Post on 11-Mar-2016
description
Juha K Humalajoki Tuula Rannema-Yorke 31.12.2010
”SEKTORI” -hankeraportti 2006-10
Hanke lukuina 1-3 työntekijää yli 1500 työllistä-miskuukautta 167 työllistettyä n. 12 % mamuja n. 55 % naisia 36 yhdistystä 9 yritystä
2
SISÄLLYS
SISÄLLYS ....................................................................................................................................... 2 JOHDANTO .................................................................................................................................... 3
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry.................................................................................................... 5 1. Tarvelähtöisyys ........................................................................................................................... 6 2. Hankkeen toteuttajat ja heidän roolinsa ...................................................................................... 6
2.1. Hallinnointi ........................................................................................................................... 6 2.2. Ohjausryhmä ........................................................................................................................ 7 2.3. Projektipäällikkö ................................................................................................................... 7 2.4. Ohjaajat................................................................................................................................ 7
3. Työllistämishankkeen tavoitteet ja ohjausmenetelmät ................................................................. 9 3.1. Tavoitteet ............................................................................................................................. 9 3.2. Menetelmät .......................................................................................................................... 9
4. Asiakasohjaus ja työllistäminen ................................................................................................. 10 4.1. Asiakasohjautuminen ......................................................................................................... 10 4.2. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry työnantajana ..................................................................... 11 4.3. Järjestöt työyksikkönä ........................................................................................................ 11 4.4. Edelleensijoittaminen ja yritysyhteistyö .............................................................................. 13 4.5. Alueellinen työllistämiskokeilu 2007–2010 .......................................................................... 14 4.6. Projektien välinen yhteistyö ................................................................................................ 15 4.7. Työllistettyjen omat kokemukset projektin vaikutuksista ..................................................... 16
4.7.1 Työttömyyden aikaiset muutokset (alkutilanne) ............................................................ 17 4.7.2 Työttömyyden aikaiset muutokset (lopputilanne) .......................................................... 18
5. Koulutusyhteistyö ...................................................................................................................... 19 6. Hankeaikataulu ......................................................................................................................... 20
6.1. Hanke aikataulutettiin seuraavasti: ..................................................................................... 20 7. Yhteenveto ................................................................................................................................ 22
7.1. Työllistämistulokset ............................................................................................................ 22 7.2. Keskeytykset ...................................................................................................................... 22 7.3. Projektin työllistämät henkilöt ............................................................................................. 23 7.4. Henkilöresurssit ja talous ................................................................................................... 23 7.5. Hankekokoukset ja ohjausryhmä ........................................................................................ 24 7.6. Vaikuttavuuden arviointi ..................................................................................................... 24 7.7. Suositukset ........................................................................................................................ 27
8. Liitteet: ...................................................................................................................................... 28
3
JOHDANTO
Marraskuussa 2005 käynnistettiin SEKTORI -hankkeen suunnittelu, tavoitteena toteuttaa työvoi-
mapoliittisella projektituella (nykyisin Työllisyyspoliittinen avustus) kolmannen sektorin eli järjestö-
jen ja rekisteröityjen yhteisöjen työllistämismallin kehitystyö. Hanke käynnistyi 13.2.2006.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa käytettiin apuna vuoden 2005 syyskuun työvoimahallinnon (nykyi-
sin Espoon työ- ja elinkeinotoimisto) työllisyyttä koskevia tilastoja, joiden mukaan Espoon työ- ja
elinkeinotoimiston alueella oli n. 8750 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömien (12/16
säännön mukaan) osuus oli 3660 henkilöä. Tilastojen perusteella arvioitiin kolmannen sektorin eli
järjestökentän toimijoiden voivan olla osaltaan merkittävässä työllistäjän roolissa.
Vuoden 2010 lokakuun tilastojen mukaan Espoon työ- ja elinkeinotoimiston alueella oli työttömiä
työnhakijoita kaikkiaan 8751 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömien (12/16 säännön mukaan) osuus
oli 3699 henkilöä. Hankkeen suunnitteluajankohtaan verrattuna työttömyys on samalla tasolla mut-
ta espoolaisten pitkäaikaistyöttömien määrä on 39 henkilöä enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys on
kasvanut tasaisesti taantuman myötä. Espoossa pitkäaikaistyöttömien osuus on jälleen kääntynyt
hienoiseen laskuun elokuusta 2010 alkaen, ollen lähes samalla tasolla kuin vuonna 2004 joulu-
kuussa. Keskimääräinen työttömyyden kesto oli koko Espoon työ- ja elinkeinotoimisto alueella lo-
kakuun -10 lopussa 38 viikkoa. (Lähde: Espoon Työ- ja elinkeinotoimisto, lokakuun 2010 työlli-
syyskatsaus)
Hankkeessa onnistuttiin työllistämään verrattain hyvin. Vuosittaiset työllistämistavoitteet ylitettiin
toistuvasti. Hankkeen kautta työllistyi eri tehtäviin 167 henkilöä. Toiminta-aikana kertyi 1573 työllis-
tämiskuukautta, keskimääräisen työllistämisjakson ollessa 9,4 kk. Hankkeen toisena tavoitteena
pidettyä sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan kehittyminen näkyi uusien toistaiseksi voimassa-
olevien työtehtävien syntymisenä järjestökenttään.
4
Tilastojen valossa nähdään Espoon pitkäaikaistyöttömyyden kääntyneen voimakkaaseen kasvuun
vuoden 2008 jälkeen. Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on kohdannut uusia haasteita työllisyys-
tilanteen muuttuessa taantuman seurauksena.
Pitkäsikaistyöttömyys Espoossa 2000-10/2010
SEKTORI -hankkeen toteutusaikana on voitu nähdä, että pienetkin järjestöt voivat tarjota lukuisia
erilaisia työtehtäviä ja työllistää ”matalan kynnyksen” periaatteella pitkään työttömänä olleita. Kol-
5
mannen sektorin toimintaan osallistuminen antaa mahdollisuuden kuntoutua kohti avoimia työ-
markkinoita tai muodostaa pysyvän työsuhteen järjestökentässä.
Kokemuksemme mukaan vajaakuntoisille (esim. mielenterveyskuntoutujat ja/tai liikuntarajoitteen)
omaaville tarkoitettuja työkokeilu-, työharjoittelu-, ja työpaikkoja ei Espoossa ole riittävissä määrin
tarjolla. Työnantajien suhtautuminen vaajaan työpanoksen antaviin henkilöihin on osaltaan ymmär-
rettävää, johtuen taloudellisesta tulostavoitteellisuudesta sekä syvälle juurtuneista asenteista va-
jaakuntoisten henkilöiden työkykyisyyttä kohtaan. Tässä suhdannetilanteessa on myös runsain
mitoin tarjolla työvoimaa, joka antaa tehokkaamman hyötysuhteen kuin vajaakuntoinen työntekijä.
Näihin asenteisiin voidaan vaikuttaa osana järjestöihin tapahtuvaa työllistämistä. Lukuisat järjestö-
toimijat ovat työelämässä aktiivitoimijoina ja voivat näin osaltaan linkittää työllistettyjä ja työllistämi-
sen kautta saamiaan kokemuksia avointen työmarkkinoiden tarpeita vastaamaan.
Espoon talousalueella on lukuisia kolmannen sektorin toimijoita, joiden resurssit ovat pääsääntöi-
sesti kansalaisjärjestö-/vapaaehtoistyössä. Taloudelliset voimavarat ovat järjestökentässä rajalliset
ja ne tulisi suunnata mahdollisimman tehokkaasti, jotta järjestöt voisivat yhäti niukkenevien resurs-
sien voimin tuottaa jäsenistölleen ja kansalaisille suunnattua vertaistukea sekä toimintoja.
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry perustettiin vuonna 2004. Tarkoituksena oli ja on rakentaa järjestö-
jen yhteistyötä siten, että mahdollisimman moni kuntalainen sekä myös kuntaorganisaatio voisi
hyötyä sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen osaamispääomasta. Hank-
keen yhtenä tavoitteena oli tarjota näille pienille jäsenjärjestöille kehittämis- ja toimintaedellytyksiä
työllistettyjen henkilöresurssin myötä..
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry muodostui vuoden 2010 marraskuussa 57:stä potilas- ja vammais-
järjestön yhteenliittymästä. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n jäsenjärjestöjen ja toimijoiden käyt-
töön tarkoitettu ”Yhteisötupa” luovutettiin käyttöön 1.10.2006. Toimitilat tarjoavat yhdistyksille yh-
teistoimintafoorumin, jossa on mahdollista luoda verkostoja muihin toimijoihin. Toimitilat tarjoavat
ajanmukaiset työskentelyolosuhteet toimistotyöhön ja välineet nykytekniikalla varustettujen kokous-
ten järjestämiseen. Lisäksi aivan uutena innovaationa on otettu käyttöön järjestöhotellitoiminta.
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry toimii RAY:n rahoituksen turvin. Yhdistyksen toiminnasta vastaa
toiminnanjohtaja, suunnittelija ja järjestösihteeri, jotka vastaavat päivittäisistä asioiden hoidosta ja
toiminnan kokonaiskoordinoinnista. Espoon kaupunki on osallistunut yhdistyksen toiminnan rahoit-
6
tamiseen järjestöavustuksella. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry on toiminut keskeisenä tahona koor-
dinoidessaan näiden sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen työllistämis-
toimintaa.
1. Tarvelähtöisyys
Hankkeen tarvelähtöisyys perustui selvityksiin, joita tehtiin Espoon työttömyyden rakenteesta sekä
Espoon työvoimanpalvelukeskuksen laatimiin palvelutarpeen arviointeihin. Lisäksi tarkoituksena oli
olla osa välityömarkkinoiden kehittämiseksi tarkoitettua espoolaista työllisyydenhoitorakennetta.
Hankkeen kohderyhmäksi valittiin espoolaiset pitkäaikaistyöttömät, jotka olivat vaikeassa työmark-
kinatilanteessa sekä vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta yhä syvemmin.
Hankkeen tarvelähtöisyyttä voitiin tarkastella myös seuraavasti; yhtäällä oli järjestöjen tarve ja
mahdollisuudet työllistää pitkäaikaistyöttömiä toimintoihinsa, toisaalla oli yhteiskunnallinen tarve
työllistää kaikki toimintakuntoa omaavat henkilöt palkkatyöhön kiihtyvän eläkkeelle siirtymisen vas-
tapainoksi. Kolmanneksi nousi yksilön mahdollisuus vastata omasta toimeentulostaan eli pitkäai-
kaistyöttömien runsas määrä Espoon työllisyys- ja toimeentulotukitilastoissa.
Hanketta toteutettiin kumppanuusperiaatetta noudattaen. Hankkeen tilaajakumppaneina olivat Es-
poon kaupunki ja Espoon työvoiman palvelukeskus sekä Espoon Työ- ja elinkeinotoimisto. Tuotta-
jakumppanina toimi Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry. Hanke perustui laajempaan yhteiskunnalliseen
työllisyyden hoidon näkökulmaan, jonka tarkoituksena oli, että kaikki hankkeeseen osallistuvat hyö-
tyvät.
2. Hankkeen toteuttajat ja heidän roolinsa
2.1. Hallinnointi
Hankkeen hallinnoinnista vastasi Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry. Hankkeen toimintamalli suunni-
teltiin yhdessä Espoon työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Palvelukeskuksen tarpeet käynnistää
ja toteuttaa välityömarkkinoiden kehittämiseksi tuotantomalli ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä huo-
mioitiin hankkeen suunnitteluvaiheessa. TE-toimistoja koskeva uudistus vuoden 2009 aikana toi
henkilömuutoksia projektin ohjausryhmään ja rakenteellisia muutoksia yhteistyörakenteisiin. Pro-
jektin keskeiseksi yhteistyötahoksi muodostui työvoimahallinnon osalta Espoon TE-toimisto.
7
2.2. Ohjausryhmä
Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä hankkeen alkaessa. Ohjausryhmässä edustettuina olivat Es-
poon kaupunki, Espoon työvoiman palvelukeskus, hanketta hallinnoiva organisaatio ja projektipääl-
likkö. Espoon Työ- ja elinkeinotoimiston uudelleen organisoituaan elokuussa 2009 ohjausryhmän
kokoonpano muuttui siten, että työhallintoa edusti jatkossa yksi henkilö.
Projektipäällikkö on toiminut kokouksissa esittelijänä ja kokousten sihteerinä. Ohjaajat osallistuivat
kokouksiin ohjausprosessin asiantuntijoina.
Ohjausryhmässä olivat edustajina;
Humalajoki Juha K (2006–10), projektipäällikkö, SEKTORI-hanke
Ikonen Aira (2009), johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki Espoon työvoimanpalvelukeskus
Karjalainen Esko, toimialajohtaja (2006–09), Espoon työvoimanpalvelukeskus
Leino Tiina, työvoimaohjaaja (2006–09), Espoon työvoimanpalvelukeskus
Luukkainen Mika, toiminnanjohtaja (2006–10), Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry
Mäkeläinen Laura, ohjaaja (2006–10), SEKTORI-hanke
Perttunen Caritta, työvoimaohjaaja (2006–09), Espoon työvoimanpalvelukeskus
Pulkkinen Jorma, apulaistoimistonjohtaja (2010), Espoon TE-toimisto
Rannema-Yorke Tuula, ohjaaja (2008–10), SEKTORI-hanke
Reponen Sirkku, koordinaattori (2006–10), Espoon kaupunki Espoon työvoimanpalvelukeskus
Wikberg Gunilla, ohjaaja (2006–07), SEKTORI-hanke
2.3. Projektipäällikkö
Projektipäällikkö vastasi hankkeen kokonaiskoordinoinnista, laati ja allekirjoitti tarvittavat työsopi-
mukset, vastasi työnantajavelvoitteista sekä toimi työryhmän esimiehenä sekä vastasi ensisijaisesti
yrityksiin suuntautuvasta yhteistyöstä. Projektipäällikkönä toimi koko hankkeen ajan Juha K Huma-
lajoki.
2.4. Ohjaajat
Ohjaajien vastuualueet muodostuivat pääasiallisesti siten, että toisen ohjaajan vastuualueena oli
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:hyn ja muihin Yhteisötuvan järjestöihin palkkatukityöllistetyt. Toinen
ohjaajista vastasi muualle Espooseen ja Helsinkiin SEKTORI -hankkeen kautta palkkatukityöllistet-
tyjen ohjauksesta ja neuvonnasta yhdessä projektipäällikön kanssa.
8
Kaikki projektityöntekijät vastasivat kukin omasta toimintasektoristaan kokonaisvaltaisesti, kuiten-
kin yhteistyössä keskenään niin että tarvittavien työnantajavelvollisuuksien hoitaminen ja varsinai-
nen projektityö onnistuivat joustavasti.
Ohjaajat osallistuivat ohjattavan työelämätaitojen ja pystyvyysuskomusten lisäämiseen vuorovaiku-
tussuhteessa ohjattavan kanssa. Ohjattavalle tarjottava tuki räätälöitiin yksilöllisesti hänen henkilö-
kohtaisen tarpeensa mukaisesti.
Sektori-hankkeen ohjaajien pääasialliseen työnkuvaan kuuluivat yhdessä ohjattavan kanssa jatko-
suunnitelmien tekeminen joko avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Toisena tavoitteena oli
ohjattavan voimaantumisen tukeminen prosessin aikana. Käyttäjäyhdistykset määrittelivät ohjatta-
van työnkuvan oman työnjohto-oikeutensa mukaisesti. Käyttäjäyhdistyksissä työtehtävien ohjauk-
sesta vastaavalle henkilölle kuului työn sisältöjen opettaminen työllistetyille ja työskentelyn valvo-
minen ja arvioiminen. Yhdessä työnjohdon sekä muun työyhteisön kanssa ohjaajat auttoivat ohjat-
tavaa hänen sosiaalisten taitojensa ja työelämätaitojensa kehittämisessä. Yhdistyksen työnjohdon
kanssa tehtiin yhteistyötä yhdistyksen tarpeiden ja resurssien mukaisesti. Tarvittaessa neuvottiin
yhdistyksen edustajia työnantajuuteen liittyvissä asioissa.
Ohjattavien kehitystä ja edistymistä seurattiin säännöllisin keskusteluin ohjattavan kanssa. Keskus-
telua ja arviointia käytiin myös kolmikantaneuvotteluna yhdistyksen vastuuhenkilön ja työllistettä-
vän kanssa, tarkoituksena oli kokonaisvaltaisemman kuvan saaminen työtehtävistä suoriutumises-
ta. Ohjaaja määritteli ja suunnitteli ohjattavan ohjauksen tarpeen tapaamisten ja kolmikantakeskus-
teluiden perusteella.
Tavoitteenamme oli, että projektin aikana tullaan kehittämään arviointia varten itsearviointityökalu,
jonka avulla voitiin seurata säännöllisesti ohjattavan kehittymistä eri näkökohdista (esim. fyysiset,
psyykkiset, sosiaaliset voimavarat, rajoitteet, toimintakyky, suoriutuminen ja työllistymisen esteet).
Työkalulla tehtiin ohjattavan voimaantumista ja prosessin vaiheita näkyviksi. Arviointimateriaalia
saatiin käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä.
Ohjaajina hankkeessa ovat toimineet;
Mäkeläinen Laura ajalla 13.8.2007 – 8.7.2010
Wikberg Gunilla ajalla 13.8.2007 – 28.1.2008
Rannema-Yorke Tuula ajalla 17.3.2008 – 31.12.2010
9
3. Työllistämishankkeen tavoitteet ja ohjausmenetelmät
3.1. Tavoitteet
Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden tavoitteeksi asetettiin 15–25 henkilön työllistäminen. Työl-
listettävien työsuhteiden arvioitiin muodostuvan eripituisiksi Espoossa tai Helsingissä kotipaikkaan-
sa pitäviin yhdistyksiin. Työllistämisen toissijaisena tavoitteena voitiin pitää pienten sosiaali- ja ter-
veysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen toimintaedellytysten kohentumista.
Vuoden 2006 tavoitteena oli työllistää 15 henkilöä – hankkeessa laadittiin 21 henkilön kanssa työ-
sopimuksen ja hankkeen kautta aloitti työharjoittelun neljä henkilöä. Vuoden 2007 tavoitteena oli
työllistää 35 henkilöä – hankkeessa laadittiin 43 henkilön kanssa työsopimuksen, lisäksi työharjoit-
telussa oli seitsemän henkilöä ja yksi henkilö osallistui työelämävalmennukseen. Vuoden 2008
tavoitteena oli työllistää 35–40 henkilöä - hankkeessa laadittiin 53 henkilön kanssa työsopimus ja
hankkeen kautta aloitti työharjoittelun neljä henkilöä sekä yksi henkilö osallistui työelämävalmen-
nukseen. Vuoden 2009 tavoitteena oli työllistää 40 henkilöä - hankkeessa laadittiin 77 henkilön
kanssa työsopimus sekä yksi työharjoittelusopimus.
Viimeiselle toimintavuodelle 2010 asetettiin 35–40 henkilön työllistäminen. Hankkeessa laadittiin
81 henkilön kanssa työsopimus. Toimintavuodelle oli tavoitteena myös edelleensijoittamisen kokei-
lu yrityksiin. Vuoden alusta laskien oli yrityksiin työllistettyinä yhdeksän henkilöä. Kaksi näistä työ-
suhteista päättyi työntekijästä johtuvista syistä. Kolme työsopimusta oli voimassa vuoden lopussa.
Neljän henkilön osalta emme saaneet vahvistetuksi työsuhteen tilannetta.
3.2. Menetelmät
Kohderyhmämäärittelyn myötä havaittiin ja tunnistettiin työllistettävien erityistuen tarve. Erityistuen
tarve oli osaltaan vaikuttamassa hankkeen määrälliseen tavoitteeseen. Yhäti lisääntyvän erityistu-
en tarve ohjasi hankkeen painopistettä laadulliseen, ei määrälliseen tavoitteeseen. Tarkoituksen-
mukaisinta oli tarkastella kolmannelle sektorille edelleen sijoittamismuotoisen työllistämisen koko-
naisvaltaista kehittämistyötä. Syventynyt rakennetyöttömyys edellytti kokonaisvaltaisempaa tukea
työllistettäville työllistymisprosessin aikana. Työllistettäessä edellä mainittua kohderyhmää, havait-
tiin lisääntynyt erityistuen ja ohjauksen tarve niin järjestötoimijoiden kuin avointen työmarkkinoiden
edustajien keskuudessa.
10
Työllistämisen toissijaisena tavoitteena voitiin pitää pienten sosiaali- ja terveysalan potilas-, vam-
mais- ja sairausjärjestöjen toimintaedellytysten kohentumista. Tavoitteen asettamisessa oli huomi-
oitu rakennetyöttömyyden asettamat resursointivaatimukset työllistävissä yhdistyksissä.
Hanketta tarkasteltiin kolmen osatekijän summana, ”Kuntouttava työvalmennus/ohjaus” ja ”Val-
mentava työvalmennus/ohjaus” sekä ”Työllistävä työvalmennus/ohjaus”. Ensimmäinen kokonai-
suus muodostui Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n (EJY Ry) omaan toimintaan työllistämistoimista.
Tällöin oli kyseessä ”Kuntouttava työvalmennus/ohjaus”. Työllistettävän henkilön valmennuksen ja
ohjauksen tarve oli tässä osiossa suurinta. Ohjausta ja valmennusta tarjottiin kokonaisvaltaisim-
min. Toimintaan osallistui ajalla 2006 - 2010 aikana 30 työllistettyä henkilöä ja yksi työharjoittelus-
sa oleva henkilö.
Toinen kokonaisuus muodostui palkkatukityöllistämisestä edelleen sijoituskeinoin muihin yhdistyk-
siin ja järjestöihin. Tällöin oli kyseessä ”Valmentava työvalmennus/ohjaus”. Työllistettävän ja työl-
listävän yhteisön osalta oli ohjauksen ja valmentamisen tarvetta runsaasti mutta vähemmän kuin
ensimmäisessä kokonaisuudessa. Tähän kokonaisuuteen osallistui määrällisesti eniten ohjattavia,
joita oli vuoden 2006 - 2010 aikana 125 henkilöä.
Kolmas kokonaisuus muodostui palkkatukityöllistämisestä ja edelleen sijoittamisesta yrityksiin.
Tätä kokonaisuutta tarkastelimme ”Työllistävänä työvalmennuksena/ohjauksena”. Ohjattavat -
valmennettavat henkilöt olivat työllistymispolkunsa loppupäässä, jolloin valmennus keskittyi yhdis-
tyksen tai yrittäjän tarpeiden ja työllistyvän henkilön osaamispääoman kohdentamiseen. Ohjauksen
keskeiseksi haasteeksi nousi työllistyvän henkilön taustatukena toimiminen ja yhdistykselle tai yrit-
täjälle tarjottavan neuvonnan sisällöllinen tuotanto. Tässä kokonaisuudessa oli edelleen sijoitettu
yrityksiin ajalla 2009 - 2010 yksitoista (11) henkilöä. Tämä kokonaisuus voitiin ottaa tarkasteltavak-
si ja työn alle tarkemmin vasta hankekauden neljännen vuoden lopulla.
4. Asiakasohjaus ja työllistäminen
4.1. Asiakasohjautuminen
Projektipäällikkö toimi kiinteässä yhteistyössä Espoon työvoiman palvelukeskuksen virkailijoihin
vuosina 2006 - 2008 tiedottaen avoinna olleet työpaikat. Vuoden 2009 aikana prosessissa tapahtui
muutoksia ja enenevässä määrin avoimet työpaikat ilmoitettiin TE-toimistoon. Asiakkaat ohjattiin
pääsääntöisesti hankkeeseen Espoon työhallinnon (TE-toimistot ja Työvoiman palvelukeskus) toi-
11
mesta. Lisäksi yksittäisiä asiakkaita projektiin ohjasivat muut työllistämishankkeet ja koulutusorga-
nisaatiot, lisäksi osa asiakkaista ohjautui järjestötoimijoiden ohjaamana.
4.2. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry työnantajana
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry - SEKTORI-hanke hoiti valtakirjamenettelyllä yhdistysten palkkatu-
kitukihakemusten käsittelyn, palkanmaksuvelvoitteiden hoitamisen, tukitilitykset sekä kaikki sellai-
set työnantajavelvoitteet jotka näihin työsuhteisiin kuuluivat. Hanke toimi keskeisesti työllistämis-
tarpeessa olevien työttömien ja työtehtäviä tarjoavien järjestöjen välimaastossa, yhdistäen työn ja
tekijän.
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n Yhteisötupa tarjosi useita erilaisia työtehtäviä ja toimii työtehtäviä
tarjoavana yksikkönä oman toimintansa kautta. Jäsenjärjestöjen toiminnan yhdistyessä yhä laa-
jemmin saman katon alle - Yhteisötuvalle, voitiin yhdistää pienimpien järjestöjen tehtäviä yhdeksi
suuremmaksi kokonaisuudeksi. Työllistettäessä henkilöitä Yhteisötuvalle, voitiin toiminnassa huo-
mioida parhaiten työllistettävän henkilön erityistuen tarvetta, jolloin käsitteenä voidaan pitää ”kun-
touttavaa työvalmennusta tai ohjausta”.
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry saattoi hankkeen toiminnan aikana kehittää omaa toimintaansa
monin eri tavoin. Yhteisötuvalla voitiin tarjota jäsenyhdistysten toiminnan tueksi kahvio- ja kokous-
palveluja, kopiointi- ja postituspalveluja sekä monia muita jäsenjärjestöjä tukevia toimintoja. Työllis-
tämistoiminta on osaltaan vaikuttanut merkittävästi yhdistyksen toiminnan ja toimintojen kehittymi-
seen.
4.3. Järjestöt työyksikkönä
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry muodostui 57 (marraskuussa 2010) sosiaali- ja terveysalan kansa-
laisjärjestön yhteenliittymästä. SEKTORI-hankkeen toimintamallia kohtaan oli esitetty kiinnostusta
myös muiden järjestöjen taholta kuin varsinaiset jäsenjärjestöt sekä hankkeen toimintamalli osana
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n toimintaa oli ollut kiinnostuksen kohteena useilla paikkakunnilla
valtakunnallisesti tarkasteltuna.
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n jäsenjärjestöistä 22 sekä kahdeksan muuta järjestöä ovat voineet
tarjota työtehtäviä työllistetyille, osa useammalle ja osa yhdelle kerralleen. Pienimmille toimijoille
on ollut tarvetta ohjaus- ja neuvontapalveluille lähes kaikissa niissä asioissa, jotka työsuhteen hoi-
tamiseen liittyy. Kokemattomuus toimia työnjohtajana tai työnantajana korostui välittömästi ristirii-
12
taisten asioiden esiin tultua. Pienempien yhdistysten vastuuhenkilöiden vaihtuminen vuosittain ei
mahdollistanut tarvittavan osaamispääoman kertymistä työllistämistoiminnan itsenäistä hoitamista.
Työllistettäessä kansalaisjärjestöihin, työtehtävät ovat olleet lähtökohtaisesti sellaisia, joista työllis-
tettävän tulee selvitä kohtuullisen merkittävissä määrin itsenäisesti. Tuen tarvetta ”valmentavalle
työvalmennukselle ja ohjaukselle” oli kuitenkin runsaasti. Ohjausta ja valmennusta toteutettiin työl-
listetyille ja järjestötoimijoille siinä suhteessa, kuin kulloinkin oli tarpeen.
Kansalaisjärjestötoiminnassa oli keskeisenä tunnuspiirteenä vuosi kerrallaan eläminen. Toiminta-
avustukset ja erilaiset rahoitusmuodot yhdessä vuosittain vaihtuvan hallituksen kanssa eivät anta-
neet pitkäjänteisen toiminnansuunnittelun mahdollisuuksia. Pienten järjestötoimijoiden tahto oli
suurta ja toiminta kovin pientä. Tämä osaltaan johtui järjestöjen vapaaehtoisesti organisoidun toi-
minnan määrästä ja jäsentymättömyydestä. Jäsentymätöntä toimintaa tuli tarkastella tuotteistami-
sen osaamattomuutena eli järjestötoimijat eivät välttämättä osanneet kertoa mikä oli heidän toimin-
tansa tuote.
Toisaalta osalla isompia toimijoita oli nähtävissä hyvin ammattimainen lähestymistapa ja toimin-
nansuunnittelu. Nämä isommat järjestötoimijat ovat olleet niitä toimijoita, jotka ovat voineet palkata
toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin tai ottaa oppisopimukseen henkilöitä palkkatukien pää-
tyttyä.
Seuraavat 34 yhdistystä tarjosivat edelleensijoituspaikantyöllistettäville;
Allergia- ja Astmayhdistys Espoo ja Länsi-Uusimaa Ry
Kalliolan kannatusyhdistys ry - Askel
Dementiayhdistys/Omenatarha VPTY Ry
Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset Ry
Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry
Espoon kirjailijat ry
Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry
Espoon lähimmäispalveluyhdistys ry
Espoon mielenterveysyhdistys Ry
Espoon Reumayhdistys ry
Espoon Seudun Näkövammaiset ry
Espoon Seurakuntayhtymä
Espoon Viittomakieliset ry
13
Etelä-Vantaan Taitoluistelijat Ry
Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry
Filoksenia Ry
Helinä Rautavaaran museon säätiö
Hykaa A-kilta ry
Hyvä Arki Ry
Kaski-ryhmä Ry
Kivelahti-Stensvik Ry
Köyhien Asialla Ry
Majakka Ry
Mieli Maasta ry
MieTo Ry
Olari Seura Ry
Pääkaupungin diabetesyhdistys ry
Raitin Pysäkki/SPR Kehä-Espoon osasto
Rullaten Ry
Sekavan tuki ry
SPR Kehä Espoon osasto
SPR Keski-Helsingin osasto
Suomen Kipu Ry
Uudenmaan CP-yhdistys ry
Uudenmaan Vammaispalvelusäätiö ry
Hankkeen työpaikoista ja ammattialoista on koottu erillinen liite. (liite 4.)
4.4. Edelleensijoittaminen ja yritysyhteistyö
Vuoden 2007 alusta toteutunut työllistämisasetuksen muutos mahdollisti työllistettävien edelleensi-
joittamisen yrityksiin. Yrityksien ja yhdistysten välistä rajapintaa hyödyntäen voitiin järjestötoimijoi-
den kautta linkittyä yrityksiin ja tarjota työllistetyille turvallista siirtymäkanavaa järjestökentän val-
mentavilta välityömarkkinoilta kohti avointen työmarkkinoiden tehtäviä.
Edelleensijoitettaessa työllistettäviä yrityksiin oli huomioitava yritystoiminnan lähtökohdat. Yritys-
toiminnan kustannustehokkuuteen pyrkivä toimintamalli ei juuri jätä tilaa työntekijän keskeneräi-
syydelle tai ammattitaidottomuudelle. Yrityksillä ei ollut käytännössä mahdollista järjestää tarvitta-
14
vaa työpaikkaohjaajaa. Hankkeen ohjaajaresurssilla voitiin tarjota työllistettävälle ja yritystyönanta-
jalle tarvittava alkuvaiheen tuki, jotta työllistettävän henkilön mahdollisuudet kiinnittyä yrityksen
toimintaan paranivat. Edelleensijoittamisen ja henkilöstövuokrauksen erottivat toisistaan taloudel-
listen tekijöiden lisäksi ”työllistävä työvalmennus ja ohjaus”.
Vuoden 2008 aikana osoitettiin kiinnostusta projektin työllistettäviä kohtaan avointen työmarkkinoi-
den toimesta. Tuolloin voitiin arvioida työllisyyskehityksen suuntauksen jatkuessa, että kiinnostus
entisestään kasvaisi. Arvioimme tuolloin uudelleen hankkeen ohjausmenetelmien ja resurssien
riittävyyttä yksittäisten edelleensijoittamisten avulla yksityisensektorin paikkoihin.
Tammikuussa 2009 tehtiin päätös aloittaa kokeilu laajamittaisemman yksityisen sektorin työllistä-
mismahdollisuuksista. Tämän kokeilun myötä edelleensijoitettiin yrityksiin yksitoista henkilöä. Sijoi-
tetuista neljän työsuhde vakiintui yritykseen ilman projektin apua, kolmen henkilön työsuhde oli
voimassa projektin päättyessä ja neljän henkilön osalta työsuhteet päättyivät määräaikaisen työ-
suhteen päättyessä.
Havaintona voidaan todeta, että edelleensijoittaessamme yrityssektorille, tuli sijoitettavan henkilön
olla lähes 100 %:n työkuntoinen. Mikäli kyseessä oli vammainen tai vajaakuntoinen niin tällöin oli
oltava selvillä ne tukimuodot, joilla saatettiin vaikuttaa työolosuhteisiin.
Kokeilun myötä havaitsimme, etteivät projektityöntekijöiden yhteydenotot työnantajiin tuota tulosta,
joka on yrittäjän näkökulmasta ymmärrettävää. Mikäli hakija ei itse kykene soittamaan, ei hän ole
mahdollisesti työkuntoinen. Työllistettävien kanssa käydyissä keskusteluissa pyrimme selvittämään
työllistettävien omia verkostoja suhteessa yrityssektoriin ja pyytämällä hakijaa itseään lähestymään
tuttua työnantajan edustajaa saatoimme havaita työpaikkoja löytyvän huomattavasti paremmin.
4.5. Alueellinen työllistämiskokeilu 2007–2010
Syksyllä 2006 käytiin neuvottelut Olari-seuran ja SEKTORI -hankkeen edustajien kanssa. Neuvot-
teluissa päädyttiin aiesopimukseen työllistää ja käynnistää alueellinen työllistämismalli Olarin os-
toskeskuksen alueelle. Alueellisen mallin tarkoituksena oli kiinnittää alueella asuvia ja ostoskes-
kuksen liepeillä pyöriviä pitkäaikaistyöttömiä alueen viherkunnostustöihin.
Tätä mallia lähdettiin toteuttamaan kevään, kesän ja alkusyksyn aikana 2007 Olarin ostoskeskuk-
sen alueella. Paikallisesta työnjohdosta ja opastuksesta vastasivat Olari-seuran nimeämät henkilöt.
Ostoskeskuksen yrittäjät suhtautuivat kokeiluun erittäin positiivisesti. Usea yrittäjä osoitti kiitoksen-
15
sa mm. tarjoamalla työllistettäville päivittäiset kahvit sekä lounaan useana päivänä. Kokeilu onnis-
tui kokonaisuutena erinomaisesti. Alueen siisteys ja asukkaiden viihtyvyys parani ja työllistettyinä
olleet henkilöt kokivat työtehtävät mielekkäinä. Mallin kehittelytyö jatkui toimintavuoden 2008 aika-
na ja toiminta käynnistyi jälleen kevään 2009 aikana kolmen henkilön rekrytoinnilla tehtäviin touko-
kuun alusta. Vuoden 2010 keväällä edelleensijoitettiin toimintaan neljä henkilöä, joista kolme kes-
keytti omalla pyynnöllä melko pian aloittamisen jälkeen. Vain yksi henkilö jatkoi määräaikaisen
työsuhteen loppuun saakka marraskuuhun 2010.
Kokeilun merkitystä työllistettäville arvioitaessa on huomioitava työskentelyolosuhteet. Työ tapahtui
julkisella paikalla, jossa kuka vain saattoi tulla juttelemaan aiheesta kuin aiheesta. Alueella maleksi
myös niitä henkilöitä, joita olisimme toivoneet tavoitettavan työllistämishankkeeseen asiakkaaksi.
Henkilöt jotka toimintaan edelleensijoitettiin, olivat päihdetaustaisia, jolloin edellä mainitut haasteet
muodostuivat useammalle kompastuskiveksi selvitä työtehtävissä.
Tämän tyyppisiin työtehtäviin edelleensijoitettaessa on rekrytointivaiheessa kiinnitettävä huomiota
taustoihin ja pyrittävä kiinnittämään tehtäviin sellaisia hakijoita, joilla päihdetausta ei aseta työsuh-
detta keskeytysuhan alaiseksi.
4.6. Projektien välinen yhteistyö
Sektori-hankkeen lisäksi Espoossa toimi useita muita TE-keskuksen rahoittamia hankkeita. Hank-
keiden välinen yhteistyö oli ollut aiempina vuosina satunnaista ja asiakasohjauksen kautta tapah-
tuvaa. Vuoden 2008 aikana pyrittiin hankkeiden välistä yhteistyötä tiivistämään ja sitä kautta tehos-
tamaan asiakasohjausta ja työllistettävien jatkosijoittumista pysyvämpiin työsuhteisiin.
Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama Audentes-hanke käynnistyi tammikuussa 2008. Hanke oli
fyysisesti sijoittunut samaan kiinteistöön Sektori-hankkeen kanssa, mikä antoi erinomaiset toimin-
taedellytykset projektien väliselle yhteistyölle. Espoon Diakoniasäätiön niin ikään Uudenmaan ELY-
keskuksen rahoittama Kummeli-hanke oli käynnistynyt tammikuussa 2008. Kummeli-, Audentes- ja
Sektori-hankkeen toimijat kokoontuivat yhteiseen palaveriin maaliskuussa 2008. Palaverissa linjat-
tiin yhteistyömahdollisuuksia asiakasohjauksen osalta.
Vuoden 2009 tapahtuneiden henkilöstövaihdosten myötä ei yhteistyöfoorumia saatu alkuperäisellä
kokoonpanolla kasaan ja hankkeiden ja toimijoiden välinen yhteistyö oli ollut pysähtyneessä tilassa
koko toimintavuoden. Sen sijaan SEKTORI- ja Audentes-hankkeen välistä tiivistä yhteistyötä jat-
kettiin ja tehostettiin useamman yhteistyökokouksen myötä. Laajemman yhteistyön puuttuminen
16
vaikutti negatiivisesti asiakasohjautumiseen hankkeiden välillä. Yhteistyön puutteelle ei ollut näky-
vää syytä mutta kaikille toimijoista ei ollut käsityksemme mukaan ilmeistä tarvetta yhteistyöraken-
teille.
4.7. Työllistettyjen omat kokemukset projektin vaikutuksista Hankkeen käynnistyessä otettiin käyttöön aiemmin Espoossa toteutetussa ENTER-hankkeessa
luodut asiakaskyselylomakkeet. Lomakkeet olivat alkukysely (liite 2.) ja loppukysely (liite 3.). Näillä
lomakkeilla pyrittiin saamaan selville asiakkaana olevien työllistettävien subjektiivisia kokemuksia.
Kyselystä oli tarkoitus toteuttaa laajempi tutkimus hankkeen vaikutuksista työllistettävien subjektii-
visiin kokemuksiin. Aihetta tarjottiin lopputyöksi sosiaalialan AMK opiskelijoille ja kaksi opiskelijaa
aloitti työskentelyn aiheen kimpussa mutta vetäytyivät melko pian mielenkiintoisemman aiheen
pariin. Hankkeen rahoitus ei mahdollistanut tutkimusta, joka olisi ostettu ulkoapäin.
Tähän raporttiin on lomakkeista poimittu työttömyyden aikaisia muutoksia kuvaavat alkutilanne ja
lopputilanne taulukkojen yhteenvedot.
17
4.7.1 Työttömyyden aikaiset muutokset (alkutilanne)
Pitkittynyt työttömyys oli projektin asiakkaiden mukaan vaikuttanut monella tavalla negatiivisesti
heidän elämäänsä ja toimeentuloonsa. Työttömyys oli lisännyt toimeentulovaikeuksia 66 %:lla vas-
taajista. Yli puolet vastaajista koki elämänhallinnan mahdollisuuksien heikentyneen olennaisesti
työttömyysjakson aikana. Vaikeus suunnitella elämää eteenpäin ja huoli työttömyyden jatkumisesta
pitkään oli olennaisesti lisääntynyt ja itseluottamus, usko omiin mahdollisuuksiin oli alkanut pikku
hiljaa vähentyä. Huomattava osa 42 % vastaajista pelkäsi myös oman ammattitaidon menettämis-
tä. Noin puolet vastaajista koki selvästi, että pitkästyminen ja tunne etteivät saa mitään aikaan oli
lisääntynyt. Suurella osalla 42 % oli myös lisääntyvää huolta perheen ja omaisten jaksamisesta ja
selviytymisestä.
Kyselyssä vastaajia pyydettiin seuraavassa arvioimaan, että olivatko seuraavat asiat hänen mie-
lestäsi lisääntyneet vai vähentyneet työttömyyden aikana?
Taulukko TYÖTTÖMYYDEN AIKAISET MUUTOKSET Alkutilanne
Lis
ää
nty
nyt
selv
ästi
Lis
ää
nty
nyt
jonkin
ve
rran
Enn
alla
an
Väh
enty
nyt
jonkin
ve
rran
Väh
enty
nyt
selv
ästi
Yhte
ensä %
a. mielenkiintoiset harrastukset tai toiminnot (N=108) 13 % 28 % 34 % 16 % 9 % 100,00 %
b. kuntoilu tai ulkoilu (N=110) 27 % 22 % 33 % 13 % 5 % 100,00 %
c. kotityöt, remontointi, rakentaminen (N=108) 12 % 27 % 52 % 6 % 3 % 100,00 %
d. opiskelu (N=108) 13 % 22 % 38 % 14 % 13 % 100,00 %
e. kontaktit toisiin ihmisiin (N=110) 15 % 17 % 40 % 22 % 5 % 100,00 %
f. järjestötyö tai vapaaehtoistyö (N=104) 11 % 11 % 56 % 11 % 13 % 100,00 %
g. toimeentulovaikeudet (N=110) 39 % 27 % 29 % 3 % 2 % 100,00 %
h. vaikeus suunnitella elämää eteenpäin (N=109) 20 % 33 % 33 % 10 % 4 % 100,00 %
i. huoli työttömyyden jatkumisesta pitkään (N=109) 41 % 27 % 20 % 6 % 6 % 100,00 %
j. itseluottamus, usko omiin mahdollisuuksiin (N=110) 15 % 23 % 37 % 22 % 4 % 100,00 %
k. pitkästyminen (N=105) 22 % 32 % 33 % 8 % 5 % 100,00 %
l. tunne ettei saa mitään aikaan (N=108) 17 % 33 % 30 % 13 % 7 % 100,00 %
m. ammattitaidon menettämisen pelko (N=104) 14 % 28 % 49 % 6 % 3 % 100,00 %
n. alkoholin käyttö (N=105) 1 % 9 % 62 % 10 % 18 % 100,00 %
o. huoli perheen tai omaisten jaksamisesta ja selviyty-misestä (N=108) 12 % 30 % 53 % 3 % 3 % 100,00 %
Työttömyyden mukanaan tuoma lisääntynyt vapaa-aika sai aikaan myös joitain positiivisia muutok-
sia. Huomattava osa vastaajista käytti enemmän aikaa mielenkiintoisiin harrastuksiin ja toimintoi-
hin sekä opiskeluun. Suuri joukko vastaajista kertoi myös kotitöiden, remontoinnin ja rakentamisen
lisääntyneen ja lähes puolet 49 % oli lisännyt kuntoilua tai ulkoilua.
18
4.7.2 Työttömyyden aikaiset muutokset (lopputilanne)
Asiakkailta tiedusteltiin, ovatko asiat muuttuneet projektin aikana verrattuna projektia edeltänee-
seen tilanteeseen. Työssäolon ja projektiin osallistumisen positiivinen merkitys kävi selvästi ilmi
vastauksissa. 63 % asiakkaista itseluottamus ja usko omiin mahdollisuuksiin olivat olennaisesti
työssäolon myötä parantuneet. Samalla myös huoli työttömyyden jatkumisesta pitkään oli lieventy-
nyt. Yli puolella sosiaaliset kontaktit olivat huomattavasti lisääntyneet ja huomattavalla osalla vas-
taajista toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyvät tekijät kuten toimeentulovaikeudet ja vaikeus
suunnitella elämää eteenpäin olivat helpottuneet. Yli 40 % asiakkaista pitkästyminen, tunne ettei
saa mitään aikaan ja ammattitaidon menettämisen pelko oli olennaisesti vähentynyt. Myös huoli
perheen tai omaisten jaksamisesta ja selviytymisestä oli jossain määrin helpottunut.
Työssä käynti vaikutti aktivoivasti myös vapaa-ajan käyttöön, koska mielenkiintoisiin harrastuksiin
tai toimintoihin sekä kuntoiluun ja ulkoiluun käytetty aika oli monella asiakkaalla edelleen lisäänty-
nyt.
Kyselyn toisessa vaiheessa vastaajia pyydettiin seuraavassa arvioimaan, että olivatko seuraavat
asiat hänen mielestäsi lisääntyneet vai vähentyneet työttömyyden aikana?
Taulukko TYÖTTÖMYYDEN AIKAISET MUUTOKSET Lopputilanne L
isää
nty
nyt
selv
ästi
Lis
ää
nty
nyt
jonkin
verr
an
Enn
alla
an
Väh
enty
nyt
jonkin
verr
an
Väh
enty
nyt
selv
ästi
Yhte
ensä %
a. mielenkiintoiset harrastukset tai toiminnot N=54 9 % 22 % 57 % 7 % 4 % 100,00 %
b. kuntoilu tai ulkoilu N=54 17 % 24 % 46 % 11 % 2 % 100,00 %
c. kotityöt, remontointi, rakentaminen N=54 7 % 11 % 57 % 17 % 7 % 100,00 %
d. opiskelu N=53 2 % 15 % 53 % 17 % 13 % 100,00 %
e. kontaktit toisiin ihmisiin N=54 26 % 28 % 39 % 6 % 2 % 100,00 %
f. järjestötyö tai vapaaehtoistyö N=51 16 % 14 % 61 % 6 % 4 % 100,00 %
g. toimeentulovaikeudet N=53 8 % 8 % 45 % 32 % 8 % 100,00 %
h. vaikeus suunnitella elämää eteenpäin N=52 2 % 10 % 54 % 25 % 10 % 100,00 %
i. huoli työttömyyden jatkumisesta pitkään N=51 8 % 8 % 49 % 27 % 8 % 100,00 %
j. itseluottamus, usko omiin mahdollisuuksiin N=54 24 % 39 % 31 % 6 % 0 % 100,00 %
k. pitkästyminen N=52 2 % 4 % 52 % 27 % 15 % 100,00 %
l. tunne ettei saa mitään aikaan N=51 6 % 4 % 43 % 33 % 14 % 100,00 %
m. ammattitaidon menettämisen pelko N=51 6 % 9 % 41 % 28 % 17 % 100,00 %
n. alkoholin käyttö N=53 0 % 6 % 75 % 6 % 13 % 100,00 %
o. huoli perheen tai omaisten jaksamisesta ja selviyty-misestä N=52 10 % 19 % 58 % 8 % 6 % 100,00 %
19
5. Koulutusyhteistyö
Työskentely järjestöissä on monilta osin haastavaa ja itsenäisen työskentelytavan vaativaa toimin-
taa. Tehtävien sisältö vaatii useita erityisosaamisen taitoja toimisto-osaamisen lisäksi. Järjestötoi-
minta on muuttuneiden yhteiskunnallisten odotusten myötä joutunut osaltaan tarkastelemaan
osaamisvaatimuksia, joiden myötä palkkaa saavan henkilön työpanoksen katsottaisiin olevan tar-
koituksenmukaista ja järjestön toimintaa kehittävää. Henkilön työllistyessä järjestöjen toimistotyö-
hön, hänen on omattava lähes poikkeuksetta perus atk-taidot ja mielellään jokin asteista toimisto-
työkokemusta sekä hallittava lukuisia rahoitukseen ja henkilöstöön liittyviä kysymyksiä. Osaamis-
vaatimusten kasvaessa havaittiin, että tarkoituksenmukainen ja oikein suunnattu koulutus olisi osa
ratkaisua.
SEKTORI -hankkeen käynnistyessä helmikuussa 2006, Uudenmaan ELY-keskuksen hankkima ja
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Vantaan yksikön toteuttama Järjestötoimihenkilökoulutus
oli jo meneillään. Koulutus päättyi huhtikuun alussa 2006, jolloin neljä henkilöä työllistyi SEKTORI
– hankkeen edelleensijoittamalla järjestöihin. Vastaavia kursseja toteutettiin (Innofocus, Luksia)
vuosittain 1-2 kpl ja kursseilta työllistyi SEKTORI-hankkeen edelleensijoittamalla lukuisia henkilöi-
tä.
Järjestötoimihenkilökoulutuksen tavoitteena oli antaa työttömille työllistymisvalmiuksia järjestöjen
toimisto- ja yleistehtäviin. Tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijat mm. tietotekniikkaan, asiakas-
palveluun, markkinointiin, viestintään, taloushallintaan, varainhankintamenetelmiin, työnhakumene-
telmiin ja urasuunnitteluun. SEKTORI – hankkeen edustaja osallistui uusien koulutusjaksojen opis-
kelijavalintoihin. Hankkeessa sitouduttiin työllistämään näiltä kursseilta ne opiskelijat jotka löysivät
harjoittelupaikan järjestöistä ja sitä kautta mahdollisen työllistymispaikan. Hankkeen palvelua tarjot-
tiin pääasiassa yhdistyksille joilla ei itsellään ollut mahdollisuutta hoitaa palkanmaksu- ja työnanta-
javelvoitteita.
Hankkeen osalta pyrittiin mahdollisimman laajaan yhteistyöhön kaikkien koulutustahojen kanssa,
joiden koulutus palveli työttömyyden katkaisua. Yhteistyöllä pyrittiin vaikuttamaan asiakasohjautu-
vuuteen ja parantamaan järjestöissä avoimena olleiden paikkojen täyttymistä.
20
6. Hankeaikataulu
Hanke suunniteltiin alun perin vuosille 2006–2008. Vuoden 2007 aikana tapahtuneet muutokset ja
hankkeen pidennys kahdella toimintavuodella olivat vaikuttaneet siinä määrin hankkeen kokonai-
suuteen että suunnitelma päivitettiin koskemaan vuosia 2006–2010.
6.1. Hanke aikataulutettiin seuraavasti:
Hanketoimintaa suunniteltaessa otettiin huomioon aikataulutus siten, että toiminnan kehittämiselle
saatiin tarkoituksenmukainen aikakehys. Tällä aikataulutuksella onnistuttiin luomaan toimivat ra-
kenteet, joiden turvin työllistettyjen määrää voitiin vuosittain kasvattaa ennakoitua suuremmaksi.
6.1.1. Vaihe 1., joka toteutettiin 2006
työllistetään 10–15 henkilöä
hanketoiminnan käynnistäminen hankevetäjän kiinnittämisellä
järjestökontaktien ja verkoston luominen
organisaatiomallin pystytys ja tiedotustoiminnan aloittaminen
laajemman hanketoiminnan arviointi ja suunnittelutyö
6.1.2. Vaihe 2., joka toteutettiin 2007
työllistetään 25–35 henkilöä
tarvittavan ohjaushenkilöresurssin kiinnittäminen
hankehallinnon organisointi
kehitetään ja mallinnetaan ohjauskäytännöt ja kirjataan malli laatukäsikirjan perusteisiin
tutustutaan työvoiman vuokrausyritysten toimintamalliin ja luodaan yhteistyöverkostoja
tavoitteena edelleen sijoittamisen päänavaus yksityiselle sektorille, selvitetään mahdol-
liset yhteistyötahot
6.1.3. Vaihe 3., joka toteutettiin 2008
työllistetään 40–45 henkilöä
toteutetaan ohjausta kehitetyn mallin mukaisesti ja arvioidaan ohjauskäytäntöjen toimi-
vuus
laatukäsikirjan käyttöönottoon liittyvän perustan luominen
palautejärjestelmän käyttöönotto
käynnistetään edelleen sijoittamisprosessit yksityissektorille
21
6.1.5. Vaihe 4., joka toteutettiin 2009
työllistetään 40 henkilöä
palautejärjestelmän arviointi ja tarvittavat muutostyöt
tarkastellaan muita tarvittavia rahoitus- ja työllistämismalleja jatkosuunnitelmien laatimi-
seksi
luovutaan ”ei toimivista käytännöistä” ja toimintamalleista
analysoidaan paikallinen työllisyystilanne ja tarkastellaan uusia työllistämismalleja
luodaan tarvittavia tukirakenteita III-sektorin itsenäisemmän työllistämistoiminnan tur-
vaamiseksi
6.1.5. Vaihe 5., joka toteutettiin 2010
työllistetään 35 henkilöä
vakiinnutetaan hankkeen hyvät toimintamallit
tuotteistetaan toiminnasta saatu osaamispääoma
jaetaan kokemuksia toiminnasta laajemmalle yleisölle
hankehallinnon alasajo
toimivien käytäntöjen siirto perusorganisaatioon tai uuden hankkeen suunnittelu
hankkeen toteutuksessa kirjattujen kokemusten kirjaaminen loppuraportiksi
22
7. Yhteenveto
7.1. Työllistämistulokset
Hankkeessa laadittiin ajalla 1.1.–31.12.2010 180 työsopimusta 167 eri henkilön kanssa. Toiminta-
aikana työllistettiin miehiä 45,51 % ja naisia 54,49 %. Maahanmuuttajien osuus on 11,98 % työllis-
tetyistä. Työllistämis-/suoritekuukausia toteutui 1573 kuukautta. Lisäksi hankkeessa toteutui 38
työharjoittelukuukautta.
TYÖSOPIMUKSET 2006 - 2010
Henkilöä Työllistämis- kuukausia
Työsopimuksia 180 1573
Työharjoittelusopimuksia 15 38
josta naisia 54,49 %
josta maahanmuuttajia 11,98 %
Suoritekuukausia yhteensä: 1610
Hankkeen toteutuneita tuloksia arvioitaessa voidaan vaikuttavuuden mittarina pitää työllistettyjen
sijoittumista projektin päättymisen jälkeen. Projektin työllistämien henkilöiden osalta tehtiin
29.8.2008 seuranta työvoimatoimiston toimesta. Projektin päättäneistä (44 henkilö) oli työttömänä
59 % (26 henkilöä), työssä 32 % (14 henkilöä) ja TYPO -koulutuksessa 9 % (4 henkilöä). Karkeasti
arvioiden voidaan katsoa 40 % saaneen tarvitsemaansa hyötyä projektiin osallistumisesta.
Vastaava tarkastelu ajalta 8.1.2007–23.4.2009 suoritettiin 23.4.2009, jolloin hankkeeseen osallis-
tuneista 30 % oli sijoitettuna työllisyystoimenpitein, 9 % työssä, työvoimapoliittisessa koulutukses-
sa 3 %. Työnhaku oli uusimatta 12 %:lla ja 6 % oli työvoiman ulkopuolella. Työttömänä oli 40 %
osallistuneista. Keskimääräinen työllistämisjakso oli 9,4 kuukautta.
7.2. Keskeytykset
Hankkeen toteutusaikana keskeyttämisiä on ollut 47 (26,11 % työsopimuksista) kappaletta, joista
omalla pyynnöllä keskeytti yhdeksän (9) henkilöä (5 % työsopimuksista) aloittaakseen työt muualla
tai jonkin muun syyn takia. Purettuja työsopimuksia on ollut 18 kpl (10 % työsopimuksista), syynä
lähes poikkeuksetta alkoholinkäytön lieveilmiöt ja poissaolot. Muiden syiden (työllistyminen muual-
le, koulutukseen siirtyminen tai syy ei tiedossa) perusteella on keskeytynyt 15 työsopimusta (8,33
% työsopimuksista).
23
KESKEYTTÄMISET 2006–2010
Syy Henkilöä %
Oma pyyntö/työllistynyt 9 5,00 %
Purettu/Irtisanottu 18 10,00 %
Työsuhde purettu, oma pyyntö 15 8,33 %
Ei aloittanut
5 2,78 %
Yhteensä 47
7.3. Projektin työllistämät henkilöt Projektissa on ollut työllistettynä 180 henkilöä ajalla 1.1.2006 - 31.12.2010. Listaus on esitetty so-
pimusten tekojärjestyksessä. Suluissa on työsopimuksen aloitus ja loppumisajankohta sekä tuki-
muoto. (Liite 1, henkilötietolaista johtuen jakelu vain ELY-keskukseen raportoinnin yhteydessä)
7.4. Henkilöresurssit ja talous
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa tuli henkilöstöresurssit mitoit-
taa siten, että hankkeelle asetetut tulostavoitteet työllistämisen suhteen olivat työllistettävien ja
työntekijöiden kannalta realistiset ja antoivat samalla mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteisem-
pään kehittämiseen. Tulostavoitetta kasvatettiin vuosittain, lukuun ottamatta viimeistä toimintavuot-
ta. Viimeisen vuoden tulos kuitenkin yli kaksinkertaistui ja tämä asetti haasteita viimeiselle vuosi-
puoliskolle koska yhden ohjaajaresurssin poistuminen käytöstä kasvatti työmäärää melkoisesti.
Projektin rahoituskokonaisuutta tarkastellessa huomio kiinnittyi kahteen seikkaan; ELY-keskuksen
osalta projektin palkkoihin myöntämä rahoitus on pysynyt useita vuosia samalla tasolla. Toisaalta
tarkasteltaessa ELY-keskuksen rahoituksen tarkoitusta ja periaatteita, havaitaan että kyseessä on
tukimuoto (avustus), jonka turvin oli mahdollisuus kehittää uuden tyyppistä työllistämistoimintaa.
Kunnalle tai kaupungille kohdentuva hyöty projektin toiminnasta oli siinä määrin merkittävä useal-
lakin taloudellisella mittarilla tarkasteltuna, jotta projektitoiminnan laajentaminen uusia projektitoimi-
joita kannustaen olisi tullut olla keskeisemmällä sijalla. Edelliseen viitaten kannustamme kuntaor-
ganisaatiota osallistumaan työllistämishankkeiden laajempaan toteuttamiseen.
Hankkeen talouteen vaikutti muuttuvina tekijöinä kaksi erillistä oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynnit
olivat järjestelmästämme johtuvia tulkintaepäselvyyksiä työnjohto-oikeudesta ja työsuhteenpäättä-
misestä. Asioissa päästiin sopimukseen ja kustannusvaikutukset näistä olivat toteuttavalle organi-
saatiolle lähes 10.000 euroa miinusmerkkisiä. Tämän kaltaiset asiat saattavat olla monelle toteutta-
jaorganisaatiolle siinä määrin merkittäviä kustannuseriä, etteivät ne kannusta hankkeiden hallin-
nointiin.
24
7.5. Hankekokoukset ja ohjausryhmä
Hankkeen ohjausryhmä perustettiin ensimmäisen hankevuoden alkaessa. Ohjausryhmän toiminta
on jatkunut alkuperäisen kokoonpanon mukaisesti aina vuoden 2009 kesäkuuhun. Ohjausryhmä-
työskentelyyn on osallistunut edustajat Espoon työvoiman palvelukeskuksesta, Espoon kaupungil-
ta, Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:tä eli järjestöjä edusti hallinnoivan yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Projektipäällikkö toimi kokouksissa esittelijänä ja kokousten sihteerinä. Ohjaajat osallistuivat koko-
uksiin ohjausprosessin asiantuntijoina. Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on toimia projektipääl-
likön toiminnan tukena. Ohjausryhmäkokoukset kutsui koolle projektipäällikkö, joka laati kokouksis-
ta asianmukaisen muistion.
Espoon Työ ja elinkeinotoimiston uudelleen organisoinnin johdosta 2009 - 2010 vuoden vaihtees-
sa, oli syytä tarkastella ohjausryhmän kokoonpanoa uudelleen. Projektin kannalta ohjausryhmään
tuli osallistua edustajia niistä yksiköistä, joista asiakasohjaus projektin toimenpiteisiin tapahtui. Oli
huomioitava TE-toimistossa tapahtuneet henkilöstöratkaisut ja tätä myötä ohjausryhmään nimettiin
TE-toimistosta yksi edustaja entisen kolmen henkilön sijaan.
Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden 2006 aikana. Vuonna 2007 ohjausryhmä kokoontui
viisi kertaa. Vuoden 2008 aikana ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Vuoden 2009 aikana ohjaus-
ryhmä kokoontui neljä kertaa. Vuoden 2010 aikana ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ohjaus-
ryhmän tuki projektin läpiviemiseksi on ollut konkreettista ja kannustavaa sekä osapuolten toimin-
tamalleja kehittävää.
7.6. Vaikuttavuuden arviointi
Työllistämis-/suoritekuukausia toteutui hankkeen toiminta-aikana 1573 kuukautta. Lisäksi hank-
keessa toteutui 38 työharjoittelukuukautta. Työllistettyjä oli työsuhteessa 167 henkilöä. Työlliste-
tyistä usea henkilö saattoi työllistymisensä aikana hoitaa ulosottoasiansa ja taloutensa kuntoon.
Hankkeen edetessä nähtiin yhä useamman henkilön sijoittuvan työtehtäviin muualle tai aktivoitu-
van kouluttautumisen suhteen.
Asiakkaiden tilannetta arvioitiin työvoiman palvelukeskuksen tekemässä yhteenvedossa ajalta
8.1.2007–23.4.2009. Hankkeeseen oli ollut sijoitettuna tuona aikana 67 henkilöä, joiden tilanne
23.4.2009 oli seuraava;
25
Sijoitettuna työllisyys toimenpitein 20 30 %
Työssä 6 9 %
Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 2 3 %
Työtön 27 40 %
Työnhaku uusimatta 8 12 %
Työvoiman ulkopuolella 4 6 %
Yhteensä: 67 100 %
Yhteenvedon pohjalta voidaan nähdä hankkeeseen osallistuneiden asiakkaiden aktivoituminen eri
toimenpiteisiin sekä jatkotyöllistyminen. Vaikuttavuutta tulisi myös arvioida muillakin mittareille kuin
yksinomaan pelkän työllistymisen tai koulutukseen siirtymisen tavoin. Loppukyselyjen mukaan
usealla projektin asiakkaalla työkunto ja terveys paranivat projektiin osallistumisen aikana. Tämä
osaltaan mahdollistaa henkilöiden sijoittumisen työelämään jollakin aikavälillä todennäköisemmin
kuin niillä joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua projektin toimintoihin.
Projektin vaikutukset näkyivät yhdistysten aktivoitumisena uudella tavalla. Projektin tarjoaman re-
surssin myötä yhdistyksistä syntyi uutta toimintaa, joka mahdollisti osassa yhdistyksiä itsenäisen
työllistämisen ilman projektin aputoimia. Uusia työpaikkoja ja pysyviä työsuhteita syntyi mm. van-
husten palvelutaloihin ja suurimpiin lähinnä valtakunnallisiin järjestöihin. Vakituisen työsuhteen
syntymistä edes auttaa henkilön hyvä työssä suoriutuminen ja sopiva koulutustausta. Joskus
palkkatuella työllistetyt ovat olleet aloittamassa ja käynnistämässä aivan uutta toimintaa. Toimin-
nan vakiinnuttua siitä on muodostunut heille vakituinen työpaikka. Hyvänä esimerkkinä tästä on
Espoon kristillisen koulun keittiön toiminnan käynnistäminen. Nämä vakituisiksi muodostuneet työ-
suhteet eivät ole kuitenkaan olennaisesti vähentäneet samoihin yhdistyksiin palkkatuella työllistet-
tyjen määrää.
Yhdistykset pyrkivät useissa tapauksissa kehittämään omaa toimintaansa niin, että sillä olisi edelly-
tyksiä toiminnalleen myös tulevaisuudessa. Palkatun työvoiman myötä yhdistykset pyrkivät enene-
vässä määrin yhteistyöhön keskenään. Yhteistyön myötä yhdistysten voisi olettaa tarjoavan tule-
vaisuudessa enenevässä määrin vakituisempia työsuhteita. Samaan aikaan oli nähtävissä, että
pienimmät yhdistykset vasta harjoittelevat työnantajarooliaan ja siksi tulevat tarvitsemaan runsaasti
tukea ja ohjausta roolissaan. Keskeisimmät puutteet ilmenevät työlainsäädännön ja työturvalli-
suusasioiden puutteina sekä käytännön soveltamismenettelyinä.
Hankkeen taloutta tarkasteltaessa ja arvioitaessa tulisi tarkastelun ulottua yksittäisestä työllistämis-
tapahtumasta tai asiakasnäkökulmasta myös laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin. SEKTORI-
26
hankkeen toimintaa tuli tarkastella myös kunnan näkökulmasta. Liian usein nähdään hankkeiden
taloudelliset vaikutukset kunnan talouteen miinusmerkkisenä kustannuseränä. Syvällisempi pereh-
tyminen hankkeen rahoitukseen, osoittaa että kunnan rahoittama osuus (Työllistämisen espoolisä
ja kohdennettu projektiavustus) hankkeen kokonaiskustannuksista oli 21 %. Toisin sanottuna, kun-
nan laittaessa hankkeeseen yhden euron, sai se viisi euroa tilalle. Lisäksi tuli huomioida lisäksi
jokaisen työllistetyn henkilön maksama vero palkastaan.
Esimerkki vuoden 2009 talousvaikutuksista kunnan tasolla
Teimme tarkastelun Espoon työllisyystilastojen 5.5.2009 mukaan. Tilaston mukaan Espoossa oli yli
500 päivää työttömänä olleita 3420 henkilöä (ns. kova ydin). Näistä on 1720 henkilöä sellaisia joi-
den osalta kunnalle aiheutuu 50 % maksuvelvollisuus työmarkkinatuesta, joka on 275,50 eu-
roa/kuukausi/henkilö. Lisäksi tämän tilaston mukaan Espoossa oli n. 1000 pitkäaikaistyötöntä, joi-
den osalta maksuvelvollisuus oli kunnalle 100 %. Tämä tarkoitti käytännössä kaikkien elämisestä
ja asumisesta aiheutuvien kustannusten kaatumista kunnan maksettaviksi (asumiskulut, tervey-
denhoito ja huolto, vaatteet, ym.).
27
Laskelmiemme mukaan Espoossa jouduttiin asumisen kalleudesta johtuen kompensoimaan toi-
meentulotuella lähes poikkeuksetta työttömän henkilön asumismenoja. Tämä osaltaan nosti kun-
nalle aiheutuvia kustannuksia kun toisaalta henkilö työllistettynä olisi voinut itse kustantaa asu-
mismenonsa. Hankkeen näkökulmasta voidaan todeta tämän kaltaisten hankkeiden olevan kunnan
kannalta tehokasta, ellei tehokkainta ja kustannusrakenteeltaan edullisinta pitkäaikaistyöttömyyden
hoitoa.
7.7. Suositukset
Suosittelemme;
1.) toteutuneen hankkeen jatkamista uudella hankkeella, jossa pureudutaan laaja-alaisemmin
eri järjestösektoreiden työllistämismahdollisuuksiin.
2.) työllistämistoiminnan laajempaa hyödyntämistä kunnan talouden tasapainottamiseksi.
3.) kannustamaan eri toimijoita ryhtymään työllistämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttami-
seen.
4.) hankkeessa syntyneet työkäytännöt ja kokemuspääoma siirretään uuden hankkeen osaksi.
Lopuksi, haluamme antaa lämpimän kiitoksemme kaikille hankkeeseen osallistuneille. Erityinen
kiitos niille yhdistystoimijoille, jotka sisukkaasti ovat jatkaneet työllistämistoimintaa alkuvaiheen
kompasteluista huolimatta.
Espoossa 3.1.2011
Juha K Humalajoki, projektipäällikkö Tuula Rannema-Yorke, ohjaaja
28
8. Liitteet:
Liitteitä ei ole lisätty nettiversion liitteeksi.