Egonomi 03/2012

EGONOMI3/2012

F I N A N S S I R Y | O U L U N Y L I O P I S T O N K A U P P A T I E T E I L I J Ä T

EGONOMI 3/20122

EGONOMI 2/12 3

Missä lokeroissa sinä olet?

Lokerointi, ennakkoluulot ja stereotypiat koskettavat myös finanssilaisia.

Haalaribileiden tanssilattialla kirk-kaan violetit haalarit herättävät erilaisia tunteita kanssajuhlijoissa. Kateutta, sääliä, arvostusta? Riippuu varmasti keneltä kysytään.

Varmaa on ainakin se, että emme ole Oululaisen opiskelijakansan seassa mikään näkymätön ryhmä. Eriväristen haalarien kantajia haastatellessa mieli-kuvat Finanssista vaihtelevat. Meidät tunnetaan loistavista bileistä, kauniista tytöistä sekä aktiivisesta ja ammat-timaisesti järjestetystä ainejärjestö-toiminnasta. Toisaalta olemme joidenkin silmissä varmasti ylimielisiä ja sisään-päin kääntyneitä. Mutta tuleeko totuus teekkarin, hu-manistin vai lääkisläisen suusta? Perää näissä kärjistetyissä kommenteissa on niin hyvässä kuin pahassa. Omalla toiminnallamme voimme kaikista eniten vaikuttaa siihen, mitä meistä ajatellaan. Opiskelijan lokerointia voi harrastaa myös Finanssin sisäisellä tasolla. Valitse tämän lehden kannen pääaine-lokeroista omasi. Oletko markkinoin-nin blondi, kansiksen nörtti vai jotain ihan muuta?Aiheesta voit lukea lisää sivulta 10.

Niin hauskaa kuin stereotypiosta naljailu onkin, ei niitä pidä ottaa liian vakavasti. Kiltiksellä hengaamisen ja bileissä juoksemisen lisäksi voit tutus-tua muiden pääaineiden opiskelijoihin erään Finanssin tarjoaman kurssin avulla, jota voin suositella kaikille käsienheiluttelijoista koodareihin. Kurssi on nimeltään Finanssin hallituksessa tai toimikunnassa työs-kentely. Pääainelokerot ovat hallitus-vuoden aikana hälvenneet ja porukka on hitsautunut loistavasti yhteen niin

toimikunta- kuin hallitustasollakin. Tuskin monikaan yliopiston tar-joama kurssi kehittää yhtä paljon opiskelijan paineensietokykyä, esiintymistaitoa, vastuunkantoa tai projektien hallintaa. Puhumattakaan niistä kaikista uusista kohtaamistasi ihmisistä. Finanssi tarjoaa jokaiselle jotain oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Tarvitset ainoastaan violetin sydämen.

***

Vaikka loistavat 21. vuosijuhlamme ovat jo takana päin, voin antaa tiedekunnan suuntaan pienen vinkin ensi vuotta ajatellen. Lappeenrannassa Enklaavi ry:n vuosijuhlilla vieraillessani tiedekunnan dekaani piti puheen, joka sai illan suurimmat aplodit. Se meni jotakuinkin näin:“Niin, ei minulla muuta ollut kuin että tiedekunta tarjoaa kierroksen kaikille. Kiitos.”

EGONOMI 3/2012

Julkaisija:Finanssi ryTaloustieteidentiedekuntaPL 4600, 90014 Oulun yliopistopuh. 08 553 [email protected]

Päätoimittaja:Eemeli Väyrynen

Taitto:Eemeli Väyrynen

Julkaisutoimikunta:Eemeli Väyrynen, pjEmmi RäätäriSenni HyyppäTeemu [email protected]

Muut kirjoittajat:Lauri TenhunenLaura PistemaaTuija RaatikainenPetri SahlströmTitta KettunenJouni NykyriLauri TervoTeemu KemiläAnssi Tossavainen

Painosmäärä:150 kappaletta

Painaja:Multiprint Oy

Seuraava Egonomi ilmestyy:Jouluksi

Pääkirjoitus

EGONOMI 3/2012 3

[email protected]

Tiedekunnan ääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Puheenjohtajan palsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 - 7

Kopolla on asiaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

OYY:n terveiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Pääaineiden pieniä eroja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 - 14

Liikeideakilpailu ja TOO-messut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 - 17

Oulun Ekonomien palsta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

NESU-Finanssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Kylli-setä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Kesätöissä valtiolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 - 23

Fuksisyksy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 - 27

sisällysluettelo

EGONOMI 3/20124

EGONOMI 3/2012 5

Tämä lukuvuosi lähti käyntiin sekavissa merkeissä. Nimittäin UniTime-järjestelmän käyttöönotto aiheutti kesän aikana aika lailla harmaita hiuksia henkilökunnalle. Lukujärjestykset valmistuivat aivan liian

myöhään, ja niitä on jouduttu muokkaamaan ns. lennosta. Erityisesti opin-tohallinnon ihmiset olivat erittäin hankalassa tilanteessa, kun he eivät voineet tehdä työtään ajallaan ja hyvin. Tämä kaikki alkoi paljastua opiskelijoille, kun he elokuussa alkoivat kysellä kurssiaikataulujen perään. Toivottavasti pääsemme asiassa mahdollisimman nopeasti normaaliin tilaan. Asian tiimoilta virinnyt palaute on ainakin tullut ja mennyt perille. Sinällään järjestelmän tavoitteet optimoida tilankäyttöä ja sujuvoittaa opintoja ovat erinomaisen hyviä. Toivottavasti UniTimen ongelmat siirtyvät syrjään, sillä tuleva talvi tulee olemaan kiireinen. Koulutuspuolella on käynnissä useita uudistuksia. Niistä merkittävin on kandiohjelmarakenteen suunnittelu. Olen ilahtunut siitä, miten mukana olevat osapuolet ovat aktiivisesti otta-neet osaa prosessiin. Nyt on aika tuoda näkemyksiä esille. Itse olen kerännyt sidosryhmiemme ajatuksia pitkin vuotta lukuisissa tilaisuuksissa. Voin kertoa, että kyllä elinkeinoelämä on kiinnostunut siitä, miten koulutamme opiskelijoi-tamme.

AACSB-akkreditointiprosessimme on edennyt suunnitelmiemme mukai-sesti. Saamamme palautteen perusteella olemme jälleen askeleen lähempänä maailmanlaajuista laatuleimaa. Tältä osilta lukuvuoden keskeisin asia on ns. koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän (Assurance of Learning, AoL) kehit-täminen vastaamaan AACSB-standardeja. Hanke on resursoitu ja suunnitelma on jo täydessä implementointivaiheessa. Tässä vaiheessa on jo selvää, että AACSB-akkreditoinnissa ei ole kyseessä pelkkä kansainvälisen laatuleiman hankkiminen, vaikka statuskin on tärkeä tekijä. Prosessi johtaa nimittäin parempaan ja systemaattisempaan toimintaan. Lisäksi kuuluminen samaan kerhoon parhaimpien kansainvälisten Business Schoolien kanssa antaa mahdollisuuden nähdä ja saada vinkkejä oman toimin-nan kehittämiseen. Prosessin edetessä olen vakuuttunut siitä, että teimme erinomaisen päätöksen lähtiessämme tavoittelemaan koko koulun kattavaa akkreditointia eikä vain yksittäisen ohjelman, kuten esimerkiksi kansainvälisen koulutusohjelman, akkreditointia. Rima pitää asettaa riittävän korkealle, jotta saavutetaan jotain aidosti merkittävää!

Lukuvuonna tapahtuu

Petri SahlströmTaloustieteiden tiedekunnandekaani

“ Rima pitää asettaa riittävän korkealle, jotta saavutetaan jotain aidosti merkittävää!

tiedekunnan ääni

EGONOMI 3/20126

Heti alkuun minun täytyy kiit-tää uusia fukseja uteliaisuudesta – tämänker-

tainen puheenjohtajapalsta oli helppo kirjoittaa, koska olen taklannut aihetta teidän kanssanne niin kopo-toimikunnan kokouksessa, fuksiaisten saunassa, kuin kahvin äärellä kilta-huoneella. Monella meistä tuntuu olevan vaatimaton ja melankolinen asenne-maailma oululaista kauppakorkea-koulutusta kohtaan. Hyvät ystävät, ei ruoho ole aina vihreämpää aidan toisella puolella. Täällä pohjoisessa tehdään fiksuja asioita, kaikki eivät aina vain syystä taikka toisesta näe tänne asti. Olette todella etuoikeutettuja opiskelijoita erityisesti siksi, että opiskelette Oulun yliopistossa. Kerron teille miksi:

I) Koulutus on järjestetty tiedekunnassamme järkevästi. Yliop-istot saavat uudessa rahoitusmallissa rahaa 45op vuodessa suorittavista opiskelijoista. Oulun yliopistossa

tiedekuntamme on kärkisijoilla tämän rajapyykin saavuttavissa opiskelijoissa, jonka lisäksi moni muu kauppakorkea on valtakunnallisesti perässämme. Tenttiviikot vaikeuttavat opiskeli-jan suoriutumista opinnoista; meidän järjestelmämme, jossa tentit ovat aina torstaisin, antaa realistiset mahdol-lisuudet suoriutua kaikista tenteistä järkevällä aikataululla.

II) Oululainen opiskelijayhteisö on avoin, eikä täällä tarvitse todistaa olevansa mitään sellaista, mitä ei ole. Voitte rauhassa taklata stereotypiaa pikkutakit päällä salkkua heiluttavista riistokapitalisteista tulemalla yliopis-tolle esimerkiksi collegeasussa (fakta: vaatteet eivät tee kenestäkään parem-paa opiskelijaa). Sinun ei myöskään tarvitse tietää tulevaisuuden titteliäsi ja palkkaasi fuksina; täällä on ok arpoa tulevaisuutta ilman turhaa ulkoista painetta.

Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunta – onko se edes kauppakorkeakoulu?

Puheenjohtajan Palsta

Nuija ja tosinuija?

EGONOMI 3/2012 7

Tunnistan monessa fuksissa saman-laista paloa kuin itsessäni opiskelut aloittaessani: kyseenalaistatte miten on mahdollista, että vaatimustaso vaihtelee koulutuksessamme. Älkää lopettako kyseenalaista-mista tai keskustelua, vaikka sanonkin tämän: ei ole olemassa järjestelmää, jossa kaikki kurssit tai tentit olisivat absoluuttisesti yhtä vaativia. Muistutan, että te opiskelette itseänne varten, ettekä tiedekunnalle tai Oulun yliopistolle. Pitäkää tämä asia mie-lessänne.

Jokaisesta suomalaisesta kauppa-korkeakoulusta valmistuu ekonomeja, eli meillä kaikilla on sama tutkintoni-mike. Työnantajat ovat kiinnostuneita siitä mitä sinä olet opiskellut, eivätkä siitä mistä olet valmistunut. Subjektiivisissa kahvipöytäkeskuste-luissa voi ruotia vaikka kellon ympäri, onko Lappeenranta paras kauppa-korkea vai ei. Kysymys ei ole siitä mikä opinahjo on absoluuttisesti paras, vaan siitä mikä on sinulle sopivin!

Karrikoin hieman: älä mene yliopis-toon, joka on profiloitunut voimak-kaasti rahoitukseen, jos olet esimerkiksi markkinointiguru.

Lopuksi täytyy sanoa, että mietin ai-koinaan toiseen kauppakorkeakouluun hakemista, vaikka olin jo aloittanut opintoni Oulussa. Paska kaupunni helevetin kaukana kaikesta, kylymät talavet, ankia ylio-pisto ja niin edelleen? Tiesin valmis-tuvani Oulusta, kun ymmärsin, että tämä on minulle sopivin opinahjo. Minulla on sivuaineet aiemmista opin-noista, kasapäin ystäviä, hyviä muistoja opiskeluajoilta, oman alan työkoke-musta – kaikki tämä minulle sopivim-masta yliopistosta.

Tsemppiä loppusyksylle opintoihin!

Lauri TenhunenPuheenjohtaja

“Kysymys ei ole siitä mikä opinahjo on absoluuttisesti paras, vaan siitä mikä on sinulle sopivin!

Suomen rumin kauppakorkeakoulu?

EGONOMI 3/20128

Moni varmaan pohtii, minä mu-kaan lukien, mitkä ovat ne oikeat sivuainevalinnat työelämää

ja varsinkin sitä mystistä työllistymistä ajatellen. Olen itse muuttanut HOPSiani sivuaineiden osalta viimeksi viime kesänä ja minulla lähti juuri kolmas vuosi käyntiin... Ei ole aina ihan selvää, millä perusteella nämä paljon keskustellut sivuainevalin-nat on tehtävä. Toki on olemassa joitakin suhteellisen hyväksi havaittuja nyrk-kisääntöjä; esimerkiksi laskentatoimen tai kansantaloustieteen osaamisesta ei ikinä voi olla ainakaan haittaa, ja niitä tunnutaan myös arvostavan työnantajien keskuudessa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että sivuainetta ei kannata valita pelkästään työelämää silmällä pitäen, vaan myös omia kiinnos-tuksia. Jo opiskeluaikana kannattaa miettiä, mitä tahtoisi isona tehdä ja koettaa valita sivuaineet sitä ajatellen. Myöskään opiskelumotivaatiota ei passaa unohtaa; on melko kivinen tie opiskella vähintään 25 opintopistettä aihetta, joka ei motivoi, ei kiinnosta ja josta ei koe hyöyt-vänsä mitenkään.

Taloustieteiden tiedekunta tarjoaa useita mielenkiintoisia sivuainepaketteja. Luon-nollisesti kaikkia pääaineina tarjottavia aineita voi opiskella sivuaineena, mutta ei parane unohtaa myöskään yritysjuridiikka tai kvantitatiivista rahoitusta. Lisäksi haluaisin jälleen hoksauttaa koko yliopiston tarjonnasta; meillä on moniti-eteinen, laaja yliopisto, eikä poikkitieteel-lisyys tutkinnossa ole koskaan pahasta. Johtamisen opiskelijalle on varmasti hyötyä psykologian opiskelusta, kansik-sen opiskelijalle tilastotieteistä ja kan-sainvälisen liiketoiminnan opiskelijalle vaikkapa KIEKUVI-kokonaisuudesta. Mahdollisuuksia on lukemattomia, ja sivuaineiden lukeminen muissa

tiedekunnissa käy tätä nykyä suhteellisen vaivattomasti.

Ei ole olemassa mitään varmaa komboa, jolla ihan takuuvarmasti saisi heti juuri niitä töitä mistä olet aina uneksinut. Ei ole myöskään mitään takuuvarmaa komboa, millä sitä unelmatyöpaikkaa ei varmasti saa. Harva työnantaja olettaa, että kauppa-tieteiden ylioppilas osaa täydellisesti kaiken kauppatieteisiin liittyvän teorian, saati sit-ten käytäntöä. Usein ekonomit oppivatkin työnsä työssään ja yliopistokoulutus antaa ainoastaan työkalut tätä varten. On itsestä kiinni, mitä työkaluja sinne omaan pakkiin kerää. Kouluttautua voi kuitenkin aina lisää, ja kun ekonomin paperit ovat kourassa, on elämänkoulu vasta alussa. Antoisaa syyslukukautta!

Tuija RaatikainenKoulutuspoliittinen vastaava

Työkaluja työkalupakkiin

EGONOMI 3/2012 9

Lokakuun ensimmäisellä viikolla ylioppilaskunta pakkasi Mannenkadun toimiston vuosikymmenien historian vajaaseen pariinsataan muuttolaatikkoon ja

suuntasi muuttoautot kohti Linnanmaan kampusta. Voin kertoa, että tuota hetkeä oli odotettu kauemmin kuin itse olen yliopiston käytäviä kuluttanut! Uusia tiloja ylioppilaskunnalle on suunniteltu jo 80-luvulta alkaen ja monta monituista kertaa muutto on näyttänyt mahdolliselta, mutta aina suunnitelmat ovat romuttuneet. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan olla tänä vuonna mukana aktiivitoiminnassa, sillä tänä keväänä edustajisto teki vihdoin historiallisen päätöksen vuokrata uudet tilat ylioppilaskunnalle. Toimistotilat löytyivät entisen kielikeskuksen tiloista yläväylältä, eikä tämän päätöksen jälkeen aplodeja edustajistossa säästelty.

Huono puoli tässä on se, että enää ei voi rymistellä toimistolle päiväksi töihin reinot jalassa ja teltta päällä, sillä täällähän on ihmisiä! Emme ole enää sulkeutuneet omaan rauhaisaan soppeemme, vaan olemme oikeasti täällä muiden opiskelijoiden keskellä. Tärkein vaikutuskanavammekaan,

yliopiston hallintopääty, ei ole enää bussimatkan päässä. Luennolle saattaa myös joskus eksyä, koska meillä aktiivitoimijoilla ei ole toimistolta luentosaliin matkaa puolta tuntia. En yritä väittää, ettei muutto maksaisi meille mitään. Vuokratilat kustantavat sitä kuuluisaa kahisevaa, mutta säästöjäkin syntyy. Toimiston väen liikkuminen paikasta toiseen vähenee, työteho kasvaa ja pystymme järjestämään aiemmin erillisissä vuokratiloissa järjestettyjä kokouksia omissa tiloissamme. Lisäksi luottamustoimien houkuttelevuus nousee aidon samanaikaisen opiskelumahdollisuuden myötä. Bongailehan uudet tilamme Kauppakadun päädyssä olevien portaiden päästä ja tule ihmeessä piipahtamaan, tilat ovat meitä kaikkia varten!

Terveisin,Innoissaan oleva tiedekuntakumminne

Laura Pistemaa

Hei me muutetaan!

Muuttolaatikoita roudaamassa Veera Adolfsen, Aino-Kaisa Mannin-en, Matti Särkelä, Sampo Rissanen, Henna Rannanpää, Jonne Kettunen ja Laura Pistemaa.

oyy:n terveiset

Ne pienet suuret erot

RAHISJOHTAMINENLASKISMARKKINOINTIKANSISKV

Ylimielinen, urasuuntautunut, itsekeskeinen porvarimulkku. Tyypillinen kauppislainenko? Mikäs sen mukavampaa kuin suurpiirteinen yleistämien ja koko ihmisryhmän leimaaminen muutaman malliyksilön perusteella. Kun faktat ja omakohtaiset kokemukset puuttuvat, on meillä onneksi apuna ennakkoluuloja ja stereo-typioita. Meitä kauppatieteiden opiskelijoita on täällä muutama, ja joukkoon mahtuu ties minkälaisia timoja pääaineesta riippumatta. Vai sittenkin nimenomaan pääaineesta riippuen?Egonomi kertoo totuuden äärimmilleen teroitettuna:

EGONOMI 3/201210

STEREOTYYPPINEN NÄKEMYS KAUPPIKSEN SANKAREISTA:

Jottei oikea totuus unohtuisi: Suomen Ekonomiliiton SEFE:n nettisivuilta osoitteesta www.sefe.fi/portal/fi/tutkimukset_ja_julkaisut/ekonomikoulutuksen_laadunarviointi/löytyy tutkimusten muodossa faktatietoa eri pääaineista ja niitä lukeneista ekonomeista.

EGONOMI 3/2012 11

Ajatellaanpas nyt vaikka (harhaista) mielikuvaa ra-hankiilto silmissä laskinta räpeltävästä kylteristä. Onko kyse sittenkin vain rahoituksen opiskelijoista, jotka pilaavat kaikkien maineen? He ovat niin olevinaan kauppiksen terävintä kärkeä ja kuuminta hottia, koska rahoitus on pääainesta se kaikkein haastavin. Onhan ne korkolaskut niin helkkarin vaikeita. Rahoituslaisen jokainen extraeuro on poikimassa ja ylimääräiset hän tuhlaa massipäällikön elkein opiskelijabileiden tarjous-bisseen.

Koska rahislaisella on kiire tienaamaan, ei hän tuhlaa arvokasta aikaansa mihinkään lässynlässyn pehmeisiin aineisiin kuten johtamiseen. Siellä tosin oppisi kaikkia fantsuja termejä, joita voisi sitten heitellä ympäriinsä niin kuin Sarasvuon Jartsa. Pehmisopiskelijalla ei ole niin kiirettä sen valmistumisen kanssa, kun vaihtoe-htona on haahuilla kampuksella ja ”kasvaa ihmisenä” pohtiessa kysymyksiä, joihin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Onnea yrityselämään!

TOTUUS:

“Rahoituksen taloustiede, rahoitus, on taloustieteen osa-alue, joka soveltaa talousteoriaa ja kvantitatiivisia menetelmiä, ekonometriaa ja tilastotiedettä. Ra-hoituksen tehtävänä on selittää tyypillisten kuluttaja-säästäjien säästämis- ja sijoituspäätöksiä, yritysten in-vestointi-, rahoitus- ja osingonjakopäätöksiä, korkojen ominaisuuksia ja tasoa, rahoitushyödykkeiden hintoja sekä rahoituksen välitykseen erikoistuneiden yhteisöjen roolia taloudessa.”

MITÄ TATK MEILLE KERTOO:TOTUUS:

“Johtamisen opetuksen painopisteen muodostavat or-ganisaation johtamisen keskeiset kysymykset, joita ovat muun muassa organisaation oppiminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja johtajuus. Opinnoissa käsitellään myös ajankohtaisia teemoja kuten moni-naisuuden johtamista, tietämyksen hallintaa ja tiimien dynamiikkaa.”

MITÄ TATK MEILLE KERTOO:

Laskentatoimen opiskelijalle moinen johtamisen pehmoilu voi aiheuttaa otsasuonen tykytyksiä sillä hänestä asiat ovat jämptisti mustia ja valkoisia, mielu-iten mustaa valkoisella. Ei harmaata taloutta turhaan kutsuta harmaaksi. Laskisoipiskelija valitsi pääaineensa varman työllistymisen toivossa, ja onhan tilintarkasta-jan duunissa tiettyä seksikkyyttä, hän epätoivoisesti uskottelee itselleen.

“Laskentatoimi on yritystoiminnan perusta.Laskentatoimen yksikön toiminta-ajatuksena tehdä kansainvälisen tason tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta laskentatoimen eri alueilta. Yksikkö kouluttaa laajat valmiudet omaavia laskentatoimen huippuosaajia moniin eri tehtäviin yrityksissä. Oulussa voi erikoistua johdon laskentatoi-meen, yrityksen tuloslaskentaan ja rahoitukseen.”

MITÄ TATK MEILLE KERTOO: TOTUUS:

EGONOMI 3/201212

Seksikkyydestä tulivatkin mieleen markkinoinnin tytöt, jotka puolestaan valitsivat pääaineensa, koska se sopi syksyn trendiväreihin.Markkinointi on muiden pääaineden rinnalla lähinnä hauska harrastus. Ei se silti mitään lasten leikkä ole sillä jo ensimmäisen kurssin läpäistäkseen täytyy lukea ihan oikea kirja! Tehtävän haastavuuden todistavat markkinointifuksien kanssa samalla kurssilla kolmatta kertaa istuvat senioriopiskelijat.

TOTUUS:“Innovatiivinen markkinoinnin yksikkö kouluttaa teol-lisen markkinoinnin ammattilaisia työelämän vaativiin tarpeisiin. Tarjoamme korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvaa opetusta esimerkiksi teollisista asiakassuhteista ja digitaalitaloudesta.Teorian ja käytännön mutkaton yhdistäminen on perusajatuksemme kun suunnittelemme opetusta. Opiskelijoidemme sujuva siirtyminen työelämään on osoituksena onnistuneesta yhteistyöstämme. Kansain-välistä uraa suunnitteleville opiskelijoillemme avaa globaali yhteistyöverkostomme monia mahdollisuuksia.”


Kansiksen opiskelija, toisin kuin muut, on oikea talousTIETEILIJÄ. Käytännössä siis sosiaalisesti jäykkä kuin joustamaton kysyntäkäyrä.Kansislainen luulee kovana tieteenharjoittajana osaavansa ratkaisut niin eurokriisiin kuin parisuhde-kriisiinkin, mutta todellisuudessa he osaavat vain de-rivoida. Kansantaloustieteilijät suhtautuvat alkoholiin mahdollisimman kustannustehokkaasti: seurusteluhumala on vain ajan ja rahan hukkaamista.

TOTUUS:Kansantaloustieteen yksikössä koulutetaan ammattie-konomisteja, joilla on valmiudet erilaisiin yksityisen ja julkisen sektorin työtehtäviin.Kansantaloustiede on tiede, jossa tutkitaan taloudel-listen ilmiöiden säännönmukaisuuksia ja riippuvuus-suhteita. Se jakautuu moniin erikoisalueisiin ja tarjoaa kattavan kuvan talouden toiminnasta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kvantitatiivisesti ja teoreettisesti vahvan koulutuksen omaava ekonomisti pystyy menestymään mitä moninaisimmissa työ-tehtävissä globaalistuvassa informaatiotaloudessa.


Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija on omissa mielikuvissaan suihkukoneella ympäri maapalloa rientävä maailmanvaltias. Niin mediaseksikkään globaalia kuin kaikki nykyään onkin, rajoittuu tämän Jartsamaisia (ks. johtaminen) viisauksia latelevan kosmopoliittisen broilerin osaaminen usein oikeaoppi-seen käyntikortin ojentamiseen aasialaiselle tai oikean istumapaikan löytämiseen taksissa.

TOTUUS:“Kansainvälisen liiketoiminnan pääaine pyrkii vas-taamaan globalisoituvan talouselämän haasteisiin kouluttamalla kansainvälisiä liiketoiminnan osaajia. Opetuksen keskeisiä painopistealueita ovat kansain-väliset liiketoimintastrategiat ja liiketoimintaproses-sit, liiketoimintojen johtaminen monikulttuurisessa ympäristössä, kansainvälisen liiketoiminnan kehit-täminen sekä kansainvälisen organisaation kehit-täminen”


EGONOMI 3/2012 13

KILTAHUONEGALLUPEgonomi toteutti pikakyselyn kiltahuoneella liittyen eri pääaineisiin. Kysymyksiin piti vastata ensimmäinen mieleen tuleva pääaine.

KYSYMYKSET:1. Minkä pääaineen edustajat ovat parhaimman näkösiä?2. Minkä pääaineen edustajat tulevat tienaamaan eniten?3. Epäseksikkäin pääaine?4. Minkä pääaineen edustajilla on suurimmat luulot itsestään?

Anette Rahkonen

Kansantaloustiede, 1. vuosikurssi

1. Kansiksen2. Kansiksen3. Kansainvälinen liiketoiminta4. Johtamisen

Niklas Elfving


1. Markkinoinnin2. Rahoituksen3. Kansis4. Rahoituksen

EGONOMI 3/201214

Maria Ronkainen

Kansainvälinen liiketoiminta, 1. vuosikurssi

1. Markkinoinnin2. Rahoituksen3. Kansis4. Johtamisen

Ville Suvanto


1. Kansiksen2. Kansiksen3. Markkinointi4. Kansiksen

Jere Hurskainen

Markkinointi, 1. vuosikurssi

1. Markkinoinnin2. Markkinoinnin3. Kansis4. Johtamisen

Meija Ronkainen

Laskentatoimi, 2. vuosikurssi

1. Markkinoinnin2. Laskiksen3. Kansis4. Johtamisen

EGONOMI 3/201216

Yrityssuhdevastaavana otin kevään lopulla riskin, ja halusin leikkiä vähän oman hiekkalaatikkoni ulkopu-olellakin. Yleensä yleishyödyllisten yhdistysten toi-

minta on lähinnä oman jäsenistönsä hyvin lyhyen aikavälin etujen ajamista. Itse kuitenkin visioin siitä että tulevat aktiivimme lähtevät rohkeasti luomaan myös ulospäin näkyvää ja kuuluvaa vastuullista kylterikulttuuria tänne niin teekkareista tunnet-tuun yliopistokaupunkiin, ja halusin omana vastuuaikani tehdä pienen aloitteen tälle toiminnalle. Näin päädyimmekin järjestämään ensimmäistä kertaa Oulun alueen lukiolaisille suunnatun liikeideakilpailun TOO-messujen yhteydessä. Lukiolaiset saivat syyskuun alkukilpailun ajan lähettää ideoita tuomaristolle tähdäten lokakuun loppukilpailuun. Liikeideoita tippui järjestäjätiimin sähköpostiin mukavasti heti kilpailun alusta alkaen, ja ideoiden korkea taso yllätti kokeneen tuomariston aivan täysin.

Kutsuimme Linnanmaan kampukselle loppukilpailuun kolme finalistia, joita arvioimassa oli kuusi tuomaria.

Finalistit olivat todella lahjakkaita, ja jokaisella yhdistävänä tekijänä oli myös oma tarina ideansa taustalla. Kilpailu otettiin heti alusta alkaen erittäin positiivis-esti vastaan niin lukiolaisten, yhteiskuntaopinopettajien ja rehtoreiden, kuin Oulun kaupungin, liike-elämän ja tiedekunnan sisällä. Yhteistyökumppaneita tuli paljon, ja rahoitus tapahtuman mahdollistamiseksi saatiin yllättävän helposti aikaan. Lopullinen kärkikolmikko muodostui seuraavanlaiseksi:

1. sija: Julius Hintsala, Madetojan musiikkilukio – Uudenlainen sijoitusrahasto vanhuksille

2. sija: Oskari Järvelin, Limingan lukio – Varastointi- ja huoltopalvelu valo-, ääni- ja esitystekniikalle

3. sija: Eerik Viljamaa, Oulunsalon lukio – Ladattava mobiilisovellus

Uuden Oulun lukiolaisten liikeideakilpailu:FINANSSIN ENSI ASKEL KOHTI YLIOPISTON ULKOPUOLELLAKIN VAIKUTTAVAA YHTEISÖÄ?

Liikeideakilpailun finalistit Oskari Järvelin, Eerik Viljamaa ja Julius Hintsala.

EGONOMI 3/2012 17

Kilpailun korkea taso ja lukiolaisten aktiivisuus viestii selvästikin siitä, että Oulun seudun nuorisolla riittää ideoita ja yrittäjähenkisyyttä. Suurempi haaste onkin luoda rohkea toteuttamisen kulttuuri ja sitä tukevat rakenteet, jotta Suomi ja Oulun alue ovat kilpailukykyisiä vielä seuraavienkin sukupolvien aikaan. Kokonaisuudessaan jälkeen päin katsottuna kilpailu rohkaisi lukuisia alueen lukiolaisia, antoi Finanssille mukavasti positiivista medianäkyvyyttä ja avasi uusia yhteistyöväyliä moneen eri suuntaan. Ehkäpä joku tämän jutun lukijoista järjestää saman kilpai-lun ensi syksylle?

Yrityssuhdetoimikunta järjesti jälleen poikkitieteelliset Tervetuloa osaajien Ouluun -työelämämessut.Messut koostuivat kolmesta pääteemasta:- Rekrytoivista yrityksistä- Työelämälähtöisistä koulutuksista ja eri alojen ammattilaisten neuvonnasta- Yrittäjyys-teemasta Linnanmaan pääkampuksemme ydin täyttyi lukuisista eri alojen organisaatioista ja tiedonjanoisista opiskelijoista.

Kaikista messujen tuloista 25% menee suoraan hyväntekeväisyyteen. Valitsimme yhdessä Martti Ahtisaari -instituutin kanssa tämän vuoden kohteeksi Oulun Walkers-toiminnan (Aseman lapset ry), jossa hyvin pitkälti vapaaehtoisvoimin tehdään erinomaista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. Messut olivat yhteistyökumppaneiden palautteen perusteella oikein onnistuneet, ja ensi vuodelle on hyvä lähteä rakentamaan uutta tämän pohjalta. Finanssin hallituksen hahmottelemassa alustavassa vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa tulevien TOO-messujen järjestäjäksi ehdotetaan hallituksesta ja toimikunnista ulkopuolista palkallista toimihenkilöä, joka voisi keskittyä projektiin heti ensi vuoden alusta alkaen. Palkkion provisiorakenne kannustaisi kasvattamaan mes-suja vuosi vuodelta suuremmiksi ja poikkitieteellisimmiksi, mikä mahdollistaisi pitkän aikavälin kehityksen hyödyttäen sekä yhteistyökumppaneita että yhä laajempaa opiskelija-joukkoa. Nähdään syyskokouksessa keskustelemassa ja päättämässä yhdessä tulevasta vuodesta! Kiitos hyvästä palautteesta jo tässä vaiheessa!

Anssi TossavainenYrityssuhdevastaava, TOO-messuvastaava, Liikeideakilpailun järjestäjätiimin vetäjä

Kuvat: Juha Päällysaho

TOO-messut keräsivät opiskelijat ja työnantajat yhteen

Kymmenet yritykset esittelivät jälleen toimintaansa Linnanmaan kampuksen pääkäytävällä 9.10.2012.

EGONOMI 3/201218

Eihän tullut yllätyksenä että me Oulun ekonomeissa pidämme teitä, arvoisat Finanssi ry:n jäsenet, tärkeimpänä sidosryhmänä ja yhteistyökumppaninamme? Okei, okei...ei aina olla niin näkyvästi teidän menoissa & julkaisuissa mukana mutta kuitenkin!

Toivottavasti näkyvyyttämme lisää juuri kanssanne solmittu, ihan oikea yhteistyösopimus. Yhtenä osana sitä on haalarimainos eli fuksien reidessä näkyy uusi logomme. Mietittiin että pitäisikö siinä lukea myös jotain puoli-rasvaista kuten esimerkiksi ”Parasta päälläsi” tai ”Tanakkana tukenasi” mutta päädyttiin pysymään asialinjalla, tässä tapauksessa... Nyt julkai-semme logomme ensimmäisenä vain teille, edes jäsenemme eivät ole tätä vielä nähneet... Rauhallises-ti, rauhallisesti, älkää ryntäilkö! Kaikki kyllä näkevät! Ladies and Playboys! Let’s get ready to rumble! Tässä se tulee:

Noooh? Mitäs tykkäätte?

Sitten kun valmistuminen keskeyttää hyvin alkaneet opinnot ja jäätte tänne Pohjois-Pohjanmaan alueelle niin olette meidän tulevia jäseniämme, kunhan jatkatte jäsenyyttänne SEFE:ssä.

Jäsenmaksumme on vain 35 € / vuosi. Sen voi saada moninkertaisesti takaisin esimerkiksi käymällä Iso-Syötteen mökillämme tai osallistumalla sponsoroimiimme kulttuuriti-laisuuksiin.

Järjestämme myös erittäin suosittuja verkostoitumistilaisuuksia, viimeksi opiskeltiin rapujen syöntiä 50 hengen joukolla. Myös ammatilliset koulutus/luentotilaisuudet ovat suosittuja.

Kiitoksena tämän jutun lukijoille, 5 nopeinta ilmoittautujaa saa la 10.11.2012 Jukka Poika & Sound Explosionin keikalle Nightclub Tähteen liput hintaan 13 €/kpl (ovelta 22€). Il-moittautumiset osoitteeseen [email protected].

Kiitos ja hyvää syksyn jatkoa!

Teemu Kemilävpj Oulun Ekonomit ry

Arvoisa yhteistyökumppani:

oulun ekonomit

Finanssilaiset pääsivät maistelemaan rapuja Oulun Ekonomien rapujuhlissa syyskuussa.

EGONOMI 3/2012 19

Syksy on ollut tähän asti NESU:n osalta huikea – kiitos siitä teille arv-on fuksit - mutta siitäkin huolimatta parhaat palat ovat vasta edessä! Marraskuun alussa 5.-11.11. vietetään viikon mittaista NESU-

seminaaria, johon kulminoituu viime keväänä alkanut uurastus sekä vuoden aikana luodut suhteet ja NESU:n yhteishenki – suurelta osin myös tämän vuoden toimikunnan stressi ja syklittäinen työmäärä. Itselleni kyseessä on myös toistaiseksi viimeinen ison yleisön tapahtuma, jota olen järjestämässä NESU-puheenjohtajana. Onneksi työtä on vielä siinä määrin, että eroahdistus saa odottaa.

Haettuani viime vuonna puheenjohtajan pestiin en aavistanut seminaarin tuloa Ouluun, mutta hyvä niin, sillä pupu olisi voinut pujahtaa pöksyyn, kun edessä on vastuu, johon minulla ei ollut mitään pohjatietoja. Semi-naarin järjestäminen ei ehkä ole ollut helpoin nakkini luottamustoimissa, mutta sitäkin suurempia ovat olleet onnistumisen riemut järjestelyissä. Toki pahin on vielä edessä, kun käytännön toteutus häämöttää vasta muutaman viikon päässä… Paljon on opittu niitä niin kutsuttuja työelämätaitoja tiimin johtamisesta, aikatauluttamisesta sekä pienten mutta tärkeiden käytännön asioiden järjestämisestä – ja unohtamisesta. Siitä en ole varma onko johtamiseni ollut aina teeman mukaista Responsible Man-agementia, mutta yritystä on ainakin ollut ja virheistä opittu.

Liekkö syy seminaarissa vai ensimmäistä kertaa järjestetyssä NESU-infossa, mutta tämän vuoden fuksit ovat kunnostautuneet NESUlaisina historiallisesti ja ensimmäiset urheat ovat kokeneet jo ulkopaikkakuntien huvituksiakin! Puheenjohtajana on ollut enemmän kuin palkitsevaa huomata ihmisten innostus ja avoimuus uusia verkostoja kohtaan. Koska intoa löytyy ja riit-tävä osaaminenkin (sosiaalisuus ja kokeilunhalu) on kasassa, porukassa on potentiaalia ensi vuoden toimijoiksi. Nyt lokakuun puolenvälin tienoilla onkin hyvä hetki alkaa harkita toimikuntahakemuksen raapustamista, jotta me vanhat saamme eläköityä rauhassa ja antaa perimämme jatkettavaksi nuoremmille ja vetreämmille. Jos siis haluat mielettömiä kokemuksia, sopivasti vastuuta, uusia tuttuja sekä hyödyllistä opittavaa, nyt on hyvä aika koputtaa olkapäälle leffaillassa, Nordic evening –sitsien jatkoilla tai vaikkapa ihan milloin vain!Kiireisin semmahypetysterveisin,

Titta KettunenNESU-Finanssin pj ’12

“Seminaarin järjestäminen ei ehkä ole ollut helpoin nakkini luottamus-toimissa, mutta sitäkin suurempia ovat olleet onnistumisen riemut järjestelyissä.

Heipsan uudet NESU-aktiivit!

nesu

EGONOMI 3/201220

Pyörähtihän syksy taas vauhdilla käyntiin ja kukin on päässyt jälleen pätevöittämään itseään akateemisesti. Oman rakkaan pääaineen lisäksi sekaan mahtuu

myös muita, niiden amatöörien lukemia numero-/pehmeitä aineita (lukija valitkoon vaihtoehtonsa). Monipuoliset sivuaineet kuitenkin tekevät kunnollisen ekonomin, vaikka kaverin kanssa onkin mukava skabailla, kumpi dissaa toisen pääainetta paremmin. Vai tuleekohan mainituista aineksista sittenkään valmista tai ainakaan sopivan kypsää ekonomin alkua? Soppaan kannattaa vielä lisätä kokemuksia, joilla peilata opittua käytäntöön sekä laajahkoa ympäröivän maailman seuraamista. Uutisjutuissa pyörivätkin nääs tutut kansantalouden säännönmukaisuu-det. Kauppalehden haastateltavat puhu-vat omista johta-misopeistaan, joita lukija osaa jo asettaa pers-pektiiviin. Yllät-tävän erilaisilla liiketoiminta-malleilla voi näköjään breikata globaalisti.

Koulutuksella on oltava oma relevanssinsa, niin työelämän kuin jatkokoulutuksenkin suhteen. Omia valmiuksia kannattaa kehittää ajoissa jo opiskelun aikana. Mainittujen keinojen lisäksi Martti Ahtisaari -instituutin ja Kauppakamarin kaltaiset paikalliset tahot järjestävät paljon tutustumisen arvoista ohjelmaa, joissa opiskelijat ovat valitettavan usein aliedustettuina. Lisäksi SEFE järjestää tammi-helmikuun vaihteessa perinteiset Kylteripäivät, jossa alojensa huippuasiantuntijat antavat panoksensa huippuseminaariin. ”Suomi maailman huipulla” –teemalla pohditaan tänä vuonna suomalaisen yhteiskunnan taloudellisen menestyksen ja julkikuvan ai-toutta ja perustaa. Lukuisista ranking-menestyksistä huoli-matta, onko tulevaisuuden kilpailukykymme turvattu?

Kun oma henkinen kyvykkyys tuntuu saavuttaneen astetta korkeamman tason, täytyy se osata myös myydä ulospäin. SEFEltä löytyy tähänkin ratkaisu. Urapalveluiden asian-tuntijat tietävät niksit huippuviritetyn työhakemuksen ja CV:n luomiseen. Heillä on kokemusta esimerkiksi menestyvien ekonomien sparraamisesta ja koutsaamisesta uusille urapoluille. Näiden kavereilla – jos kellä – on näke-mystä ekonomien urapoluista. Muun muassa näitä näkemyksiä jaetaan jäsenille tule-vaisuudessa entistä enemmän myös etäkoulutuksissa (webi-naareissa) sekä jälkikäteen katsottavissa olevilla videoluennoilla. Kun hifistelty CV lopulta on käsissä, kan-nattaisikohan asiantuntijoilta samalla henkilökohtaisesti kysyä muutama vinkki tai idea oman urapolkunsa alun suunnalle?

Sen lisäksi että kannattaa ottaa opinnot tosissaan, kannattaa ottaa tosissaan myös ulottuvillanne olevat arvokkaat palvelut. Rakentamalla itsestänne laaduk-kaan ja monipuolisen ekonominalun, teistä tulee työmarkkinoiden halutuin paketti, jota ei myydä tarjouksessa.

Viisain setämiesterveisin,

Jouni Nykyripuh. 050 329 [email protected]

kyllin hyvvää

Elämä opettaa leveällä pensselillä

EGONOMI 3/201222

Viime keväänä satuin puolivahingossa hakemaan ja saamaan tiedekunnan jakaman harjoittelurahan, ja niinpä päädyin tutkimaan yliopiston Ohjaus- ja

työelämäpalveluiden harjoittelupaikkalistausta. Löysin listauksesta erittäin mielenkiintoisen vaihtoehdon Valtio-varainministeriöstä. Harjoittelupaikkakuvaus sopi mielestäni vähintäänkin hyvin omaan ansioluettelooni ja mielenkiin-nonkohteisiini. Paikka vaikutti olevan tavallisen kansantaloustieteen opis-kelijan ulottumattomissa, mutta käytettyäni hyväksi ylio-piston hakemusklinikkaa epäuskoisena lähetin hakemuksen ministeriöön. Epäuskoni vaihtui iloksi ja jännitykseksi saadessani haastattelukutsun. Haastattelussa kysytty kysymys ”mitä mieltä olet Eurokriisistä?” kuvasi oikeastaan koko tulevaa kesääni. Sain harjoittelutarjouksen VM:ltä, mutta samaan aikaan sain tarjouksen myös yksityiseltä sektorilta. Päätin antaa julkiselle sektorille mahdollisuuden, vaikka se tiesikin taloudellisesti tiukkaa kesää ja syksyä.

Aloitin kesäkuun alussa korkeakouluharjoittelun Valtion-varainministeriön Rahoitusmarkkinaosastolla. Moni osaston

Opiskelujen alkaessa syksyllä on mukava nähdä vanhat tutut kiltahuoneen fifanhakkaajat, todeta kahvi-kupin säilyminen yksinäisen kesän yli ja palata takaisin derivaattojen ihmeelliseen maailmaan. Syksyn kiin-nostavimpia keskusteluaiheita ovat ihmisten kesätyökokemukset. Jokainen kunnon kylterihän on viettänyt kesän dollarin kuvat silmissä, täydellistä CV-merkintää metsästäen. Vai onko? Haluan jakaa omat kesähar-joittelukokemukseni vähemmän seksikkäästä työnantajasta, valtiosta.

“Kukapa taloustieteilijä ei saisi kiksejä mittayksikön muuttumisesta jaardiksi eli miljardiksi euroksi?

Kesä virkamiehenä

EGONOMI 3/2012 23

virkamiehistä toimii VM:n kriisiryhmässä, joka työskentelee eurokriisin parissa. Työtehtävikseni muodostuikin kriisiryhmässä työsken-televien virkamiesten avustaminen ja päivittäinen krii-siuutisten seuranta. Käytännössä tämä tarkoitti tiedon hakemista, seulomista, analysointia ja raportointia. Toisin sanoen kaikkea sitä mitä opiskelut ovat välillisesti ja suoraan opettaneet. Tein kesän aikana mm. maa- ja sektoriraport-teja, uutisanalyysia Kreikan vaaleista ja kaivoin tietoa pank-kien taseista. Kaikkea tekemistä kehysti eurokriisi ja teki työstä erittäin mielenkiintoista. Kukapa taloustieteilijä ei saisi kiksejä mit-tayksikön muuttumisesta jaardiksi eli miljardiksi euroksi?

Työskentely valtiolla ja virkamiehenä ei ennen kesää ollut unelmatyöpaikkojeni listalla. Oikeastaan en edes tiennyt kuinka ministeriöön voi päästä töihin. Oletin ministeriön myös olevan hyvin hierarkkinen ja byrokraattinen työpaikka. Kesä kuitenkin todisti uskomukseni vääriksi. Kuvaavaa mielestäni oli, että perehdytysmateriaaliksi mi-nulle annettiin Euroopan Vakausmekanismin perussopimus. Pääsin siis mielenkiintoisten asioiden äärelle ja tapahtumien keskipisteeseen. Hierarkiasta kertoo jotain se, että istuin kokouksissa jonka puheenjohtajana oli ministeriön kakkosvirkamies, alivaltiosihteeri Hetemäki. Oman jännityksen työhön toi toisaalta se, että ikinä ei tiennyt minne oma raportti lopulta päätyy. Kysyin erään ra-portin viimeisteltyä, että mihin tämä menee ja esimies totesi asiakirjan lähtevän ministeri Urpilaisen erään kokouksen

taustamateriaaleihin. ”Tee työtä jolla on tarkoitus” –slogan sai aivan uuden merkityksen.

Ehkä kaikista hienoin puoli ministeriössä työskentelyssä oli kuitenkin ihmiset ja loistava porukkahenki. Minut otettiin harjoittelija hyvin vastaan ja tunsin tekeväni oikeita töitä, oikeiden asioiden parissa. Osastollamme työskenteli käytännössä ekonomeja ja juristeja, jokainen erilaisella taustalla ja työhistorialla. En kuitenkaan valitettavasti tavannut yhtään oululaistaustaista ekonomia, vaan suurin osa työntekijöistä oli opiskellut Kehä III:sen sisäpuolisissa periferiayliopistoissa. Harjoittelu antoi kipinän valmistumisen jälkeen harkita tosissaan julkista sektoria yhtenä työnantajana. Tunnetusti valtion leipä ei pärjää aivan yksityisen sektorin palkkatasolle, mutta miltä kuulostaa 36 lomapäivää vuodessa sekä kel-lokortin käyttö ja ylitöiden korvaaminen lomalla? Suosittelenkin jokaista harkitsemaan korkeakouluhar-joittelua valtiolle ja tarkistamaan julkisen sektorin mahdol-lisuudet.

Lisätietoa: www.valtiolle.fi, www.taloustieteet.oulu.fi/opiskelu/harjoittelu www.oulu.fi/careerservices/harjoittelu/index.html

Teksti: Lauri TervoKuvat: Valtiovarainministeriö/Marko Oja

Historiallinen työympäristö Valtioneuvoston linnassa. Samasta rakennuksesta löytyy mm. Eugen Schaumanin muistolaatta.

“Voinko nähdä kulkukorttinne?” Ensimmäisenä Valtioneuvoston linnan ovella on vastassa vartija ja metallinpaljastin.

Fuksin elämää,ei sen enempää

Onpa siitä kauan, kun astuimme torinrannasta bussien kyytiin ja lähdimme kohti fuksiristeilyä. Ympärillä oli aivan outoja naamoja ja vähän hermos-tuneena innostuin sitten puhumaan vierustoverin kanssa. Ensimmäisen viiden minu-utin aikana keksimmekin jo yhteisiä tuttuja. Päivä meni tosi nopeasti uusiin ihmisiin tutustuessa, tai lähinnä nimien opettelus-sa. Yhtäkkiä olimme siellä kaupungin ainoassa todellisessa nähtävyydessä (?) ja jo-imme kuoharia Finanssin piikkiin, joku “fiksu” keksi myös hakea santsilautasellisen, ne olivat meille ilmaisia! En potenut huonoa omaatuntoa, sillä olinhan jo tukenut Finanssia pari vuotta erään kurssin kautta.

EGONOMI 3/201224

EGONOMI 3/2012 25

Kahden välivuoden jälkeen uuden koulun aloit-taminen tuntui sanoinkuvaamattoman hyvältä. Krapulaa en sunnuntaina tuntenut, koska jän-

nitin liian paljon ekaa koulupäivää. Maanantaina yliopistolta löytyi sitten hämärästi tut-tuja naamoja läjäpäin ja lyöttäydyimmekin heti yhteen ja suuntasimme luentosaliin. Sieltä meidät jaettiin viral-lisesti ryhmiin ja informaatiotulva sai luvan alkaa. Illalla oli luvassa kaupunkikierros ja fukseja ei selvin-nyt loppuun asti kovinkaan montaa, kummastelin tätä, sillä eihän aamulla ollut muuta kuin joku pääaineinfo... Kierros oli lopulta kokemus ja fuksin roolissa sain-kin aimo annoksen tulevaisuuden neuvoja ja tärkeitä elämänohjeita vanhemmilta opiskelijoilta. Pitsajatkoilla minulle tarjottiin myös tuplajuusto pitsaani (ehkä joku tajuaa). Keskiviikkona oli luvassa paljon mainostetut harkka-sitsit. Sitseistä olin kuullut kaikenlaista (kaverini kämp-pis oli kuulemma pari vuotta sitten lähtenyt moisista ambulanssilla pois tai jotain vastaavaa), ja eleganttina iloliemennauttijana odotin iltaa innolla. Päädyin kokeneiden sitsaajien läheisyyteen ja opin kaikenlaista tuosta uudesta ja uljaasta perinteestä. Hark-kasitseillä oli kaikenkaikkiaan hyvä yhteishenki, joka kuitenkin hieman rikkoutui siihen ainaiseen turpakiin-ni-huuteluun, joka lopulta tuntui enemmänkin häiriön lähteeltä. Kokonaisuutena sitseistä jäi hyvä kuva ja illalla päädyimme taas kaupungin tiiveimmälle tanssilattialle.

“Yömyöhään iski sitten pienimuotoinen Kaarle-overdose: viikon sisällä olin viettänyt enemmän öitä Kaarles-sa kuin kotona.

Fuksisuunnistuksessa nähtiin toinen toistaan mielikuvituksellisempia asuja.

EGONOMI 3/201226

Perjantaina oli sitten tosipaikka fuksisitseillä. Tuntui että monet olivat aluksi hieman varautuneita. Huhu-puheiden mukaan harkkasitseillä meni aika kovaa loppuvaiheessa. Ehkäpä päivän tauko oli liian vähän joillekin? Ja ehkä kahdet sitsit niin tiheään söivät niiden arvostusta. Loppua kohden meno oli kuitenkin loistava, viimeisetkin perinteiset sitsilaulut laulettiin. Hauskaa riitti ja jotkut biisit soivat vieläkin päässä. Yömyöhään iski sitten pienimuotoinen Kaarle-overdose: viikon sisällä olin viettänyt enemmän öitä Kaarlessa kuin kotona. Nyt taas en tarkalleen muista koska olisin siellä ihanan tiiviillä tanssilattialla viimeksi heilunut. Eiköhän tämä erhe korjaannu pikapuoliin. Oikeastaan fuksiviikon jälkeen aika on mennyt tosi nopeasti ja vauhti ei tunnu hidastuvan missään vaiheessa. Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua, joten toisaalta se tuntuu melko kaukaiselta. Fuksiviikon

lisäksi mieleen ovat jääneet muutkin fuksi -etuliitteellä varustetut tapahtumat, fuksisuunnistus ja fuksiaiset. Fuksisuunnistus oli säästä huolimatta hauskaa ja jotain aivan muuta kuin normiryyppyreissut. Rasteja oli paljon ja suosikkia en osaisi valita. Onneksi on olemassa kuvagalleria, josta muistia voi tarpeen mukaan virkistää. Omalta mukavuusalueelta pääsi huoletta pois ja ryhmän jäseniä oppi tuntemaan entistä paremmin. Ryhmähenki kasvoi paljon ja onneksi kaikki olivat täysillä mukana.

Fuksiaiset olivat vauhdikkaimmat juhlat siihen men-nessä ja Finanssin booli tosiaankin toimi. Vauhtia ja vaaratilanteita riitti. Joku halusi kovasti saunasta uimaan, mutta pihan ainoa lyhtypylväs oli eri mieltä. Loppuvaiheessa sain soiton: “käy etsimässä hammas-ta sieltä lihapullien kohdalta”, koitin saada muitakin

Fuksisitseillä Finanssin hallitus joi fuksit pöydän alle. Vai menikö se toisin päin?

Raekuuro keskeytti Fuksisuunnistuksen, muttei latistanut meininkiä.

EGONOMI 3/2012 27

avuksi tähän vaativaan tehtävään, mutta humalaisen tuurilla se oli se eka ”hampaannäkönenjudu”. Palautin sen tietenkin omistajalleen parin tunnin sisään. Seuraavan aamun pahimman kanuunan pelasti facebookin fuksiryhmä, josta selvisi, että noin puolella oli jonkinlaisia fyysisiä vammoja illan jälkeen.

Finanssi järkkää paljon hyviä tapahtumia, ehkä jo-honkin rakoon mahtuisi muutama ylimääräinen al-koholiton tapahtuma nykyisten tapahtumien lisäksi tai muutama viikonlopputapahtuma? Näissä ovat tietenkin hyvät ja huonot puolensa. Kaiken kaik-kiaan olen hyvin tyytyväinen Finanssin aktiivisuu-teen ja sen järjestämään toimintaan. (Ei niinkään Finanssiin liittyen: toivoisin tulevaisuudessa lisää eri pääaineiden yhteisiä etkoja.)

Muutakin kuin bileitä? Opiskelu itsessään on lähtenyt aika hitaasti käyntiin, ja ehkä en voi vielä sanoa, että olisin päässyt siihen kiinni. Tenttejä ei ole ollut, enkä ole löytänyt mitään selvää rytmiä. Esimerkiksi ensimmäiset kaksi viikkoa oli tosi vähän tekemistä. Vaaditut 30 noppaa tulee aika helposti ekana syksynä täyteen, ainakin suunnitelman tasolla. Yliopistoelämä on erikoista. Itsellä on valtavasti vastuuta ja välillä tuntuu ettei ole mitään tekemistä. Sitten sitä lupautuu kaikenlaiseen mukaan ja seuraavalla viikolla tilanne onkin täysin eri. Tekemistä on niin paljon että on vaikea venyä joka paikkaan, eikä tilannetta auta luontainen pyrkimys tehdä kaikki asiat huolellisesti. Äärim-millään on aikoja jolloin pitäisi tehdä kaikkea, mutta ei osaa aloittaa mistään. Nollaus on tarpeen.

“Joku halusi kovasti saunasta uimaan, mutta pihan ainoa lyhtypylväs oli eri mieltä.

Fuksisuunnistuksen ja Fuksiolympialaisten voittajajoukkueet palkittiin Fuksiaisissa.

Teksti: A.P.Kuvat: Anni Seiteri, Teemu Mustonen, Joni Lehto, Eemeli Väyrynen

Egonomi 03/2012

Documents

Transcript of Egonomi 03/2012