Työpajatoiminnan ABC...• teknologia ja tietotekniikka ... • - Emotionaalinen hyvinvointi...

Post on 17-Jun-2020

1 views 0 download

Transcript of Työpajatoiminnan ABC...• teknologia ja tietotekniikka ... • - Emotionaalinen hyvinvointi...

Työpajatoiminnan ABC NUORI2017 27.3.2017 Tampere

Susanna Palo

Valtakunnallinen työpajayhdistys

27.3.2017

3.4.2017 2

Työkokemukseni

Helsingin kaupunki:Nuorisoasiainkeskus 1987-89 kädentaidot, ohjaaja ja 1989 -1993 tiedotustiimin kouluttaja

Nuorisoasiainkeskus -> Kaupunginkanslia -> OpetusvirastoSininen Verstas, nuorten työpaja kouluttaja, projektityöntekijä, projektikoordinaattori 1993- 2011 vastaava kouluttaja 2011-2012 ja 2014-2016

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:Tekemällä oppii – hankkeen projektityöntekijä 2012-2014Kouluttaja 10.10.2016 alkaen

Koulutukseni

FM (taidekasvatus, erityispedagogiikka, psykologia)Askartelunohjaaja, Tekstiilisuunnittelun täydennyskoulutusVisuaalisen alan pedagogiset pätevyydet Psykoterapian perusteet koulutus

Taustaa

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

3.4.2017 3

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

• Työpaja-ammattilaisten v. 1997 perustama järjestö, jonka tavoitteena on

– ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa

– vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiäettä työpaja-ammattilaisten osaamista

• Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö

– Yhdistys on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista

3.4.2017 4

Yhdistyksen toiminta

• Yhdistyksen palvelut:Jäsenpalvelut: Alueellinen toiminta, tapahtumat ja Koulutukset

Tieto ja vaikuttaminen: Vaikuttaminen, Tilastot ja muu tiedontuottaminen,Laatutyö: Sosiaalisen vahvistumisen mittari (Sovari) ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointi malli (STL)

Tukipalvelut: Hallinto ja viestintänettisivut www.tpy.fiFacebook www.facebook.com/tyopajayhdistys/Twitter ja Instagram @työpajayhdistys sekä https://blogi.tpy.fi/

• 7 työntekijää Toiminnanjohtaja (vs) Anna Kapanen

Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen hallitus, jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia

puheenjohtaja Anneli Kiljunen

• Toiminta valtakunnallista243 jäsenorganisaatiota

3.4.2017 5

Työpajatoiminnan asemoituminen

palvelurakenteessa

3.4.2017 6

Sosiaalisen työllistämisen toimiala

• on yhteiskäsite

• tavoitteena on ammattimaisesti ja monialaisessa yhteistyössä vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja työllistää heitä

• tarjoaa laadukkaita, peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä - työllistymis- ja koulutuspalveluja,- kuntoutus- ja ohjauspalveluja sekä- työ- ja toimintapaikkoja, jotka tukevat siirtymiä koulutukseen ja työsuhteisiin

• Sosiaalisen työllistämisen toimialan työtä tehdään erilaisissa yksiköissä. Toimijoilla ei ole yhtenäistä toimintamallia, vaan palvelut rakentuvat paikallisten tarpeiden ja käytäntöjen pohjalta

3.4.2017 7

Työpajatoiminnan asemoituminen

8

työllisyys-, sosiaali-, nuoriso- ja koulutuspolitiikkaan

Työpajatoiminnan liitoskohtia

Työpajatoiminta asemoituu

• sosiaalisen työllistämisen toimialalle, välityömarkkinoille

• palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille

”Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon” OKM

Työpajatoiminta täydentää

• jo olemassa olevia palveluja

3.4.2017 9

Työpajatoiminnan järjestäjät

3.4.2017 10

Hallintomuoto tpy:n jäsenorganisaatioissa

• Kunta 60%

• Yhdistys26%

• Säätiö 11%

• Muu (esim. osakeyhtiö) 3%

Työpajojen rahoitus

3.4.2017 11

• Rahoitus koostuu useasta tahosta– ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain

budjetointi esim. nuorisotoimi, sivistystoimi)

– valtionavustus työpajatoimintaan

Työpajatoiminnan kattavuus

3.4.2017 12

Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2016

Työpajojen rahoitus

3.4.2017 13

• Rahoitus koostuu useasta tahosta– ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain

budjetointi esim. nuorisotoimi, sivistystoimi)

– valtionavustus työpajatoimintaan

– valtionavustus etsivään nuorisotyöhön

– hankerahoitus (ESR, STEA eli Sosiaali- ja

terveysjärjestöjen avustuskeskus, säätiöt, rahastot)

– tuotot myytävistä tuotteista

– valmennuspalveluiden tuotto

3.4.2017 14

Tilastotietoa työpajan rahoituksesta

3.4.2017 15

Työpajatoiminnan perusteet ja käsitteet

Työpaja

3.4.2017 16

Yhteisö

Työ

Valmennus

PuutyötMetallityöt

KädentaidotTekstiilityöt

GateringMedia

TaideTeatteri

PesulaSiivous

KierrätysRakennus

Työ + Yhteisö + Valmennus

• Työpajan yhteisössä tehdään työtä tavoitteellisen valmennuksen menetelmin

• Työpajan perustehtävänä on valmentaminen

• TYÖ on VÄLINE valmennukseen –ei päätavoite

3.4.2017 17

3.4.2017 18

Työ + Yhteisö + Valmennus

Kaks Kättä, Maria Gnosspellius, 2016 Omnian työpajat, Jani Leinonen, 2016

3.4.2017 19

Työ+ Yhteisö + ValmennusOmniantyöpaja

Maria Gnosspellius,

2016

3.4.2017 20 Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Virpi Siira, 2016

Työ+ Yhteisö + Valmennus

3.4.2017 21

• Työn ja valmennuksen avulla valmentautujien osaamista vahvistetaan

• Yhteisön avulla vahvistetaan osallisuutta työpajan toiminnassa

• Mennään valmennus edellä: Tavoitteena aina, että valmentautujat tekevät itse vaikka hitaasti ja monta kertaa kuin että valmentaja tekee

Valmentautujat ovat tekijöitä

Joensuun Nuorisoverstas, Maria Gnosspellius, 2016

Työpajojen asiakkaat

Valmentautujat

&

Ohjautuminen työpajalle

3.4.2017 22

3.4.2017 23

• Työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus

• Ammatinvaihtajia

• Työ- ja toimintakyvyiltään heikentyneitä työnhakijoita

• Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia

• Pitkäaikaistyöttömiä

• Osatyökykyisiä

• Työmarkkinoille integroitumiseen tukea tarvitsevia maahanmuuttajia

Valmentautujat

3.4.2017 24

Valmentautujat ja valmentajat1

11

0

12

60

14

90

16

60

16

90

17

40

18

70

18

70

18

60

12 830

15 340

18 310

20 77021 460

22 790 22 900 23 170

25 450

8 2108 740

11 300

13 020 12 990

14 260 14 72014 200

14 730

7 040 7 340

9 410

10 860 10 900

12 110 12 19011 610 11 560

4 620

6 600 7 0007 760

8 470 8 540 8 1808 970

10 290

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Henkilöstö (htv)

Kaikkivalmentautujat

Nuoret (alle 29)valmentautujat

Alle 25 vuotiaatvalmentautujat

Aikuisetvalmentautujat

Val

me

nta

utu

jat

Työn

tekijät (h

tv)

Työpajoille ohjautuminen

3.4.2017 25

Keskeiset valmennus-palveluja tilaavat/ ohjaavat tahot

Työpajan tuottamat valmennuspalvelut

TE-hallinto (TE-toimistot ja TYP eli

työvoimanpalvelukeskukset (37%)

Oppilaitokset (9,3%)

Kunta (27,1%) Sosiaali- ja terveystoimi (15,8%) Mielenterveyspalvelut (2,2%),Etsivä nuorisotyö (9,1%)

Muut viranomaiset (1,6%)Kriminaalihuolto (0,6%), Kela (0,8%), Vakuutusyhtiö (0,1%), Armeija (0,1%)

Omaehtoisesti (11,4%)

Muut palvelut (6,6%)

• Työkokeilu, palkkatukityö, työhönvalmennus, työvoima-poliittisessa koulutuksessa

• Tutkinnon osan suorittaminen (näyttö tai TOP-jakso), oppisopimuskoulutus, TET, JOPO, pajakoulu

• Kuntouttavassa työtoiminnassa (Kuty)• Palveluohjaus

• Yhdyskuntapalvelu• Työkyvyn arviointi tai työkokeilu

• Palveluohjaus

• Nuorten kesätyöt, siviilipalvelus

Työpajatoiminnan valmennuksen tasot

3.4.2017 26

Valmennuksen tasot ja tavoitteet

3.4.2017 27

27

STARTTIVALMENNUS

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

KUNTOUTTAVA VALMENNUS

TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS

SEINÄTÖN VALMENNUS

• Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta

• Yksilövalmennusta ja työvalmennusta

• Työvalmennusta ja yksilövalmennusta

• Työhönvalmennusta

• NIVELVAIHEEN TUKI koulutukseen ja työmarkkinoille siirryttäessä

• TYÖTAITOJEN, työelämä- ja -yhteisö + koulutusvalm. kehittäminen

• TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN kartoittaminen

• TOIMINTAKYVYN KARTOITTAMINEN ja asteittainen kuntoutuminen

• Yksilövalmennusta

• Palveluohjaus auttaviin tahoihin ja jatkopolkuihin

Valmennuksen tasot ja sopimukset

3.4.2017 2828

28

STARTTIVALMENNUS

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

KUNTOUTTAVA VALMENNUS

TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS

SEINÄTÖN VALMENNUS

• Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta

• Yksilövalmennusta ja työvalmennusta

• Työvalmennusta ja yksilövalmennusta

• Työhönvalmennusta

• Kuntouttava työtoiminta, kuntakohtaiset sos.toimen sopimukset

• Kuntouttava työtoiminta, oppilaitoskohtaiset sopimukset

• Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

• Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus

• Ilman sopimusta palveluohjausta ja tukea alle 29 v. nuorille

3.4.2017 29

Valmennuksen tasot

29

STARTTIVALMENNUS

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

Palveluohjausta ilman sopimuksia

KUNTOUTTAVA VALMENNUS

TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS

SEINÄTÖN VALMENNUS

• Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta

• Yksilövalmennusta ja työvalmennusta

• Työvalmennusta ja yksilövalmennusta

• Työhönvalmennusta

• Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus

• Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskunt.

• Kuntouttava työtoiminta, oppilaskoht. sop.

• Kuntouttava työtoiminta, kuntakoht. sop.

Opiskelu- ja

työelämä-

valmiuksien

tukeminen

Arjen

asioiden ja

elämän-

hallinnan

tukeminen

Työ- ja

työhön-

valmennus

Yksilö- ja

ryhmä-

valmennus

Valmennuksen tasot• Etsivä nuorisotyö

on yksilöllistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokonaisvaltaista palveluohjausta alle 29v. nuorille. Toimivan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kautta pyritään löytämään nuorelle sopivia vaihtoehtoja jatkopolkuihin joko koulutukseen, työelämään tai muihin palveluihin.

Starttivalmennuson arjenhallinnan vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen toimintaa. Starttivalmennus voi olla sekä yksilövalmennusta että ryhmävalmennusta ja se sisältää toiminnallisia esim. luovia menetelmiä itsetuntemuksen kehittämiseen ja pienimuotoisia työtehtäviä toimintakyvyn parantamiseen.

Keskeistä verkostomainen työote eli tehdään tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa nuoren hyvinvoinnin lisäämiseksi (esim. sosiaalityö, päihdetyö, asumisen toimijat, kolmas sektori esim. Marttaliitto)

3.4.2017 30

• Kuntouttava valmennus on yksilövalmennusta, kun arjen & elämänhallintataidot vaativat kehittämistä sekä ryhmävalmennusta, josta vähitellen voidaan siirtyä työvalmennukseen, opiskelu- tai työelämään.

• Työelämään valmennus on ennen kaikkea työvalmennusta, jossa työtaidot, työelämätaidot ja työyhteisötaidot yms. paranevat ja siirtyminen koulutukseen tai työhön onnistuu työpajan jälkeen. Työvalmennuksen tukena on yksilövalmennus.

• Työhönvalmennuson tukea työelämään siirtyville tai työelämässä mukana oleville, jotta työssäolo sujuisi hyvin ja itsenäisyys työn hallitsemiseksi paranisi ja olisi mahdollista vähitellen irtaantua valmennuksesta

3.4.2017 31

Työpajan valmennuksen elementit

3.4.2017 32

3.4.2017 333.4.2017 333.4.2017 33

Yhteisö

Työpajan työvalmennus

Työelämä-taidot

&Työyhteisö-osaaminen

Arjenhallinta

Sosiaalinen vahvistumien

Työn ammatillinen

osaaminen

+ EOAT

Työvalmennus

Työvalmennus

Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja –ammatillinen koulutus, osaamista & kokemusta alalta

Työvalmentaja valmentaa

– vaikeusasteiltaan erilaisten ammatillisten työtehtävien tekemisessä sekä

– työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojenhankkimisessa

Työvalmennus on päivittäistä tukea valmentautujille

3.4.2017 34

Työvalmennus

Työvalmennus perustuu tekemällä oppimiseen

Toiminnallisesti lahjakkaita palvelee työpajan tapa opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta

3.4.2017 35

Nuorten työpajat,Sininen Verstas,Maria Gnosspellius,2016

Demonstraation voima

• Aivotutkimuksissa (Hari, 2007 , Iacoboni 2008) on todettu demonstraatioiden olevan tehokkaita oppimistilanteita

”Katsoessaan toisen ihmisen suoritustaaktivoituvat myös oppijan vastaavat aivolohkot ja

oppija samaistuu vahvasti tekijään.”

27.3.2017 36

Nuorten työpajat, Woodoo-werstas, 2012

Työvalmennus

3.4.2017 37

• tarjoaa valmentautujalle vaihtoehtoisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien kautta

• Valmentautuja kehittää taitojaan ja kykenee näkemään osaamisensa ja omat edistysaskeleensa työvalmentajan palautteen avulla

Omnian työpajat, Jani Laukkanen,

2016

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

• elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu• vuorovaikutus ja yhteistyö• ammattietiikka• terveys, turvallisuus ja toimintakyky• aloitekyky ja yrittäjyys• kestävä kehitys• estetiikka• viestintä- ja mediaosaaminen• matematiikka ja luonnontieteet• teknologia ja tietotekniikka• aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

3.4.2017 38

Työvalmennus ja ryhmä

Työvalmennus tapahtuu yleensä ryhmässä ja ryhmätyöskentely vaatii ryhmätyötaitoja sekä työvalmentajalta että valmentautujalta

Työvalmentaja– on osa ryhmää

– ryhmänvetäjänä vastuussa ryhmästä

– tehtävänä selittää ryhmän perustehtävä ja tavoitteet työskentelylle -> säännöt, perehdytys, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt yms.

– tehtävänä on edistää ryhmäytymistä

-> turvallinen me- henki edesauttaa valmentautujia uskaltamaan kokeilla ja oppia uutta sekä ottamaan vastuuta ryhmän työilmapiiristä

3.4.2017 39

Ryhmäytyminen

3.4.2017 40Nuorten työpajat, Metalli-verstas, 2016

Valmentaja tasavertaisena osallistujana

3.4.2017 41Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2015

3.4.201742

Yhteisö

Työelämä-taidot

&Työyhteisö-osaaminen

Työn tekninen

osaaminen

+ EOAT

Arjenhallinta

Sosiaalinen vahvistumien

Työvalmennus

Yksilövalmennus

Työpajan yksilövalmennus

Yksilövalmennus

• Työvalmennusta tukevaa toimintaa

– perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti

– tarjotaan monialaista tukea arjen taitojen ja elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseksi

– tuetaan tulevaisuuden suunnittelua

3.4.2017 43

Nuorten työpajatSininen Verstas

Pirjo Pihkala/Virpi Siira, 2011

Yksilövalmennus

• Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen

Yksilövalmennusta toteutetaan:

– Yksilötapaamisina sovitusti - akuutisti

– Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmät, starttitoiminta)

– Monialainen tiimi ja verkostoyhteistyö Palveluohjaus ja valmennussuunnitelmat syntyvät yhteistyössä

3.4.2017 44

Yksilövalmentaja• on kohtaamisen ammattilainen

• hyväksyvä asenne antaa mahdollisuuden luottamuksellisen suhteen syntymiselle –> luottamuksen kautta saadaan tarvittavaa tietoa valmentautujasta

• pyrkii ymmärtämään valmentautujan tilannetta ja näkökulmaa valmentautujan kannalta

• Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/opetus-/nuorisoalan ammattilaisia

Yhteisöpedagogeja, sosionomeja, toimintaterapeutteja…

3.4.2017 45

Valmennusmenetelmät

• Valmentajan yksilölliset & toiminnalliset menetelmät, jotka auttavat erilaisten tehtävien harjoittelussa, oppimisessa ja itsenäisessä työskentelyssä

• Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa

• Onnistumisen kulttuuri tulee olla kaiken valmentamisen perusteena!

3.4.2017 46

• Auttaa valmentautujaa tulemaan tietoiseksi omista – ajatuksistaan, tunteistaan, – voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja– unelmistaan

• Tavoitteena on myös omien ajatusten ja näkemysten jakaminen muiden kanssa eli vuorovaikutustaitojen kehittäminen

3.4.2017 47

Valmennusmenetelmien tavoite

Omnian työpajat,Maria Gnosspellius, 2016

Valmennusmenetelmien tavoite

• Tavoitteena auttaa mahdollisuuksien mukaan valmentautujaa kukoistamaan omien mahdollisuuksiensa mukaisesti

• Kukoistamisen elementit

• - Emotionaalinen hyvinvointi (myönteiset tunteet, resilienssi negatiivisia tunteita kohdatessa, tyytyväisyys monella elämän osa-alueella)

• - Sosiaalinen hyvinvointi (myönteiset ihmissuhteet, sosiaaliset ryhmät, arvostus ryhmässä ja muiden ihmisten arvostaminen)

• - Psykologinen hyvinvointi (itsensä hyväksyminen ja omien vahvuuksien tunteminen, uskallus haasteisiin ja oman potentiaalin tavoitteluun – elämän merkityksellisyys omien arvojen mukaan)

3.4.2017 48

3.4.2017 49 49

Yhteisö

Työpajan valmennuksen elementit

Työn ammatillinen

osaaminen

+ EOAT

Arjenhallinta

Sosiaalinen vahvistuminen

Työelämä-taidot &

Työyhteisö-osaaminen

Yksilövalmennus

Työvalmennus

Työpajalla tärkeitä työelämätaitoja

• Aikataulut & työajat, täsmällisyys, rytmi

• Siisteys (työtila, oma toiminta)

• Työvälineiden ja koneiden käyttö & huolto

• Työilmapiiri / yhteistyötaidot & käytöstavat

• Työpajan sääntöjen noudattaminen

• Itsenäinen työskentely / vastuu omista harjoitustöistä ja niiden dokumentoinnista

• Itsensä ilmaiseminen

• Ryhmätyöskentely / vastuu omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä

3.4.2017 50

Työelämätaitojen harjoittelu

• Valmentajat keskustelevat työelämätaidoista esim. ajoissa työpajalle tulemisesta ja sen merkityksestä työhön sitoutumiseen

• Voidaan myös pyytää asiantuntijoita puhumaan asiasta esim. työelämän edustajat eri ammattialoilta

• Voidaan pelata - Omniassa (Espoon koulutuksenjärjestäjä, jolla on myös työpajatoimintaa) on kehitetty Työtaito-hankkeessa Työtaitopeliä, jonka avulla opetellaan työelämän pelisääntöjä nuorten kanssa - SAK:n työelämäpeli

• Työelämätaitojen oppimisessa voi olla käytössä myös työelämätaidosta julkaistut infopaketit

3.4.2017 51

Työyhteisötaidot = TYÖ + YHTEISÖ + TAIDOT

• TYÖ yhteisötaidot liittyvät työhön. Näitä taitoja tarvitsemme, tehdäksemme työmme hyvin ja voidaksemme työssä hyvin.

• Työ YHTEISÖ taidot liittyvät työyhteisöön, hyvään olemiseen ja tulokselliseen tekemiseen yhdessä muiden kanssa. Ne ovat vaikuttamisen ja vaikutetuksi tulemisen taitoja. Yhteistyön taitoja.

• Työ yhteisö TAIDOT ovat myös itsensä johtamisen taitoja, joita myös tarvitsemme toimiessamme yhdessä muiden kanssa.

3.4.2017 52

Työyhteisötaitojen kehittäminen

• Työyhteisötaitojen ja itsensä kehittämisen taitojen vahvistaminen on sekä työ- että yksilövalmentajan työtä ->

• Valmentautujan oman jaksamisen tukemiseen voidaan vaikuttaa yksilövalmennuksella eli keskusteluilla

• Jaksamiseen voidaan vaikuttaa myös työvalmennuksella; työn sopiva aikatauluttaminen kuten tauot luovat mielekästä työelämän mallia.

• Työtehtävät ovat maltillisia, koska työpajan keskeisin työ on valmennus, ei tuotteet

3.4.2017 53

Työpajan valmennusprosessi

3.4.2017 54

PALVELUIHIN OHJAAMINEN

Työpajalle

ohjautuminen,

tilannekartoitus

OHJAUTUMINEN muihin palveluihin,

tilannekartoitus

KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan

valmennuspalveluihin osallistumisesta

KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA

Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut

Tavoitteiden

mukainen

VALMENNUS

Havaintojen

dokumentointi

ARVIOINTI

Suullisen ja

kirjallisen

palautteen anto

KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA -

SIJOITTUMINEN

Koulutus,

Työmarkkinat,

Tuettu

työllistyminen,

Itsensä

työllistäminen,

Muu

sijoittuminen,

TyöttömyysSEURANTA

R

A

P

O

R

T

O

I

N

T

I

Valmennusprosessi työpajalla

PALVELUIHIN OHJAAMINEN

Työpajalle

ohjautuminen,

tilannekartoitus

OHJAUTUMINEN muihin palveluihin,

tilannekartoitus

KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan

valmennuspalveluihin osallistumisesta

KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA

Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut

Tavoitteiden

mukainen

VALMENNUS

Havaintojen

dokumentointi

ARVIOINTI

Suullisen ja

kirjallisen

palautteen anto

KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA -

SIJOITTUMINEN

Koulutus,

Työmarkkinat,

Tuettu

työllistyminen,

Itsensä

työllistäminen,

Muu

sijoittuminen,

TyöttömyysSEURANTA

R

A

P

O

R

T

O

I

N

T

I

Valmennusprosessi työpajalla

3.4.2017 57

Arviointi valmennuksen eri tasoilla

Lähellä työelämää Kuntouttavat palvelut

Yhteisö Yhteisö

Valmennus

Työ Työ

Valmennus

Työkyky ja ammatinhallinta

suhteessa työelämän

perusvaatimukseen

Toimintakykysuhteessa työelämän

perusvaatimukseen

Toimintakyky ja sen arviointi

• Toimintakyvyn käsite liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiin

• Toimintakykyisyys

– henkilö selviytyy itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää

• Toimintakyky jaetaan

– fyysinen toimintakyky päivittäiset perustoiminnot, arkiset askareet, työtaidot

– kognitiivinen toimintakyky muisti, oppiminen, keskittyminen, ongelmanratkaisut, kielellinen toiminta

– psyykkinen toimintakyky elämänhallinta, tyytyväisyys, hyvinvointi, mielenterveys

– sosiaalinen toimintakyky vuorovaikutustaidot sosiaalisissa tilanteissa

3.4.2017 58

Työkyky ja sen arviointi

– Ammatilliset perustaidot

• työprosessien hallinta

• työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta

– Työn perustana olevan tiedon hallinta / elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta

• Ammatillisen ydinosaamisen hallinta ja osaamisen täydentäminen

– Persoonalliset kyvyt

• henkilökohtaiset ominaisuudet, joita työssä tarvitaan mm.

palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus, työmoraali ja –etiikka,

motivaatio ja työssä jaksaminen

• vahvuudet & lahjakkuus

– Työelämän pelisäännöt

• työyhteisöosaaminen

3.4.2017 59

Valmentautujan itsearviointi

• Valmentautujan tulee dokumentoida omaa tekemistään, koska sitä kautta hänelle tulee oppiminen, onnistuminen ja osaaminen näkyväksi sekä vahvistuu itsetuntemus

• Itsearviointi voi tapahtua esim. portfoliotyöskentelyn /työnäytekansion, oppimispäiväkirjan tms. avulla

• Portfolio voi olla sähköinen tai paperiversio

• Portfoliotyöskentelyn tulee olla alusta lähtien valmennettua ja siihen on hyvä liittää portfolion sanallista arviointia, esittelyä, ja käyttöharjoituksia esim. työnhakutilanteiden simulointia

3.4.2017 60

Luova oppimisympäristö Sinisellä Verstaalla,Susanna Palo 2008

Osaamisen tunnistaminen

3.4.2017 61

Osaamistodistus

Osaamisen tunnistaminen ja

sanottaminen

Oppimisympäristön tunnistaminen, Ammattitaito-vaatimukset, Valmennus-osaaminen

PALVELUIHIN OHJAAMINEN

Työpajalle

ohjautuminen,

tilannekartoitus

OHJAUTUMINEN muihin palveluihin,

tilannekartoitus

KIRJALLINEN SOPIMUS työpajan

valmennuspalveluihin osallistumisesta

KIRJALLINEN VALMENNUSSUUNNITELMA

Alkukartoitus, tavoitteet, keinot, aikataulut

Tavoitteiden

mukainen

VALMENNUS

Havaintojen

dokumentointi

ARVIOINTI

Suullisen ja

kirjallisen

palautteen anto

KIRJALLINEN JATKOSUUNNITELMA -

SIJOITTUMINEN

Koulutus,

Työmarkkinat,

Tuettu

työllistyminen,

Itsensä

työllistäminen,

Muu

sijoittuminen,

Työttömyys

SEURANTA

R

A

P

O

R

T

O

I

N

T

I

Osaamisen tunnistaminen

• Työvaltaisessa ympäristössä kertyvän osaamisen tunnistamisesta hyötyvät

• nuoret,• pitkäaikaistyöttömät, • osatyökykyiset sekä • maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille

integroitumiseen

• Työpajojen toteuttama osaamisen tunnistaminen käsittää:• työvaltaisen oppimisympäristön ja sen tarjoamien

mahdollisuuksien tunnistamisen• yksittäisen valmentautujan osaamisen kasvun tunnistamisen ja

sen dokumentoinnin sekä

3.4.2017 63

Osaamisen tunnistaminen työpajalla

• Osaamisen tunnistamisen tarvittavat materiaalit kannattaa tehdä yhteistyössä paikallisen koulutuksenjärjestäjän kanssa

• Yhteistyössä voidaan tarkastella millainen on työpajan oppimisympäristö ja mitä osaamista siellä on mahdollista kerryttää suhteessa ammatillisten tutkintojen vaatimuksiin -> oppimisympäristö raportin tekeminen

3.4.2017 64

Oppimisympäristöraportti

3.4.2017 65

Oppimisympäristöraporttiin kuvataan työpajan:

• Ammattialat, joissa osaamisperusteisuus on työelämälähtöistä

• Esim. työpajan puutyöryhmän valmennuksen sisältöjen vertailu Puutyön perustutkinnon tavoitteisiin (OPS)

• Ammattialojen rinnalle tulee työpajan valmennuksen kuvaus: - tilat- työvälineet- työmenetelmät eli

työ- ja yksilövalmennus

Sallan työpaja, Anne Välimaa,

2016

Osaamistodistus

• Osaamistodistus voidaan myöntää valmentautujalle työpajajakson aikana kertyneestä osaamisesta oppimisympäristöraportin mukaisesti

• Mikäli valmentautuja hakeutuu opiskelemaan, niin koulutuksenjärjestäjä voi hyväksyä osaamistodistuksessa esitetyn osaamisen eli tapahtuu osaamisen tunnustaminen

• Toinen mahdollisuus on, että osaamista vaaditaan vielä näyttö, jonka perusteella osaaminen tunnustetaan

3.4.2017 66

Työpajan onnistumisen edellytysmonialainen verkostotyö

3.4.2017 67

3.4.2017 68

Kunnan päättäjät

Valmentautujan sosiaalinen verkosto

Yhdistykset ja järjestöt

Tuotteiden ostaja-asiakkaat

Päihdepalvelut

Mielenterveys palvelut

TE-palvelut

Etsivä nuorisotyö

Nuorisokodit

Työvoiman vuokrausfirmat

Koulutuspalvelujen tuottajat

Asumispalvelut

Työkeskukset

VelkaneuvontaKunnan • vapaa-aikatoimi• sivistystoimi• tekninen toimi• sosiaalitoimi• nuorisotoimi• liikuntatoimi• kulttuuritoimi• työllisyyspalvelut• terveyspalvelut

Oppilaitokset

Vakuutusyhtiöt

Suomen valtio Kuntoutuksen yhteistyöryhmä

Monialainen yhteistyöryhmäKokeilu- ja

kehittämishankkeet

Seurakunta

Rahoittajat

KansaneläkelaitosVerotoimisto

RikosseuraamuslaitosSiviilipalveluskeskus

PuolustusvoimatPoliisi

Yritykset/ työnantajat

Työpankit

Työllisyyshankkeet

KuntoutuslaitoksetTyöpaja verkostossa

3.4.2017 69

Työpajan rooli monialaisessa verkostoyhteistyössä

• Työpajan on tunnettava paikkakuntansa verkostot ja palvelut -> sekä välitettävä tietoa verkoston jäsenille työpajatoiminnasta

• Mahdollisuuksien mukaan osallistuminen verkoston toimintaan työpajatoiminnan asiantuntijana

• Yhteistyö verkoston kanssa auttaa – Valmentautujien ohjautumisessa työpajalle– Valmentautujan tarvitsemien lisäpalvelujen saamiseen

työpajajakson aikana– Valmentautujan jatkopolkujen suunnittelussa ja niiden

mahdollistamisessa

Työpajojen sijoittumistiedot

3.4.2017 70

Sijoittuminen,vaikuttavuuden mittari

• Positiivien sijoittuminen työpajajakson jälkeen– Koulutus– Työ– Armeija – Äitiysloma (vanhempainvapaa)– Eläkkeelle– Muuhun ohjattuun toimintaan

Sijoittumisesta kertomiseen on erittäin tärkeää asiakastiedon kerääminen ja tallentaminen

3.4.2017 71

Työpajojen sijoittumistiedot 2015kaikki valmentautujat

3.4.2017 72

Nuorten sijoittumistiedot 2015

3.4.2017 73

Laadullisen vaikuttavuuden mittaritSovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari

• Sovari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden mittari

- TPY:n kehittämä OKM:n rahoituksella- Sovarin käyttäminen on maksutonta

• Sovari tuottaa vaikuttavuustietoa valtakunnallisesti ja yksikkökohtaisesti

1. Kuinka hyvin työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä toteutuvat sosiaalisen vahvistamisen periaatteet?

2. Millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on asiakkaisiin?

• Sovari perustuu kaikenikäisille valmentautujille työpajalla sekä nuorille etsivässä nuorisotyössä suunnattuihin nettikyselyihin -> tulokset tulevat kerran vuodessa

3.4.2017 74

Sosiaalisen vahvistumisen mittari (Sovari) työpajatoimintaan

• 1. Työpajatoiminnan arviointi Työtehtävät ja toiminta Yhteisöllisyys ja osallisuus Työ- ja yksilövalmennus

• 2. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi1. Itsetuntemus2. Sosiaaliset taidot3. Arjen asioiden hallinta4. Opiskelu- ja työelämävalmiudet5. Elämänhallinta ja tavoitteellisuus

• 3. Vastaajan taustatietoja: ikä, sp, koulutus, palvelunsaanti

3.4.2017 75

Valmentautujien arvioita työpajatoiminnasta

Sovari tulokset 2016

• Sovari-tulosten mukaan työpajan työtehtävät tukevat hyvin uuden oppimista ja tuottavat onnistumisen kokemuksia

87 % valmentautujista on saanut onnistumisen kokemuksia80 % on oppinut työssä uusia taitoja78 % on saanut kokeilla riittävän monipuolisesti erilaisia töitä

• Työpajan yhteisössä tuetaan hyvin ryhmään kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta

89 % arvioi, että työpajaryhmässä on hyvä yhteishenki 82 % arvioi, että valmentaja tukee ristiriitojen selvittämistä69 % tuntee itsensä tärkeäksi työpajaryhmässä69 % kokee saavansa vertaistukea ryhmältä

• Työpajavalmennusta toteutetaan luottamuksen, välittämisen ja avun antamisen hengessä

91 % valmentautujista luottaa työpajan valmentajiin90 % kokee, että valmentaja hyväksyy hänet omana itsenään86 % on saanut kannustavaa palautetta työn tuloksista86 % arvioi, että valmentajat huomioivat valmentautujia tasapuolisesti84 % on saanut tukea jatkosuunnitelmiin83 % kokee saavansa tukea mieltään painaviin asioihin

3.4.2017 76

3.4.2017 77

Onnistumisille saa ja kuuluu hurrata –

sekä omille että toisten,

parhaimmillaan yhteisille!

3.4.2017 www.tpy.fi

Tänään TPY:n20 v. Juhlaseminaari klo 15.30 MaestrossaTervetuloa!