Post on 17-Jun-2020
Vuosi 2016: Tiedekuntaneuvosto 27.9.2016, johtoryhmä 12.9.2016
Vuosi 2018: Tiedekuntaneuvosto 20.9.2018, johtoryhmä 3.9.2018
Vuosi 2019: Tiedekuntaneuvosto 10.10.2019, korjaukset 21.10.2019
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SOPIMUSKAUDELLE 2017–2020, UUSITTU
SOPIMUSKAUDELLE 2020
KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA
SISÄLLYS
1 Tavoitetila 2020
2 Arvio toimintaympäristöstä ja sen kehittymisestä
3 Toiminta-ajatus ja profiili
4 Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
4.1 Tutkimuksen vahvistaminen sopimuskaudella 2017–2020
4.2 Koulutuksen vahvistaminen sopimuskaudella 2017–2020
4.3 Kansallinen yhteistyö ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus
4.4 Kansainvälistyminen
4.5 Näkyvyyden ja viestinnän vahvistaminen
4.6 Suunnitelma sisäisistä kehittämishankkeista ja -projekteista
4.7 Tavoitteiden saavuttamisen arviointimenetelmät
5 Henkilöstösuunnitelma
5.1 Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö
5.2 Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt
5.3 Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen
5.4 Kansainvälisen henkilöstörekrytoinnin edistyminen
6 Riskienhallinta
7 Toiminta- ja taloussuunnitelman jalkauttaminen ja henkilöstön sitouttaminen
Normaalikoulu
Liite 1: Henkilöstön määrä ja rakenne, henkilöstökustannukset
Liite 2: Riskilomake
Liite 3: Investointisuunnitelma
1. TAVOITETILA 2024 ”Oppiminen ja hyvinvointi kestävän tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajana”
Tiedekunta vahvistaa edelleen JYU:n profiloitumista ja on 2024 Suomen johtava toimija
monitieteisen oppimisen, opetuksen, opettajien koulutuksen, vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin
tutkimuksen ja koulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä.
Tutkimuksen tavoitetila. Tiedekunta on 2024 mennessä vahvistanut jo korkeaa asemaansa ja
näkyvyyttään tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä. Tiedekunta on kasvattanut
tutkimusmetodista osaamistaan, investoinut korkeatasoiseen infraan, lisännyt avoimen tieteen
käytäntöjään ja kehittänyt tutkimusympäristöään sekä yhteistyötä strategisten kumppaneiden
kanssa siten, että on kansainvälisessä kärjessä kaikilla tutkimuksen vahvuusalueillaan. Näitä
ovat oppimisen, hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen tutkiminen, joiden viisi painopistettä ovat 1)
koulutus, opetus ja interventio, 2) oppimisen psykologinen ja neurokognitiivinen perusta, 3)
vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt, 4) lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja
hyvinvointi sekä 5) hyvinvointi ja oppiminen ja vuorovaikutus työssä.
Koulutuksen tavoitetila. Kolmen laitoksen yhteiset sisältöalueet ja niihin pohjaavat moduulit
ovat tehostaneet resurssien käyttöä ja 2024 tiedekunnalla on monipuolinen ja laadukas
yhteiskunnallisiin uusiutumisen tarpeisiin ja kansainvälistymisen haasteisiin vastaava
opetustarjonta. Tiedekunta muodostaa kansalliselle ja kansainvälisille hakijoille entistä
vetovoimaisemman, maineeltaan ja profiililtaan vahvan oppimis- ja asiantuntijayhteisön.
Edelleen lisääntynyt yhteistyö JYU muiden tiedekuntien, Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL)
ja avoimen yliopiston sekä maakunnan ja kansallisten toimijoiden on vahvistanut
kasvatustieteellisen ja psykologisen koulutus-, johtamis- ja ohjausosaamisen, interventioiden ja
innovaatioiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Kansainvälisyyden tavoitetila. Tiedekunta on vahva ja tunnustettu toimija kansainvälisessä
koulutusyhteistyössä (mm. EduCluster Finlandin kanssa) sekä haluttu kumppani ja
aloitteentekijä kansainvälisissä tutkimushankkeissa (ITN tutkijakouluohjelmat, Horizon).
Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainväliset valmiudet, kulttuuritietoisuus ja globaalin vastuun
kysymyksiin liittyvä aktiivisuus ovat lisääntyneet, tiedekunnan edustajat toimivat entistä
aktiivisemmin yhteistyöhankkeissa ja tiedekunnan kansainvälistymisen strategia ohjaa
tavoitteellista kansainvälistymistä ja siihen liittyviä toimenpiteitä.
Toimintakulttuurin tavoitetila. Tiedekunta reagoi dynaamisesti ja proaktiivisesti
yhteiskunnallisten ja globaalin talouden muutosten tuottamiin koulutus- ja
hyvinvointihaasteisiin. Tiedekunnassa edistetään ja johdetaan monialaista yhteistyötä ja
toteutetaan innovatiivista tutkimuksellisesti suuntautunutta koulutus- ja kokeilutoimintaa
kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiedekunnassa on yhä enemmän tieteenalat ylittäviä
tutkimusryhmiä. Uudenlaisia koulutuskokonaisuuksia ja -malleja kehitetään yhteistyössä ja
verkostoituen muiden toimijoiden kanssa ja myös business-kumppaneiden kanssa.
2. ARVIO TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ JA SEN KEHITTYMISESTÄ
2.1. Yhteiskunnallisia muutostekijöitä
Haaste 1: Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen ja hyvinvoinnin heikkeneminen.
Koulutukselliset säästötoimenpiteet ja kuntien taloudellisten resurssien eriytyminen lisäävät
pitkällä aikavälillä eriarvoisuutta koulutuksessa sekä perheiden ja lasten mahdollisuuksissa
saada tukea oppimisvaikeuksiin, tehostettuja palveluita tai kuntoutusta. Perhetekijöiden (mm.
koulutus- ja kielellinen tausta) vaikutus lasten ja nuorten oppimistuloksiin on viime aikoina
kasvanut ja oppilaiden ja opettajien hyvinvointia koskevat indikaattorit osoittavat stressin ja
oireilun kuten oppilaiden koulupoissaolojen lisääntymistä. Hyvinvointia tukevalle,
oppimisvalmiuksien eroja tasoittavalle ja ennaltaehkäisevälle työlle varhaiskasvatuksessa,
koulupsykologisessa työssä ja oppilaiden ohjauksessa ja tuessa on lisääntynyt tarve, mutta
samalla osalla aloista vallitsee akuutti työvoimavaje. Tämä edellyttää sekä koulutuksen
suuntaamista että vastaamista monialaisen yhteistyön kompetenssitarpeisiin.
Toimenpiteitä. Maassamme lisätään OKM erillisrahoituksella varhaiskasvatuksen
opettajakoulutuksen aloituspaikkoja yhteensä 1000 opiskelijalla (JYU: sisäänotto 100 vuonna 2017,
120 vuosina 2018-19, 140 vuosina 2020-21). Työvoimavajeeseen ei kuitenkaan vielä pystytä
vastaamaan, sillä uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) myötä vuodesta 2030 lähtien
päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai
sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus ja
päiväkodin johtajalla vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto. JYU on osallistunut
vararehtorin johdolla neuvotteluihin varhaiskasvatuksen monimuotokoulutuksesta (1000+)
yliopistojen verkostoyhteistyössä. Neuvotteluissa tästä aloitteesta ja mahdollisista
tilauskoulutuksista on ollut mukana Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. KPTK:ssa on ns.
Visioryhmä-malli, joka mahdollistaa kasvatustieteen kandidaateille joustavamman
pätevöityminen varhaiskasvatuksen opettajaksi (tähän liittyen avoimen väylän
opintopistekriteereitä on väljennetty.
Tiedekunnassa toteutettava tutkimus tuottaa tietoa muutostekijöistä ja hyvinvointia
tukevista ja heikentävistä tekijöistä (mm. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksen saanut
CHILDCARE -hanke (2015-2020; Alasuutari ym., JYU, TAY, THL) ja Stressi ja vuorovaikutus
luokassa -pitkittäistutkimus (Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom; TESSI,
2016-2022; Lerkkanen ym.) sekä hyvinvointia edistävistä interventioista. Tiedekunta toimii
aloitteellisesti koulupsykologien ja koulupsykologisen työn kehittämiseksi. Tiedekunnan KeHo
(Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä) -hankkeessa on aloitettu kouluhyvinvointiin
liittyvän tuen mallien tutkiminen ja työvälineiden kehittäminen Jyväskylän kaupungin ja
yhteistyökuntien kanssa ja HYTKY:n tutkijoiden kanssa. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti
varhaisen kielenoppimisen käytäntöjen kehittämiseen yhdessä Jyväskylän kaupungin edustajien ja
muiden tiedekuntien kanssa. OKM:n rahoittamassa Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja
kompassi –hankkeessa (IKI; JYU, TY/Rauma, Åbo/Vaasa) tutkitaan keinoja edistää
kielitietoisuutta ja kielenoppimista. Tiedekunta osallistuu EU-rahoitteiseen ERASE hankkeeseen,
jonka tavoitteena on tukea opettajaksi opiskelevien, opettajankouluttajien ja koulun
asiantuntijoiden kompetenssien kehittymistä sukupuoleen liittyvän väkivallan ehkäisystä.
Haaste 2. Digitalisaatio hyvinvoinnin, oppimisen ja koulutuksen tarpeisiin vastaamisessa.
Digitalisaatio tuottaa sekä uusia innostavia mahdollisuuksia että haasteita lasten ja nuorten
hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiselle ja varhaiskasvatuksen ja koulun pedagogiikan
kehittämiselle. Digitalisaatio edellyttää merkittävää panostusta perus- ja
täydennyskoulutukseen ja oppimisympäristöjen kehittämis- ja tutkimustyöhön.
Toimenpiteitä. Tiedekunnan opetussuunnitelmatyössä ja opetuksessa hyödynnetään
tutkimukseen perustuvaa tieto- ja viestintäteknologiaa, esimerkiksi simulaatioita. Tiedekunnan
tutkimusstrategian yksi viidestä tutkimuksen painoalueista kohdentuu vuorovaikutteisiin ja
teknologisiin oppimisympäristöihin ja tulevalla sopimuskaudella yksi tiedekunnan
kehittämiskohteista tukee tätä aluetta. Tiedekunnassa on jo pitkään kehitetty ja tutkittu
hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluiden verkko- ja mobiilisovelluksia: opiskelijoiden kompassi osana
Student Life -konseptia, Jyväskylän kouluissa testattu Nuorten Kompassi ja Grapho game -peli
lukitaitojen oppimisen tukena. Tiedekunnassa on suunnattu resursseja koulutuksen ja opinto-
ohjauksen verkkopohjaisten sovellusten sekä digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan oppimisen
tutkimiseen (mm. VR ympäristöt, verkkovälitteinen opiskelu). Tutkimusalueella on
menetelmällistä kehittämistyötä käyttäen esimerkiksi automaattista puheentunnistusta
(SmartSpeech) ja simulaatioita (Well@DigiWork). Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa
tavoitellaan yhteistyötä osaamisen, infran ja aineistojen yhteiskäyttöiseen kehittämiseen
kokeellisissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä käyttäen mm. aivotutkimuksen, silmänliike-
ja psykofysiologisen tutkimuksen lähestymistapoja (Interactive Minds and Learning
Infrastructure Hub).
Haaste 3: Globaalit haasteet ja kestävän kehityksen kysymykset. Globalisaation, väestön
liikkumisen, maahanmuuton, pakolaisuuden lisääntymisen vaikutukset, ympäristöön liittyvät
maailmanlaajuiset uhat, globaalin vastuun ja kestävän kehityksen kysymykset koskettavat
kaikkia koulutuksiamme. On välttämätöntä, että tiedekuntamme kouluttamilla asiantuntijoilla
on ajantasaista osaamista (mm. kulttuuritietoisuustaidot, moninaisuustaidot, monikielinen
yhteistyö) sekä mahdollisuuksia koulutus- ja muissa asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja
aktiiviseen vaikuttamiseen.
Toimenpiteet. Tiedekunnassa on globaalikasvatuksen ja kestävän kehityksen
asiantuntijuutta sekä asiantuntijuutta mm. ohjausalan Specima-koulutuksesta,
kotouttamiskoulutuksesta, yhteistyöstä vastaanottokeskusten kanssa ja maahanmuuttajien
integroitumisen tukemisesta, joita hyödynnetään entistä vahvemmin koulutuksen
kehittämisessä. Globaalien kysymysten osalta jatketaan mm. Eritreassa ELFA2
koulutusyhteistyöhanketta ja väitöskirjaprojekteja, Southern African-Nordic Centre (SANORD)
yhteistyötä sekä vuosittaisia Sustainable Development Goals (SDG) seminaareja. Tiedekunnan
tutkijat osallistuvat Capacity building Erasmus+ hankkeisiin yhteistyössä eurooppalaisten
yliopistojen kanssa ja 2019 alkaen Mainzin yliopiston koordinoimaan ForThem -konsortioon
(Fostering Outreach within European Regions, Transnational Higher Education and Mobility).
Opetussuunnitelmatyön yksi keskeinen teema on opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen
vahvistaminen ja teeman näkyvyys uusissa OPS:ssa.
2.2 Yliopistoon ja tiedekuntaan vaikuttavia muutostekijöitä
Haaste 1: Sisäänottojen optimointi yhteiskunnallisia tarpeita vastaavasti. Psykologien ja opettajien
koulutuksessa sisäänotot ovat pitkään pysyneet vakiintuneesti korkealla tasolla ja alat ovat olleet
hakupainealoja, joissa ensisijaisten hakijoiden määrä on huomattavasti ylittänyt hakukiintiön
(erityisesti psykologiassa). Tilanne on parin viime vuoden aikana muuttunut ja kansallisesti
polarisoitunut siten, että joissakin yliopistoissa (HY ja TAY) opettajien koulutukset ovat edelleen
säilyttäneet vahvan aseman ensisijaisten hakijoiden keskuudessa, mutta monissa muissa
yliopistoissa hakijatilasto osoittavat päinvastaista kehitystä. Suurimmat nostopaineet
sisäänottojen korotuksiin kohdistuvat valtakunnallisen työvoimapulan vuoksi
varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen, mutta sen suhteen on useimmilla yliopistoilla
haasteita saada kiintiöitä täyteen.
Toimenpiteitä. Varhaiskasvatuksen opettajien sisäänottojen merkittävä kasvattaminen
edellyttää opetussuunnitelmallisia ratkaisuja ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä
ja pedagogisesti perusteltua käyttöä. Tähän tarvitaan myös joustavia opintopolkuja aiempia
opintoja suorittaneille (mm. avoimen yliopiston väylän kasvattaminen ja erillisten Vaam-
opintojen tarjoaminen) ja kansallista yhteistyötä.
Haaste 2. Jatkuvan oppimisen hankkeiden ja kansallisen yhteistyön koordinointi. Kansalliset
opettajakoulutusfoorumin strategiset linjaukset, opettajien kehittämisohjelmien temaattiset
valinnat ja täydennyskoulutuksia koskevien rahoitushakujen avaaminen (erityisesti OKM ja
OPH) ovat vaikuttaneet merkittävästi tiedekunnan toimintaprofiiliin. Hauissa onnistumisten
myötä kehittämishankkeiden lukumäärä ja niihin liittyvän rahoituksen volyymi sekä
määräaikaisen henkilöstön määrä tiedekunnassa on huomattavasti lisääntynyt. Tämä on
merkittävästi lisännyt yhteistyötä yliopistojen välillä, tiedekuntien ja tiedekunnan laitosten
välillä, vahvistanut hankeosaamista (mm. sopimusten käsittely) ja digitaalisten oppimisalustojen
ja materiaalin tuotannon osaamista (mm. moocit), yliopistomme näkyvyyttä ja kirkastanut
osaamisprofiiliamme. Hankehallinto on vaatinut kuitenkin runsaasti ajallisia resursseja.
Toimenpiteitä. Etenkin opettajien koulutusten ja niiden tutkimusten alueella on
perusteltua vahvistaa yhteistyötä ja koordinaatiota. Tiedekunnan näkökulmasta JYU:n aloite,
valtakunnallisesta koordinaatiotehtävästä, jonka myötä suunnataan opettajien koulutuksen (ml.
jatkuva oppiminen), oppimisympäristöjen laadun sekä oppimisprosessien kansallisesta
tutkimusta systemaattisesti on kannatettava. Se on myös linjassa tiedekunnan muiden
tiedekuntien, Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja avoimen yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön
vahvistamisen kanssa.
3. TOIMINTA-AJATUS JA PROFIILI
3.1. Yksikön tehtävä ja vahvuudet
Koulutustehtävä. Tiedekunta on vahva kouluttaja omilla tutkintoalueillaan. Psykologian laitos
kouluttaa noin kolmanneksen Suomessa valmistuvista psykologeista. Kasvatustieteissä, etenkin
opettajankoulutuksessa JYU on yksi maan suurimmista kouluttajista ja erityispedagogiikassa
volyymiltaan suurin. Kasvatustieteellisellä alalla noin joka 5. alempi/ylempi tutkinto valmistuu
JYUsta (16-25%), mutta kasvatustieteiden tohtorin tutkinnoissa JYU osuus on 11-16%.
Psykologian maistereista ja tohtoreista joka 4. valmistuu JYUsta (22-28%). Kasvatustieteissä
tiedekuntamme on yliopistomme suurimpia kouluttajia ja koulutuksen kehittämisessä yliopiston
kärkitoimijoita (mm. ilmiölähtöinen ops, PedaNet –yhteistyö, eEducation -kehittämistyö).
Tutkimustehtävä. JYU kasvatustieteet ja psykologia ovat sijoittuneet erinomaisesti tutkimuksen
kansainvälisissä vertailuissa. Vuonna 2019 Shanghain listan Academic Ranking of World Universities
yliopistovertailussa JYU kasvatustieteet sijalle 39. joka merkitsi 1. sijaa pohjoismaissa ja 4. sijaa
Euroopassa ja psykologia sijoilla 201-300). Psykologian laitos on yliopistomme kärkilaitoksia
tutkimusvolyymiltään (muun muassa tieteelliset julkaisut ja kilpailtu tutkimusrahoitus).
Tiedekunta on profilointialueillaan - MultiLeTe1 Multidisciplinary Learning and Teaching
PROFI-1 2015-2019; Brain PROFI-3 2017-2021; MultiLeTe2 PROFI-4 2018-2022 – ollut
rakentamassa monitieteistä yhteistyötä esimerkiksi aivotutkimuksessa etenkin liikuntatieteiden
suuntaan. MultiLeTe2:ssa ja HYTKY-tiedekunnan koordinoimassa Reclas 2- profiloinnissa
yhteistyö on vahvaa kielten ja vuorovaikutuksen tutkijoiden kanssa. Digitaalisten ja
monimuotoistuvien oppimisympäristöjen kehittämisessä on tiedekunnassa vahvaa pedagogista
osaamista, tutkimushankkeita ja rahoitushakuja.
Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvä tehtävä. Tiedekunta toimii aktiivisesti
kansallisissa kehittämisen ja päätöksentekoon vaikuttavissa valtakunnallisissa elimissä (esim.
OKM:n asettamissa Opettajankoulutusfoorumissa ja Varhaiskasvatusfoorumissa sekä OPH:n
asettamassa Peruskoulufoorumissa). Tiedekunta on aktiivinen toimija koulutusvienti- ja
koulutusyhteistyöhankkeissa. Näistä esimerkkeinä ovat EduCluster Finland yhteistyöhankkeet
ja OPH:n Korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelma HEI ICI - Higher Education Institutions
Institutional Cooperation Instrument - ohjelman rahoittamat hankkeet (esim. ELFA2 Eritrean
kanssa). Tiedekunta osallistuu strategisesti valittuun kansainväliseen yhteistyöhön (mm.
ForThem 7 liopiston allianssi Erasmus+ rahoituksella, EARLI Emerging Field Group - The
potential of biophysiology for understanding learning and teaching experiences) ja järjestää
kansainvälisiä kesäkouluja (mm. EERA European Educational Research Association kesäkoulu
2020 ja 2021)
3.2. Yksikön tutkimuksen ja koulutuksen painoalueet
Tutkimus. Tiedekunnan tutkimuksen yhteiset painopisteet ovat seuraavat:
1. Koulutus, opetus ja interventiot
2. Oppimisen psykologinen ja neurokognitiivinen perusta
3. Vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt
4. Lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja hyvinvointi
5. Hyvinvointi, oppiminen ja vuorovaikutus työssä
Tiedekunnan tutkimuksen teemoja (ks. tiedekunnan vahvistama strategia) ovat esimerkiksi
seuraavat: pedagogiikka, ohjaus, moninaisuus ja monikielisyys, oppimisvaikeudet, motivaatio,
tunteet, prosessit, transitiot, muuttuvat aivot, terapia ja interventiot, digitalisaatio, osallisuus,
vanhemmuus, perhesuhteet, kasvu- ja oppimisympäristöt, työntekijät, työyhteisöt ja
työorganisaatiot, identiteetti, toimijuus, johtajuuden tutkimus sekä demokratia ja kansalaisuus.
Tutkimuksellisia lähestymistapoja ovat esimerkiksi seuraavat: elämänkaareen kohdentuva
tutkimus, pitkittäistutkimukset, interventiot, aivotutkimus, tieteiden välinen tutkimus,
monitasoiset lähestymistavat sekä prosessien tutkimus.
Tiedekunnan koulutuksen painopisteet:
1. Laaja-alainen opettajankoulutus - varhaiskasvatus, erityisopetus, ja perusopetus – ja
ohjausalan koulutus -- tavoitteena hyvinvoiva, osallisuutta tukeva koulu ja varhaiskasvatus
2. Kasvatusalan asiantuntijuus sekä aikuis- ja yliopistopedagogiikan kehittäminen -- tavoitteena
työelämän ja asiantuntijuuden kehittyminen
3. Johtajuuden koulutus -- tavoitteena hyvinvoivat ja toimijuutta mahdollistavat yhteisöt
4. Psykologikoulutus sekä psykoterapeuttikoulutus -- tavoitteena hyvinvoinnin taitojen
edistäminen
5. Jatkuva oppiminen -- tavoitteena erilaisten jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutusten
mallien kehittäminen
Tiedekunnan koulutusta ohjaavia periaatteita ovat seuraavat: tutkimusperustaisuus,
ilmiölähtöisyys ja monitieteisyys; osallisuus, asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja ohjaus
pedagogisina lähtökohtina, kansainvälisyys ja globaalin vastuun huomioiminen,
toimintakulttuurien uudistaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Tiedekunnalla on
vahva kansallinen asema opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittäjänä.
3.3 Profiloituminen valtakunnallisten PROFI-rahoitusten kautta
MultiLeTe - Monitieteinen Oppiminen ja opettaminen (PROFI-1 profiling action, rahoitus 2015-2019)
edisti entisestään vahvaa yhteistyötä psykologian ja kasvatustieteiden välillä. Sen teemoina
olivat 1) Aivotutkimus oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkimuksessa, 2) Prosessiorientoitunut
oppimisen ja luokkahuonevuorovaikutuksen tutkimus, 3) Oppimisvaikeuksien ja motivaation
ongelmien ennaltaehkäisy ja interventiotutkimus, 4) Oppiminen teknologia-avusteisissa ja
pelillisissä oppimisympäristöissä, 5) Oppimisprosessien mallintaminen. MultiLeTe-profiloinnin
professuurin täyttöön edenneiden kahden tenure track -tehtävän ja määräaikaisten positioiden
avulla on edistetty merkittävästi profilointialueen tutkimusta ja näkyvyyttä. Jatkuvuutta on
edistetty yhteistyötä vakiinnuttaen (CLT - Center for Research on Learning and Teaching).
MultiLeTe 2 (PROFI-4, profling action, rahoitus 2018-2022) jatkaa 2019 päättyneen MultiLeTe -
profiloinnin toimintaa kohdentuen seuraavaan kolmeen teema-alueeseen: 1) Prosessi-
orientoitunut oppimisen tutkimus ja vuorovaikutustutkimus, 2) Vuorovaikutus-prosessit työssä,
ammatillisessa oppimisessa ja digitalisoituneessa työelämässä, sekä 3) Yhteisöllinen oppiminen
ja digitaaliset kompetenssit.
MultiLeTe2 (ML2) jatkaa MultiLeTe1 profiloinnin alueista Teemojen 2 ja 3 oppimis- ja
vuorovaikutusprosessien, oppimisvaikeuksien ja motivaation tutkimusta sekä Teeman 4
tutkimusta oppiminen teknologia-avusteisissa ja pelillisissä oppimisympäristöissä. ML2
profiloinnissa laajennetaan oppimisen ja vuorovaikutuksen tutkimusta ja sen menetelmiä
aikuisten oppimiseen työelämän konteksteissa, vahvistetaan kollaboraation tutkimusta
laboratiivisissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä ja hyödynnetään oppimisanalytiikan
menetelmiä. ML2 laajentaa monitieteistä yhteistyötä siten, että tutkimusryhmiä on mukana
KPTK:n ja KTL:n ohella koulutuksen tutkimuslaitoksesta, humanistis-yhteiskuntatieteellisestä
tiedekunnasta ja informaatioteknologian tiedekunnasta. Profilointialueella käynnistyi
Psykologian laitoksen ja KTL:n yhteinen SA:n tutkimushanke kollaboratiivisesta oppimisesta ja
tiedonhausta netissä (CoPsoi, 2018-2022).
MultiLete -profilointien ympärille rakentuvan tutkimuksen tavoitteina on mm.:
● Rakentaa pohja Suomen Akatemian huippututkimusyksikölle ja muille kansallisesti
merkittäville hankkeille, jotka mahdollistavat kansainvälisesti korkeatasoisia uusia
avauksia. Lippulaivahaut vuonna 2017 ja 2018 (Learning and Education for the Future -
EDU-JYU) valmisteltiin yhteistyössä useiden tiedekuntien ja laitosten kanssa (KPTK:n ja
KTL:n lisäksi HYTK-tiedekunnan laitoksia, Solki ja IT-tiedekunta)
● Kehittää oppimisen ja opetuksen tutkimusta luonnollisissa ja digitaalisissa
oppimisympäristöissä.
● Mahdollistaa laajojen pitkittäistutkimusten aineistojen avoimen käytön kansainvälisessä
yhteistyössä.
Brain (PROFI 3, 2017-2021, Brain changes across the life-span - the role of growth
environments, self-regulation and physical activity) profiloinnin tavoitteena on kehittää
aivotutkijoiden innovatiivinen tutkimusympäristö, joka houkuttelee kansainvälisiä
huippututkijoita Jyväskylään sekä tehdä ulkoisen rahoituksen hakuja. Profilointihankkeeseen
on täytetty yksi tenure track -positio MEG-tutkimukseen liittyen psykologian laitokselle
(“developmental changes in the brain across life span”) ja toinen tenure track –positio
liikuntatieteiden puolelle.
Monitieteinen aivotutkimus. Monitieteinen aivotutkimuskeskus (CIBR, Jyväskylä Centre for
Interdisciplinary Brain Research) perustettiin vuonna 2012 ja MEG (magnetoenkefalografia) -
laboratorio otettiin käyttöön vuonna 2015. Tiedekunnassa monitieteistä aivotutkimusta
kehitetään seuraavissa tutkimusympäristöissä: 1) MEG-laboratorio ja siihen liittyvät
laitekokonaisuudet, 2) EEG- ja kognitiivisen neurotieteen laboratoriot, 3) Ylistön
laboratoriokeskus. Lisäksi tiedekunnassa on 1) psykoterapia ja vuorovaikutuslaboratorio ja 2)
Oppimislaboratorio (Ruusupuisto) sekä 3) Prosessitutkimuksen laitteistot. Monitieteisen
aivotutkimuksen tavoitteena on vahvistaa innovatiivista tutkimusympäristöä, joka houkuttelee
kansainvälisiä huippututkijoita, kasvattaaulkoista rahoitusta ja edistää tuote- ja palvelukehitys -
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin suuntaan (esim. EU:n aluekehitysrahaston, EAKR,
rahoittaman ’Aivotiedon jalostamo’ -hankkeen sekä KeHo yhteistyön myötä) sekä jatkaa
vahvaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa ja
osallistua Kansallisen Neurokeskuksen toimintaan.
4. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI
4.1. Tutkimuksen vahvistaminen 2020
Tutkimuksen tuen rakenteet.
1. Tiedekuntatasolla toimii tiedekuntaneuvoston nimittämä säännöllisesti kuukausittain
kokoontuva tutkimuksen kehittämisryhmä (TUKE). Sen vastuulla on a) tutkimuksen
tuen käytäntöjen käsittely (mm. koordinoi säännöllisiä tutkimusrahoitushakuihin
liittyviä info- ja sparraustilaisuuksia ja tekee esityksiä tdk-neuvostolle) sekä b)
tiedekunnan tohtorikoulun kehittäminen (mm. suunnittelee ja järjestää kaksi kertaa
vuodessa tohtoriopiskelijoille info- ja verkostoitumistialisuuden). Jäseninä ovat kolmen
laitoksen ja KTL:n edustajat, tohtoriohjelmien (PSYTO, KASTO) koordinaattorit ja
tutkimuksesta vastaava varadekaani (pj).
2. Laitoksilla on nimetyt tutkimusjohtajat, Tutkimusjohtajat osallistuvat kerran
lukukaudessa tiedekunnan johtoryhmän kokoukseen (erityisesti hankekatsaus ja
tutkimusstrategian tarkistaminen)
3. Tohtorikoulutuksen operatiiviseen järjestämiseen ja jatko-opinto-oikeuksien hakuihin ja
niihin liittyvien esitysten tekemiseen liittyvä operatiivinen vastuu on
tohtoriohjelmakohtaisesti psykologian tohtoriohjelman johtoryhmällä (PSYTO) ja
kasvatustieteiden tohtoriohjelman johtoryhmällä (KASTO)
4. Laitoksilla toimii tutkimuksen kehittämisen ryhmiä. Opettajankoulutuslaitoksella toimii
laitoksen tutkimusta ja tiedeviestintää edistävä kehittämisryhmä (TUTO).
Tutkimustrategia. KTL:n kanssa yhteinen tutkimusstrategia (ml. aikataulutetut toimenpiteet)
laadittiin kevään 2018 ulkoisen tutkimuksen auditoinnin esiin nostamien kehittämistarpeiden
pohjalta. Toteutumista monitoroi TUKE-ryhmä.
1. Kansainvälistyminen: vierailevien tutkijoiden rekrytointi (associate/full professors),
liikkuvuuden lisääminen ja kansainvälisenä tutkimusympäristönä vahvistuminen
Tavoitteita: 1-2 vuosittaista vierailevaa tutkijaa, yhteistyövierailujen lisääminen JYU:n
ulkopuolelle, kansainvälisesti houkuttelevana yhteisönä vahvistuminen
2. Tutkimusyhteistyö ja johtaminen. Tavoitteita: yhteisjulkaiseminen tukeminen ja julkaisemisen
laadun ja vaikutuksen (impact) lisääminen, kriittisen massan lisääminen keskeisiin
avainteemoihin, johtamisen vahvistaminen tukemaan tiimien rakentumista
3. Nuorten tutkijoiden aseman ja urakehityksen vahvistaminen. Tavoitteita: vahvistetaan
tohtorikoulutettavien urakehitystä ja varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet väitöstyön
valmistumiseen tavoiteajassa, edistetään juuri tohtoroituneiden ja tuoreiden post docien
urakehitystä ja osallistumisen mahdollisuuksia.
4. Ulkoisen rahoituksen hakujen tukeminen. Tavoitteita: Lisätään EU rahoitusten määrää
tiedekunnassa (ERC, H2020, Horizon Europe, ETN, MSCA fellowships), valmistaudutaan
seuraavaan Huippututkimusyksikköhakuun
5. Avoin tiede ja infrastuktuurit. Tavoitteet: lisätään avointa julkaisemista 60%:sta 70%:iin,
lisätään jaettuja aineistoja ja infraa, hyödynnetään uusia teknologioita
Julkaisemisen tuki
● Lisätään JuFo-tasojen 2-3 julkaisujen määrää ja huolehditaan, että kaikki mahdolliset
julkaisut rinnakkaistallennetaan.
● Varmistetaan tutkimusajan optimaalinen sijoittuminen työsuunnittelulla.
● Tutkimuskausia ja liikkuvuutta mahdollistetaan (vuosittaiset haut).
● Tutkimustyön tuottavuutta seurataan ja tutkijoiden verkostoitumista vahvistetaan
vuosittaisin tapahtumin.
Kannustimet ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen
● yksiköt mahdollistavat tukea ulkoista rahoitusta saaneille hankkeille (konferenssit,
verkostotapaamiset, tutkimusprojektin jatkosuunnittelu, tutkimusavustajat) ja
huomioivat vastuullisten johtajien työpanoksen työsuunnitelmassa
● ulkoisen rahoituksen hakemisen tukiryhmien perustaminen (mentorointi,
hakemusluonnosten ja ideoiden kommentointi) ja hankekoordinaattorituen
varmistaminen (henkilöstöä, joilla on asiantuntemusta eri hakumuodoista).
● osallistumista EU:n arviointipaneeleihin ja kokemusten jakamiseen kannustetaan
Tutkimusinfra ja aineistojen jatkokäyttö.
● Aivotutkimuksen infraa kehitetään tiedekunnan ja yliopiston strategian, profiilin ja
tutkimuskärkien huipputasoisen tutkimuksen edellytysten parantamiseksi
● Ruusupuiston oppimislaboratorion ja psykologian prosessilaboratorion kiinteiden ja
mobiililaitteiden hyödyntämistä monitieteisesti vahvistetaan ja lisähankintoja tehdään
strategisesti.
● Tutkimuslaboratorioihin liittyvän tutkimuksen tekninen, menetelmällinen ja
konsultaatiotuki varmistetaan rekrytointien kautta
● Tiedot infrasta pidetään ajan tasalla yliopiston web-sivuilla.
Tohtorikoulutuksen kehittäminen.
● Tohtoriopiskelijat integroidaan tutkimusryhmiin ja -verkostoihin.
● Kansainvälistymistä tuetaan nimittämällä kansainvälisiä ohjaajia, järjestämällä
workshopeja ja kesäkouluja, tukemalla kongresseihin osallistumista ja liikkuvuutta
● Tuetaan tohtorikoulutuksen rahoitusmuotojen kautta artikkeliväitöskirjojen tekemistä ja
järjestetään tieteellisen kirjoittamisen kursseja ja mentorointia.
● Vahvistetaan tiedottamista tutkijanuran edistämisestä ja rekrytoinnista
● Osallistutaan aktiivisesti kansalliseen yhteistyöhön: Psykonetin tohtorikoulutusverkosto
ja FinEd- tohtorikoulutusverkoston toimintaan
● 2020-2021 European Educational Research Assocationin (EERA) kansainvälinen
kesäkoulu JYU koordinoimana
Tutkimusmenetelmäosaaminen. Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) nimettiin vuonna 2017
yhdeksi tiedekunnan strategisista hankkeista , jona se jatkoi 2018 ja 2019. Vuonna 2019 toiminta
vakiinnutettiin osaksi JYU:n Tutkijakoulua. IHME tuottaa vuosittain kursseja
tohtorikoulutettaville esim. tutkimusetiikka, tieteenteoria, avoimen tieteen käytänteet,
laadullisten menetelmien ja tilastomenetelmien kurssit (osa online -kursseina) sekä vastaa TAYn
kanssa säännöllisesti järjestettävästä Metodifestivaalista. IHME on osa yliopiston tutkimusinfraa
tarjoten erityiskursseja myös tutkijoille/ryhmille analyysien käyttöön (mm. MEG), post-doc -
vaiheen menetelmällistä tukea, vaativien menetelmien käytön ohjausta, menetelmien
kehittämistä ja kansainvälisiä tutkijaseminaareja. Rahoitus toiminnan uudistamiseen ja
kehitykseen (esim. vierailevien luennoitsijoiden käyttämiseen tarjonnan monipuolistamiseksi ja
englanninkielisten kurssien osuus) on edelleen niukka.
Tiedekunnan tutkimusmenetelmäosaamista aivotutkimuksessa kehitetään mm. kehittämällä
tohtorikoulutusta, verkottumalla kansainvälisesti (mm. ETN hankkeiden kautta) ja kutsumalla
vierailevia menetelmäosaajia/ tutkijoita yliopistollemme.
Tiedeviestintä, näkyvyys. Tiedekunta panostaa tutkimuksen ulkoisen viestinnän tehostamiseen
(mm. internet-sivut). Vahvistetaan ulkoista tiedottamista.
Tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2020
Tavoite Toimenpiteet
Julkaisutoiminta tehostuu. Lisätään kirjoittamisen ja huippulehdissä julkaisemisen
koulutusta. Tutkimusryhmät laativat
julkaisusuunnitelmat ja seuraavat niiden toteutumista.
Työsuunnittelun keinoin tuetaan tutkimuskausien
mahdollistumista. Kannustetaan tutkijoita ja opettajia
julkaisemiseen JuFo-tasoilla 3 (niillä tutkimusalueilla,
joilla näitä kanavia on tarjolla).
Rahoitushakujen suunnittelu
on pitkäjänteistä
Hankesuunnittelu tutkimusryhmä- ja tutkijatasolla
otetaan systemaattisesti ja kattavasti osaksi
kehityskeskusteluja. Tuetaan kansainvälisiä hankkeita
kuten hakemuksien tekemistä joissa kansainvälisiä
kollaboraattoreita.
Vastataan tohtorikoulutuksen
tarpeeseen kognitiivisen
neurotieteen alueella.
Kognitiivisen neurotieteen tohtoriohjelman valmistelu
keväällä 2020.
Tutkijoiden kansainvälinen
toiminta on vahvasti
lisääntynyt ja tiedekunta on
tutkimusyhteisönä tunnettu ja
vetovoimainen kumppani.
Uusia tutkimushankkeita rakennetaan kansainvälisten
strategisesti valittujen kumppaneiden kanssa.
Kansainvälinen rekrytointi on aktiivista, verkostoja ja
tiedotuskanavia monipuolisesti hyödyntävää.
Tiedekunta vastaanottaa
aiempaa enemmän
strategisesti keskeisille alueille
sijoittuvia kansainvälisiä
tutkijoita vierailuihin ja
työsuhteisiin.
Tiedekunta luo ohjelman Visiting professor/scholar -
vierailujen saamiseksi Jyväskylään.
4.2 Koulutuksen vahvistaminen 2020
Tiedekunta kirkastaa koulutustensa valtakunnallista profiilia JYU strategian mukaisesti.
Tiedekunnassa opetuksen kehittäminen perustuu tutkimukseen ja tutkiva ote on vahvana
opinnoissa. Opetusta kehitetään vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden kanssa ja
opetussuunnitelmissa painottuu monitieteisyys ja monien alojen asiantuntijuus sekä
ilmiölähtöisyys. Opettajankoulutuksessa jatketaan koulutuksen kehittämistyötä pilotoimalla ja
ottamalla käyttöön uusia opettajien ja opettajayhteisöjen perus- ja täydennyskoulutusmalleja
sekä kehittämällä edelleen ilmiölähtöistä opetussuunnitelmaa. Psykologian laitos jatkaa
opetusyhteistyötä muiden psykologian laitosten (Psykonet) kanssa, kehittää teknologiaan
perustuvia ratkaisuja tähän opetukseen ja jatkaa ja kehittää täydennyskoulutuksena
toteutettavaa psykoterapeuttikoulutusta psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla
Tiedekunnan koulutusstrategian kehittämislinjat
1. Tiedekunta muodostaa vuorovaikutuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä arvostavan oppivan
yhteisön, jossa hyödynnetään eri toimijoiden asiantuntijuuksia. Tiedekunnalle on
leimallista innovatiivinen ja rohkeita kokeiluja salliva toimintakulttuuri.
2. Tiedekunnassa edistetään oppijalähtöisyyttä ja huomioidaan ja tuetaan erilaisia oppijoita
monipuolistamalla oppimisympäristöjä ja pedagogisia toimintatapoja
3. Opetussuunnitelmissa integroidaan psykologian ja kasvatusalan opintokokonaisuuksia ja
monialaisia opetuskokonaisuuksia kehitetään myös yhdessä muiden tiedekuntien kanssa.
Lisäksi opetussuunnitelmissa otetaan huomioon opettajankoulutusfoorumin
kehittämisohjelman linjauksia.
4. Tiedekunnassa rakennetaan lisääntyvästi kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden
yhteisiä opintokokonaisuuksia
5. Oppimisympäristöissä hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja, jotta mahdollistetaan ajasta ja
paikasta riippumaton opiskelu. Opiskelun joustavuuden ja ympärivuotisuuden
lisäämisessä hyödynnetään myös avoimen yliopiston tarjontaa ja kehitetään sitä
yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa
6. Perustutkinto- ja täydennyskoulutusta integroidaan ja lisätään opettajaksi opiskelevien
ryhmien yhteistyötä
7. Student Life -toimintamallin avulla parannetaan opiskelun laatua ja sujuvuutta sekä
tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja työelämätaitojen kehittymistä
8. Henkilöstön ohjausosaamista vahvistamalla tuetaan opiskelijoiden urasuunnittelua ja
työllistyvyyttä.
Koulutukselliset erityistavoitteet
1. Kehitetään ohjausalaa JAMK, KTL ja KPTK yhteistyössä yhtenäistämällä
opetussuunnitelmien sisältöjä ja toteutustapoja, hankehauissa, toteuttaen lehtorivaihtoa
sekä mahdollistaen opiskelijoiden ristiinopiskelua
2. Vahvistetaan EduFutura-yhteistyötä erityisesti Musiikkikampus-yhteistyössä (KLA, OKL,
Mutku, JAMK), ohjausalalla (JAMK, OKL, KTL), varhaiskasvatusalalla
opetussuunnitelmatyössä sekä toteutetaan kurkistuskursseja yliopistoon (JAMK, JAO,
Schildtin lukio). Lisäksi vahvistetaan EduFutura -yhteistyötä järjestämällä psykologian ja
JAMK:n opiskelijoiden yhteisopetusta. Opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen liittyvää
yhteistyötä edistetään hyödyntämällä Opiskelijan Kompassi - verkko-ohjelmaa.
3. Kehitetään opettajien perus- ja täydennyskoulutusta integroivia koulutusmalleja
4. Vahvistetaan KPTK:n asemaa Suomen merkittävimpänä psykoterapia-alan kouluttajana
kehittämällä psykoterapeuttikoulutusten tarjontaa.
5. Edistetään konkreettisin toimin sitä, että suomalaiset ja kv-opiskelijat opiskelevat
lisääntyvästi yhdessä ja toteuttavat yhteisiä projekteja osana opintojaan ja että kv-
opiskelijat integroituvat tiedeyhteisöön.
6. Tuetaan luokanopettaja-, erityispedagogiikan, varhaiskasvatuksen ja psykologian
opiskelijoiden taitoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä opiskelijoiden omia
työhyvinvointitaitoja vahvistamalla näitä sisältöjä opetussuunnitelmissa ja hyödyntämällä
Jyväskylän yliopistossa laadittuja verkko- ja mobiilisovelluksia,
virtuaalitodellisuusharjoittelua, interventiomenetelmiä ja opintokokonaisuuksia. Yhtenä
tarjottavana kokonaisuutena on monitieteinen Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus
(25-30 op)
EduFutura –yhteistyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Gradian kanssa sisältää mm. seuraavia hankkeita ja teemoja:
● KAJO – Kasvatus- ja koulutusalan opetushenkilöstön vahvistuva johtamisosaaminen (2018
saatu 3-vuotinen OKM-hanke) tuottaa valtakunnallisen johtajuusosaamisen perus-,
perehdytys- ja täydennyskoulutusmallin yhteistyössä oppilaitosten, koulutuksen
järjestäjien, alan työelämäjärjestöjen sekä koulutuspoliittisten päättäjien kanssa.
● Ohjausalan seutukunnallinen kehittäminen EduFuturan toimijoiden kesken vahvistaa
olemassa olevia rakenteita (yhteinen ohjausalan kelpoisuuden tuottava koulutus ja
hakukohde, JAMK ja JYU) ja yhtenäistää opintopolkuja tohtoritutkintoja
tutkimusperusteisesti (JAMK, KPTK ja KTL).
● Musiikkikampusyhteistyö EduFutura -toimijoiden välillä mahdollistaa ristiinopiskelun.
● Varhaiskasvatuksen harjoittelupäiväkotitoiminnan kehittäminen (Gradia, JAMK)
● Opiskelijoiden hyvinvointia edistävää yhteistyötä lisätään yliopiston strategisen
rahoituksen avulla (Opiskelijan Kompassia hyödyntävän yhteistyön kautta)
KeHO (Keski-Suomen ihmislähtöinen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä) -yhteistyössä on
osallistuttu aktiivisesti mukaan KSLAPE-hankkeeseen. Vuoden 2019 syyskuussa tiedekuntaan
palkattiin rehtoraatin 50 %:n rahoituksen myötä 3-vuotinen post doc –tutkija edistämään
kouluhyvinvoinnin mallien ja työvälineiden tutkimusta yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja
yhteistyökuntien toimijoiden kanssa.
Lapsi- ja perhetutkimuksen osaamiskeskittymä ja verkosto. Tiedekunta ja sen tutkijat ovat olleet
keskeisiä toimijoita monitieteisessä Perhetutkimus-keskuksessa (perustettu 1990) sekä LaNKa-
osaamiskeskittymässä. Näiden toiminta yhdistyi uuden KPTK tiedekunnan myötä.
Toiminnassa ja tavoitteissa on vahvoja yhtymäkohtia maakunnalliseen lasten, nuorten ja
perheiden hyvinvointia edistävään toimintaan ja KeHOn tavoitteisiin.
FORTHEM. JYU on vuodesta 2019 mukana Erasmus+ hankerahoituksen saaneessa 7
eurooppalaisen yliopiston allianssissa. Sen tavoitteena on toteuttaa eurooppalainen
koulutusalue vuoteen 2025 mennessä. Strateginen kumppanuus mahdollistaa joustavia
koulutus- ja liikkuvuusmahdollisuuksia sekä virtuaaliliikkuvuutta digitaalisten
oppimisalustojen kautta. FORTHEM tavoittelee alueellisten sidosrymien kanssa yhteistyön
lisäämistä sekä asiantuntijaverkostojen luomista (esim. monikansalliset tiimit
yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoina).
KiMo ja LuMO (kaksoiskelpoisuuden tuottavat kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva
pedagogiikka suuntautumisvaihtoehto ja luonnontieteiden ja matematiikan luokan- ja
aineenopettajakoulutus). Vuodesta 2018 lähtien on toteutettu KiMo-suuntautumisvaihtoehtoa
varhaiskasvatustieteen (20 ja, luokanopettajakoulutuksen aloittaville opiskelijoille (12) sekä
kieli- ja viestintätieteiden opiskelijoille (10). KiMo- kokonaisuuden rakentaminen aloitettiin
osana Vaasasta siirtynyttä kielten koulutusta (ns. kielikylpy-koulutus). KiMo tukee kielen ja
sisältöjen rinnakkaista oppimista ja antaa välineitä kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevan
pedagogiikan toteutukseen. Vuonna 2020 alkavan LuMO -koulutuksen tavoitteena on
kouluttaa aineen- ja luokanopettajia, joilla on vahva matemaattis-luonnontieteellinen
osaaminen sekä ymmärrys lasten ja nuorten kehitysvaiheista ja oppimisesta. Sekä KiMo- että
LuMO -koulutusten jatkuvuus edellyttää kestävää rahoitusratkaisua 60 op laajuisen POM-
opintokokonaisuuden (peruskoulussa opetettavien monialaisten opintojen) tuottamiseen
muiden tiedekuntien opiskelijoille.
Tavoitteet ja toimenpiteet koulutuksen kehittämiseksi 2020
Opintojen kansainvälisyyttä
vahvistetaan kotikansainvälistymisen
kautta.
Vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilöstön
monikulttuurista osaamista ja vuorovaikutusta
tiedekunnan kansainvälisyysstrategian
mukaisesti. Osana kv-strategian toteutumista
lisätään ops-rakenteita ja käytäntöjä, joiden
seurauksena suomalaiset ja kv-opiskelijat
opiskelevat yhdessä englanniksi samoilla
kursseilla ja toteuttavat yhteisiä projekteja
osana opintojaan.
Uusia pedagogisia käytäntöjä, jotka
hyödyntävät digitalisaatiota, on
vakiinnutettu.
Koulutuksen, ohjauksen ja tuen järjestäminen
yhteisöllisesti opiskelijoille ja henkilöstölle
pedagogisesti tuettujen ratkaisujen ja
oppimisympäristöjen hyödyntämisessä.
Opetussuunnitelmiin on luotu
joustavuutta, joka mahdollistaa
monialaisten opintokokonaisuuksien
toteutuksen yhteistyössä tiedekunnan
sisällä ja toisten tiedekuntien kanssa.
Psykologian ja kasvatustieteiden tutkinto-
opiskelijoille suunnitellaan ja toteutetaan
yhteisiä opintokokonaisuuksia (mm. lapsiin,
nuoriin ja perheisiin liittyviä monialaiset
opintokokonaisuudet).
Yhteiskuntasuhteet ovat vahvistuneet
koulutuksessa.
Yhteistyösopimukset kartoitetaan ja niitä
tiivistetään (EduFutura ja Gradia). Vahvistetaan
koulutuksen työelämärelevanssia (esim.
seminaarit, joissa alumneja). Seurataan
valmistuneiden työllistymistä, sijoittumista
työelämään ja reagoidaan sijoittumisseuranta-
kyselyn palautetietoon
Tutkielmaopintojen kehittämisen
jatkaminen
Edistetään pro gradu -tutkielmien arvioinnin
yhtenäistämistä.
Ruusupuisto-konseptia hyödyn-
netään opetuksen toteutuksessa.
Yhteistyötä Avoimen yliopiston kanssa
tiivistetään.
4.3 Kansallinen yhteistyö ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus
Tiedekunta jatkaa aktiivista toimintaa keskeisissä kansallisissa verkostoissaan. Huomio
kohdennetaan erityisesti yliopiston profiloitumisen kannalta merkittävien kumppanuuksien
syventämiseen (mm. monitieteisen oppimisen ja opetuksen tutkimus, aivotutkimus,
pedagogiikka ja digitaalisuus monimuotoistuvissa oppimisympäristöissä). Yhteistyötä tehdään
etenkin Turun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa sekä Oulun yliopiston kanssa.
Tavoitteena on vahvistaa ja jatkaa yhteistyötä
• Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa (mm. opinto-ohjaajakoulutus, yrittäjyyskasvatus).
• Niilo Mäki Instituutin ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa
• Campus FI -hankkeessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
• Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa yhteistyö
liittyen aivotutkimuskeskuksen tuote- ja palvelukehitykseen sekä aivokuvantamiseen (mm.
yhteistyö MRI laitteistojen käytössä) ja potilasaineistojen käyttöön.
• toimia alueellisena koordinaattorina kansallisessa Neurokeskuksessa
• olla vuorovaikutuksessa lähialueiden koulutustoimijoiden kanssa Ruusupuisto-konseptin
puitteissa ja tiedottamalla tutkimustuloksista (mm. tutkimuksen road show)
• jatkaa Psykonet-yhteistyötä maisteri- ja tohtorikoulutuksessa.
• olla yhteistyössä OKM-hankerahoitusta saaneiden korkeakoulujen kanssa
Opettajakoulutusfoorumin tavoitteiden suunnassa
4.4 Kansainvälistyminen
Tiedekunta hyödyntää tutkimustaan ja opetustaan toiminnassaan globaalina vaikuttajana, jota
ohjaavat YK:n kestävän kehityksen (SDG) tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa
koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Tiedekunta panostaa kansainväliseen yhteistyöhön (mm.
ITN tutkijakouluohjelmat), kansainvälisten vierailijoiden kausiin, tutkijarahoituksiin (ERC) ja
kansainvälisiin tutkimushankkeisiin (Horizon 2020 ja Horizon Europe). Kansainväliset
opiskelijat ja tutkijat ovat yhteisön voimavara. Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisiä
valmiuksia, vahvaa vuorovaikutusosaamista, kulttuuritietoisuutta, kielitaitoa sekä
vastuunkantoa omasta ja muiden hyvinvoinnista, ml. globaali ja eettinen vastuullisuus
kehitetään. Näitä hyödynnetään vaihto-ohjelmissa, koulutusyhteistyöhankkeissa ja
kotikansainvälistymisessä. Tiedekunnan edustajat toimivat aktiivisesti koulutusyhteistyössä
EduCluster Finlandin kanssa sekä muissa yhteistyökohteissa (mm. Eritrea).
Tiedekunnan kansainvälisyysstrategia (tiedekuntaneuvostossa 20.9.2019).
TAVOITE 1. Kansainvälistynyt tutkimustoiminta
1.1 Kansainvälisen
tutkimusyhteistyön
ja verkostoitumisen
lisääminen
- Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö tutkimuskohteena
- Tutkimusyhteistyö muiden suomalaisten toimijoiden kanssa
- Tehdään hakuja yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden
kanssa sekä haetaan kansainvälistä rahoitusta tohtorikoulutukseen (esim.
Marie Curie-Sokolowskaja)
- Tiedekunta tukee aktiivisesti henkilökunnan kansainvälistä
verkostoitumista (mm. kohdennettu rahoitus kansainvälisiin
konferensseihin osallistumiseksi ja yhteisjulkaisujen valmisteluun)
1.2 Kansainvälisten
tutkimus-
vierailuiden ja
kumppanuuksien
edistäminen
· - Tiedekunnalla on vuosittain sekä visiting scholar että mobility –haku.
· - Kansainvälisten kumppanuuksien pitkäjänteinen kehittäminen, yhteistyön
sisällöllinen laajentaminen (vierailuista ja vaihdoista kohti
tutkimusyhteistyötä)
- Tutkijoita kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin
TAVOITE 2. Kansainvälinen kompetenssi
2.1 Opetuksen
järjestäminen
· - Globaalit kasvatuksen teemat otetaan opetuksessa huomioon. Opetuksen
kehittämiseen suunnataan rahoitusta erityisesti ottaen huomioon KV-
tarjonta
- - Vieraskielisen, erityisesti englanninkielisen opetuksen määrää lisätään
opintojen kaikissa vaiheissa ja sitoutetaan suomenkielisten ohjelmien
opiskelijoita osallistumaan - osa pakollisista opintojaksoista tarjotaan
englanniksi huomioiden myös vaihto-opiskelijoiden mahdollisuus
osallistua niihin. Vieraskielisiä opintojaksoja toteutetaan yhteistyössä
avoimen yliopiston kanssa.
2.2 Kompetenssien
kehittyminen
- Tiedekunta tukee aktiivisesti henkilökunnan kansainvälistymistä ja
kansainvälistä verkostoitumista (mm. työkierto, kehityskeskustelut
- Opiskelijoiden ulkomaan vaihdot ja harjoittelut sekä
kotikansainvälistyminen: jokaisella on joustavia mahdollisuuksia
kansainvälistymiseen (mm. integrointi harjoitteluihin ja opinnäytteisiin)
- koulutusyhteistyö kansainvälisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa
(työelämätaitojen kehittäminen)
2.3 Kansainvälinen
rekrytointi ja
integrointi
vahvistuu
- - Lisätään työyhteisömme näkyvyyttä kansainvälisillä työmarkkinoilla.
- - Lisätään kansainvälisiä hakuja tehtävissä, joissa se ei ole vielä käytäntönä.
- - Kaikki tiedekunnan viestintä on kaksikielistä.
- - Varmistetaan järjestelmien toimivuus yhdessä digipalveluiden kanssa.
- - Suunnitellaan ja huolehditaan markkinoinnista tiedekuntatasolla:
markkinoinnin vuosikello
TAVOITE 3. Hyvinvoiva, osallisuutta tukeva, vaikuttava kansainvälinen yhteisö
3.1 Hyvinvoiva
yhteisö
- - Varioidaan työskentelytapoja ja sisällytetään ne opintojaksokuvauksiin:
Modes of study –ohjeistuksen laatiminen
- - Sitoutetaan koko henkilökunta ohjaukseen (Student Life, MoVi, YTHS
sekä opintohallintohenkilöstön tuki): Luodaan rakenne
ohjauskeskusteluihin
3.2 Osallistuminen - - Kehitetään koko tiedekunnan moninaisuusosaamista.
- Huolehditaan, että tarpeellinen tieto on saatavissa myös englanniksi (mm.
opasteet ja ohjeistus)
- Kehitetään henkilöstön perehdyttämiskäytänteitä.
3.3
Yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
- - Tehdään näkyväksi tiedekunnan kansainvälistä toimintaa (SDG-
seminaari, hankkeet, EduCluster-yhteistyö, verkostot, alumnityö)
- - Toimitaan aktiivisesti kansainvälisessä koulutusyhteistyössä (mm.
Opetushallituksen, Ulkoministeriön ja EduClusterin kanssa)
- - Järjestetään säännöllisesti kansainvälisiä kesäkouluja (mm. EERA 2020-21)
- - Toimitaan globaalina vaikuttajana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden
(Sustainable Developmental Goals) edistämisessä sekä SANORD ja UNIFI
yhteistyössä
- - Kehitetään tiedekunnan kv-toiminnan näkyvyyttä eri viestintäkanavien
kautta viestintäsuunnitelman mukaisesti.
4.5 Näkyvyyden ja viestinnän vahvistaminen
Tiedekunnan viestinnässä noudatetaan yliopiston määrittelemiä toimintaperiaatteita ja
menettelytapoja. Viestinnän kantavina periaatteina ovat avoimuus, luotettavuus,
vuorovaikutteisuus, säännöllisyys ja johdonmukaisuus. Viestinnällä pyritään varmistamaan
tiedonkulku ja tukemaan tiedekunnan yksiköitä ja tutkimusryhmiä niiden ydintehtävissä.
Viestinnässä otetaan huomioon lisääntyvän kansainvälisyyden vaatimukset. Aktiivinen
Ruusupuistoyhteistyö avoimen yliopiston ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa edistää
näkyvyyttä ja siten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tiedekunta panostaa tutkimuksen ulkoisen viestinnän tehostamiseen. Keskeisessä
asemassa ovat internet-sivut, joilla lisätään tutkimuksen kansainvälistä tunnettuutta ja
korostetaan tutkimusryhmien temaattista sijoittumista yliopiston painoalueille. Koulutuksen
markkinointiin ja tiedekunnan toiminnasta tiedottamiseen käytetään muiden kanavien ohella
aktiivisesti sosiaalista mediaa.
4.6 Suunnitelma sisäisistä kehittämiskohteista vuonna 2020
Alla nimetyt tiedekunnan kehittämiskohteet on kuvattu erillisillä liitelomakkeilla.
1. Osaamisen ja asiantuntijuuden kehitys (OSAA) opettajien koulutuksessa, kasvatuksen ja
hyvinvoinnin asiantuntijoiden koulutuksessa sekä jatkuvassa oppimisessa
2. Digitaaliset ympäristöt ja välineet oppimisessa, opetuksessa, tutkimuksessa (DIGI-YO)
3. Lasten ja perheiden hyvinvointi ja interventiot (LaPeHI) - Perhesuhteisiin,
varhaiskasvatukseen ja kouluun liittyvät siirtymät ja hyvinvointia tukevat interventiot
4. Student Life -toimintaan liittyvien interventioiden kehittäminen ja vaikuttavuuden
arviointi
5. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
Henkilöstösuunnitelman perustana on yliopiston strategia sekä Osaava, luova ja hyvinvoiva
yliopistoyhteisö - kehittämisohjelma. Jälkimmäisen mukaisesti vaalimme yhteisöllistä, arvostavaa
ja innostavaa ilmapiiriä, joka tukee sekä henkilöstön että opiskelijoiden kehitystä alansa
huippuosaajina. JYU:n periaatteiden mukaisesti tiedekunta näkee johtamisen perustuvan
avoimuuteen, luottamukseen, yhdenvertaisuuteen, yhdessä tekemiseen, yksilön potentiaalin
tunnistamiseen ja välittämiseen. Tiedekunnan tavoitteena on henkilöstöjohtamisellaan varmistaa
tiedekunnan vetovoimaisuus työpaikkana sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi.
Tärkeinä arvoina ovat erilaisuuden, monipuolisen osaamisen ja yhteenkuuluvuuden
arvostaminen sekä monikulttuurisuus ja kansainvälisyys lähtökohtaisena yhteisömme
rikkautena.
Tiedekunta on vastannut valtakunnallisiin lisäkoulutustarpeisiin (erityisesti sisäänottojen
lisääminen varhaiskasvatuksen koulutuksessa) ja kantaa niistä merkittävää vastuuta myös
tulevina vuosina. Tämä vaikuttaa opetus- ja tutkimushenkilöstön työsuunnitelmiin, joten
tutkimusmahdollisuuksien säilyttämiseksi tulisi pystyä lisäämään täydentävän rahoituksen
määrää. Tehtävien lisääntyminen - etenkin jatkuvan oppimisen hankkeiden kautta - tuottaa
haasteita, jotka on otettava huomioon työhyvinvoinnin, jaksamisen ja yhteisöllisyyden
tukemisessa. Koulutusviennin hankkeiden edistäminen yhteistyössä Educluster Finlandin kanssa
edellyttää usein jo suunnitteluvaiheessa resurssointia ja työjärjestelyjä, joiden ennakointi on
haasteellista ja tähän liittyvää kuormitusta tulee monitoroida.
SA profilointeihin liittyvät strategiset uudelleenvalinnat ja eläköitymisiin (tenure track
polku) liittyvät tehtävien suuntaamiset otetaan ennakoiden keskusteluun johtoryhmän ohella
myös laajemmin (esimerkiksi professorikokouksissa ja laitosten johtoryhmissä sekä muissa
tilaisuuksissa kehittämispäivien yhteydessä). Uusien profilointien suunnitteluvaiheessa
varmistetaan tiedonkulku ja keskustelumahdollisuudet. Monitieteisyyttä tukevia laitos- ja
tiedekuntarajat ylittäviä rekrytointeja kannustetaan. Proaktiivista suuntaamista ja strategisten
kärkien tunnistamista on tarpeen edistää. Oppimisen prosessien laboratiivisen tutkimuksen
infran ja menetelmien kehittämiseksi tullaan tekemään tiedekuntaan uusi rekrytointi (esim. Staff
scientist /Tutkimusinsinööri tehtäväkuvasta riippuen)
5.1 Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö
Tiedekunnan henkilökunnan yhteisöllisyys ja hyvinvointi rakentuvat yliopiston
toimintakulttuurin arvojen perustalle. Tiedekunta ilmentää omassa toiminnassaan
JYU-identiteettiä ja pyrkii tuottamaan näkyvyyttä, joka tekee tiedekunnasta vetovoimaisen
kansallisten ja kansainvälisten huippuosaajien keskuudessa. Tiedekunta on yhdenvertainen ja
tasa-arvoinen työ- ja opiskelupaikka ja se tukee yhteisönsä jäsenten kehittymistä ja
menestymistä. Tiedekunnassa on dialoginen vuorovaikutuskulttuuri. Tärkeää on, että jokainen
henkilökuntaan kuuluva ja kaikki opiskelijat voivat kokea tiedekunnan omakseen ja tuntea
olevansa sen täysivaltaisia jäseniä. Ruusupuistossa ja Kärjessä sekä muissa tiloissa toimivan
henkilöstön yhteenkuuluvuutta vaalitaan ja yhteistyötä tuetaan yhteisillä tapahtumilla,
tiedottamisella ja vuorovaikutuksella. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedekuntien
kansainvälisen henkilöstön osallistumismahdollisuuksiin kaikkiin tilaisuuksiin ja tiedonkulkuun
ja viestintään.
Yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa on päivittäisellä vuorovaikutuksella,
kehityskeskusteluilla ja työsuunnittelulla keskeinen merkitys. Henkilökuntaan kuuluvien
erilaiset taustat, eri-ikäisyys, eri elämänvaiheet ja erilaiset työtehtävät rikastuttavat yhteisön
asiantuntemusta ja osaamista. Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä hyödynnetään
työhyvinvointikyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tiedekunnan yksiköissä käytyä keskustelua ja
käytännön työhyvinvointitoimenpiteiden suunnittelua.
Kehityskeskusteluja ja työsuunnittelua kehitetään siten, että niissä huomioidaan laitosten
yhteistyön tuomat mahdollisuudet tarkastella työtä uusista lähtökohdista (työpanoksen
kohdistaminen yli yksikkörajojen tutkimuksessa ja koulutuksessa, uudenlainen tiimiytyminen).
Lisäksi hyödynnetään yliopiston tarjoamat työhyvinvointia tukevat palvelut ja koulutukset sekä
yliopistoliikunnan monipuoliset mahdollisuudet.
Tiedekunta tukee opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia ja kestäviä työuria.
Ikääntyvän henkilöstön työssä jaksamista tuetaan erilaisin työsuunnitelmallisin järjestelyin ja
osa-aikaeläkejärjestelyin. Samalla varmistetaan kokeneen henkilökunnan asiantuntemuksen
käyttö mm. emeritus-järjestelmän avulla. Pienten lasten vanhemmille tai esimerkiksi iäkkäitä
vanhempiaan hoitaville järjestetään mahdollisuus tasapainottaa työ- ja perhe-elämän
vaatimuksia työaikajärjestelyin. Alentuneen työkyvyn tai työssä havaittujen puutteiden osalta
tiedekunnassa on käytössä yliopiston varhaisen puuttumisen malli, joka toimii
ennaltaehkäisevästi työkyvyn ylläpitämisessä.
5.2 Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt
Tiedekunnan henkilöstöjohtamisessa erityisenä huomion kohteina ovat työsuhteiden sujuva
alku ja hyvä perehdyttäminen, henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen sekä
kansainvälisyyden vahvistaminen ja sen tuomien vaateiden huomioon ottaminen työyhteisön
toiminnassa ja viestinnässä. Laadukkaan perehdyttämisen lisäksi käytetään
erilaisia mentoroinnin tapoja ja ylläpidetään alumnien kiinnittymistä tiedekuntaan
valmistumisen ja työelämään siirtymisen jälkeen.
Työyhteisön hyvinvoinnin ja tuloksellisen toiminnan kannalta johtaminen ja
esimiestaidot ovat keskeisessä asemassa. Esimiesten roolin, vastuiden ja tehtävien selkeän
määrittelyn rinnalla mahdollistetaan jatkuvasti uudistuvan toimintaympäristön edellyttämä
joustavuus. Esimiehille tarjotaan tilaisuuksia esimiesosaamista vahvistavaan koulutus- ja
kehittämistoimintaan osallistumiseen. Johtajilla tulee olla käytettävissä riittävät, joustavat ja
asiantuntevat tukipalvelut tehokkaan esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen varmistamiseksi.
Osana esimiestyötä huolehditaan henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja
henkilökunnan moninaisen asiantuntemuksen hyödyntämisestä.
5.3 Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen
Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen kohteita ja niitä haastavia muutostarpeita sisältöalueita
kartoitetaan säännöllisesti käytävissä kehityskeskusteluissa. Näiden pohjalta sovitaan kunkin
työntekijän osaamisen kehittämisestä ja lisäkouluttautumisesta sekä työsuunnitelmissa niihin
varattavasta ajasta. Kansainväliset valmiudet, kielitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen,
vieraalla kielellä työskentely ja opettaminen ovat keskeisiä osaamisalueita. Tärkeänä nähdään
myös hankeympäristöjen ja erilaisten rahoitusinstrumenttien tuntemuksen lisääminen sekä tuen
varmistaminen rahoitushauissa ja kansainvälisessä tieteellisessä julkaisemisessa.
Opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen tukeminen nähdään tärkeänä koulutuksen
laatutekijänä.
5.4 Kansainvälisen henkilöstörekrytoinnin edistyminen
Rekrytointiprosessien onnistuminen edellyttää ennakointia ja suunnitelmallisuutta sekä tenure
track –mallin tehokasta ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Tiedekunnan on tarpeen lisätä
houkuttelevuuttaan haluttuna työpaikkana kansainvälisten asiantuntijoiden keskuudessa.
Englanninkielinen maisteriohjelma laajentaa osaltaan rekrytointipohjaa.
Kansainvälisten verkostojen luomista edistetään henkilöstön liikkuvuudella, erityisesti
kannustetaan ulkomailla työskentelyyn osana tutkijanuralla meritoitumista.
Kansainvälisen henkilöstön työsuhteen alkuvaiheeseen, kotoutumiseen ja työyhteisöön
kiinnittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kansainvälinen henkilöstö huomioidaan
tiedekunnan viestinnässä ja materiaaleissa ja toisaalta pidempään yliopistossamme opiskelevia
ja työskenteleviä kannustetaan myös suomen kielen opiskeluun.
6. RISKIENHALLINTA
Tiedekunnan merkittävimmät riskit liittyvät seuraaviin tekijöihin:
● henkilöstön työkuormituksen kasvuun ja sen vaikutukseen työhyvinvointiin ja työssä
jaksamiseen,
● korkeatasoisen asiantuntijuuden ylläpitoon kokeneiden tutkijoiden ja opettajien
eläköityessä sekä
● yliopistojen taloudellisen aseman heikkenemiseen/yliopiston taloudellisiin haasteisiin ja
tiedekunnan tämän vuoksi mahdollisesti heikkenevää kykyyn vastata toiminnan
kehittämisen vaatimuksiin.
Jotta tiedekunta vahvistaa asemaansa kansainvälisesti arvostettuna, merkittävänä toimijana ja
yhteistyökumppanina, on välttämätöntä varmistaa asiantuntijoiden verkostojen ja
asiantuntemuksen säilyttäminen sekä korkeatasoisten rekrytointien onnistuminen.
Aivotutkimuksen investoinnit luovat perustan monitieteiselle, kansainvälisiä huippututkijoita
houkuttelevalle tutkimusympäristölle Jyväskylään, mutta tämä edellyttää ennakointia ja
suunnitelmallista työskentelyä potentiaalisten käyttäjä- ja yhteistyötahojen tunnistamiseksi
(mm. MEG laboratorio).
7. TOIMINTASUUNNITELMAN JALKAUTTAMINEN JA HENKILÖSTÖN SITOUTTAMINEN
Toimintasuunnitelman valmisteluun, erityisesti kehittämiskohteiden osalta, on osallistunut
tiedekunnan johtoryhmän lisäksi jäseniä eri henkilöstöryhmistä (laitosten tutkimusjohtajat,
kansainvälisyys -ryhmä sekä kehittämiskohteisiin liittyvät asiantuntijatiimit). Valmisteilla ollut
TS oli esillä kasvatustieteiden ja psykologian yhteisessä kuulemisessa 1.10.2019. Henkilöstöä on
myös informoitu sähköpostitse yliopiston toiminta- ja taloussuunnittelun perusteista ja
tiedekunnan TS-prosessin etenemisestä. KPTK:n tiedekuntaneuvosto hyväksyi
toimintasuunnitelman kokouksessaan 10.10.2019 valtuuttaen samalla dekaanin hyväksymään
mahdolliset tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehtävät muutokset ja täydennykset.
Toimintasuunnitelmaan liittyviä korjausesityksiä on pyydetty asiantuntijatiimeiltä 17.10.2918
mennessä. Sopimusneuvottelun tuloksesta ja käsitellyistä asioista informoidaan tiedekunnan
koko henkilökuntaa, ja asiasta keskustellaan myös tiedekuntaneuvostossa. TS:n ja
tulossopimuksen sisältöä käsitellään sekä tiedekunnan että laitosten johtoryhmissä ja sovitaan
koko sopimuskauden ja erityisesti vuoden 2020 tavoitteita koskevista toimenpiteistä ja
vastuuhenkilöistä. Tiedekunnan TS tulee myös tiedekunnan verkkosivuille.
LIITE. Suunnitelma sisäisistä kehittämiskohteista vuonna 2020
Prioriteetti 1 KOULUTUS / TUTKIMUS
A & B Vastuutaho: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta yhdessä muiden opettajien
koulutusta antavien tiedekuntien kanssa (HYTK, LTK, ITK, MLTK) ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa (KTL)
Tavoitetila ja liittyminen strategiaan
Lyhyt kuvaus laajemmasta tavoitteesta sekä liittyminen strategisiin tavoitteisiin (esim kehittämisohjelman strateginen tavoite, tutkimuksen arvioinnin kehittämiskohde).
Liittyy JYU aloitteeseen koskien valtakunnallista opettajien koulutuksen ja tutkimuksen koordinaation vastuutehtävää. Vahvistetaan yhteistyötä JYUn sisällä
eri tiedekuntien välillä sekä muiden yliopistojen vastaavien koulutusalojen kanssa. Koulutuksen vaikuttavuuden ja tutkimusperustaisten kokeilujen systemaattinen seuranta. JYU painoalat: Oppiminen, opetus ja vuorovaikutus; Liikunta, terveys ja
hyvinvointi; Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta
Kehittämiskohde 1 Yksityiskohtaisempi kuvaus kehittämiskohteesta.
Osaamisen ja asiantuntijuuden kehitys (OSAA) Tavoite: opettajien
sekä kasvatuksen ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden koulutusten ja jatkuvan oppimisen vaikuttavuuden tutkimus Alahankkeita:
mm.harjoittelujen vahvempi integrointi sisältöopintoihin,
• valintojen tutkiminen, • jatkuva oppiminen,
työelämäsiirtymien seurantatutkimus
1. 1. Ympäristön, yhteiskunnan ja työelämän muutosten ymmärtämisessä ja niihin vaikuttamisessa tarvittava osaaminen 2. Hyvinvointiosaaminen: Hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen liittyvä osaaminen yksilön elämänkulussa, koulujen ja varhais- ja aikuiskasvatuksen konteksteissa sekä yhteisöissä ja niiden johtamisessa (esim. interventiot, syrjäytymisen ehkäisy) 3. Sitoutuminen ja motivaatio koulutuksessa ja työelämässä: ammatillisen identiteetin rakentuminen, sitoutuminen koulutukseen, motivaatio jatkuvaan oppimiseen ja työelämään 4. Vuorovaikutusosaaminen: Vuorovaikutustaidot, moniammatilliset/-alaiset
yhteistyötaidot, haastavien tilanteiden käsittely ja kohtaaminen (aidoissa tilanteissa ja
simulaatioissa), kielitaito, monikielisyys ja kulttuuritietoisuus, globaali ja eettinen vastuullisuus, johtajuus-, tiimi- ja ohjausosaaminen 5. Pedagoginen osaaminen: psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen ja sen tukemisen tuntemus elämänkaaren eri vaiheissa, oppimisen ja motivaation ymmärtäminen ja huomioiminen koulutuksessa ja pedagogisissa käytänteissä, arviointiosaaminen (monialainen arviointiyhteistyö, tuen tarpeen arviointiin perustuva kehittäminen ja osallisuuden tukeminen)
Toimintaedellytykset ja arvioidut resurssit
Karkea arvio tarvittavista resursseista (raha, henkilöstö, infrastruktuuri, tukipalveluilta tarvittava tuki jne) sekä mahdolliset tunnistetut esteet tai rajoitteet.
Post-doc tutkijan rahoitus
Odotettu tulos Kuvaus halutusta lopputuloksesta.
Tieto koulutuksen vaikuttavuudesta
1) On saavutettu systemaattista tietoa ja ymmärrystä asiantuntijuuden kehittymisen jatkumosta opiskelijavalinnoista koulutuksen kautta työelämäsiirtymään sekä tietoa koulutusten vaikuttavuudesta
2) Saatua tutkimustietoa hyödynnetään koulutuksen järjestämisessä ja uudistamisessa ja jatkuvan oppimisen hankkeissa
3) Tuetaan opetushenkilöstön pedagogista osaamista järjestämällä kohdennettua täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
4) JYU:n kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys ja asema on vahvistunut 5) JYU toimii aktiivisesti opettajien koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallisessa
kehittämisessä ja koordinaatiossa rakentaen yhteistyötä muiden yliopistojen, erillislaitosten alan tutkimuslaitosten ja OKM:n ja OPH:n nimittämien asiantuntijaelinten kanssa (mm. Opettajankoulutusfoorumi, Peruskoulufoorumi)
Mittari Millä tavalla todetaan kehittämiskohteen kehitystä tai valmistuminen.
Kyselyin ja haastatteluin toteutettu seuranta, valmistumista edeltävä ja sen jälkeinen kysely, osaryhmille kohdennetut menetelmät kuten havainnoinnit/videoinnit, kirjoitelmat ja tehtävät, interventioiden ja kokeilujen seuranta
Prioriteetti 2 KOULUTUS / TUTKIMUS
A Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta + KTL, HYTK, ITK Tavoitetila ja liittyminen strategiaan
Lyhyt kuvaus laajemmasta tavoitteesta sekä liittyminen strategisiin tavoitteisiin (esim kehittämisohjelman strateginen tavoite, tutkimuksen arvioinnin kehittämiskohde).
Tavoitteena on nostaa JYU:n Vuorovaikutteisten ja teknologisten oppimisympäristöjen alue kansainvälisesti merkittäväksi tutkimus- ja kehittämiskeskittymäksi. Hanke pohjautuu JYU:n strategiaan ja profilointialueisiin, erityisesti MultiLeTe2 profilointiin sekä tukee JYULearn-konseptin toimintaa.
Kehittämiskohde 2 Yksityiskohtaisempi kuvaus kehittämiskohteesta.
Digitaaliset ympäristöt ja välineet oppimisessa, opetuksessa, tutkimuksessa (DIGI-YO)
Teema-alueita mm. seuraavat: 1. Vuorovaikutteisten ja teknologisten oppimisympäristöjen tutkimusperustainen kehittäminen
esim. JYULearn-konseptin mukainen Living Lab -toiminta, Tulevaisuuden oppimisen teknologioiden tutkimus- ja kokeilulaboratorio, uusien ratkaisujen kokeileminen ja tukeminen. 2. Oppimis- ja vuorovaikutusprosessien tutkimus - Ongelmanratkaisu sekä argumentatiivinen ja kollaboratiivinen vuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä - Opettaja-oppijavuorovaikutus teknologisissa ympäristöissä - Metodinen kehittäminen: silmänliiketutkimus, äänenkäytön tutkimus, aivotutkimus (EEG, MEG), psykofysiologinen tutkimus - Yhteistyö infrastruktuurien sekä aineistojen ja osaamisen yhteiskäyttöisessä kehittämisessä kokeellisissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä: esim. Interactive Minds and Learning Infrastructure Hub (Oulun yo, ISY), KSSH Uusi Digi-sairaala, psykologian tutkimuslaboratoriot, Ruusupuiston oppimislaboratorio, psykoterapian opetus- ja tutkimus- ja tutkimusklinikka. 3. Keinoälyn ja data-analytiikan hyödyntäminen tutkimuksessa, oppimisessa / opetuksessa ja
arvioinnissa 4. Yhteistyö KTL:n kanssa erityisesti seuraavilla alueilla: Peda.net portfoliotyöskentelyssä, tekoäly osana oppimisen analytiikkaa Peda.netissä sekä Peda.net ja oppimisen polut ja arvioinnin portaat 5. Yhteistyö hyvinvointiin liittyvien interventioiden kehittämisessä: sosioemotionaalisten taitojen
kehitys, digitaaliset välineet työhyvinvoinnin, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä (esim. StudentLife), psykologisten interventioiden vuorovaikutuksen tutkimus sekä opetuksen teknologisten välineiden kehittämisessä (esim. Moodlen edistyneempi käyttö, flippauksen myötä verkko-opetuksen kehittäminen ja Moocit)
Toimintaedellytykset ja arvioidut resurssit
Karkea arvio tarvittavista resursseista (raha, henkilöstö, infrastruktuuri, tukipalveluilta tarvittava tuki jne) sekä mahdolliset tunnistetut esteet tai rajoitteet.
1. Esitämme Post Doc- ja/tai yliopistotutkijan resurssointia alueelle. 2. Esitämme, että tulevien vuosien henkilöstösuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota alueen
tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytointiin. Perustelut:
Teema-alue on yksi yliopiston nousevista alueista. Vuorovaikutteisiin ja teknologisiin oppimisympäristöihin kohdistuva tutkimus on viime vuosina laajentunut sekä KPTK:ssä että KTL:ssä korkeatasoisen kansainvälisen julkaisemisen osalta. Alueelle on saatu kasvavissa määrin kilpailtua tutkimusrahoitusta (esim. Suomen Akatemia ja H2020). Merkittävän kansainvälisen aseman saavuttaminen edellyttää nykyistä pysyvämpää resurssointia alueelle. Resurssin vähäisyys ja hajanaisuus tuottaa esteitä toiminnalle ja yliopiston strategisten tavoitteiden toteutumiselle.
JYU:stä valmistuville opiskelijoille tulee turvata riittävät työelämävalmiudet tällä alueella. Opettajien sekä opiskelijoiden taidot on syytä ottaa vahvaksi kehittämisen kohteeksi (koulutuksen ja lähituen lisääminen, innovaatioiden ja hyvien käytänteiden jakaminen)
Odotettu tulos Kuvaus halutusta lopputuloksesta. Kansainvälinen julkaisutoiminta ja täydentävä rahoitus lisääntyvät entisestään. Alueen kehittämisen
tavoitteena on edesauttaa JYU:n päämäärää olla vuoteen 2024 mennessä Suomen johtava toimija monitieteisen oppimisen, opetuksen, opettajien koulutuksen, vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä.
Mittari Millä tavalla todetaan kehittämiskohteen kehitystä tai valmistuminen.
Tutkimuksen kehittymistä seurataan säännöllisesti esimerkiksi julkaisujen, ulkopuolisen rahoituksen ja jatko-opiskelijoiden edistymisen/valmistumisen osalta. Opetuksen osalta kehittäminen integroituu keskeisesti OPS -työhön ja kehityksen vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään esim. TPACK -kyselyä.
Prioriteetti 3 TUTKIMUS
A Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta monitieteisessä yhteistyössä muiden tiedekuntien kanssa (erityisesti HYTKY, Liikuntatieteellinen tiedekunta, JSBE)
Tavoitetila ja liittyminen strategiaan
Lyhyt kuvaus laajemmasta tavoitteesta sekä liittyminen strategisiin tavoitteisiin (esim kehittämisohjelman strateginen tavoite, tutkimuksen arvioinnin kehittämiskohde).
JYU painoalat: Oppiminen, opetus ja vuorovaikutus; Liikunta, terveys ja hyvinvointi; Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta. KPTK tavoitetila (Oppiminen ja hyvinvointi kestävän tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajan) ja painoala: Lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja hyvinvointi
Kehittämiskohde 3 Yksityiskohtaisempi kuvaus kehittämiskohteesta.
Lasten ja perheiden hyvinvointi ja interventiot (LaPeHI)
FOKUS: Perhesuhteisiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun liittyvät siirtymät ja hyvinvointia tukevat interventiot
1. Monitieteinen tutkimustoiminta ja kansainvälinen verkostoituminen lapsi- ja perhetutkimuksen alueella: Monitieteisten tutkimusrahoitushakemusten valmistelu (SA, ERC, Horizon Europe), Huippututkimusyksikköhakuun osallistuminen. Fokuksena erityisesti siirtymät ts. nivelvaiheet, ikäsiirtymät, ja perhesuhteiden siirtymät kuten parisuhteen muodostaminen, avo/avioero, lapsen syntymä, varhaiskasvatuksen ja kouluasteiden siirtymävaiheet, lasten osallisuus ja näihin liittyvät interventiot. Teemoina esim. alhainen syntyvyys, koulupudokkuus, kouluhyvinvointi, vanhemmuuden tukeminen, kehityksen riskit ja selviytymiskykyisyys, sekä sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen rekrytointiongelmat ja lisäkoulutuksen vaateet. 2. Opetuksen ja jatkokoulutuksen kehittäminen: yhteisesti järjestettävät modulit (esim. monialainen lapsen kehityksen, lastensuojelun ja lasten oikeuksien opintokokonaisuus), käynnissä olevan monitieteisen tohtoriseminaarin kehittäminen, post doc –tutkijoiden urakehityksen tukeminen. 3. Verkostoituminen, yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja viestintä: Tutkimus- ja
koulutusyhteistyö eri tiedekuntien, korkeakoulujen (esim. JAMK) ja muiden toimijoiden (esim. lapsiasiavaltuutettu, THL, Niilo Mäki Instituutti ja Haukkalan säätiö) kanssa. Aktiivinen osallistuminen KeHOn toimintaan (KPTK:ssa KeHo post-doc liittyy tähän teemaan) ja EduFutura-yhteistyöhön. Kansainvälisenä yhteistyöverkostona mm. European Society on Family Relations.
Toiminta- edellytykset ja arvioidut resurssit
Karkea arvio tarvittavista resursseista (raha, henkilöstö, infrastruktuuri, tukipalveluilta tarvittava tuki jne) sekä mahdolliset tunnistetut esteet tai rajoitteet.
Post-doc tutkijan vuosittainen rahoitus sekä toiminnan järjestämiseen rahoitusta
Odotettu tulos Kuvaus halutusta lopputuloksesta.
1. Nouseminen JYU profiloitumishankkeeksi teemalla lasten ja perheiden hyvinvointi ja interventiot Pysyvien organisatoristen rakenteiden luominen lapsi- ja perhetutkimukselle
2. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisäys 3. OIVA –hankkeen (Lasten oikeudet ja perheiden osallisuus varhaiskasvatuksessa
sekä esi- ja alkuopetuksessa) jatkokehittäminen valtakunnalliseksi koulutusmoduliksi 4. Kv-kesäkoulu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa 5. Koulutusvientisuunnitelma lapsi ja –perhelähtöisestä varhaiskasvatuksesta ja
hyvinvoinnin tukemisesta
Mittari Millä tavalla todetaan kehittämiskohteen kehitystä tai valmistuminen.
1)Rahoituksen määrä, 2) toiminnan laajuus mm. Valtakunnalliset perhetutkimuksen päivät, 3) kansainvälisen liikkuvuuden määrä, 4) visiting scholar rahoitus, 5) tohtoritutkintojen määrä
Prioriteetti 4 TUTKIMUS
A Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Tavoitetila ja liittyminen strategiaan
Lyhyt kuvaus laajemmasta tavoitteesta sekä liittyminen strategisiin tavoitteisiin (esim kehittämisohjelman strateginen tavoite, tutkimuksen arvioinnin kehittämiskohde).
Yliopiston strategian keskiössä osaava ja hyvinvoiva ihminen
Liittyy yliopiston laajempaan strategiseen päätavoitteeseen, jossa pyritään siihen, että Student Life –toimintamalli on integroitunut osaksi opetuksen, ohjauksen ja palveluiden kokonaisuutta sisältäen opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevat ohjelmat ja ohjauksen prosessit sekä innovatiivisen tutkimusperustaisen kehittämistyön. Toiminnan läpäisevinä periaatteina on tuottaa toimintamuotoja, jotka ovat proaktiivisia, saavutettavia, yhdenvertaisia ja kohdennettuja jokaisen opiskelijan tarpeisiin opintojen eri vaiheissa.
Kehittämiskohde 4 Yksityiskohtaisempi kuvaus kehittämiskohteesta. Student Life toimintaan liittyvä tutkimus ja kehittämistyö
Kehitetään ja ylläpidetään edelleen (1) opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistävää ohjausta ja opetusta (mm. hyvis-toiminta, HYVY-kurssit, henkilöstön koulutus). (2) opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistäviä interventioita (mm. Opiskelijan kompassi) sekä edistetään niiden hyödyntämistä sekä opetuksessa/ohjauksessa että koko yliopiston toiminnassa. (3) opiskelijoiden akateemisiin oppimisen haasteisiin kohdistuvia saavutettavia ohjausmalleja sekä arviointi- ja interventiomenetelmiä (mm. Opiskelun taitokartta). (4) kansainvälisille opiskelijoille ja tohtorikoulutettaville kohdennettuja hyvinvointia ja akateemista opiskelukykyä edistävää opetusta/ohjausta sekä tähän liittyviä interventioita. Edistetään ja lisätään (5) hyvinvointia, opiskelukykyä ja akateemisia opiskelutaitoja edistävän toiminnan vaikutusten arviointia.
Toiminta- edellytykset ja arvioidut resurssit
Karkea arvio tarvittavista resursseista (raha, henkilöstö, infrastruktuuri, tukipalveluilta tarvittava tuki jne) sekä mahdolliset tunnistetut esteet tai rajoitteet.
KPTK-tiedekunnalle allokoitu rahoitus (200 000 euroa) sisältäen toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen sekä vuodesta 2019 alkaen toiminnan seurannan ja kehittävän tutkimuksen.
Odotettu tulos Kuvaus halutusta lopputuloksesta. Tutkimustiedon kautta kokonaiskuvan saaminen siitä,
(1) missä määrin Student Life –toimintamalli tavoittaa kaikki opiskelijat ja vastaa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen tarpeisiin (vrt. Koulutuksen kehittämisohjelma: malli on integroitunut osaksi opetuksen, ohjauksen ja palveluiden kokonaisuutta ja käytänteet tukevat akateemista opiskelukykyä systemaattisesti koko opiskelupolun ajan).
(2) missä määrin mallin käytänteet tukevat erityisesti eritaustaisten opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia
Mittari Millä tavalla todetaan kehittämiskohteen kehitystä tai valmistuminen. Opiskelijakyselyt, opiskelijahaastattelut?