OTOS 2 : KUVAUS

Otos ja kuvaus Otokseen ei liity vain se mitä kuvataan

(mise en scène), vaan myös miten kuvataan

Otoksessa kolme keskeistä elementtiä:1. Valokuvaukselliset piirteet (optiikka, filmi)2. Rajaus3. Kesto

Otoksen valokuvauksellisia piirteitä Filmimateriaalin piirteitä

Valoherkkyys "Hidas" filmi; pitkä valotusaika tai paljon valoa; laaja

sävyasteikko, hieno rae "Nopea" tai herkkä filmi; lyhyt valotusaika;

kontrastinen; rakeinen Erilaiset värityypit (technicolor; Agfa; Kodak;

Fuji); värilämpötila Valotus

"normaalivalotus" ylivalotus (liian kirkas) alivalotus (liian tumma)

Otoksen valokuvauksellisia piirteitä Liikkeen nopeus

normaali nopeus; hidastus; nopeutus; pysäytyskuva Teatterielokuva: 24 kuvaa sekunnissa (16---20 -

mykkäelokuva) kuvausnopeus=esitysnopeus Perspektiivi

objektiivin polttoväli laajakulma normaali tele zoom

terävyysalue syväterävä kuva=laaja terävyysalue

Kuvasuhteet

Esitysformaatteja35 mm standardi (4/35), 70 mm laajakangas (5/70)

Jättikangaskoot (8/70 ja 15/70 – IMAX)

Kuvasuhteita

TV:n kuvasuhteet

4:3 = 1.33:1(Academy ratio)

16:9=

1.78:1(ei käytössä teatteri-

elokuvissa)

Varhainen äänielokuvan esitysformaatti 1.17:1 (1.2:1)(William Wellman, Public Enemy, USA 1931)

Äänielokuvan kuvakoko (Acadamy ratio) 1.37:1(Jean Renoir: La Règle de Jeu - Rules of the Game - Pelin säännöt, Ranska 1939

’Amerikkalainen’ laajakuva 1.85:1(James Cameron: Aliens 1986)

’Eurooppalainen’ laajakuvaformaatti 1.66:1

Ranskalainen laajakuvaformaatti 1.75:1(Bernardo Bertolucci: Last Tango in Paris -

Viimeinen tango Pariisissa, Ranska-Italia 1973)

Cinemascope-kuva filmillä(Godard, Made in USA)

Cinemascope-kuva valkokankaalla anamorfisen optiikan laajennuksenjälkeen (Godard, Made in USA)

Täyteen ruutuun (’full frame’) kuvattu laajakuva (1.85:1)Projisoitaessa kuva rajataan mustaan poikkiviivaan.(Martin Scorsese: Raging Bull - Kuin raivohärkä, USA 1980)

Maskeilla rajattu laajakuva (valkoiset viivat lisätty)(Jean-Pierre Melville: Le Samurai, Ranska 1967)

Cinemascope-kuva jossa henkilöt on sommiteltu kuva-alanääripäihin

Videoversion pan-and-scan -ratkaisu: otos toisestahenkilöstä ja...

…leikkaus toiseen.

Televisio ja laajakuvaformaatit, sinisen ja punaisenvälissä oleva alue ei näy televisiossa.

Mel Gibsonin Cinemascopena kuvattu Braveheart valkokankaalla (siniset rajat) ja televisiossa (punainen rajaus).

Syvyysvaikutelma

Keskeisperspektiivi maalaustaiteessa (Rafael, Ateenan koulu)

Syvyyden korostaminen kolmiomaisen kuvasommitelman ja keskeisperspektiivin avulla.Franz Hofer: The Black Ball, 1913

Keskeisperspektiivi

Lähes täysin symmetrinen kompositio, joka on varsin harvinainen.(Clara Law: Quiyue yue - Syksyn Kuu, Hong Kong 1992)

Perspektiivisyvyyden korostaminen mise en scénen ja kuvasommittelun avulla.Une dame vraiment bien,1908

Etuala ja tausta

Henkilösijoittelun ja valaistuksen avulla luotu kolmetasoinen syvyys, keskellä kirkkaimmin valaistu Sidney Greenstreet.John Huston: Maltese Falcon, 1941

Kolmetasoinen ’zig zag’ -syvyyssommittelu.William Wyler: These three, 1936

Kapea kuva-ala joka keskittyy kasvoihin.Idrissa Ouedrago: Yaaba, Burkina Faso-Ra-Sveitsi 1989

Syvyyden luominen optiikan ja henkilöhahmojensijoittelun avullaOrson Welles: Citizen Kane 1941

Kahden kuvatason jyrkkä ero, sade erottaa henkilöhahmot toisistaanKozintsev & Trauberg: Uusi Babylon, Neuvostoliitto 1929

Objektiivin polttoväli

Laajakulma - normaali - tele

Laajakulmaobjektiivin korostama syvyys ja sen tuottama ’vääristynyt’ vaikutelma joka korostuu erityisesti puoli- ja lähikuvan yhteydessä.Spike Lee: Do the Right Thing, USA 1989

Laajakuvavääristymää neuvostoliittolaisittain:(Mikhail Kalatozov: Letjat zhuravli (Cranes are flying),1957)

Edelleen laajakulmalinssin tuottamaa etualan vääristymääClarence Brown: A Woman of Affairs, USA 1928

Normaaliobjektiivi minimoi perspektiivivääristymiäHoward Hawks: His Girl Friday-Meidän vastaeronneitten kesken, USA 1940

Beatles teleobjektiivin läpi nähtynäRichard Lester: A Hard Day’s Night, Englanti 1964

Teleobjektiivin kutistamaa tilaa, lentokenttä kadulla?Godfrey Reggio: Koyaanisqatsi, 1983

2 syvyystason esittäminen samassa otoksessa etsivän tarkennuksen avulla:

kuva on tarkennettu etualalla olevaan henkilöön.

…jonka jälkeen kamera tarkentaa taustalla olevaanhenkilöön (The Insider)

Syvätarkkaa kuvausta. Kuvan etu- ja taka-alan ristiriitakorostuu kuvan diagonaalisten linjojen myötä. (Erich von Stoheim, Greed - Ahneus, USA 1924)

Syvätarkkakuvaus. Kuvan takaosaa ja rajaustakorostetaan pyöreällä maskilla.(Stroheim: Greed)

Syvätarkkuutta Orson Wellsin (ja kuvaaja GreggTolandin) Citizen Kanessa (1941)

Syvätarkkuutta ranskalaisittain, sekä kuvan etu- että taka-alaovat tarkkoja. Melvillen kunnianosoitus Wellesille.(Jean-Pierre Melville: Silence de la mer, Ranska 1947)

Kuvarajaus - Framing erottaa toisistaan kuvansisäisen

(onscreen)ja kuvanulkoisen tilan (offscreen)

Kuvakoot (etäisyys kohteesta) Kameran asento ja sijainti (kuvakulma,

korkeus) Liikkuva rajaus

Rajauksen funktiot Huom! rajauksilla ei ehdottomia ja pysyviä merkityksiä (alkulma voi

korostaa valtaa, mutta ei välttämättä tee sitä); rajauksilla aina oma funktionsa koko elokuvan kontekstissa

Kerronnallisia funktioita: kuvanulkoisen tilan luominen kerronnallisesti tärkeän yksityiskohdan eristäminen otoksen merkitseminen "subjektiiviseksi" katsojan sijoittaminen tiettyyn kerronnallisen tilan osaan (saarnaajan yleisö) vino rajaus voi merkitä tietyt otokset muusta elokuvasta selvästi erillisiksi rajaukset motiiveina (Casper Gutman Maltan haukassa usein alakulmasta) rajaukset voivat nousta esiin poikkeavuutensa takia

Otosta itseään korostavia funktioita: tekstuurin esiin nostaminen (lähikuva) suuren tilan vaikutelman luominen (yleiskuvat) uudenlaiset näkökulmat objekteihin sinänsä kiinnostavat kuvakulmat (tanssija ylhäältä)

Kohtaus hotellin aulassa, Roger Thornhill (Cary Grant)yrittää selvittää missä on salaperäinen George Kaplan joksihäntä luullaan.(Hitchcock: North by Northwest - Vaarallinen romanssi, USA 1959)

Yllättäen hän huomaa jotakin, Grantin katse viittaakuvan ulkopuoliseen tilaan

jonka meille näyttää seuraava otos, hotellin aulan toisessapäädyssä kävelee tuttu hahmo, Eve Kendall.

Maskin avulla tehty kuvarajaus joka korostaa horisontaalista liikettä, sotilaan putoamista muurilta.(D.W. Griffith: Intolerance - Suvaitsemattomuus, USA 1916)

Vastaava esimerkki saksalaisesta mykkäelokuvasta.(Paul Wegener: Der Golem (kolmas filmatisointi), Saksa 1920)

Mise-en-scènen avulla tehty maski. Etsijöiden alkukohtausjossa Ethan (John Wayne) saapuu kotiin.(John Ford: Searchers - Etsijät, USA 1956)

Sama maski elokuvan viimeisessä otoksessa. Vihan katkeroittama Ethan jää yksin, hän sulkeutuu perheenja yhteiskunnan ulkopuolelle.(John Ford: Searchers - Etsijät, USA 1956)

Kamerakulmat: normaalikulma (straight-on angle(Hitchcock: Psycho, USA 1960)

Kamerakulma: Äärimmäinen alakulma (low angle)

Kamerakulma: yläkulma (high angle)

Voimakas sivuvalo luo dramaattisia efektejä,samoin kallistettu kamera.(Carol Reed: Third man, Englanti 1949)

Yasujiro Ozun matalalta kuvaava kamera(Tokio Monogatari (Tokyo Story), Japani 1953)

KUVAKOOT

Pieter Brueghel vanhempi: Ikaruksen putoaminen (n. 1558)

Yksityiskohta: Ikarus

KUVAKOOT

1. Yleiskuva (extreme long shot), henkilöhahmot erottuvat pieninä jos lainkaan.

2. Kokokuva (long shot). Henkilöhahmot ovat selkeästiesillä, mutta tausta hallitsee kuvan kokonaisuutta.(Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

2b. Amerikkalainen otos (plan américain). Kokokuvaa tiukempi, rajaushenkilöiden polvien tasalta. Henkilöt ja tausta tasapainossa.(Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

Toinen plan américain - amerikkalainen otos(Jonathan Kaplan: Bad Girls, USA 1994)

3. Puolikuva (medium shot). Rajaus vatsan tienoilla, henkilöideneleet välittyvät selkeästi.(Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

4. Puolilähikuva (medium close-up). Kuvarajaus nostettu henkilön rinnan tasalle.(Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

5. Lähikuva (close-up) keskittyy yksityiskohtiin, kasvojenilmeet tai tärkeät esineet painottuvat. ’Lähikuva on painotuksen taidetta’ (Bela Balazs)(Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

Lähikuva saattaa paljastaa kasvoista yllättäviä piirteitä(Steven Spielberg: ET, USA 1982)

6. Joskus voidaan tarvita erikoislähikuvaakin (extreme close-up)esim. kasvojen osasta.(Carol Reed: Third Man - Kolmas mies, Englanti 1949)

Sama kohde eri kuvakoossa kuvattuna.(6 kuvakoon systeemi)

Yläkulma ei aina merkitse alistettua asemaa, Hitchcock ennakoitulevaa lentomatkaa.(Hitchcock: North by Northwest - Vaarallinen romanssi, USA 1959)

Liikkuva rajaus (kameran liike) panorointi eli vaakatasossa tapahtuva

liike Tilttaus eli liike pystysuuntaan(crane up) kamera-ajo (tracking shot, dolly shot) nosturiajo (crane shot) käsivarakuvaus (steady cam ym.)

Liikkuvan rajauksen funktiot1. Tila kameranliike korostaa merkitystä; se mitä näytetään, on

merkityksellistä. (jos siirrytään näyttämään jotain "epäoleellista", tulee siitä kameranliikkeen myötä oleellista ja merkittävää, kun "oleellinen" muuttuu epäoleelliseksi.)

liike voi myötäillä narratiivia (kerronnallisesti oleellinen on myös kuvassa oleellista) tai kiinnittää huomion asioihin, jotka narratiivin kannalta ovat "epäoleellisia". - yksityiskohdan paljastaminen - kuvailu - itsenäinen kameranliike (Antonioni: Ammatti: Reportteri)

vaikuttaa kuvanulkoisen / kuvansisäisen tilan suhteisiin (kuvanulkoisesta kuvansisäistä ja päinvastoin)-> tilallisten muutosten kontrollointi

uudelleenrajaus vaikuttaa vahvasti siihen, miten tila havaitaan

Liikkuvan rajauksen funktiot 2. Aika

kesto ja rytmi kesto - voi luoda odotuksia liikkeelle sinänsä

(mininarratiivi) liikkeen nopeus (nopeat in-out zoomaukset

[esim. NYPD Blue]; hidas, majesteettinen ajo)

Kesto: pitkä otos / otosjakso varhainen elokuva - suhteellisen pitkiä otoksia (tableau) 1920-l keskimäärin 5 sek. äänielokuva keskimäärin 10 sek Pitkä otos (useita minuutteja): Renoir, Mizoguchi, Welles,

Dreyer, Warhol, Jancsó, Roy Andersson koska korvaa leikkauksen, käyttää usein liikkuvaa kameraa

(mutta ei välttämättä: Andersson) otoksen pituus -> otoksesta tulee mininarratiivi (alku,

keskikohta, loppu) Welles: Pahan kosketus Sokurov: Venäjän arkki -- koko elokuva yhtä otosta (vrt.

Hitchcock, Köysi)