Vuosi 2016: Tiedekuntaneuvosto 27.9.2016, johtoryhmä 12.9.2016

Vuosi 2018: Tiedekuntaneuvosto 20.9.2018, johtoryhmä 3.9.2018

Vuosi 2019: Tiedekuntaneuvosto 10.10.2019, korjaukset 21.10.2019

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SOPIMUSKAUDELLE 2017–2020, UUSITTU

SOPIMUSKAUDELLE 2020

KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

SISÄLLYS

1 Tavoitetila 2020

2 Arvio toimintaympäristöstä ja sen kehittymisestä

3 Toiminta-ajatus ja profiili

4 Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

4.1 Tutkimuksen vahvistaminen sopimuskaudella 2017–2020

4.2 Koulutuksen vahvistaminen sopimuskaudella 2017–2020

4.3 Kansallinen yhteistyö ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus

4.4 Kansainvälistyminen

4.5 Näkyvyyden ja viestinnän vahvistaminen

4.6 Suunnitelma sisäisistä kehittämishankkeista ja -projekteista

4.7 Tavoitteiden saavuttamisen arviointimenetelmät

5 Henkilöstösuunnitelma

5.1 Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö

5.2 Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt

5.3 Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen

5.4 Kansainvälisen henkilöstörekrytoinnin edistyminen

6 Riskienhallinta

7 Toiminta- ja taloussuunnitelman jalkauttaminen ja henkilöstön sitouttaminen

Normaalikoulu

Liite 1: Henkilöstön määrä ja rakenne, henkilöstökustannukset

Liite 2: Riskilomake

Liite 3: Investointisuunnitelma

1. TAVOITETILA 2024 ”Oppiminen ja hyvinvointi kestävän tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajana”

Tiedekunta vahvistaa edelleen JYU:n profiloitumista ja on 2024 Suomen johtava toimija

monitieteisen oppimisen, opetuksen, opettajien koulutuksen, vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin

tutkimuksen ja koulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä.

Tutkimuksen tavoitetila. Tiedekunta on 2024 mennessä vahvistanut jo korkeaa asemaansa ja

näkyvyyttään tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä. Tiedekunta on kasvattanut

tutkimusmetodista osaamistaan, investoinut korkeatasoiseen infraan, lisännyt avoimen tieteen

käytäntöjään ja kehittänyt tutkimusympäristöään sekä yhteistyötä strategisten kumppaneiden

kanssa siten, että on kansainvälisessä kärjessä kaikilla tutkimuksen vahvuusalueillaan. Näitä

ovat oppimisen, hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen tutkiminen, joiden viisi painopistettä ovat 1)

koulutus, opetus ja interventio, 2) oppimisen psykologinen ja neurokognitiivinen perusta, 3)

vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt, 4) lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja

hyvinvointi sekä 5) hyvinvointi ja oppiminen ja vuorovaikutus työssä.

Koulutuksen tavoitetila. Kolmen laitoksen yhteiset sisältöalueet ja niihin pohjaavat moduulit

ovat tehostaneet resurssien käyttöä ja 2024 tiedekunnalla on monipuolinen ja laadukas

yhteiskunnallisiin uusiutumisen tarpeisiin ja kansainvälistymisen haasteisiin vastaava

opetustarjonta. Tiedekunta muodostaa kansalliselle ja kansainvälisille hakijoille entistä

vetovoimaisemman, maineeltaan ja profiililtaan vahvan oppimis- ja asiantuntijayhteisön.

Edelleen lisääntynyt yhteistyö JYU muiden tiedekuntien, Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL)

ja avoimen yliopiston sekä maakunnan ja kansallisten toimijoiden on vahvistanut

kasvatustieteellisen ja psykologisen koulutus-, johtamis- ja ohjausosaamisen, interventioiden ja

innovaatioiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Kansainvälisyyden tavoitetila. Tiedekunta on vahva ja tunnustettu toimija kansainvälisessä

koulutusyhteistyössä (mm. EduCluster Finlandin kanssa) sekä haluttu kumppani ja

aloitteentekijä kansainvälisissä tutkimushankkeissa (ITN tutkijakouluohjelmat, Horizon).

Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainväliset valmiudet, kulttuuritietoisuus ja globaalin vastuun

kysymyksiin liittyvä aktiivisuus ovat lisääntyneet, tiedekunnan edustajat toimivat entistä

aktiivisemmin yhteistyöhankkeissa ja tiedekunnan kansainvälistymisen strategia ohjaa

tavoitteellista kansainvälistymistä ja siihen liittyviä toimenpiteitä.

Toimintakulttuurin tavoitetila. Tiedekunta reagoi dynaamisesti ja proaktiivisesti

yhteiskunnallisten ja globaalin talouden muutosten tuottamiin koulutus- ja

hyvinvointihaasteisiin. Tiedekunnassa edistetään ja johdetaan monialaista yhteistyötä ja

toteutetaan innovatiivista tutkimuksellisesti suuntautunutta koulutus- ja kokeilutoimintaa

kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiedekunnassa on yhä enemmän tieteenalat ylittäviä

tutkimusryhmiä. Uudenlaisia koulutuskokonaisuuksia ja -malleja kehitetään yhteistyössä ja

verkostoituen muiden toimijoiden kanssa ja myös business-kumppaneiden kanssa.

2. ARVIO TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ JA SEN KEHITTYMISESTÄ

2.1. Yhteiskunnallisia muutostekijöitä

Haaste 1: Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen ja hyvinvoinnin heikkeneminen.

Koulutukselliset säästötoimenpiteet ja kuntien taloudellisten resurssien eriytyminen lisäävät

pitkällä aikavälillä eriarvoisuutta koulutuksessa sekä perheiden ja lasten mahdollisuuksissa

saada tukea oppimisvaikeuksiin, tehostettuja palveluita tai kuntoutusta. Perhetekijöiden (mm.

koulutus- ja kielellinen tausta) vaikutus lasten ja nuorten oppimistuloksiin on viime aikoina

kasvanut ja oppilaiden ja opettajien hyvinvointia koskevat indikaattorit osoittavat stressin ja

oireilun kuten oppilaiden koulupoissaolojen lisääntymistä. Hyvinvointia tukevalle,

oppimisvalmiuksien eroja tasoittavalle ja ennaltaehkäisevälle työlle varhaiskasvatuksessa,

koulupsykologisessa työssä ja oppilaiden ohjauksessa ja tuessa on lisääntynyt tarve, mutta

samalla osalla aloista vallitsee akuutti työvoimavaje. Tämä edellyttää sekä koulutuksen

suuntaamista että vastaamista monialaisen yhteistyön kompetenssitarpeisiin.

Toimenpiteitä. Maassamme lisätään OKM erillisrahoituksella varhaiskasvatuksen

opettajakoulutuksen aloituspaikkoja yhteensä 1000 opiskelijalla (JYU: sisäänotto 100 vuonna 2017,

120 vuosina 2018-19, 140 vuosina 2020-21). Työvoimavajeeseen ei kuitenkaan vielä pystytä

vastaamaan, sillä uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) myötä vuodesta 2030 lähtien

päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai

sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus ja

päiväkodin johtajalla vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto. JYU on osallistunut

vararehtorin johdolla neuvotteluihin varhaiskasvatuksen monimuotokoulutuksesta (1000+)

yliopistojen verkostoyhteistyössä. Neuvotteluissa tästä aloitteesta ja mahdollisista

tilauskoulutuksista on ollut mukana Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. KPTK:ssa on ns.

Visioryhmä-malli, joka mahdollistaa kasvatustieteen kandidaateille joustavamman

pätevöityminen varhaiskasvatuksen opettajaksi (tähän liittyen avoimen väylän

opintopistekriteereitä on väljennetty.

Tiedekunnassa toteutettava tutkimus tuottaa tietoa muutostekijöistä ja hyvinvointia

tukevista ja heikentävistä tekijöistä (mm. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksen saanut

CHILDCARE -hanke (2015-2020; Alasuutari ym., JYU, TAY, THL) ja Stressi ja vuorovaikutus

luokassa -pitkittäistutkimus (Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom; TESSI,

2016-2022; Lerkkanen ym.) sekä hyvinvointia edistävistä interventioista. Tiedekunta toimii

aloitteellisesti koulupsykologien ja koulupsykologisen työn kehittämiseksi. Tiedekunnan KeHo

(Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä) -hankkeessa on aloitettu kouluhyvinvointiin

liittyvän tuen mallien tutkiminen ja työvälineiden kehittäminen Jyväskylän kaupungin ja

yhteistyökuntien kanssa ja HYTKY:n tutkijoiden kanssa. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti

varhaisen kielenoppimisen käytäntöjen kehittämiseen yhdessä Jyväskylän kaupungin edustajien ja

muiden tiedekuntien kanssa. OKM:n rahoittamassa Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja

kompassi –hankkeessa (IKI; JYU, TY/Rauma, Åbo/Vaasa) tutkitaan keinoja edistää

kielitietoisuutta ja kielenoppimista. Tiedekunta osallistuu EU-rahoitteiseen ERASE hankkeeseen,

jonka tavoitteena on tukea opettajaksi opiskelevien, opettajankouluttajien ja koulun

asiantuntijoiden kompetenssien kehittymistä sukupuoleen liittyvän väkivallan ehkäisystä.

Haaste 2. Digitalisaatio hyvinvoinnin, oppimisen ja koulutuksen tarpeisiin vastaamisessa.

Digitalisaatio tuottaa sekä uusia innostavia mahdollisuuksia että haasteita lasten ja nuorten

hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiselle ja varhaiskasvatuksen ja koulun pedagogiikan

kehittämiselle. Digitalisaatio edellyttää merkittävää panostusta perus- ja

täydennyskoulutukseen ja oppimisympäristöjen kehittämis- ja tutkimustyöhön.

Toimenpiteitä. Tiedekunnan opetussuunnitelmatyössä ja opetuksessa hyödynnetään

tutkimukseen perustuvaa tieto- ja viestintäteknologiaa, esimerkiksi simulaatioita. Tiedekunnan

tutkimusstrategian yksi viidestä tutkimuksen painoalueista kohdentuu vuorovaikutteisiin ja

teknologisiin oppimisympäristöihin ja tulevalla sopimuskaudella yksi tiedekunnan

kehittämiskohteista tukee tätä aluetta. Tiedekunnassa on jo pitkään kehitetty ja tutkittu

hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluiden verkko- ja mobiilisovelluksia: opiskelijoiden kompassi osana

Student Life -konseptia, Jyväskylän kouluissa testattu Nuorten Kompassi ja Grapho game -peli

lukitaitojen oppimisen tukena. Tiedekunnassa on suunnattu resursseja koulutuksen ja opinto-

ohjauksen verkkopohjaisten sovellusten sekä digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan oppimisen

tutkimiseen (mm. VR ympäristöt, verkkovälitteinen opiskelu). Tutkimusalueella on

menetelmällistä kehittämistyötä käyttäen esimerkiksi automaattista puheentunnistusta

(SmartSpeech) ja simulaatioita (Well@DigiWork). Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa

tavoitellaan yhteistyötä osaamisen, infran ja aineistojen yhteiskäyttöiseen kehittämiseen

kokeellisissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä käyttäen mm. aivotutkimuksen, silmänliike-

ja psykofysiologisen tutkimuksen lähestymistapoja (Interactive Minds and Learning

Infrastructure Hub).

Haaste 3: Globaalit haasteet ja kestävän kehityksen kysymykset. Globalisaation, väestön

liikkumisen, maahanmuuton, pakolaisuuden lisääntymisen vaikutukset, ympäristöön liittyvät

maailmanlaajuiset uhat, globaalin vastuun ja kestävän kehityksen kysymykset koskettavat

kaikkia koulutuksiamme. On välttämätöntä, että tiedekuntamme kouluttamilla asiantuntijoilla

on ajantasaista osaamista (mm. kulttuuritietoisuustaidot, moninaisuustaidot, monikielinen

yhteistyö) sekä mahdollisuuksia koulutus- ja muissa asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja

aktiiviseen vaikuttamiseen.

Toimenpiteet. Tiedekunnassa on globaalikasvatuksen ja kestävän kehityksen

asiantuntijuutta sekä asiantuntijuutta mm. ohjausalan Specima-koulutuksesta,

kotouttamiskoulutuksesta, yhteistyöstä vastaanottokeskusten kanssa ja maahanmuuttajien

integroitumisen tukemisesta, joita hyödynnetään entistä vahvemmin koulutuksen

kehittämisessä. Globaalien kysymysten osalta jatketaan mm. Eritreassa ELFA2

koulutusyhteistyöhanketta ja väitöskirjaprojekteja, Southern African-Nordic Centre (SANORD)

yhteistyötä sekä vuosittaisia Sustainable Development Goals (SDG) seminaareja. Tiedekunnan

tutkijat osallistuvat Capacity building Erasmus+ hankkeisiin yhteistyössä eurooppalaisten

yliopistojen kanssa ja 2019 alkaen Mainzin yliopiston koordinoimaan ForThem -konsortioon

(Fostering Outreach within European Regions, Transnational Higher Education and Mobility).

Opetussuunnitelmatyön yksi keskeinen teema on opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen

vahvistaminen ja teeman näkyvyys uusissa OPS:ssa.

2.2 Yliopistoon ja tiedekuntaan vaikuttavia muutostekijöitä

Haaste 1: Sisäänottojen optimointi yhteiskunnallisia tarpeita vastaavasti. Psykologien ja opettajien

koulutuksessa sisäänotot ovat pitkään pysyneet vakiintuneesti korkealla tasolla ja alat ovat olleet

hakupainealoja, joissa ensisijaisten hakijoiden määrä on huomattavasti ylittänyt hakukiintiön

(erityisesti psykologiassa). Tilanne on parin viime vuoden aikana muuttunut ja kansallisesti

polarisoitunut siten, että joissakin yliopistoissa (HY ja TAY) opettajien koulutukset ovat edelleen

säilyttäneet vahvan aseman ensisijaisten hakijoiden keskuudessa, mutta monissa muissa

yliopistoissa hakijatilasto osoittavat päinvastaista kehitystä. Suurimmat nostopaineet

sisäänottojen korotuksiin kohdistuvat valtakunnallisen työvoimapulan vuoksi

varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen, mutta sen suhteen on useimmilla yliopistoilla

haasteita saada kiintiöitä täyteen.

Toimenpiteitä. Varhaiskasvatuksen opettajien sisäänottojen merkittävä kasvattaminen

edellyttää opetussuunnitelmallisia ratkaisuja ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä

ja pedagogisesti perusteltua käyttöä­. Tähän tarvitaan myös joustavia opintopolkuja aiempia

opintoja suorittaneille (mm. avoimen yliopiston väylän kasvattaminen ja erillisten Vaam-

opintojen tarjoaminen) ja kansallista yhteistyötä.

Haaste 2. Jatkuvan oppimisen hankkeiden ja kansallisen yhteistyön koordinointi. Kansalliset

opettajakoulutusfoorumin strategiset linjaukset, opettajien kehittämisohjelmien temaattiset

valinnat ja täydennyskoulutuksia koskevien rahoitushakujen avaaminen (erityisesti OKM ja

OPH) ovat vaikuttaneet merkittävästi tiedekunnan toimintaprofiiliin. Hauissa onnistumisten

myötä kehittämishankkeiden lukumäärä ja niihin liittyvän rahoituksen volyymi sekä

määräaikaisen henkilöstön määrä tiedekunnassa on huomattavasti lisääntynyt. Tämä on

merkittävästi lisännyt yhteistyötä yliopistojen välillä, tiedekuntien ja tiedekunnan laitosten

välillä, vahvistanut hankeosaamista (mm. sopimusten käsittely) ja digitaalisten oppimisalustojen

ja materiaalin tuotannon osaamista (mm. moocit), yliopistomme näkyvyyttä ja kirkastanut

osaamisprofiiliamme. Hankehallinto on vaatinut kuitenkin runsaasti ajallisia resursseja.

Toimenpiteitä. Etenkin opettajien koulutusten ja niiden tutkimusten alueella on

perusteltua vahvistaa yhteistyötä ja koordinaatiota. Tiedekunnan näkökulmasta JYU:n aloite,

valtakunnallisesta koordinaatiotehtävästä, jonka myötä suunnataan opettajien koulutuksen (ml.

jatkuva oppiminen), oppimisympäristöjen laadun sekä oppimisprosessien kansallisesta

tutkimusta systemaattisesti on kannatettava. Se on myös linjassa tiedekunnan muiden

tiedekuntien, Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja avoimen yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön

vahvistamisen kanssa.

3. TOIMINTA-AJATUS JA PROFIILI

3.1. Yksikön tehtävä ja vahvuudet

Koulutustehtävä. Tiedekunta on vahva kouluttaja omilla tutkintoalueillaan. Psykologian laitos

kouluttaa noin kolmanneksen Suomessa valmistuvista psykologeista. Kasvatustieteissä, etenkin

opettajankoulutuksessa JYU on yksi maan suurimmista kouluttajista ja erityispedagogiikassa

volyymiltaan suurin. Kasvatustieteellisellä alalla noin joka 5. alempi/ylempi tutkinto valmistuu

JYUsta (16-25%), mutta kasvatustieteiden tohtorin tutkinnoissa JYU osuus on 11-16%.

Psykologian maistereista ja tohtoreista joka 4. valmistuu JYUsta (22-28%). Kasvatustieteissä

tiedekuntamme on yliopistomme suurimpia kouluttajia ja koulutuksen kehittämisessä yliopiston

kärkitoimijoita (mm. ilmiölähtöinen ops, PedaNet –yhteistyö, eEducation -kehittämistyö).

Tutkimustehtävä. JYU kasvatustieteet ja psykologia ovat sijoittuneet erinomaisesti tutkimuksen

kansainvälisissä vertailuissa. Vuonna 2019 Shanghain listan Academic Ranking of World Universities

yliopistovertailussa JYU kasvatustieteet sijalle 39. joka merkitsi 1. sijaa pohjoismaissa ja 4. sijaa

Euroopassa ja psykologia sijoilla 201-300). Psykologian laitos on yliopistomme kärkilaitoksia

tutkimusvolyymiltään (muun muassa tieteelliset julkaisut ja kilpailtu tutkimusrahoitus).

Tiedekunta on profilointialueillaan - MultiLeTe1 Multidisciplinary Learning and Teaching

PROFI-1 2015-2019; Brain PROFI-3 2017-2021; MultiLeTe2 PROFI-4 2018-2022 – ollut

rakentamassa monitieteistä yhteistyötä esimerkiksi aivotutkimuksessa etenkin liikuntatieteiden

suuntaan. MultiLeTe2:ssa ja HYTKY-tiedekunnan koordinoimassa Reclas 2- profiloinnissa

yhteistyö on vahvaa kielten ja vuorovaikutuksen tutkijoiden kanssa. Digitaalisten ja

monimuotoistuvien oppimisympäristöjen kehittämisessä on tiedekunnassa vahvaa pedagogista

osaamista, tutkimushankkeita ja rahoitushakuja.

Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvä tehtävä. Tiedekunta toimii aktiivisesti

kansallisissa kehittämisen ja päätöksentekoon vaikuttavissa valtakunnallisissa elimissä (esim.

OKM:n asettamissa Opettajankoulutusfoorumissa ja Varhaiskasvatusfoorumissa sekä OPH:n

asettamassa Peruskoulufoorumissa). Tiedekunta on aktiivinen toimija koulutusvienti- ja

koulutusyhteistyöhankkeissa. Näistä esimerkkeinä ovat EduCluster Finland yhteistyöhankkeet

ja OPH:n Korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelma HEI ICI - Higher Education Institutions

Institutional Cooperation Instrument - ohjelman rahoittamat hankkeet (esim. ELFA2 Eritrean

kanssa). Tiedekunta osallistuu strategisesti valittuun kansainväliseen yhteistyöhön (mm.

ForThem 7 liopiston allianssi Erasmus+ rahoituksella, EARLI Emerging Field Group - The

potential of biophysiology for understanding learning and teaching experiences) ja järjestää

kansainvälisiä kesäkouluja (mm. EERA European Educational Research Association kesäkoulu

2020 ja 2021)

3.2. Yksikön tutkimuksen ja koulutuksen painoalueet

Tutkimus. Tiedekunnan tutkimuksen yhteiset painopisteet ovat seuraavat:

1. Koulutus, opetus ja interventiot

2. Oppimisen psykologinen ja neurokognitiivinen perusta

3. Vuorovaikutteiset ja teknologiset oppimisympäristöt

4. Lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja hyvinvointi

5. Hyvinvointi, oppiminen ja vuorovaikutus työssä

Tiedekunnan tutkimuksen teemoja (ks. tiedekunnan vahvistama strategia) ovat esimerkiksi

seuraavat: pedagogiikka, ohjaus, moninaisuus ja monikielisyys, oppimisvaikeudet, motivaatio,

tunteet, prosessit, transitiot, muuttuvat aivot, terapia ja interventiot, digitalisaatio, osallisuus,

vanhemmuus, perhesuhteet, kasvu- ja oppimisympäristöt, työntekijät, työyhteisöt ja

työorganisaatiot, identiteetti, toimijuus, johtajuuden tutkimus sekä demokratia ja kansalaisuus.

Tutkimuksellisia lähestymistapoja ovat esimerkiksi seuraavat: elämänkaareen kohdentuva

tutkimus, pitkittäistutkimukset, interventiot, aivotutkimus, tieteiden välinen tutkimus,

monitasoiset lähestymistavat sekä prosessien tutkimus.

Tiedekunnan koulutuksen painopisteet:

1. Laaja-alainen opettajankoulutus - varhaiskasvatus, erityisopetus, ja perusopetus – ja

ohjausalan koulutus -- tavoitteena hyvinvoiva, osallisuutta tukeva koulu ja varhaiskasvatus

2. Kasvatusalan asiantuntijuus sekä aikuis- ja yliopistopedagogiikan kehittäminen -- tavoitteena

työelämän ja asiantuntijuuden kehittyminen

3. Johtajuuden koulutus -- tavoitteena hyvinvoivat ja toimijuutta mahdollistavat yhteisöt

4. Psykologikoulutus sekä psykoterapeuttikoulutus -- tavoitteena hyvinvoinnin taitojen

edistäminen

5. Jatkuva oppiminen -- tavoitteena erilaisten jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutusten

mallien kehittäminen

Tiedekunnan koulutusta ohjaavia periaatteita ovat seuraavat: tutkimusperustaisuus,

ilmiölähtöisyys ja monitieteisyys; osallisuus, asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja ohjaus

pedagogisina lähtökohtina, kansainvälisyys ja globaalin vastuun huomioiminen,

toimintakulttuurien uudistaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Tiedekunnalla on

vahva kansallinen asema opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittäjänä.

3.3 Profiloituminen valtakunnallisten PROFI-rahoitusten kautta

MultiLeTe - Monitieteinen Oppiminen ja opettaminen (PROFI-1 profiling action, rahoitus 2015-2019)

edisti entisestään vahvaa yhteistyötä psykologian ja kasvatustieteiden välillä. Sen teemoina

olivat 1) Aivotutkimus oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkimuksessa, 2) Prosessiorientoitunut

oppimisen ja luokkahuonevuorovaikutuksen tutkimus, 3) Oppimisvaikeuksien ja motivaation

ongelmien ennaltaehkäisy ja interventiotutkimus, 4) Oppiminen teknologia-avusteisissa ja

pelillisissä oppimisympäristöissä, 5) Oppimisprosessien mallintaminen. MultiLeTe-profiloinnin

professuurin täyttöön edenneiden kahden tenure track -tehtävän ja määräaikaisten positioiden

avulla on edistetty merkittävästi profilointialueen tutkimusta ja näkyvyyttä. Jatkuvuutta on

edistetty yhteistyötä vakiinnuttaen (CLT - Center for Research on Learning and Teaching).

MultiLeTe 2 (PROFI-4, profling action, rahoitus 2018-2022) jatkaa 2019 päättyneen MultiLeTe -

profiloinnin toimintaa kohdentuen seuraavaan kolmeen teema-alueeseen: 1) Prosessi-

orientoitunut oppimisen tutkimus ja vuorovaikutustutkimus, 2) Vuorovaikutus-prosessit työssä,

ammatillisessa oppimisessa ja digitalisoituneessa työelämässä, sekä 3) Yhteisöllinen oppiminen

ja digitaaliset kompetenssit.

MultiLeTe2 (ML2) jatkaa MultiLeTe1 profiloinnin alueista Teemojen 2 ja 3 oppimis- ja

vuorovaikutusprosessien, oppimisvaikeuksien ja motivaation tutkimusta sekä Teeman 4

tutkimusta oppiminen teknologia-avusteisissa ja pelillisissä oppimisympäristöissä. ML2

profiloinnissa laajennetaan oppimisen ja vuorovaikutuksen tutkimusta ja sen menetelmiä

aikuisten oppimiseen työelämän konteksteissa, vahvistetaan kollaboraation tutkimusta

laboratiivisissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä ja hyödynnetään oppimisanalytiikan

menetelmiä. ML2 laajentaa monitieteistä yhteistyötä siten, että tutkimusryhmiä on mukana

KPTK:n ja KTL:n ohella koulutuksen tutkimuslaitoksesta, humanistis-yhteiskuntatieteellisestä

tiedekunnasta ja informaatioteknologian tiedekunnasta. Profilointialueella käynnistyi

Psykologian laitoksen ja KTL:n yhteinen SA:n tutkimushanke kollaboratiivisesta oppimisesta ja

tiedonhausta netissä (CoPsoi, 2018-2022).

MultiLete -profilointien ympärille rakentuvan tutkimuksen tavoitteina on mm.:

● Rakentaa pohja Suomen Akatemian huippututkimusyksikölle ja muille kansallisesti

merkittäville hankkeille, jotka mahdollistavat kansainvälisesti korkeatasoisia uusia

avauksia. Lippulaivahaut vuonna 2017 ja 2018 (Learning and Education for the Future -

EDU-JYU) valmisteltiin yhteistyössä useiden tiedekuntien ja laitosten kanssa (KPTK:n ja

KTL:n lisäksi HYTK-tiedekunnan laitoksia, Solki ja IT-tiedekunta)

● Kehittää oppimisen ja opetuksen tutkimusta luonnollisissa ja digitaalisissa

oppimisympäristöissä.

● Mahdollistaa laajojen pitkittäistutkimusten aineistojen avoimen käytön kansainvälisessä

yhteistyössä.

Brain (PROFI 3, 2017-2021, Brain changes across the life-span - the role of growth

environments, self-regulation and physical activity) profiloinnin tavoitteena on kehittää

aivotutkijoiden innovatiivinen tutkimusympäristö, joka houkuttelee kansainvälisiä

huippututkijoita Jyväskylään sekä tehdä ulkoisen rahoituksen hakuja. Profilointihankkeeseen

on täytetty yksi tenure track -positio MEG-tutkimukseen liittyen psykologian laitokselle

(“developmental changes in the brain across life span”) ja toinen tenure track –positio

liikuntatieteiden puolelle.

Monitieteinen aivotutkimus. Monitieteinen aivotutkimuskeskus (CIBR, Jyväskylä Centre for

Interdisciplinary Brain Research) perustettiin vuonna 2012 ja MEG (magnetoenkefalografia) -

laboratorio otettiin käyttöön vuonna 2015. Tiedekunnassa monitieteistä aivotutkimusta

kehitetään seuraavissa tutkimusympäristöissä: 1) MEG-laboratorio ja siihen liittyvät

laitekokonaisuudet, 2) EEG- ja kognitiivisen neurotieteen laboratoriot, 3) Ylistön

laboratoriokeskus. Lisäksi tiedekunnassa on 1) psykoterapia ja vuorovaikutuslaboratorio ja 2)

Oppimislaboratorio (Ruusupuisto) sekä 3) Prosessitutkimuksen laitteistot. Monitieteisen

aivotutkimuksen tavoitteena on vahvistaa innovatiivista tutkimusympäristöä, joka houkuttelee

kansainvälisiä huippututkijoita, kasvattaaulkoista rahoitusta ja edistää tuote- ja palvelukehitys -

yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin suuntaan (esim. EU:n aluekehitysrahaston, EAKR,

rahoittaman ’Aivotiedon jalostamo’ -hankkeen sekä KeHo yhteistyön myötä) sekä jatkaa

vahvaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa ja

osallistua Kansallisen Neurokeskuksen toimintaan.

4. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

4.1. Tutkimuksen vahvistaminen 2020

Tutkimuksen tuen rakenteet.

1. Tiedekuntatasolla toimii tiedekuntaneuvoston nimittämä säännöllisesti kuukausittain

kokoontuva tutkimuksen kehittämisryhmä (TUKE). Sen vastuulla on a) tutkimuksen

tuen käytäntöjen käsittely (mm. koordinoi säännöllisiä tutkimusrahoitushakuihin

liittyviä info- ja sparraustilaisuuksia ja tekee esityksiä tdk-neuvostolle) sekä b)

tiedekunnan tohtorikoulun kehittäminen (mm. suunnittelee ja järjestää kaksi kertaa

vuodessa tohtoriopiskelijoille info- ja verkostoitumistialisuuden). Jäseninä ovat kolmen

laitoksen ja KTL:n edustajat, tohtoriohjelmien (PSYTO, KASTO) koordinaattorit ja

tutkimuksesta vastaava varadekaani (pj).

2. Laitoksilla on nimetyt tutkimusjohtajat, Tutkimusjohtajat osallistuvat kerran

lukukaudessa tiedekunnan johtoryhmän kokoukseen (erityisesti hankekatsaus ja

tutkimusstrategian tarkistaminen)

3. Tohtorikoulutuksen operatiiviseen järjestämiseen ja jatko-opinto-oikeuksien hakuihin ja

niihin liittyvien esitysten tekemiseen liittyvä operatiivinen vastuu on

tohtoriohjelmakohtaisesti psykologian tohtoriohjelman johtoryhmällä (PSYTO) ja

kasvatustieteiden tohtoriohjelman johtoryhmällä (KASTO)

4. Laitoksilla toimii tutkimuksen kehittämisen ryhmiä. Opettajankoulutuslaitoksella toimii

laitoksen tutkimusta ja tiedeviestintää edistävä kehittämisryhmä (TUTO).

Tutkimustrategia. KTL:n kanssa yhteinen tutkimusstrategia (ml. aikataulutetut toimenpiteet)

laadittiin kevään 2018 ulkoisen tutkimuksen auditoinnin esiin nostamien kehittämistarpeiden

pohjalta. Toteutumista monitoroi TUKE-ryhmä.

1. Kansainvälistyminen: vierailevien tutkijoiden rekrytointi (associate/full professors),

liikkuvuuden lisääminen ja kansainvälisenä tutkimusympäristönä vahvistuminen

Tavoitteita: 1-2 vuosittaista vierailevaa tutkijaa, yhteistyövierailujen lisääminen JYU:n

ulkopuolelle, kansainvälisesti houkuttelevana yhteisönä vahvistuminen

2. Tutkimusyhteistyö ja johtaminen. Tavoitteita: yhteisjulkaiseminen tukeminen ja julkaisemisen

laadun ja vaikutuksen (impact) lisääminen, kriittisen massan lisääminen keskeisiin

avainteemoihin, johtamisen vahvistaminen tukemaan tiimien rakentumista

3. Nuorten tutkijoiden aseman ja urakehityksen vahvistaminen. Tavoitteita: vahvistetaan

tohtorikoulutettavien urakehitystä ja varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet väitöstyön

valmistumiseen tavoiteajassa, edistetään juuri tohtoroituneiden ja tuoreiden post docien

urakehitystä ja osallistumisen mahdollisuuksia.

4. Ulkoisen rahoituksen hakujen tukeminen. Tavoitteita: Lisätään EU rahoitusten määrää

tiedekunnassa (ERC, H2020, Horizon Europe, ETN, MSCA fellowships), valmistaudutaan

seuraavaan Huippututkimusyksikköhakuun

5. Avoin tiede ja infrastuktuurit. Tavoitteet: lisätään avointa julkaisemista 60%:sta 70%:iin,

lisätään jaettuja aineistoja ja infraa, hyödynnetään uusia teknologioita

Julkaisemisen tuki

● Lisätään JuFo-tasojen 2-3 julkaisujen määrää ja huolehditaan, että kaikki mahdolliset

julkaisut rinnakkaistallennetaan.

● Varmistetaan tutkimusajan optimaalinen sijoittuminen työsuunnittelulla.

● Tutkimuskausia ja liikkuvuutta mahdollistetaan (vuosittaiset haut).

● Tutkimustyön tuottavuutta seurataan ja tutkijoiden verkostoitumista vahvistetaan

vuosittaisin tapahtumin.

Kannustimet ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen

● yksiköt mahdollistavat tukea ulkoista rahoitusta saaneille hankkeille (konferenssit,

verkostotapaamiset, tutkimusprojektin jatkosuunnittelu, tutkimusavustajat) ja

huomioivat vastuullisten johtajien työpanoksen työsuunnitelmassa

● ulkoisen rahoituksen hakemisen tukiryhmien perustaminen (mentorointi,

hakemusluonnosten ja ideoiden kommentointi) ja hankekoordinaattorituen

varmistaminen (henkilöstöä, joilla on asiantuntemusta eri hakumuodoista).

● osallistumista EU:n arviointipaneeleihin ja kokemusten jakamiseen kannustetaan

Tutkimusinfra ja aineistojen jatkokäyttö.

● Aivotutkimuksen infraa kehitetään tiedekunnan ja yliopiston strategian, profiilin ja

tutkimuskärkien huipputasoisen tutkimuksen edellytysten parantamiseksi

● Ruusupuiston oppimislaboratorion ja psykologian prosessilaboratorion kiinteiden ja

mobiililaitteiden hyödyntämistä monitieteisesti vahvistetaan ja lisähankintoja tehdään

strategisesti.

● Tutkimuslaboratorioihin liittyvän tutkimuksen tekninen, menetelmällinen ja

konsultaatiotuki varmistetaan rekrytointien kautta

● Tiedot infrasta pidetään ajan tasalla yliopiston web-sivuilla.

Tohtorikoulutuksen kehittäminen.

● Tohtoriopiskelijat integroidaan tutkimusryhmiin ja -verkostoihin.

● Kansainvälistymistä tuetaan nimittämällä kansainvälisiä ohjaajia, järjestämällä

workshopeja ja kesäkouluja, tukemalla kongresseihin osallistumista ja liikkuvuutta

● Tuetaan tohtorikoulutuksen rahoitusmuotojen kautta artikkeliväitöskirjojen tekemistä ja

järjestetään tieteellisen kirjoittamisen kursseja ja mentorointia.

● Vahvistetaan tiedottamista tutkijanuran edistämisestä ja rekrytoinnista

● Osallistutaan aktiivisesti kansalliseen yhteistyöhön: Psykonetin tohtorikoulutusverkosto

ja FinEd- tohtorikoulutusverkoston toimintaan

● 2020-2021 European Educational Research Assocationin (EERA) kansainvälinen

kesäkoulu JYU koordinoimana

Tutkimusmenetelmäosaaminen. Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) nimettiin vuonna 2017

yhdeksi tiedekunnan strategisista hankkeista , jona se jatkoi 2018 ja 2019. Vuonna 2019 toiminta

vakiinnutettiin osaksi JYU:n Tutkijakoulua. IHME tuottaa vuosittain kursseja

tohtorikoulutettaville esim. tutkimusetiikka, tieteenteoria, avoimen tieteen käytänteet,

laadullisten menetelmien ja tilastomenetelmien kurssit (osa online -kursseina) sekä vastaa TAYn

kanssa säännöllisesti järjestettävästä Metodifestivaalista. IHME on osa yliopiston tutkimusinfraa

tarjoten erityiskursseja myös tutkijoille/ryhmille analyysien käyttöön (mm. MEG), post-doc -

vaiheen menetelmällistä tukea, vaativien menetelmien käytön ohjausta, menetelmien

kehittämistä ja kansainvälisiä tutkijaseminaareja. Rahoitus toiminnan uudistamiseen ja

kehitykseen (esim. vierailevien luennoitsijoiden käyttämiseen tarjonnan monipuolistamiseksi ja

englanninkielisten kurssien osuus) on edelleen niukka.

Tiedekunnan tutkimusmenetelmäosaamista aivotutkimuksessa kehitetään mm. kehittämällä

tohtorikoulutusta, verkottumalla kansainvälisesti (mm. ETN hankkeiden kautta) ja kutsumalla

vierailevia menetelmäosaajia/ tutkijoita yliopistollemme.

Tiedeviestintä, näkyvyys. Tiedekunta panostaa tutkimuksen ulkoisen viestinnän tehostamiseen

(mm. internet-sivut). Vahvistetaan ulkoista tiedottamista.

Tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2020

Tavoite Toimenpiteet

Julkaisutoiminta tehostuu. Lisätään kirjoittamisen ja huippulehdissä julkaisemisen

koulutusta. Tutkimusryhmät laativat

julkaisusuunnitelmat ja seuraavat niiden toteutumista.

Työsuunnittelun keinoin tuetaan tutkimuskausien

mahdollistumista. Kannustetaan tutkijoita ja opettajia

julkaisemiseen JuFo-tasoilla 3 (niillä tutkimusalueilla,

joilla näitä kanavia on tarjolla).

Rahoitushakujen suunnittelu

on pitkäjänteistä

Hankesuunnittelu tutkimusryhmä- ja tutkijatasolla

otetaan systemaattisesti ja kattavasti osaksi

kehityskeskusteluja. Tuetaan kansainvälisiä hankkeita

kuten hakemuksien tekemistä joissa kansainvälisiä

kollaboraattoreita.

Vastataan tohtorikoulutuksen

tarpeeseen kognitiivisen

neurotieteen alueella.

Kognitiivisen neurotieteen tohtoriohjelman valmistelu

keväällä 2020.

Tutkijoiden kansainvälinen

toiminta on vahvasti

lisääntynyt ja tiedekunta on

tutkimusyhteisönä tunnettu ja

vetovoimainen kumppani.

Uusia tutkimushankkeita rakennetaan kansainvälisten

strategisesti valittujen kumppaneiden kanssa.

Kansainvälinen rekrytointi on aktiivista, verkostoja ja

tiedotuskanavia monipuolisesti hyödyntävää.

Tiedekunta vastaanottaa

aiempaa enemmän

strategisesti keskeisille alueille

sijoittuvia kansainvälisiä

tutkijoita vierailuihin ja

työsuhteisiin.

Tiedekunta luo ohjelman Visiting professor/scholar -

vierailujen saamiseksi Jyväskylään.

4.2 Koulutuksen vahvistaminen 2020

Tiedekunta kirkastaa koulutustensa valtakunnallista profiilia JYU strategian mukaisesti.

Tiedekunnassa opetuksen kehittäminen perustuu tutkimukseen ja tutkiva ote on vahvana

opinnoissa. Opetusta kehitetään vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden kanssa ja

opetussuunnitelmissa painottuu monitieteisyys ja monien alojen asiantuntijuus sekä

ilmiölähtöisyys. Opettajankoulutuksessa jatketaan koulutuksen kehittämistyötä pilotoimalla ja

ottamalla käyttöön uusia opettajien ja opettajayhteisöjen perus- ja täydennyskoulutusmalleja

sekä kehittämällä edelleen ilmiölähtöistä opetussuunnitelmaa. Psykologian laitos jatkaa

opetusyhteistyötä muiden psykologian laitosten (Psykonet) kanssa, kehittää teknologiaan

perustuvia ratkaisuja tähän opetukseen ja jatkaa ja kehittää täydennyskoulutuksena

toteutettavaa psykoterapeuttikoulutusta psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla

Tiedekunnan koulutusstrategian kehittämislinjat

1. Tiedekunta muodostaa vuorovaikutuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä arvostavan oppivan

yhteisön, jossa hyödynnetään eri toimijoiden asiantuntijuuksia. Tiedekunnalle on

leimallista innovatiivinen ja rohkeita kokeiluja salliva toimintakulttuuri.

2. Tiedekunnassa edistetään oppijalähtöisyyttä ja huomioidaan ja tuetaan erilaisia oppijoita

monipuolistamalla oppimisympäristöjä ja pedagogisia toimintatapoja

3. Opetussuunnitelmissa integroidaan psykologian ja kasvatusalan opintokokonaisuuksia ja

monialaisia opetuskokonaisuuksia kehitetään myös yhdessä muiden tiedekuntien kanssa.

Lisäksi opetussuunnitelmissa otetaan huomioon opettajankoulutusfoorumin

kehittämisohjelman linjauksia.

4. Tiedekunnassa rakennetaan lisääntyvästi kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden

yhteisiä opintokokonaisuuksia

5. Oppimisympäristöissä hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja, jotta mahdollistetaan ajasta ja

paikasta riippumaton opiskelu. Opiskelun joustavuuden ja ympärivuotisuuden

lisäämisessä hyödynnetään myös avoimen yliopiston tarjontaa ja kehitetään sitä

yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa

6. Perustutkinto- ja täydennyskoulutusta integroidaan ja lisätään opettajaksi opiskelevien

ryhmien yhteistyötä

7. Student Life -toimintamallin avulla parannetaan opiskelun laatua ja sujuvuutta sekä

tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja työelämätaitojen kehittymistä

8. Henkilöstön ohjausosaamista vahvistamalla tuetaan opiskelijoiden urasuunnittelua ja

työllistyvyyttä.

Koulutukselliset erityistavoitteet

1. Kehitetään ohjausalaa JAMK, KTL ja KPTK yhteistyössä yhtenäistämällä

opetussuunnitelmien sisältöjä ja toteutustapoja, hankehauissa, toteuttaen lehtorivaihtoa

sekä mahdollistaen opiskelijoiden ristiinopiskelua

2. Vahvistetaan EduFutura-yhteistyötä erityisesti Musiikkikampus-yhteistyössä (KLA, OKL,

Mutku, JAMK), ohjausalalla (JAMK, OKL, KTL), varhaiskasvatusalalla

opetussuunnitelmatyössä sekä toteutetaan kurkistuskursseja yliopistoon (JAMK, JAO,

Schildtin lukio). Lisäksi vahvistetaan EduFutura -yhteistyötä järjestämällä psykologian ja

JAMK:n opiskelijoiden yhteisopetusta. Opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen liittyvää

yhteistyötä edistetään hyödyntämällä Opiskelijan Kompassi - verkko-ohjelmaa.

3. Kehitetään opettajien perus- ja täydennyskoulutusta integroivia koulutusmalleja

4. Vahvistetaan KPTK:n asemaa Suomen merkittävimpänä psykoterapia-alan kouluttajana

kehittämällä psykoterapeuttikoulutusten tarjontaa.

5. Edistetään konkreettisin toimin sitä, että suomalaiset ja kv-opiskelijat opiskelevat

lisääntyvästi yhdessä ja toteuttavat yhteisiä projekteja osana opintojaan ja että kv-

opiskelijat integroituvat tiedeyhteisöön.

6. Tuetaan luokanopettaja-, erityispedagogiikan, varhaiskasvatuksen ja psykologian

opiskelijoiden taitoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä opiskelijoiden omia

työhyvinvointitaitoja vahvistamalla näitä sisältöjä opetussuunnitelmissa ja hyödyntämällä

Jyväskylän yliopistossa laadittuja verkko- ja mobiilisovelluksia,

virtuaalitodellisuusharjoittelua, interventiomenetelmiä ja opintokokonaisuuksia. Yhtenä

tarjottavana kokonaisuutena on monitieteinen Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus

(25-30 op)

EduFutura –yhteistyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Gradian kanssa sisältää mm. seuraavia hankkeita ja teemoja:

● KAJO – Kasvatus- ja koulutusalan opetushenkilöstön vahvistuva johtamisosaaminen (2018

saatu 3-vuotinen OKM-hanke) tuottaa valtakunnallisen johtajuusosaamisen perus-,

perehdytys- ja täydennyskoulutusmallin yhteistyössä oppilaitosten, koulutuksen

järjestäjien, alan työelämäjärjestöjen sekä koulutuspoliittisten päättäjien kanssa.

● Ohjausalan seutukunnallinen kehittäminen EduFuturan toimijoiden kesken vahvistaa

olemassa olevia rakenteita (yhteinen ohjausalan kelpoisuuden tuottava koulutus ja

hakukohde, JAMK ja JYU) ja yhtenäistää opintopolkuja tohtoritutkintoja

tutkimusperusteisesti (JAMK, KPTK ja KTL).

● Musiikkikampusyhteistyö EduFutura -toimijoiden välillä mahdollistaa ristiinopiskelun.

● Varhaiskasvatuksen harjoittelupäiväkotitoiminnan kehittäminen (Gradia, JAMK)

● Opiskelijoiden hyvinvointia edistävää yhteistyötä lisätään yliopiston strategisen

rahoituksen avulla (Opiskelijan Kompassia hyödyntävän yhteistyön kautta)

KeHO (Keski-Suomen ihmislähtöinen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä) -yhteistyössä on

osallistuttu aktiivisesti mukaan KSLAPE-hankkeeseen. Vuoden 2019 syyskuussa tiedekuntaan

palkattiin rehtoraatin 50 %:n rahoituksen myötä 3-vuotinen post doc –tutkija edistämään

kouluhyvinvoinnin mallien ja työvälineiden tutkimusta yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja

yhteistyökuntien toimijoiden kanssa.

Lapsi- ja perhetutkimuksen osaamiskeskittymä ja verkosto. Tiedekunta ja sen tutkijat ovat olleet

keskeisiä toimijoita monitieteisessä Perhetutkimus-keskuksessa (perustettu 1990) sekä LaNKa-

osaamiskeskittymässä. Näiden toiminta yhdistyi uuden KPTK tiedekunnan myötä.

Toiminnassa ja tavoitteissa on vahvoja yhtymäkohtia maakunnalliseen lasten, nuorten ja

perheiden hyvinvointia edistävään toimintaan ja KeHOn tavoitteisiin.

FORTHEM. JYU on vuodesta 2019 mukana Erasmus+ hankerahoituksen saaneessa 7

eurooppalaisen yliopiston allianssissa. Sen tavoitteena on toteuttaa eurooppalainen

koulutusalue vuoteen 2025 mennessä. Strateginen kumppanuus mahdollistaa joustavia

koulutus- ja liikkuvuusmahdollisuuksia sekä virtuaaliliikkuvuutta digitaalisten

oppimisalustojen kautta. FORTHEM tavoittelee alueellisten sidosrymien kanssa yhteistyön

lisäämistä sekä asiantuntijaverkostojen luomista (esim. monikansalliset tiimit

yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoina).

KiMo ja LuMO (kaksoiskelpoisuuden tuottavat kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva

pedagogiikka suuntautumisvaihtoehto ja luonnontieteiden ja matematiikan luokan- ja

aineenopettajakoulutus). Vuodesta 2018 lähtien on toteutettu KiMo-suuntautumisvaihtoehtoa

varhaiskasvatustieteen (20 ja, luokanopettajakoulutuksen aloittaville opiskelijoille (12) sekä

kieli- ja viestintätieteiden opiskelijoille (10). KiMo- kokonaisuuden rakentaminen aloitettiin

osana Vaasasta siirtynyttä kielten koulutusta (ns. kielikylpy-koulutus). KiMo tukee kielen ja

sisältöjen rinnakkaista oppimista ja antaa välineitä kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevan

pedagogiikan toteutukseen. Vuonna 2020 alkavan LuMO -koulutuksen tavoitteena on

kouluttaa aineen- ja luokanopettajia, joilla on vahva matemaattis-luonnontieteellinen

osaaminen sekä ymmärrys lasten ja nuorten kehitysvaiheista ja oppimisesta. Sekä KiMo- että

LuMO -koulutusten jatkuvuus edellyttää kestävää rahoitusratkaisua 60 op laajuisen POM-

opintokokonaisuuden (peruskoulussa opetettavien monialaisten opintojen) tuottamiseen

muiden tiedekuntien opiskelijoille.

Tavoitteet ja toimenpiteet koulutuksen kehittämiseksi 2020

Opintojen kansainvälisyyttä

vahvistetaan kotikansainvälistymisen

kautta.

Vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilöstön

monikulttuurista osaamista ja vuorovaikutusta

tiedekunnan kansainvälisyysstrategian

mukaisesti. Osana kv-strategian toteutumista

lisätään ops-rakenteita ja käytäntöjä, joiden

seurauksena suomalaiset ja kv-opiskelijat

opiskelevat yhdessä englanniksi samoilla

kursseilla ja toteuttavat yhteisiä projekteja

osana opintojaan.

Uusia pedagogisia käytäntöjä, jotka

hyödyntävät digitalisaatiota, on

vakiinnutettu.

Koulutuksen, ohjauksen ja tuen järjestäminen

yhteisöllisesti opiskelijoille ja henkilöstölle

pedagogisesti tuettujen ratkaisujen ja

oppimisympäristöjen hyödyntämisessä.

Opetussuunnitelmiin on luotu

joustavuutta, joka mahdollistaa

monialaisten opintokokonaisuuksien

toteutuksen yhteistyössä tiedekunnan

sisällä ja toisten tiedekuntien kanssa.

Psykologian ja kasvatustieteiden tutkinto-

opiskelijoille suunnitellaan ja toteutetaan

yhteisiä opintokokonaisuuksia (mm. lapsiin,

nuoriin ja perheisiin liittyviä monialaiset

opintokokonaisuudet).

Yhteiskuntasuhteet ovat vahvistuneet

koulutuksessa.

Yhteistyösopimukset kartoitetaan ja niitä

tiivistetään (EduFutura ja Gradia). Vahvistetaan

koulutuksen työelämärelevanssia (esim.

seminaarit, joissa alumneja). Seurataan

valmistuneiden työllistymistä, sijoittumista

työelämään ja reagoidaan sijoittumisseuranta-

kyselyn palautetietoon

Tutkielmaopintojen kehittämisen

jatkaminen

Edistetään pro gradu -tutkielmien arvioinnin

yhtenäistämistä.

Ruusupuisto-konseptia hyödyn-

netään opetuksen toteutuksessa.

Yhteistyötä Avoimen yliopiston kanssa

tiivistetään.

4.3 Kansallinen yhteistyö ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus

Tiedekunta jatkaa aktiivista toimintaa keskeisissä kansallisissa verkostoissaan. Huomio

kohdennetaan erityisesti yliopiston profiloitumisen kannalta merkittävien kumppanuuksien

syventämiseen (mm. monitieteisen oppimisen ja opetuksen tutkimus, aivotutkimus,

pedagogiikka ja digitaalisuus monimuotoistuvissa oppimisympäristöissä). Yhteistyötä tehdään

etenkin Turun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa sekä Oulun yliopiston kanssa.

Tavoitteena on vahvistaa ja jatkaa yhteistyötä

• Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa (mm. opinto-ohjaajakoulutus, yrittäjyyskasvatus).

• Niilo Mäki Instituutin ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa

• Campus FI -hankkeessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.

• Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa yhteistyö

liittyen aivotutkimuskeskuksen tuote- ja palvelukehitykseen sekä aivokuvantamiseen (mm.

yhteistyö MRI laitteistojen käytössä) ja potilasaineistojen käyttöön.

• toimia alueellisena koordinaattorina kansallisessa Neurokeskuksessa

• olla vuorovaikutuksessa lähialueiden koulutustoimijoiden kanssa Ruusupuisto-konseptin

puitteissa ja tiedottamalla tutkimustuloksista (mm. tutkimuksen road show)

• jatkaa Psykonet-yhteistyötä maisteri- ja tohtorikoulutuksessa.

• olla yhteistyössä OKM-hankerahoitusta saaneiden korkeakoulujen kanssa

Opettajakoulutusfoorumin tavoitteiden suunnassa

4.4 Kansainvälistyminen

Tiedekunta hyödyntää tutkimustaan ja opetustaan toiminnassaan globaalina vaikuttajana, jota

ohjaavat YK:n kestävän kehityksen (SDG) tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa

koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Tiedekunta panostaa kansainväliseen yhteistyöhön (mm.

ITN tutkijakouluohjelmat), kansainvälisten vierailijoiden kausiin, tutkijarahoituksiin (ERC) ja

kansainvälisiin tutkimushankkeisiin (Horizon 2020 ja Horizon Europe). Kansainväliset

opiskelijat ja tutkijat ovat yhteisön voimavara. Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisiä

valmiuksia, vahvaa vuorovaikutusosaamista, kulttuuritietoisuutta, kielitaitoa sekä

vastuunkantoa omasta ja muiden hyvinvoinnista, ml. globaali ja eettinen vastuullisuus

kehitetään. Näitä hyödynnetään vaihto-ohjelmissa, koulutusyhteistyöhankkeissa ja

kotikansainvälistymisessä. Tiedekunnan edustajat toimivat aktiivisesti koulutusyhteistyössä

EduCluster Finlandin kanssa sekä muissa yhteistyökohteissa (mm. Eritrea).

Tiedekunnan kansainvälisyysstrategia (tiedekuntaneuvostossa 20.9.2019).

TAVOITE 1. Kansainvälistynyt tutkimustoiminta

1.1 Kansainvälisen

tutkimusyhteistyön

ja verkostoitumisen

lisääminen

- Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö tutkimuskohteena

- Tutkimusyhteistyö muiden suomalaisten toimijoiden kanssa

- Tehdään hakuja yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden

kanssa sekä haetaan kansainvälistä rahoitusta tohtorikoulutukseen (esim.

Marie Curie-Sokolowskaja)

- Tiedekunta tukee aktiivisesti henkilökunnan kansainvälistä

verkostoitumista (mm. kohdennettu rahoitus kansainvälisiin

konferensseihin osallistumiseksi ja yhteisjulkaisujen valmisteluun)

1.2 Kansainvälisten

tutkimus-

vierailuiden ja

kumppanuuksien

edistäminen

· - Tiedekunnalla on vuosittain sekä visiting scholar että mobility –haku.

· - Kansainvälisten kumppanuuksien pitkäjänteinen kehittäminen, yhteistyön

sisällöllinen laajentaminen (vierailuista ja vaihdoista kohti

tutkimusyhteistyötä)

- Tutkijoita kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin

TAVOITE 2. Kansainvälinen kompetenssi

2.1 Opetuksen

järjestäminen

· - Globaalit kasvatuksen teemat otetaan opetuksessa huomioon. Opetuksen

kehittämiseen suunnataan rahoitusta erityisesti ottaen huomioon KV-

tarjonta

- - Vieraskielisen, erityisesti englanninkielisen opetuksen määrää lisätään

opintojen kaikissa vaiheissa ja sitoutetaan suomenkielisten ohjelmien

opiskelijoita osallistumaan - osa pakollisista opintojaksoista tarjotaan

englanniksi huomioiden myös vaihto-opiskelijoiden mahdollisuus

osallistua niihin. Vieraskielisiä opintojaksoja toteutetaan yhteistyössä

avoimen yliopiston kanssa.

2.2 Kompetenssien

kehittyminen

- Tiedekunta tukee aktiivisesti henkilökunnan kansainvälistymistä ja

kansainvälistä verkostoitumista (mm. työkierto, kehityskeskustelut

- Opiskelijoiden ulkomaan vaihdot ja harjoittelut sekä

kotikansainvälistyminen: jokaisella on joustavia mahdollisuuksia

kansainvälistymiseen (mm. integrointi harjoitteluihin ja opinnäytteisiin)

- koulutusyhteistyö kansainvälisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa

(työelämätaitojen kehittäminen)

2.3 Kansainvälinen

rekrytointi ja

integrointi

vahvistuu

- - Lisätään työyhteisömme näkyvyyttä kansainvälisillä työmarkkinoilla.

- - Lisätään kansainvälisiä hakuja tehtävissä, joissa se ei ole vielä käytäntönä.

- - Kaikki tiedekunnan viestintä on kaksikielistä.

- - Varmistetaan järjestelmien toimivuus yhdessä digipalveluiden kanssa.

- - Suunnitellaan ja huolehditaan markkinoinnista tiedekuntatasolla:

markkinoinnin vuosikello

TAVOITE 3. Hyvinvoiva, osallisuutta tukeva, vaikuttava kansainvälinen yhteisö

3.1 Hyvinvoiva

yhteisö

- - Varioidaan työskentelytapoja ja sisällytetään ne opintojaksokuvauksiin:

Modes of study –ohjeistuksen laatiminen

- - Sitoutetaan koko henkilökunta ohjaukseen (Student Life, MoVi, YTHS

sekä opintohallintohenkilöstön tuki): Luodaan rakenne

ohjauskeskusteluihin

3.2 Osallistuminen - - Kehitetään koko tiedekunnan moninaisuusosaamista.

- Huolehditaan, että tarpeellinen tieto on saatavissa myös englanniksi (mm.

opasteet ja ohjeistus)

- Kehitetään henkilöstön perehdyttämiskäytänteitä.

3.3

Yhteiskunnallinen

vaikuttavuus

- - Tehdään näkyväksi tiedekunnan kansainvälistä toimintaa (SDG-

seminaari, hankkeet, EduCluster-yhteistyö, verkostot, alumnityö)

- - Toimitaan aktiivisesti kansainvälisessä koulutusyhteistyössä (mm.

Opetushallituksen, Ulkoministeriön ja EduClusterin kanssa)

- - Järjestetään säännöllisesti kansainvälisiä kesäkouluja (mm. EERA 2020-21)

- - Toimitaan globaalina vaikuttajana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden

(Sustainable Developmental Goals) edistämisessä sekä SANORD ja UNIFI

yhteistyössä

- - Kehitetään tiedekunnan kv-toiminnan näkyvyyttä eri viestintäkanavien

kautta viestintäsuunnitelman mukaisesti.

4.5 Näkyvyyden ja viestinnän vahvistaminen

Tiedekunnan viestinnässä noudatetaan yliopiston määrittelemiä toimintaperiaatteita ja

menettelytapoja. Viestinnän kantavina periaatteina ovat avoimuus, luotettavuus,

vuorovaikutteisuus, säännöllisyys ja johdonmukaisuus. Viestinnällä pyritään varmistamaan

tiedonkulku ja tukemaan tiedekunnan yksiköitä ja tutkimusryhmiä niiden ydintehtävissä.

Viestinnässä otetaan huomioon lisääntyvän kansainvälisyyden vaatimukset. Aktiivinen

Ruusupuistoyhteistyö avoimen yliopiston ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa edistää

näkyvyyttä ja siten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tiedekunta panostaa tutkimuksen ulkoisen viestinnän tehostamiseen. Keskeisessä

asemassa ovat internet-sivut, joilla lisätään tutkimuksen kansainvälistä tunnettuutta ja

korostetaan tutkimusryhmien temaattista sijoittumista yliopiston painoalueille. Koulutuksen

markkinointiin ja tiedekunnan toiminnasta tiedottamiseen käytetään muiden kanavien ohella

aktiivisesti sosiaalista mediaa.

4.6 Suunnitelma sisäisistä kehittämiskohteista vuonna 2020

Alla nimetyt tiedekunnan kehittämiskohteet on kuvattu erillisillä liitelomakkeilla.

1. Osaamisen ja asiantuntijuuden kehitys (OSAA) opettajien koulutuksessa, kasvatuksen ja

hyvinvoinnin asiantuntijoiden koulutuksessa sekä jatkuvassa oppimisessa

2. Digitaaliset ympäristöt ja välineet oppimisessa, opetuksessa, tutkimuksessa (DIGI-YO)

3. Lasten ja perheiden hyvinvointi ja interventiot (LaPeHI) - Perhesuhteisiin,

varhaiskasvatukseen ja kouluun liittyvät siirtymät ja hyvinvointia tukevat interventiot

4. Student Life -toimintaan liittyvien interventioiden kehittäminen ja vaikuttavuuden

arviointi

5. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

Henkilöstösuunnitelman perustana on yliopiston strategia sekä Osaava, luova ja hyvinvoiva

yliopistoyhteisö - kehittämisohjelma. Jälkimmäisen mukaisesti vaalimme yhteisöllistä, arvostavaa

ja innostavaa ilmapiiriä, joka tukee sekä henkilöstön että opiskelijoiden kehitystä alansa

huippuosaajina. JYU:n periaatteiden mukaisesti tiedekunta näkee johtamisen perustuvan

avoimuuteen, luottamukseen, yhdenvertaisuuteen, yhdessä tekemiseen, yksilön potentiaalin

tunnistamiseen ja välittämiseen. Tiedekunnan tavoitteena on henkilöstöjohtamisellaan varmistaa

tiedekunnan vetovoimaisuus työpaikkana sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi.

Tärkeinä arvoina ovat erilaisuuden, monipuolisen osaamisen ja yhteenkuuluvuuden

arvostaminen sekä monikulttuurisuus ja kansainvälisyys lähtökohtaisena yhteisömme

rikkautena.

Tiedekunta on vastannut valtakunnallisiin lisäkoulutustarpeisiin (erityisesti sisäänottojen

lisääminen varhaiskasvatuksen koulutuksessa) ja kantaa niistä merkittävää vastuuta myös

tulevina vuosina. Tämä vaikuttaa opetus- ja tutkimushenkilöstön työsuunnitelmiin, joten

tutkimusmahdollisuuksien säilyttämiseksi tulisi pystyä lisäämään täydentävän rahoituksen

määrää. Tehtävien lisääntyminen - etenkin jatkuvan oppimisen hankkeiden kautta - tuottaa

haasteita, jotka on otettava huomioon työhyvinvoinnin, jaksamisen ja yhteisöllisyyden

tukemisessa. Koulutusviennin hankkeiden edistäminen yhteistyössä Educluster Finlandin kanssa

edellyttää usein jo suunnitteluvaiheessa resurssointia ja työjärjestelyjä, joiden ennakointi on

haasteellista ja tähän liittyvää kuormitusta tulee monitoroida.

SA profilointeihin liittyvät strategiset uudelleenvalinnat ja eläköitymisiin (tenure track

polku) liittyvät tehtävien suuntaamiset otetaan ennakoiden keskusteluun johtoryhmän ohella

myös laajemmin (esimerkiksi professorikokouksissa ja laitosten johtoryhmissä sekä muissa

tilaisuuksissa kehittämispäivien yhteydessä). Uusien profilointien suunnitteluvaiheessa

varmistetaan tiedonkulku ja keskustelumahdollisuudet. Monitieteisyyttä tukevia laitos- ja

tiedekuntarajat ylittäviä rekrytointeja kannustetaan. Proaktiivista suuntaamista ja strategisten

kärkien tunnistamista on tarpeen edistää. Oppimisen prosessien laboratiivisen tutkimuksen

infran ja menetelmien kehittämiseksi tullaan tekemään tiedekuntaan uusi rekrytointi (esim. Staff

scientist /Tutkimusinsinööri tehtäväkuvasta riippuen)

5.1 Kehittyvä yhteisöllisyys ja hyvinvoiva työyhteisö

Tiedekunnan henkilökunnan yhteisöllisyys ja hyvinvointi rakentuvat yliopiston

toimintakulttuurin arvojen perustalle. Tiedekunta ilmentää omassa toiminnassaan

JYU-identiteettiä ja pyrkii tuottamaan näkyvyyttä, joka tekee tiedekunnasta vetovoimaisen

kansallisten ja kansainvälisten huippuosaajien keskuudessa. Tiedekunta on yhdenvertainen ja

tasa-arvoinen työ- ja opiskelupaikka ja se tukee yhteisönsä jäsenten kehittymistä ja

menestymistä. Tiedekunnassa on dialoginen vuorovaikutuskulttuuri. Tärkeää on, että jokainen

henkilökuntaan kuuluva ja kaikki opiskelijat voivat kokea tiedekunnan omakseen ja tuntea

olevansa sen täysivaltaisia jäseniä. Ruusupuistossa ja Kärjessä sekä muissa tiloissa toimivan

henkilöstön yhteenkuuluvuutta vaalitaan ja yhteistyötä tuetaan yhteisillä tapahtumilla,

tiedottamisella ja vuorovaikutuksella. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedekuntien

kansainvälisen henkilöstön osallistumismahdollisuuksiin kaikkiin tilaisuuksiin ja tiedonkulkuun

ja viestintään.

Yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa on päivittäisellä vuorovaikutuksella,

kehityskeskusteluilla ja työsuunnittelulla keskeinen merkitys. Henkilökuntaan kuuluvien

erilaiset taustat, eri-ikäisyys, eri elämänvaiheet ja erilaiset työtehtävät rikastuttavat yhteisön

asiantuntemusta ja osaamista. Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä hyödynnetään

työhyvinvointikyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tiedekunnan yksiköissä käytyä keskustelua ja

käytännön työhyvinvointitoimenpiteiden suunnittelua.

Kehityskeskusteluja ja työsuunnittelua kehitetään siten, että niissä huomioidaan laitosten

yhteistyön tuomat mahdollisuudet tarkastella työtä uusista lähtökohdista (työpanoksen

kohdistaminen yli yksikkörajojen tutkimuksessa ja koulutuksessa, uudenlainen tiimiytyminen).

Lisäksi hyödynnetään yliopiston tarjoamat työhyvinvointia tukevat palvelut ja koulutukset sekä

yliopistoliikunnan monipuoliset mahdollisuudet.

Tiedekunta tukee opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia ja kestäviä työuria.

Ikääntyvän henkilöstön työssä jaksamista tuetaan erilaisin työsuunnitelmallisin järjestelyin ja

osa-aikaeläkejärjestelyin. Samalla varmistetaan kokeneen henkilökunnan asiantuntemuksen

käyttö mm. emeritus-järjestelmän avulla. Pienten lasten vanhemmille tai esimerkiksi iäkkäitä

vanhempiaan hoitaville järjestetään mahdollisuus tasapainottaa työ- ja perhe-elämän

vaatimuksia työaikajärjestelyin. Alentuneen työkyvyn tai työssä havaittujen puutteiden osalta

tiedekunnassa on käytössä yliopiston varhaisen puuttumisen malli, joka toimii

ennaltaehkäisevästi työkyvyn ylläpitämisessä.

5.2 Laadukas esimiestyö ja yhtenäiset henkilöstön johtamiskäytännöt

Tiedekunnan henkilöstöjohtamisessa erityisenä huomion kohteina ovat työsuhteiden sujuva

alku ja hyvä perehdyttäminen, henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen sekä

kansainvälisyyden vahvistaminen ja sen tuomien vaateiden huomioon ottaminen työyhteisön

toiminnassa ja viestinnässä. Laadukkaan perehdyttämisen lisäksi käytetään

erilaisia mentoroinnin tapoja ja ylläpidetään alumnien kiinnittymistä tiedekuntaan

valmistumisen ja työelämään siirtymisen jälkeen.

Työyhteisön hyvinvoinnin ja tuloksellisen toiminnan kannalta johtaminen ja

esimiestaidot ovat keskeisessä asemassa. Esimiesten roolin, vastuiden ja tehtävien selkeän

määrittelyn rinnalla mahdollistetaan jatkuvasti uudistuvan toimintaympäristön edellyttämä

joustavuus. Esimiehille tarjotaan tilaisuuksia esimiesosaamista vahvistavaan koulutus- ja

kehittämistoimintaan osallistumiseen. Johtajilla tulee olla käytettävissä riittävät, joustavat ja

asiantuntevat tukipalvelut tehokkaan esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen varmistamiseksi.

Osana esimiestyötä huolehditaan henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja

henkilökunnan moninaisen asiantuntemuksen hyödyntämisestä.

5.3 Strateginen resursointi ja osaamisen johtaminen

Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen kohteita ja niitä haastavia muutostarpeita sisältöalueita

kartoitetaan säännöllisesti käytävissä kehityskeskusteluissa. Näiden pohjalta sovitaan kunkin

työntekijän osaamisen kehittämisestä ja lisäkouluttautumisesta sekä työsuunnitelmissa niihin

varattavasta ajasta. Kansainväliset valmiudet, kielitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen,

vieraalla kielellä työskentely ja opettaminen ovat keskeisiä osaamisalueita. Tärkeänä nähdään

myös hankeympäristöjen ja erilaisten rahoitusinstrumenttien tuntemuksen lisääminen sekä tuen

varmistaminen rahoitushauissa ja kansainvälisessä tieteellisessä julkaisemisessa.

Opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen tukeminen nähdään tärkeänä koulutuksen

laatutekijänä.

5.4 Kansainvälisen henkilöstörekrytoinnin edistyminen

Rekrytointiprosessien onnistuminen edellyttää ennakointia ja suunnitelmallisuutta sekä tenure

track –mallin tehokasta ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Tiedekunnan on tarpeen lisätä

houkuttelevuuttaan haluttuna työpaikkana kansainvälisten asiantuntijoiden keskuudessa.

Englanninkielinen maisteriohjelma laajentaa osaltaan rekrytointipohjaa.

Kansainvälisten verkostojen luomista edistetään henkilöstön liikkuvuudella, erityisesti

kannustetaan ulkomailla työskentelyyn osana tutkijanuralla meritoitumista.

Kansainvälisen henkilöstön työsuhteen alkuvaiheeseen, kotoutumiseen ja työyhteisöön

kiinnittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kansainvälinen henkilöstö huomioidaan

tiedekunnan viestinnässä ja materiaaleissa ja toisaalta pidempään yliopistossamme opiskelevia

ja työskenteleviä kannustetaan myös suomen kielen opiskeluun.

6. RISKIENHALLINTA

Tiedekunnan merkittävimmät riskit liittyvät seuraaviin tekijöihin:

● henkilöstön työkuormituksen kasvuun ja sen vaikutukseen työhyvinvointiin ja työssä

jaksamiseen,

● korkeatasoisen asiantuntijuuden ylläpitoon kokeneiden tutkijoiden ja opettajien

eläköityessä sekä

● yliopistojen taloudellisen aseman heikkenemiseen/yliopiston taloudellisiin haasteisiin ja

tiedekunnan tämän vuoksi mahdollisesti heikkenevää kykyyn vastata toiminnan

kehittämisen vaatimuksiin.

Jotta tiedekunta vahvistaa asemaansa kansainvälisesti arvostettuna, merkittävänä toimijana ja

yhteistyökumppanina, on välttämätöntä varmistaa asiantuntijoiden verkostojen ja

asiantuntemuksen säilyttäminen sekä korkeatasoisten rekrytointien onnistuminen.

Aivotutkimuksen investoinnit luovat perustan monitieteiselle, kansainvälisiä huippututkijoita

houkuttelevalle tutkimusympäristölle Jyväskylään, mutta tämä edellyttää ennakointia ja

suunnitelmallista työskentelyä potentiaalisten käyttäjä- ja yhteistyötahojen tunnistamiseksi

(mm. MEG laboratorio).

7. TOIMINTASUUNNITELMAN JALKAUTTAMINEN JA HENKILÖSTÖN SITOUTTAMINEN

Toimintasuunnitelman valmisteluun, erityisesti kehittämiskohteiden osalta, on osallistunut

tiedekunnan johtoryhmän lisäksi jäseniä eri henkilöstöryhmistä (laitosten tutkimusjohtajat,

kansainvälisyys -ryhmä sekä kehittämiskohteisiin liittyvät asiantuntijatiimit). Valmisteilla ollut

TS oli esillä kasvatustieteiden ja psykologian yhteisessä kuulemisessa 1.10.2019. Henkilöstöä on

myös informoitu sähköpostitse yliopiston toiminta- ja taloussuunnittelun perusteista ja

tiedekunnan TS-prosessin etenemisestä. KPTK:n tiedekuntaneuvosto hyväksyi

toimintasuunnitelman kokouksessaan 10.10.2019 valtuuttaen samalla dekaanin hyväksymään

mahdolliset tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehtävät muutokset ja täydennykset.

Toimintasuunnitelmaan liittyviä korjausesityksiä on pyydetty asiantuntijatiimeiltä 17.10.2918

mennessä. Sopimusneuvottelun tuloksesta ja käsitellyistä asioista informoidaan tiedekunnan

koko henkilökuntaa, ja asiasta keskustellaan myös tiedekuntaneuvostossa. TS:n ja

tulossopimuksen sisältöä käsitellään sekä tiedekunnan että laitosten johtoryhmissä ja sovitaan

koko sopimuskauden ja erityisesti vuoden 2020 tavoitteita koskevista toimenpiteistä ja

vastuuhenkilöistä. Tiedekunnan TS tulee myös tiedekunnan verkkosivuille.

LIITE. Suunnitelma sisäisistä kehittämiskohteista vuonna 2020

Prioriteetti 1 KOULUTUS / TUTKIMUS

A & B Vastuutaho: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta yhdessä muiden opettajien

koulutusta antavien tiedekuntien kanssa (HYTK, LTK, ITK, MLTK) ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa (KTL)

Tavoitetila ja liittyminen strategiaan

Lyhyt kuvaus laajemmasta tavoitteesta sekä liittyminen strategisiin tavoitteisiin (esim kehittämisohjelman strateginen tavoite, tutkimuksen arvioinnin kehittämiskohde).

Liittyy JYU aloitteeseen koskien valtakunnallista opettajien koulutuksen ja tutkimuksen koordinaation vastuutehtävää. Vahvistetaan yhteistyötä JYUn sisällä

eri tiedekuntien välillä sekä muiden yliopistojen vastaavien koulutusalojen kanssa. Koulutuksen vaikuttavuuden ja tutkimusperustaisten kokeilujen systemaattinen seuranta. JYU painoalat: Oppiminen, opetus ja vuorovaikutus; Liikunta, terveys ja

hyvinvointi; Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta

Kehittämiskohde 1 Yksityiskohtaisempi kuvaus kehittämiskohteesta.

Osaamisen ja asiantuntijuuden kehitys (OSAA) Tavoite: opettajien

sekä kasvatuksen ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden koulutusten ja jatkuvan oppimisen vaikuttavuuden tutkimus Alahankkeita:

mm.harjoittelujen vahvempi integrointi sisältöopintoihin,

• valintojen tutkiminen, • jatkuva oppiminen,

työelämäsiirtymien seurantatutkimus

1. 1. Ympäristön, yhteiskunnan ja työelämän muutosten ymmärtämisessä ja niihin vaikuttamisessa tarvittava osaaminen 2. Hyvinvointiosaaminen: Hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen liittyvä osaaminen yksilön elämänkulussa, koulujen ja varhais- ja aikuiskasvatuksen konteksteissa sekä yhteisöissä ja niiden johtamisessa (esim. interventiot, syrjäytymisen ehkäisy) 3. Sitoutuminen ja motivaatio koulutuksessa ja työelämässä: ammatillisen identiteetin rakentuminen, sitoutuminen koulutukseen, motivaatio jatkuvaan oppimiseen ja työelämään 4. Vuorovaikutusosaaminen: Vuorovaikutustaidot, moniammatilliset/-alaiset

yhteistyötaidot, haastavien tilanteiden käsittely ja kohtaaminen (aidoissa tilanteissa ja

simulaatioissa), kielitaito, monikielisyys ja kulttuuritietoisuus, globaali ja eettinen vastuullisuus, johtajuus-, tiimi- ja ohjausosaaminen 5. Pedagoginen osaaminen: psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen ja sen tukemisen tuntemus elämänkaaren eri vaiheissa, oppimisen ja motivaation ymmärtäminen ja huomioiminen koulutuksessa ja pedagogisissa käytänteissä, arviointiosaaminen (monialainen arviointiyhteistyö, tuen tarpeen arviointiin perustuva kehittäminen ja osallisuuden tukeminen)

Toimintaedellytykset ja arvioidut resurssit

Karkea arvio tarvittavista resursseista (raha, henkilöstö, infrastruktuuri, tukipalveluilta tarvittava tuki jne) sekä mahdolliset tunnistetut esteet tai rajoitteet.

Post-doc tutkijan rahoitus

Odotettu tulos Kuvaus halutusta lopputuloksesta.

Tieto koulutuksen vaikuttavuudesta

1) On saavutettu systemaattista tietoa ja ymmärrystä asiantuntijuuden kehittymisen jatkumosta opiskelijavalinnoista koulutuksen kautta työelämäsiirtymään sekä tietoa koulutusten vaikuttavuudesta

2) Saatua tutkimustietoa hyödynnetään koulutuksen järjestämisessä ja uudistamisessa ja jatkuvan oppimisen hankkeissa

3) Tuetaan opetushenkilöstön pedagogista osaamista järjestämällä kohdennettua täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

4) JYU:n kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys ja asema on vahvistunut 5) JYU toimii aktiivisesti opettajien koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallisessa

kehittämisessä ja koordinaatiossa rakentaen yhteistyötä muiden yliopistojen, erillislaitosten alan tutkimuslaitosten ja OKM:n ja OPH:n nimittämien asiantuntijaelinten kanssa (mm. Opettajankoulutusfoorumi, Peruskoulufoorumi)

Mittari Millä tavalla todetaan kehittämiskohteen kehitystä tai valmistuminen.

Kyselyin ja haastatteluin toteutettu seuranta, valmistumista edeltävä ja sen jälkeinen kysely, osaryhmille kohdennetut menetelmät kuten havainnoinnit/videoinnit, kirjoitelmat ja tehtävät, interventioiden ja kokeilujen seuranta

Prioriteetti 2 KOULUTUS / TUTKIMUS

A Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta + KTL, HYTK, ITK Tavoitetila ja liittyminen strategiaan

Lyhyt kuvaus laajemmasta tavoitteesta sekä liittyminen strategisiin tavoitteisiin (esim kehittämisohjelman strateginen tavoite, tutkimuksen arvioinnin kehittämiskohde).

Tavoitteena on nostaa JYU:n Vuorovaikutteisten ja teknologisten oppimisympäristöjen alue kansainvälisesti merkittäväksi tutkimus- ja kehittämiskeskittymäksi. Hanke pohjautuu JYU:n strategiaan ja profilointialueisiin, erityisesti MultiLeTe2 profilointiin sekä tukee JYULearn-konseptin toimintaa.

Kehittämiskohde 2 Yksityiskohtaisempi kuvaus kehittämiskohteesta.

Digitaaliset ympäristöt ja välineet oppimisessa, opetuksessa, tutkimuksessa (DIGI-YO)

Teema-alueita mm. seuraavat: 1. Vuorovaikutteisten ja teknologisten oppimisympäristöjen tutkimusperustainen kehittäminen

esim. JYULearn-konseptin mukainen Living Lab -toiminta, Tulevaisuuden oppimisen teknologioiden tutkimus- ja kokeilulaboratorio, uusien ratkaisujen kokeileminen ja tukeminen. 2. Oppimis- ja vuorovaikutusprosessien tutkimus - Ongelmanratkaisu sekä argumentatiivinen ja kollaboratiivinen vuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä - Opettaja-oppijavuorovaikutus teknologisissa ympäristöissä - Metodinen kehittäminen: silmänliiketutkimus, äänenkäytön tutkimus, aivotutkimus (EEG, MEG), psykofysiologinen tutkimus - Yhteistyö infrastruktuurien sekä aineistojen ja osaamisen yhteiskäyttöisessä kehittämisessä kokeellisissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä: esim. Interactive Minds and Learning Infrastructure Hub (Oulun yo, ISY), KSSH Uusi Digi-sairaala, psykologian tutkimuslaboratoriot, Ruusupuiston oppimislaboratorio, psykoterapian opetus- ja tutkimus- ja tutkimusklinikka. 3. Keinoälyn ja data-analytiikan hyödyntäminen tutkimuksessa, oppimisessa / opetuksessa ja

arvioinnissa 4. Yhteistyö KTL:n kanssa erityisesti seuraavilla alueilla: Peda.net portfoliotyöskentelyssä, tekoäly osana oppimisen analytiikkaa Peda.netissä sekä Peda.net ja oppimisen polut ja arvioinnin portaat 5. Yhteistyö hyvinvointiin liittyvien interventioiden kehittämisessä: sosioemotionaalisten taitojen

kehitys, digitaaliset välineet työhyvinvoinnin, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä (esim. StudentLife), psykologisten interventioiden vuorovaikutuksen tutkimus sekä opetuksen teknologisten välineiden kehittämisessä (esim. Moodlen edistyneempi käyttö, flippauksen myötä verkko-opetuksen kehittäminen ja Moocit)

Toimintaedellytykset ja arvioidut resurssit

Karkea arvio tarvittavista resursseista (raha, henkilöstö, infrastruktuuri, tukipalveluilta tarvittava tuki jne) sekä mahdolliset tunnistetut esteet tai rajoitteet.

1. Esitämme Post Doc- ja/tai yliopistotutkijan resurssointia alueelle. 2. Esitämme, että tulevien vuosien henkilöstösuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota alueen

tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytointiin. Perustelut:

Teema-alue on yksi yliopiston nousevista alueista. Vuorovaikutteisiin ja teknologisiin oppimisympäristöihin kohdistuva tutkimus on viime vuosina laajentunut sekä KPTK:ssä että KTL:ssä korkeatasoisen kansainvälisen julkaisemisen osalta. Alueelle on saatu kasvavissa määrin kilpailtua tutkimusrahoitusta (esim. Suomen Akatemia ja H2020). Merkittävän kansainvälisen aseman saavuttaminen edellyttää nykyistä pysyvämpää resurssointia alueelle. Resurssin vähäisyys ja hajanaisuus tuottaa esteitä toiminnalle ja yliopiston strategisten tavoitteiden toteutumiselle.

JYU:stä valmistuville opiskelijoille tulee turvata riittävät työelämävalmiudet tällä alueella. Opettajien sekä opiskelijoiden taidot on syytä ottaa vahvaksi kehittämisen kohteeksi (koulutuksen ja lähituen lisääminen, innovaatioiden ja hyvien käytänteiden jakaminen)

Odotettu tulos Kuvaus halutusta lopputuloksesta. Kansainvälinen julkaisutoiminta ja täydentävä rahoitus lisääntyvät entisestään. Alueen kehittämisen

tavoitteena on edesauttaa JYU:n päämäärää olla vuoteen 2024 mennessä Suomen johtava toimija monitieteisen oppimisen, opetuksen, opettajien koulutuksen, vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä.

Mittari Millä tavalla todetaan kehittämiskohteen kehitystä tai valmistuminen.

Tutkimuksen kehittymistä seurataan säännöllisesti esimerkiksi julkaisujen, ulkopuolisen rahoituksen ja jatko-opiskelijoiden edistymisen/valmistumisen osalta. Opetuksen osalta kehittäminen integroituu keskeisesti OPS -työhön ja kehityksen vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään esim. TPACK -kyselyä.

Prioriteetti 3 TUTKIMUS

A Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta monitieteisessä yhteistyössä muiden tiedekuntien kanssa (erityisesti HYTKY, Liikuntatieteellinen tiedekunta, JSBE)

Tavoitetila ja liittyminen strategiaan

Lyhyt kuvaus laajemmasta tavoitteesta sekä liittyminen strategisiin tavoitteisiin (esim kehittämisohjelman strateginen tavoite, tutkimuksen arvioinnin kehittämiskohde).

JYU painoalat: Oppiminen, opetus ja vuorovaikutus; Liikunta, terveys ja hyvinvointi; Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta. KPTK tavoitetila (Oppiminen ja hyvinvointi kestävän tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajan) ja painoala: Lapsuus, perhe, vuorovaikutus ja hyvinvointi

Kehittämiskohde 3 Yksityiskohtaisempi kuvaus kehittämiskohteesta.

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja interventiot (LaPeHI)

FOKUS: Perhesuhteisiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun liittyvät siirtymät ja hyvinvointia tukevat interventiot

1. Monitieteinen tutkimustoiminta ja kansainvälinen verkostoituminen lapsi- ja perhetutkimuksen alueella: Monitieteisten tutkimusrahoitushakemusten valmistelu (SA, ERC, Horizon Europe), Huippututkimusyksikköhakuun osallistuminen. Fokuksena erityisesti siirtymät ts. nivelvaiheet, ikäsiirtymät, ja perhesuhteiden siirtymät kuten parisuhteen muodostaminen, avo/avioero, lapsen syntymä, varhaiskasvatuksen ja kouluasteiden siirtymävaiheet, lasten osallisuus ja näihin liittyvät interventiot. Teemoina esim. alhainen syntyvyys, koulupudokkuus, kouluhyvinvointi, vanhemmuuden tukeminen, kehityksen riskit ja selviytymiskykyisyys, sekä sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen rekrytointiongelmat ja lisäkoulutuksen vaateet. 2. Opetuksen ja jatkokoulutuksen kehittäminen: yhteisesti järjestettävät modulit (esim. monialainen lapsen kehityksen, lastensuojelun ja lasten oikeuksien opintokokonaisuus), käynnissä olevan monitieteisen tohtoriseminaarin kehittäminen, post doc –tutkijoiden urakehityksen tukeminen. 3. Verkostoituminen, yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja viestintä: Tutkimus- ja

koulutusyhteistyö eri tiedekuntien, korkeakoulujen (esim. JAMK) ja muiden toimijoiden (esim. lapsiasiavaltuutettu, THL, Niilo Mäki Instituutti ja Haukkalan säätiö) kanssa. Aktiivinen osallistuminen KeHOn toimintaan (KPTK:ssa KeHo post-doc liittyy tähän teemaan) ja EduFutura-yhteistyöhön. Kansainvälisenä yhteistyöverkostona mm. European Society on Family Relations.

Toiminta- edellytykset ja arvioidut resurssit

Karkea arvio tarvittavista resursseista (raha, henkilöstö, infrastruktuuri, tukipalveluilta tarvittava tuki jne) sekä mahdolliset tunnistetut esteet tai rajoitteet.

Post-doc tutkijan vuosittainen rahoitus sekä toiminnan järjestämiseen rahoitusta

Odotettu tulos Kuvaus halutusta lopputuloksesta.

1. Nouseminen JYU profiloitumishankkeeksi teemalla lasten ja perheiden hyvinvointi ja interventiot Pysyvien organisatoristen rakenteiden luominen lapsi- ja perhetutkimukselle

2. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisäys 3. OIVA –hankkeen (Lasten oikeudet ja perheiden osallisuus varhaiskasvatuksessa

sekä esi- ja alkuopetuksessa) jatkokehittäminen valtakunnalliseksi koulutusmoduliksi 4. Kv-kesäkoulu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa 5. Koulutusvientisuunnitelma lapsi ja –perhelähtöisestä varhaiskasvatuksesta ja

hyvinvoinnin tukemisesta

Mittari Millä tavalla todetaan kehittämiskohteen kehitystä tai valmistuminen.

1)Rahoituksen määrä, 2) toiminnan laajuus mm. Valtakunnalliset perhetutkimuksen päivät, 3) kansainvälisen liikkuvuuden määrä, 4) visiting scholar rahoitus, 5) tohtoritutkintojen määrä

Prioriteetti 4 TUTKIMUS

A Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Tavoitetila ja liittyminen strategiaan

Lyhyt kuvaus laajemmasta tavoitteesta sekä liittyminen strategisiin tavoitteisiin (esim kehittämisohjelman strateginen tavoite, tutkimuksen arvioinnin kehittämiskohde).

Yliopiston strategian keskiössä osaava ja hyvinvoiva ihminen

Liittyy yliopiston laajempaan strategiseen päätavoitteeseen, jossa pyritään siihen, että Student Life –toimintamalli on integroitunut osaksi opetuksen, ohjauksen ja palveluiden kokonaisuutta sisältäen opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevat ohjelmat ja ohjauksen prosessit sekä innovatiivisen tutkimusperustaisen kehittämistyön. Toiminnan läpäisevinä periaatteina on tuottaa toimintamuotoja, jotka ovat proaktiivisia, saavutettavia, yhdenvertaisia ja kohdennettuja jokaisen opiskelijan tarpeisiin opintojen eri vaiheissa.

Kehittämiskohde 4 Yksityiskohtaisempi kuvaus kehittämiskohteesta. Student Life toimintaan liittyvä tutkimus ja kehittämistyö

Kehitetään ja ylläpidetään edelleen (1) opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistävää ohjausta ja opetusta (mm. hyvis-toiminta, HYVY-kurssit, henkilöstön koulutus). (2) opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistäviä interventioita (mm. Opiskelijan kompassi) sekä edistetään niiden hyödyntämistä sekä opetuksessa/ohjauksessa että koko yliopiston toiminnassa. (3) opiskelijoiden akateemisiin oppimisen haasteisiin kohdistuvia saavutettavia ohjausmalleja sekä arviointi- ja interventiomenetelmiä (mm. Opiskelun taitokartta). (4) kansainvälisille opiskelijoille ja tohtorikoulutettaville kohdennettuja hyvinvointia ja akateemista opiskelukykyä edistävää opetusta/ohjausta sekä tähän liittyviä interventioita. Edistetään ja lisätään (5) hyvinvointia, opiskelukykyä ja akateemisia opiskelutaitoja edistävän toiminnan vaikutusten arviointia.

Toiminta- edellytykset ja arvioidut resurssit

Karkea arvio tarvittavista resursseista (raha, henkilöstö, infrastruktuuri, tukipalveluilta tarvittava tuki jne) sekä mahdolliset tunnistetut esteet tai rajoitteet.

KPTK-tiedekunnalle allokoitu rahoitus (200 000 euroa) sisältäen toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen sekä vuodesta 2019 alkaen toiminnan seurannan ja kehittävän tutkimuksen.

Odotettu tulos Kuvaus halutusta lopputuloksesta. Tutkimustiedon kautta kokonaiskuvan saaminen siitä,

(1) missä määrin Student Life –toimintamalli tavoittaa kaikki opiskelijat ja vastaa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen tarpeisiin (vrt. Koulutuksen kehittämisohjelma: malli on integroitunut osaksi opetuksen, ohjauksen ja palveluiden kokonaisuutta ja käytänteet tukevat akateemista opiskelukykyä systemaattisesti koko opiskelupolun ajan).

(2) missä määrin mallin käytänteet tukevat erityisesti eritaustaisten opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia

Mittari Millä tavalla todetaan kehittämiskohteen kehitystä tai valmistuminen. Opiskelijakyselyt, opiskelijahaastattelut?