SISÄLLYSLUETTELO - Boskalis · TALVEN KYNNYKSELLÄ äättyvä vuosi tulee olemaan yhtiöm-me...

TIEDOTUSLEHTI joulukuu 20032

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

PÄÄTOIMITTAJA

Henrik Holmberg

puh. 09-6136 2622,

fax 09-6136 2700

e-mail [email protected]

Laurinmäenkuja 3 A,

00440 HELSINKI

Kansainvälinen maa- javesirakentaja

Terramare Oy on maa- ja vesirakennusurakoitsija, joka on erikoistunutruoppaukseen, vedenalaiseen louhintaan ja pohjarakentamiseen.

Boskalis Nordic Oy on Terramare Oy:n suomalainen emoyhtiö, jokaomistaa urakointitoiminnassa käytettävät koneet ja kaluston sekävastaa myös niiden huollosta ja kunnossapidosta ja tarvittavista kor-jaamotoiminnoista.

Henkilökunta yhteensä 31.10.2003 298Liikevaihto vuonna 2002 30 milj. euroa

Boskalis-yhtiöiden emoyhtiö on hollantilainen Amsterdamin pörssissänoteerattu Royal Boskalis Westminster nv.

Koko Boskalis-konsernin maailmanlaajuisen liiketoiminnan liike-vaihto oli 1035 miljoonaa euroa vuonna 2002.

Vuosaaren ruoppaukset s. 7

Karlshamnin Ro-Ro laituri s. 4-6

Toimitusjohtajan palsta 3

Karlshamnin uusi Ro-Ro laituri 4 - 6

Sarahuhta 6

Vuosaaren myrkkyruoppaukset 7

Tallinnan satamatyömaat 2003:

Paalutustyöt, Hiiliterminaali 8 - 10

Meri-Pekka Tallinnan merellä 11 - 12

Terramare Eestin uudet toimitilat 13

Masalan korjaamon ruokalan joulu 14

Kansi: Työpäällikkö Keskitalo valmistautuu joulun viettoon

Tallinnan satamatyömaat s. 8-10

Meri-Pekka Tallinnan merellä s. 11-12

3TIEDOTUSLEHTI joulukuu 2003

TALVEN KYNNYKSELLÄ

äättyvä vuosi tulee olemaan yhtiöm-me toiminnassa selvästi edellistä vuottavilkkaampi. Ankara alkutalvi aiheutti kui-tenkin kotimaan vesirakennuskohteidenosalta sen että työmaiden aloitusajankoh-dat siirtyivät aina toukokuulle saakka.Hyvä työkantamme heti alkuvuodestalähtien, sekä sen suotuisa kehitys kokovuoden aikana, kasvatti liikevaihtommenoin 45 miljoonaan euroon. Viennin osuusliikevaihdosta tulee olemaan noin kol-mannes. Suurin väyläruoppaustyömaam-me Göteborgissa antoi hyvän käyttöas-teen koko vuodeksi ruoppauslaivastommepääosalle.

Kuluvan vuoden alussa saatettiin pää-tökseen yhtiömme suurin yksittäinenkalustoinvestointi, kuokkakauharuoppaa-ja Nordic Giantin rakentaminen. Ruop-paaja on yksi Euroopan suurimmista hyd-raulisista kuokkaruoppaajista ja sen mak-simi kaivusyvyys on noin 27 m veden-pinnasta mitattuna. Vuoden alkupuolellavalmistui myös uusi poratorni vedenalai-seen louhintaan. Lisäksi kevään aikanaJunttan Oy toimitti käyttöömme uudenpaalutuskoneen, mallia Junttan PM 25 LC.

Vesirakentamisen osalta vuoden mer-kittävimpiä töitä Suomessa ovat olleetTornion Röyttän satamalaajennuksen lop-puunsaattaminen, samoin kuin Ro-Ro 1laivapaikan saneeraustyö ja Suojan laitu-rin rakentaminen Rauman satamassa.Kotkan Hietasen satama-altaan ruoppaus-työ valmistui kuluvan vuoden aikana,minkä lisäksi Hietasen uuden peräportti-paikan laituriyöt aloitettiin syksyn aika-na. Fortumin laitureiden saneeraus- javahvistamistöitä toteutettiin vuoden aika-na sekä Naantalissa että Sköldvikissä.Helsingin Vuosaaren sataman ruoppaus-työt käynnistyivät tänä vuonna ja niistäsaimme päätökseen syksyn aikana Nii-niluodon sedimenttien ruoppaustyön.

Valmistuneita pohjarakennusurakohtei-ta olivat muun muassa Porin Ruotsalai-

sen yhteiskoulun perustusten vahvistami-nen, samoin kuin Hamburger Börsin pe-rustusten vahvistustyöt Turussa. Sillan-rakennuskohteistamme voi mainita Tor-nion Avesta Polaritin kaksi maantiesiltaasekä Kulosaaren kasinon sillan ja Helsin-gin Korkeasaareen johtavan vesistösillan.

Ruotsissa toteutetuista kohteista mer-kittävin on ollut muiden Boskalis-yhtiöi-den kanssa yhteistyössä toteutettu Göte-borgin väylätyö, joka käsitti noin 10,4miljoonaa m3 saven ruoppausta sekä 0,6miljoonaa m3 vedenalaista louhintaa. Li-säksi Ruotsissa saatiin päätökseen Karls-hamnin satama-altaan ruoppaus ja ve-denalainen louhinta sekä uuden laiturinrakentaminen.

Virossa toimintavuotemme oli odotet-tua vilkkaampi ja toteutimme muun mu-assa Muugan öljylaiturin sekä Tallinnanristeilijälaiturin teräsputkipaalutukset.Syksyllä aloitimme Muugan hiilitermi-naalin ruoppaus- ja täyttötyöt, jotka val-mistuvat vuoden 2004 aikana. Britteinsaarilla ruoppaustyöt jatkuivat kuokka-ruoppaaja Manu-Pekalla yhdessä paikal-lisen Boskalis-yhtiön kanssa.

Kaiken kaikkiaan toteutimme vuoden2003 aikana 54 erikokoista urakkaa.

Vuoden 2004 budjetin pohjan luovatniin kotimaiset kuin Ruotsin, Baltian jaVenäjän vesirakentamisen infrahankkeet.Pohjarakentamisen näkymät perustuvatlähinnä suuriin tie- ja ratahankkeisiin liit-tyviin pohjarakentamisen erillisurakoihin,teollisuuden investointien ollessa edel-leenkin vähäisiä. Erityisesti vesirakennus-kaluston ja lyöntipaalutuskaluston käyt-töasteiden ennustamme olevan ensi vuon-nakin hyvällä tasolla.

Vuoden aikana Bureau Veritas QualityInternationalin suorittama laatuarviointikattoi myös korjaamo- ja hallintotoimin-not varsinaisen tuotantotoimintamme li-

säksi. Täten kaikki toimintomme katta-vat nyt ISO 9001-2000 standardin mu-kaiset vaatimukset. Jatkuva toimintam-me kehittäminen takaa asiakkaidemmekanssa yhteisesti sovittujen tavoitteidensaavuttamiseen.

Työturvallisuus kuuluu kiinteänä osa-na laatujärjestelmäämme ja jatkuva pa-nostuksemme työturvallisuuteen on anta-nut meille jo konkreettisia näyttöjä toi-mintamme työturvallisuustason parane-misesta. Tästä osoituksena voi mainitapääkaupunkiseudulla järjestettävän Tur-vallisesti 2000 luvulla – työturvallisuus-kilpailun, jossa saavutimme vuoden 2003aikana maarakennusalan sarjassa toisenpalkinnon.

Kiitän koko henkilöstöä siitä arvok-kaasta työpanoksesta, jonka ansiostaolemme pystyneet saavuttamaan vuodel-le asettamamme tavoitteet. Osoitan läm-pimät kiitokset myös kaikille tilaajillem-me sekä muille yhteistyökumppaneil-lemme erinomaisesta yhteistyöstä.

Vaikka talvi ei ole vielä ottanut sellais-ta otetta kuin viime vuonna, on kuitenkinhyvin todennäköistä että pääsemme naut-timaan talviajan harrastuksista uuden vuo-den alkukuukausina. Joulun lähestyessätoivotan kaikille lehtemme lukijoille

RAUHALLISTA JOULUAJA

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA

Jarmo Yletyinen

P


KARLSHAMNIN SATAMA VARAUTUUINVESTOIMALLAEU:n LAAJENEMISEENKarlshamnin pieni idyllinen kaupunki sijaitsee ”Ruotsin puu-tarhassa” etelärannikolla. Kaupungin historia juontaa juu-rensa vanhasta Bodekull nimisestä kalastuskylästä. 1600-lu-vun puolessa välissä kuningas Kaarle X Kustaa etsi laivas-tolleen sopivaa satamaa, ja päätti perustaa sen Miejoen suul-le, jossa Bodekull sijaitsi. Kuningas myönsi kylälle kaupun-ginoikeudet vuonna 1664 ja uudelle kaupungille annettiin kaksivuotta myöhemmin nimi Karlshamn kuninkaan mukaan. 1800-luvulla kaupungin elinkeinoelämä kukoisti, kun Napoleoninkäymien sotien aikana Euroopan muut satamat olivat suljettu-ja kauppalaivoilta. Englannin laivaston avustuksella salakuljetettiin tavaroita suuressa mittakaavassa Karls-hamnin kautta muuhun Eurooppaan. Monet kaupungin asukkaat keräsivät silloin suuria omaisuuksia salakul-jettajina ja tämä vauraus näkyy vielä tänä päivänä kaupunkikuvassa.

arlshamnin pitkä perinne me-renkulkukaupunkina jatkuu ja sen sa-tama on Kaakkois-Ruotsin suurin; taiitse asiassa kaupungissa on viisi eril-listä satamaa. Niistä Stillerydin sata-ma on ensisijaisesti ollut bulkki-tuot-teiden vienti- ja tuontisatama, muttaviime vuosina Stilleryd on voimak-kaasti panostanut lauttaliikenteeseen.Matkustaja- ja tavaramäärät Liepajan

K ja Klaipedan reiteillä kasvavavat no-peasti ja kasvun ennustetaan jatkuvanLiettuan ja Latvian liittyessä Euroo-pan Unioniin.

Terramare Oy teki läntisen satama-altaan ruoppaustyöt ja vedenalaisetlouhintatyöt Stillerydin satamassalaajennusta varten vuonna 1999. Ura-kassa poistettiin silloin altaan keskel-

lä oleva luoto. Niin Ruotsissa kuinmuuallakin urakoitsijan on pidettäväyllä hyvät suhteet eri osapuolienkanssa ja päätin silloin kutsua Bygg-nadsförbundetin paikallisen edusta-jan tutustumaan luodon räjäytystöi-hin. Kun ylpeänä esittelin hänelleruoppaajan kaivunvalvonta- ja pai-kannusjärjestelmät, hän oli hetkenhiljaa; katseli ulos ikkunasta ja sa-noi” tiedätkö, tuolla luodolla kävinpikkupoikana uimassa joka kesä”.Niin että se siitä ihmissuhde-psyko-logiasta.

Kevättalvella 2003 Terramare saiuuden ruoppausurakan Stillerydin sa-tamasta. Satama-allasta laajennettiinuutta Ro-Ro laituria varten ja tulevanlaiturin ponttiseinälle louhittiin urakallioon. Urakka alkoi jähmeästi kuntalvi pääsi kunnolla yllättämään:Ruoppaaja ja poralautta olivat jääty-neet kiinni Rauman edustalla ja siir-tohinauksesta tuli mahdoton tehtävä.Kiireellisen aikataulun takia otettiinkäyttöön sisaryhtiömme BoskalisSwedenin kuokkaruoppaaja. Pora-lautta kuljetettiin Suomesta osinamaantiekuljetuksena Ruotsin halki.Työ lähti näiden alkuhankaluuksien

Karlshamn, ystävällinen pieni kaupunki

Tihtaalin asennusmalline nostetaan proomulle


jälkeen ripeästi liikkeelle ja työ luovu-tettiin tilaajalle aikataulun mukaisestihuhtikuun lopulla. TyömaapäällikköOlli Väätäjän johdolla louhittiin kal-liota 5200 m3 ja ruopattiin noin 65000m3 savea ja moreenia. Urakkaan sisäl-tyi myös murske- ja louhetäyttöjä tu-levaa laituria varten.

Laiturityöstä annettiin tarjous tam-mikuun lopulla ja työ tilattiin viisi päi-vää myöhemmin. Työ tehtiin yhteis-työssä Boskalis Swedenin kanssa.Maanrakennustyöt ja laiturin betonira-kennetyöt teetettiin paikallisella ura-koitsijalla alaurakkana.

Työmaata varten annettu vesioikeu-den lupa edellytti, että kaikki pontitus-työt on tehtävä huhtikuun loppuunmennessä. Tämä työ sujui hyvin otta-matta lukuun viimeistä vaihetta. Pyö-reäksi suunnitellun tihtaalirakenteenpontit eivät suostuneet asettumaanympyräksi liian tiukkojen ponttilukko-jen takia, jolloin työvaihe jouduttiinaloittamaan uudestaan kulmaponteik-si prässätyillä ponttilankuilla. Tihtaa-lin pontitustyö myöhästyi tämän takianoin puolitoista viikkoa. Sataman laa-jennustyö on jatkuvasti herättänyt ris-tiriitaisia tunteita kesämökkiasukkai-den keskuudessa ja työn edistymistä

seurattiin tarkasti lehdistössäkin. Pai-kallinen lehti ehti jo etusivuilla julis-taa, että viranomaiset ovat keskeyttä-neet rakennustyöt. Kun soitin työ-maapäällikölle Juhani Naukkari-selle ja kysyin miten menee, hän vas-tasi että ”keskeytetyksi työmaaksitäällä työt etenevät yllättävän hyvin”.Mistään keskeytyksistä ei sen koom-min kuultu.

Vaikka Ruotsin ja Suomen työkult-tuurit ovat hyvin lähellä toisiaan, on

Luodon louhintatyö talvella 1999

Uusi Ro-Ro laituri ja tihtaali

kuitenkin olemassa muutama asia jokayllättää suomalaisen rakentajan; kesä-loma on ”pyhä” asia. Kun heinäkuuntoinen viikko alkaa, niin työmaa hilje-nee, ainoastaan siellä olevat suomalai-set jatkavat kuten ennen. Hiljaisuuttaei ole vain työmaalla; tavarantoimitta-jien puhelinkaan ei vastaa. Menetettytyöaika on sitten paikattava kesälomanjälkeen lisämiehityksellä.

Uivalla kalustolla tehtävät työt ovataina sään armoilla. Upea kesäsää aut-toi kuitenkin omalta osaltaan kokonais-aikataulussa pysymistä. Tuuliseisokke-ja ei mainittavasti tarvinnut viettää.

Uusi, 110 metriä pitkä laituri raken-nettiin täyttöalueen reunaan. Laiturilin-jalle lyötiin teräsponttiseinä, joka tu-ettiin vaaka-ankkureilla ankkurisei-nään. Seinien välitila täytettiin murs-keella ja laiturilinjalle valettiin betoni-nen reunapalkki. Laiturin pohjoispääs-sä rakennettiin teräsputkipaalutetturamppi. Betonirampin päällä tilaajaasennutti liikkuvan teräsrampin, jokanopeuttaa erikokoisten lauttojen lastaa-mista ja purkamista. Laivojen koonkasvuun tulevaisuudessa varauduttiinvalitsemalla rampin leveydeksi 32metriä.

Laiturin eteläpuolelle rakennettiinpyöreä tihtaali jonka halkaisija on 14


metriä. Ennen pontin asentamista asen-nettiin merenpohjalle ns. malline, jokaankkuroitiin kallioon tukijalkojen kaut-ta. Mallineen avulla varmistettiin tih-taaliin muotoa ja suoruutta.

Pontinlyönnin jälkeen 15 metriä kor-kea ”peltipurkki” täytettiin murskeso-ralla ja rakennettiin teräsbetoninen reu-napalkki ja laatta. Valmis tihtaali ank-kuroitiin kahdellatoista 63 mm:n ank-kurilla kallioon. Tihtaali yhdistettiinlaituriin terässillalla, joka tuettiin kes-keltä paalutetulla välituella.

Uuden Ro-Ro laiturin juhlalliset vih-kiäiset pidettiin 29. lokakuuta ja laitu-ri luovutettiin virallisesti tilaajalleKarlshamns Hamn AB:lle aikataulunmukaisesti 7. marraskuuta 2003.

Henrik Holmberg Tihtaali ennen muotitusta

MIKÄ NEUVOKSI KUN SUUNNITTELIJAEI OSAA SUUNNITELLA EIKÄRAKENTAJA RAKENTAA?

V anha sanonta ’’hyvin suunniteltu onpuoliksi tehty’’ pitää nykyisin tulkitasiten, että huonosti suunniteltua ei pidätehdä ollenkaan. Vasta kantavien ra-kenteiden sortumat ja sisäkattojen ro-mahtamiset ovat herättäneet rakennus-alan itsetutkiskeluun alan sairaudenparantamiseksi.

Rakennusalan järjestöt on valjastet-tu yhteisesti sopimaan toimenpiteistä,joilla rakennusten turvallisuus varmis-tetaan ja saadaan pysyvästi kuntoon.Apuun on kutsuttu viranomaiset mää-räyksiä kehittämään ja rakennusvalvo-jat, joille yritetään sälyttää mahdotontehtävä kaikkien virheiden tarkastami-sesta. Kun omaa ammattitaidottomuut-ta on hyvin vaikea tunnustaa, on myösehdotettu, että kaikkien vaativien ra-kenteiden suunnittelua ja rakentamis-

ta tulisi saada valvomaan ulkopuolinenkonsultti. Mistä löytyy tällaisten super-konsulttien leegio, kun kokeneidenkonkareiden vähäinen määrä on juurisiirtymässä eläkkeelle ja kun saman-aikaisesti korkeakoulujen professoritvalittavat, ettei opiskelijoita kiinnostavaativien rakenteiden suunnittelunopiskelu. Tämän sairaan alan opettaji-en pitäisi itse ryhdistäytyä ja saadaopiskelijat innostumaan.

Oireellista lienee, että tämän vuodenrakennusinsinöörityön valintatapakinpoikkesi aikaisemmasta. Liikenne- javiestintäministeri osoitti hyvää pelisil-mää ja valitsi voittajaksi Jokerin, jollatarkoitetaan pääkaupunkiseudun jouk-koliikenteen kehämäistä runkolinjaa.

Hanke on merkittävä ja suuri, muttatoisaalta tätä 27 kilometriä pitkää reit-

tiä on vaikea hahmottaa yhdeksi koko-naisuudeksi.

Ehkä tulevina vuosina rakennusalanon syytä ottaa oppia maataloudesta,jossa on jo alettu palkita niitä, jotkaovat ymmärtäneet lopettaa varsinaisenmaatalouden harjoittamisen. Tänävuonna valittiin nimittäin vuoden maa-tilaksi Tynkkylän Lomaniemi, jonkamaataloustuotanto koostuu pelkästäänmaatilamatkailusta. Palkittu tila on jovuosia sitten luopunut lypsykarjastaanja nykyisin myös tilan pellot on annet-tu vuokralle naapurille. Ehdotankin,että vuoden rakentajaksi valitaan hen-kilö, joka tekee Suomen suurimman jamoniosaisimman olkihimmelin tai lei-poo näyttävimmän piparkakkutalon.

Sarahuhta


uosaaresta löytyneet TBT -epäpuh-taudet ovat todennäköisesti peräisintelakka-alueella käytetyistä kiinnitty-misenestomaaleista. TBT -pitoistensedimenttien ruoppaamisella haluttiinestää haitta-aineiden leviäminen laa-jemmalle alueelle, samalla vähentäenvesieliöstöön kohdistuvia riskejä.Ruoppaajalla työskentelevä henkilös-tö perehdytettiin työkohteen erityispiir-teisiin, henkilökohtaisten suojavälinei-den käyttöön ja työhygieniaan.

Ruoppauksessa käytettiin horison-taalisesti leikkaava sedimenttiruop-pauskauhaa (Horizontal Profiling GrabBucket), joka vuokrattiin Terramarenemoyhtiöltä Boskalikselta Hollannis-ta. Ruoppaajaan kiinnitetyllä erikois-kauhalla voitiin poistaa pintasedimenttitasaisena kerroksena siten, että siihensekoittui mahdollisimman vähän vet-tä. Niinilahden alueella ruopattavankerroksen paksuus oli 13 cm. Kauhal-la voitiin kerralla peittää 8,5 m2 pinta-ala. Ruoppaustyön etenemistä seurat-tiin CMS -kaivunvalvonta-järjestel-mällä (Crane Monitoring System), jo-hon oli ennakolta määritelty jokaisenkauhan paikka ruoppauskohteessa.Kaivunvalvontajärjestelmään oli kyt-ketty tarkkaan RTK-GPS -paikannus-järjestelmään.

Merestä ruopattu savinen pintasedi-mentti pumpattiin ruoppaajalta kellu-vaa putkilinjaa pitkin maalla olevaankalliovarastoon, joka sijaisi ruoppaus-alueen läheisyydessä olevalla Käärme-niemen kallioalueella. Ruoppausalueet,joiden pintakerros sisälsi karkeampaamaa-ainesta, kuljetettiin proomuilla

purkupaikalle, ja sieltä edelleen dump-perilla kalliovarastoon. Louhitun kal-liovaraston tilavuus oli 14 000 m3.

Niinilahdella suoritettu pintasedi-menttien ruoppaus toteutettiin yhteis-työssä Helsingin Sataman kanssa.Ruoppauksen aikana alueelta otettiinmaanäytteitä sekä seurattiin mahdolli-sia samentumia. Seurantaa ja mittauk-sia suorittivat SCC Viatek Oy, LuodeConsulting sekä Kala- ja VesitutkimusOy. Ruopatuilta alueilta otettujen näyt-teiden perusteella TBT -pitoisuudetolivat alentuneet huomattavasti. Kun

TBT -pitoisuus on alle 200µg/kg ole-van raja-arvon, niin maamassat voi-daan kuljettaa meriläjitykseen.

Pintasedimenttien ruoppaaminenNiinilahden alueella saatiin päätökseenmarraskuun lopussa. TBT -pitoistenpintasedimenttien ruoppaaminen herät-ti laajaa kiinnostusta mediassa sekäniissä tahoissa, joiden on löydettävätehokas puhdistusmenetelmä saastu-neiden maiden aiheuttamiin ympäris-töongelmiin.

Hannu Tomperi

V

Terramare aloitti lokakuun puolessavälissä Vuosaaren satama-alueelta löytyneiden tributyylitinapi-toisten pintasedimenttien poiston. Ruoppaustöitä tehtiin Marika ruoppaajalla Niinilahdella, jossa me-renpohjassa olevia pintasedimenttejä poistettiin noin 7 hehtaarin alueelta. Ruopatut pintasedimentitolivat meriläjitykseen kelpaamattomia, joten ne oli sijoitettava maalle ruoppausalueen viereen louhit-tuun kalliovarastoon. Terramaren työntekijävahvuus Vuosaaren työmaalla oli suurimmillaan 15 henkilöä.

Pintasedimenttien ruoppausta Vuosaaressa

Sedimenttiruoppauskauha kiinnitettynäMarika ruoppaajaan

Operaattori Jukka Vesalainen työnsäääressä


uunnitelman yhtenä osana onMuugan hiiliterminaalin rakentaminen.Terminaalin kapasiteetti tulee valmis-tuessaan olemaan viisi miljoonaa ton-nia vuodessa. Terramare osallistui tar-jouskilpailuun eestiläisen sisaryhti-ömme Terramare Eesti OU:n kauttayhdessä Boskalis bv:n kanssa. Tiukas-sa tarjouskilpailussa saavutimme kun-nioitettavan hopeatilan. Tästä kuiten-kaan lannistumatta tarjosimme voitta-

MUUGA COAL TERMINAL- SUURENMITTAKAAVAN TÄYTTÖ- JARUOPPAUSTYÖTallinnan satamien liikennemäärät ovat olleet rajussa kasvussa 1990-luvun alusta lähtien, ja satamienkehittämiseen investoidaan voimakkaasti. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johdol-la vuonna 1994 valmistuneen yleissuunnitelman mukaan pyritään satamatoimintoja kehittämään ra-kentamalla ja uusimalla liikenneväyliä, laitureita ja lastinkäsittelylaitteita. Satamatoimintojen suunni-tellut investoinnit vuosille 2003-2006 ovat noin 600 MEUR.

jalle, Eestin suurimmalle rakennusliik-keelle As Merko Ehitukselle ruoppa-us- ja täyttötöitä. Tämä aliurakkasopi-mus allekirjoitettiin toukokuun lopulla.

Terramare aloitti työt syyskuun alus-sa kauharuoppaajalla, Kuokka-Pekka2:lla, jolla poistettiin lohkareet tuleval-ta laiturilinjalta. Terminaali tulee sijait-semaan Muugan lahden itäisessä poh-jukassa uudella niemellä, joka raken-

netaan täyttöhiekasta. Hiekka täyttöävarten haetaan traileriruoppaajalla kah-den lähisaaren edustalta. Hiekka ime-tään merenpohjalta ruoppaajan lasti-ruumaan ja traileri purkaa lastinsatäyttöalueen edustalla 800 mm:n put-kilinjan kautta kentälle. Hiekan saata-vuuden kanssa on esiintynyt pieniä on-gelmia kun Pranglin saaren edustanhiekka osoittautui osittain huonolaatui-seksi, jolloin arvioitua enemmän on

S

Tuleva Hiiliterminaali kuvan yläosassa


ruopattava 25 kilometriä kauempanaolevan Naissaaren edustalta. Uusienmaanottolupien käsittely viivästyttiurakkaa.

Oman mausteensa urakkaan tuovatsodanaikaiset ja sodanjälkeiset am-mukset joita löytyy Naissaaren edus-talta. Turvallisuusrutiinit ovat tältäosin täsmennetty ja raivaus- ja etsin-tätyö tehdään hyvässä yhteistyössäEestin laivaston miinanraivaus- ja

pomminpurkuyksikön kanssa joka onasettanut miinanraivaajan, 2 asiantun-tijaa ja 2 miestä metallipaljastimillatyömaan käyttöön.

”Täyttötyöt aloitettiin rakentamal-la keinosaari tulevan laiturin luo-teispäässä” kertoo projektipäällikköChris van den Boogard.

” Saareen rakennettiin purkuputkenensimmäinen osa turvallisuusventtii-

leineen ja siihen liitettiin kelluva lai-van liitosputki. Siitä täyttötyö etenilaiturilinjaa pitkin rantaan. Näin saa-tiin aikaan eräänlainen lahti joka täy-tetään seuraavassa vaiheessa. Täyt-töhiekkaa tarvitaan kaiken kaikkiaannoin 2,8 miljoonaa m3 arvioi Chris.Työtä tehdään kahdella traileriruop-paajalla ”TSHD Coastway” ja TSHDSeaway”. Ruoppaajien kaksi miehis-töä tekevät 8 tunnin vuoroja kahdenviikon ajan, jonka jälkeen miehistötvaihtuvat. Miehistön vahvuus on Sea-waylla 35 miestä ja Coastway:lla 15.Täyttötöiden ensimmäinen vaihe val-mistuu tammikuun puoleen väliinmennessä.

Traileriruoppajan käyttö tämäntyyppisellä työmaalla on tehokastakun ruoppaaja hiekkalastin tyhjentä-misen jälkeen ruoppaa tuloväylänpehmeät savikerrostumat ja kuljettaamassat läjitysalueelle merelle matkal-la uutta hiekkalastia hakemaan. Ruo-pattavan saven kokonaismäärä onnoin 2,6 miljoonaa m3, josta noin 1,6miljoonaa m3 ruopataan trailerilla.

Työn toisessa vaiheessa kesällä2004, kun pääurakoitsija on rakenta-nut laiturin teräsponttiseinän, ruopa-taan laiturin edustan kambriset kovatsavet ja moreenia Terramaren uudel-la kauharuoppaajalla Nordic Giantil-

Andrus Vahepõld, Chris van den Boogaard, Frans van Atten, Fokko Jan PloegerJohannes Miedema ja Kees Koejemans

Traileriruoppaaja Coastway


la. Kauharuoppaajalla kaivettaviamassoja on yhteensä noin 1,0 miljoo-naa m3.

Terramaren urakka käsittää myöstäyttöalueen suunnittelun ja tehtäväon annettu Boskaliksen sisäisellesuunnittelu- ja konsulttiyhtiölleHydronamicille. Suunnittelu käsittääruoppausluiskien vakavuuslaskelmat,

täyttötöiden menetelmäsuunnitelmatja painumalaskelmat. Alueen painu-mahallintaan liittyy myös pystysala-ojitus jota tähän urakkaan on sisälly-tetty noin 260 kilometriä. ’’Ongel-mana meillä on, että tuleva käyttäjähaluaa edelleen tehdä muutoksiasuunnitelmiin”, toteaa TerramareEestin johtaja Andrus Vahepõld. Yh-teistyö viranomaisten kanssa on Chris

van den Boogaardin mukaan sujunuterittäin hyvin, vaikka 90 päivän työ-lupa tuottaakin pieniä ongelmia kunmiehiä joudutaan vaihtamaan ennenurakan loppua.

”Aloitan jokaisen aamun työmaa-kierroksella’’, kertoo työmaapäällik-kö Fokko Jan Ploeger kun istummepienessä ”sirkusvaunussa” aamukah-villa. Työmaasuoja on purkuputkenrakentajien taukopaikka. ’’Parhaatsuunnitelmat ja ideat syntyvät täällämiesten kanssa”, toteaa Fokko Jan.Katselimme Seaway:n telakoimistapurkuputkeen. ’’Kestää aivan liiankauan’’, sanoo Fokko Jan. ’’Olen kär-simätön työmaapäällikkö. Olen saa-nut koulutukseni pitkän linjan am-mattilaisilta ja silloin tulee kärsimät-tömäksi”. Suurin osa työmaan hen-kilökunnasta kiertää maailmaa yhte-nä tiiminä, joten yhteistyö vaikuttaasaumattomalta. Chrisin ja Fokko-Ja-nin vaimot asuvat myös työn aika-na Tallinnassa, joten perhe-elämä-kin pysyy koossa vaikka työtä teh-dään myös jouluna ja uudenvuoden-päivänä.

Henrik Holmberg / Jouko Sederholm

Eestin laivaston miinanraivaus- ja pommipurkuyksikön asiantuntijoita

Täyttöhiekan vastaanotto


Muugan öljylaituri

Öljylaituri rakennetaan Muuganviljalaiturin jatkeeksi. Uusi 341 met-riä pitkä pistolaituri on suunniteltuaina 125 000 dwt:n tankkereille. Lai-turin molempien puolien laivapaik-kojen vapaa kulkusyvyys on –17,4

Meri-Pekan paalutustyöt Tallinnan merelläTerramare Eesti sai viime vuoden lopulla suoritettavaksi Muugan öljylaiturin ja tämän vuodenkeväällä Tallinnan risteilijälaiturin paalutustyöurakat.

metriä. Maksimi laivauskapasiteettitulee olemaan 18 miljoona tonnia öl-jytuotteita vuodessa.

Meri-Pekan paalutusurakka käsitti134 teräsputkipaalun lyöntityön.

Urakkaa varten Meri-Pekan tuki-paalut jatkettiin 36 metrisiksi, koskakantava ja tukea antava maakerros oliyli 30 metrin syvyydessä ja työsken-telyalue lähes kokonaan suojaavienaallonmurtajien ulkopuolella. Lyön-tiyksikkönä käytettiin HHK-14 ton-nin aktivaattoria. Teräsputkipaalutjatkettiin täysimittaisiksi maalla ja

Paalutuskone Junttan PM25lyö paaluja risteilijälaituriavarten


siirrettiin kuljetuslautalla paalutus-kohteelle. Paalujen maksimi pituusoli 52 metriä, mikä osoittautui myösmaakuljetukselle ja lastaukselle eh-dottomaksi maksimiksi. Halkaisijal-taan 1016 mm:stä teräsputkea kului yh-teensä 6026 metriä, noin 2200 tonnia.

Paalutustyö suoritettiin jatkuvanayksivuorotyönä, 7 päivää viikossa,koska yöllä ei ollut lupaa lyöntityöl-le. Paalutustyöt aloitettiin huhtikuun

lopulla heti jäiden lähdettyä ja ne val-mistuivat heinäkuun puolivälissä. Lai-turi valmistuu käyttökuntoon kevääl-lä 2004.

Tallinnan risteilijälaituri

Tallinnan vanhan kaupungin sata-man edustalle, aallonmurtajan ulko-puolelle, rakennetaan risteilijöille uusi407 metriä pitkä pistolaituri, jonkamolemmille puolille tulee kulkusy-vyydeltään –12,0 metrin laivapaikat.Tänäkin kesänä Tallinnassa vieraili yli200 suurta eurooppalaista risteilylaivaa.

Paalutusurakka aloitettiin välittö-mästi Muugan työn valmistuttua jajatkettiin samalla kalustolla ja työme-netelmällä. Maatuen ja rantaluiskanpaalut lyötiin Junttan PM 25 paalu-tuskoneella, koska Meri-Pekan uin-tisyvyys jatketuilla poolilla oli lähes9 metriä.

Teräsputkipaaluja, D1016 ja D914mm, lyötiin 136 kpl, yhteensä 7560metriä, noin 2230 tonnia. Kaikki paa-lut jouduttiin merellä jatkamaan hit-sausjatkoksella, pisimmät paalut oli-vat yli 62 metrisiä.

Paalutustyömme valmistui loka-kuun lopulla tilauksen mukaisesti.Laituri valmistuu käyttökuntoon huh-tikuussa 2004.

Molempien paalutusurakoiden ti-laajana oli AS Eesti Ehitus ja raken-nuttajana Tallinnan satamalaitos.

Meri-Pekan vastuullisina mestarei-na ahersivat Olli Kivelä ja MarkoSaarelma. Töiden valmistuttua ka-lusto siirrettiin takaisin Suomeen jaMeri-Pekka uitettiin runkokatsastus-telakointiin Teijoon, missä se samal-la saa uutta hydrauliikkaa sisälleen javähän muutakin ”ryppyvoidetta” tu-levia haasteita varten.

Seppo Ajanko

...ja aina sataa...

Meri-Pekka Muugan öljysatamassa


Andrus Vahepõld ja Agnes Pilv

ndrus Vahepõld ja sihteeriAgnes Pilv ovat saaneet uudet valoi-sat toimitilat Tallinnan keskustasta.Hotelli Virun naapurissa sijaitsevanrakennuksen viidennessä kerrokses-sa olevasta toimistosta avautuu ko-mea näköala Tallinnan vanhaan kau-punkiin ja puistoon. Uudet toimitilat

TERRAMARE EESTI MUUTTIUUSIIN TOIMITILOIHIN

Terramare Eesti OÜEstonia PST. 1/310143 TALLINNEstoniaPuhelin +372-630 6540Telefax +372-630 6541

osoittivat välttämättömyytensä sil-loin, kun Muugan hiiliterminaalissaaloitettiin työt ja työmaan toimintaajohdettiin täältä käsin kertoo Andrus.Työmaan käynnistäminen työllistiAndrusia koko kesän niin, että kesä-loma jäi lyhyeksi. Nyt työmaaorga-nisaatio on siirtynyt omiin tiloihinsa

työmaalla. Toimiston uudet yhteystie-dot ovat:

KIITOS!

A

Parhaimmat kiitokseni työnantajalle ja työkavereille muistamisesta täyttäessäni 50 vuotta Eino Neuvonen

Jouko Ojalehto kiittää työkavereita ja työnantajaa muistamisesta 60 - vuotispäivän johdosta


MASALAN KORJAAMON RUOKALAN EMÄNTÄJÄRJESTÄÄ MYÖS JOULUATERIAN OMALLEVÄELLEENEmäntä palasi Masalaan

Yhtiön korjaamosta KirkkonummenMasalassa käytetään yhtiön sisäisessä pu-hekielessä pelkästään nimeä: Masala, niinmyös tässä jutussa. Korjaamon porukalla onoma ruokala, jossa kokkailee iloinen ja sym-paattinen Lea Eerola. Lealla on nauru her-kässä ja huumorintaju kohdallaan. Hän pa-lasi takaisin tuttuun ja turvalliseen Masalaanyli 10 vuoden jälkeen pääsiäisenä 2003.”Lähes kaikki kasvot olivat tuttuja, oltiinvain vähän ryppyisempiä”, Lea nauraa. Pa-luu oli mieleinen ja osui sopivaan saumaan.Työmatkakin on lyhyt, hän asuu vain vii-den kilometrin päässä miehensä, koiransaja kissansa kanssa.

Hän työskenteli edellisen kerran Masa-lassa vuosina 1989 – 1992. Sitten hän saimiehensä kanssa sekä houkuttelevan ettähaastavan mahdollisuuden vastata entisenVakuutusyhtiö Kansan mökkikylästä jaedustustiloista Hirsalassa, josta he myössaivat asunnon. Lea kertoo lähteneensäMasalasta haikein mielin, koska hän viih-tyi jo silloin siellä oikein hyvin. Kansan ta-rina päättyi tunnetulla tavalla ja Lealla olitaas edessään työpaikan vaihdos. Hän kävivuoden kestävän ravintola- ja suurtalous-esimieskurssin ja teki keikkatöitä. ”Kaikis-sa työpaikoissa olen viihtynyt oikein hyvin,sehän on omasta asenteesta kiinni, tutuistatyökavereista eroaminen onkin se pahinpaikka”, Lea toteaa.

Työt Masalassa alkoivat suursiivouksel-la ja keittiöremontilla. Lealla on Elintarvi-keviraston myöntämä hygieniaosaamiskort-ti, joten sekä elintarvikkeiden säilytys,ruoanvalmistus että tarjoilu tapahtuvat puh-taasti ja määräyksiä noudattaen. ”Hyvä hy-gienia on äärimmäisen tärkeää, siksi ruo-ansäilytystilojen täytyy olla asianmukaisia,kuten ne täällä ovat”, Lea kertoo. ”Puhta-ushan on jo puoli ruokaa”, hän naurahtaa.

Lea tarjoaa aamiaisen sämpylöineen,kotiruokatyyppisen lounaan sekä iltapäivä-kahvin. Ruokailijoita käy päivittäin 25-30henkilöä. ”Porukka on sen verran pieni, ettäerikoistoiveita pystyy myös toteuttamaan”;Lea kertoo. Jos joku ei vaikka pidä sipulis-ta tai on allerginen jollekin ruoka-aineelle,hänet otetaan huomioon. Esimerkiksi her-nekeiton rinnalla tarjotaan juuressosekeit-toa. Hän haluaa palvella ”asiakkaitaan”mahdollisimman hyvin. Masalan porukkaonkin hyvin tyytyväistä ja kiitollista, tun-nelma ruokalassa on lämmin ja välitön.Yhdessä nautittu lounas on mukava tapairtautua hetkeksi työn äärestä ja siinä ohes-sa rupatella työkavereiden kanssa.

Lea suunnittelee itse ruokalistat ja tarjo-aa maittavaa ja terveellistä ruokaa. Turhiarasvoja vältetään. Salaattia, vihanneksiasekä juureksia on aina tarjolla ja ne käyvät-

kin hyvin kaupaksi. ”Lounaanhan on tyy-dytettävä 1/3 päivän ravinnontarpeesta”,Lea toteaa. ”Valmistan itse kaiken mahdol-lisen”, hän jatkaa, ”eineksiä ei käytetä”. Leapaistaa joka aamu 50-60 sämpylää, joita sit-ten tarjotaan aamupalalla puuron ohella.

Budjetti on tiukka ja sen mukaan on toi-mittava. ”Tämähän on voittoa tavoittelema-ton, omakustannushinnalla toimiva yksik-kö”, Lea toteaa. ”Siksi kaikki mahdollinenon käytettävä hyväksi ja hukkaan menevääruokaa ei juurikaan synny”, hän jatkaa.Tarkkaan täytyy myös laskea minkä verranmitäkin tuotetta tarvitsee, mutta siihen Le-alla on jo ”näppituntuma”. ”Olemme niinpieni yksikkö että tavarantoimittajat eivätpysty päivittäin tavaraa toimittamaan, jo-ten lähikaupasta haetaan välillä maitoa jamuuta tarvittavaa”, Lea kertoo.

Joulu MasalassaMasalan ruokalassa syödään joululounas

torstaina 18.12. Lea koristelee ruokalan jou-luiseksi ja tarjoaa perinteistä jouluruokaa;kinkkua, erilaisia kaloja, itse tehtyjä joulu-laatikoita sekä rosollia. Lisäksi Lea kertootekevänsä kotikaljaa ja sen maltaista mais-tuvaa joululimppua oman reseptinsä mukai-sesti. Nämä herkulliset limput ovatkin toi-vottuja lahjoja hänen sukulaistensa jaystäviensä keskuudessa.

Pitkän ja pimeän syksyn jälkeen Masa-lan korjaamo hiljenee joulun viettoon 19.12ja Lea pääsee nauttimaan joulurauhasta per-heensä parissa kun lapsetkin saapuvat äi-din valmistamia herkkuja nauttimaan.

Ulla Hakkarainen

Samalla kun toivottaa kaikille lämmin-tä joulumieltä ja joulurauhaa antaa Leaomat reseptinsä:

Joulukalja5 l vettä3 dl kaljamaltaita2 dl sokeria1 tl hiivaa

Kiehauta vesi ja kaada se maltaiden jasokerin päälle.Anna hautua ja maustua 2 tuntia lämpöi-sen levyn päällä (ei keitetä).Jäähdytä haaleaksi. Lisää hiiva, anna käy-dä huoneen lämmössä noin vuorokausi.Siivilöi ja pullota. Valmista nautittavaksiseuraavana päivänä.

Mallasleipä3 dl piimää30 g hiivaa4 dl mäskiä3 tl suolaa1 dl siirappia1 dl öljyä5 dl ruissihtijauhoja6 dl vehnäjauhoja

Lämmitä piimä haaleaksi, murenna hiivasiihen. Lisää muut aineet. Lisää vehnä-jauhoja sen verran että taikinasta tuleehyvin leivottavaa ja tasaista. Kohota tai-kina.Voit leipoa erimuotoisia leipiä, esim.tähtileipiä:Kauli leivinpaperille 1 cm paksu kakkarahalkaisijaltaan 20 cm, tee reikä keskelle.Leivo 10 kpl sormenpaksuisia puikuloi-ta, asettele reikäleivän päälle säteittäin.Kohota ja paista 200 asteessa reilut puolituntia.Leivän voi antaa lahjaksi ”joulukukkana”kauniisti läpinäkyvään kelmuun pakattu-na isoine rusetteineen sekä hyvällä jalämpimällä mielellä maustettuna.

Lea Eerola ja kuuluisa mallasleipä


Rauhallista Jouluaja

Hyvää Uutta Vuotta!

��

��

�

��

��

�

��

�

�

�

��

��

�

��

�

� ��

��

�

��

�

��

��

�

��

��

��

��

�

��

��

�

�

� ��

�

��

�

�

�

��

��

SISÄLLYSLUETTELO - Boskalis · TALVEN KYNNYKSELLÄ äättyvä vuosi tulee olemaan yhtiöm-me...

Documents

Transcript of SISÄLLYSLUETTELO - Boskalis · TALVEN KYNNYKSELLÄ äättyvä vuosi tulee olemaan yhtiöm-me...