TIEDOTUSLEHTI joulukuu 20032

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

PÄÄTOIMITTAJA

Henrik Holmberg

puh. 09-6136 2622,

fax 09-6136 2700

e-mail henrik.holmberg@terramare.fi

Laurinmäenkuja 3 A,

00440 HELSINKI

Kansainvälinen maa- javesirakentaja

Terramare Oy on maa- ja vesirakennusurakoitsija, joka on erikoistunutruoppaukseen, vedenalaiseen louhintaan ja pohjarakentamiseen.

Boskalis Nordic Oy on Terramare Oy:n suomalainen emoyhtiö, jokaomistaa urakointitoiminnassa käytettävät koneet ja kaluston sekävastaa myös niiden huollosta ja kunnossapidosta ja tarvittavista kor-jaamotoiminnoista.

Henkilökunta yhteensä 31.10.2003 298Liikevaihto vuonna 2002 30 milj. euroa

Boskalis-yhtiöiden emoyhtiö on hollantilainen Amsterdamin pörssissänoteerattu Royal Boskalis Westminster nv.

Koko Boskalis-konsernin maailmanlaajuisen liiketoiminnan liike-vaihto oli 1035 miljoonaa euroa vuonna 2002.

Vuosaaren ruoppaukset s. 7

Karlshamnin Ro-Ro laituri s. 4-6

Toimitusjohtajan palsta 3

Karlshamnin uusi Ro-Ro laituri 4 - 6

Sarahuhta 6

Vuosaaren myrkkyruoppaukset 7

Tallinnan satamatyömaat 2003:

Paalutustyöt, Hiiliterminaali 8 - 10

Meri-Pekka Tallinnan merellä 11 - 12

Terramare Eestin uudet toimitilat 13

Masalan korjaamon ruokalan joulu 14

Kansi: Työpäällikkö Keskitalo valmistautuu joulun viettoon

Tallinnan satamatyömaat s. 8-10

Meri-Pekka Tallinnan merellä s. 11-12

3TIEDOTUSLEHTI joulukuu 2003

TALVEN KYNNYKSELLÄ

äättyvä vuosi tulee olemaan yhtiöm-me toiminnassa selvästi edellistä vuottavilkkaampi. Ankara alkutalvi aiheutti kui-tenkin kotimaan vesirakennuskohteidenosalta sen että työmaiden aloitusajankoh-dat siirtyivät aina toukokuulle saakka.Hyvä työkantamme heti alkuvuodestalähtien, sekä sen suotuisa kehitys kokovuoden aikana, kasvatti liikevaihtommenoin 45 miljoonaan euroon. Viennin osuusliikevaihdosta tulee olemaan noin kol-mannes. Suurin väyläruoppaustyömaam-me Göteborgissa antoi hyvän käyttöas-teen koko vuodeksi ruoppauslaivastommepääosalle.

Kuluvan vuoden alussa saatettiin pää-tökseen yhtiömme suurin yksittäinenkalustoinvestointi, kuokkakauharuoppaa-ja Nordic Giantin rakentaminen. Ruop-paaja on yksi Euroopan suurimmista hyd-raulisista kuokkaruoppaajista ja sen mak-simi kaivusyvyys on noin 27 m veden-pinnasta mitattuna. Vuoden alkupuolellavalmistui myös uusi poratorni vedenalai-seen louhintaan. Lisäksi kevään aikanaJunttan Oy toimitti käyttöömme uudenpaalutuskoneen, mallia Junttan PM 25 LC.

Vesirakentamisen osalta vuoden mer-kittävimpiä töitä Suomessa ovat olleetTornion Röyttän satamalaajennuksen lop-puunsaattaminen, samoin kuin Ro-Ro 1laivapaikan saneeraustyö ja Suojan laitu-rin rakentaminen Rauman satamassa.Kotkan Hietasen satama-altaan ruoppaus-työ valmistui kuluvan vuoden aikana,minkä lisäksi Hietasen uuden peräportti-paikan laituriyöt aloitettiin syksyn aika-na. Fortumin laitureiden saneeraus- javahvistamistöitä toteutettiin vuoden aika-na sekä Naantalissa että Sköldvikissä.Helsingin Vuosaaren sataman ruoppaus-työt käynnistyivät tänä vuonna ja niistäsaimme päätökseen syksyn aikana Nii-niluodon sedimenttien ruoppaustyön.

Valmistuneita pohjarakennusurakohtei-ta olivat muun muassa Porin Ruotsalai-

sen yhteiskoulun perustusten vahvistami-nen, samoin kuin Hamburger Börsin pe-rustusten vahvistustyöt Turussa. Sillan-rakennuskohteistamme voi mainita Tor-nion Avesta Polaritin kaksi maantiesiltaasekä Kulosaaren kasinon sillan ja Helsin-gin Korkeasaareen johtavan vesistösillan.

Ruotsissa toteutetuista kohteista mer-kittävin on ollut muiden Boskalis-yhtiöi-den kanssa yhteistyössä toteutettu Göte-borgin väylätyö, joka käsitti noin 10,4miljoonaa m3 saven ruoppausta sekä 0,6miljoonaa m3 vedenalaista louhintaa. Li-säksi Ruotsissa saatiin päätökseen Karls-hamnin satama-altaan ruoppaus ja ve-denalainen louhinta sekä uuden laiturinrakentaminen.

Virossa toimintavuotemme oli odotet-tua vilkkaampi ja toteutimme muun mu-assa Muugan öljylaiturin sekä Tallinnanristeilijälaiturin teräsputkipaalutukset.Syksyllä aloitimme Muugan hiilitermi-naalin ruoppaus- ja täyttötyöt, jotka val-mistuvat vuoden 2004 aikana. Britteinsaarilla ruoppaustyöt jatkuivat kuokka-ruoppaaja Manu-Pekalla yhdessä paikal-lisen Boskalis-yhtiön kanssa.

Kaiken kaikkiaan toteutimme vuoden2003 aikana 54 erikokoista urakkaa.

Vuoden 2004 budjetin pohjan luovatniin kotimaiset kuin Ruotsin, Baltian jaVenäjän vesirakentamisen infrahankkeet.Pohjarakentamisen näkymät perustuvatlähinnä suuriin tie- ja ratahankkeisiin liit-tyviin pohjarakentamisen erillisurakoihin,teollisuuden investointien ollessa edel-leenkin vähäisiä. Erityisesti vesirakennus-kaluston ja lyöntipaalutuskaluston käyt-töasteiden ennustamme olevan ensi vuon-nakin hyvällä tasolla.

Vuoden aikana Bureau Veritas QualityInternationalin suorittama laatuarviointikattoi myös korjaamo- ja hallintotoimin-not varsinaisen tuotantotoimintamme li-

säksi. Täten kaikki toimintomme katta-vat nyt ISO 9001-2000 standardin mu-kaiset vaatimukset. Jatkuva toimintam-me kehittäminen takaa asiakkaidemmekanssa yhteisesti sovittujen tavoitteidensaavuttamiseen.

Työturvallisuus kuuluu kiinteänä osa-na laatujärjestelmäämme ja jatkuva pa-nostuksemme työturvallisuuteen on anta-nut meille jo konkreettisia näyttöjä toi-mintamme työturvallisuustason parane-misesta. Tästä osoituksena voi mainitapääkaupunkiseudulla järjestettävän Tur-vallisesti 2000 luvulla – työturvallisuus-kilpailun, jossa saavutimme vuoden 2003aikana maarakennusalan sarjassa toisenpalkinnon.

Kiitän koko henkilöstöä siitä arvok-kaasta työpanoksesta, jonka ansiostaolemme pystyneet saavuttamaan vuodel-le asettamamme tavoitteet. Osoitan läm-pimät kiitokset myös kaikille tilaajillem-me sekä muille yhteistyökumppaneil-lemme erinomaisesta yhteistyöstä.

Vaikka talvi ei ole vielä ottanut sellais-ta otetta kuin viime vuonna, on kuitenkinhyvin todennäköistä että pääsemme naut-timaan talviajan harrastuksista uuden vuo-den alkukuukausina. Joulun lähestyessätoivotan kaikille lehtemme lukijoille

RAUHALLISTA JOULUAJA

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA

Jarmo Yletyinen

P

TIEDOTUSLEHTI joulukuu 20034

KARLSHAMNIN SATAMA VARAUTUUINVESTOIMALLAEU:n LAAJENEMISEENKarlshamnin pieni idyllinen kaupunki sijaitsee ”Ruotsin puu-tarhassa” etelärannikolla. Kaupungin historia juontaa juu-rensa vanhasta Bodekull nimisestä kalastuskylästä. 1600-lu-vun puolessa välissä kuningas Kaarle X Kustaa etsi laivas-tolleen sopivaa satamaa, ja päätti perustaa sen Miejoen suul-le, jossa Bodekull sijaitsi. Kuningas myönsi kylälle kaupun-ginoikeudet vuonna 1664 ja uudelle kaupungille annettiin kaksivuotta myöhemmin nimi Karlshamn kuninkaan mukaan. 1800-luvulla kaupungin elinkeinoelämä kukoisti, kun Napoleoninkäymien sotien aikana Euroopan muut satamat olivat suljettu-ja kauppalaivoilta. Englannin laivaston avustuksella salakuljetettiin tavaroita suuressa mittakaavassa Karls-hamnin kautta muuhun Eurooppaan. Monet kaupungin asukkaat keräsivät silloin suuria omaisuuksia salakul-jettajina ja tämä vauraus näkyy vielä tänä päivänä kaupunkikuvassa.

arlshamnin pitkä perinne me-renkulkukaupunkina jatkuu ja sen sa-tama on Kaakkois-Ruotsin suurin; taiitse asiassa kaupungissa on viisi eril-listä satamaa. Niistä Stillerydin sata-ma on ensisijaisesti ollut bulkki-tuot-teiden vienti- ja tuontisatama, muttaviime vuosina Stilleryd on voimak-kaasti panostanut lauttaliikenteeseen.Matkustaja- ja tavaramäärät Liepajan

K ja Klaipedan reiteillä kasvavavat no-peasti ja kasvun ennustetaan jatkuvanLiettuan ja Latvian liittyessä Euroo-pan Unioniin.

Terramare Oy teki läntisen satama-altaan ruoppaustyöt ja vedenalaisetlouhintatyöt Stillerydin satamassalaajennusta varten vuonna 1999. Ura-kassa poistettiin silloin altaan keskel-

lä oleva luoto. Niin Ruotsissa kuinmuuallakin urakoitsijan on pidettäväyllä hyvät suhteet eri osapuolienkanssa ja päätin silloin kutsua Bygg-nadsförbundetin paikallisen edusta-jan tutustumaan luodon räjäytystöi-hin. Kun ylpeänä esittelin hänelleruoppaajan kaivunvalvonta- ja pai-kannusjärjestelmät, hän oli hetkenhiljaa; katseli ulos ikkunasta ja sa-noi” tiedätkö, tuolla luodolla kävinpikkupoikana uimassa joka kesä”.Niin että se siitä ihmissuhde-psyko-logiasta.

Kevättalvella 2003 Terramare saiuuden ruoppausurakan Stillerydin sa-tamasta. Satama-allasta laajennettiinuutta Ro-Ro laituria varten ja tulevanlaiturin ponttiseinälle louhittiin urakallioon. Urakka alkoi jähmeästi kuntalvi pääsi kunnolla yllättämään:Ruoppaaja ja poralautta olivat jääty-neet kiinni Rauman edustalla ja siir-tohinauksesta tuli mahdoton tehtävä.Kiireellisen aikataulun takia otettiinkäyttöön sisaryhtiömme BoskalisSwedenin kuokkaruoppaaja. Pora-lautta kuljetettiin Suomesta osinamaantiekuljetuksena Ruotsin halki.Työ lähti näiden alkuhankaluuksien

Karlshamn, ystävällinen pieni kaupunki

Tihtaalin asennusmalline nostetaan proomulle

5TIEDOTUSLEHTI joulukuu 2003

jälkeen ripeästi liikkeelle ja työ luovu-tettiin tilaajalle aikataulun mukaisestihuhtikuun lopulla. TyömaapäällikköOlli Väätäjän johdolla louhittiin kal-liota 5200 m3 ja ruopattiin noin 65000m3 savea ja moreenia. Urakkaan sisäl-tyi myös murske- ja louhetäyttöjä tu-levaa laituria varten.

Laiturityöstä annettiin tarjous tam-mikuun lopulla ja työ tilattiin viisi päi-vää myöhemmin. Työ tehtiin yhteis-työssä Boskalis Swedenin kanssa.Maanrakennustyöt ja laiturin betonira-kennetyöt teetettiin paikallisella ura-koitsijalla alaurakkana.

Työmaata varten annettu vesioikeu-den lupa edellytti, että kaikki pontitus-työt on tehtävä huhtikuun loppuunmennessä. Tämä työ sujui hyvin otta-matta lukuun viimeistä vaihetta. Pyö-reäksi suunnitellun tihtaalirakenteenpontit eivät suostuneet asettumaanympyräksi liian tiukkojen ponttilukko-jen takia, jolloin työvaihe jouduttiinaloittamaan uudestaan kulmaponteik-si prässätyillä ponttilankuilla. Tihtaa-lin pontitustyö myöhästyi tämän takianoin puolitoista viikkoa. Sataman laa-jennustyö on jatkuvasti herättänyt ris-tiriitaisia tunteita kesämökkiasukkai-den keskuudessa ja työn edistymistä

seurattiin tarkasti lehdistössäkin. Pai-kallinen lehti ehti jo etusivuilla julis-taa, että viranomaiset ovat keskeyttä-neet rakennustyöt. Kun soitin työ-maapäällikölle Juhani Naukkari-selle ja kysyin miten menee, hän vas-tasi että ”keskeytetyksi työmaaksitäällä työt etenevät yllättävän hyvin”.Mistään keskeytyksistä ei sen koom-min kuultu.

Vaikka Ruotsin ja Suomen työkult-tuurit ovat hyvin lähellä toisiaan, on

Luodon louhintatyö talvella 1999

Uusi Ro-Ro laituri ja tihtaali

kuitenkin olemassa muutama asia jokayllättää suomalaisen rakentajan; kesä-loma on ”pyhä” asia. Kun heinäkuuntoinen viikko alkaa, niin työmaa hilje-nee, ainoastaan siellä olevat suomalai-set jatkavat kuten ennen. Hiljaisuuttaei ole vain työmaalla; tavarantoimitta-jien puhelinkaan ei vastaa. Menetettytyöaika on sitten paikattava kesälomanjälkeen lisämiehityksellä.

Uivalla kalustolla tehtävät työt ovataina sään armoilla. Upea kesäsää aut-toi kuitenkin omalta osaltaan kokonais-aikataulussa pysymistä. Tuuliseisokke-ja ei mainittavasti tarvinnut viettää.

Uusi, 110 metriä pitkä laituri raken-nettiin täyttöalueen reunaan. Laiturilin-jalle lyötiin teräsponttiseinä, joka tu-ettiin vaaka-ankkureilla ankkurisei-nään. Seinien välitila täytettiin murs-keella ja laiturilinjalle valettiin betoni-nen reunapalkki. Laiturin pohjoispääs-sä rakennettiin teräsputkipaalutetturamppi. Betonirampin päällä tilaajaasennutti liikkuvan teräsrampin, jokanopeuttaa erikokoisten lauttojen lastaa-mista ja purkamista. Laivojen koonkasvuun tulevaisuudessa varauduttiinvalitsemalla rampin leveydeksi 32metriä.

Laiturin eteläpuolelle rakennettiinpyöreä tihtaali jonka halkaisija on 14

TIEDOTUSLEHTI joulukuu 20036

metriä. Ennen pontin asentamista asen-nettiin merenpohjalle ns. malline, jokaankkuroitiin kallioon tukijalkojen kaut-ta. Mallineen avulla varmistettiin tih-taaliin muotoa ja suoruutta.

Pontinlyönnin jälkeen 15 metriä kor-kea ”peltipurkki” täytettiin murskeso-ralla ja rakennettiin teräsbetoninen reu-napalkki ja laatta. Valmis tihtaali ank-kuroitiin kahdellatoista 63 mm:n ank-kurilla kallioon. Tihtaali yhdistettiinlaituriin terässillalla, joka tuettiin kes-keltä paalutetulla välituella.

Uuden Ro-Ro laiturin juhlalliset vih-kiäiset pidettiin 29. lokakuuta ja laitu-ri luovutettiin virallisesti tilaajalleKarlshamns Hamn AB:lle aikataulunmukaisesti 7. marraskuuta 2003.

Henrik Holmberg Tihtaali ennen muotitusta

MIKÄ NEUVOKSI KUN SUUNNITTELIJAEI OSAA SUUNNITELLA EIKÄRAKENTAJA RAKENTAA?

V anha sanonta ’’hyvin suunniteltu onpuoliksi tehty’’ pitää nykyisin tulkitasiten, että huonosti suunniteltua ei pidätehdä ollenkaan. Vasta kantavien ra-kenteiden sortumat ja sisäkattojen ro-mahtamiset ovat herättäneet rakennus-alan itsetutkiskeluun alan sairaudenparantamiseksi.

Rakennusalan järjestöt on valjastet-tu yhteisesti sopimaan toimenpiteistä,joilla rakennusten turvallisuus varmis-tetaan ja saadaan pysyvästi kuntoon.Apuun on kutsuttu viranomaiset mää-räyksiä kehittämään ja rakennusvalvo-jat, joille yritetään sälyttää mahdotontehtävä kaikkien virheiden tarkastami-sesta. Kun omaa ammattitaidottomuut-ta on hyvin vaikea tunnustaa, on myösehdotettu, että kaikkien vaativien ra-kenteiden suunnittelua ja rakentamis-

ta tulisi saada valvomaan ulkopuolinenkonsultti. Mistä löytyy tällaisten super-konsulttien leegio, kun kokeneidenkonkareiden vähäinen määrä on juurisiirtymässä eläkkeelle ja kun saman-aikaisesti korkeakoulujen professoritvalittavat, ettei opiskelijoita kiinnostavaativien rakenteiden suunnittelunopiskelu. Tämän sairaan alan opettaji-en pitäisi itse ryhdistäytyä ja saadaopiskelijat innostumaan.

Oireellista lienee, että tämän vuodenrakennusinsinöörityön valintatapakinpoikkesi aikaisemmasta. Liikenne- javiestintäministeri osoitti hyvää pelisil-mää ja valitsi voittajaksi Jokerin, jollatarkoitetaan pääkaupunkiseudun jouk-koliikenteen kehämäistä runkolinjaa.

Hanke on merkittävä ja suuri, muttatoisaalta tätä 27 kilometriä pitkää reit-

tiä on vaikea hahmottaa yhdeksi koko-naisuudeksi.

Ehkä tulevina vuosina rakennusalanon syytä ottaa oppia maataloudesta,jossa on jo alettu palkita niitä, jotkaovat ymmärtäneet lopettaa varsinaisenmaatalouden harjoittamisen. Tänävuonna valittiin nimittäin vuoden maa-tilaksi Tynkkylän Lomaniemi, jonkamaataloustuotanto koostuu pelkästäänmaatilamatkailusta. Palkittu tila on jovuosia sitten luopunut lypsykarjastaanja nykyisin myös tilan pellot on annet-tu vuokralle naapurille. Ehdotankin,että vuoden rakentajaksi valitaan hen-kilö, joka tekee Suomen suurimman jamoniosaisimman olkihimmelin tai lei-poo näyttävimmän piparkakkutalon.

Sarahuhta

7TIEDOTUSLEHTI joulukuu 2003

uosaaresta löytyneet TBT -epäpuh-taudet ovat todennäköisesti peräisintelakka-alueella käytetyistä kiinnitty-misenestomaaleista. TBT -pitoistensedimenttien ruoppaamisella haluttiinestää haitta-aineiden leviäminen laa-jemmalle alueelle, samalla vähentäenvesieliöstöön kohdistuvia riskejä.Ruoppaajalla työskentelevä henkilös-tö perehdytettiin työkohteen erityispiir-teisiin, henkilökohtaisten suojavälinei-den käyttöön ja työhygieniaan.

Ruoppauksessa käytettiin horison-taalisesti leikkaava sedimenttiruop-pauskauhaa (Horizontal Profiling GrabBucket), joka vuokrattiin Terramarenemoyhtiöltä Boskalikselta Hollannis-ta. Ruoppaajaan kiinnitetyllä erikois-kauhalla voitiin poistaa pintasedimenttitasaisena kerroksena siten, että siihensekoittui mahdollisimman vähän vet-tä. Niinilahden alueella ruopattavankerroksen paksuus oli 13 cm. Kauhal-la voitiin kerralla peittää 8,5 m2 pinta-ala. Ruoppaustyön etenemistä seurat-tiin CMS -kaivunvalvonta-järjestel-mällä (Crane Monitoring System), jo-hon oli ennakolta määritelty jokaisenkauhan paikka ruoppauskohteessa.Kaivunvalvontajärjestelmään oli kyt-ketty tarkkaan RTK-GPS -paikannus-järjestelmään.

Merestä ruopattu savinen pintasedi-mentti pumpattiin ruoppaajalta kellu-vaa putkilinjaa pitkin maalla olevaankalliovarastoon, joka sijaisi ruoppaus-alueen läheisyydessä olevalla Käärme-niemen kallioalueella. Ruoppausalueet,joiden pintakerros sisälsi karkeampaamaa-ainesta, kuljetettiin proomuilla

purkupaikalle, ja sieltä edelleen dump-perilla kalliovarastoon. Louhitun kal-liovaraston tilavuus oli 14 000 m3.

Niinilahdella suoritettu pintasedi-menttien ruoppaus toteutettiin yhteis-työssä Helsingin Sataman kanssa.Ruoppauksen aikana alueelta otettiinmaanäytteitä sekä seurattiin mahdolli-sia samentumia. Seurantaa ja mittauk-sia suorittivat SCC Viatek Oy, LuodeConsulting sekä Kala- ja VesitutkimusOy. Ruopatuilta alueilta otettujen näyt-teiden perusteella TBT -pitoisuudetolivat alentuneet huomattavasti. Kun

TBT -pitoisuus on alle 200µg/kg ole-van raja-arvon, niin maamassat voi-daan kuljettaa meriläjitykseen.

Pintasedimenttien ruoppaaminenNiinilahden alueella saatiin päätökseenmarraskuun lopussa. TBT -pitoistenpintasedimenttien ruoppaaminen herät-ti laajaa kiinnostusta mediassa sekäniissä tahoissa, joiden on löydettävätehokas puhdistusmenetelmä saastu-neiden maiden aiheuttamiin ympäris-töongelmiin.

Hannu Tomperi

V

Terramare aloitti lokakuun puolessavälissä Vuosaaren satama-alueelta löytyneiden tributyylitinapi-toisten pintasedimenttien poiston. Ruoppaustöitä tehtiin Marika ruoppaajalla Niinilahdella, jossa me-renpohjassa olevia pintasedimenttejä poistettiin noin 7 hehtaarin alueelta. Ruopatut pintasedimentitolivat meriläjitykseen kelpaamattomia, joten ne oli sijoitettava maalle ruoppausalueen viereen louhit-tuun kalliovarastoon. Terramaren työntekijävahvuus Vuosaaren työmaalla oli suurimmillaan 15 henkilöä.

Pintasedimenttien ruoppausta Vuosaaressa

Sedimenttiruoppauskauha kiinnitettynäMarika ruoppaajaan

Operaattori Jukka Vesalainen työnsäääressä

TIEDOTUSLEHTI joulukuu 20038

uunnitelman yhtenä osana onMuugan hiiliterminaalin rakentaminen.Terminaalin kapasiteetti tulee valmis-tuessaan olemaan viisi miljoonaa ton-nia vuodessa. Terramare osallistui tar-jouskilpailuun eestiläisen sisaryhti-ömme Terramare Eesti OU:n kauttayhdessä Boskalis bv:n kanssa. Tiukas-sa tarjouskilpailussa saavutimme kun-nioitettavan hopeatilan. Tästä kuiten-kaan lannistumatta tarjosimme voitta-

MUUGA COAL TERMINAL- SUURENMITTAKAAVAN TÄYTTÖ- JARUOPPAUSTYÖTallinnan satamien liikennemäärät ovat olleet rajussa kasvussa 1990-luvun alusta lähtien, ja satamienkehittämiseen investoidaan voimakkaasti. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johdol-la vuonna 1994 valmistuneen yleissuunnitelman mukaan pyritään satamatoimintoja kehittämään ra-kentamalla ja uusimalla liikenneväyliä, laitureita ja lastinkäsittelylaitteita. Satamatoimintojen suunni-tellut investoinnit vuosille 2003-2006 ovat noin 600 MEUR.

jalle, Eestin suurimmalle rakennusliik-keelle As Merko Ehitukselle ruoppa-us- ja täyttötöitä. Tämä aliurakkasopi-mus allekirjoitettiin toukokuun lopulla.

Terramare aloitti työt syyskuun alus-sa kauharuoppaajalla, Kuokka-Pekka2:lla, jolla poistettiin lohkareet tuleval-ta laiturilinjalta. Terminaali tulee sijait-semaan Muugan lahden itäisessä poh-jukassa uudella niemellä, joka raken-

netaan täyttöhiekasta. Hiekka täyttöävarten haetaan traileriruoppaajalla kah-den lähisaaren edustalta. Hiekka ime-tään merenpohjalta ruoppaajan lasti-ruumaan ja traileri purkaa lastinsatäyttöalueen edustalla 800 mm:n put-kilinjan kautta kentälle. Hiekan saata-vuuden kanssa on esiintynyt pieniä on-gelmia kun Pranglin saaren edustanhiekka osoittautui osittain huonolaatui-seksi, jolloin arvioitua enemmän on

S

Tuleva Hiiliterminaali kuvan yläosassa

9TIEDOTUSLEHTI joulukuu 2003

ruopattava 25 kilometriä kauempanaolevan Naissaaren edustalta. Uusienmaanottolupien käsittely viivästyttiurakkaa.

Oman mausteensa urakkaan tuovatsodanaikaiset ja sodanjälkeiset am-mukset joita löytyy Naissaaren edus-talta. Turvallisuusrutiinit ovat tältäosin täsmennetty ja raivaus- ja etsin-tätyö tehdään hyvässä yhteistyössäEestin laivaston miinanraivaus- ja

pomminpurkuyksikön kanssa joka onasettanut miinanraivaajan, 2 asiantun-tijaa ja 2 miestä metallipaljastimillatyömaan käyttöön.

”Täyttötyöt aloitettiin rakentamal-la keinosaari tulevan laiturin luo-teispäässä” kertoo projektipäällikköChris van den Boogard.

” Saareen rakennettiin purkuputkenensimmäinen osa turvallisuusventtii-

leineen ja siihen liitettiin kelluva lai-van liitosputki. Siitä täyttötyö etenilaiturilinjaa pitkin rantaan. Näin saa-tiin aikaan eräänlainen lahti joka täy-tetään seuraavassa vaiheessa. Täyt-töhiekkaa tarvitaan kaiken kaikkiaannoin 2,8 miljoonaa m3 arvioi Chris.Työtä tehdään kahdella traileriruop-paajalla ”TSHD Coastway” ja TSHDSeaway”. Ruoppaajien kaksi miehis-töä tekevät 8 tunnin vuoroja kahdenviikon ajan, jonka jälkeen miehistötvaihtuvat. Miehistön vahvuus on Sea-waylla 35 miestä ja Coastway:lla 15.Täyttötöiden ensimmäinen vaihe val-mistuu tammikuun puoleen väliinmennessä.

Traileriruoppajan käyttö tämäntyyppisellä työmaalla on tehokastakun ruoppaaja hiekkalastin tyhjentä-misen jälkeen ruoppaa tuloväylänpehmeät savikerrostumat ja kuljettaamassat läjitysalueelle merelle matkal-la uutta hiekkalastia hakemaan. Ruo-pattavan saven kokonaismäärä onnoin 2,6 miljoonaa m3, josta noin 1,6miljoonaa m3 ruopataan trailerilla.

Työn toisessa vaiheessa kesällä2004, kun pääurakoitsija on rakenta-nut laiturin teräsponttiseinän, ruopa-taan laiturin edustan kambriset kovatsavet ja moreenia Terramaren uudel-la kauharuoppaajalla Nordic Giantil-

Andrus Vahepõld, Chris van den Boogaard, Frans van Atten, Fokko Jan PloegerJohannes Miedema ja Kees Koejemans

Traileriruoppaaja Coastway

TIEDOTUSLEHTI joulukuu 200310

la. Kauharuoppaajalla kaivettaviamassoja on yhteensä noin 1,0 miljoo-naa m3.

Terramaren urakka käsittää myöstäyttöalueen suunnittelun ja tehtäväon annettu Boskaliksen sisäisellesuunnittelu- ja konsulttiyhtiölleHydronamicille. Suunnittelu käsittääruoppausluiskien vakavuuslaskelmat,

täyttötöiden menetelmäsuunnitelmatja painumalaskelmat. Alueen painu-mahallintaan liittyy myös pystysala-ojitus jota tähän urakkaan on sisälly-tetty noin 260 kilometriä. ’’Ongel-mana meillä on, että tuleva käyttäjähaluaa edelleen tehdä muutoksiasuunnitelmiin”, toteaa TerramareEestin johtaja Andrus Vahepõld. Yh-teistyö viranomaisten kanssa on Chris

van den Boogaardin mukaan sujunuterittäin hyvin, vaikka 90 päivän työ-lupa tuottaakin pieniä ongelmia kunmiehiä joudutaan vaihtamaan ennenurakan loppua.

”Aloitan jokaisen aamun työmaa-kierroksella’’, kertoo työmaapäällik-kö Fokko Jan Ploeger kun istummepienessä ”sirkusvaunussa” aamukah-villa. Työmaasuoja on purkuputkenrakentajien taukopaikka. ’’Parhaatsuunnitelmat ja ideat syntyvät täällämiesten kanssa”, toteaa Fokko Jan.Katselimme Seaway:n telakoimistapurkuputkeen. ’’Kestää aivan liiankauan’’, sanoo Fokko Jan. ’’Olen kär-simätön työmaapäällikkö. Olen saa-nut koulutukseni pitkän linjan am-mattilaisilta ja silloin tulee kärsimät-tömäksi”. Suurin osa työmaan hen-kilökunnasta kiertää maailmaa yhte-nä tiiminä, joten yhteistyö vaikuttaasaumattomalta. Chrisin ja Fokko-Ja-nin vaimot asuvat myös työn aika-na Tallinnassa, joten perhe-elämä-kin pysyy koossa vaikka työtä teh-dään myös jouluna ja uudenvuoden-päivänä.

Henrik Holmberg / Jouko Sederholm

Eestin laivaston miinanraivaus- ja pommipurkuyksikön asiantuntijoita

Täyttöhiekan vastaanotto

11TIEDOTUSLEHTI joulukuu 2003

Muugan öljylaituri

Öljylaituri rakennetaan Muuganviljalaiturin jatkeeksi. Uusi 341 met-riä pitkä pistolaituri on suunniteltuaina 125 000 dwt:n tankkereille. Lai-turin molempien puolien laivapaik-kojen vapaa kulkusyvyys on –17,4

Meri-Pekan paalutustyöt Tallinnan merelläTerramare Eesti sai viime vuoden lopulla suoritettavaksi Muugan öljylaiturin ja tämän vuodenkeväällä Tallinnan risteilijälaiturin paalutustyöurakat.

metriä. Maksimi laivauskapasiteettitulee olemaan 18 miljoona tonnia öl-jytuotteita vuodessa.

Meri-Pekan paalutusurakka käsitti134 teräsputkipaalun lyöntityön.

Urakkaa varten Meri-Pekan tuki-paalut jatkettiin 36 metrisiksi, koskakantava ja tukea antava maakerros oliyli 30 metrin syvyydessä ja työsken-telyalue lähes kokonaan suojaavienaallonmurtajien ulkopuolella. Lyön-tiyksikkönä käytettiin HHK-14 ton-nin aktivaattoria. Teräsputkipaalutjatkettiin täysimittaisiksi maalla ja

Paalutuskone Junttan PM25lyö paaluja risteilijälaituriavarten

TIEDOTUSLEHTI joulukuu 200312

siirrettiin kuljetuslautalla paalutus-kohteelle. Paalujen maksimi pituusoli 52 metriä, mikä osoittautui myösmaakuljetukselle ja lastaukselle eh-dottomaksi maksimiksi. Halkaisijal-taan 1016 mm:stä teräsputkea kului yh-teensä 6026 metriä, noin 2200 tonnia.

Paalutustyö suoritettiin jatkuvanayksivuorotyönä, 7 päivää viikossa,koska yöllä ei ollut lupaa lyöntityöl-le. Paalutustyöt aloitettiin huhtikuun

lopulla heti jäiden lähdettyä ja ne val-mistuivat heinäkuun puolivälissä. Lai-turi valmistuu käyttökuntoon kevääl-lä 2004.

Tallinnan risteilijälaituri

Tallinnan vanhan kaupungin sata-man edustalle, aallonmurtajan ulko-puolelle, rakennetaan risteilijöille uusi407 metriä pitkä pistolaituri, jonkamolemmille puolille tulee kulkusy-vyydeltään –12,0 metrin laivapaikat.Tänäkin kesänä Tallinnassa vieraili yli200 suurta eurooppalaista risteilylaivaa.

Paalutusurakka aloitettiin välittö-mästi Muugan työn valmistuttua jajatkettiin samalla kalustolla ja työme-netelmällä. Maatuen ja rantaluiskanpaalut lyötiin Junttan PM 25 paalu-tuskoneella, koska Meri-Pekan uin-tisyvyys jatketuilla poolilla oli lähes9 metriä.

Teräsputkipaaluja, D1016 ja D914mm, lyötiin 136 kpl, yhteensä 7560metriä, noin 2230 tonnia. Kaikki paa-lut jouduttiin merellä jatkamaan hit-sausjatkoksella, pisimmät paalut oli-vat yli 62 metrisiä.

Paalutustyömme valmistui loka-kuun lopulla tilauksen mukaisesti.Laituri valmistuu käyttökuntoon huh-tikuussa 2004.

Molempien paalutusurakoiden ti-laajana oli AS Eesti Ehitus ja raken-nuttajana Tallinnan satamalaitos.

Meri-Pekan vastuullisina mestarei-na ahersivat Olli Kivelä ja MarkoSaarelma. Töiden valmistuttua ka-lusto siirrettiin takaisin Suomeen jaMeri-Pekka uitettiin runkokatsastus-telakointiin Teijoon, missä se samal-la saa uutta hydrauliikkaa sisälleen javähän muutakin ”ryppyvoidetta” tu-levia haasteita varten.

Seppo Ajanko

...ja aina sataa...

Meri-Pekka Muugan öljysatamassa

13TIEDOTUSLEHTI joulukuu 2003

Andrus Vahepõld ja Agnes Pilv

ndrus Vahepõld ja sihteeriAgnes Pilv ovat saaneet uudet valoi-sat toimitilat Tallinnan keskustasta.Hotelli Virun naapurissa sijaitsevanrakennuksen viidennessä kerrokses-sa olevasta toimistosta avautuu ko-mea näköala Tallinnan vanhaan kau-punkiin ja puistoon. Uudet toimitilat

TERRAMARE EESTI MUUTTIUUSIIN TOIMITILOIHIN

Terramare Eesti OÜEstonia PST. 1/310143 TALLINNEstoniaPuhelin +372-630 6540Telefax +372-630 6541

osoittivat välttämättömyytensä sil-loin, kun Muugan hiiliterminaalissaaloitettiin työt ja työmaan toimintaajohdettiin täältä käsin kertoo Andrus.Työmaan käynnistäminen työllistiAndrusia koko kesän niin, että kesä-loma jäi lyhyeksi. Nyt työmaaorga-nisaatio on siirtynyt omiin tiloihinsa

työmaalla. Toimiston uudet yhteystie-dot ovat:

KIITOS!

A

Parhaimmat kiitokseni työnantajalle ja työkavereille muistamisesta täyttäessäni 50 vuotta Eino Neuvonen

Jouko Ojalehto kiittää työkavereita ja työnantajaa muistamisesta 60 - vuotispäivän johdosta

TIEDOTUSLEHTI joulukuu 200314

MASALAN KORJAAMON RUOKALAN EMÄNTÄJÄRJESTÄÄ MYÖS JOULUATERIAN OMALLEVÄELLEENEmäntä palasi Masalaan

Yhtiön korjaamosta KirkkonummenMasalassa käytetään yhtiön sisäisessä pu-hekielessä pelkästään nimeä: Masala, niinmyös tässä jutussa. Korjaamon porukalla onoma ruokala, jossa kokkailee iloinen ja sym-paattinen Lea Eerola. Lealla on nauru her-kässä ja huumorintaju kohdallaan. Hän pa-lasi takaisin tuttuun ja turvalliseen Masalaanyli 10 vuoden jälkeen pääsiäisenä 2003.”Lähes kaikki kasvot olivat tuttuja, oltiinvain vähän ryppyisempiä”, Lea nauraa. Pa-luu oli mieleinen ja osui sopivaan saumaan.Työmatkakin on lyhyt, hän asuu vain vii-den kilometrin päässä miehensä, koiransaja kissansa kanssa.

Hän työskenteli edellisen kerran Masa-lassa vuosina 1989 – 1992. Sitten hän saimiehensä kanssa sekä houkuttelevan ettähaastavan mahdollisuuden vastata entisenVakuutusyhtiö Kansan mökkikylästä jaedustustiloista Hirsalassa, josta he myössaivat asunnon. Lea kertoo lähteneensäMasalasta haikein mielin, koska hän viih-tyi jo silloin siellä oikein hyvin. Kansan ta-rina päättyi tunnetulla tavalla ja Lealla olitaas edessään työpaikan vaihdos. Hän kävivuoden kestävän ravintola- ja suurtalous-esimieskurssin ja teki keikkatöitä. ”Kaikis-sa työpaikoissa olen viihtynyt oikein hyvin,sehän on omasta asenteesta kiinni, tutuistatyökavereista eroaminen onkin se pahinpaikka”, Lea toteaa.

Työt Masalassa alkoivat suursiivouksel-la ja keittiöremontilla. Lealla on Elintarvi-keviraston myöntämä hygieniaosaamiskort-ti, joten sekä elintarvikkeiden säilytys,ruoanvalmistus että tarjoilu tapahtuvat puh-taasti ja määräyksiä noudattaen. ”Hyvä hy-gienia on äärimmäisen tärkeää, siksi ruo-ansäilytystilojen täytyy olla asianmukaisia,kuten ne täällä ovat”, Lea kertoo. ”Puhta-ushan on jo puoli ruokaa”, hän naurahtaa.

Lea tarjoaa aamiaisen sämpylöineen,kotiruokatyyppisen lounaan sekä iltapäivä-kahvin. Ruokailijoita käy päivittäin 25-30henkilöä. ”Porukka on sen verran pieni, ettäerikoistoiveita pystyy myös toteuttamaan”;Lea kertoo. Jos joku ei vaikka pidä sipulis-ta tai on allerginen jollekin ruoka-aineelle,hänet otetaan huomioon. Esimerkiksi her-nekeiton rinnalla tarjotaan juuressosekeit-toa. Hän haluaa palvella ”asiakkaitaan”mahdollisimman hyvin. Masalan porukkaonkin hyvin tyytyväistä ja kiitollista, tun-nelma ruokalassa on lämmin ja välitön.Yhdessä nautittu lounas on mukava tapairtautua hetkeksi työn äärestä ja siinä ohes-sa rupatella työkavereiden kanssa.

Lea suunnittelee itse ruokalistat ja tarjo-aa maittavaa ja terveellistä ruokaa. Turhiarasvoja vältetään. Salaattia, vihanneksiasekä juureksia on aina tarjolla ja ne käyvät-

kin hyvin kaupaksi. ”Lounaanhan on tyy-dytettävä 1/3 päivän ravinnontarpeesta”,Lea toteaa. ”Valmistan itse kaiken mahdol-lisen”, hän jatkaa, ”eineksiä ei käytetä”. Leapaistaa joka aamu 50-60 sämpylää, joita sit-ten tarjotaan aamupalalla puuron ohella.

Budjetti on tiukka ja sen mukaan on toi-mittava. ”Tämähän on voittoa tavoittelema-ton, omakustannushinnalla toimiva yksik-kö”, Lea toteaa. ”Siksi kaikki mahdollinenon käytettävä hyväksi ja hukkaan menevääruokaa ei juurikaan synny”, hän jatkaa.Tarkkaan täytyy myös laskea minkä verranmitäkin tuotetta tarvitsee, mutta siihen Le-alla on jo ”näppituntuma”. ”Olemme niinpieni yksikkö että tavarantoimittajat eivätpysty päivittäin tavaraa toimittamaan, jo-ten lähikaupasta haetaan välillä maitoa jamuuta tarvittavaa”, Lea kertoo.

Joulu MasalassaMasalan ruokalassa syödään joululounas

torstaina 18.12. Lea koristelee ruokalan jou-luiseksi ja tarjoaa perinteistä jouluruokaa;kinkkua, erilaisia kaloja, itse tehtyjä joulu-laatikoita sekä rosollia. Lisäksi Lea kertootekevänsä kotikaljaa ja sen maltaista mais-tuvaa joululimppua oman reseptinsä mukai-sesti. Nämä herkulliset limput ovatkin toi-vottuja lahjoja hänen sukulaistensa jaystäviensä keskuudessa.

Pitkän ja pimeän syksyn jälkeen Masa-lan korjaamo hiljenee joulun viettoon 19.12ja Lea pääsee nauttimaan joulurauhasta per-heensä parissa kun lapsetkin saapuvat äi-din valmistamia herkkuja nauttimaan.

Ulla Hakkarainen

Samalla kun toivottaa kaikille lämmin-tä joulumieltä ja joulurauhaa antaa Leaomat reseptinsä:

Joulukalja5 l vettä3 dl kaljamaltaita2 dl sokeria1 tl hiivaa

Kiehauta vesi ja kaada se maltaiden jasokerin päälle.Anna hautua ja maustua 2 tuntia lämpöi-sen levyn päällä (ei keitetä).Jäähdytä haaleaksi. Lisää hiiva, anna käy-dä huoneen lämmössä noin vuorokausi.Siivilöi ja pullota. Valmista nautittavaksiseuraavana päivänä.

Mallasleipä3 dl piimää30 g hiivaa4 dl mäskiä3 tl suolaa1 dl siirappia1 dl öljyä5 dl ruissihtijauhoja6 dl vehnäjauhoja

Lämmitä piimä haaleaksi, murenna hiivasiihen. Lisää muut aineet. Lisää vehnä-jauhoja sen verran että taikinasta tuleehyvin leivottavaa ja tasaista. Kohota tai-kina.Voit leipoa erimuotoisia leipiä, esim.tähtileipiä:Kauli leivinpaperille 1 cm paksu kakkarahalkaisijaltaan 20 cm, tee reikä keskelle.Leivo 10 kpl sormenpaksuisia puikuloi-ta, asettele reikäleivän päälle säteittäin.Kohota ja paista 200 asteessa reilut puolituntia.Leivän voi antaa lahjaksi ”joulukukkana”kauniisti läpinäkyvään kelmuun pakattu-na isoine rusetteineen sekä hyvällä jalämpimällä mielellä maustettuna.

Lea Eerola ja kuuluisa mallasleipä

15TIEDOTUSLEHTI joulukuu 2003

Rauhallista Jouluaja

Hyvää Uutta Vuotta!

���

��

�

���

��

�

���

�

�

�

���

��

�

��

�

� ��

��

�

��

�

���

��

�

���

�� �

���

��

�

���

��

�

�

� ��

�

��

�

�

�

��

��� �

TIEDOTUSLEHTI joulukuu 200316