Yhteenveto Lahden ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 6.2.2019

Osallistujat: Pirjo Häggqvist, Mona Moilanen, Tuija Lindfors, Saara Järvi, Anna Rintala,

Marjaana Anttonen, Nina Hietala, Maarit Karhunen, Terhi Kylä-Sipilä, Tiina Nieminen, Marja Koivisto, Verneri Perenius ja Anna Päätalo

Tapaamisen tavoitteet

• Palautella mieleen viime tapaamisen työstön satoa

• Tutustua meneillään oleviin lasten ruokakasvatukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin

• Kuulla RUOKAKUNTA-hankkeen alustavista suunnitelmista ja hahmottaa oman kunnan toimijoita ja heidän roolejaan hankkeessa

• Sopia jatkosta

Päijät-Hämeen ruokakasvatusverkostot 2019

Lahti

Orimattila

Hollola

Asikkala-Padasjoki

Yhdessä kohti

ruokailoa ja terveyttä!

Viime vuoden koulutuksessa ideoituja kehitettäviä asioita ruokakasvatuksessa

RUOKA:Ruuan laatu, maku ja värikkyysAterioiden tasapainoLapset ruuan alkulähteilleLähiruoka ja koti- ja lähitilatKasvisruokavaihtoehtoLiharuoka kasvispitoisemmaksiVälipalojen monipuolisuus ja tuoreusKokonaiset kasvikset ja hedelmätSalaatit komponentteinaSatokausituotteiden hyödyntäminenLeipien vaihtelevuusLasten toiveruuatRuuan riittävyysErityisruokavalioiden toteuttaminenRuuan kypsennys omassa keittiössä

RUOKAILUTILANTEET JA LASTEN OSALLISUUS:Yhdessä syöminenKorotettavat linjastotRuuan äärelle pysähtyminenLasten kanssa keskustelua ruuastaEnemmän leipomistaRuualla askarteluaKananmunien yms. kuorimistaMakupelin pelaamistaRetket puutarhoille, toreille, ruokakauppaanRavintolapäivä: lapset tarjoilevat ruuan

YHTEISTYÖ RUOKAPALVELUN KANSSA:Yhteinen arvokeskusteluYhteiset linjat ja toimintasuunnitelmaEnemmän myönteistä ja rakentavaa vuoropuheluaYhteistyöpalaveritLapset mukaan yhteiseen suunnitteluunRuokalistan monipuolistaminenRuokalistaan Sapere-mahdollisuuksiaRetkieväiden toteutusJoustavuus ruoka-aikojen ja –paikkojen suhteenLeivontatarvikkeiden tilaaminenPalautteen antaminenSijaisten perehdyttäminen

ASENNE

TIEDONKULKU SAPERE

ROHKEUS KOKEILLA ESIMIESTEN TUKI

YHTEISTYÖ

VANHEMMAT

Varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatuksen kehittäminen osana kuntien hyvinvointityötä

1. Miten voimme vahvistaa ruokakasvatusta omissa yksiköissämme?

– Yhteistyö ja tiedotus eri toimijoiden välillä jo ennen lapsen päiväkotielämää (esim. neuvola)

– Toteuttamalla Saperea mahdollisuuksien mukaan (välipala talon tapaan, dippivihannekset yms.)

– Positiivista keskustelua ylläpitämällä

– Omien ajatusten ja käytäntöjen tarkastelua suosituksen näkökulmasta

– Ruokakasvatuksen huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa (esim. tiimipalavereissa)

2. Mitä asioita voimme tukea tai edistää tämän verkoston avulla?

– Nostetaan ydinasiat esille!

– Jalkauttaa Saperea ja ruokailusuosituksia kentälle

– Suositusten ”avaaminen” vanhemmille esim. vanhempainilloissa, neuvolassa jne.

– Ruokalistasuunnittelussa huomioida ja ”avata” asiaa keittiölle

– Täällä kuultujen asioiden/ratkaisutapojen hyödyntäminen omassa työssä

– Sopivan kokoinen ryhmä

3. Keihin lasten ruokailu ja ruokakasvatus alueellamme liittyvät eli ketkä/mitkä ovat ruokakasvatusta mahdollistavia henkilöitä/tahoja?

– Ateriapalvelu

– Perhepäivähoitajat

– Päiväkodin henkilökunta

– Hyky (neuvola yms.)

– Kaupungin johtoporras – raha

– Päiväkodin johtaja

– Perheet!

– Koulut (kotitalousopettajat, valvonta-ateriat)

– Tilat ja välineet

– Lähikauppa

– Ruokateollisuus

– Lähituottajat

– Seurakunta, MLL, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat

Ideointia: Mitä lasten ruoka ja ruokakasvatus voisi isoissa unelmissamme olla?

• Teemaviikkoja

• Einekset pois, itse tehdyt liha- ja kasvispullat (lisää henkilökuntaa keittiöön)

• Ruokailuaika

• Lapset ja henkilökunta pääsevät osallistumaan ruokalistan suunnitteluun

• Herkkyyttä jokaista lasta kohtaan

• Välipalabaari

• Kasvisruuan määrän lisääminen päiväkodin ruokalistaan

• Tutustua lähiruokatuottajiin

• Aikuisten asenteista, tottumuksista ja ennakkoluuloista VAPAATA

• Valinnanvapautta

• Sosiaalisia ruokailutilanteita eri ympäristöissä esim. tapaamisia vanhusten kanssa/työpaikoilla/kouluissa yms.

• Neuvolassa ”vertaistukiryhmiä” ravitsemukseen liittyen

• Luomua + puhtaat raaka-aineet

• Väriateriat (tehdään ruoka tietynvärisistä raaka-aineista tai yhdistellään niitä toisiinsa sopivasti)

• Tutkitaan raaka-aineiden muuttumista ruuanvalmistuksen aikana (esim. paistaminen muuttaa ruuan ulkonäköä)

• Ruokailu hassutellen (kuka keksii ja toteuttaa hassuimman näköisen aterian)

• Syksyllä vihannes- ja juurestori; esillä kasviksia ja juureksia ”suoraan maasta” sekä pilkkomis- ja maistelupisteitä (esillä myös käsiteltyjä)

11.2.2019 9

Ruokakasvatusta koulujen arkeen

Toimintamalli alakoulujen ruokakasvatukseen

11.2.2019 10

Maistuva koulu -mallin mukainen ruokakasvatus toteutuu koko koulun yhteistyöllä – eri oppiaineissa, kouluruokailussa ja koulun muussa toiminnassa.

Maistuva koulu -toiminta tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita.

Yhdessä koulujen kanssa

11.2.2019 11

• Kehitystyötä tehdään koulujen lähtökohdista ja yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa.

• Olemassa olevat hyvät materiaalit ja menetelmät käyttöön.

• Toimintamalli julkaistaan syksyllä 2020 kaikkien käyttöön: www.maistuvakoulu.fi

Hyvinvointia ja terveyttä kuntiin

Koulujen ruokakasvatus on keskeistä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

Peruskoulun maksuton ateria lisää lasten terveyttä ja tasa-arvoa.

Kehitämme kunnille työkaluja ruokakasvatuksen seurantaan, mikä palvelee hyvinvointikertomuksenlaatimista.

11.2.2019 12

Ruokakasvatuksen mentoriverkosto

Maistuva koulu kokoaa yhteen laajasti eri alojen asiantuntijoita kehittämään toimintamallia ja ruokakasvatusta Suomessa.

Tule mukaan!

11.2.2019 13

Mihin Maistuvaa koulua tarvitaan?• Opetussuunnitelmassa (2016) ja kouluruokasuosituksissa

(2017) ruokakasvatus on nostettu toteutettavaksi asiaksi, mutta toimintamalli toteutukseen puuttuu

• Koululaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen mm.• Koululaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokerisia

välipaloja

• Vain harva koululaisista syö täysipainoisen lounaan

• Kunnilla ei ole työkaluja, joilla voisi arvioida kouluissa tehtävää ruokakasvatusta

• Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksesta on vähäistä

• Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena kansallista tai alueellista toimijaa

• Toimintamallia kehitetään yhdessä koulujen

kanssa viidessä kunnassa: Salo, Tampere,

Järvenpää, Kuopio ja Sotkamo

• Hanketta toteuttavat 2018–2020

Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä-

Suomen yliopisto

• Rahoitus STM:n terveyden edistämisen

määrärahasta

Maistuva koulu -hanke

11.2.2019 16

LUONTOASKEL HYVINVOINTIINVarhaiskasvatuksen ruokailu kiertotalouden edistäjänä

Hyvinvoiva ihminen hyvinvoivalla maapallolla

Terveyden biodiversiteettihypoteesi

Kestävä kiertotalous

Terveellinen ja kestävä ruokailu

Kasvisruoka vähintään

kerran viikossa

Ruokailo ja lapsen oikeus

itsemääräämiseen ja osallisuuteen

Yli vuoden ikäisille terveyttä edistävää perusruokaa, joka sisältää• Kasviöljyä, margariinia, pähkinöitä, manteleita ja

siemeniä• Runsaskuituisia viljavalmisteita• Rasvatonta maitoa ruokajuomaksi, muut nestemäiset

maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisina, juustossa enintään 17% rasvaa

• Palkokasveja vaihdellen proteiinin lähteenä pääaterioilla ja/tai lisäkkeenä viikoittain

• Suositaan kalaa, siipikarjan lihaa ja kananmunia• Rajoitetaan punaisen lihan, makkaran ja

lihaleikkeleiden päivittäistä tarjoamista (Evira; elintarvikkeiden käytön rajoitukset)

Ruokahävikin jakautuminen %

tuotetusta ruoasta

6

5

4

6

5

2

2

16

12

17

5

10

11

2

5

10

4

7

4

5

3

0 5 10 15 20 25 30

Päiväkodit

Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat

Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat

Anniskeluravintolat, hotellit

Kahvilat ja huoltoasemat

Koulut ja ammatilliset oppil.

Pizza, kebab, hampurilainen

Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde%

Foodspill 2012, Silvennoinen et. al.

Turhaan tuotettu ruoka Suomessa vastaa

n. 400 000 henkilöauton vuosittaista CO2-

päästöä

Luontoaskel hyvinvointiin -pilottihanke

• 10 päiväkotia Helsingistä, Oulusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta

• Toimintatapoja kehitetään varhaiskasvatuksen, ruokapalvelujen ja kotien tiiviissä yhteistyössä

• Tavoitteena toimintamalli koko Suomeen

• Toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus (2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016)

• Hanketta toteuttavassa konsortiossa mukana THL, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, MMM, VRN ja Kansallinen allergiaohjelma

…lisäämällä luontokontakteja

ja positiivisia luontoelämyksiä

…uudistamalla syömistä ja

ruokakasvatusta päiväkodeissa

…edistämällä ruokahävikin vähentämistä ja jätteiden paikallista

hyödyntämistä

Luontoaskel hyvinvointiin tukee kestävää kiertotaloutta ja

monipuolistaa lasten mikrobistoa…

Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkotiverkosto

Kestävä kehitysKiertotalous

Terveyttä edistävä ruokavalio

LuontokontaktitElinikäinen oppiminen

Terveys ja hyvinvointi

27© Suomen Sydänliitto ry

Ruokakasvatusalusta varhaiskasvatuksen

ammattilaisille

Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden

edistämisen määrärahasta

23.1.2019

Moila Ant-WuorinenSuomen Sydänliitto ry

28© Suomen Sydänliitto ry

Miksi?

Jotta lapsille rakentuu myönteinen suhde ruokaan ja he oppivat

syömään monipuolisesti

Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lasten sopusuhtaista kasvua

tasavertaisesti, varhaiskasvatusyksiköstä riippumatta!

29© Suomen Sydänliitto ry

Kenelle?

…varhaiskasvatuksen ammattilaiset (esim. lto, sosionomi, lähihoitajat)

…koulunkäyntiavustajat, päivähoidon avustajat

…ruokapalveluiden työntekijät (Ravitsemuspassi yhteistyö)

…perhepäivähoitajat

…seurakuntien/liikuntaseurojen toiminta

…lapsiperhetyöntekijät

…tulevat ammattilaiset eri koulutusasteilta

30© Suomen Sydänliitto ry

Ruokakasvatuksen tueksi sähköinen väline varhaiskasvatukseen, jotta…

…varhaiskasvatuksen ammattilaisten…

…tieto lisääntyisi

…taidot lisääntyisivät

…pystyvyyden tunne lisääntyisi

…oman roolin tunnistaminen ruokakasvattajana konkretisoituisi

Mitä me haluamme?

31© Suomen Sydänliitto ry

Ketkä?

Suomen Sydänliitto ry koordinoi

Tampere & Voimia

Akaa & Akaan ruokapalvelu

Itä-Suomen ja Helsingin yliopisto, kasvatustieteet, varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

2.Asteen yhteistyö, Tampereen ammattioppilaitos, Tredu

Metropolia AMK

Lisäksi: Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä

32© Suomen Sydänliitto ry

Varhaiskasvatuslaki 3 § 2018

Varhaiskasvatussuunnitelma OPH 2016-2018

Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

VRN 2018

Teoriasta käytäntöön!

Mitä päiväkodeissa halutaan?

Mitä päiväkodeissa halutaan?

1. Ruokakasvatus – Uhka vai mahdollisuusMiksi? Syömäänoppimisen vaiheet & Pedagogiikka

2. Opitaan ruoasta ja ruoan avullaRuokaoppiminen, ravitsemustieto, ruoan polku pellosta pöytään

3. RuokailoToimimista, leikkimistä ja aistimista

4. RuokailuympäristöRuokarauha, viihtyvyys, pöytätavat

5. Lapsen kunnioitus6. Monikulttuurisuus ja ruoka7. Annetaan tukea

Ruokailun tuen tarve8. Ruokapuhe ja arvot9. Lapsilähtöinen ruokakasvatus

Osallisuus10. Yhteistyö

Koti, ruokapalvelut, kaupunki, koulu, neuvola, hammashoitola

Ruokakasvatuspolun eteneminen (VASU2016, VRN2018)

…joiden pohjalta

otsikoimme 10 tärkeintä

teemaa

37© Suomen Sydänliitto ry

KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ KYSYTÄÄN

KÄYTTÄJILTÄ

KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ/TESTATAAN

…

AIKATAULU

2019 2020

13.1 21.1 PILOTTI2/19 3/19 3/19

SISÄLLÖN TUOTTAMINEN JA SEN MUOKKAUS

9/19

Sydänmerkki-ateria

RUOKAKUNTA– Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä

Varhaiskasvatusikäisten lasten ruokaan, ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät toimijat Lahdessa

VARHAISKASVATUS-IKÄINEN LAPSI, PERHE

JA LÄHEISET

Varhaiskasvatuksen työntekijät

Neuvolan terveydenhoitajat Muut toimijat

Julkinen ja yksityinen päivähoito, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito- Päiväkotien johtajat- Perhepäivähoidon ohjaajat

Ruokapalvelun työntekijät

Varhaiskasvatuksen johto- Sivistysjohtaja Tiina Granqvist- Päivähoitojohtaja Mika Harju- Palvelupäälliköt Suvi Ruusunen ja Leena Miettinen- Aluepäiväkotien johtajat Minna Halme (it.), Päivi H.

Hämäläinen (rt.) ja Maarit Raitala (pohj.)- Päiväkotien johtajat ja perhepäivähoidon ohjaajat

Kaupungin johtoa- Kaupunginjohtaja Pekka Timonen- Osallisuus- ja hyvinvointipalvelujen johtaja

Mikko Komulainen- Erityisasiantuntija Pia Haverinen (hyte)

Hankintapalvelut- Hankintapäällikkö Tarinka Ringvall- Hankinta-asiamies Kaisa Veltheim

Päätöksenteko- Kaupunginhallituksen pj. Pekka Komu- Kaupunginvaltuuston pj. Milla Bruneau- Sivistyslautakunnan pj. Anneli Viinikka

Lahden strategia 2030: Ympäristökaupunki, lapsiystävällinen kaupunki, kestävä kehitys

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtoa- Neuvolan palveluesimiehet Marja Koivisto ja Eija Virtanen- Tulosyksikön päällikkö Hannele Poutiainen- Tulosaluejohtaja Sari Lahti- Toimialajohtaja Mika Forsberg- Toimitusjohtaja Eetu Salunen- Hyvintointiyhtymän hallitus ja valtuusto

Maakunnallinen ravitsemusyksikkö (Phhyky)- Johtaja Raisa Valve- Ravitsemusterveyden edistämistyötä tekevä

ravitsemusterapeutti Anna Päätalo- Ravitsemusterapeutit perus- ja erityistasolla

Maakunnallinen HYTE-työ- Hyte-koordinaattoreiden

verkosto Heli Lehtovaara- Hyte-maku –valmistelutyöryhmä

Risto Kuronen

Päijät-Hämeen ateriapalvelut- Toimitusjohtaja Tuulia Pelli- Palvelupäällikkö Anna-Kaisa Laaksonen- Ravitsemusasiantuntija Terhi Kylä-Sipilä- Ateriapalvelujen hallitus- Keittiöiden ruokapalvelupäälliköt

Taustatekijöitä- Lainsäädäntö- Omavalvonta: terveystarkastajat- Hankinta, kilpailutus ja palvelusopimukset

Yksityisten päiväkotien ruokapalvelut- Omat keittiöt- Oppilaitoskeittiö (Salpaus)- Pitopalvelu

Kerhotoiminta- Kunnallinen- Yksityinen- Seurakunta- Järjestöt (4H, MLL)Muu seura- ja järjestötoimintaEnsi- ja turvakoti

Sovitaan jatkosta

• Seuraavan kerran tavataan toukokuussa RUOKAKUNTA-hankkeen käynnistyttyä (Anna ehdottaa ajankohtaa)