Post on 07-May-2015
description
Ravitsemuksen ja ruoan ammattilaiset
sosiaalisten innovaatioiden ja sosiaalisten ryhmien
tukijoina ja tekijöinä
Ravitsemus muuttuvassa viestintäympäristössä – miten media ja sosiaaliset liikkeet muovaavat käsityksiä terveellisestä syömisestä? SRY:n ja SLY:n seminaari, 18.10.2013, HelsinkiOuti Kuittinen, tutkija, Head of Co-creation, Demos Helsinki, outi.kuittinen@demoshelsinki.fi, +358 50 326 55 82, www.demoshelsinki.fi
Demos HelsinkiFuture-oriented, people-centric think tank studying megatrends and systemic change and transforming it into action of people, organisations and groups. Our two key areas are resource-wise economy and sustainable lifestyles and capacity-based democracy of the 21st century.
Our views, reports and experimentations are based on applied and applicable research, future studies and co-creation.
We work with companies, start ups, ministries, the parliament, municipalities and other actors of the public sector as well as NGOs that are willing to look for new perspectives and renew themselves.
Founded in 2005 by enthusiastic people. Politically independent, project-funded, legal form is NGO.
Nimetkää naapurisi kanssa ravitsemukseen ja ruokaan liittyviä sosiaalisia innovaatioita.
From Me Naiset magazine 1978Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi
Photo: Team FinlandWikimedia Commons, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Winter_war.jpgPhoto: lapsenmaailma.fi
Suomi on tarina sosiaalisin innovaatioin luodusta edistyksestä ja menestyksestä.
Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi Kuva: Sre.fi
?>
Kuva: S-ryhmäi
Kuva:YLEiKuva: S-ryhmäi
??
Kuva: Tuomas Sarparanta/Ravintolapäivä
2000-luku
Kuva: Dodo ry
> Seuraa aktiivisesti sosiaalista maailmaa, sen ryhmiä ja ilmiöitä, jottet ole jälkijunassa, kun kehittyy ”next big thing”, joka muuttaa sen, mitä syömme ja miten.
Tue kiinnostavia ideoita ja käytäntöjä, etsi niille kasvureittejä ja ehkä olet luomassa 2000-luvun sosiaalista ruokainnovaatiota.
Käyttäytymismuutos-tutkimuksen mukaan käyttäytyminen muuttuu ja uusia rutiineja syntyy ryhmissä, niiden avulla ja välityksellä.
Ryhmien voima
! ELI KUINKA YHTEISÖT LUOVAT KYSYNTÄÄ KESTÄVÄLLE LIIKETOIMINNALLE
KIT
TY
KA
T37
56
(CC
BY
2.0
)
http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/ryhmien-voima/
Ravintolapäivä Kuvat: Timo Santala
Tämän päivän kiva voi olla huomisen muutosvoima
Yhden päivän ravintoloita on tähän mennessä ollut 51 maassa: Aruba, Australia, Austria, Bangladesh, Belgium, Brazil,
Bulgaria, Canada, China, Colombia, Czech Republic, Denmark, England, Equador, Estonia, Finland, France,
Germany, Greece, Guyana, Hungary, Iceland, Israel, Italy, Japan, Kazakhstan, Latvia, Lithuania, Mexico, Mozambique,
Netherlands, New Zealand, Nicaragua, Norway, Poland, Portugal, Romania, Russia, Rwanda, Singapore, Slovakia,
Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland, Thailand, Turkey, Ukraine, Venezuela, USA and Uzbekistan.
Ravintolapäivä 18.8.2013: 1683 ravintolaa, 220 kaupunkia,
35 maata
www.restaurantday.org
FINLAND PRIZE 2011MINISTRY OF CULTUREBEST CULTURAL ACT 2011CITY OF HELSINKIBEST EVENT 2012CITY OF HELSINKIBEST MOBILE SERVICE 2012TELEFORUM FINLANDSOCIAL MEDIA EVENT OF THE YEAR 2013ALLER MEDIA
Viranomaisten ja poliitikkojen tehtäväksi on jäänyt lähinnä hurrata
Lontoo
Toronto
Berliini
Assam Toyota
Kuva: Dodo
Helsinki
Kaupunki-viljely
Tue kiinnostavia ideoita ja käytäntöjä, etsi niille kasvureittejä ja ehkä olet luomassa 2000-luvun sosiaalista ruokainnovaatiota.
Sosiaaliset ryhmät ovat valtava potentiaalisten kumppaneiden lähde.
> Etsi kumppaneita viestisi edistämiseen analysoimalla, ketkä vaikuttavat asiaasi ja mitkä ovat heidän motiivinsa.
> Vahvista viestilläsi heitä motivoivia asioita ja tarjoile tietosi heille relevantissa muodossa.
Demos Helsingin elämäntehtävä on hillitä ilmastonmuutosta ja Grönlannin mannerjään sulamista edistämällä kestäviä elämäntapoja.Kuka liittyy meidän viestiimme?
Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?
Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalaisen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muu-tamalla perussäännöllä voi omaa päästökuor-maansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kasvisten ilmas-tokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen. Tulevien vuosi-kymmenten suomalainen ruokakulttuuri painot-tuu kasvisruokiin. Tähän muutokseen tarvitaan uusia reseptejä, makuja ja tarjontaa, jotka työntä-vät asennemuutosta ja valintoja eteenpäin.
1. Syö enemmän kasviksia
2. Syö kausiruokaa
3. Syö hyvin eli sopiva määrä oikeaa ruokaa
Asuminen
Liikkuminen
Ruoka
Kuluttaminen
Vapaa-aika
Matkustaminen
0 10 % 20 % 30 % 40 %
Yksityisen kulutuksen päästöt SuomessaLähde: Envimat-projekti; www.ymparisto.fi/syke/envimat
Tarkemmat lähteet löytyvät: Maura Ryömä,
http://blogs.helsinki.fi/mryoma/files/2008/10/ruoan-ilmastokuorma.pdf
Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma
Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.
Kasvikset ovat energia- ja materiaalitehokasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, hukataan iso määrä energiaa. Eläintuotan-nosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kas-visten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältävät paljon ravintoaineita.
Vähähiilinen tai ilmastoystävällinen ruoka tarkoittaa, että ruoan tuotannosta, kuljetuksesta, säilyttämisestä ja valmis-tamisesta syntyy vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Ruoassa itsessään sen sijaan hiiltä on sitoutuneena hiilihydraateiksi, jotka ovat elintärkeitä ravintoaineita. Kasvisruoka sisältää runsaasti hiilihydraatteja, mutta sen tuotanto aiheuttaa vähän hiilipäästöjä. Siispä hiilihydraatit ! hiilidioksidi.
kypsentämätönruoka-aine
Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta
peruna 0,2
appelsiini 0,25
porkkana 0,3
soijapapu 0,48
täysmaito 1,12
kirjolohi 1,28
broileri 5,45
riisi 6,4
sianliha 7,25
kotimainen talvitomaatti
8,0
juusto (emmental) 12,97
naudanliha 16,85
Kun katsotaan, kuinka paljon ruoka-aineesta saa tärkei-tä kaloreita suhteessa päästöihin, suurimmat ilmaston kuormittajat löytyvätkin kasvihuonevihanneksista ja edelleen naudanlihasta. Riisin ja juuston kuormitus pienenee, kananmunan ja maidon kasvaa. Erityisen ekotehokkaita energianlähteitä ovat soija ja peruna.
Suomalaisen hiilijalanjäljestä neljäsosa tulee ruoasta, ympäristövaikutuksista kolmasosa
Mitä päätöksiä nämä elämän osa-alueet sisältävät?Kuka tekee päätöksiä kanssamme?
Isännöitsijät
Kiinteistön-välittäjät
Elintarvike-teollisuus
Ruokakaupat
Autokaupat
Rakennus-valvonta
Tekniikan maailmat
Kotimaan matkailupalvelut
Energiayhtiöt
Metsän-omistajat
BloggaritRuokapiirit
KokitKotitalousopettajat
Ympäristöjärjestöt
Äitiporukat
Bloggarit
Harrastusporukat
UrheilukaveritVerkko-keskustelu-kumppanit
Ravitsemusneuvojat
Ruokatoimittajat
Ammattilaiset ja vertaiset portinvartijoina> Kutsuimme mm. ruoka- ja media-alan ammattilaisia Peloton-työpajoihin kehittämään ilmaston kannalta kestäviä ruokaan liittyviä palveluita ja ratkaisuita.
Fazer Amica: Ilmastolounaskokeilu, kymmeniä uusia kasvipohjaisia reseptejä, etu b-2-b neuvotteluihin, ympäristöasiat kaikkien työnkuviin
Lahden ateria: 13 % päästövähennys ensimmäisenä vuonna and 100 000 € säästöt reseptiikkaa kehittämällä ja biojätettä vähentämällä
Kaikilla: valtava innostus henkilökunnan kesken, uutta ymmärrystä omasta ammattilaisuudesta ja paljon positiivista ulkopuolista kiinnostusta
Olivia-lehti: kestävyyden kirjoittaminen sisään lehteen, kasvisreseptien lisääminen, lihajuttuja vain muutaman kerran vuodessa
Tuloksia
Relevanttia tietoa?
Miten onnistuimme sytyttämään ammattilaiset viestimme viejiksi?
Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta
peruna 0,2
appelsiini 0,25
porkkana 0,3
soijapapu 0,48
täysmaito 1,12
kirjolohi 1,28
broileri 5,45
riisi 6,4
sianliha 7,25
kotimainen talvitomaatti
8,0
juusto (emmental) 12,97
naudanliha 16,85
Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?
Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalai-sen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muutamalla perussäännöllä voi omaa pääs-tökuormaansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kas-visten ilmastokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen.
1. Syö enemmän kasviksia2. Syö kausiruokaa3. Syö hyvin
Tark
emm
at lä
htee
t lö
ytyv
ät: M
aura
Ryö
mä,
http
://b
logs
.hel
sink
i.fi/m
ryom
a/fi
les/
200
8/1
0/r
uoan
-ilm
asto
kuor
ma.
Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma
Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.
Kasvikset ovat energia- ja materiaaliteho-kasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, huka-taan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältä-vät paljon ravintoaineita.
Alkutuotanto44 %
Valmistus ja säilytys
15 %Jalostus9 %
Kauppa9 %
Ravintolat 8 %
Kuljetukset8 %
Jäte 2 %Pakkaukset 5 %
Asuminen
Liikkuminen
Ruoka
Kuluttaminen
apaa-aika
Matkustaminen
0 10 % 20 % 30 % 40 %
Yksityisen kulutuksen päästöt Suomessa
Lähd
e: E
nvim
at-p
roje
kti;
ww
w.y
mpa
rist
o.fi
/syk
e/en
vim
at
Ruoan hiilijalanjälki Iso-BritanniassaLähde: Food Clim
ate
Rese
arch
Net
wor
k, 2
00
8
Relevanttia tietoa
Beef Finland: systeeminen tarkastelu naudanlihan kulutuksesta, sen syistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista (Seungho Lee, Aalto-yliopisto)
VideoCompact, engaging
Online & offline
Blog websiteExtensive, interactive
Online
NewspaperConcise, exploratory
Offline
Lähde: Seungho Lee, Aalto-yliopisto
Beef Finlandin tulosten esittämistapa: monimutkaisesta systeemisestä kysymyksestä paloiteltua, syvenevää tietoa
http://www.beeffinland.org/
Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta
peruna 0,2
appelsiini 0,25
porkkana 0,3
soijapapu 0,48
täysmaito 1,12
kirjolohi 1,28
broileri 5,45
riisi 6,4
sianliha 7,25
kotimainen talvitomaatti
8,0
juusto (emmental) 12,97
naudanliha 16,85
Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?
Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalai-sen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muutamalla perussäännöllä voi omaa pääs-tökuormaansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kas-visten ilmastokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen.
1. Syö enemmän kasviksia2. Syö kausiruokaa3. Syö hyvin
Tark
emm
at lä
htee
t lö
ytyv
ät: M
aura
Ryö
mä,
http
://b
logs
.hel
sink
i.fi/m
ryom
a/fi
les/
200
8/1
0/r
uoan
-ilm
asto
kuor
ma.
Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma
Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.
Kasvikset ovat energia- ja materiaaliteho-kasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, huka-taan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältä-vät paljon ravintoaineita.
Alkutuotanto44 %
Valmistus ja säilytys
15 %Jalostus9 %
Kauppa9 %
Ravintolat 8 %
Kuljetukset8 %
Jäte 2 %Pakkaukset 5 %
Asuminen
Liikkuminen
Ruoka
Kuluttaminen
apaa-aika
Matkustaminen
0 10 % 20 % 30 % 40 %
Yksityisen kulutuksen päästöt Suomessa
Lähd
e: E
nvim
at-p
roje
kti;
ww
w.y
mpa
rist
o.fi
/syk
e/en
vim
at
Ruoan hiilijalanjälki Iso-BritanniassaLähde: Food Clim
ate
Rese
arch
Net
wor
k, 2
00
8
”Voisiko kaikesta olla tällainen
kortti työpöydällä?”
– Olivian toimittaja
EdelläkävijyysErottautuminen
Kaikki: Ammattilaisillakin on henkilökohtainen huoli ilmastonmuutoksesta. On motivoivaa kun sen ratkaisemiseen voi yhdistää palkkatyönsä ja ammattiosaamisensa.
Kohderyhmän palveleminenErottautuminen
Henkilökunnan motivointi Säästö
Terveyden edistäminen
Hyvän ruoan edistäminen
Ilmiöpohjainen oppimisen edistäminen
Tasapainoisen elämäntavan tukeminen
Monien motiivien hyväksyminen
”Oivalsin, että tämä on sitä samaa asiaa, jota olen aina puhunut. Tämä tuo siihen lisäpontta.”
– ruokatoimittaja
”Mutta mitä meidän lapset ja miehet
sitten söis?”
– ”Arjen arkkitehdit”-Peloton-pajan osallistuja
Vastaukseksi syntyi ilmasto-keittokirja
Senkin näkökulma on tiedon relevantiksi tekemisessä ja sisältää syvenevät tiedon tasot.
200 201KAUSIRUOKAA
MANSIKKA- PAPRIKAKEITTO /neljälle
Mansikan makua on vaikea jäljitellä, sillä mansikasta on löydetty jopa 360 erilaista aromaattista öljyä. Mansikan käyttäminen suolaisissa ruoissa on viime vuosien riemastuttava ja makuhermoja kutitteleva keksintö.
4 isoa punaista paprikaa 1,1
1 salottisipuli 0,01
2 kypsää tomaattia 0,58
1/2 l mansikoita 0,25
2 valkosipulin kynttä 0,0
1/2 rkl hienonnettua tuoretta rosmariinia 0,0
4 rkl hunajaa 0,1
1/2 dl auringonkukkaöljyä 0,07
1 tl suolaa 0,00
1/2 tl mustapippuria
CO2e/kg RAAKA-AINEET YHTEENSÄ 2,11YHTEENSÄ 2,11PER ANNOS (4) 0,5
/ Leikkaa paprikoista yläosa pois ja vedä siemen-kota ulos. Paloittele paprikat, tomaatit ja sipuli ja hienonna valkosipuli./ Soseuta kaikki ainekset pippuria lukuun ottamatta sauva- tai tehosekoittimella. Jos keitto tuntuu liian paksulta, lisää tilkka vettä. Anna keiton maustua ja jäähtyä jääkaapissa noin tunnin ajan./ Laita keitto tarjoiluastiaan tai annoslaseihin ja rouhi päälle mustapippuria.
0,5
Peukolosäännöt ja reseptit hiilijalanjälkineen
30 31kausiruokaa
SYÖ SYKSYLLÄ SUOMALAISTATurun tori, syksyinen lauantaiaamupäivä. Torimummolla on tar-jolla kuutta eri perunalajiketta ja hajuherneen kukkia. Vieressä verryttelypukuiset pikkupojat kauppaavat kotipihansa luumuja. Suomeen kesäksi palaava australiansuomalainen rouva myy har-rastuksekseen itse keräämiään lampaankääpiä, punikkitatteja ja mantelihaperoita.
Kesäisin ja syksyisin Turun torin erikoisuutena ovat maalaisten pöydät, joiden myyjinä ovat lähiseutujen pienviljelijät ja harrasta-jat, jotka tuovat torille jopa samana aamuna kerätyn sadon. Vali-koima on laajempi kuin parhaimmankaan ruokakaupan. Matalien puupöytien rivistö notkuu vihreitä papuja, mutkaisia kurkkuja, kauniita juureksia ja valtavia kurpitsoita.
Syksyisellä Turun torilla ollaan ilmastoystävällisen kausiruoan ytimessä. Avomaalla viljellyt juurekset ja vihannekset kypsyvät ai-heuttamatta suuria päästöjä. Torillakin kannattaa varmistaa, että kasvikset ovat avomaalta, sillä vaikkapa kasvihuoneessa viljeltävien ruukkuyrttien hiilijalanjälki on verrattain suuri vuoden ympäri.
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan tuoreita kasvik-sia, marjoja ja hedelmiä pitäisi popsia lähes puoli kiloa päivässä.
Syyskuinen Turun tori peittoaa parhaimpienkin kauppojen vihannesosastot tarjonnassaan ja kauneudessaan.
Ilmaston ja ruoan suhdetta avaava teksti
Hiilijalanjälkien lähteet ja MTT:n kanssa laadittu selitys tiedon soveltuvuudesta
Kirjan tekivät harrastusprojektina Saija, Anna, Outi ja Tuuli, neljä ilmastosta kiinnostunutta tai sen kanssa työskentelevää,
intohimoista kokkaajaa, jotka eivät löytäneet haluamaansa tietoa
Kuva: Dodo ?
”Entusiasteja, hobbyisteja, pro-ameja” ei voi – eikä kannata – ohittaa
Kuva: Tuukka SimonenKuva: Dodo ry
Ammattilaiset ja vertaisryhmät voivat edistää molemmille tärkeitä päämääriä kehittämällä
yhdessä ratkaisuja.
Kuvat Demos Helsingin Peloton Business of Behavious Change -projektista, joka on tuonut yhteen yrityksiä ja vertaisryhmiä. Kuvaaja: Noora Iso-Eskeli
Ryhmien, entusiastien, hobbyistien, pro-amejen kanssa työskennellessäsi
1. Ole avoin ja suora motiiveistasi ja tavoitteistasi.2. Käytä aikaa yhteisen tavoitteen kirkastamiseen.3. Ymmärrä kumppanisi toimintalogiikka.4. Ole ihminen, älä vain organisaatio.
> Mene mukaan, tue kiinnostavia ideoita ja käytäntöjä, etsi niille kasvureittejä ja ehkä olet luomassa 2000-luvun sosiaalista ruokainnovaatiota.
> Ravitsemusammattilaiset, tulkaa mukaan ilmastoruoan tutkimukseen ja keskusteluun
> Opiskelija tai tutkija, onko ideaa ravitsemusta muuttavista ratkaisuista tai halua edistää niiden kehittymistä Helsingin yliopistolla? Tule juttelemaan Helsinki Think Companysta kahvitauolla!
Outi Kuittinen, tutkija, Head of Co-creation
outi.kuittinen@demoshelsinki.fi
www.demoshelsinki.fi
www.slideshare.net/demoshelsinki
www.facebook.com/groups/8838070791/
www.flickr.com/photos/demoshelsinki
Kiitos.