näyttivät mallia miten homma pitäs oikeasti hoi-taa kairaamalla reikänsä nuotion(Antinki) viereen rantaan ja pilikkien sieltä käsin olut- ja piimä-tölkit kädessään. Vaikka vettä oli vain muutamia senttejä jään alla, niin usko oli kova, että ahven ui matalassa rannassa aurinkoisena päivänä, oli sitten kesä tai talavi.

V ähän aikaa taaksepäin, Egonomin toimitus sai mitä hämäräperäisimmän e-mailin. Tässä e-mailissa kuvailtiin silloin neljän päivän päästä järjestettäviä pilikkikilipailuita, mikä herätti äärimmäistä kum-

mastusta. Kun soppaa sekoittivat lisäksi neljän päivän varotusaika, e-mailin ylilyövät ja huumoria tirskuvat sanavalinnat ja mitä absurdein järjestävä taho (AAA-kerho?), Egonomin toimituksen oli pakko ottaa selville, että mitäkhän v****a. Mikä v***n pilikki? Mikä v***n kilipailu? Mikä v***n AAA-kerho? Täysin hämmentynee-nä, Egonomin toimitus lähetti matkaan ympäri maailmaa tunnetun persoonan, jo ennen Hunter Stockton Thompsonin syntymää Gonzo-journalismin kehittäneen alan legendan, toimittaja KIVINIEMEN®, haastatte-lemaan tapahtuman pääpromoottoria, ANSSI KIVINIEMEÄ®. Ohessa on sensuroitu versio haastattelusta.

Järjestäjät, keskellä Kiviniemi

ONE BILLION DOLLA$

-pilikkikilipailutKahen kilon siika.

EGONOMI 1/200934 EGONOMI 1/2009 3�

TAKAKANSI

HAUSKAA VAPPUA KAIKILLE !!!!

Kake Winslet takakannella.

kuva: ari koivisto