Tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista · 2016-06-30 · elpymiskokemuksia ja sitä parempi on...

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Ann Ojala Tutkija (ympäristö- ja sosiaalipsykologinen tutkimus) ann.ojala(ät)luke.fi

Lataa luontoa! 24.9.2015

Tutkimustietoa luonnon

terveysvaikutuksista

© Luonnonvarakeskus

Esityksen sisältö

• Luontoympäristön hyvinvointivaikutukset

- Tutkimustietoa

Luontoympäristöjen psykologiset ja fysiologiset

vaikutukset

- Tutkimustulosten käytäntöön vienti

(voimametsä, terapiapuutarhat, metsäluontoon

perustuva kuntoutus)

- Johtopäätökset

2 25.9.2015

Kuva: Ann Ojala


Taustatietoja

• Mielenterveys

Pitkittynyt stressi

– infektiot

– tulehdusperäiset sairaudet

– mielenterveysongelmat (masennus, vihamielisyys)

• Euroopassa 20% kaikista sairauksista liittyy

mielenterveyteen (EU:ssa 26%).

• Ylipaino. Yli puolet aikuisista Euroopassa ylipainoisia.

• Vähäinen liikkuminen eri ikäluokissa. Vähäisen liikkumisen

tuloksena kuolee maailmassa kolme miljoonaa ihmistä

vuodessa (Lim ym. 2012).

3 25.9.2015


Hyvinvointiin liittyviä

ympäristöpsykologisia taustateorioita

• Psykofysiologisen stressin väheneminen (Ulrich, 1984) – Ihminen on evolutiivisesti sopeutunut luontoympäristöön.

– Luonnon katseleminen vähentää stressiä; prosessi on automaattinen ja tunnepohjainen.

• Tarkkavaisuuden elpymisen teoria (Kaplan & Kaplan, 1989) – Ihminen on tiedonkäsittelijä, mutta tämä ominaisuus on

rajallinen.

– Miellyttävä ympäristö mahdollistaa tarkkaavaisuuden elpymistä.


Viherympäristön hyvinvointivaikutukset

• Stressista palautuminen

Viheralueet

- miellyttävät ollessamme henkisesti väsyneitä

- kohentavat mielialaa

- auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan, edistävät

suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä

- alentavat verenpainetta, sydämen sykettä,

lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa

- Jo lyhytaikaisella vierailulla on myönteisia vaikutuksia

psykologiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen, elinvoimaisuuteen,

myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen) (Tyrväinen ym. 2014)

- Huonosti suunniteltu kaupunkiympäristö (ilman viheralueita),

lisää altistumista ympäristön stressitekijöihin ja vähentää

mahdollisuuksia rauhoittumiseen (Hartig ym. 2011)

5 25.9.2015


Kokeellinen tutkimus

Helsingissä, 2011-2012

Tutkimusalueet: rakennettu ympäristö (ydinkeskusta), kaupunkipuisto, kaupunkimetsä

Tutkimushenkilöt: 95 pääkaupunkiseudulla asuvaa vapaaehtoista

Koeasetelma: 15 minuuttia istumista, sen jälkeen 30 minuuttia kävelyä

Tutkimustavoitteet: Lisätä tietoa erityyppisten viheralueiden hyvinvointivaikutuksista.

Integroida fysiologisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä.

25.9.2015 6


Kenttäkoe Helsingissä: tulokset

• Kaupungin puisto ja metsä elvyttävät

– Elvyttävyyden tunteelta ero metsän ja puiston hyväksi ilmenee jo

15 minuutin oleskelun jälkeen.

– Elinvoimaisuus lisääntyy 15 minuutin istumista seuranneen

puolen tunnin kävelyn jälkeen.

– Metsä on elvyttävyydeltään osallistujille miellyttävin paikka.

3,8

4,6

5,3

1

2

3

4

5

6

7

Kaupunki Puisto Metsä


Mitä vihreämpi sitä parempi



Ulkoiluun liittyvät hyvinvointivaikutukset

Viheralueet

- houkuttelevat liikkumaan

- Suomalaiset ulkoilevat paljon, viheralueet houkuttelevat liikkumaan

(Borodulin ym. 2011).

- lisävät emotionaalista hyvinvointia - Mitä enemmän luonnossa ulkoilee, sitä enemmän saa

elpymiskokemuksia ja sitä parempi on ihmisten emotionaalinen

hyvinvointi (Korpela & Paronen, 2011).

- Ulkoilun hyödyt vahvistuvat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta

saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäävät positiivisia

tuntemuksia kuten onnellisuutta ja tyyneyttä (Korpela ym. 2014).

- Luontoliikunnan mielialoihin (e.g. piristyminen, energiataso) liittyvät

hyödyt ovat lyhytkestoisia mutta välittömiä (Mitchell, 2013)

9 25.9.2015



• Sosiaalinen vuorovaikutus

– Mitä vähemmän viheralueita on kilometrin säteellä kodista,

sitä suurempaa on yksinäisyys ja vähäisempaa

sosiaalinen tuki (Maas ym. 2009).

– Mitä enemmän viheralueita lähistössä on, sitä enemmän

yhteisöllisyyttä koetaan (Sugiyama ym. 2008)

– Paljon ulkolevien keskuudessa viimeisimmän ulkoilukerran

kesto tai ulkoiluseura eivät osoittautuneet hyvinvointiin

vaikuttaviksi tekijöiksi (Korpela ym. 2014).

– Sopivan seuran puuttuminen nostaa kynnystä lähteä

ulkoilemaan.

10 25.9.2015



Viherympäristöt ja lapset

Viherympäristöt

- tukevat lasten luovempaa ja monipuolisempaa leikkimistä

- liittyvät lapsien parempaan toimintaan (keskittyminen,

motoriset taidot, tunnesääteily)

- luontokokemus (luonnossa oleminen tärkeää)

- Lapsilla ja nuorilla, joilla on keskittymisvaikeuksia ja motivaation puutetta,

vihreä leikki- ja oppimisympäristö tukee sosiaalista ja kognitiivista kehitystä

(Laaksoharju ym. 2012).

11 25.9.2015



• Viherympäristöt ja iäkkäät

Viherympäristöt (Rappe, 2014)

- aktivoivat aisteja

- aktivoivat toimintaa

- tukevat elämän merkityksellisyyttä

Turvallisen ympäristön tärkeys

12 25.9.2015


Käytännön esimerkkejä

Voimametsä

Yhteistyössä Metla, Tampereen yliopisto, Ikaalisten kylpylä

Ikaalisten kylpylän lähellä sijaitseva ulkoilureitti, avattu vuonna 2010

Samanlaisia reittejä avattu Ranskassa, Ruotsissa ja Luksenburgissa.

Kts. esim. http://www.mullerthal-trail.lu/en/well-being-trail-nommern

Parantava metsäpuutarha Nacadia Tanskassa

– stressiin liittyvät sairaudet

– nature-based treatment

Alnarpin kuntoutuspuutarha Ruotsissa, Nature-Based Interventions (NBR)

– burnout

– sydänsairauksista kärsivät

– Maahanmuuttajat

Metsäluontoon persustuva kuntoutus (forest-based rehabilitation). SLU (Swedish

University of Agricultural Sciences), FoRest ohjelma

13 25.9.2015

http://www.mullerthal-trail.lu/en/well-being-trail-nommern












Johtopäätökset

– Viheralueet edistävät elpymistä ja stressin alenemista

– Edistävät liikkumista

Joten:

– Viheralueiden saavutettavuus on tärkeä

• Pitäis olla tasavertainen kaikille yhteiskunnan ryhmille

Viheralueille pääseminen pitäisi olla helppoa

• Viheralueiden laatu näyyttää olemaan erittäin tärkeä

kaupunkiympäristöissä

– Kaupungin (lähi)luontoalueet tukevat asukkaiden hyvinvointia ja

terveyttä


Argumenta-hanke: Ekosysteemipalvelut ja ihmisen

terveys

• Luonnonvarakeskuksen (ent.

Metsäntutkimuslaitos) ja Suomen

ympäristökeskuksen yhdessä suunnittelema

ja toteuttama seminaarisarja

• Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hanke,

2013-31.5.2015

• Vastuulliset johtajat: Liisa Tyrväinen (Luke) ja

Jukka-Pekka Jäppinen (SYKE)

• Koordinaattorit: Ann Ojala (Luke) ja Martina

Reinikainen (SYKE)

• Loppuraportti:

Luonto lähelle ja terveydeksi

http://hdl.handle.net/10138/153461

15 25.9.2015





Lähteet

• Borodulin, K. (2006). Suomalainen on ahkera hyötyliikkuja. Liikunta & Tiede 43(4): 4-9.

• Forests, Trees and Human Health, 2011. Nilsson et al. (Eds). Springer Science+Business Media.

• Hartig, T, Mitchell, R, de Vries, S and Frumkin H. 2014 Nature and Health. Annual Reviews of Public Health. vol 35: 21.1-21.22.

• Jäppinen, J-P., Tyrväinen, L., Reinikainen, M., & Ojala, A. (toim), 2014. Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013–

2014) tulokset ja toimenpidesuositukset http://hdl.handle.net/10138/153461

• Kaplan, R., & Kaplan, S. 1989. The experience of nature: a psychological perspective. Cambridge University Press, Cambridge.

• Korpela, K. & Paronen, O. (2011). Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Teoksessa Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.). Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212,

80-89. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm

• Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. 2010. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland.

Health Promotion International 25(2): 200–209.

• Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O., & Tyrväinen, L. (2014). Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being.

Journal of Environmental Psychology, 37, 1–7.

• Laaksoharju, T., Rappe, E. & Kaivola, T. (2012). Garden affordances for social learning, play, and for building nature child relationship. Urban Forestry & Urban Greening

11(2), 195–203. doi: 10.1016/j.ufug.2012.01.003

• Lim, S.S., Vos, T., Flaxman, A.D., Danaei, G., Shibuya, K., Adair-Rohani, H., et al. (2012). A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67

risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet, 380(9859),2224–60.

• Luonnon virkistyskäyttö 2010 (Sievänen ja Neuvonen, toim.), Metlan työraportteja, 212.

• Maas, J., Verheij, R. A., Groenewegen, P. P., de Vries, S. & Spreeuwenberg, P. 2006. Green space, urbanity, and health: How strong is the relation? Journal of

Epidemiology and Community Health 60: 587–592.

• Maas J., van Dillen, S., Verheij, R. A. & Groenewegen, P .P. (2009). Social contacts as a possible mechanism behind the relation between green space and health. Health &

Place 15, 586–595.

• Mitchell, R. & Popham, F. 2008. Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. Lancet 372: 1655-1660.

• Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. 2007. Access to green areas and the frequency of visits - A case study in Helsinki. Urban Forestry & Urban Greening

6(4): 235-247.

• Park, B.J., Tsunetsugu, Y., Kasetani, T., Hirano, H., Kagawa, T., Masahiko, S., & Miyazaki, Y. 2007. Physiological effects of shinrinyoku (taking in the atmosphere of the

forest) using salivary cortisol and cerebral activity as indicators. Journal of Physiological Anthropology, 26:12–38.

• Sonntag-Öström, E., Stenlund, T., Nordin, M., Lundell, Y., Ahlgren, C., Fjellman-Wiklund, A., Järvholm, S. & Dolling, A. (2015). “Nature's effect on my mind” – Patients’

qualitative experiences of a forest-based rehabilitation programme. Urban Forestry & Urban Greening, 14(3), 607 – 614.

• Sugiyama, T., Leslie, E., Giles-Corti, B. & Owen N. (2008). Associations of neighborhood greenness with physical and mental health: do walking, social coherence and local

social interaction explain the relationships? Journal of Epidemiology & Community Health 62: e9.

• Taylor, A. F. & Kuo, F.E. 2009. Children with attention deficits concentrate better after walk in the park. Journal of Attention Disorders 12: 402-409.

• Tsunetsugu, Y., Lee, Y., Park, B. J., Tyrväinen, L., Kagawa, T., & Miyazaki, J. 2013. Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by

multiple measurements. Landscape and Urban Planning 113: 90–93.

• Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. 2014. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment.

Journal of Environmental Psychology, 38, 1–9.

• Ulrich, R., Simons, R., Losito, B., Fiorito, E. Miles, M. & Zelson, M. 1991. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental

Psychology 11: 201–230.

• Vattulainen, Kirsi, Sarjala, Tytti, Savonen, Eira-Maija & Korpela, Kalevi. 2011. Elpymiskokemuksia metsästä, Voimapolun käyttäjäkysely. Metlan työraportteja / Working

Papers of the Finnish Forest Research Institute 204. 39 s. ISBN 978-951-40-2304-0 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm.




http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm


Kiitos!

25.9.2015 17

Tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista · 2016-06-30 · elpymiskokemuksia ja sitä parempi on...

Documents

Transcript of Tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista · 2016-06-30 · elpymiskokemuksia ja sitä parempi on...