1

Väärää ja oikeaa kansalaistoimintaa

Kansalaistoiminnan muutos, miten siihen pitäisi suhtautua

KANE visiotyöpaja, Suomenlinna 17.6.2008

Leo Stranius

2

Esityksen sisältö

• Kansalaistoiminnasta

• Yksilöllistuminen: uhka vai mahdollisuus?

• Esimerkkejä kansalaistoiminnasta

• Yhteenveto

3

Kansalaistoiminnasta

• Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) – läheinen kytkentä valtioon– yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus

• Uusien osallistumismuotojen luonteena– eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien,

yhdistysten tai puolueiden kautta – vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi

hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

4

Yksilöllistyminen: Kansalaisosallistuminen kriisissä?

• Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, maailman muuttamiseen, nuorilla ei ole kovaa paloa.

– Sitra & Tekes (2008) Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimusraportti:

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Nuorten%20tulevaisuuskuvat.pdf?download=Lataa+pdf

5

Arkielämän politiikka

• Esimerkiksi Kohti aktiivista kansalaisuutta - Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportissa (2006) todetaan:

– ”Edustuksellisen ja järjestöllisen vaikuttamisen rinnalle yhä keskeisemmäksi onkin noussut ns. arkielämän politiikka, jossa vaikuttaminen tapahtuu jokapäiväisissä käytännöissä, esimerkiksi omien kulutusvalintojen kautta. [...] Uusia vaikuttamisen muotoja yhdistää se, että elämän ohjat otetaan omiin käsiin eikä niinkään luoteta suurten kollektiivien toimintaan tai valittuihin edustajiin.”

6

• Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan

• Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista

• Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa

• Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet

• Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä

– Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

7

Esimerkkejä kansalaistoiminnasta

8

• Helsinkiläinen kansalaisaktivismi on monen asian liike

– Talonvaltaukset– Teatteri Poleemi– Prekariaatti– Greenpeace– Amnesty– Ydinvoiman vastustus– Kommuuniasuminen– Kadunvaltaukset

9

Journalistipalkinto: Waltteri Seretin

10

11

12

13

14

• "Me taistelemme oikeudesta tehdä omia juttuja. Aktivismi on jotain muuta. Aktivistit yrittävät vapauttaa valaita tai jotain. Me olemme tavallisia kansalaisia", Markus sanoo.

Source: HS 25.3.2008

15

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

16

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

17

• "Yritykset ovat yleensä hyvin "Yritykset ovat yleensä hyvin katuvaisia. He eivät vain ole katuvaisia. He eivät vain ole ymmärtäneet, että heidän ymmärtäneet, että heidän toimintansa on laitonta.“toimintansa on laitonta.“

• "Töhrintä on ihan eri maailma. Se on rikollinen maailma.“

– Johtaja Kauko Nygren kaupungin rakennusviraston Siisti stadi –projektista ylioppilaslehdessä.

Kenelle kaupunkitila kuuluu?

18

19

Atomisoitunut kansalaistoiminta

• Alakulttuurit ovat pirstoutuneet. Ihmiset eivät asetu kollektiivisten liikkeiden tai ryhmien taakse.

• Heterogeeniset ryhmät ovat korvanneet suuret kollektiiviset liikkeet.

• Kansalaistoiminta on yksilöllistä sukkulointia (hyperindividualismi), oman portfolion ja identiteetin rakentamista. (Salasuo 2006)

• Ilmiöyhteiskunta ja hetkelliset spektaakkelit, joihin on helppo tulla mukaan, ja yhtä helppo irroittautua.

20

Yhteenveto

• Kansalaistoiminta ei ole kriisissä – se on muuttunut!

• Kuka tahansa voi vaikuttaa, missä tahansa, milloin tahansa. Vai voiko todella, kun aktiivisuus kuitenkin kasaantuu?

• Toimintaa leimaavat esimerkiksi performatiivisuus ja näyttävyys sekä arjen politisoiminen.

21

KIITOS !

• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@sll.fipuh. 040-754 7371

22

Vapaa Helsinki - Smurffit liikenteessä:

http://www.youtube.com/watch?v=vnLX0zO6rAk