Post on 03-Jul-2020
Moniammatillisen yhteistyön tiedonhallinta ja tiedolla johtaminen
Mikko HuovilaErityisasiantuntija 16.1.2020
1
Tässä esityksessä
• Taustaa• LAPE-hankkeessa tehdyt
selvitykset• Tietosuoja ja
lainsäädäntöhuomioita• Moniammatillinen tieto
tiedolla johtamisessa
2
Taustaa
3
Tunnistettuja haasteita useita eri palveluja käyttävien tilanteesta
Asiakas
PTH
ESH
SH
TE-palvelut
SOTU-palvelut
Poliisi
Kolmas sektori
Jne.
• Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat asioivat useiden eri viranomaisten kanssa
• Asiakas kertoo tilanteensa moneen kertaan
• Kattava kokonaiskuva vaikea muodostaa
• Suostumuskäytännöt koetaan vaikeiksi
• Ei yhteisiä tietoteknisiä ratkaisuja
• Ammattilaiset epävarmoja ja tuntevat heikosti tietosuojasäätelyä 4
Kuntakokeilut 2015-2016
Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu
Tavoitteena oli luoda rakenne, joka mahdollistaisi reaaliaikaisen tiedonkulun moniammatillisessa työskentelyssä.
Määräaikaisen poikkeuslain nojalla henkilöä koskevat eri toimialoilla laaditut suunnitelmat voitiin osittain tai kokonaan yhdistää yhteen tai useampaan muuhun yksilölliseen palvelusuunnitelmaan.
Kokeilulaki sisälsi lisäksi sääntelyä koskien muun muassa yhteisen palvelusuunnitelman hallinnointia, salassapidettävien tietojen luovuttamista ja henkilötietojen tallettamista.
5
Sipilän hallituksen kärkihankkeiden selvitykset
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
• STM ja OKM
• Yksi lapsi, yksi suunnitelma –ajatus voimakkaasti mukana heti hankkeen alusta alkaen
• Kaksi selvitystyöryhmää: 2017 ja 2019
• Painopiste toiminnan muutoksissa, lainsäädännössä ja arkkitehtuurissa
Osatyökykyiset työelämään –kärkihanke
• STM ja TEM
• Työkyvyn tukea tarvitsevan henkilön yhteinen asiakassuunitlma
• Erillinen selvitys / määrittely työvälineestä
6
LAPE-hankkeen työryhmien selvitykset
7
LAPE-hankkeen ensimmäisen selvitysryhmän tehtävät
1. selvittää lainsäädännön nykytilanne
2. selvittää moniammatillisen yhteistyön tietojen hallinnan toiminnalliset tarpeet
3. hahmotella alustavasti moniammatillisen palvelutarpeen arvioinnin ja suunnitelman sisällön rakenne ja tietojen laajuus
4. määritellä periaatteet, joiden mukaisesti eri ammattiryhmät saisivat käsitellä yhteistä suunnitelmaa ja sitä täydentäviä tietoja
5. selvittää tietotekniset toteutusmahdollisuudet siten, että toteutuksessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palvelut sekä kansallinen palveluarkkitehtuuri.
8
LAPE-hankkeen ensimmäisen selvitysryhmän keskeiset johtopäätökset
• Yhteistoimijuus ja vapaaehtoisuus toimintamallin lähtökohdaksi
• Asiakkaan tiedollinen itsemääräämisoikeus
• Myös viranomaistoiminnan ulkopuolisille toimijoille mahdollisuus hyödyntää suunnitelmaa
• Neljä jatkotoimenpide-ehdotusta:
• Yhteisen suunnitelman toimintamallin tarkempi määrittely
• Esiselvitys tietojärjestelmäratkaisuksi
• Moniammatillisen yhteistyön tiedonhallinnan osaamisen parantaminen
• Laajempi lainsäädännön arviointi ja harmonisointityö
9
Hahmoteltu arkkitehtuuri
10
Toisen työryhmän tehtävät
1) täsmentää monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin ja sen pohjalta syntyvän yhteisen tilannearvion ja palvelusuunnitelman prosessi
2) pohtia, missä yksilöllisissä tilanteissa yhteisestä palvelutarpeen arvioinnista ja sen pohjalta syntyvästä yhteisestä tilannearviosta olisi lapselle, nuorelle ja perheelle hyötyä
3) hahmottaa erilaisia tapoja arvioinnin toteuttamiselle ja tilannearviosta vastuussa olevan tahon määräytymiselle
4) pohtia, mitkä toimialat ovat mukana prosessissa sekä mitä asioita tilannearvioon ja asiakkuuskoosteeseen suositellaan kirjattavaksi
5) kartoittaa toimintamallin lainsäädännölliset edellytykset ja muutostarpeet.
11
Toteutustavan vaihtoehtoiset skenaariot
12
Ehdotukset
Toteutus muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta joita ovat toimintamallin
• juridiikan,
• tekniikan ja
• sisällön kehittäminen, joille nimettäisiin vastuuministeriöt, jotka toimivat yhteistyössä mallin toteuttamiseksi.
1. Poliittinen konteksti – yhteinen visio ja tavoitteet:
• Yhteinen tahtotila lapsi- ja perhekeskeisen, asiakaslähtöisen toimintamallin toteuttamiseksi yhteistyössä eri hallinnonalojen kesken
• Tavoitteena universaali toimintamalli, joka soveltuu myöhemmin kaikkien väestöryhmien käyttöön eri tilanteissa
• Toimintamallin jatkokehittämiselle vastuuministeriö, jonka johdolla valmistellaan tarvittavat päätökset toimintamallin kehittämiseksi
14
Ehdotukset2. Oikeudellinen yhteentoimivuus – lainsäädännön yhdenmukaisuus:
• Toimintamallin toteuttaminen säädetään julkisen toimijan (VRK tai Kela) tehtäväksi
• Säädetään rekisterinpitäjästä, tietojen ts., palvelun käyttötarkoituksesta, tietojen käsittelijästä sekä tietojen käsittelyn perusteista (TSA 6 ja 9 art.)
• Säädetään yhteisrekisterinpitäjien välisestä työnjaosta sekä rekisterinpitäjän ja tietojen käsittelijän välisestä työnjaosta
• Täsmennetään asiakkaan asema ja päätösvalta toimintamallissa
3. Organisatorinen yhteentoimivuus – prosessien yhdenmukaisuus:
• Toimintamallin kehittämisestä suunnitelma monialaisessa yhteistyössä vastuuministeriön johdolla
• Toimintamallin kehittäminen tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden sekä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken
• Yhteisen erilaisille asiakkaille, erilaisin tilanteisiin ja palveluihin soveltuvan yhteisen viitekehyksen valitseminen
• Toimintamallin integroiminen eri hallinnonalojen asiakasprosesseihin
• Yhteiset ohjeistukset, koulutus ja tiedottaminen
4. Semanttinen yhdenmukaisuus – yhteiset käsitteet ja tiedot:
• Kansallisen tietoarkkitehtuurin mukainen yhteen toimivuus ja ratkaisut
• Toimintamallin valmistelu, sen käyttöönotto ja ylläpito riittävässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken
• Yhteiset ohjeistukset, koulutukset ja tiedottaminen
5. Tietojärjestelmien tekninen yhteentoimivuus:
• Eri toimialojen tietojärjestelmien teknisen yhteen toimivuuden varmistaminen
Lainsäädäntö- ja tietosuojahuomioita
15
GDPR: tietosuojasäädösten mukaisesti toimiminen pystyttävä osoittamaan
Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on
• käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi
• kerättävä ja käsiteltävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten
• kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden
• päivitettävä aina tarvittaessa: epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava
viipymättä
• säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on
tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten
• käsiteltävä luottamuksellisesti ja turvallisesti.
16
Tärkeitä tietosuojahuomioita työryhmän perusteella
• Kun tietoja käsitellään viranomaisen toimesta, niin silloin sen pelisäännöt (tarkoitus, tavat, tietosisällöt) eivät voi jäädä vain asiakkaan päätettäväksi. Tämä rajaa ulos pisimmälle viedyt ”MyData-mallit”.
• Vaikka malli perustuisi vapaaehtoisuuteen ja suostumukseen, niin siitä tulee säätää lailla. Lainsäädännöllä voitaisiin ottaa täsmällisesti kantaa käyttötarkoitukseen, asiakkaan näkökulmaan ja miten tietoja hallinnoitaisiin.
• Minimointivaatimus olennaista: yhteiset tiedot pitää olla tarpeellisia kaikille osapuolille.
17
Etenemisen suunnat
1. Olemassa olevan lainsäädännön täysimääräinen hyödyntäminen- Esim. terveydenhuoltolain mukainen yhteisrekisteri, terveys- ja
hoitosuunnitelma
- Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain mukainen moniammattillinen yhteistyö ja tiedonhallinta
- Muiden toimialojen tiedonsaantioikeudet, esim. perusopetuslaki
2. SOTE-yhteinen asiakassuunnitelma- Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä edistävä tiedonhallinnan
uudistaminen
- Tiedonhallintasäädösten laajempi uudistaminen
3. Laaja moniammatillinen palvelusuunnittelu- Pohjana esim. LAPE-hankkeen selvitykset
- Useiden ministeriöiden yhteinen ponnistus
- Lakimuutokset ja tietojärjestelmäratkaisut 18
Moniammatillinen tieto tiedolla johtamisessa
19
Moniammatillinen toisiokäyttö
• Toisiokäytön lain 41 § mahdollistaa välttämättömän tietojen yhdistelyn sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajakohtaisesti
• Lain perustelut syytä lukea tarkkaan
• SOTE:n ja muiden toimialojen tietojen välisestä toisiokäytöstä ei ole säädöksiä
• Sovellettava tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia, julkisuulakia jne.
• Yksilötasoinen tietojen yhdistelyssä käytännössä edettävä tutkimuslupien ja -hankkeiden kautta
• Tilastotasoinen tietojen hyödyntäminen mahdollista
• Mikäli yhteisestä palvelusuunnitelusta ja moniammatillisesta yhteistyöstä säädettäisiin esim. LAPE-ehdotusten mukaisesti, niin silloin tulisi samalla arvioida toisiokäytön reunaehdot
20
Lisätietoja
Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma raportti
Yksi lapsi, yksi tilannekuva raportti
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki 7 § ja 8 §
Toisiokäytön laki 41 §
21
Kiitos
@mikkohuo
stm.fi › @STM_Uutiset ›
22